Riikka Lämsä, autismikirjon nuorten palvelupolut

19.1.2017 Riikka Lämsä 1

Autismikirjon nuorten palvelupolutAutismin talvipäivät, Pori

11.2.2017

Esityksen sisältö- Taustaa

- Palvelutarpeen kasvu- Neuropsykiatristen palveluiden toimintamuodot- Palvelujärjestelmän heikkoudet

- Kelan Oma väylä -kuntoutus- Tulevaisuuden haasteista

02.05.2023 Esityksen nimi / Tekijä 2

Taustaa• Selvitys neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja

kuntoutuspoluista Suomessa (Kela, 2015) http://www.kela.fi/documents/10180/751941/L%C3%A4ms%C3%A4_ym+Tyopapereita78.pdf/8c842b4d-915e-4b57-9e16-18c601966a50

• Aineistona• Hilmo-rekisteritiedot vuosilta 2008-2012• Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian ylilääkärien haastattelut

sairaanhoitopiireissä


http://www.kela.fi/documents/10180/751941/L%C3%A4ms%C3%A4_ym+Tyopapereita78.pdf/8c842b4d-915e-4b57-9e16-18c601966a50





Palvelutarpeen kasvu: 10-18-vuotiaiden potilaiden määrä erikoissairaanhoidossa 2008-2012


2008 2009 2010 2011 20120

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

Palvelutarpeen kasvu: Käyntien määrä erikoissairaanhoidossa 2008-2012


2008 2009 2010 2011 20120

5000

10000

15000

20000

25000

30000

10-12 -vuotiaat13-18 -vuotiaat

Palvelutarpeen kasvu: Hoitojaksojen määrä erikoissairaanhoidossa 2008-2012


2008 2009 2010 2011 20120

100

200

300

400

500

600

10-12 -vuotiaat13-18 -vuotiaat

Alueellinen erilaisuus: 13-18 -vuotiaiden potilaiden määrä suhteessa ikäluokkaansa ERVA alueittain vuonna 2012


Ahvenanmaa HYKS KYS OYS TAYS TYKS0

5

10

15

20

25

Potil

asta

/100

0 13

-18

-vuo

tiast

a

Alueellinen erilaisuus: 13-18 -vuotiaiden potilaiden määrä suhteessa ikäluokkaansa sairaanhoitopiireittäin vuonna 2012


Ahven

anmaa

Etelä-K

arjala HUS

Kymen

laaks

o

Etelä-S

avo

Itä-S

avo

Keski-

Suomi

Pohjoi

s-Karj

ala

Pohjoi

s-Sav

o

Kainuu

Keski-

Pohjan

maaLa

ppi

Läns

i-Poh

ja

Pohjoi

s-Poh

janmaa

Etelä-P

ohjan

maa

Kanta-

Häme

Pirkan

maa

Päijät-

Häme

Sataku

ntaVaa

sa

Varsina

is-Suo

mi0

5

10

15

20

25

Potil

asta

/100

0 13

-18

-vuo

tiast

a

Erikoissairaanhoidon toimintamuotoja• Hoitoaikoja lyhennetään• Diagnosointi – hoito – kuntoutus?• Tarjolla polikliinisiä palveluja, osastohoitopaikkoja, jalkautuva

yksikkö• Sopeutumisvalmennuskurssi tai info-tilaisuus perheille• Koulutusta tai konsultaatiokäyntejä perusterveydenhuollolle


Toimintamuotoja: Ryhmämuotoinen toiminta• Perinteiset nuorisopsykiatriset hoitokeinot tehottomia• Nuorilla ongelmia ryhmätilanteissa ja vuorovaikutustaidoissa

