Upload
miia-kosonen
View
961
Download
2
Embed Size (px)
Citation preview
Digitaalisuus ja hiljainen tieto
Yamk-opintojakso Digitaalisen tiedon hyödyntäminen
Kevät 2016
Miia Kosonen
Tietojohtaminen
Digitaalisen talouden ydintä: arvonluontia, joka perustuu aineettomiin resursseihin kuten tietoon ja osaamiseen
90-luvulla pitkälti tiedonhallinnan synonyymi – sittemmin tiedon jakamiselle, luomiselle ja hyödyntämiselle otollisten olosuhteiden luomista
’Ba’, tiedon kehittymiselle otollinen jaettu tila ja aika (Nonaka & Konno, 1998)
Ei pelkästään tietojärjestelmät, vaan rakenteet, prosessit, sosiaaliset verkostot ja ennen kaikkea ihmiset
Tietojohtamisen tavoite
Saavuttaa pysyvää kilpailuetua yhdistelemällä tietoa ja
osaamista verkostoissa (Blomqvist & Kianto, 2007)
Kehittää tuottavuutta ja uudistumiskykyä (Ståhle, 2005)
Luoda avoimia tietoympäristöjä, joiden avulla tehdään
yhteistyötä, käsitellään, analysoidaan ja yhdistellään
tietoa (Ståhle, 2015)
Tiedon lajeja organisaatioissa
Näkyvä tieto: usein talletettuna tietojärjestelmiin
Hiljainen tieto: yksilöiden tietotaito ja kokemus
Kulttuurinen tieto: organisaation arvot, oletukset,
uskomukset
(Choo, 2004)
Tietoa on aina enemmän
ihmisten mielessä kuin
organisaatioiden
rakenteissa.
Olennaista on tämän
tiedon soveltaminen ja
hyödyntäminen.
Robert M. Grant, 1996
Digitaalisuus
= Teknologiavälitteisyys
Disruptiivinen muutosvoima, joka muuttaa kokonaisia toimialoja ja on
mahdollistanut uudenlaisia osallistumisen tapoja H2H eli ihmiseltä ihmiselle
Linkittyy ns. informaatiohyödykkeiden ominaisuuksiin:
Ainutlaatuisuus, tiedon kontekstuaalisuus
Jakelu ilmaista tai lähes ilmaista
Vaihdanta vaatii aina tuekseen jonkin median
Pohdinta: onko olemassa ammattialoja tai tehtäviä, joiden työn sisältöön
digitaalisuus ei lainkaan vaikuta?
Hiljainen tieto
Tietoa, jota on vaikea sanoittaa, määritellä ja jakaa
Tietoa, joka ilmenee toimintana, sitoutumisena ja
osallistumisena
Käsitteen isänä pidetään filosofi Michael Polanyita (1967)
Hiljainen tieto
INTUITIO PEUKALOSÄÄNNÖT TOIMINTATAVAT
TAIDOT NÄKEMYS TIETOTAITO
USKOMUKSET MENTAALISET MALLIT
SKEEMAT ASENTEET ”PERSTUNTUMA”
Practice-basedknowledge: ”the way wedo things around here”, rutiinit, suhteet, roolit,
käytännöt
Encultured knowledge: kulttuuri ja normit
Technical knowledge: taito käyttää ja tehdä, ”pyörällä ajaminen”
Cognitive knowledge: mentaalimallit,
uskomukset, arvot
Hiljaisen tiedon lajeja
yksilö
kollektiivi
toiminta ajattelu
Hiljainen tieto omassa organisaatiossa ja
sen ulkopuolella
Perinteinen tietojohtaminen korostanut organisaation tietoa,
myöhemmin laajentunut verkostoihin
Ei kannata rajata vain omaan organisaatioon (mm. Choo, 2004)
Näkökulmalla iso vaikutus siihen, miten hiljaisesta tiedosta puhutaan
Eläkkeelle jäävä työntekijä ja hänen ainutlaatuinen kokemuksensa ja osaamisensa?
