SAK:n toimintakertomus 2003

SAK:n toimintakertomus 2003

ISBN 951-714-229-3 Helsinki 2004

S A K - T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3 1

SAK:n toimintakertomus vuodelta 2003

Sisällys

Toimintaympäristö ...................................................................................................... 3

Taloudelliset lähtökohdat .................................................................................................... 3 Yhteiskunnallinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne....................................................... 3

Hallintoelinten kokoukset ........................................................................................... 4

Valtuusto ............................................................................................................................... 4 Hallitus .................................................................................................................................. 5

Edunvalvonnan ja toiminnan painopisteet ................................................................ 6

Sopimuspolitiikka ................................................................................................................ 6 Sopimustoiminta ................................................................................................................ 6 Työehtosopimuksien sisäinen kehittäminen ...................................................................... 6 Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen ............................................................. 6 Sopimusjärjestelmän aseman turvaaminen suhteessa kilpailulainsäädäntöön ................... 6

Työllisyyden edistäminen .................................................................................................... 7 Talouskasvun varmistaminen ............................................................................................. 7 Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen ...................................................................... 8 Elinkeinopolitiikka ............................................................................................................. 8 Ammatillisen osaamisen vahvistaminen ............................................................................ 9

Ostovoiman ja työelämän kehittäminen sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen 9 Oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys ......................................................... 9

Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet ............................................................... 10 Yleissitovuuden vahvistaminen .................................................................................... 10 Työsuhdeturvan parantaminen .................................................................................... 10 Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuuden lisääminen ....................................... 10 Ulkomaalaisten työehtojen turvaaminen ...................................................................... 12

Hyvä ja tasa-arvoinen työelämä ....................................................................................... 12 Työntekijöiden työsuhdeaseman parantaminen ........................................................... 12 Oikeudenmukainen palkkaus ........................................................................................ 12 Tasa-arvon edistäminen ............................................................................................... 13

Työyhteisöjen kehittäminen ja muutostilanteiden hallinnan parantaminen .................... 13 Työelämän kehittämisohjelmat ja tutkimus .................................................................. 13 Työsuojelun tason parantaminen ................................................................................. 14 Työajan lyhentäminen ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittäminen .................... 15

Sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvointipolitiikan edistäminen ..................................... 15 Työttömyysturvan kehittäminen ................................................................................... 15 Eläketurvan kehittäminen ............................................................................................ 15 Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus ..................................................................................... 16 Tapaturmavakuutus ...................................................................................................... 16 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ................................................................... 16

EU:n laajentumiseen ja tulevaisuuskeskusteluun vaikuttaminen ................................ 17 Euroopan unionin laajenemisen vaikutukset .................................................................... 17 Eurooppa–tason työmarkkinamekanismin kehittäminen ................................................. 18 EU ja sosiaaliturva ........................................................................................................... 19 EU-edunvalvonta työelämän kehittämisessä .................................................................... 19 Syrjinnän torjumiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpano ....................................... 19 Tallinnan palvelupiste ...................................................................................................... 20

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen .................................................................................... 20

2 S A K – T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 3

Äänestysaktiivisuuskampanja ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen................................. 20 Budjettivaikuttaminen ...................................................................................................... 21 Työn puolesta -mielenilmauspäivä ................................................................................... 21

Vahva SAK .......................................................................................................................... 23 Järjestäytymisen edistäminen ........................................................................................... 23 Aluetoiminnan kehittäminen ............................................................................................ 23 Nuoret ............................................................................................................................... 23 Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen ....................................................... 24 Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla ............................................ 24 SAK:n sisäisen työn ja työtapojen sekä liittojen ja

keskusjärjestön yhteistyön kehittäminen .......................................................................... 24 Koulutuksen kehittäminen ................................................................................................ 25 Noste ja Osaava pärjää –hanke ......................................................................................... 26 Aluepolitiikka ja aluekehittäminen ................................................................................... 26 Hankekeskus ..................................................................................................................... 28 Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminen ........................................................ 28 Monikulttuurisuustyö ....................................................................................................... 28 Kouluyhteistyö ................................................................................................................. 29 Jäsenmikrohanke .............................................................................................................. 30 SAK:n kulttuurirahasto ..................................................................................................... 30 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ............................................................ 31 Viestinnän kehittäminen ................................................................................................... 31 Lehdet ............................................................................................................................... 34 SAK:n talouden kehittäminen .......................................................................................... 36 Toimisto- ja sisäiset palvelut ............................................................................................ 36 Tietohallinto ..................................................................................................................... 37 Henkilöstöhallinto ja kehittämistoiminta ......................................................................... 38 Henkilöstö vuoden lopussa ............................................................................................... 39 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2003 ........................................................ 43 Työpaikkatoimikunta ........................................................................................................ 44

Tilinpäätös ................................................................................................................... 45

Jäsenyydet ja osakkuudet .......................................................................................... 63

Hallintoelimet ............................................................................................................. 64

Valtuusto ............................................................................................................................. 64 Hallitus ................................................................................................................................ 70 Johtoryhmä ......................................................................................................................... 72 Työvaliokunta ..................................................................................................................... 72 Muut hallituksen asettamat valiokunnat .......................................................................... 73 Toimialaneuvottelukunnat ................................................................................................ 73

Jäsenmäärät ................................................................................................................ 74

Lausunnot ................................................................................................................... 76


Toimintaympäristö

Taloudelliset lähtökohdat

Kansainvälisessä talouskehityksessä alkoi vuoden mittaan näkyä aiempaa myönteisempiä

merkkejä. Toisaalta suhdannekehitys eri alueilla eteni varsin eri tahtiin. Talouskasvu oli ripeä-

tä etenkin Aasiassa ja nopeutui myös Yhdysvalloissa, jossa mittavat veronalennukset ja julkis-

ten menojen lisäykset etenkin vuoden alkupuoliskolla vauhdittivat talouskasvua. Vuoden lo-

pulla kasvuvauhti jo tasaantui, kun lisätulot oli käytetty ja kulutusinto alkoi muutenkin vai-

meta, varsinkin, kun työllisyys ei kasvun myötä alkanutkaan odotetusti kohentua. Maailman-

talouden ongelmat, etenkin Yhdysvaltain talouden tasapainottomuudet - syvenevä budjettiva-

je, mittava vaihtotaseen alijäämä sekä kotitalouksien korkea velkaantuneisuus – pysyivät yhä

suurina ja pitivät yllä tulevaan talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta.

Euroalueella talouskasvu jäi heikoksi, vain muutamaan prosentin kymmenykseen. Yksityinen

kulutus oli laimeaa ja euron vahvistuminen haittasi vientiä. Heikko talouskasvu suurensi

useiden maiden – etenkin kahden suuren euromaan Saksan ja Ranskan - budjettivajeet selke-

ästi vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämää kookkaammiksi. EMU ja siihen liittyvä talous-

politiikan koordinaatio sai uskottavuudelleen kovan kolauksen, kun Saksa ja Ranska eivät

saaneet sopimuksen mukaisia sanktioita. Sinänsä vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämä

julkisen talouden tasapainottaminen soveltuu huonosti nimenomaan heikkoon suhdannetilan-

teeseen. Tämä johtuu siitä, että nykyinen sopimus perustuu monien arvioitsijoiden mukaan

liikaa budjettikirjanpidon toteutuneisiin lukuihin, jotka taas ovat herkkiä suhdannetilanteelle.

Toisaalta ainakaan syntyneen kaltaista ongelmaa ei olisi tullut, jos asianomaiset maat olisivat

vakauttaneet julkisen taloutensa hyvien kasvuvuosien aikana. Niinpä laiminlyöntien seurauk-

sena juuri budjettien suhdanneherkät erät - talouden automaattiset vakauttajat – taantumavai-

heessa syvensivät vajeet yli sovittujen rajojen. Vajeongelman jatkuminen, ehkä pitkäänkin,

jarruttaa talouskasvua.

Suomessa taloudellinen kehitys jatkui verkkaisena edellisen vuoden tapaan. Kokonaistuotanto

lisääntyi viime vuonna vajaat puolitoista prosenttia - silti selvästi euro-alueen kasvua enem-

män. Viennin ja etenkin investointien kehitys oli heikkoa. Investoinnit supistuivat 3-4 prosent-

tia. Kokonaistuotannon kasvu perustuikin lähinnä paranevan ostovoiman tukemalle yksityisel-

le kulutukselle. Työllisten määrä väheni edellisestä vuodesta; keskimääräinen työttömyysaste

pysyi ennallaan, 9,1 prosentissa, kun työvoiman tarjonta supistui heikkojen työllisyysnäky-

mien vuoksi. Vaihtotaseessa säilyi tuntuva ylijäämä, 6,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotan-

toon, mikä sinänsä olisi antanut tilaa talouden voimakkaallekin elpymiselle. Inflaatio pysyi

selvästi euroalueen keskitason alapuolella. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vajaan pro-

sentin edellisen vuoden tasosta. Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyi, työtuntien

supistumisesta huolimatta, lähes kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Yhteiskunnallinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne

Vuoden 2003 alkupuolella yhteiskunnallista keskustelua leimasi maaliskuussa järjestettävät

eduskuntavaalit. Keskeiseksi vaaliasetelmaksi muodostui kysymys seuraavan hallituksen

pääministeristä. Vaalikeskustelussa oli vahvasti mukana puolueiden ja pääministeri ehdokkai-

den suhtautuminen suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan,


työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävään kolmikantayhteistyöhön ja työntekijöiden perusoi-

keuksiin. SAK kampanjoi eri tavoin palkansaajien äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.

