Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen?

Anja Noro, THT, gerontologian dosentti

Tutkimusprofessori, Ikäihmisten palvelut – yksikkö, THL

Tiedotustilaisuus: TERVE-SOS 2014

7.5.2014 Lappeenranta

Noro A, Alastalo H (toim.). Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. THL Raportti 13/2014.

Artikkelikokoelma: – Johdanto– Ikäihmisten palvelut murroksessa– Kuntien haasteet vuonna 2013– Toimintayksikköjen haasteet 2013– Valvonnan haasteet vuonna 2013– Pohdinta: Vanhuspalvelut 2013 -

Tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa

Raportti sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-169-3

Aiemmin julkistetut tulokset: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

7.5.2014 Anja Noro 2

Esityksen rakenne

• Aineistot• Toimintakyvyn mittaaminen• Henkilöstömitoitus ja henkilöstön ammattirakenne ja

hoidon laatu• Hoidon laatu asiakkaiden näkökulmasta• Palvelujärjestelmän murros ja väestön toimintakyvyn

kehitys• Pohdintaa ja jatkosuunnitelmat

7.5.2014 Anja Noro 3

Tutkimusaineistot

Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannat vuonna 2013Toimintayksikkö-jen lukumäärä

Asiakaspeit-tävyys, % (HILMO)

Kuntakysely 208 100Kotihoidon toimintayksiköt 641 90Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt 1842 89RAI-tietokanta 580

Väestö- ja asiakaskyselyt vuonna 2013Vastanneitahenkilöitä Vaste, %

ATH eli Alueellinen terveys ja hyvinvointi väestökysely 14322 63Asiakkaiden/omaisen/henkilöstön kokema hoidon laatu, 1518

joista asiakkaiden vastauksia 607

Sotkanet - hoitoilmoitusrekisterit 2001 - 2012

7.5.2014 Anja Noro 4

VanPL 15§: palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioitava iäkkään toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen

• Fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky

• Millainen on luotettava mittari: – onko mittari arvioitu käyttökelpoiseksi tietyn toimintakyvyn

ulottuvuuden mittaamiseen www.toimia.fi tai– vertaisarvioitu tieteellinen validointi

• Kuinka montaa toimintakyvyn ulottuvuutta mitataan ja millaisilla mittareilla?

7.5.2014 Anja Noro 5

Toimintakyvyn arvioinnin järjestelmällisyys ja kattavuus palveluntuottajien eri toimintayksiköissä

Julkinen (%) Yksityinen (%) Julkinen (%) Yksityinen (%)Ympärivuorokautinen hoito Kotihoito

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

4 tai useamman toim-intakykyulottuvuuden mittarit

2-3 toimintakykyulottuvuuden mittarit

Vain yhden toimintakykyulot-tuvuuden mittarit

Ei systemaattista toim-intakyvyn mittausta

Lähde: Mäkelä ym. THL raportti 13/2014, s. 137

7.5.2014 Anja Noro 6

Toimintakyvyn mittaaminen ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköissä

Toimintakyvyn arviointikäytäntö

on usein kapea-alaista ja epäjärjestelmällistä

validoimattomien mittarien käyttö on yleistä

järjestelmällisenä toimintana on kattavampaa julkisten kuin yksityisten palveluntuottajien toimintayksiköissä

on laaja-alaisena ja järjestelmällisenä toimintana yhteydessä

kuntoutumista edistävien hoito- ja palvelusuunnitelmien kattavuuteen

ja kuntoutumista edistävään johtamiseen.

järjestelmällisenä, laaja-alaisena, yhtenäisenä ja vertailukelpoisena mahdollistaa toimintakykyä tukevien palvelukokonaisuuksien ja prosessien kehittämistä ja seurantaa.

Lähde: Mäkelä ym. THL raportti 13/2014, s. 139

7.5.2014 Anja Noro 7

Henkilöstömitoitus alle 0.50 (hoitajaa/asiakas) ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä (n=1828)

Toteutunut henkilöstömitoitus alle 0.50 oli noin viidenneksessä toimintayksiköistä yksiköistä (n=321, 17.6 %)

Tarkempi analyysi osoittaa, että toteutunut mitoitus on alle 0.50,

• 2.6 kertaa useammin, jos suunniteltu henkilöstömitoitus on alle 0.50

• useammin, jos kyseessä tehostetun palveluasumisen yksikkö

• harvemmin, jos toimintayksikössä koetaan henkilöstön määrän ja osaamisen vastaavan hyvin asiakkaiden palvelutarvetta

• harvemmin, mikäli asiakkaiden toimintakykyä arvioitiin 4 tai useammalla toimintakyvyn ulottuvuudella

• useammin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella verrattuna Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, muutoin ei alueellisia eroja

Lähde: Noro ym. THL raportti 13/2014, s. 141-146

7.5.2014 Anja Noro 8

Henkilöstömitoituksen ja henkilöstön ammattirakenteen yhteys ympärivuorokautisen hoidon laatuun

• Hoidon laatua kuvaavina tekijöinä käytettiin sosiaalista osallistumista, lääkehoitokäytäntöjä ja hoidon tuloksia

• henkilöstömitoitus tai henkilöstön ammattirakenne ei ole suoraan tai yksin yhteydessä ammatilliseen hoidon laadun tekijöihin

• asiakkaiden terveydentila, toimintakyky ja palvelutarve ovat selkeämmin yhteydessä ammatillisen hoidon laatuun, mutta eri tavoin

• yksityiset ja julkiset toimintayksiköt ovat melko samankaltaisia ammatillisen laadun vertailussa

