Upload
thl
View
295
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
11
ADSUME, Nuorten päihdemittari - ADSUME, Nuorten päihdemittari - päihteiden käytön tunnistaminen ja päihteiden käytön tunnistaminen ja
varhainen puuttuminen koulu- ja varhainen puuttuminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossaopiskelijaterveydenhuollossa
Turku 9.6.2015 Turku 9.6.2015 Marjatta Pirskanen, TtTMarjatta Pirskanen, TtT
Terveyden edistämisen suunnittelija (1999-2011)Terveyden edistämisen suunnittelija (1999-2011) Tutkija, Terveyttä tukien –hanke 2010-2012Tutkija, Terveyttä tukien –hanke 2010-2012
Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueetKuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet
22
Esityksen sisältöEsityksen sisältö
Tausta – Tausta – nuorten päihteiden käyttö - vnuorten päihteiden käyttö - varhaisen puuttumisen arhaisen puuttumisen teoreettiset lähtökohdatteoreettiset lähtökohdat
Varhaisen puuttumisen mallin esittelyVarhaisen puuttumisen mallin esittely
Varhaisen puuttumisen arviointitutkimuksen tuloksia Varhaisen puuttumisen arviointitutkimuksen tuloksia
Voimavaralähtösesti – uudet mittarit keskustelun tueksi Voimavaralähtösesti – uudet mittarit keskustelun tueksi
PohdintaaPohdintaa
33
Nuorten päihteiden käyttö v. 2010 Nuorten päihteiden käyttö v. 2010 Pohjois-Savossa / KuopiossaPohjois-Savossa / Kuopiossa
8. ja 9. luokkalaiset
%
Lukiolaiset
%
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat
%
Tupakointi
päivittäin16 13 42
Tosihumala
vähint. 1 x kk14 21 35
Marihuana- tai hassiskokeilu ainakin kerran
5 9 16
Kouluterveys 2010: Pohjois-Savon tulokset / THL
44
Eurooppalaisten ja suomalaisten Eurooppalaisten ja suomalaisten nuorten (15-16 v.) päihteiden nuorten (15-16 v.) päihteiden
käyttö/ Espad-tutkimuskäyttö/ Espad-tutkimus
Suomalaisnuoret käyttävät alkoholia ja Suomalaisnuoret käyttävät alkoholia ja kannabistuotteita kannabistuotteita harvemminharvemmin kuin muut kuin muut eurooppalaisnuoreteurooppalaisnuoret
Suomalaisnuorten Suomalaisnuorten humalajuominenhumalajuominen sekä sekä lääkkeiden ja alkoholin lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttösekakäyttö yleisempää (Metso ym. 2009)yleisempää (Metso ym. 2009)
Humalajuominen – merkittävin nuorten ja nuorten aikuisten terveysuhka
Lukiot * Ammatill. oppilaitokset *
AMK **
miehet 28 43 49
naiset 23 37 43
*Kouluterveyskysely 2009, THL (tosi humalassa kerran kk)
**Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 (miehet yli 7, naiset yli 5 annosta
(ks. Pirskanen M. & Pietilä A-M. 2011. Teoksessa: Kunttu ym. (toim.). Opiskeluterveys, sivu 182)
Humalajuominen huolestuttavaa (binge drinking, yli 5 alkoholiannosta)
16-18 vuotiaat pojat 48% ja tytöt 40% (n=159) Humalajuominen oli yhteydessä (p < 0.005) haitallisiin seurauksiin– muistin menetys, sammuminen– itsensä satuttaminen – matkustaminen päihtyneen kuljettamassa (toinen tai
itse) autossa – seksuaalinen hyväksikäyttö
Vaarallinen suurkulutus; nuoret arvioivat oman käyttönsä haitattomaksi ja vähäisemmäksi kuin toverien päihteiden käytön (Pirskanen
2007)
Aikuisten mallit: alkoholin suurkulutus huolestuttavaa
- 42 % aikuisista ylittää riskikulutuksen rajan (haittaa terveydelle, sosiaalisille suhteille) (Työterveyslaitos v. 2007)
- Alkoholi työikäisten yleisin kuolinsyy (Tilastokeskus 2008)
- Raittius: miehet 11 % ja naiset 14 % (Helakorpi ym. 2008)
Miksi tupakka- ja alkoholilaki ei toteudu? Miksi osa nuorista on vailla aikuisen huolenpitoa?