Loppukevättä hallitsivat hallitusohjelmaneuvottelut, hallituksen muodostaminen ja hallituksen

pikainen vaihtuminen vielä ennen juhannusta. SAK oli asettanut hallitusohjelmalle omia ta-

voitteitaan, joissa korostuivat työllisyyden parantaminen, suureen sukupolvenvaihdokseen va-

rautuminen sekä hallituksen sitoutuminen työelämän ja sosiaaliturvan kehittämiseen kolmi-

kantaperiaatetta noudattaen. SAK:n tavoitteet oli melko hyvin huomioitu pääministeri Anneli

Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa. Matti Vanhasen vaihduttua pääministeriksi hallitusoh-

jelma säilyi entisellään.

Työmarkkinapolitiikassa toimintavuoden alkupuolta hallitsi edellisen vuoden joulukuussa

solmitun tulopoliittisen ratkaisun jatkotoimet. Liittoneuvottelut jatkuivat osittain helmikuulle

asti. Sopimuksessa sovittujen yhteisten hankkeiden ja työryhmien työn käynnistäminen venyi

osittain keväälle saakka.

Työmarkkinapoliittisesti merkittävä linjaus tapahtui työnantajien puolella, kun Teollisuuden

Työnantajat ja Palvelutyönantajat kertoivat yhdistymisaikeistaan. Työnantajien uuden keskus-

järjestön perustaminen käynnistyi vauhdilla ja se on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2005

alusta. Tarve palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämiseksi korostui syksyllä 2003.

Hallintoelinten kokoukset

Valtuusto

SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle 23.-

24.5.2003. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2002

sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli

seitsemän liittojen tekemää esitystä.

Päätöslausumassaan valtuusto oli huolissaan kansainvälisten talousnäkymien epävarmuuden

lisääntymisestä ja heikon talouskasvun pitkittymisestä. Nämä uhkaavat kääntää työttömyyden

uuteen nousuun. Yhä useammat työnantajat ovat toteuttamassa työvoiman massiivisia jouk-

koirtisanomisia reaktiona heikkoon suhdannetilanteeseen.

Valtuusto vaati, että työttömyyden uusi nousu ja palkkaerojen kasvu estetään. Irtisanomisten

sijaan yrityksissä on aktiivisesti, yhteistyössä henkilöstön ja työvoima- ja koulutusviranomai-

sen kanssa etsittävä aina muita vaihtoehtoja, kuten uudelleensijoittamista, koulutusta tai uuden

työpaikan hankkimista. Nämä työntekijöiden muutosturvallisuuteen tähtäävät menettelyt on

sisällytettävä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitulla tavalla yhteistoimintalakiin. Valtuusto

korosti, että työnantajien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa työntekijöiden hyvin-

voinnista, osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa.

Valtuusto totesi myös, että hallituksen esittämät elvytystoimet kotimaisen kysynnän, talous-

kasvun ja työllisyyden tukemiseksi ovat välttämättömiä. Uudelta hallitukselta valtuusto edel-

lytti konkreettisia toimia työllisyyden, talouskasvun ja työelämän kehittämisen alueilla sekä

hyviä tuloksia tuottaneen kolmikantayhteistyön periaatteiden kunnioittamista.

Valtuusto edellytti edelleen Suomen valmistautumista EU:n laajentumiseen. Työmarkkinat

kansainvälistyvät ja Suomeen tulee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Suomeen ei saa

syntyä kaksia työmarkkinoita, vaan jokaiseen Suomessa työtä tekevään on syntyperästä riip-

pumatta sovellettava Suomen työehtoja ja lakeja. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen lop-


puunsaattaminen, työehtojen valvonnan tehostaminen sekä talousrikollisuuden tutkinnan ja

työsuojeluviranomaisten resurssien turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Samalla ay-

liikkeen sisäistä kykyä ottaa ulkomaisia työntekijöitä jäseneksi ja turvata heille asianmukaiset

palvelut on lisättävä.

Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 21.-22.11.2003 Kiljavan opistolla hyväksyt-

tiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2004 ja käsiteltiin 10 jäsenliittojen teke-

mää esitystä.

Päätöslausumassaan valtuusto tuomitsi yritysten keinotteluirtisanomiset, joilla yritetään nos-

tattaa yrityksen pörssikurssia, ja vaati samalla koko työnantajaleiriä kantamaan paremmin vas-

tuunsa työllisyysasteen nostamisesta. Valtuusto vaati niinikään, että yritys- ja pääomaverotuk-

sen kevennykset, yli 550 miljoonaa euroa, käytetään yrityksissä työllistäviin investointeihin,

irtisanomisten ja lomautusten välttämiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Valtuusto katsoi, että omistajien ahneus vaarantaa talouden vakautta ja ennustettavuutta yllä-

pitävän tulopolitiikan jatkon. Ylisuuret osingonjaot heikentävät yritysten pitkäjänteisen toi-

minnan edellytyksiä. Ahneuden sijaan yritysten on huolehdittava vahvoilla taseillaan henki-

löstöstään. Valtuusto edellytti, että käynnistyvä yhteistoimintalain kokonaisuudistus vahvistaa

muutosturvaa, johtaa aitoon ja ennakoivaan yhteistyöhön ja henkilöstön todellisten vaikutus-

mahdollisuuksien lisääntymiseen.

SAK:n valtuusto haastoi työnantajat jokaisella työpaikalla keskusteluun yhteiskuntavastuusta

ja etsimään yhteistyössä toimenpiteitä, joilla henkilöstön työsuhteet turvataan, työntekijöiden

osaamisesta ja jaksamisesta huolehditaan, ja työpaikalla päästään rehteihin pelisääntöihin ja

aitoon yhteistoimintaan.

SAK:n valtuusto esitti kaikille SAK:n jäsenliitoille, että perjantaina 12.12.2003 järjestetään

mielenilmaisupäivä työn puolesta. Päivän aikana tulee työpaikoilla käydä paikallisesti sovitta-

valla tavalla yhteiset keskustelut työntekijöiden ja työnantajien välillä työpaikan tulevaisuu-

dennäkymistä ja suunnitelmista henkilöstön aseman turvaamiseksi. Kukin liitto määrittelee

itse sen, miten mielenilmauspäivän toimet kullakin alalla toteutetaan.

Hallitus

Vuoden 2003 aikana SAK:n hallitus kokoontui 12 kertaa. Alkukeväästä hallitus seurasi tulo-

poliittisen kokonaisratkaisun mukaisten liittoneuvotteluiden etenemistä. Hallitus seurasi myös

sopimuksessa asetettujen hankkeiden ja työryhmien työn etenemistä sekä arvioi sopimuskier-

roksen onnistumista johtoryhmän valmistaman raportin perusteella.

SAK:n äänestysaktiivisuuskampanja kevään eduskuntavaaleissa sekä SAK:n hallitusohjelma-

tavoitteiden asettaminen olivat niinikään esillä kevään hallituksen kokouksissa. Toukokuussa

hallitus arvioi, että SAK:n tavoitteet on huomioitu hallituksen ohjelmassa melko hyvin. Kol-

mikantaisen yhteistyön linja jatkuu monissa hankkeissa, joista tosin monet on jätetty jatkosel-

vittelyjen varaan.

Vuosilomalakikomitean tilanne, tietosuojalainsäädännön uudistus, yhteistoimintalain koko-

naisuudistus sekä ulkomaalaislain uudistus ja työehtovalvonnan kehittäminen olivat esillä

useassa hallituksen kokouksessa toimintavuoden aikana. Huhtikuussa SAK:n hallitus arvioi

Lipposen hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän raportin pettymykseksi, koska siinä esi-

tettiin aukaistavaksi kolmikantaisesti sovittuja työttömyys- ja sosiaaliturva-asioita.

Joulukuussa hallitus käynnisti vuonna 2007 olevien SAK:n 100–vuotisjuhlien valmistelut

päättämällä sekä juhlatoimikunnan että järjestelytoimikunnan kokoonpanoista.


Seminaarikokouksessaan 6.-7.10. Silja Serenade –laivalla hallitus käsitteli SAK:n strategisen

johtamisen kehittämistyötä. Hallituksen jäsenet työstivät SAK:n visiota, toiminta-ajatusta ja

kriittisiä menestystekijöitä. SAK:n hallitus vieraili Tukholmassa Ruotsin LO:n ja puheenjohta-

ja Wanja Lundby-Wedinin luona ja sai selvityksen Ruotsin työmarkkinapolitiikan ajankohtai-

sista kysymyksistä. Seminaarikokouksessa hallitukselle raportoitiin myös tulopoliittisessa ko-

konaisratkaisussa asetetun työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen neuvotteluja sopimusjär-

jestelmän kehittämistyöryhmän työn vaiheista.

Edunvalvonnan ja toiminnan painopisteet

Sopimuspolitiikka

Sopimustoiminta

Tulopoliittisen sopimuksen 2003–2004 ensimmäisen vuoden aikana painopiste oli sovittujen

työryhmien toiminnassa. Joissakin työryhmissä saavutettiin edistystä, mutta työnantajien linja

oli erittäin tiukka työaikaan, luottamushenkilöiden asemaan ja muutosturvaan liittyvissä ky-

symyksissä.

SAK:n ja liittojen sopimusvastaavien yhteistyötä kehitettiin edelleen. Sopimuskierros arvioi-

tiin aikaisempaa järjestelmällisemmin mm. liittokyselyn avulla. Syksyllä järjestettiin sopi-

muspoliittinen seminaari, jonka keskeiset teemat liittyivät sopimuspolitiikan tulevaisuuteen,

samapalkkaisuuden edistämiseen, palkkatilastointiin ja euro-olojen palkkanormiin.