-> Ryhmätoiminnan kehittäminen

Esim. ”yhdessäoloryhmä”, vuorovaikutustaitojen ryhmä, häiriöspesifi ryhmä

• Tarpeellisia ikätoverikontakteja• Sosiaalisten taitojen vahvistaminen


Toimintamuotoja: arkeen vietävä tuki

”Tässä on poliklinikalla työstettävänä uuden ajattelun eteenpäin vieminen. Aiemmin on ajateltu, et tää on ajanvarauspoliklinikka, tänne nuoret tulee keskustelemaan 45 minuutiksi kerran viikossa. Mutta kaikille nuorille se ei vaan toimi. Meillä on jouduttu miettimään, jos on Asperger nuori, joka ei uskalla edes kadulla kulkea, että me sitten lähdetään hänen kanssaan kävelemään jonnekin, kierretään kortteli kertaalleen ympäri ja se on jo iso juttu hänelle. Että kyllä meijän täytyy nyt miettiä omaa toimintaa, et me vastataan siihen tarpeeseen.” (Nuorisopsykiatria)• Neuropsykiatrinen valmennus (”koutsaus”): tuloksellista,

mutta huonosti tutkittua, voi olla vaikeasti rahoitettavaa


Toimintamuotoja: perhetyö• Vanhemmat halutaan mukaan nuoren hoitoon:

perhekuntoutus, perhekoulu”Me ollaan panostettu todella paljon viimisen kymmenen vuoden aikana, että nuoren hoito on perheen asia. Perheet on mukana ihan eri tavalla kun ennen vanhaan. Jos nuori tulee meijän päiväperustaiseen intensiiviyksikköön, me edellytetään että vanhemmat tuo ja hakee ne. … Että minkä takia ajatellaan, että vanhemmat ei halua tulla mukaan lapsensa psykiatriseen hoitoon. Totta kai ne haluaa tulla, jos ne saa viestin, että te ootte tärkeitä ja tää on teillekkin ja nyt yhessä autetaan. Mutta jos niille annetaan viesti, että te ootte aiheuttaneet tän häiriön ja nyt te voitte häipyä, että me korjataan teijän nuori kun meillä on parempia keinoja, niin tietenkään ne ei tuu.” (Nuorisopsykiatria)


Palvelujärjestelmä: Erikoisaloihin jakautuminen• Lastenneurologia ja lastenpsykiatria• Nuorisopsykiatria ja aikuisneurologia”Suurin ongelma on se, et Suomi on ainoa maa jossa tää selkeesti jakaantuu kahteen erikoisalaan, neurologiaan ja psykiatriaan. … Kahden erikoisalan voimakas osallistuminen on poikkeuksellista ja siinä tulee ongelma, että niin ku kaksi vahvatahtoista ihmistä yrittää ratkoa ongelmaa, niin käytännössä näitten potilaitten hoito ei kehity vaan junnaa valitettavasti paikallaan. Perheitten etuhan olis, jos tähän tulis selkeys että tämä olis selkeesti psykiatriaa tai selkeesti neurologiaa, jolloin se toinen erikoisala saisi riittävästi voimavaroja kehittääkseen sitä hoitoa ja kuntoutusta. Tämän pulman ku joku ratkaisis, niin silloin hoito menis vauhdilla eteenpäin. Tieto-taitoa Suomessa on, mut se on liian hajallaan ja kangertelee.”


Palvelujärjestelmä: Hoitoketjukuvaukset• Hoitoketjukuvauksia on tehty tai ollaan tekemässä

suurimassa osassa sairaanhoitopiirejä– Muuttanut toimintakäytäntöjä– Vähentänyt ”turhia” lähetteitä– Parantanut toimijoiden yhteistyötä ja selkeyttänyt työnjakoa

• Ongelmana tekemisen ja ylläpitämisen työläys: sairaanhoitopiirin alueella eri tyyppisiä kuntia


”Haastattelija: Löysin netistä teidän hoitoketjukuvauksen, mikä oli tosi hienosti kuvattu, harvassa paikassa on näin selkeätä ja hyvää. Toimiiko nää käytännössä?

