Miten opiskeluhuolto/opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on muuttunut?

Etunimi Sukunimi 10.10.2015

Miten opiskeluhuolto/opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on muuttunut?

Maire Kolimaa/Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STMKouluterveyspäivät 22.9.2015, Helsinki

Sisältö

� Lainsäädäntö– Opiskelijoiden palvelut osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa

� kouluterveydenhuolto

� opiskeluterveydenhuolto� kuraattori- ja psykologipalvelut

– Opiskeluympäristö ja -yhteisö– Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus

� Suositukset ja ohjeistukset� Resurssit� Seuranta ja valvonta� Yhteenveto

Etunimi Sukunimi2 10.10.2015

Valtionohjauksen muutokset 1990-luvun alussa� Lääkintöhallituksen ohjekirjeet koulu- ja opiskelijaterveyden-

huollosta kumoutuiva t LKH lakkauttamisen myötä 1991� Valtionosuusjärjestelm ä muuttui vuonna 1993 laskennallisin

perustein määräytyväksi; kuntalakia muutettiin 1995 – -> kuntien oma harkintavalta ja autonomia kasvoivat

– -> kunnat pystyivät aikaisempaa itsenäisemmin järjestämään myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon

� Muutos heikensi valtion ohjausvaltaa kuntiin päin� Samanaikaisesti 1990-luvun alun lama leikkasi kuntien

ehkäisevää toimintaa� Lääkintöhallituksen ohjekirje sisälsi ensimmäiset

henkilöstömitoitukset koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle:– Kouluth: lääkäri/6000 oppilasta ja terveydenhoitaja 800/opp. (1981)

– Opiskeluth: lääkäri/2800 opiskelijaa ja terveydenhoitaja 800/opiskelijaa (1986)


Kouluterveydenhuollon lainsäädäntö

� Kansanterveyslaki vuoteen 2010– muutoksia vuonna 2007: kouluth osaksi oppilashuollon palveluja

– osallistuminen perusopetuksen ja lukio-opetuksen osalta opetussuunnitelman laatimiseen (oppilas- ja opiskelijahuolto ja yhteistyö kodin kanssa)

– asetuksen antovaltuutus (terveystarkastukset, terveysneuvonta, erikoistutkimukset, ehkäisevä suun terveydenhuolto)

� Terveydenhuoltolaki vuodesta 2010– lainsäädäntöön lisättiin oma pykälä, § 16:

� oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen

� terveystarkastukset ja niiden määrät

� erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarv. jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen

� kouluympäristö ja -yhteisö


Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

� Kansanterveyslaki vuoteen 2010– muutoksia vuonna 2007: opiskelijaterveydenhuolto ->

opiskeluterveydenhuolto (lainsäädännössä vuodesta 1976, sitä ennen yhdessä kouluth:n kanssa)

– lukiolaisten terveydenhoito osaksi opiskeluterveydenhuoltoa– asetuksen antovaltuutus opiskeluterveydenhuollon

tarkemmasta sisällöstä

� Terveydenhuoltolaki vuodesta 2010– lainsäädäntöön lisättiin oma pykälä § 17:

� työssäoppimisen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto� terveystarkastukset, niiden ajankohdat ja määrät

� erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä tukeminen ja tarv. jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen

� opiskeluympäristö ja -yhteisö


Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö, jatkuu

� Terveydenhuoltolakiin siirrettiin myös– yhteistyö alaikäisen oppilaan/opiskelijan vanhempien ja

huoltajien, muun oppilas- ja opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa

– kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto osa oppilas- ja opiskelijahuoltoa

– kunnan osallistuttava opetussuunnitelman laatimisee noppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä koskevin osin


Kouluyhteisön hyvinvointi sekäopiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus

� Ohjaus– Lääkintöhallituksen ohjekirje vuodelta 1981 – Kansanterveyslaki, terveydenhuoltolaki ja VN asetus 338/2011

– Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon oppaat

� Seuranta: kolmen vuoden välein tehtävät tarkastukset kehittyneet myönteiseen suuntaan, mutta hitaasti

� Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen (THL) julkistetaan Kouluterveyspäivillä 2015 – tarkoituksena on lisätä ja tukea monialaista yhteistyötä ja

tiedonvaihtoa sekä toiminnan koordinaatiota.

– eri toimijoiden rooli näkyväksi ja tunnetuksi, voimavaroja voidaan käyttää ja työnjaosta sopia tarkoituksenmukaisesti.


