Harriet Rabb Sosiaalityön laatupäällikkö Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

Kestävän hyvinvoinnin seminaari 22.3.2017

“Kestävä hyvinvointi on

hyvän elämän tavoittelua

maapallon kantokyvyn

rajoissa”

-SITRA-

ELÄINAVUSTEINEN TYÖSKENTELY &

KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Eläinavusteinen työskentely ja kestävä hyvinvointi koira-avusteisen työskentelyn perusteita ja erilaisia tapoja

itsetuntemuksen, osallisuuden, toimintakyvyn ja vuorovaikutustaitojen edistämiseksi

Harriet Rabb, sosiaalityön laatupäällikkö , kasvatus- ja kuntoutuskoiran ohjaaja, EASEL®-ohjaaja, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

Työpajassa on mukana kaksi koirakkoa ohjaajineen: psykoterapeutti Tarja Södergård ja Elfie-koira

sekä toimintaterapeutti Hanna-Leena Niiranen ja Tosca-koira

TYÖPAJAAN OSALLISTUJAT OVAT VOINEET TYÖPAJASSA TUTUSTUA KOIRA-AVUSTEISEN TYÖSKENTELYN PERUSTEISIIN JA ERILAISIIN TAPOIHIN.

TÄSSÄ ESITYKSESSÄ POHDITAAN MITEN ELÄINAVUSTEINEN TYÖSKENTELY LINKITTYY KESTÄVÄN HYVINVOINNIN VIITEKEHYKSEEN

HYVINVOINTI JONKA

LUONTO MEILLE TARJOAA

KUN PUHUMME KESTÄVÄSTÄ

HYVINVOINNISTA OLEMME

TIETOISIA NÄISTÄ

Meidän hyvinvointimme riippuvaisuus tasapainossa

olevasta ekosysteemistä

EKOSOSIAALINEN SIVISTYS

1. Terve ja tasapainossa oleva

ekosysteemi on elämän

perusedellytys

2. Sen varaan rakentuu

sosiaalinen todellisuus ja taloudellinen järjestelmä

Lähde: Arto O. Salonen, Näkökulmia (sosiaaliseen) kestävyyteen

Tämän rajan ajattelussamme on ”kaaduttava”

Olemme kaikki samaa toisistamme riippuvaisessa suhteessa olevaa

kokonaisuutta

Eläinavusteinen työskentely syvimmillään (esim. EASEL® /

Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen

ja terapia /Experiential Social Emotional Learning and Therapy ja sen

eläinavusteisuus) todentaa tätä

PLANETAARINEN VASTUU, SYSTEEMINEN YMMÄRRYS, ELÄIMET JA ELÄINAVUSTEISUUS

Arto O. Salonen:

Ihmisen dominassin tiedostaminen ja välttäminen tässä toimintatavassa

VOIVATKO ELÄINAVUSTEISET MENETELMÄT SAMALLA KUN TUOTTAVAT HYVINVOINTIHYÖTYJÄ EDISTÄÄ

YMMÄRRYSTÄ KESTÄVÄN HYVINVOINNIN PERUSKYSYMYKSISTÄ?

PRO-ENVIRONMENTAL

BEHAVIOUR Some studies demonstrate, the more one connectswith emotional affinity to the natural environment, the higher the likelihood of pro-environmental behavior. For example: • Raudsepp, M. (2005). Emotional connection to nature: Its socio-

psychological correlates and associations with pro-environmental attitudes and behavior, in Martens, B. and Keul, A.G. (eds.), Designing Social Innovation: Planning, Building, Evaluating [Proceedings of the 18th International Association for People-Environment Studies Conference, held in Vienna, Austria, July 2004], conference paper iaps_18_2004_3751: pp. 83-91.

• Ojala, A. (2009). The Interaction between Emotional Connectedness to Nature and Leisure Activities in Predicting Ecological World view. Umweltpsychologie, 13. Jg., Heft 2, 2009, 10-22

• Geng, L., Xu, J., Ye, L., Zhou, W. and Zhou K. (2015). Connections with Nature and Environmental Behaviors. PLoSOne . 2015; 10(5): e0127247.