Ristiriitainen vanhempien suhtautuminen: Ei rajoja, ostetaan viikonloppu siiderit viesti??Kontrolli, autoritäärisyys, tiukat rajat kapinointiKeskustelu, yhteiset sopimukset tunne huolenpidosta, luottamuksesta
88
Kehitettyjä interventioitaKehitettyjä interventioita
Nuorten psykososiaalista kehitystä ja Nuorten psykososiaalista kehitystä ja käyttäytymistä tukevat sekä perheissä tai käyttäytymistä tukevat sekä perheissä tai kouluissa toteutetut interventiot vaikuttavia kouluissa toteutetut interventiot vaikuttavia humalajuomisen vähentämisessä (Foxcroft ym. humalajuomisen vähentämisessä (Foxcroft ym. 2007, Foxcroft ja Tsertsvadze 2011a, 2011b, 2007, Foxcroft ja Tsertsvadze 2011a, 2011b, 2011c.)2011c.) Mini-interventio ja motivoiva haastattelu (Tripoldi Mini-interventio ja motivoiva haastattelu (Tripoldi 2010)2010)Mini-intervention toteuttamisesta ohjeita Mini-intervention toteuttamisesta ohjeita terveydenhoitoyksiköille (terveydenhoitoyksiköille (Wachtel T & Wachtel T & Staniford M. 2010, Staniford M. 2010, NIAA. 2011, Wilson GB NIAA. 2011, Wilson GB ym. 2011, ym. 2011, Käypä hoito 2012Käypä hoito 2012)
Varhaisen puuttumisen mallin kehittäminen
Yhteistyö vuosina 2003-2007– Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue– Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos– Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatrian
yksikkö
Mallin testaus 10 oppilaitoksessa Pohjois-Savossa
Mallin esittely väitöskirjassa 2007 (Pirskanen M.)
Kiitokset ohjaajille: Professori Anna-Maija Pietilä ja
professori, LT Eila Laukkanen
ADSUME ja varhaisenpuuttumisen malli valtakunnalliseen käyttöön
Pirskanen. 2011. Nuorten päihdemittari, ADSUME. Teoksessa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. (toim.) 2011. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL. (s. 163, 169-172)
Pirskanen M. & Pietilä A-M. 2011. Opiskelijoiden päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Teoksessa: Kunttu K. ym. (toim.) Opiskeluterveys. Duodecim, 179–190.
STM 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. STM:n julkaisuja 2006:12.
Neuvontakortti suun terveydenhuollon ammattilaisille. 2013. THL ja Suomen Hammaslääkäriliitto.
ADSUME ja varhainen puuttuminen käytössä eri palveluissa:
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossaNuorten mielenterveys- ja päihdevastaanotoillaKoulukuraattorien ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssäSuun terveydenhuollossa
Tehostettavaa: tapaturmien jatkohoidon vastaanotoilla
Ongelmat
Raittius
Kokeilu-luonteinen käyttö
Säännöllinen
(”Sosiaalinen”) käyttö
Ongelmakäyttö (Haitalliset
seuraukset)
Riippuvuus (Toleranssi, vieroitus-oireet)
Väärinkäyttö(Jatkuva käyttö
haitoista huolimatta)
Kehityksellisetmuunnelmat
Nuorten päihteiden käytön kehityksellinen näkökulma (mukaillen Knight 2001, Pirskanen 2007) ja varhaisen puuttumisen tärkeä alue
Varhainen puuttumisen tärkeä
alue
Häiriöt
Kysytkö mielessäsi:
Voinko / saanko / pitääkö / hyödyttääkö kysyä nuoren päihteiden käytöstä?
Kuinka otan puheeksi?
Loukkaantuuko nuori, kun kysyn ja sitten puutun hänen käyttäytymiseensä?
