Ervasti: Kouluympäristö hyvinvoinnin tekijänä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 23.9.2013 Jenni Ervasti

Kouluympäristö hyvinvoinnin tekijänä Kouluterveyspäivät 18.9.2013

Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työ ja mielenterveys -tiimi


Työ hyvinvoinnin lähteenä

• Työ on yleisesti myönteinen asia ihmisen elämässä • työssäkäyvät ovat terveempiä ja tyytyväisempiä kuin työttömät

• Monet asiat voivat kuitenkin kuormittaa ihmistä työssä; ominaisuudet • työn sisällössä

• työn organisoinnissa

• työyhteisön vuorovaikutuksessa

• Tutkimustietoa on kertynyt runsaasti siitä, että työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä sydäntauteihin, mielenterveyden häiriöihin, sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen

• Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole aukotonta, koska vaikutukset • ilmenevät viiveellä

• syntyvät monen tekijän summana

• yksilölliset tekijät ja muut ympäristötekijät, kuten yksityiselämän tapahtumat vaikuttavat omalta osaltaan yhteyksiin


Työstressi työympäristön vaatimusten ja työntekijän hallintamahdollisuuksien epätasapainona

Työntekijän hallinta-

mahdollisuudet (job control)

Työympäristön vaatimukset (job demands)

23.9.2013 4 Jenni Ervasti


Opettajien työhyvinvointi

• Yksilöiden hyvinvointi • Stressioireet ja työn kokeminen henkisesti rasittavaksi

koulutusalalla yleisempää kuin muilla toimialoilla

• Toisaalta myös innostuksen kokemukset ovat opettajilla yleisiä ja 63 % koulutusalalla työskentelevistä kokee tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä

• Psyykkinen ja sosiaalinen työympäristö • Uhkailun ja fyysisen väkivallan kokemukset

koulutusalalla yleisempiä kuin muilla toimialoilla

• Erityisopettajat raportoivat runsaasti uhka- ja väkivaltatilanteita työssään; tavaroiden heittelyä, paikkojen rikkomista 52 %; henkinen väkivalta ja uhkailu 41 %; fyysinen väkivalta 31 % (viimeisen vuoden aikana, kysely 2012)

• Toisaalta osaamisen kehittämiseen työn vaatimusten mukaisesti panostetaan muita toimialoja yleisemmin ja usko työssä jatkamiseen on hyvä

(Työ ja terveys Suomessa 2012 ja Kunta10 –tutkimus 2012)


Työterveyslaitoksen Kunta-10 –tutkimus Kunta-10 –tutkimuskaupungit: Espoo, Vantaa, Tampere, Turku Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski, Virrat

Oulu

Virrat

Nokia Turku

Valkeakoski

Vantaa

Espoo

Tampere

Raisio

Naantali

Kyselyyn vastaajia yli 30 000 kullakin kyselykerralla (kyselyt 1997, 2000-01, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012) Kunta-10 –tutkimusta johtavat prof. Jussi Vahtera ja prof. Mika Kivimäki


Työstressi vaatimusten ja hallintamahdollisuuksien mallissa ammateittain 2012 (Kunta10)


Työn vaatimukset

Työn hallintamahdollisuudet


Kunta 10: Sairauspoissaolopäivät kunta-alan ammateissa yhteensä 2000-08

0

5

10

15

20

25

30

35

pääl

likkö

tekn

.erit.as

iantu

ntija

lääk

äri

aineo

pettaj

a

luok

anop

etta

ja

ltop

etta

ja

erit.o

pettaj

a

kirj.h

oita

ja

psyk

ol.&

tera

p

sos.

työn

tek

kulttu

uri

muu

erit.as

tunt

tekn

.asi

antu

ntija

fysiot

erap

eutti

sai

raan

hoitaj

a

osa

stos

ihte

eri

muu

asian

tunt

ija

toim

.työ

nte

kijä

keittä

jä

last

enhoi

taja

per

hep

äivä

hoi

t

lähih

oitaj

a

ham

mas

hoi

taja

kod

inho

itaj

a

pal

omie

s

muu

pal

velu

työ

pui

stot

yö

rake

nnu

styö

konee

nhoi

t&ku

ljet

taja

laitos

apula

inen

siiv

ooja

keittiöa

pul

aine

n

kiin

teis

tönho

itaj

a

muu

työ

nte

kijä

pv/työvuosi


Opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnin yhteydet



Taustaa

• Tiedetään, että ongelmat psyykkisessä ja sosiaalisessa työympäristössä heikentävät työntekijöiden hyvinvointia työpaikoilla • opettajien sairauspoissaolojen on todettu olevan

yhteydessä mm. vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin, vähäiseen sosiaaliseen tukeen ja johtamisongelmiin