Työehtosopimuksien sisäinen kehittäminen

Tulopoliittiseen sopimukseen vuosille 2003–2004 saatiin SAK:n aloitteesta kirjaus, jonka mu-

kaan jäsenliittojen tulisi liittokohtaisissa neuvotteluissa arvioida sopimusalan työ- ja virkaeh-

tosopimusmääräysten sukupuolivaikutus suhteessa naisten ja miesten asemaan. Aloite perus-

tuu tasa-arvodirektiivin vaatimukseen, että työehtosopimukset eivät saa sisältää välitöntä eikä

välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Talvella 2003 SAK suoritti jäsenliitoilleen kyselyn

miten tulopoliittisessa sopimuksessa sovitut asiat toteutuivat liittokohtaisissa sopimuksissa.

Kysely sisälsi useita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vastauksista ilmeni mm.,

että joka viidennellä sopimusalalla oli sovittu jatkotyöstä vuoden 2003 aikana liittyen suku-

puolivaikutusten arviointiin. Tasa-arvoa edistäviä kirjauksia sopimuksiin saatiin 13 prosentilla

sopimusaloista.

Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen

Vuoden 2001—2002 tulopoliittiseen sopimukseen perustunut neuvotteluja sopimusjärjes-

telmän kehittämistyöryhmän johtopäätöksien ja toimenpide-ehdotuksien valmistelu siirtyi

vuodelle 2004.

Toukokuussa valmistui ETLA:n ja Palkansaajien Tutkimuslaitoksen PT:n yhteiseen tutkimus-

hankkeeseen liittynyt suomalainen sopimusjärjestelmä –tutkimus, jota työryhmä osaltaan tulee

hyödyntämään työssään.

Sopimusjärjestelmän aseman turvaaminen suhteessa

kilpailulainsäädäntöön

Kilpailulainsäädännön kokonaisuudistusta koskevassa lausunnossaan SAK kiinnitti huomiota

siihen, että työehtosopimukset on suojattava kilpailusäännöiltä EYT:n asioissa Albany-ym.


vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vaatimus ei tällä erää johtanut konkreettisiin toimenpi-

teisiin kilpailulainsäädännön sisällön osalta, mutta SAK tulee pitämään asiaa esillä kaikissa

tarpeellisissa yhteyksissä myös jatkossa.

Työllisyyden edistäminen

Talouskasvun varmistaminen

Talouspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä SAK korosti työllisyyden edistämistä ja sen edelly-

tyksenä talouskasvun turvaamista. SAK osallistui aktiivisesti talous- ja elinkeinopoliittiseen

keskusteluun ja teki taloustilanteen edellyttämiä talous-, työvoima-, työllisyys- ja elinkei-

nopolitiikkaa koskevia esityksiä muun muassa valtion talousarvioesityksen valmistelun yhtey-

dessä.

SAK vaikutti yhdessä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa globalisaation hallinnan kysymyk-

siin. Tavoitteena on parempi työllisyys, kunnon työ sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus

kaikkialla maailmassa. Vaikuttaminen ILO:ssa ja työskentely VAKL:n kansainvälistä kaup-

paa, investointeja ja palkansaajapääomia koskevissa ryhmissä sekä kansainvälisen talouden

pelisääntöjen rakentaminen OECD:n neuvoa-antavassa ay-komiteassa TUAC:ssa rakensivat

parempia edellytyksiä globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja ay-liikkeen kasvu-

ja työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi.

SAK toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Eu-

roopan Keskuspankin kanssa sekä tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä mata-

lan inflaation ja heikon talouskasvun vallitessa.


Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen

Työvoimapoliittisen keskustelun painopiste oli toimintavuoden aikana työikäisen väestön

ikääntymisessä ja työllisyysasteen nostamisessa. Uusi hallitus asetti tavoitteekseen lisätä työl-

lisyyttä vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä ja nostaa työllisyysaste 75

prosenttiin seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Vuoden aikana hallituksen tavoitteiden

toteutuminen näytti vaikealta. Joulukuussa 2003 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työllisiä

oli 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana ja työllisyysaste laski 0,3

prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin. Työllisyyskeskusteluun vaikutti vuoden aikana voimak-

kaasti yritysten lisääntyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön vähentämi-

sestä ja irtisanomisilmoitukset.

Toimintavuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti työllisyyskeskusteluun. SAK ilmoitti olevan-

sa valmis hallitusohjelman mukaiseen yhteistyöhön työllisyysasteen nostamiseksi. SAK esitti

omat näkemyksensä työllisyystilanteen parantamiseksi kahdessa eri työllisyyskeskusteluun

liittyvässä asiakirjassa. Eduskuntavaalien alla julkaistiin laaja keskusteluaineisto Parempaan

työllisyyteen Suomen mallilla ja elokuussa Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nosta-

misesta.

Vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti poikkihallinnollisen työllisyyden politiikkaohjelman

sisältöihin vaikuttamiseen. Erityisesti julkisen työvoimapalvelun uudistaminen ja työurien pi-

dentäminen olivat keskeisiä teemoja. SAK:n keskeiset työvoimapolitiikan tavoitteet toteutui-

vat varsin hyvin. Valtion lisätalousarviossa voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan li-

sättiin ja valtion vuoden 2004 talousarviossa rahoitusta työvoimapolitiikan toimeenpanoon li-

sättiin ja hallitus asetti tavoitteeksi nostaa aktivointiasteen vuonna 2004 24 prosenttiin ja pit-

källä aikavälillä 30 prosenttiin. Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin edus-

kunnassa; pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia

päätettiin jatkaa ja laajentaa toiminta koko maahan. Lisäksi SAK:n voimakkaasti ajama nuor-

ten yhteiskuntatakuu eteni.

Euroopan unionin työllisyysstrategia uudistettiin. Suomalaisten työmarkkinajärjestöjen vuon-

na 2002 yhteisessä kannanotossa esittämät tavoitteet strategian uudistamisesta toteutuivat osit-

tain. SAK osallistui aktiivisesti vuoden 2003 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitel-

man valmisteluun. Keskeisiä teemoja Vanhasen hallituksen ohjelman mukaisesti olivat työlli-

syyden lisäämiseen ja työllisyysasteen nostoon tähtäävät toimet. SAK korosti valmistelussa

väestön, erityisesti alhaisen koulutustason omaavien osaamisen parantamista sekä sitä, että

osa-aikatyön lisäämisen on oltava vapaaehtoista työntekijän elämäntilanteen mukaan.

Elinkeinopolitiikka

Elinkeinopoliittisella vaikuttamisella tähdättiin heikentyneen talouskasvun vauhdittamiseen ja

työllisyyden vahvistamiseen. Tärkeimpänä vaikuttamiskohteena oli SAK:n tavoitteiden nä-

kyminen hallitusohjelmassa, missä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi tutkimus- ja

kehityspanoksia sekä riskirahoitusta lisättiin hallitusohjelmassa.

SAK vaikutti EU:n kaivos- ja jäte- sekä päästökauppaa koskevaan säädösvalmisteluun inves-

tointien ja työpaikkojen turvaamiseksi Suomessa. Teollisuusalojen neuvottelukunta käynnisti

tutkimushankkeen työllisyyden asemasta perusoikeusmyönteisessä laintulkinnassa.

Syksyllä SAK:n puheenjohtaja teki aloitteen työmarkkinajärjestöjen yhteisten toimialakohtais-

ten elinkeinostrategioiden laatimisesta. SAK vaikutti Finnveran, Teollisuussijoituksen ja Te-

kesin hallitusten kautta suomalaisen teollisuus- ja palvelutuotannon toimintaedellytysten tur-

vaamiseen. Aktiivista yhteydenpitoa jatkettiin alan ministeriöiden (KTM, LVM, MMM), alu-

eellisten TE -keskusten ja myös työnantajajärjestöjen suuntaan ay-liikkeen elinkeino- ja ym-

päristöpoliittisten tavoitteiden edistämiseksi.


Entistä suuremmaksi haasteeksi vuoden aikana nousi tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen

Suomesta halvemman kustannustason maihin, kuten Kiinaan ja Viroon.

Ammatillisen osaamisen vahvistaminen

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman

vuosille 2003-2008. Kehittämissuunnitelmassa korostetaan koulutuspalvelujen saavutettavuut-

ta kuten aikuisten koulutustason kohottamista ja nuorten koulutustakuuta. Kehittämissuunni-

telma painottaa myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamista ja aikuisten koulu-

tusmahdollisuuksien parantamista. Lisäksi valtioneuvosto vahvisti kehittämissuunnitelmassa

hallitusohjelman mukaisen linjauksen siitä, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voima-

varat käytetään koulutuksen kehittämiseen. SAK osallistui aktiivisesti kehittämissuunnitelman

valmistelutyöhön. Kehittämissuunnitelma on kokonaisuudessaan melko hyvin niiden tavoit-

teiden suuntainen, joita SAK esitti valmistelutyön kuluessa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että maailmantalouden kehi-

tyspiirteiden aiheuttamat haasteet edellyttävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä niin kou-

lutustarpeiden ennakoinnissa kuin koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

SAK olisi pitänyt tärkeänä, että kehittämissuunnitelmassa olisi linjattu tarkemmin, miten yh-

teistyötä halutaan kehitettäväksi.

SAK:n hallituksen asettama koulutuspoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana säännölli-

sesti noin kerran kuussa. Työryhmä käsitteli SAK:n keskeiset koulutuspoliittiset linjaukset.