Tutkitun tiedon mukaan voit kysyä, on tärkeää kysyä, ks. seuraava dia
Asiakkaiden kokemuksia varhaisesta puuttumisesta ja tuesta
Aikuisista alkoholin suurkuluttajista vain 2 % arvioi varhaista puuttumista kielteisesti (Aalto ym. 2002) Asiakkaat odottavat terveystottumuksiin liittyviä ohjeita (Duaso ym. 2002) 11-16-vuotiaat nuoret kokevat myönteisiksi lääkärien ja hoitajien kysymykset sensitiivisistä aiheista (huumeet, alkoholi, tupakka, seksuaalisuus, syntyvyyden säännöstely, mieliala tai perheen ongelmat). Keskustelu vahvistaa nuorten luottamusta hoitajiin ja lisäsi nuoren vastuunottoa omasta terveydestään (Brown ja Wissow 2007) Nuorten (n=326) arvio: terveydenhoitaja luotettava asiantuntija, keskustelu tärkeä, tupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta tuki ja seurantakäynnit puutteelliset (Pirskanen 2007)
1515
Varhaisen puuttumisen lähtökohtia Varhaisen puuttumisen lähtökohtia – – salutogenesis, terveys- ja voimavarakeskeisyyssalutogenesis, terveys- ja voimavarakeskeisyys
ULKOISET VOIMAVARAT – Vanhempien tuki, lämmin keskusteluyhteys, vanhempien valvonta– Ikätoverit, ystävät– Harrastusmahdollisuudet, mielekäs tekeminenSISÄISET VOIMAVARAT– Itsetunto– Sosiaaliset taidot – Tieto(Antonovsky 1996, Pitkänen ym. 2008, Veselska ym. 2009)
Puuttuvien voimavarojenja riskitekijöiden tunnistaminentärkeää murrosiässä(Cleveland ym. 2012)
Mallin testaaminenNuoret (n=326)
Terveydenhoitajat (n=10)Yhteistyökumppanit
(n=12) v. 2004
II –vaiheen päihdekysely
ja toimintaohje
Käytännön kehittämistyö
v. 2000 I –vaiheen
päihdekysely jatoimintaohje
PilottitutkimusAsiantuntijat (n=30)
Nuoret (n=16) v. 2003
III–vaiheen päihdemittari
ja toimintaohje
Aineiston analyysit, ADSUMEn ja mallin
korjaukset
2004-2007
IV–vaiheen päihdemittarin (ADSUME),
toimintakaavion ja interventiosuositusten
levittäminen käytäntöön 2007
Varhaisen puuttumisen mallin kehittämistarpeiden arviointi
2008 - 2012
Varhaisen puuttumisen mallin kehittämisen vaiheet vuosina 2000-2012
1717
Varhaisen puuttumisen malliVarhaisen puuttumisen malli- - työvälineettyövälineet
Nuorten päihdemittari (Nuorten päihdemittari (Adolescents' Substance Adolescents' Substance Use Measurement, Use Measurement, ADSUME)ADSUME) - 3 ulottuvuutta: 1. määrä, 2. seuraukset, 3. - 3 ulottuvuutta: 1. määrä, 2. seuraukset, 3.
sosiaalinen tuki ja altistuminensosiaalinen tuki ja altistuminen
ToimintakaavioToimintakaavio– Taustalla voimavarat ja ”huolen harmaa Taustalla voimavarat ja ”huolen harmaa
vyöhyke”vyöhyke”
Interventiosuositukset Interventiosuositukset – Taustalla voimavarakeskeinen dialogi, mini-Taustalla voimavarakeskeinen dialogi, mini-
interventio, motivaatiointerventio, motivaatio(Pirskanen 2007)(Pirskanen 2007)
Nuorten päihdemittari (ADSUME) - yleisohje
Tämän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kyselyn tavoitteena on arvioida mahdollista päihteiden käyttöäsi. (Poistettu: Terveydenhoitaja keskustelee luottamuksellisesti päihdemittarin tuloksesta kanssasi terveystarkastuksen yhteydessä. Luottamuksellisuus tarkoittaa terveydenhuoltoviranomaisten (terveydenhoitaja, lääkäri jne.) ammattiin kuuluvaa vaitiolovelvollisuutta. )
Merkitse vaihtoehdot, jotka kuvaavat sinun päihteiden käyttöäsi viimeisen vuoden aikana
I Päihteiden käytön määrä
1. Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? 0. En 1. Tupakoin (käytän nuuskaa) satunnaisesti 2. Tupakoin (käytän nuuskaa) päivittäin Minkä ikäisenä aloitit tupakoinnin? __
2. Oletko kokeillut tai käyttänyt päihteitä viimeisen vuoden aikana?
0. En 1. Alkoholia (ei huomioida maistamista esim.
lusikallisen verran) 4. Lääkkeitä, että saisin ”pään sekaisin” 4. Liuotinaineita (imppaaminen) 4. Huumausaineita, mitä ______________ 4. Jotain muita päihteitä, mitä___________ 5. Alkoholia ja edellä mainittuja aineita
samaan aikaan (sekakäyttö) Minkä ikäisenä kokeilit ensikerran? ______
Jos vastasit edelliseen kysymykseen ”En”, voit siirtyä kysymykseen 14.