• Oppilaiden arvioimat ongelmat psykososiaalisessa kouluympäristössä ovat olleet yhteydessä myös oppilaiden heikompaan hyvinvointiin

• Aiemmissa tutkimuksissa ongelmana ollut, että työympäristön ja hyvinvoinnin mittaaminen perustuu a) pelkästään henkilökunnan tai b) pelkästään oppilaiden vastauksiin

10


Kahden tutkimusryhmän yhteistyön tuloksena syntyi laaja yhdistetty aineisto (lv 2004-05)

Kunta10-tutkimus (Työterveyslaitos) • Opettajien terveys- ja työhyvinvointikysely +

sairauspoissaolotiedot

• Jussi Vahtera, Mika Kivimäki, Marianna Virtanen

Kouluterveystutkimus (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

• Oppilaskyselyvastaukset (Kunta-10 alueen kouluista yläasteiden 8.-9. ja lukion 1. ja 2. luokat)

• Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Jukka Jokela


Opettajanhuoneen ilmapiiri vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin


Kouluhenkilöstön työilmapiiri ja oppilaiden hyvinvointi • Yläasteet ja lukiot 10 kunnan alueelta

• 24 289 oppilasta • 1946 opettajaa • 136 koulua

• Onko kouluhenkilöstön raportoima työilmapiiri yhteydessä oppilaiden terveyteen, hyvinvointiin ja koulupinnaukseen kun oppilaiden sukupuoli, ikä, vanhempien koulutus, koulun oppilaiden sosioekonominen asema ja muiden kuin opettajien osuus vastaajista on otettu huomioon?

• Julkaisu: Virtanen M, Kivimäki M, Luopa P, et al. Staff reports of psychosocial climate at school and adolescents' health, truancy and health education in Finland. Eur J Public Health 19; 554-560.


Henkilöstön raportoima työilmapiiri (Kunta10)

1) Luottamus ja osallistumismahdollisuudet

Jokainen kokee olevansa sekä ymmärretty että hyväksytty Jokaisen osaaminen huomioidaan Työyhteisön jäsenet ovat sitoutuneet yhteisiin päätöksiin

2) Kannustus innovatiivisuuteen Työyhteisöltä edellytetään kehittymistä ja siihen tarjotaan

myös edellytyksiä; esim. käytetään aikaa uusien ideoiden kehittelyyn

3) Suuntautumineen korkealaatuiseen työhön Tavoitteena laadun jatkuva parantaminen Palautetta kerätään säännöllisesti Jokaisen työntekijän ja työryhmän vastuuta korostetaan

4) Yhteisesti hyväksytyt selkeät tavoitteet ("visio") Selkeys; jokainen ymmärtää työnsä tavoitteet Jakaminen; jokainen hyväksyy tavoitteet Arvot; jokainen pitää tavoitteita arvokkaina Saavutettavuus; tavoitteet ovat realistisia


Oppilaiden hyvinvointi (Kouluterveyskysely)

Terveys ja käytösongelmat:

• Masennusoireilu

• Psykosomaattinen oireilu

• Pinnaaminen

Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet:

• Tulevatko oppilaat kuulluiksi koulussa?


Työilmapiiri ja oppilaiden oireilu

1 0,95

1

1,14*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

Luottamus ja

osallistumismahdollisuudet

Masennusoireilu

I paras

II

III

IV heikoin

1 1,04 1,04

1,17*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

Luottamus ja


Psykosomaattinen oireilu

I paras

II

III

IV heikoin

23.9.2013 Jenni Ervasti 16


Työilmapiiri, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet (kuullaanko oppilaita?) ja luvattomat poissaolot

1 1,04

1,23 1,33*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Luottamus ja


Oppilaita ei kuulla

I paras

II

III

IV heikoin

1

1,13

1,48* 1,54*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Luottamus ja


Paljon koulupinnausta

I paras

II

III

IV heikoin



Työilmapiiri, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet (kuullaanko oppilaita?) ja luvattomat poissaolot

1

1,3*

1,39* 1,37*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Kannustusinnovatiivisuuteen

Oppilaita ei kuulla

I paras

II

III

IV heikoin

1

1,27

1,47* 1,39*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

Yhteisesti hyväksytytselkeät tavoitteet

Paljon koulupinnausta

I paras

II

III

IV heikoin



Entäpä toisinpäin?

Oppilaiden käyttäytymisellä on yhteys opettajien sairauspoissaoloihin


Oppilaiden ongelmakäyttäytyminen ja koulutyytyväisyys ja opettajien sairauspoissaolot

• Yläasteet 10 kunnan alueelta • 17 033 oppilasta

• 2541 opettajaa

• 90 koulua

• Ovatko oppilaiden raportoima ilkivalta, kiusaaminen ja luvattomat poissaolot yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin kun opettajien ikä, sukupuoli, työsuhdemuoto, opettajatyyppi, koulun oppilaiden sosioekonominen asema ja oppilaita per opettaja –suhde on huomioitu?