• koska ammatillisen hoidon laadun ja henkilöstömitoituksen keskinäinen suhde riippuu monista tekijöistä erityisesti asiakasrakenteesta, henkilöstömitoituksen kiinnittäminen asiakassegmentointiin on perusteltua

Lähde: Noro ym. THL raportti 13/2014, s. 147-157

7.5.2014 Anja Noro 9

Kuntien osuus, joilla säännöllistä hoidon laadun ja palvelujen riittävyyden seurantaa, %

Asiakkailta Omaisilta Henkilöstöltä0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Manner-SuomiEtelä-Suomen aluehallintovirastoLounais-Suomen aluehallintovirastoItä-Suomen aluehallintovirastoLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoPohjois-Suomen aluehallintovirastoLapin aluehallintovirasto

VanPL 6§, 23§ 1.1.2014

Lähde: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta

7.5.2014 Anja Noro 10

”Saamani hoiva ja palvelut auttavat minua elämään haluamallani tavalla” palvelutyypin ja vastaajan mukaan, %. Lähde: Koetun hoidon laadun pilotti 2013, (n=1518, joista asiakkaiden omia vastauksia 607)

Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja OmainenKotihoito Palveluasuminen Vanhainkoti

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Na

Aina

Useimmiten

Joskus

Harvoin

Ei koskaan

Lähde: Finne-Soveri ym. THL Raportti 13/2014, s. 168

7.5.2014 Anja Noro 11

Päätelmiä koetusta hoidon laadustapilotin perusteella

• Kotihoidossa koettiin itsemääräämisoikeuden toteutuvan parhaiten

• Iäkkäät asiakkaat olivat itse tyytyväisempiä vastauksissaan kuin omaiset tai henkilöstö– Pilotin tulosten tulkinnassa muistettava, että asiakkaiden omat ilmaisut

keskittyvät pienen hyväkuntoisen vähemmistön näkemyksiin– Laitoshoidon asiakkaista neljä viidestä sairastaa vähintään keskivaikeaa

dementiaa, joten heidän hankalampi osallistua ja vastata kyselyihin

• Kuntien ja muiden toimintayksikköjen palvelujen tuottajat olivat koonneet asiakaspalautteita varsin vaatimattomasti, mikä ainakin osittain voisi selittyä juuri asiakkaiden huonokuntoisuudella ja muistisairauksilla, jotka tekevät palautteen keräämisestä haastavaa

Lähde: Finne-Soveri ym. THL Raportti 13/2014, s. 168

7.5.2014 Anja Noro 12

Kehityslinjat vanhuspalveluiden käytössä 65-vuotta täyttäneillä vuosina 2001-2012

• Ikävakioitu ympärivuorokautisen palvelun käyttö on vähentynyt 17 %:ia vuoteen 2001 verrattuna. (Ympärivuorokautiseen palveluun sisältyy terveyskeskus, vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen)

• Ikävakioitu säännöllisen kotihoidon käyttö on vähentynyt 9 % vuoteen 2001 verrattuna

• Ikävakioitu tukipalvelujen käyttö on vähentynyt 11 % vuoteen 2006 verrattuna

• Ikävakioitu omaishoidon tuen käyttö on lisääntynyt 29 % vuodesta 2001

• Vertailuajalla 65-vuotiaan suomalaisen jäljellä olevan elinajan odote on kasvanut kahdella vuodella ja ikääntyneen väestön terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet.

7.5.2014 Anja Noro 13

Ympärivuorokautisen, koti- ja omaishoidon sekä tukipalvelujen ikävakioitu osuus iäkkäistä 2000-luvulla. Vertailuvuosi 2001, tukipalveluissa vertailuvuosi 2006.

Lähde: Noro ym. THL Raportti 13/2014, s. 27

7.5.2014 Anja Noro 14

Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen? …

• Laki ohjaa kuntia ja palveluntuottajia suunnitelmalliseen, järjestelmälliseen, monia palveluita yhdistävään, iäkkään henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaan, ja iäkästä henkilöä osallistavaan toimintatapaan.– Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että

• kunnat ja palveluntuottajat, jotka jo kehittäneet lain mukaisia toimintatapoja, ovat muita paremmassa tilanteessa selviytyä väestön ikääntymiseen ja vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvistä haasteista.

• kuntien ja palveluntuottajien kesken on suuria eroja toimintatavoissa ja onnistumisen edellytyksissä.

• monet palveluntuottajat ovat varmistaneet henkilökuntansa osaamisen, riittävyyden ja johtamisen sekä laatutulostensa seurannan asiakkaidensa palvelutarpeiden mukaisiksi.

7.5.2014 Anja Noro 15

...Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen?

• Vaikka väestö ikääntyy ja palvelutarve sen myötä kasvaa, ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn koheneminen kuitenkin vähentää ennakoitua palvelutarpeen kasvua.

• Todellinen haaste on palvelutarpeiden selvittämisen ja palveluiden koordinaation kehittäminen niin, että myös iäkkäät muistisairaat saavat tarpeidensa mukaiset toimintakykyä tukevat palvelut kotiin.

• Vanhuspalvelulain seuranta jatkuu syksyllä 2014, jolloin nähdään mitä muutosta vanhuspalvelulain voimaan tulon jälkeen on tapahtunut.

7.5.2014 Anja Noro 16

Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen? Kyllä….

7.5.2014 Anja Noro 17

Itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten

kotihoidossa

Henkilöstömitoitus kiinnitettävä

asiakkaiden tarpeisiin

Laitoshoidon purkaminen hyvässä

vauhdissa