Syyskuussa järjestettiin koulutuspoliittinen seminaari SAK:laisille koulutustoimikuntien jäse-

nille. Loppuvuoden aikana valmisteltiin esitykset 33 koulutustoimikunnan SAK:n edustajiksi

seuraavalle kolmivuotiskaudelle.

Tuloratkaisun koulutusta koskevan liitteen mukaiset työryhmät asetettiin heti toimintavuoden

alussa. Ammattitutkintojärjestelmän ja työelämäläheisten koulutusmallien kehittämistä pohti-

va työryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan työpaikkakoulutuksen valtion määrärahojen kehittämi-

seen sekä tutkintotoimikuntien toimintaedellytysten parantamiseen.

Valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, Noste, käynnistyi SAK:n esitys-

ten mukaisesti. Ohjelman edistämiseksi toimittiin yhteistyössä jäsenliittojen kanssa ja vaiku-

tettiin Noste-ohjelman työmuotoihin ja ohjelmasta annettuun asetukseen. Noste-ohjelmaa tu-

keva SAK:n oma Osaava pärjää –hanke käynnistyi keväällä.

Työssäoppimisen sisällöllinen kehittäminen jatkui toimintavuoden työryhmässä, jossa valmis-

teltiin linjauksia ammatillisen osaamisen näyttöjen liittämisestä ammatillisiin perustutkintoi-

hin 1.8.2005 lähtien. Näytöt toteutetaan pääosin työssäoppimisen yhteydessä. Uudistus lisää

merkittävästi työelämän vastuuta ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta.

Ostovoiman ja työelämän kehittäminen sekä

sosiaalisen turvallisuuden edistäminen

Oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys Joulukuun 2. päivänä 2002 allekirjoitetun, hieman yli kaksivuotisen tulopoliittisen sopimuk-

sen tavoitteena on tukea myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä. Sopimuksella tavoitellaan

työllisyyden turvaamista, inflaation hallintaa, vakaata ostovoiman kehitystä, sekä kilpailuky-

vyn ylläpitämistä. Tulosopimuksessa sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna

2003 oli yhteensä 2,9 prosenttia. Palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman arvioidaan lisään-

tyneen lähes kolme (3) prosenttia.


SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Toimikunta seurasi tulopoliittisen

sopimuksen toteutumista ja teki tulo- ja hintakehitystä koskevia arvioita. Marraskuussa 2003

toimikunta totesi, ettei tulopoliittisen sopimuksen mukainen indeksiehto lauennut.

SAK:n verolinjauksista vuosille 2003-2007 valmisteltiin aineisto valtion talousarviovalmiste-

luun sekä uuden hallituksen ohjelmaan vaikuttamista varten. Heinäkuussa toteutetun lisäve-

ronkevennyksen sekä hallituksen vuodelle 2004 esittämien veroperustemuutosten vaikutuksis-

ta esitettiin arvio. Keväällä 2003 järjestettiin perinteinen veroseminaari. Seminaarissa käsitel-

tiin ajankohtaisten verokysymysten ohella sairausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen ra-

hoituksen uudistamista sekä SAK:n verolinjauksia.

Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet

Yleissitovuuden vahvistaminen Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnanta-

ja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen

yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 180

valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitovuuden. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä

32 valtakunnallista sopimusta. Työtuomioistuin ratkaisi vuoden 2003 aikana lautakunnan pää-

töksistä tehdyt valitukset kumoten lautakunnan päätöksen kuuden työehtosopimuksen kohdal-

la ja vahvistaen ne yleissitoviksi. Liitot voivat myöhemmin käynnistää uudelleen nyt ei-

yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mikäli yleissitovuuden

edellytyksissä tapahtuu muutoksia.

Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopi-

muslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuok-

rausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto

PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehto-

sopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä.

Työsuhdeturvan parantaminen SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa.

Tulopoliittisen sopimuksen toimeksiannosta perustettu kolmikantainen työryhmä selvitti irti-

sanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää ta-

loudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintamenet-

telyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja Koulu-

tusrahaston tukia ja etuuksia. Työryhmän työ osoittautui vaikeaksi ja sen määräaikaa piden-

nettiin kaksi kertaa 13.2.2004 saakka. SAK tavoitteena on, että yrityksissä laadittaisiin yritys-

kohtaiset ja henkilökohtaiset työllistymisohjelmat. Yrityskohtainen ohjelma sisältäisi puitteet

henkilökohtaisen ohjelman laatimisen tukemiseksi. Toimenpiteillä tuettaisiin suunnitelmalli-

sesti työntekijän mahdollisuuksia taloudellisesti turvattuna sijoittua oman työnantajan palve-

lukseen tai päästä takaisin työelämän joko suoraan tai tarvittavan koulutuksen, kuntoutuksen

tai muiden tukitoimien kautta.

Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuuden lisääminen Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu selvitystyö määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden käy-

töstä saatiin valmiiksi 30.5.2003. Työryhmä laati lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perustu-

van ohjeistuksen määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden solmimisen oikeudellisista perusteista.

Työryhmän ohjeistuksen pohjalta laadittiin syksyllä 2003 esite työpaikkojen käyttöön. Vas-

taavaa työtä tehtiin myös valtio- ja kuntasektorilla.

Valtionhallinnon puolella valmisteltiin yhteistyössä valtion palkansaajajärjestöjen kanssa vi-

rastoille annettavat ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä valtionhallinnossa ja sii-


hen liittyvistä toimenpiteistä. Tarkoituksena on, että määräaikaisten palvelussuhteiden osuus

suhteessa pysyviin palvelussuhteisiin vähenee valtionhallinnossa yleisesti. Virastoissa tulee

käydä läpi määräaikaisia palvelussuhteitaan myös tapauksittain. Lähtökohtana on, että pysyvät

tehtävät hoidetaan pysyvissä palvelussuhteissa. Myös kuntasektorin työryhmän selvityksen

pohjalta on laadittu määräaikaisia palvelussuhteita koskevat yhteiset ohjeet.

Vuokratyön vähimmäissuoja

Eurooppa-tasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen

käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön.

Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy koko vuoden aikana

poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti

vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuo-

len kantoja vastaavan ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttä-

jäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimieli-

syyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä

koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista.

Vähimmäistyöaika

Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin vähimmäistyöaikaa koskevien alakohtaisten virka- ja

työehtosopimusmääräysten käyttöönotosta. Sopimuksen mukaan epätarkoituksenmukaisen ly-

hyitä työvuoroja tulee välttää eikä alle neljän tunnin työvuoroja tule työpaikalla käyttää, ellei-

vät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Alakohtaiset neuvottelut sopimus-

määräyksistä käytiin talvella 2003 niin, että sopimusmuutokset tulivat voimaan 30.6.2003

mennessä.


Ulkomaalaisten työehtojen turvaaminen Ulkomaalaisiin työntekijöihin sovellettavia työehtoja selvittävä työministeriön työryhmän

(ULTEVA) loppuraportti valmistui maaliskuussa 2003. Tulopoliittiseen sopimukseen kirjattu-

jen periaatteiden mukaisesti työryhmä esitti yksimielisesti eräitä tarkennuksia rikoslakiin, työ-

suojeluviranomaisten toimivaltuuksiin sekä ulkomaalaislain työlupajärjestelmään. Nämä yk-

simieliset esitykset saatettiin eduskunnan käsiteltäväksi ulkomaalaislakia täydentävänä halli-

tuksen esityksenä (HE 151/2003 vp), jonka eduskunta hyväksyi vähäisin muutoksin. Työryh-

mässä erimielisiksi jääneet kysymykset siirrettiin jatkoselvittelyyn (ULTEVA II), joka koskee

myös laajemmin harmaan talouden torjuntaa.

Hyvä ja tasa-arvoinen työelämä

Työntekijöiden työsuhdeaseman parantaminen

Osallistumisjärjestelmien kehittäminen

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus kirjattiin vaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan.

Ohjelman mukaan yt-lain kokonaisuudistus toteutetaan aidon neuvottelun ja tosiasiallisten

osallistumismahdollisuuksien toteuttamiseksi. Tavoitteena on sisällyttää nykyistä laajemmin

yhteistoiminnan piiriin työpaikan kehittämiseen ja toimintaan sekä työn organisointiin liittyviä

kysymyksiä kuitenkin työnjohto-oikeuteen puuttumatta työn organisointiin liittyvissä kysy-

myksissä. Tarkoitus on myös selvittää kunta-alan yhteistoiminnan lakitasoinen järjestäminen.

Lakia uudistavan kolmikantaisen komitean työ käynnistyi syksyllä 2003. Komitean toimikausi

on 31.1.2006 saakka.

Vuosilomalain uudistaminen

Kolmikantaisen vuosilomalakikomitean tehtävänä on selvittää vuosilomalain uudistamistar-

peet ja valmistella lain kokonaisuudistus. Maaliskuussa 2001 käynnistynyt komiteatyö on

osoittautunut yhtä vaikeaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Useaan ottee-

seen pidennettyä määräaikaa jatkettiin 31.1.2004 saakka. Vaikka komitean toimeksiantoa on

rajattu niin, että komitean tehtävänä ei ole puuttua vuosiloman pituuteen eikä vuosilomapal-

kan määräytymisen yleisiin perusteisiin, on komitean kuitenkin löydettävä ratkaisu, jolla saa-

tetaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen

asemaan. Komitea päätynee esittämään tämän toimeksiannon kohdan vaatimukset täyttävää

vähimmäisuudistusta. Laki kuitenkin kirjoitettaneen uudelleen tavoitteena entistä selkeämpi

lakiteksti.

