Aikuiskoulutus on rikki –

korjataan seSAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen 9.12.2016

1. OSAAMISKUOPASTA

EI KIIVETÄ TYÖ-MARKKINOILLE

2. ALAN VAIHTO ON VAIKEAA

4. TYÖNANTAJAT

EIVÄT KOULUTA KAIKKIA

3.TYÖTTÖMYYS RAPAUTTAA

OSAAMISEN NOPEASTI

AIKUIS-KOULUTUSON RIKKI

SUOMI OSAAMISKUOPAN REUNALLA neljä isoa ongelmaa

Viestejä maailmalta

In the New Skills Agenda for Europe, the Commission is therefore proposing a Skills Guarantee to help low-skilled adults acquire a minimum level of literacy, numeracy and digital skills and/or progress towards an upper secondary qualification

Close to 70 million Europeans lack basic reading and writing skills. Even more cannot use numbers or digital tools properly in everyday life. Without these skills they are at high risk of unemployment, poverty and social exclusion.

Lähde: EU komissio 10.6.2016

Viestejä maailmalta

Lähde: HS 27.11.2016

Suomessa oli 30 vuotta sitten liki miljoona työpaikkaa, jotka edellyttivät tekijältään vain peruskoulua. Jäljellä on enää kolmannes.

Perusasteen työpaikat = ei lisäystä 1987 – 2014.

Ylemmän korkeakoulututkinnon työpaikat = ei vähennystä 1987 – 2014.

Työpaikat koulutustason mukaan vuosina 1987–2014.

(Lähde: Tilastokeskus/Pekka Myrskylä)

Työllisyysasteet kertovat samaa tarinaaTyöllisyysasteet koulutustason mukaan vuosina 1987–2014.

(Lähde: Tilastokeskus/Pekka Myrskylä)

Lähes 600 000 aikuisella on puutteelliset perustaidot.

Heillä on vaikeuksia

• ymmärtää lukemaansa

• hahmottaa numeroita & suhteita

• käyttää digitaalisia laitteita.

1. Osaamiskuopasta ei kiivetä työmarkkinoille

Osaamiskuoppaan ovat juuttumassa

• matalasti koulutetut

• ikääntyvät työntekijät (50+)

• maahanmuuttajat.

(Lähde: OECD:n aikuiskoulutustutkimus, PIAAC 2013.)

2. Alan vaihto vaikeaa – työvoiman liikkuvuus myös siksi vähäistä

Alan vaihto tai uuteen ammattiin kouluttautuminen on vaikeaa, koska

• Aikuisille suunnatut ammatilliset opinnot eivät valmista uudelle alalle vaan lähinnä syventävät nykyistä osaamista.

• Ammattiin valmistavat perustutkinnot ovat pääosin nuorille.

• Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki = työssäkäyvän ainoa ennakoiva muutosturva. Tällä hallituskaudella aikuiskoulutustuen kestoa leikataan 19:stä 15 kuukauteen ja tuen taso pienenee.

Huom. Digitalisaation arvioidaan vievän lähitulevaisuudessa matalasti koulutettujen tehtävistä yli 40 prosenttia, korkeakoulutetuilla luku on 16 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus; Pajarinen&Rouvinen 2014

3. Työttömyys rapauttaa osaamisen

• Työttömänä opiskelua ohjaavat säännöt ovat vaikeaselkoisia. Työttömyysturvan menettämisen pelossa työtön jättää mieluummin opiskelematta.

• TE-toimistot myöntävät opiskeluoikeuksia työttömille vaihtelevasti. Koulutuksen laatu vaihtelee eikä sisältö aina vastaa työnhakijan tarpeita.

• Joka viidennellä työttömällä on puutteelliset perustaidot. Matala koulutustaso ja perustaitojen puute altistavat pitkäaikaistyöttömyydelle.

Huom. Pitkäaikaistyöttömistä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita oli toissa vuonna 35 000.

(Lähteet: TEM raportteja 37/2013, PIAAC 2013.)

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden vuonna 2012.

(Lähde: Tilastokeskus, aikuiskoulutustutkimus 2012)

4. Työnantajat eivät kouluta kaikkia

KOULUTUS ON RIKKI – KORJATAAN SESAK:n ehdotukset

AIKUIS-KOULUTUS ON KORJATTAVA

1. PERUSTAITOTAKUU &

OPPIVELVOLLISUUSIKÄ

2. AVOIMET

AMMATTIOPISTOT

4. HENKILÖSTÖKOULUTUSTA

KAIKILLE

3.KYTTÄÄMINEN POIS

TYÖTTÖMÄNÄ OPISKELEVALTA

1. Perustaitotakuu kaikille…

Perustaitotakuu eli

• Erillinen, riittävän massiivinen ohjelma vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville työikäisille. Vertaa Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO.