Kyky omaksua tietoa oman organisaation ulkopuolelta ja uudistaa toimintaa, ns.
absorptiivinen kapasiteetti?
Hiljainen vs. näkyvä tieto
Tacit-explicit neljänä erilaisena tiedonluomisprosessina, tiedon konvertointi toisesta olomuodosta toiseen - SECI-malli (Nonaka & Takeuchi, 1995, Nonaka & Konno, 1998)
”Nonakan mukava selitys tiedon konvertoitumisesta ei vastaa todellisuutta” (Jashapara, 2007)
”Tieto ei ole muunnettavissa muodosta toiseen” (Cook & Brown, 1999)
Rakenteet – Prosessit – Käyttäytyminen: Muisti – Tietoisuus – Toiminta
Hiljainen ja näkyvä tieto toistensa
täydentäjinäTacit knowledge:
”what to do about it
and how”
Implicit knowledge,
”se mikä odottaa
tulevansa ilmaistuksi”
Focal knowledge –
tieto itse ilmiöstä,
”what”
Voiko hiljaista tietoa siirtää?
3 mekanismia: jäljittely, tunnistaminen, tekemällä oppiminen (Polanyi, 1967)
Kulttuurista, jaettua tietoa voi käytännössä siirtää vain sosiaalistumalla eli toimimalla osana yhteisöä.
Yksilöiden teknistä tietotaitoa voi siirtää – ainakin osittain -treenaamalla, jäljittelemällä, toistamalla, harjoittelemalla vielä hieman lisää.
Tapoja siirtää hiljaista tietoa
muodollinen epämuodollinen
Mentorointi,
kognitiivinen
oppipoikamalli
Koulutus- ja
valmennusohjelmatTyössä oppiminen
Työkierto
Perehdyttäminen
Mekanismeista riippumatta hiljaisen
tiedon siirtäminen vaatii aina
sosiaalista vuorovaikutusta
runsaasti aikaa
motivaatiota
huolenpitoa
luottamusta
Digitaalisen tiedon lajeja
ihmiset koneet
Sosiaalinen
media:
keskustelut,
sisällöt
Laitteiden
mittausdata
Älykkäät verkot
Muu digitaalinen
viestintä, lokitieto
Asiakirjat ja
dokumentit
Aika- ja
paikkatieto
Digitaalisuusharha 1
Knowledge is always bound to human beings, their values, beliefs
and action – it cannot become fully digitalized or codified
Koodattu tieto on vain jäävuoren huippu, loput ovat pinnan alla
Silti uskomme näkyvän tiedon ratkaisevan kaikki ongelmat, kunhan se vain
”saataisiin käyttöön”!
Davenport & Prusak, 1998, Brown & Duguid, 2000, Tsoukas, 2005
Digitaalisuusharha 2
”Digital communication lacks the aspect of tacit learning…” ”You cannotlearn to operate on a human eye on the Internet” (Hung & Nichani, 2002)
Ts. sosiaalisen median kritiikki: onko digitaalisuus konkreettista tekemistä vai puhetta tekemisestä?
MUTTA:
”Through providing linkages to both the ’known’ and ’unknown’, online conversations shape how we perceive things and locate ourselves withinthe specific domain of action in which we are embedded’ (Kosonen, 2008)
Käsitysten ja arvojen muodostaminen, tekemisen reflektointi ja ammatti-identiteetin rakentaminen toteutuu myös digitaalisessa vuorovaikutuksessa: hiljainen tieto on jo määritelmällisesti läsnä kaikessa toiminnassamme.