Työelämän tietosuoja

Hyväksyessään vuonna 2001 lain yksityisyyden suojasta työelämässä, eduskunta edellytti hal-

lituksen valmistelevan lakiesityksen sähköpostin käytön valvonnasta, teknisestä valvonnasta

sekä huumetestien käytöstä työpaikoilla. Työtä varten tammikuussa 2002 asetettu kolmikan-

tainen työryhmä sai työnsä valmiiksi jatkoajan jälkeen kesäkuussa 2003. Työryhmän yksimie-

lisen muistion pohjalta hallitus antoi joulukuussa 2003 eduskunnalle esityksen lakimuutoksik-

si. Esityksen mukaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki uusitaan. Lakiin lisätään

työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja säh-

köpostin suojaa koskevat säännökset.

Oikeudenmukainen palkkaus Uusien palkkajärjestelmien vaikutuksia tasa-arvoon tutkittiin Teknillisen korkeakoulun oh-

jelmassa ”Samapalkkaisuuteen palkkausjärjestelmäuudistuksin – työn vaativuuden ja henkilön

pätevyyden arviointi Suomessa” (TASE). Ohjelma jakautui kahteen osaan. Valtion palkkajär-

jestelmäuudistuksen vaikutukset tutkitaan omana projektinaan ja yksityisen sektorin sekä kun-

tien uudistuksen omanaan. Tutkimushanke jatkuu vuoden 2005 loppuun, mutta uutta tietoa on


odotettavissa jo vuoden 2004 aikana.

Vuoden aikana uusittiin perusteellisesti yli 30 vuotta käytössä ollut SAK-TT Rationalisointi-

neuvottelukunnan tuottama perusteos ”Palkkatekniikka.” Kirja julkaistaan keväällä 2004 Joh-

tamistaidon opiston Aavaranta-sarjassa nimellä ”Teollisuuden palkkajärjestelmät.”

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan vuonna 2002 edellyttämä selvitys henkilöstörahas-

tolain edelleen kehittämiseksi valmistui epävirallisen kolmikantatyöryhmän työn tuloksena

maaliskuussa 2003. Lakimuutoksia valmisteltiin viranomaistyönä, ja muutokset säädettäneen

vuoden 2004 aikana.

SAK edisti samapalkkaisuustavoitetta mm. lausunnollaan tasa-arvolain uudistamisesta sekä

vaikuttamalla hallitusohjelman tasa-arvokirjauksiin.

Tasa-arvon edistäminen SAK vaikutti sukupuolen mukaisen työmarkkinoiden kahtiajaon lieventämiseen mm. osallis-

tumalla opetusministeriön Tasavertaiset työmarkkinat -työhön ja työryhmämuistion laadin-

taan.

SAK osallistui tulopoliittisissa sopimuksissa sovittujen työryhmien kuten tasa-arvon pyöreän

pöydän sekä Mosaiikki - erilaisuuden etu – projektin työhön. Mosaiikin (2002-2004) tavoit-

teena on löytää ja kehittää työpaikkojen tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä sekä kehittää

tasa-arvoisen työpaikan arviointimenetelmä.

SAK osallistui myös moniin EU-rahoitteisten tasa-arvoprojektien ohjausryhmien työhön asi-

antuntijana. Yhteistyötä jatkettiin edelleen liittojen ja ay-opiston kanssa vaikuttamalla tasa-

arvoa edistävään koulutustarjontaan ja antamalla koulutus- ja konsultointiapua.

Tiedotettiin liikkeen sisällä toukokuussa hyväksytyn EAY:n tasa-arvosuunnitelman vaatimuk-

sista poistaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimistä kaikilla ay-liikkeen organisaatiotasoil-

la. Asiaan liittyen tehtiin myös SAK:n edustajakokouksen edellyttämä tilastoselvitys liittojen

päätöksentekoelinten kokoonpanoista sukupuolen ja iän mukaan.

Järjestettiin syksyllä valtakunnalliset ammattiyhdistysnaisten ajankohtaispäivät paikallisjärjes-

töjen ja ammattiosastojen naisille.

Työyhteisöjen kehittäminen ja muutostilanteiden

hallinnan parantaminen

Työelämän kehittämisohjelmat ja tutkimus Tulopoliittisen sopimuksen 2001–2002 mukainen työelämän kehittämisryhmä TELKE jatkoi

tutkimushanketta, joka tuottaa vuoden 2004 aikana uutta tietoa henkilöstön edustajien val-

miuksista. Ryhmän aiemmin tuottamaa Tessu -suositusta laajennettiin kattamaan kunta- val-

tio- ja kirkon sektorit. Yksityisen sektorin Tessu-sivustolla kävijöitä oli noin 6 000 ja kehittä-

mistyökalun oli omalle työasemalleen siirtänyt yli 900 henkilöä vuoden aikana.

SAK:n hallitusohjelmatavoitteiden suuntaisesti muodostettiin aikaisemmista työelämän kehit-

tämisohjelmista yhteinen ”sateenvarjo-ohjelma”, joka sai nimekseen Työelämän tuottavuuden

ja laadun kehittämisohjelma TYKES. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen

2009. Ohjelmakaudella 2003-2009 valtion talousarvion kautta TYKES-ohjelmalle ohjataan

noin 75 miljoonaa euroa, ja sen laajuus tulee olemaan noin 1 000 kehittämisprojektia, joissa

250 000 työntekijää osallistuu ohjelmaan. Perinteisten kehittämistoimien lisäksi huomiota


kiinnitetään vähemmän kehittyneisiin työpaikkoihin. Ratkaisut ovat SAK:n hallitusohjelmata-

voitteiden suuntaisia.

Myös työministeriön muu tutkimustoiminta on saanut SAK:n odotusten mukaisen linjauksen

hallitusohjelmakaudeksi.

Työsuojelun tason parantaminen Uuden työturvallisuuslain sisällöstä tiedotettiin ja siitä järjestettiin koulutusta sekä laadittiin

painotuote. Osallistuttiin sosiaali- ja terveys ministeriön järjestämiin useisiin yhteisiin tiedo-

tustilaisuuksiin eri puolilla maata. Osallistuttiin mm. työsuojelun valvontalakia, konelakia,

tolppapäätöstä ja nuorten työntekijöiden työsuojelua koskeviin kolmikantaisiin säädösvalmis-

telutyöryhmiin.

Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti jatkettiin työsuojelupiirien SAK:laisten lautakuntien

jäsenten toimintamahdollisuuksien kehittämistä.

Vaikutettiin siihen, että työsuojelupiirien toimintaa ja resursseja kehitetään kolmikantayhteis-

työssä valmisteltujen toimeksiantojen mukaisesti.

Vaikutettiin sosiaali- ja terveysministeriön ja KELA:n neuvottelukunnissa sekä työterveyslai-

toksen elimissä työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseen. Kolmikantaisessa STM:n

työterveyshuollon neuvottelukunnassa ja sen jaostoissa osallistuttiin Työterveys 2015 kehit-

tämislinjojen, jotka valtioneuvosto hyväksyy, valmisteluihin. Osallistuttiin työterveyshuolto-

henkilöstön koulutuksen kehittämiseen.

Tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittujen työterveyttä koskevien neljän toimeksiannon toteut-

tamiseksi perustettiin kaksikantainen työryhmä. Työryhmä toteutti syksyn 2003 aikana seit-

semän tiedotustilaisuutta uusista työturvallisuus- ja työterveyslaeista eri puolilla Suomea.

Työryhmissä jatkettiin neuvotteluja epätyypillisessä työssä ja vuoroja jaksotyössä olevien

työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön toteu-

tumisesta käytännössä työpaikoilla.


Osallistuttiin erilaisiin työsuojeluasioita koskeviin tutkimushankkeiden johtoryhmiin, valta-

kunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen sekä vaikutettiin yleisemmin työsuojelutoi-

mintaan ja tilastointiuudistukseen mm. tapaturmavakuutuslaitosten liiton alaisuudessa toimi-

vissa elimissä. Osallistuttiin ja vaikutettiin työssä jaksamisen ohjelman toteutumiseen. Osallis-

tuttiin kansallisen työtapaturmaohjelman ohjausryhmään ja VETO – ohjelman johtoelimiin.

Osallistuttiin Suomen mielenterveysliiton liittovaltuuston ja hallituksen toimintaan.

Edistettiin Euroopan yhteisön työsuojelulainsäädännön kehittämistä ja vaikutettiin kansallisel-

la tasolla lainsäädännön sopeuttamiseen.

Työajan lyhentäminen ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittäminen Keväällä palkansaajakeskusjärjestöt julkaisivat tutkimuksen Palkansaajien viikkotyöajat - toi-

veet ja todellisuus. Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia palkansaajista toivoi nykyistä lyhem-

pää ja 17 prosenttia nykyistä pitempää viikkotyöaikaa. Loput 65 prosenttia oli varsin tyytyväi-

siä normaaliin, tavaksi tulleeseen viikkotyöaikaansa.

Tutkimuksen mukaan tilausta yleiselle, kaikkia palkansaajia koskevalle viikkotyöajan lyhen-

tämiselle ei ole. Sen sijaan huomio olisi kohdennettava niihin pitkää työviikkoa tekeviin, jotka

haluaisivat tehdä nykyistä vähemmän, ja niihin, lyhyttä työviikkoa tekeviin, jotka haluaisivat

tehdä nykyistä enemmän. Tämä tarve nousi esiin myös palkansaajakeskusjärjestöjen työaika-

seminaarissa syksyllä.