Kuraattori- ja psykologipalvelut� Lastensuojelulaki 2007

– sääteli aikaisempaa velvoittavammin koulupsykologi- ja kuraattoripalveluita: järjestettävä esi-, perus- ja lisäopetuksessasekä valmistavassa opetuksessa

– riittävä tuki ja ohjaus koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi

– koulun ja kodin yhteistyön kehittäminen– kaikkien toimijoiden yhteistyö lapsen ja perheen tukemisessa

� Oppilas- ja opiskelijahuoltolak i 1.8.2014 alkaen– Psykologi- ja kuraattoripalvelut järjestettävä myös toisella

asteella


Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö2000-luvulla

� oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetty monin tavoin 2000-luvulla– lainsäädäntö, kehittämishankkeet

� vuonna 2003 uudistettiin koululait (perusopetuslaki, lukiolaki ja ammatillisesta koulutuksesta annettu laki)

� oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevia säännöksiä täsmennettiin ja oppilas- ja opiskelijahuollon määritelmä lainsäädäntöön ensimmäisen kerran

� kaksi työryhmää– Oppilashuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä (STM 2006)– Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmä (STM 2009)


Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö2000-luvulla, jatkuu

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013 OKM ja STM

�sisältää mm: – opiskeluhuollon palvelut esi-, perus- ja toiselle asteelle– yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto– rakenteet opiskeluhuollolle– tietosuojaan liittyvät säännökset– ohjaus, seuranta, valvonta

�tavoitteena – edistää opiskelijan ja koko opiskeluyhteisön hyvinvointia, huoltajien kanssa

tehtävää yhteistyötä ja opiskelijan osallisuutta

– siirtää painopistettä yksilökeskeisestä yhteisölliseen ja hyvinvointia edistävään työhön ja parantaa opiskeluhuollon suunnitelmallista toteutumista

�painopiste ennaltaehkäisevässä toiminnassa


Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä ehkäisevääsuun terveydenhuoltoa koskeva asetus 2009

� taustalla kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällöissä sekä riittämättömät palvelut kunnissa

� apulaisoikeuskanslerin ja valtiontalouden tarkastusviraston päätelmät kouluterveydenhuollon sitovampien säädösten tarpeesta

� tarkoituksena on – ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja

perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeethuomioon ottavia

– vahvistaa terveyden edistämistä (ml. mielenterveys), erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tuen oikea-aikainen järjestäminen

– ongelmien pahenemisen ja kustannusten kasvun ehkäisy� toimeenpanoa tuettiin 18.5 miljoonan kuntien peruspalvelujen

valtionosuuksien korotuksilla vuosina 2010 ja 2011


Suositukset ja ohjeet: Kouluterveydenhuolto

� Kouluterveydenhuollon opas vuodelta 2002 (Stakes ) – liittyi silloisen Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja

toimintaohjelman 2000-2003 (TATO) kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa koskevan suosituksen toteutumiseen

– kuvattu tavoitteet, sisältö ja järjestäminen, lukiot vielä osana kouluterveydenhuoltoa

– sisälsi mm. ajatukset siitä, että� koulu on kodin ja päivähoidon ohella tärkeä lapsen kasvun ja

kehityksen yhteisö

� muutaman vuoden viiveellä lisäinvestoinnit varhaislapsuuden ja koulun hyvinvointiin osoittautuvat kunnan talouden kokonaisuuden kannalta edullisiksi

� oppilashuollon rooli koulun hyvinvoinnin edistäjänä



Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004�liittyi myös silloisen TATOn toimeenpanoon�sisälsi laatusuositukset (8) eri toimijoiden näkökulmasta (suunnitelmallisuus, osa oppilashuoltoa, tiedottaminen, henkilöstö, toimitilat ja välineet, kouluyhteisö ja -ympäristö, terveystarkastukset, terveystiedon vahvistaminen)�Henkilöstömitoitussuositus:

– koululääkäri 2100 koululaista

– kouluterveydenhoitaja 600 koululaista



Menetelm äkäsikirja : Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa, THL 2011

– ohjeistaa terveystarkastuksiin kuuluvien mittausten, tutkimusten ja arviointimenetelmien toteuttamista ja tulkintaa

– tavoitteena yhtenäistää lasten ja nuorten terveysseurantaa

Laaja terveystarkastus : Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon, THL 2012

– täsmensi terveydenhuoltolakia ja sen nojalla annettua asetusta– 1., 3. ja 5. luokilla– näkökulman laajentaminen yksilöstä perheeseen ja kotiin– tausta: lapsen hyvinvointi riippuu vanhempien hyvinvoinnista,

perheen elinoloista ja lapsen muista kasvuympäristöistä– opettajan arvio oppilaan hyvinvoinnista ja selviytymisestä


Suositukset ja ohjeet: Opiskeluterveydenhuolto

� Opiskeluterveydenhuollon opas, STM 2006 – kattoi kaikki peruskoulun jälkeiset koulutusmuodot– keskeistä opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn

edistäminen yksilö- ja yhteisötasolla– työmenetelmien ja mallien kuvausta– oth:n toimijoiden yhteistyö ja yhteisöllinen työskentely

opiskeluympäristössä– henkilöstömitoitussuositus:

� terveydenhoitaja: 600 opisk. toinen aste ja 800 opisk. korkea-aste

� lääkäri 2500-3000 opiskelijaa

� laskennallisia, moni asia vähentää opiskelijamäärää


Suositukset ja ohjeet: oppilas- ja opiskelijahuolto

� Opetushallituksen määräykset� Oppilashuollon opas (OPH)� Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen 2015,

THL ym� Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntö.