3. Kuinka usein olet kokeillut tai käyttänyt muita päihteitä kuin tupakkaa viimeisen vuoden aikana?
1. 1–3 kertaa 2. 4–6 kertaa 3. Noin kerran kuukaudessa 4. Pari kertaa kuukaudessa 5. Kerran viikossa tai useammin Milloin käytit viimeksi ja mitä _____
4. Kuinka monta annosta alkoholia juot yleensä niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? (Annosten laskeminen, katso seuraava taulukko)
0. En käytä alkoholia 1. 1–2 annosta 2. 3–4 annosta 3. 5–6 annosta 4. 7 annosta tai enemmän
II Päihteiden käytön seuraukset Kysymykset 5-9
5. Oletko myöhästynyt, lähtenyt kesken päivän tai jäänyt pois koulusta päihteiden käyttösi takia? 0. En koskaan 1. Kerran 3. 2–3 kertaa 4. 4 kertaa tai
useammin
6. Oletko toiminut päihtyneenä seuraavilla tavoilla viimeisen vuoden aikana? (Yksi tai useampi rengastus) Olen satuttanut itseäni. Olen satuttanut toista. Olen ollut autossa, jota on ajanut päihtynyt. Olen ajanut itse päihtyneenä ajoneuvoa. Olen rikkonut omaisuutta tai varastanut. Olen ollut seksisuhteessa, jota olen katunut jälkeenpäin. En ole joutunut mihinkään vaikeuksiin.
Jos et ole joutunut vaikeuksiin, voit siirtyä kysymykseen 8.
7. Kuinka usein olet toiminut edellä mainitulla tavalla?
1. Kerran 2. Kahdesti 4. Useammin
8. Kuinka usein päihtymisen jälkeen olet unohtanut, mitä teit tai mitä tapahtui? (”Menikö muisti?”)
0. En kertaakaan 1. Kerran 3. Useammin 9. Oletko ”sammunut”?0. En kertaakaan 1. Kerran 4. Useammin
III Sosiaalinen tuki ja altistuminen
10. Miksi käytät päihteitä? - Seuran vuoksi kavereiden kanssa - Hauskanpitoon - Rentoutumiseen - Helpottaakseni pahaa oloa - Humalan vuoksi tai saadakseni ”pääni
sekaisin” -. Jonkin muun syyn takia, minkä _______
11. Millaiseksi arvioit oman päihteiden käyttösi? _______________________
12. Onko joku läheisesi tai ystäväsi ollut huolissaan päihteiden käytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit sitä?
- Ei - Keskusteltu kerran - Keskusteltu useita kertoja
13. Tietävätkö vanhempasi, että käytät päihteitä?
-. Kyllä- Kyllä, mutta eivät tiedä kuinka paljon käytän- Eivät
14. Kuuluuko lähiystäväpiiriisi joku, joka on kokeillut huumausaineita?
- Ei - Yksi henkilö- 2–5 henkilöä - Useampi kuin 5 henk.
15. Miten vaikeaksi tai helpoksi arvioit nuorten mahdollisuudet hankkia huumausaineita paikkakunnallasi?
- Vaikeaksi - En osaa sanoa - Helpoksi
16. Mitä olet keskustellut vanhempiesi kanssa nuorten päihteiden käytöstä? _______________________
17. Mitä mieltä yleensä olet ikäistesi nuorten päihteiden käytöstä? ____
ADSUMEn kysymysten 1-9 pisteet lasketaan yhteen (0 - 43 p)Jos nuori käyttänyt muita päihteitä kuin alkoholia tai tupakkaa, lasketaan kysymysten 2 ja 3 pisteet erikseen yhteen
Pisteiden tulkinta:
Alkoholi + tupakka
Muut päihteet Päihteiden käyttö
0-3 p. 0 p. Raittius, kokeilu
4-6 p. 1-5 p. Toistuva käyttö
7-9 p. 6 p. Riskikäyttö
≥ 10 p. (vastaa AUDIT 8 pistettä)
≥ 7 p Vaarallinen suurkulutus
ADSUMEn TAVOITE: Nuoren ja lääkärin/hoitajan yhteinen arviointi - keskustelun herättäminen – varhainen puuttuminen – ei diagnostisointi
2323
ADSUMEN täyttäminen - milloin, missä ?
Milloin? Kaikille nuorille 8. luokalla, lukion ja
ammatillisen koulutuksen 1. tai 2. luokalla terveyskyselyn osana
Missä?