• Julkaisu: Ervasti J, Kivimäki M, Puusniekka R et al. Association of pupil vandalism, bullying and truancy with teachers' absence due to illness: A multi-level analysis. J Sch Psychol 2012;50:347-61.


Oppilaiden ongelmakäyttäytyminen ja opettajien poissaolot

• Oppilaiden raportoimat ilkivallanteot ja kiusaaminen

(kiusatuksi joutuminen ja toisten kiusaaminen) olivat yhteydessä opettajien lyhyisiin (1-3 pv) sairauspoissaoloihin

• Oppilaiden luvattomat poissaolot eivät olleet yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin

• Oppilaiden ongelmakäyttäytymisellä ei ollut yhteyttä opettajien pitkiin (>3 pv) poissaoloihin.

1 1 11,05 1,191,03

1,271,31*1,5*

0

0,5

1

1,5

2

Ilkivaltaa Kiusaamista Lintsaamista

<10 %

10-15 %

>15 %


Oppilaiden koulutyytyväisyys ja opettajien sairauspoissaolot

• Ennustaako oppilaiden koulutyytyväisyys opettajien sairauspoissaoloja kun opettajien ikä, sukupuoli, työsuhdemuoto, opettajatyyppi, edellisen vuoden sairauspoissaolot, koulun oppilaiden sosioekonominen asema, oppilaita/opettaja –suhde sekä oppilaiden sukupuolijakauma on huomioitu?

• Onko koulutyytyväisyys yhteydessä erityisesti joihinkin sairauspoissaolodiagnooseihin?

• Julkaisu: Ervasti J, Kivimäki M, Puusniekka R, et al. Students' school satisfaction as predictor of teachers' sickness absence: a prospective cohort study. Eur J Public Health 2012;22:215-19.


Oppilaiden koulutyytyväisyys ja opettajien sairauspoissaolot

1 11,06

1,23

0,96

1,24

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

Lyhyet (1-3 pv) Pitkät (>3 pv)

Paras

KeskimmäinenHeikoin

RR * *

Ervasti ym., European Journal of Public Health 2011


Oppilaiden koulutyytyväisyys ja opettajien sairauspoissaolodiagnoosit

1 1 11.25 1.19

1.371.58

1.86

2.63

0

0.5

1

1.5

2

2.5

3

TULE (M00-M99) Mielenterveys (F00-F99) Ahdistun. ja stressihäiriöt(F40-F48)

Paras

Keskimmäinen

OR

*

*

Ervasti ym., European Journal of Public Health 2011


Muutokset oppilaiden kokemassa sisäilmassa ja psykososiaalisessa kouluympäristössä heijastuvat opettajien lyhyisiin sairauspoissaoloihin


Kouluympäristön muutokset opettajien sairauspoissaolojen ennustajina • Oppilaiden kokemukset sisäilman laadusta,

koulutyytyväisyydestä ja koulukiusaamisesta vuosina 2001/2002 ja 2004/2005 ja opettajien sairauspoissaolot lukuvuosina 2001-2002 ja 2004-2005

• 92 yläkoulua, 1678 opettajaa

• Muutosmuuttujat perustuivat alkumittauksen mediaaneihin (aineiston keskiluku) • alle mediaanin molemmissa mittauksissa (stabiili)

• yli mediaanin molemmissa mittauksissa (stabiili)

• alkumittauksessa alle, loppumittauksessa yli (muutos)

• alkumittauksessa yli, loppumittauksessa alle (muutos)

• Julkaisu: Ervasti J, Kawachi I, Subramanian SV, et al. School environment as predictor of teacher sick leave: data-linked prospective cohort study. BMC Public Health 2012;12:770.



Oppilaiden kokemukset sisäilmasta ja opettajien lyhyet poissaolot

1

0,6*

0,8

0,6*

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

Oppilaiden arvioimasisäilma

Po

issaolo

ris

ki

(O

R) Huono kokoajan,

28 koulua

(n=485)

Hyvä kokoajan,37 koulua

(n=699)

Kielteinenmuutos, 7

koulua (n=121)

Myönteinenmuutos, 21

koulua (n=373)


Haittaako huono ilmanvaihto tai huoneilma koulutyötäsi? (1=ei lainkaan, 4=erittäin paljon)


Oppilaiden koulutyytyväisyys, kiusaaminen ja opettajien lyhyet poissaolot

1 1 1 1

1,2

1

1,8*

1

1,5* 1,4

0,9

1,4

0

0,4

0,8

1,2

1,6

2

Po

issao

loris

ki

(O

R)

Huono

kokoajan

Hyvä

kokoajan

Kielteinen

muutos

Myönteinen

muutos



Hyvä ja seurannassa parantunut oppilaiden arvio sisäilmasta olivat yhteydessä opettajien pienempään lyhyiden

poissaolojen riskiin.