• Perustaidot osaksi kaikkia ammatillisia tutkintoja → ammatillisen koulutuksen ja lukion eron kaventaminen = ammatillisiin opintoihin lisää perus- ja digitaitoja sekä soveltavaa ongelmanratkaisua.

• Sähköiset osaamiskartoitukset käyttöön.

…& oppivelvollisuusikä pidemmäksi

• Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää perusasteen varaan. Osa ei hae toisen asteen koulutukseen ja noin 15 prosenttia keskeyttää ammatillisen koulutuksen.

• Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli noin 116 500, eli 17 prosenttia jokaisesta ikäluokasta. Miehistä 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia jää pelkän peruskoulutuksen varaan.

• Nuoria on tuettava voimakkain toimenpitein yhdessä elämän tärkeimmistä käännekohdista:

• Oppivelvollisuusikää on pidennettävä toisen asteen opintoihin.

• Nuorisotakuuta on vahvistettava. _____________________________________________________

Huom. Vaikka oppivelvollisuusikä pitenisi tänään, viimeiset peruskoulun varassa olevat työikäiset saavuttavat eläkeiän vasta 2050-luvulla.

Huom. Vaikka oppivelvollisuusikä pitenisi tänään, viimeiset peruskoulun varassa olevat työikäiset saavuttavat eläkeiän vasta 2050-luvulla.

2. Avoimet ammattiopistot – alanvaihdosta helpompaa

Mahdollisuus opiskella ammatillinen tutkinto työn ohessa, vapaa-ajalla tai opintovapaalla.

• Ammatillisiin oppilaitoksiin avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja. Suoritetut opinnot voitava hyväksyttää osaksi myöhempää tutkintoa.

• Alanvaihtoon/alalle tuloon tähtääviä lyhyitä, sisällöltään räätälöitäviä kokonaisuuksia aikuiskoulutukseen. Monimuoto-opiskelua = oppilaitos, oppisopimus tai opiskelua työn ohessa (minitutkinnot).

• Kaikki uraohjauspalvelut koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluita = uraohjausta & tietoa tulevasta työvoimatarpeesta myös alan vaihtoa suunnitteleville.

• Aikuiskoulutustuen kesto pidemmäksi. Mahdollisuus käyttää tukea nykyistä lyhyempiin opintojaksoihin tai osa-aikaopiskeluun. Tukikuukaudet sidottava työvuosiin ja pohjakoulutukseen.

3. Työttömänä opiskelu remonttiin – kyttääminen pois

Syyskuussa työttömänä oli 329 487 henkilöä. Vuonna 2015 työttömien aktivointiaste oli vuonna 25 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömillä vastaava luku oli 7,5 prosenttia.

Siksi

• Perustaitojen kehittäminen osaksi työvoimakoulutusta → jokaiselle työttömälle SAK:n perustaitotakuun mukainen osaamiskartoitus.

•Työttömien pääsyä omaehtoiseen koulutukseen on helpotettava.

• Sivutoiminen opiskelu vapaaksi. Opintopisteiden rajoittaminen tarpeetonta, kun työtön on samalla työmarkkinoiden käytettävissä.

4. Henkilöstökoulutusta kaikille

• Osaamisen kehittämisen malli uusiksi. Verovähennyksen ja koulutuskorvauksen toimivuus arvioitava

• Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat kaikille työpaikoille.

• Suunnataan julkinen tuki pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön kouluttamiseen. Yhteishankintana toteutettava koulutus voisi lisätä kouluttamista.

• Määräraha ja perustaitotuki tukemaan perustaitojen opiskelua työssä. Esimerkiksi Norjassa tukena erillinen rahasto.

• Kilpailukykysopimuksen muutosturvamallia kehitettävä = pääsy koulutukseen jo irtisanomisaikana edistää uuden työn löytymistä.

SAK:n ehdotukset = hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste, kun

vuonna 2014

• 16–64-vuotiaista pelkän perusasteen varassa oli 623 000 henkilöä. Alle puolet eli 272 000 heistä oli työelämässä. Työllisyysaste 44 prosenttia.

• Keskiasteen tutkinnon (ammatillinen/lukio) oli opiskellut 1 562 000 henkilöä. Työelämässä heistä oli 1 049 000. Työllisyysaste 67 prosenttia.

Huom. Jos perusasteen varassa olevien työllisyysaste olisi sama kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla, työelämässä olisi noin 146 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Työllisyysaste olisi 4,4 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.

JOS KAIKILLA TYÖIKÄISILLÄ OLISI VÄHINTÄÄN

TOISEN ASTEEN TUTKINTO

• Hallitus on päättänyt leikata ammattillisesta koulutuksesta ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Se riittäisi aikuiskoulutuksen korjaamiseen.

• SAK esittelee keväällä 2017 tarkemman suunnitelman investoinneista työikäisten osaamisen kohentamiseksi.

MITÄ MAKSAA?

Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK ry

Hakaniemenranta 1 A,

PL 157, 00531 Helsinki

puh. 020 774 000

www.sak.fi