Mitä enemmän olemme sitoutuneet tunnetasolla

luontoon, sitä todennäköisempää on

luontoa suojeleva käyttäytyminen

EASEL®-työmuodon eläinkäsitys ja sosiaalinen neurotiede

3/27/2017

EASEL® ja eläinavusteisuus - Harriet Rabb 1/2017

Eläin ja ihminen ovat samanarvoisia

Eläin nähdään tuntevana, itsestään tietoisena olevana ja tavoitteelliseen toimintaan kykynevänä olentona

Perustuu Cambridgen yliopistossa vuonna 2012 julkilausuttuun julistukseen, jossa johtavat aivotutkijat totesivat tutkimusnäytön perusteella ihmisten ja muiden nisäkkäiden, lintujen ja mm. mustekalojen omaavan tietoisuuden itsestään, intention ja tunteet sekä niihin perustuvan käyttäytymisen (The Cambridge Declaration of Consciousness, 2012)

Huom.! Vrt. Ekososiaalinen sivistyskäsitys ja kestävän hyvinvoinnin peruskäsitykset

ihmisen riippuvuudesta luonnosta & Arto O. Salosen planetaariseen vastuuseen

kasvaminen

Mitä voimme oppia

sosiaalisesta neurobiologiasta?

Panksepp: Perus-tunteiden järjestelmät:hoiva, suru, leikki, etsiminen, viha, pelko, seksuaalinen halu

Niiden säätelyn periaatteet ovat ihmisellä ja nisäkkäillä hyvin samanlaiset

SAMUUS”yhteiset juuret”

”Että noin katsoo eläin ihmistä, ihminen eläintä, silmästä silmään. Ymmärtävät jotain, paljonkin,

toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin.”

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/sulo-ja-juuso-karhu-paasivat-presidentin-puheeseen-ymmartavat-jotain-paljonkin-toisistaan-24176041/

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 2017:

Meidän kokemuksemme yhteiselosta eläinten

kanssa-yhteytemme-

THE EMOTIONAL LIVES OF ANIMALS

MITÄ ENEMMÄNOLEMME TUNNETASOLLA SIDOKSISSA

LUONTOON SITÄ

TODENNÄKÖISEMPÄÄ ON ”PRO-ENVIRONMENTAL BEHAVIOUR” /

LUONTOA SUOJELEVA KÄYTTÄYTYMINEN

(Vrt. aiemmin mainitut tutkimukset)

Mietittävää liittyen eläinten kanssa elämiseen ja eläinavusteiseen työskentelyyn:

tunnetartunnat, tunteiden siirtyminen vuorovaikutuksessa, myös ihmisten ja eläinten

välillä Tällaista liittymistä ja tunteiden siirtymistä ei

tapahdu muissa luontoavusteisissa

menetelmissä

?

Tämän merkitys kokemuksen ja liittymisen voimistajana (huom.!

vuorovaikutuksessa erittyvä oksitosiini)

Samuus ja kumppanuus eläinmaailman kanssa?

”PERSON IN ENVIRONMENT”

MIKÄ ON SOSIAALITYÖN KÄSITYS YMPÄRISTÖSTÄ?

SOSIAALITYÖN KYKYULOTTAA

YMMÄRRYKSENSÄ JA TOIMINNAN PIIRINSÄ

MYÖS SOSIAALISEN YMPÄRISTÖN ULKOPUOLELLE

EKOLOGISEEN YMPÄRISTÖÖN

(mm.Sosiaalityön professori Kati Närhi on kirjoittanut paljon tästä)

EKOLOGISELLA YMPÄRISTÖLLÄ ON PALJON VAIKUTUKSIA HYVINVOINTIIMME, SEKÄ HYVÄSSÄ

ETTÄ PAHASSA, JA SE ON TULOSSA YHÄ NÄKYVÄMMÄKSI YHTEISKUNNISSAMME

EKOSOSIAALINEN SOSIAALITYÖ

Ihmisen aivot on ohjelmoitu kuuden miljoonan vuoden ajan seuraamaan muiden eläinten käyttäytymistä ja viestintää. Koirien ja hevosten aivot ovat muovautuneet tuhansissa yhteisissä vuosissa ihmisten kanssa. Eläinavusteisen tunnekasvatuksen ja terapian voidaan ajatella toimivan siksi, että ne ovat riittävän samanlaisia synnyttääkseen ihmisessä positiivisia tunteita ja pyrkimyksen sosiaaliseen kanssakäymiseen mutta samalla riittävän erilaisia tuntuakseen sosiaalisesti vaarattomilta.

Leikki on kaikilla nisäkkäillä sosiaalisen kanssakäymisen oppimisalusta. Leikin onnistumiselle välttämättömät elementit ovat kaikilla nisäkkäillä yhteinen sopimus, yhteistyö, reilun pelin sääntöjen noudattaminen, roolienvuorottelu, luottamus, keskittyminen, ja neuvottelu ongelmatilanteissa (Bekoff 2007).