Myös psykososiaalisen kouluympäristön muutoksilla oli merkitystä, mutta nämä tekijät eivät välittäneet tai muokanneet

sisäilman ja sairauspoissaolojen yhteyttä.


KOULUJEN RESURSOINTI: Peruskoulujen opettajien sairauspoissaolot ovat sitä yleisempiä, mitä suurempi osuus oppilaista kuuluu erityisopetuksen piiriin

Riski erityisesti pitkiin poissaoloihin kasvaa, jos koulussa on lisäksi paljon oppilaita

opettajaa kohden


Erityisoppilasosuus, oppilasmäärä opettajaa kohden ja opettajien sairauspoissaolot perusopetuksessa

• Onko koulun erityisoppilaiden määrällä yhteyttä opettajien sairauspoissaoloihin? • Sääteleekö oppilaita per opettaja –suhde

erityisoppilasosuuden ja poissaolojen yhteyttä?

• 8089 peruskoulun opettajaa 404 koulussa 10 kunnan alueella lukuvuonna 2004-05 (ei erityiskouluja)

• Huomioitiin opettajien ikä, sukupuoli, työsuhdemuoto, opettajatyyppi (yleis/erityis/rehtori) sekä koulun koko ja koulutyyppi (ala-/ylä-/yhtenäiskoulu)

• Julkaisu: Ervasti J, Kivimäki M, Kawachi I et al. Pupils with special educational needs in basic education schools and teachers' sickness absence – a register linkage study. Scand J Work Environ Health 2012;38:209-217.


Erityisoppilaiden osuus koulussa ja opettajien sairauspoissaolot

1 10,94

1,05

1,22 1,271,39

1,45

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6


<1,2 %

1,2-4,9 %

5,0-9,5%

>9,5 %

OR

*

*

Ervasti ym., Scand J Work Environ Health, 2012

* *


Oppilasmäärä opettajaa kohden ja opettajien sairauspoissaolot

1 1

1,26

0,98

1,35

1,14

1,311,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6


<12,9

12,9-15,3

15,4-18,0

>18,0

OR

*


* *


Erityisoppilasosuuden kasvu ja opettajien sairauspoissaolot kun oppilasmäärä opettajaa kohden on yli ja alle mediaanin (15,3)

1,1

1,07

1,16

1,22

0,95

1

1,05

1,1

1,15

1,2

1,25


≤ 15,3

>15,3

• Riski erityisesti pitkiin poissaoloihin kasvaa, jos koulussa suuren erityisoppilasosuuden lisäksi on paljon oppilaita opettajaa kohden

OR

*


*

*


Lopuksi


Yhteenvetoa

• Oppilaita ja opettajien koskevat tutkimustulokset ovat suurelta osin yhteneväisiä ja tukevat toisiaan • oppilaiden käyttäytymisellä ja koulutyytyväisyydellä on

yhteys opettajien hyvinvointiin

• opettajien hyvinvointi ja opettajanhuoneen ilmapiiri heijastuu toisaalta myös oppilaisiin

• huonot lähtökohdat vaikeuttavat koulussa pärjäämistä ja vaikuttavat opiskelumotivaatioon - opettajien näkökulmasta nämä oppilaat saattavat tuntua vaativimmilta ja kuormittaa opettajia enemmän

• kohdistamalla opettajaresursseja kouluihin joissa oppilasaines on vaativampaa, voidaan edesauttaa opettajien ja oppilaiden hyvinvointia

• koulujen huonoksi koetulla sisäilmalla on itsenäinen yhteys opettajien lyhyisiin poissaoloihin


Mitä voidaan tehdä?

• Resursointi –> oikea kohdistaminen: opettajaresursseja niihin kouluihin jotka sijaitsevat sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla ja joissa erityishuomiota vaativia oppilaita on paljon

23.9.2013 Jenni Ervasti


• Psykososiaalisen työympäristön kehittäminen (opettajat ja oppilaat): osallistavat kehittämishankkeet (esim. KiVa koulu) • opettajien näkökulmasta tärkeitä asioita

näyttäisivät olevan kuulluksi tuleminen ja yhteisesti sovitut ja hyväksytyt työn tavoitteet

• Fyysisen kouluympäristön kehittäminen • sisäilmaongelmat

• Kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto • Varhainen puuttuminen sekä oppilaiden ongelmiin

että opettajien oireiluun (esim. toistuvat lyhyet poissaolot)


© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 23.9.2013 39 Jenni Ervasti

Kiitos!

Health & Medicine

Ervasti: Kouluympäristö hyvinvoinnin tekijänä