Syksyllä työmarkkinajärjestöt käynnistivät myös hankkeen, jossa tilastokeskus selvittää eri-

laisten työaikojen tilastoinnissa käytettyjä menetelmiä ja maiden välistä vertailtavuutta. Hank-

keen on määrä valmistua talvella 2004.

Erikseen nimetty tupo-työryhmä on myös selvittänyt henkilökohtaisen työaikapankin tai työ-

aikatilin käyttöön ottoon liittyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia

Sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvointipolitiikan edistäminen

Työttömyysturvan kehittäminen SAK:n edustajat seurasivat vuoden 2003 alussa voimaan tulleen uudistetun työttömyysturva-

lain soveltamista ja osallistuivat lainmuutosten johdosta järjestettyihin tiedotus- ja koulutusti-

laisuuksiin.

SAK vaikutti ratkaisevasti työttömyysturvalain soviteltua päivärahaa koskevien säännösten

korjaamiseen. Kolmikantaneuvotteluissa saatiin tulos, jonka mukaan soviteltua etuutta voi-

daan maksaa 36 kuukauden enimmäisajan täyttymisestä huolimatta kaikille siihen oikeutetuil-

le henkilöille 31.12.2004 saakka. Ikääntyneille soviteltua etuutta voidaan maksaa tämän jäl-

keenkin ilman enimmäiskestoa. Samoin SAK:n tavoite pakkaspäivien takia lomautettujen oi-

keudesta työttömyyspäivärahaan saatiin toteutetuksi.

SAK:n edustajat osallistuivat työttömyysvakuutusrahastossa vuonna 2004 perittäviä työttö-

myysvakuutusmaksuja sekä työttömyyskassojen jäsenmaksurasituksen tasaamista koskeviin

neuvotteluihin. Vaikeutuneen työttömyystilanteen takia työttömyysvakuutusrahaston johto-

kunta päätyi korottamaan työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä

0,1 %-yksiköllä. Samalla SAK onnistui torjumaan työnantajien esitykset työttömyysturvan ra-

hoituslain edellyttämän kassojen jäsenmaksujen tasauksen romuttamisesta.

Eläketurvan kehittäminen SAK:n edustajat seurasivat työmarkkinajärjestöjen vuosina 2001 ja 2002 tekemiin sopimuk-


siin perustuvien yksityisen sektorin työeläkelakien muutosten käsittelyä eduskunnassa alku-

vuodesta 2003. SAK osallistui myös näiden lainmuutosten toimeenpanon valmisteluun ja työ-

eläkelakien täsmentämistä koskevaan lainvalmisteluun. Lisäksi keskusjärjestön edustajat seu-

rasivat julkisen sektorin neuvotteluja ja lainvalmisteluja työeläkeuudistuksen toteuttamiseksi.

SAK:n edustajat osallistuivat aktiivisesti työeläkelakien muutoksien takia järjestettyyn tiedo-

tus- ja koulutustoimintaan.

SAK:n edustajat osallistuivat neuvotteluihin vuoden 2004 työeläkemaksuista ja vanhuuseläke-

rahastoinnin lisäämisestä, josta oli periaatesopimus tehty työeläkelakien uudistamisen yhtey-

dessä.

SAK vaikutti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennysoikeuden ra-

jaamiseksi sellaisiin ostoeläkkeisiin, jotka alkavat vanhuuseläkeiässä. SAK korosti, että va-

paaehtoisella eläkevakuutuksella ei pidä murtaa laajasti hyväksyttyä eläkepoliittista tavoitetta

eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä.

SAK vaikutti säädösvalmisteluihin, jotka koskivat täsmennyksiä laskuperustekoron laskentaan

ja määrittämiseen.

SAK seurasi valmistelua, joka koski LEL-Työeläkekassan muuttamista keskinäiseksi työelä-

keyhtiöksi (Etera). Lisäksi vaikutettiin lainvalmisteluun, jolla Esiintyvien taiteilijoiden ja

eräiden erityisryhmien eläkekassa ETEK sulautetaan Eteraan.

Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus Ammatillinen kuntoutus oikeutena niille, joiden työkyky on uhattuna, astui voimaan 1.1.2004.

Vuoden 2003 aikana toteutettiin laajamittainen tiedotus- ja koulutuskampanja uudistuksesta

Työ kuntoon -projektissa. SAK oli aktiivisesti mukana kampanjassa ja korosti työpaikkatason

valmiuksien luomisen tarvetta, jotta varhainen puuttuminen saataisiin toimimaan.

Tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistustyötä jatkettiin toimintavuoden aikana täyskustan-

nusvastuuta selvittäneen työryhmän mietinnön eläkeuudistukseen sisältyvien tapaturmavakuu-

tusta sivuavien muutosten pohjalta. SAK on korostanut linjauksissaan, että tapaturmavakuu-

tuksen erityispiirteiden johdosta ei työeläkepuolella tehtyjä ratkaisuja suoraan voida soveltaa

tapaturmavakuutukseen.

Psyykkisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittelevä työryhmä päätyi yksimielisesti sii-

hen tulokseen, että tarvitaan lisää tutkimusta ja menetelmien kehittämistä, jotta psyykkiset te-

kijät voitaisiin yksilötasolla todeta ammattitautikorvaukseen oikeuttaviksi.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tulopoliittisen sopimuksen pohjalta neuvoteltiin työsopimuslakiin muutos koskien osittaisen

hoitovapaaoikeuden laajentamista. Lakiesitys saatiin eduskunnalle keväällä ja osittaisen hoi-

tovapaan laajennus astui voimaan 1.11.2003. Myös hoitorahaoikeuden laajentamista koskeva

muutos sairausvakuutuslakiin saatiin valmiiksi.


EU:n laajentumiseen ja

tulevaisuuskeskusteluun vaikuttaminen

Euroopan unionin laajenemisen vaikutukset

Vuosi 2003 oli Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta historiallinen. Unionin tulevaisuutta

pohjustettiin 28 jäsen-, ehdokas- ja hakijamaan hallitusten ja parlamenttien sekä EU:n toimie-

linten edustajien voimin heinäkuulle saakka ns. konventissa. Konventin työn tuloksena syntyi

luonnos perustuslailliseksi sopimukseksi. Hallitusten välinen konferenssi käsitteli sitä syksyl-

lä. Tarkoitus oli saada se hyväksytyksi joulukuussa Italian puheenjohdolla pidetyssä Brysselin

huippukokouksessa, mutta etenkin suurten jäsenmaiden valtakamppailu lykkäsi päätökset

vuoteen 2004.

SAK:ssa laajentumiseen valmistauduttiin tehostamalla Itämeren alueen edunvalvontaa. Hyvän

mahdollisuuden tähän tarjosi Suomen puheenjohtajuus Itämeren maiden neuvostossa

CBSS:ssä. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana Helsingissä järjestettiin kolmikantainen

ministeritason konferenssi EU:n pohjoisen ulottuvuuden työmarkkinakysymyksistä. Konfe-

renssi nosti työmarkkinoiden pohjoisen ulottuvuuden ja EU:n laajentumisen keskeiseksi ky-

symykseksi.

Helsingissä kokoontui vuoden aikana myös Itämeren maiden ay-verkoston BASTUN:in kor-

keantason kokous, jossa Itämeren alueen ay-puheenjohtajille tarjoutui tilaisuus keskustella

laajentumisesta ay-liikkeen näkökulmasta. Laajentumiseen liittyvää edunvalvontaa tehostettiin

tekemällä yhteistyötä ja pitämällä yllä kahdenvälisiä suhteita lähialueen ay-keskusjärjestöjen

kanssa. PAY:ssa käynnistettiin laajenemisen työmarkkinavaikutuksia Itämeren alueella selvit-

tävä ad hoc –työryhmä.

Unioni päätti laajentumisestaan eli kymmenen uuden jäsenmaan liittymisestä joulukuussa

2002. Laajentumispäivämäärä on 1.5. 2004, mikä sekin edellytti päätöksiä uusista pelisään-

nöistä eli perustuslaillisesta sopimuksesta. 2003 järjestettiin muissa ehdokasmaissa paitsi Kyp-

roksella kansanäänestykset. Kaikissa maissa enemmistö äänesti selkeästi jäsenyyden puolesta.

SAK ja koko Euroopan ammattiyhdistysliike seurasi tiiviisti sekä tulevaisuuskeskustelua että

laajentumisen valmisteluja. SAK:n ja sen jäsenliitojen edustajat pitivät säännöllistä yhteyttä

suomalaisiin konventin jäseniin. Syyskuussa SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n puheenjohtajat

luovuttivat pääministeri Matti Vanhaselle kannanottonsa perustuslaillisen sopimuksen luon-

nokseen. Kannanotossa korostettiin luonnoksen pääosin myönteisiä puolia, mm. perusoikeus-

asiakirjan sisällyttämistä perustuslain II osaksi, ja sen muuttamista sitovaksi sekä työmarkki-

naosapuolten tunnustamista olennaisena osana demokratiaa. Samalla lausuttiin huoli suoma-

laisen työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta.

Myös Euroopan Ammatillinen Yhteisjärjestö EAY seurasi konventtia virallisena tarkkailijana

ja kykeni vaikuttamaan luonnoksen sisältöön ay-liikkeen kannalta myönteisesti. EAY:n ko-

koontuessa 10. edustajakokoukseen Prahaan 26.-29.5. 2003 ei luonnos ollut vielä valmis, mut-

ta edustajakokous kuuli konventin puheenjohtajan, Ranskan entisen presidentin Valéry Gis-

card d'Estaingin yhteenvedon ja kävi tämän pohjalta vilkkaan keskustelun laajentuvan Euroo-

pan tulevaisuudesta palkansaajien kannalta.

