Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

1

Päästökaupan toimintaperiaate • Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että

hiilidioksidipäästöille luodaan ”hintalappu”.

• Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti tarjonnan ja kysynnän mukaan:

– Tarjonta määrittyy poliittisten ilmastotavoitteiden mukaan; EU asettaa päästöilleen ylärajan – Kysyntä riippuu yritysten energiavalinnoista ja suhdanteista; taantumassa päästöt alenevat,

nousukautena kasvavat

• Päästökauppasektori kattaa noin 45 % EU:n päästöistä – Suomessa noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta

• Ongelmana päästökaupan rajoittuminen EU-alueelle

– Eurooppalaisten yritysten kilpailuhaitta ja ”hiilivuotoriski”

3

EU:n päästövähennystavoitteet vuodelle 2020

Lähde: TEM

Päästövähennystavoite -20 % v. 1990 tasosta eli -14 % v. 2005 tasosta

Päästökauppasektori tavoite -21 % v. 2005 tasosta

Muut sektorit (liikenne, maatalous ja rakennusten öljylämmitys)

tavoite -10 % v. 2005 tasosta

Jäsenmaakohtaiset tavoitteet

Suomi –16 %

4

Toimintaperiaate yrityksen näkökulmasta • Päästökaupan piiriin kuuluva yritys hankkii päästöoikeudet

– saamalla niitä maksutta (ns. hiilivuotosektori) – ostamalla EU:n tai eräiden jäsenmaiden huutokaupoista – ostamalla jälkimarkkinoilta (muilta yrityksiltä tai pörsseistä)

• Yrityksen tulee vuosittain raportoida toteutuneet päästöt ja luovuttaa niitä vastaava

määrä päästöoikeuksia Energiavirastolle

• Yritykset voivat itse valita kustannustehokkaimman tavan vähentää päästöjä, esim: – Käyttääkö fossiilista energiaa ja ostaa päästöoikeuksia? – Vai investoidako energiatehokkuutta parantavaan teknologiaan ja myydä pois

päästöoikeuksia? – Vai siirtyäkö uusiutuvaan energiaan ja myydä pois päästöoikeuksia?

5

Yritykset saavat päästöoikeuksia sekä ostamalla että maksutta 1) Sähkön tuottajat - Ostavat kaikki päästöoikeutensa huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta

2) Teollisuus ja kaukolämmön tuotanto - Vuonna 2013: ostettava 20 % laskennallisesta tarpeesta - Vuonna 2020: ostettava 70 % laskennallisesta tarpeesta - Ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus

3) Teollisuus, jolla hiilivuodon riski - Teollisuus, joka kohtaa globaalin kilpailun (eli kärsii eniten kilpailuhaittaa EU:n muita tiukemmista

pelisäännöistä) - Voi saada jopa 100 % laskennallisesta tarpeesta ilmaiseksi - Ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus

Päästöoikeuden hinta seuraa talouden kehitystä

0

5

10

15

20

25

30

35

12.6.2008 12.6.2009 12.6.2010 12.6.2011 12.6.2012 12.6.2013

Päästöoikeuden Spot-hinta, euroa/CO2-tonni

Lähde: Point Carbon, 3.1.2014

7

Päästökauppajärjestelmät maailmalla KANADA Quebec: Alkoi 2013: sähköntuotanto ja teollisuus Alberta: Alkoi 2007: Teollisuus Ontario, Manitoba, Br. Columbia: Suunnitteilla

USA Kalifornia: Alkoi 2013: sähköntuotanto ja teollisuus Regional GHG Initiative: Alkoi 2009: sähköntuotanto

MEKSIKO, CHILE Suunnitteilla

EU Alkoi 2005: sähköntuotanto, teollisuus, lentoliikenne SVEITSI Alkoi 2008: Sähköntuotanto, teollisuus

KAZAKSTAN Alkoi 2013: sähköntuotanto, teollisuus UKRAINA Suunnitteilla

KIINA Viisi kaupunkia, kaksi maakuntaa: Pilotit alkoivat 2013 Kansallinen päästökauppa: Suunnitteilla ETELÄ-KOREA Alkaa 2015: sähköntuotanto ja teollisuus

JAPANI Tokio: Alkoi 2010: teollisuus ja kaupalliset kiinteistöt Saitama: Alkoi 2011: teollisuus ja kaupalliset kiinteistöt

ETELÄ-AFRIKKA Alkaa 2015: sähköntuotanto, teollisuus

AUSTRALIA Alkoi 2012, päätetty lopettaa UUSI-SEELANTI Alkoi 2008: sähköntuotanto, teollisuus, jäte, liikennepolttoaineet jne.