Soveltamisohje 2015. Tulossa STM:n Kuntainfona� Oppilas- ja opiskelijahuollon opas, OPH, THL,

tulossa� Tietoa kotisivuilla: THL, OPH



Kouluterveydenhuollon käynnit 1985–2013

10.10.2015 Esityksen nimi / Tekijä 18

Kansanterveyslaki muuttui kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon osalta 1.7.2007. Aikaisemmin kouluterveydenhuollon piiriin kuuluneet lukiolaisten käynnit ovat 1.7.2007 alkaen kuuluneet ja tilastoitu opiskeluterveydenhuollon käynneiksi.

Opiskeluterveydenhuollon käynnit 1994–2013

10.10.2015 Esityksen nimi / Tekijä 19

Kansanterveyslaki muuttui kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon osalta 1.7.2007. Aikaisemmin kouluterveydenhuollon piiriin kuuluneet lukiolaisten käynnit ovat 1.7.2007 alkaen kuuluneet ja tilastoitu opiskeluterveydenhuollon käynneiksi.

Seuranta

� Säännöllisempi palvelujen seuranta käynnistyi 2000-luvulla, seurannan luonne muuttumassa (tieto suoraan käyttäjiltä)

� THL sekä THL/OPH ovat 20 vuoden aikana tehneet useita selvityksiä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muun oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta, laatusuositusten toteutumisesta ja asetuksen seurannasta

� Lisäksi vuonna 1995 alkanut säännöllisesti toteutuva Kouluterveyskysely ja myöhemmät opiskelijajärjestöjen tekemät selvitykset ovat täydentäneet seurantaa

� STM:n vuonna1998 selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon terveystarkastusten toteutuminen terveyskeskuksissa oli vaihtelevaa ja useimmat terveydenhoitajan tekemiä

� Kouluterveydenhuollon sisältö ja laatu kehittyneet (THL 2013)


Seuranta

� STM on teettänyt opiskeluterveydenhuollon tilasta selvitykset 2002 ja 2012. Selvitysten mukaan tilanne oli kehittynyt parempaan suuntaan, mutta paljon oli tehtävää edelleen

� Osaan selvityksistä liitetty tulosten perusteella annetut toimenpide-ehdotukset

� Valtionosuuksien korotus vuonna 2010 perustui kuntien antamaan arvioon; noin puolet kunnista hyödynsi

� Aallonpohja saavutettiin 2000-luvun alkupuolella, josta alettiin nousta pikkuhiljaa vasta vuoden 2009 jälkeen, kun VN asetus tuli voimaan


Valvonta

� Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut Valviran ja avien erityisenä valvontakohteena valvontaohjelman mukaisesti vuosina 2011-2014,

� Valvontaohjelma oli ensimmäinen ehkäiseviin palveluihin kohdistunut valvontaohjelma -> edellyttäähyviä seurantatietoja, opiskeluterveydenhuollon osalta valvonta jatkuu tänä vuonna


Yhteenveto

� Lainsäädäntö ja muu ohjaus muuttuneet 20 vuoden kuluessa– Lainsäädäntö täsmentynyt, tarkentunut ja tullut monipuolisemmaksi ja

kattavammaksi (opiskeluhuollon kokonaisuus), VN asetuksen merkitys

– Uusia teemoja: osallisuus, yhteisöllisyys, monialainen yhteistyö

� Palvelujen seurannassa noin 10 vuoden tauko, seurannan kattavuus ja läpinäkyvyys lisääntyneet (esim. TEA-viisari, AvoHilmo)

� Palvelut parantuneet ja käytännöt yhdenmukaistuneet– Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut

– Kouluikäisten palvelujen sisältö parantunut, esim. laajat terveystarkastukset, vanhempien mukaantulo

– Tärkeitä palveluja opiskelijoiden näkökulmasta ja vaikuttavat oppimiseen ja opiskelukykyyn

– Henkilöstöresurssit vahvistuneet, mutta suuria puutteita

� Kouluympäristön ja -yhteisön näkökulma vahvistunut, mutta hitaasti, potentiaalia käyttämättä

� Monialainen yhteistyö kehittynyt myönteiseen suuntaan � -> hyvät mahdollisuudet opiskeluhuollon monialaiseen ja

suunnitelmalliseen kehittämiseen


� Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma sisältää viisi strategista tavoitetta, joista yksi on Hyvinvointi ja terveys

� HO:n kärkihankkeita ovat mm.– Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (STM) – Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan (OKM)

� STM:ssä valmistellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuuden uudistamista– liittyy Lapset -kärkihankkeeseen ja tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistukseen.

– Keskeisiä periaatteita asiakaskeskeisyys, täydellinen integraatio sekäperuspalvelujen ja varhaisen tuen ensisijaisuus

– opiskeluhuolto osana uudistusta


Tulevaisuus

Lopuksi

Onnittelut 20-vuotiaalle Kouluterveyskyselylle ja sen toteuttajille!

Hyvää syksyä ja kouluvuoden alkua sekä mukavia työpäiviä lasten ja nuorten parissa kouluissa ja oppilaitoksissa!

Kiitos!


Health & Medicine

Miten opiskeluhuolto/opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on muuttunut?