Kotona ”piilottelu”
Luokassa ”liioittelu” - etu: ryhmän ja yksilöiden havainnointimahdollisuus
Terveydenhoitajan huoneessa ”neutraali” - puute: nuorelle ei tule kysymysten prosessointiaikaa
(Akateeminen terveyskeskus-hanke, Järvenpää K, 2008)
Päihteiden käytön syyt
Hauskanpitoon ja rentoutumiseen 61%
Seuran vuoksi 15 %
Pahan olon helpottamiseen 8 % *)
Humalan vuoksi, pään sekaisin saamiseksi 6 % *)
Muun syyn vuoksi 10 %
*) useammin vaarallisen suurkulutuksen ryhmän nuoret , muitakin ongelmia
(Pirskanen 2007)
LsL/2007 25 §
…terveydenhuollon ammattihenkilöstöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäädösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (LsL 25§ 1 momentti)
2626
Pisteet 0-3Raittius,
kokeilukäyttö
Voimavarojavahvistava interventio
Pisteet 4-6Toistuva käyttö
Preventiivinenmini-
interventio
Voima-varoja
on
Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.)
Riskikäyttö
Mini-interventio
Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5)
Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.)
Vaarallinen suurkulutus
Hoidon tarpeen arviointi
Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveyden-huollossa 1-2 viikon välein 1) - 7)
Osastohoito 7)
Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7)
Lääkärin arvio
Nuorten päihdemittarinpisteet
VoimavaratVoima-varoja
on
Voima-varoja
on
Ei voima-varoja
Ei voima
-varoja
Voima-varoja
on
Ei voima-varoja
EI HUOLTA
LIEVÄ HUOLI
TUNTUVAHUOLI
VAKAVAHUOLI
1) Nuoren muutosvalmius2) Perheen/läheisten tuki3) Yhteys huoltajaan 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin,
opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun
tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta
Huolen määrittäminen
Interventio-suositus
Itsetuhoisuus, vaikea masennus
VieroitusoireetPsykoottisuus
Seuranta, jatkotoimenpiteet
Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio
Normaalit terveystapaamiset
Tarvittaessa kontrolli-käynti
1), 2), 3)
Pisteet 0-3Raittius,
kokeilukäyttö
Voimavarojavahvistava interventio
Pisteet 4-6Toistuva käyttö
Preventiivinenmini-
interventio
Voima-varoja
on
Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v)
Riskikäyttö (>9)HUOM. tupakkapisteitä
EI lasketa
LASTENSUOJELUILMOITUS
- Ilmoituksesta hyvä kertoa huoltajalle- Ilmoituksessa tieto onko Klaaraan jo yhteys* 6* 7
Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.)
Vaarallinen suurkulutus
Nuorten päihdemittarinpisteetVoimavaratYstävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutusOpiskelumotivaatioItsetunto, mielialamittariTieto, oma asenne
Voima-varoja
onVoima-varoja
on
Ei voima
-varoja
Ei voima
-varoja
Voima-varoja
on
Ei voima-varoja
EI HUOLTA
LIEVÄ * 3HUOLI *4
TUNTUVA * 3HUOLI *4
VAKAVA *3HUOLI *4
1) Nuoren muutosvalmius2) Perheen / läheisten tuki* 3 Yhteys huoltajaan nuoren luvalla* 4 Yhteistyö lääkärin kanssa * 5 Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin,
oppilashuoltoryhmän kanssa * 6 Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa,
lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla * 7 Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yhteistyö,
vastuu
Huolen määrittäminen
Interventio-suositus
Seuranta, jatkotoimenpiteet
Copyright © [email protected]/mukautettu Vaasan oloihinKuvio 1. Vaasan sovellus Nuorten päihdemittarista,
voimavarat ja toimintakaavio 12/08 t.p
Normaalit terveystapaamiset
Kontrollikäynti
* 5
Tilanne ei muutu
KLAARA
KLAARA
Kirjaaminen: Pegasokseen pisteet + voimavarat + suunnitelma
Pisteet 0-3Raittius,
kokeilukäyttö
Voimavarojavahvistava interventio
Pisteet 4-6Toistuva käyttö
Preventiivinenmini-
interventio
Pisteet 7-12 (16-18-v.)Riskikäyttö
LÄHETE LASTEN JA NUORTEN PÄIHDE
POLIKLINIKALLE (turkulaiset)
Pisteet ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus
1. Nuorten päihdemittarinpistemäärä?
Voima-varoja
on
Voima-varoja
on
Ei voima
-varoja
Ei voima
-varoja
Voima-varoja
on
Ei voima-varoja
EI HUOLTA
LIEVÄ HUOLI
TUNTUVAHUOLI
VAKAVAHUOLI
3. Huolen asteenmäärittäminen
4. Miten puututaan?(Interventio-Suositus)
5. Seuranta, jatkotoimenpiteet?
Normaalit terveystapaamiset
Tarvittaessa kontrolli-
käynti
Tilanne ei muutu
Nuorten päihdemittarin toimintakaavio (Turun opiskelijaterveydenhuolto)
2. Nuoren voimavarojen määrittäminen
Uusi aika 2-6 vk Lääkärin
arvio
Seuranta-käynnit
Mini-interventio
Hoidon tarpeen
arvio
Yhteys huoltajaan
ILMOITUS KOTIKUNNAN LASTENSUOJELUUN
(ulkokuntalaiset)
VARHAINEN PUUTTUMINEN -interventiosuositukset Päihteiden käyttö Huolen,
yhteistyötarpeen määrittäminen
Interventiosuositukset
Raittius, kokeilu 0-3 p.