BRASILIA Rio de Janeiro: Suunnitteilla

Lähde: IEA World Energy Outlook 2013

Komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi 2020-luvulla

8

Komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi

• Päästökauppa on osoittautunut kustannustehokkaaksi keinoksi vähentää päästöjä

• Vaikka 2020-päästötavoite saavutetaan, komission mukaan päästöoikeuden hinta on ”liian halpa” – Alhainen hinta ei kannusta investoimaan uusiutuvaan energiaan tai

energiatehokkuuteen

Komissio julkaisi tammikuussa 2014 ehdotuksen uudesta mekanismista päästökaupan tarjonnan hallintaan

9

Tarjonnan hallintamekanismin periaate • Käyttöön vuonna 2021 alkavalla kaudella

• Perustetaan ”markkinoita vakauttava reservi” (market stability reserve)

– jonne päästöoikeuksia voisi ylijäämätilanteessa siirtää – josta niitä voisi kysynnän kasvaessa palauttaa markkinoille

• Siirrot ja palautukset perustuisivat ennalta sovittuihin kynnysarvoihin

10

Milloin mekanismi tulee käyttöön

• Keskeinen tunnusluku: päästöoikeuksien ylijäämä (ks. seur. dia) – ”kierrossa olevien päästöoikeuksien määrä”

• Siirto reserviin, jos päästöoikeuksien ylijäämä on yli 833 milj. kpl

– Reserviin siirtyisi vuosittain • enintään 12 % ylijäämästä • vähintään 100 miljoonan päästöoikeusyksikön erissä

• Palautus markkinoille, jos ylijäämä on alle 400 miljoonaa

• Päästöoikeuksia palautetaan myös silloin, jos hinta nousee nopeasti

11

Päästöoikeuksien siirto ja palautus

12

Ylijäämä = Yli 833 milj.

Päästö- oikeuksien

ylijäämä

Ylijäämä = alle 400 milj.

2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Päästöoikeuksia palautetaan markkinoille

Päästöoikeuksia siirretään reserviin 12 % ylijäämästä, vähintään 100 milj. kpl erissä

Tavoiteltu vaihteluväli, jolloin ei toimenpiteitä

Esimerkkilaskelma

• Toukokuussa 2020 komissio ilmoittaa päästöoikeuksien ylijäämän vuonna 2019 – Oletus: vuonna 2019 ylijäämä 1 300 miljoonaa päästöoikeutta

• Tällöin reserviin siirtyisi vuonna 2021 12 % eli 156 miljoonaa päästöoikeutta

• PointCarbonin arvio hintavaikutuksesta keskimäärin 2020–2030:

– 27 euroa / tonni ilman mekanismia – 40 euroa / tonni mekanismin kanssa

13

Myönnettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodesta 2008 + Kansainvälisten päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodesta 2008

- Käytettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodesta 2008 - Päästöoikeuksien määrä reservissä vuonna 20XX

Päästöoikeuksien ylijäämä vuonna 20XX

Johtopäätökset

• Tarjonnan hallintamekanismi vaikuttaa päästökaupan perusperiaatteisiin: markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus – Uuden mekanismin käyttöönoton tarpeellisuus ja toimivuus on harkittava

tarkkaan • Positiivista on tarjonnan hallinnan automatiikka ja aloitusajankohta 2021 • Kilpailukykyvaikutukset minimoitava

– Hiilivuotosektorille maksuttomat päästöoikeudet täysimääräisesti – Epäsuorien kustannusten hyvitys niin kauan, kunnes saadaan kattavat

kansainväliset ilmastositoumukset Pysyvyyttä hiilivuotoyritysten asemaan

• Ennakoitavuus ja läpinäkyvyys maksimoitava – Eliminoitava mahdollisuus muuttaa pelisääntöjä kesken kauden

15

Lisätiedot

Kati Ruohomäki asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: • ilmastovelvoitteet ja päästökauppa • energian käytön ohjauskeinot • materiaalitehokkuuden edistämiskeinot

gsm 040 767 5684 puh. 09 4202 2562 kati.ruohomaki@ek.fi