EAY:n Prahan edustajakokous hyväksyi toimintaohjelman vuosiksi 2003 - 2007. Siinä käsitel-

lään ay-liikkeen eurooppalaisia arvoja ja päämääriä, puolustetaan ja kehitetään eurooppalaista

yhteiskuntamallia, vaaditaan Eurooppa-tason työmarkkinasuhteiden (ns. sosiaalidialogi) vah-

vistamista, tarkastellaan globalisaation vaikutuksia Eurooppaan ja esitetään toimia EAY:n ja

koko Euroopan ay-liikkeen voimistamiseksi. SAK:sta kokoukseen osallistui kahdeksan varsi-


naisen valtuutetun, kolmen varavaltuutetun ja neljän asiantuntijan valtuuskunta.

Kotimaassa tärkein tavoite oli työehtovalvonnan kuntoon saattaminen, mikä edellytti ulko-

maalaislain uudistamista, alipalkkojen maksamisen kriminalisointia ja tupo-sopimuksen mu-

kaisen valvontayksikön perustamista sekä EU-jäsenyyssopimusten mukaisen siirtymäaikalain

antamista eduskunnalle. Näissä kaikissa asioissa edettiin SAK:n tavoitteiden suunnassa. Halli-

tus antoi tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle ja valvontayksikön rahoitus turvattiin syksyn

lisäbudjetissa. Sen sijaan pääurakoitsijan vastuu ja liittojen kanneoikeus sekä ns. lähetettyjen

työntekijöiden lain uudistaminen eivät vielä edenneet, vaikka hallitusohjelma sisältää viittauk-

sia tähän suuntaan. EU:n laajentumisen työmarkkinavaikutuksista järjestettiin lukuisia tilai-

suuksia ja aihetta käsiteltiin toistuvasti myös valtamediassa. Suomeen myönnettiin v. 2003 24

408 työlupaa. Monikulttuurisuushankkeen (ETMO) avulla jatkettiin Suomeen jo muuttaneiden

ulkomaalaisten työntekijöiden kotoutumisen edistämistä.

EU:n tulevaisuuskeskustelussa haettiin keinoja haitallisen verokilpailun estämiseksi. Perustus-

lakiluonnoksessa verotus säilyy kuitenkin yksimielisyyttä edellyttävässä päätöksenteossa.

EU:n perussopimusta uudistettaessa vaikutettiin myös siihen, että yleishyödyllisten palvelujen

tuottaminen kansallisesti valitulla tavalla turvataan.

Kotimaisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota palvelujen vapautumisen mahdollisesti ai-

heuttamiin kilpailun vääristymiin ja väärinkäytöksiin, joilla käytännössä voitaisiin kiertää työ-

voiman liikkuvuudelle asetettua siirtymäaikaa. Palvelujen vapaa liikkuvuushan toteutuu jo

1.5.2004.

SAK seuraa erityisen tarkasti siirtymäaikojen vaikutusta työvoiman liikkuvuuteen ja palvelu-

jen tarjonnan kehitystä. Ehdottomana lähtökohtana on, että suomalaisten työehtojen toteutu-

minen on turvattava laajenevilla sisämarkkinoilla. Kiireellisimpänä tehtävänä on korjata lähe-

tettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn epäkohdat valvontatyöryhmän raporttiin kirjattujen

tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta.

EU:n laajentumiseen valmistautumista jatkettiin SAK:ssa myös pitämällä tiiviisti yhteyttä lä-

hialueiden ay-järjestöihin.

SAK:n syyskuussa 2002 alkanut tiedotuskampanja Euroopan tulevaisuudesta päättyi huhti-

kuussa 2003. Kampanjan puitteissa järjestettiin tilaisuuksia noin 15 paikkakunnalla. Saadut

kokemukset olivat etupäässä myönteisiä.

Eurooppa–tason työmarkkinamekanismin kehittäminen

EAY:n edustajakokouksessa toukokuussa 2003 linjattiin Euroopan ammattijärjestöjen tavoit-

teet Eurooppa –tason työmarkkinamekanismin kehittämiseksi. EAY:n tavoite on saada työ-

markkinaosapuolille todellista eurooppalaista neuvottelutilaa, jossa sopimukset tunnustetaan

aina EU-lainsäädännön soveltamiskeinoksi. Ylikansallisia ay-oikeuksia haluttiin vahvistaa

muun muassa saamalla tunnustetuksi rajat ylittävät myötätuntotoimet, lakot mukaan lukien.

Samaan aikaan eurooppalaista sopimusperinnettä haluttiin tukea vahvistamalla sosiaalidialo-

gia ja alakohtaisesti edennyttä koordinaatiota sekä tehostamalla tiedottamista ja kuulemista

koskevan direktiivin täytäntöönpanoa samoin kuin parantamalla työntekijäin osallistumista

muutoksenhallintaan.

Pohjoismaiden ay-järjestöt paneutuivat Eurooppa-tason työmarkkinamekanismin kehittämi-

seen PAY:n marraskuun alussa Ruotsissa järjestämässä konferenssissa. EAY:n edustajako-

kouksen linjausten ohella konferenssissa arvioitiin EU:n tulevaisuuskonferenssin esille nosta-

mia sopimuspoliittisia haasteita sekä EU:n laajentumisen mukanaan tuomia edunvalvontapo-

liittisia kysymyksiä. PAY:n hallitus asetti syksyn aikana myös erityisen ad hoc –työryhmän

tarkastelemaan laajentumisen työmarkkinapoliittisia vaikutuksia ja varautumista niihin eri


pohjoismaissa.

EU ja sosiaaliturva

Liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen muutostyö vaati tarkkaa seu-

rantaa ja vaikuttamista etenkin työttömyysturvaetuuksien ulosmaksamisen säännöstöä valmis-

teltaessa. SAK toimitti työttömyysetuuksien maksamisen sääntelyä koskevat näkemyksensä

työ- ja sosiaaliministereille ja toimi aktiivisesti Suomen kantoja valmistelevassa kansallisessa

jaostossa. Yhteistyöllä onnistuttiin torjumaan komission pyrkimys laajentaa päivärahan mak-

samista maan rajojen ulkopuolelle kohtuuttomalla tavalla, joka olisi ollut aktiivisen työvoima-

politiikan vastainen. Osallistuttiin selvitystyöhön, jolla pyritään sovittamaan Suomen asumis-

perusteinen sosiaaliturva EU:n laajentumisen luomiin haasteisiin. Tämän työn pohjalta on

käynnistynyt virkamiesvalmistelu.

Toinen kansallinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimintasuunnitelma valmisteltiin

laajennetussa kolmikantayhteistyössä ja aihetta käsittelevässä Italian puheenjohtajakauden

seminaarissa. SAK toi alustuksessa ja puheenvuoroissa esille aidon kansallisen yhteistyön

merkitystä onnistuneen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toiminnan edellytyksenä.

EU-edunvalvonta työelämän kehittämisessä

Osallistuttiin Euroopan yhteisön elimissä työelämän laadun ja strategian sisällölliseen kehit-

tämiseen ottaen huomioon EU:n laajentuminen. Osallistuttiin EU:n työturvallisuus- ja työter-

veysviraston sekä työsuojelun neuvoa-antavan komitean työhön ja vaikutettiin työperäistä

stressiä käsittelevien kannanottojen valmisteluihin asiantuntijana EAY:ssä. Osallistuttiin

Suomen palkansaajien edustajana Eurooppa-tason työperäistä stressiä käsitteleviin työmarkki-

naosapuolten neuvotteluihin.

Syrjinnän torjumiseksi annettujen direktiivien täytäntöönpano

EY on hyväksynyt vuonna 2000 kaksi syrjinnän torjumiseen tähtäävää direktiiviä ja erityisen

toimintaohjelman asiasta. Kummatkin direktiivit liittyvät olennaisesti työelämään ja ne ovat

muutoinkin sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälle samanlaisia. Toinen direktiiveistä (ns. syrjin-

tädirektiivi) koskee rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Se ulottaa syrjintäkiel-

lon työelämää laajemmalle, kuten koulutukseen, asumiseen ja sosiaaliturvaan sekä yleensä yk-

sityisiin ja julkisiin palveluihin. Työsyrjintädirektiivi rajoittuu kutsumanimensä mukaan työ-

elämään, mutta sen kieltämiä syrjintäperusteita ovat uskonto, vakaumus, vammaisuus, ikä ja

sukupuolinen suuntautuneisuus.

Työministeriö perusti kummankin direktiivin täytäntöönpanoa valmistelemaan oman työryh-

män.

Palkansaajajärjestöt asettivat tavoitteeksi, että direktiivit on saatettava samanaikaisesti ja yh-

tenäisesti sekä mieluummin mahdollisimman vähälukuisin säädöksin voimaan ja että muutok-

set on myös tehtävä vastikään uusittuun perusoikeusjärjestelmään mahdollisimman hyvin is-

tuvasti. Toteuttamistavan ja kumpaakin direktiiviä yhdistävän sisällön osalta työmarkkinajär-

jestöt pääsivätkin yhteisymmärrykseen. Sen sijaan rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa

syrjintää koskevat pitemmälle menevät oikeusturvajärjestelmät kaatuivat suurelta osin oi-

keusministeriön vastustukseen.