Ei huolta Voimavaroja vahvistava interventio- Positiivinen palaute, keskustelu
Toistuva käyttö4-6 p.
Lievä huoli Preventiivinen mini-interventio- nuoren oma arvio -Voimaannuttava keskustelu hyvää oloa tuottavasta päihteettömästä toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, musiikki, ystävien ja perheen kanssa oleminen)
Riskikäyttö 7-9 p. 14-15-v.,7-12 p. yli 16 – v.10 pistettä - aikuisten alkoholin suurkulutuksen raja ylittynyt tai useita haittall. seurauksia
Tuntuva huoli, tunne th:n auttamiskeinojen puutteesta ja yhteistyön tarpeesta herää
Mini-interventio - nuoren vastuu, muutoshalukkuus- yhteistyön tiivistäminen, poissaolojen seuranta yms.- Yhteys kotiin, ehkäisevä lastensuojelu- nuoren sitoutuminen muutokseen
Vaarallinen suurkulutus≥ 10 p. 14-15-v.≥ 13 p. yli 16 -v.
Vakava huoli, kouluterveyden-huollon keinot loppumassa
Tarvittavan hoidon arvioiminen / järjestäminen / lääkärin arvio / lastensuojelu
RAAMIT - Mini-intervention periaatteet
Rohkeus; asiakkaalle valetaan rohkeutta ja optimismia onnistumisestaAlkoholitietous; palautetta ja tietoa, käyttö, rajat, riskit Apu; avustetaan päätöksenteossa vähentää, lopettaa juominen, asiakaan omilla ehdoilla Myötätunto; lämmin, empaattinen ja ymmärtäväinen lähestymistapa, ei moralisointia eikä syyllistämistä Itsemääräämisvastuu; asiakas päättää itse juomisen vähentämisestä Toimintaohjeet; tukea, käytännön välineitä ja vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseen
Nuorten kokemuksia terveyskeskustelusta
Terveydenhoitaja luotettava asiantuntijaKeskustelu tärkeä, mutta puolet nuorista ei muistanut konkreettisia ohjeitaTupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta tuki ja seurantakäynnit puutteelliset Onnistumisia: esimerkki lääkärin keskustelun vaikutuksesta mopokortin hankinnan yhteydessäNuorten oma päihteiden käytön arviointi epärealistinen, eivät tunnistaneet terveydenhoitajan huolta neuvonnan kehittäminen
(Pirskanen 2007)
Varhaisen puuttumisen toimintamallissa keskeistä
Luottamuksellisen suhteen luominenYhteinen pohtiminen ja reflektioYhteisymmärrys päihteiden käyttöön liittyvästä huolestaNuoren asenteiden, itsenäisyyden, motivaation ja tiedon tunnistaminenNuoren voimavarojen tunnistaminenVarautuminen nuoren vastarintaan Arvostaminen - hyväksyntä - empatiaYmmärretyksi ja kuulluksi tuleminen – huomion saaminen
(Pirskanen 2007)
Terveydenhoitajien kokemuksia varhaisen puuttumisen mallista v. 2010
Kysely lähetettiin 92 kuntaan, vastauksia 35 kunnasta
Vastaajat olivat terveydenhoitajia, terveydenhoitajaryhmiä tai heidän lähijohtajiaan
Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä
Terveydenhoitajien kuvauksia nuorten suhtautumisesta:
Nuorten suhtautuminen myönteistä
Vastaaminen helppoa, nopeaa, totuudenmukaista
Käsitteiden ymmärtäminen toisille vaikeaa
Pysäytti miettimään omaa päihteidenkäyttöä
Konkretisoi keskustelua päihteistä
Päihdemittarin luottamuksellisuus ja yhteydenotto vanhempiin aiheutti kysymyksiä
Terveydenhoitajien kuvauksia vanhempien suhtautumisesta:
Vanhemmat tyytyväisiä siihen, että päihteidenkäyttöä selvitetään
Terveydenhoitajan ohjeet arvioitiin tärkeiksi ja ennalta ehkäiseviksi
”Tulokset ovat usein hätkähdyttäneet myös vanhempia”
Terveydenhoitajien arvioita varhaisen puuttumisen mallista:
Systemaattista, samansisältöistä tietoa
Hyvä apuväline puheeksi ottamisessa, ennalta ehkäisyssä ja kokonaistilanteen arvioimisessa
Edellyttää huolellista keskittymistä
Päihteistä puhuminen nykyisin jo osa arkityötä
Mahdollistaa seurannan toisella asteella
Pisterajat olivat toisten mielestä liian tiukat ja niitä verrattiin mm. AUDIT –pisteisiin
ADSUME on validoitu AUDIT:n 5 pisteen mukaan (Pirskanen 2007)