Haastateltava: On mietitty kovastikin joo, mutta jos nyt ihan rehellisesti kysyt, niin ei se toimi. Se on surullista, ei kukaan enää tota muista, kaikki työntekijät on muuttuneet. Päivityksestäkin on jo pari vuotta, jo silloin tuli esiin, että suurin osa terveyskeskuksen väestä ei tienny tän olemassa olosta ollenkaan, koska porukka vaihtuu. Tieto ei kulje ja varsinkin lääkäreitten koulutus näihin neuropsykiatrisiin asioihin on kyllä olematonta.”


Palvelujärjestelmä: Kuntayhteistyö• Kunnissa puutetta palveluista, osaavasta henkilökunnasta,

resursseista, henkilökunnan vaihtuvuus suurta-> helposti lähetetään erikoissairaanhoitoon vrt. esim. Käypä-hoitosuositus-> ei pystytä tekemään alustavia tutkimuksia-> ei ole tahoa, joka ottaisi vastuun esh-jakson jälkeen


• ”Meil täällä mietitään yksilöllisesti eli katotaan mikä kunta ja otetaan selvää, kuka se mahdollinen lääkäri on ja otetaan selvää onko hänellä tietotaitoa huolehtia tästä. Jos selviää, et lapselle ei pystytä nimeämään kunnassa lääkäriä niin me ei lähetetä. Kyllä meillä hyvin yksilöllisesti mietitään, että ketään ei lähetetä tyhjän päälle. Ja se tekee tietenkin systeemistä hitaan, raskaan, kömpelön ja osin kalliin.” (Lastenneurologia)

-> kuntakohtaisuus ja joustavuus erikoissairaanhoidon toiminnassa-> potilaiden alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu


Oma väylä -kuntoutus• Kelan rahoittama kuntoutushanke vuosina 2015-2017• Kehitetään neuropsykiatrista kuntoutusta ADHD/ADD- ja

Asperger-diagnosoiduille nuorille aikuisille (18-35 -vuotiaat) • Kuusi paikkakuntaa: Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Vantaa,

Espoo ja Helsinki• Tavoitteena vahvistaa nuoren opiskelu- ja

työelämävalmiuksia, arjenhallintataitoja ja sosiaalisia taitoja• Kuntoutuksen kesto 1,5 vuotta• Sisältää yksilökäyntejä, arkeen integroitavia käyntejä ja

ryhmäkäyntejä


ENNAKKOARVIO(jos kuntoutujalle ei ole tehty 2 vuoden sisällä neuropsykologista tai psykologista tutkimusta)

STARTTIKÄYNNIT(Arviointijakso)

Yksilökäyntejä 3 x 60-90 min

TSEMPPIKÄYNNIT Yksilökäyntejä 10-25 x 60-90 min

KUNTOUTUJIEN RYHMÄKÄYNNIT

Ryhmäkäyntejä 12 x 90-120 min

SEURANTAKÄYNNITYksilökäyntejä 3 x 60-90 min

3 PUHELINKONTAKTIA

4 vko

11 kk

6 kk

Lisätietoja Oma väylästä

Kela (Projektipäällikkö Iiris Pelkonen, tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson)• http://www.kela.fi/omavayla

Arviointitutkimus (Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Riikka Lämsä, THL):• Arkikäynneistä: https://

helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160993/Tyopapereita91.pdf?sequence=1

• Kuntoutujien lähtötilanne: tulossa Kela, 2017• Arviointitutkimus ryhmäkäynneistä: tulossa Kela, 2017


http://www.kela.fi/omavayla

http://www.kela.fi/omavayla

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160993/Tyopapereita91.pdf?sequence=1



Tulevaisuuden haasteita

SOTE uudistuksen vaikutukset nuorten neuropsykiatriseen hoitoon- Työnjako ja yhteistyö perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon välillä uusissa maakunnissa?- Yhteistyö koulujen kanssa kun hallinnollinen välimatka

kasvaa?- Kuka tulevaisuudessa vastaa kuntoutuksesta, Kela vai

maakunnat?


Kiitos kuulijoille!

[email protected]

Health & Medicine

Riikka Lämsä, autismikirjon nuorten palvelupolut