SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ryVapaaehtoistoiminnan tulevaisuus

Kiril Häyrinen, 6.11.2015

@kirilhayrinen

SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.

SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin.

Asiantuntijatyö (asiantuntijuutta tuotetaan verkostojen ja sidosryhmien avulla)- ennakointi- tutkimus- kokonaiskuva, käsitteellistäminen ja seuranta- toimintamallit ja kehittämisen ja arvioinnin menetelmät- vaikuttaminen

Jäsenpalvelut- asiantuntijaviestintä- koulutukset ja tapahtumat- neuvonta ja räätälöity tuki- materiaalituotanto- verkkotyökalut

Nyt Tulevaisuudessa

Visio

Ajurit ja pullonkaulat

Kohderyhmien tarpeet ja

elämäntilanteet

Kansalais- ja palvelutoiminta

Mahdollistavat tekijät

Vapaaehtoistoiminnan strateginen tiekartta

* Kilpailu vapaaehtoisista ja resursseista kiristyy erityisesti paikallisella tasolla* Vapaamuotoinen kansalaistoiminta lisääntyy* Vapaaehtoistoiminta kertaluontoistuu

* Vertaisuuden ja verkottumisen tarve* Sosiaalisen tilan tarve* Viihteellistyminen

* Yritykset mukana vapaaehtoistoiminnassa* Potentiaalisten vapaaehtoisten määrä kasvaa* Verkostomainen työtapa

* Pop-up vapaaehtoisuus* Ihmisten mahdollisuuksien hyödyntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, vaikka he haluaisivat sitoutua vain lyhytaikaisesti* Palvelutoiminnan joukkoistaminen

* SOSTE on työstänyt yhdessä verkostojensa ja sidosryhmien kanssa järjestötoiminnan tulevaisuuskuvaa erilaisissa työpajoissa. Tässä kuviossa on muutama ydinnosto prosessiin osallistuneiden järjestöjen näkemyksistä vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden osalta.

?

Tulevaisuudessa ei ole mitään, mistä emme selviäisi jatkuvalla ketterällä kehittämisellä.

Toimintaympäristö muuttuu – kehittäminen on pysyvää

I Toimintaympäristön muutoksia voidaan kuvailla monenlaisilla, erilaisilla, aina uudistuvillakin teorioilla ja käsitteillä, mutta ihmisten perusolemuksessa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa: ihmiset liikkeelle saavan vetovoimaisuudenehdot ovat edelleen ja tulevat olemaan samat.

II Jos toiminta ei ole vetovoimaista on se merkki kehittämisenepäonnistumisesta - ei toimintaympäristön muutoksista, joiden edessä olisimme voimattomia.

III Koska kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tuleekin keskittyä siihen, että kehittäminen on jatkuvaa ja ketterää (eli monipuolisia ja kattavia kokeilu- ja suunnittelumenetelmiä sisältävää).

Käsitteiden määrittelyä:

Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan?

Luottamushenkilöitä?

Toimintojen järjestämisenVastuuhenkilöitä?

Jäseniä?

Varsinaisen toiminnan vapaaehtoisia?

Toimintaan osallistuvia?

Tukitoiminta

Varsinainen toiminta

Sidosryhmät ja verkostot

Kohderyhmät

Hallinto ja johtaminen Viestintä

VaikuttaminenKansalais- ja palvelutoiminnan

organisointi

Talous

Sisäinen tuki

Kehittämistoiminta: ennakointi, tutkimus, strategia, kehittäminen, arviointi

Toimintaympäristö

Järjestö-jen markki-

noille tuottamat palvelut

Järjestö-jen

tuottamat yleis-

hyödyl-liset

palvelut

Järjestö-lähtöisten yritysten

markkina-ehtoisesti tuottamat palvelut

Järjestö-jen

tarjoama vapaaeh-toisuu-

teen perustuva vertaistuki

Kansalaistoiminta

Ehkäi-sevätyö

Palvelutoiminta

Ohjaus ja neu-vonta

Tiedon-välitys

Vai-kutta-mistoi-minta

Harras-tus ja vir-

kistys-toi-

minta

Asian-tunti-juus

Kou-lutus

Vapaaehtoistoiminta

Hankkeet ja projektit

Käsitteiden määrittelyä:

Puhutaanko vapaaehtoistoiminnasta synonyyminä järjestötoiminnalle vai yhtenä sen osana?

Sisältö ja toimintamuoto

Mielikuva

Tavoitettavuus

Miellyttävää ja hyödyllistä

(fun, benefits)

Suosittua ja normatiivista

(popular, normal)

Helppoa(easy)

Social marketing(Patrick Ladbury 2013)

Marketing mix(Neil Borden 1965)

Tuote(product)

Mainonta(promotion)

Hinta ja paikka(price, place)

1) Kohderyhmän tarpeisiinjuuri oikea sisältö mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella toimintatavalla.

2) Kohderyhmän tavoittavalla monipuolisella viestinnällä välitetty oikea mielikuva toiminnasta.

3) Kohderyhmälle oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tapahtuva toiminta, johon on fyysisesti ja sosiaalisesti helppo osallistua.

Vetovoimaisuuden ehdot eivät ole muuttuneet

Kenen tarpeisiin toiminnalla ja palveluilla vastataan?

Vapaaehtoiset

Järjestö/yhteisö

Kohderyhmä

Toiminnan tarkoituksenmukainen kohderyhmä

Toiminnan toteuttamisenmahdollistava kohderyhmä

Luottamushenkilöt, aktiivit, sidosryhmät, intressitahot,

rahoittajat yms.

I Strategia II Osaaminen

III Resursointi

1. paketointi

2. rekrytointi

3. sopimus

4. perehdytys5. Vuorovaikutus

ja motivointi

6. osallisuus

7. palkitseminen

8. Kunniakas

lopettaminen

V Arviointi ja kehittäminen

IV Johtaminen

Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii määrittelyä, resurssia, organisointia ja johtamista

Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta jatkuvallaketterällä kehittämisellä pysymme ajan tasalla.

• Mitä todella yritämme tavoitella?

• Miten kohderyhmämme elävät ja toimivat, mitä he tarvitsevat ja haluavat?

• Miten ideoimme?

• Osaammeko ja uskallammeko kokeilla?

• Miten opimme?

=> Miten vetovoimaista toimintamme on?