AUDIT:n rajat riskikäytölle (NIAAA 2005) miehet 7 pistettä tai enemmän
naiset 5 pistettä tai enemmän
nuoret 4 pistettä tai enemmän
Käypähoitosuositus / Duodecim (Seppä 2010)– Kohtuukäyttö: naiset 0-5 p, miehet 0-7 p.– Riskikäytön raja:
miehet 8 pistettä tai enemmän
naiset 6 pistettä tai enemmän
Terveydenhoitajien kuvauksia yhteistyökumppaneiden arvioista:
Kuraattorien palaute myönteistä, vaikka he pelkäsivät työmääränsä lisääntyvänTunnistettiin nuoren / perheen muitakin ongelmiaMyös A-Klinikalla päihdenmittari ja varhaisen puuttumisen malli koettiin hyvänä työvälineenä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisen yhteydessä.
Esitettyjä kehittämistarpeita mallin kehittämiseksi:
Päihdemittarin kehittäminen sähköiseen muotoon
Pisteiden laskeminen ja tulkitseminen yksinkertaisemmaksi kirjaimet poistettu
Koulutuskokonaisuus mallin käyttöönottoon liittyen
Mallin arviointia - interventiotutkimus 2008-2012
Tutkimusryhmä:– Eila Laukkanen, LT, nuorisopsykiatrian professori /KYS– Anna-Maija Pietilä, THT, professori / Itä-Suomen yliopisto– Marjatta Pirskanen, TtT, tutkija
Aineisto kerättiin 2008-2009, ennen interventiota (8. luokkalaiset, n=386) ja intervention jälkeen (9. luokkalaiset n=296)
Tulokset tiivistetysti
Nuorten arviot päihteisiin liittyvästä terveyskeskustelusta kouluterveydenhoitajan kanssa olivat myönteiset sekä interventio- että vertailuryhmissä. Nuorten päihteiden käyttö lisääntyi seuranta-aikana molemmissa ryhmissä. Seurantatilanteessa tyttöjen päihteiden vaarallinen suurkulutus (32 %) oli yleisempää kuin poikien (25 %). Nuorten päihteiden käyttö oli yhteydessä mm. Nuorten päihteiden käyttö oli yhteydessä mm. ystävyyssuhteisiin ja nuoren itsetuntoon.ystävyyssuhteisiin ja nuoren itsetuntoon.Terveydenhoitajien toteuttamissa interventiossa jäi Terveydenhoitajien toteuttamissa interventiossa jäi vähäiseksi nuorten sosiaalisten suhteiden ja itsetunnon vähäiseksi nuorten sosiaalisten suhteiden ja itsetunnon tukeminen sekä nuorten voimavaroista etenevä ohjaus.tukeminen sekä nuorten voimavaroista etenevä ohjaus.
4242
PäätelmätPäätelmätIntervention aikaansaaman muutoksen arvioiminen 14–Intervention aikaansaaman muutoksen arvioiminen 14–15-vuotiaiden nuorten kohdalla on vaativaa 15-vuotiaiden nuorten kohdalla on vaativaa Tässä nuoruusiän kehitysvaiheessa osa nuorista saattaa Tässä nuoruusiän kehitysvaiheessa osa nuorista saattaa kokeilla päihteiden käyttöä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien kokeilla päihteiden käyttöä sosiaalisiin suhteisiin liittyvien paineiden johdosta interventioista huolimatta paineiden johdosta interventioista huolimatta Intervention vaikutus voi kuitenkin ilmetä myöhemmin Intervention vaikutus voi kuitenkin ilmetä myöhemmin aiempaa itsenäisemmissä valinnoissaaiempaa itsenäisemmissä valinnoissaTarvitaan intervention sekä ryhmämuotoisten terveyskeskustelujen kehittämistä – työvälineitä ja koulutusta voimavarojen tunnistamiseksi sekä työvälineitä ja koulutusta voimavarojen tunnistamiseksi sekä
tukemiseksitukemiseksi– varhaisen puuttumisen ja mini-intervention tehostamistavarhaisen puuttumisen ja mini-intervention tehostamista– moniammatillisen työn tehostamistamoniammatillisen työn tehostamista– keskusteluja vanhempien tuen ja mallien merkityksestä / laaja keskusteluja vanhempien tuen ja mallien merkityksestä / laaja
terveystarkastus, vanhempainillatterveystarkastus, vanhempainillat
Tarvittava kehittämistyö toteutui Terveyttä tukien –hankkeessa v. Tarvittava kehittämistyö toteutui Terveyttä tukien –hankkeessa v. 2010-20132010-2013
Pohdintaa
Uskaltavatko nuoret vastata totuudenmukaisesti erityisesti kysymykseen huumeiden käytöstä
Ohjaako pisteytys vastauksia?