Tunteet tarttuvat ja ovat laumaeläimille informaatiota ympäristön turvallisuudesta. Eläinavusteisen psykoterapian isänä pidetyn Boris Levinson on sanonut: koska eläimet ovat esittäneet niin merkittävää roolia ihmiskunnan evoluutiossa, ne ovat välttämätön osa ihmisen henkistä hyvinvointia (Levinson 1997).

Mitä ymmärrys eläinmaailmasta ja perimmäinen samuutemme voi meille opettaa myös ajatellen sosiaalista maailmaamme?

Aivomme on suunniteltu ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät toimimiseen ryhmän jäsenenä ja hengissä säilymiseen luonnossa. Johonkin kuulumisen tarve liittyy molemminpuoliseen välittämiseen perustuvassa vuorovaikutuksessa koettavaan lämpöön ja huolenpitoon. Samat aivorakenteet ja laumakäyttäytymisen lainalaisuudet näkyvät myös muilla nisäkkäillä ja monilla lintulajeilla (Bekoff 2007).

Lajimme ( = ihmiset ) menestyksen avain on ollut sosiaalinen laumakäyttäytyminen ja kyky empatiaan. Onko sitä saatavilla myös jatkossa

tämän ajan haasteissa?Pystymmekö tietoisesti edistämään tätä?

Daniel Siegel (2012) Mielitaju –Mindsight

Muutoksen tiede

(463-464)”Mielen näkeminen kirkkaasti voi käynnistää eheytymisen monia ulottuvuuksia hävittäen sen optisen harhan, että olisimme erillisiä.

Tämä tietoisuus saa meidät tuntemaan että olemme osa laajaa maailmaamme, jolloin fyysinen erillisyys ja eroavaisuudet menettävät merkitystään, kun

huomaamme tekojemme vaikuttavan toisistaan riippuvaisten elävien olentojen verkostoon, jonka pienen osasen kukin meistä muodostaa.

Näin eheydyttyämme ymmärrämme maailmamme laajemmin.

Huoli laajemmasta maailmasta muuttaa olemistamme perustavasti.

Kun näin tunnemme miten tärkeää on välittää toinen toisistamme ja planeetastamme, näemme ne myös elintärkeäksi selviytymisemme kannalta.

Voimme päättää että edistämme mielemme luonnetta itsemme ja niiden tulevien sukupolvien hyväksi.”

KESTÄVÄ HYVINVOINTI

• Perustuu relationaaliseen ihmiskäsitykseen:• Ihmisten ja ekosysteemien

yhteys • Keskinäinen riippuvuus• Ïhmisten hyvinvointi osana

luontoa

SITRA: Kestävä hyvinvointi on hyvän elämän

tavoittelua maapallon kantokyvyn rajoissa :

1. Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti

2. Maapallon kantokykyyn sopeudutaan

3. Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia

4. Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi

5. Osaamista monimutkaiseen maailmaan

6. Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi

ELÄINAVUSTEISET MENETELMÄT

VOIVAT OMALLA TAVALLAAN

ANTAA NÄYTTÖÄ JA VOIMISTAA

KOKEMUSTAMME YHTEYDESTÄMME

MUUHUN ELOLLISEEN

MAAILMAAN JA LUODA POHJAA

”PRO-ENVIRONMENTAL”

/ LUONTOA SUOJELEVALLETOIMINNALLE

PLANETAARISEEN VASTUUSEEN KASVAMISELLE

TUOTANTO-PALVELUT

SÄÄTELY-PALVELUT

KULTTUURI-PALVELUT

TUKI-PALVELUT

TUOTANTOPALVELUTravinto, vesi, polttoaineet, lääkeaineet, geenivarat ym.

SÄÄTELYPALVELUTilmaston, tautien, vedenlaadun, tulvien ja muiden luonnon katastrofien säätely ym.

TUKIPALVELUTveden ja ravinteiden kierto, yhteyttäminen, maaperän muodostuminen ym.

KULTTUURIPALVELUTvirkistys, inspiraatio, rauhoittuminen, oppiminen, esteettiset ja henkiset kokemukset ym.

Kuvan lähde: Luonto lähelle ja terveydeksi s.13

- PIDETÄÄN HUOLTA NÄISTÄ -

Kiitos mielenkiinnosta!