Hiljainen tieto digitaalisessa maailmassa
Tiedon taso Tiedon lähde Esimerkkejä
Asiantuntijuus Yksilön kumuloitunut
kokemuksellinen
tieto, know-how
Sosiaalisessa mediassa jaetut vinkit
siitä, kuka tietää ja keneltä
kannattaa kysyä – toimii, vaikka
usein mahdotonta selittää, mihin
arvio perustuu
Joukkoäly Suuri joukko tietäviä
yksilöitä
Jaettujen kokemusten tuominen
foorumille, jossa ideoidaan uutta
tuotetta/palvelua tai parannuksia
olemassaolevaan
Jaetut sosiaaliset
käytännöt
Sosiaalinen
vuorovaikutus ja
verkostosuhteet
Verkkoyhteisön oma kieli ja slangi
joka ei avaudu ulkopuoliselle;
rutiinit ja kokemushistoria; tieto
siitä, miten asia kannattaa sanoa
jotta se voisi tulla ymmärretyksi
Onko ongelma siis tiedon hyödyntämisessä?
Hiljaisen tiedon näkökulmasta ongelma voikin olla päinvastainen: tietoa hyödynnetään liikaa!
Kyvyttömyys muuttaa omaa toimintaa, oppia ja uudistaa
Ns. sosiaaliset kuplat: mitä enemmän tieto ympäröi meitä (näkyvä tieto), sitä enemmän näemme siinä vain vallitsevaan ajatteluumme (hiljainen tieto) sopivat osat. Jaettujen uskomusten kyseenalaistaminen vaikeutuu. Tämä muodostaa pahimmillaan uhkan kansalaisten turvallisuudelle, esimerkiksi ääriryhmittymät.
Digitaalinen hiljainen tieto ”näkyväksi”?
Tiheä vuorovaikutus (DeSanctis et al., 2003) – teknologia tulisi nähdä nimenomaan vuorovaikutuksen ja oppimisen alustana eikä itsetarkoituksena
Tietoa tiedosta – tiedottamisen ja tiedon näytteilleasettamisen sijaan keskustelu, haastaminen, reflektointi
Kannustava ilmapiiri, luottamus, huolenpito myös verkkoon – esimerkiksi laajempi skaala tunteiden ilmaisuun (Saarikivi ym., 2015)
Fasilitaattorit tukena, rutiinien luominen yhteiselle tekemiselle
Kokeilut ja leikinomaisuus
Digitaalinen hiljainen tieto ”näkyväksi”?
Luovuttava mahdottoman tavoittelusta (explicit tacit) ja kalliista,
epäonnistumaan tuomituista projekteista vangita kaikki olennainen tieto.
Huomio sen sijaan yhdessä tekemiseen, arvokkaan kokemuksellisen tiedon
sisäistämiseen ja kykyyn uudistaa aikaa oppimiselle.
Kuvailevien tietosisältöjen (vrt. digitaalinen asiakirja) rinnalle toimintaa
kuvaavat tietosisällöt
Videosisällöt, joiden avulla esitetään vaihe vaiheelta, kuinka työ tehdään
Virtuaalimaailmat, todellisen toiminnan simulointi yli aika- ja paikkarajojen,
digitaaliset ”mestari-kisällimallit”
Yhteenveto: miten käytännössä
edistämme tiedon hyödyntämistä?
1. Tulemalla tietoisemmiksi siitä, miten ymmärrämme tiedon ilmiönä.
2. Tiedostamalla, kuinka hiljainen tieto on läsnä kaikessa toiminnassamme ja
vaikuttaa siihen. Ajattelua ei muuteta implementoimalla tietojärjestelmiä.
3. Saattamalla tiedon virtaamaan. Olemalla riittävän avoimia ja tukemalla
verkostoissa oppimista, joka tähtää vallitsevan ajattelun kyseenalaistamiseen:
informaation sisäistämisestä toiminnan muuttamiseen.
4. Systeemiajattelulla ja kokonaisten systeemien mallintamisella: eroon
osaoptimoinnista, joilla vahvistetaan tietosiiloja ja yhteensopimattomuutta.