Tutkimuksen raportointi
Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M & Pietilä A-
M. Varhaisen puuttumisen mallin vaikuttavuuden arviointia – tavoitteena nuorten päihteiden käytön
ehkäiseminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2012: 49: 328–341
Pirskanen M, Laukkanen E, Varjoranta P, Lahtela M & Pietilä A-
M. Nuorten päihteiden käyttö ja voimavarat - kouluterveydenhoitajan toteuttaman intervention
arviointi. Hoitotiede 2013: 25(2), 118‒129.
Nuorten voimavarat - mittari Mittarilla voidaan arvioida yläkouluikäisen nuoren
voimavaroja kuudesta näkökulmasta: 1. terveys ja elämäntavat2. ihmissuhteet3. perhe4. koulunkäynti5. itsetunto6. elämänhallinnan valmiudetYhteensä 53 väittämää: täysin samaa mieltä – täysin eri
mieltä
Kysymyksissä 54. ja 55. nuorta pyydetään kuvailemaan omin sanoin "Minulle voimia antavia /kuormittavia tekijöitä".
Nuoret ja heidän vanhempiensa voimavarat -mittari
Arvio vanhempien voimavaroista viidestä näkökulmasta:
1. Vuorovaikutus nuoren kanssa,
2. Vanhempien kumppanuus
3. Perheen hyvinvointi ja tulevaisuuden näkymät
4. Arjen sujuvuus ja elämäntavat
5. Perheen tukiverkosto
Voimavaramittarit
Käytössä 8-luokan ja/tai 9-luokan terveystapaamisissa (Terveyttä tukien hankkeen kunnissa: Kuopio, Iisalmen seutu, Savonlinna, Outokumpu-Liperi)
VTR-tutkimus (2013-2014) ryhmämuotoisesta nuorten voimavaralähtöisestä keskusteluista / tutkija TtT Minna Rytkönen
48484848
ADSUMEn käännökset, uudet ADSUMEn käännökset, uudet sovellutuksetsovellutukset
Käännökset ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja Nepalin kielelle
ADSUMEn pilotointi Nepalissa 11-12/2011
Itsearvioinnin väline:Itsearvioinnin väline: Sähköisesti täytettävä ADSUME päivitetty A-klinikkasäätiön kanssa v. 2013 http://www.nuortenlinkki.fi/testialue/testit
Sähköinen terveyskyselykooste,Sähköinen terveyskyselykooste, pisteytys ja pisteytys ja tulkinta: ADSUME, R-BDI, ravitsemus, uni ja liikunta / tulkinta: ADSUME, R-BDI, ravitsemus, uni ja liikunta / Teräste –hanke Ulvilassa 2010Teräste –hanke Ulvilassa 2010– [email protected]@activitystones.com
4949
Puuttua vai olla puuttumatta? Puuttua vai olla puuttumatta? OIKEUDET JA VELVOLLISUUDETOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, oikeaa tietoa, joskus ”pysäyttämistä”oikeaa tietoa, joskus ”pysäyttämistä”Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja puuttua (puuttua (lastensuojelulaki 2007:25§, 34§, laki potilaan lastensuojelulaki 2007:25§, 34§, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9§)asemasta ja oikeuksista 9§)
Riskitekijöitä Riskitekijöitä velvollisuus puuttua; sopiva aika velvollisuus puuttua; sopiva aika ja tapaja tapaPäihteiden suurkulutus – kokeiluako ? Päihteiden suurkulutus – kokeiluako ? vähenee harvoin itsestäänvähenee harvoin itsestään
Nuoren etuNuoren etu
5050
Voimavaralähtöisyys, huomaa hyvä nuoressa!NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS!NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS!
KIITOS KIITOS