Vaalien jälkeen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yhdenvartaisuuslaiksi

(20.1.2004/21). Esitys oli olennaisesti samansisältöinen, joka edellisessä eduskunnassa raukesi

ajan puutteen vuoksi. Uusi lainsäädäntö on tullut voimaan 1.2.2004.


Tallinnan palvelupiste

Suomen työelämän infopiste perustettiin 10.12.2002. Infopiste on osa Suomen Ammattiliitto-

jen Keskusjärjestö SAK:n, SAK:laisten liittojen, Toimihenkilöunionin ja Viron Ammatillisen

Keskusjärjestön EAKL:n yhteistä projektia. Hankkeeseen on saatu EU-tukea Interreg III A -

ohjelmasta. Infopisteen keskeinen tehtävä on neuvoa Suomen työelämästä kiinnostuneita viro-

laisia pelisäännöistä, jotka Suomen työmarkkinoilla vallitsevat. Infopiste painottaa, että Suo-

messa työskentely tapahtuu Suomen lakien ja työehtosopimuksessa määriteltyjen ehtojen mu-

kaan – kaikille kansalaisuuteen katsomatta pitää maksaa samasta työstä samaa palkkaa. Info-

pisteessä annetaan perustietoa suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä, palkkatasosta, vero-

tuksesta, työehdoista, työsuojelusta ja ammattiliittojen tarjoamista palveluluista.

Ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden aikana infopisteessä on vieraillut jo yli 2000 suoma-

laiseen työelämään liittyvistä kysymyksistä kiinnostunutta. Ammattiryhmistä eniten on neu-

vottu rakennus-, palvelu-, metalli-, kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Kävi-

jöistä yli kaksi kolmasosaa on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Useimpia kävijöitä on

kiinnostanut, miten Suomesta voisi löytää töitä laillisesti, suomalainen palkkataso ja verotus

sekä työlupamenettely, kun Virosta tullaan Suomeen töihin. Myös ammattiliitot ja niiden tar-

joama tuki kiinnostavat virolaisia ja venäläisiä kävijöitä yhä useammin, erityisesti silloin, kun

suomalainen työnantaja on häikäilemättömästi polkenut työehtoja.

Infopiste on järjestänyt seminaareja ja infopäiviä ajankohtaisista aiheista. Infopisteen koke-

muksia on jaettu Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Viron ja Keski-Euroopan ay-

järjestöjen, virkamiesten, toimittajien ja päättäjien kanssa. Tallinnan infopisteessä on esillä

runsaasti viron- ja venäjänkielistä materiaalia suomalaisesta työelämästä, ammattiliittojen esit-

teitä ja työehtosopimuksia. Halukkaat voivat etsiä tietoa internetistä itsenäisesti tai infopisteen

virkailijoiden opastuksella. Infopisteellä on omat nettisivut www.sak.fi/tallinn, joilta saa nel-

jällä kielellä - suomeksi, viroksi, venäjäksi ja englanniksi - tietoa suomalaisesta työelämästä ja

infopisteen toiminnasta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Äänestysaktiivisuuskampanja ja

hallitusohjelmaan vaikuttaminen

Palkansaajaväestön äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi toteutettiin tiedotuksellisia ja järjes-

töllisiä toimia yhdessä jäsenliittojen kanssa. Keskeisin haaste oli äänestysaktiivisuuden kohot-

tamiseen tähtäävät toimet. Toinen tavoite oli nostaa julkiseen keskusteluun teemoja ja aihepii-

rejä, jotka olivat palkansaajan kannalta merkityksellisiä äänestyspäätöstä tehtäessä. Äänestys-

aktiivisuuskampanjointia voidaan pitää onnistuneena ja se huomattiin varsin hyvin. Vuoden

2003 vaaleissa 82 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä kertoi äänestäneensä. Eduskunta-

vaaleissa 1999 luku oli 75 prosenttia.

SAK:ssa tehtiin vaaleja varten erilaisia aineistoja. Luottamusmiehille suunnattu aineisto val-

mistui tammikuussa 2003 ja sitä painettiin 40 000 kpl. Aineisto sisälsi mm. vaaliteemojen

taustoitusta, kampanjan esittelyn ja tutkimustietoa edellisestä äänestysaktiivisuuskampanjasta.

Lisäksi liittojen aktiiveille tehtiin pikatiedotetta ajankohtaisista teemoista. Vaalilennäkkiä

SAK:n keskeisistä tavoitteita tehtiin 110 000 kpl. Ehdokkaille tehtiin muistiot työllisyydestä,

verotuksesta ja työelämän kehittämisestä. Jäsenliittojen toimitsijoille ja palkansaajaehdokkail-

le tehtiin kalvopaketti.

SAK:n äänestysaktiivisuusmainoksia esitettiin MTV3-kanavalla sekä Nelosella 4.3.–

16.3.2003. Lehti-ilmoituksia oli liittolehdissä, palkansaajalehdissä ja Ilta-Sanomissa. SAK:n


vaalikone oli käytössä ensimäistä kertaa. Vaalikoneessa kävi reilut 8 300 kävijää.

Tammikuussa järjestettiin palkansaajajärjestöjen yhteinen vaalipaneeli työelämäkysymyksistä

Helsingissä Marina Congress Centerissä. Tilaisuudessa olivat mukana puolueiden puheenjoh-

tajat.

SAK:n hallitusohjelmatavoitteita käsiteltiin useassa hallituksen kokouksessa keväällä 2003.

Tavoitteista tehtiin teemakohtaiset muistiot ja ne jaettiin hallitusohjelmaneuvottelijoille.

SAK:n tavoitteet menestyivät kohtuullisesti hallitusohjelmassa (tehty erillinen arvio).

YKV-projektiin liittyen järjestettiin talven 2002–2003 aikana suurimmille eduskuntaryhmille

ja -puolueille (Keskusta, Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP, Kristillisdemo-

kraatit) tapaamiset. Virallisten tapaamisten lisäksi pidettiin epävirallisesti yhteyttä keskeisiin

tahoihin. Syksylle 2003 suunnitellut uusien eduskuntaryhmien tapaamiset siirrettiin keväälle

2004. Ministereiden erityisavustajat olivat SAK:n vieraana ja tutustumassa Suomen työelämän

infopisteeseen 15.9.2003.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojen edustajista koottu työ-

ryhmä.

Budjettivaikuttaminen

Kevään eduskuntavaalit vaikuttivat myös budjettivaikuttamisen aikatauluihin. SAK:n hallitus-

ohjelmatavoitteissa tuotiin pitemmän tähtäimen (vaalikauden) tavoitteita esille. Vuoden 2004

talousarvioesitystä varten jäsenliittojen kanssa yhdessä kootut tavoitteet käsiteltiin kesäkuussa

SAK:n hallituksessa ja toimitettiin ministeriöihin ja eduskuntaryhmille. Tavoitteissa painot-

tuivat työllisyyden parantaminen ja osaamisen vahvistaminen.

SAK valmisti arvion valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta mm. liittojen käyttöön lo-

kakuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm. eduskuntakuulemisten kautta.

SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu budjettitiimi.

Työn puolesta -mielenilmauspäivä

SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisenä hankkeena toteutettiin Työn puolesta –

mielenilmauspäivä perjantaina 12.12. 2003. Päivän järjestämisen taustalla olivat lisääntyneet

irtisanomiset sellaisissakin yrityksissä, joiden tulos on hyvä, ja jotka jakavat osinkoja osak-

keenomistajilleen. Mielenilmauspäivän tavoitteena oli synnyttää keskustelua yritysten yhteis-

kuntavastuusta ja yritysten tarpeesta pitää irtisanomisten sijasta huolta henkilöstöstään.

Kansalaisten hyväksyntä oli vahvasti mielenilmauspäivän tavoitteiden puolella: SAK:n TNS

Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 75 prosenttia kansalaisista vastasi kyllä kysymykseen,

onko suomalaisten työnantajien ja yritysten yhteiskuntavastuu heikentynyt sillä tavoin, että se

näkyy perusteettomina irtisanomisina ja aidon yhteistyön puutteena työpaikoilla. Vain 18 pro-

senttia vastaajista oli eri mieltä. Mielenilmauspäivää piti oikeana tapana reagoida puolet kan-

salaisista ja 18 prosenttia oli sitä mieltä, että tarvittaisiin vielä järeämpiä toimia, työnseisauk-

sia ja vastaavia. Vain 27 prosenttia oli sitä mieltä, että ei ole tarpeen järjestää mielenilmaus-

päivää lainkaan.

Mielenilmauspäivä toteutettiin kunkin ammattiliiton toimintaan ja tilanteeseen soveltuvalla

tavalla siten, että työnantaja haastettiin keskusteluihin työpaikoilla siitä, mitkä ovat yrityksen

tulevaisuuden näkymät, miten henkilöstömäärä kehittyy ja miten yhteistyössä henkilöstön

kanssa voitaisiin paremmin turvata työpaikat tulevaisuudessa. Työpaikkakohtaisia keskustelu-

ja käytiinkin kymmenillä tuhansilla yksityisillä ja julkisilla työpaikoilla. Myös pääosassa


työnantajakenttää vastaanotto oli hyvin myönteinen. Sen sijaan työnantajajärjestöjen edustajat

tuntuivat jonkin verran hermostuneilta ja järjestöjen julkiset kommentit mielenilmauspäivästä

olivat kielteisiä.


Vahva SAK

Järjestäytymisen edistäminen

Liikkeessä -toiminnan pitkäntähtäyksen suunnitelmaan 2004-2006 kuuluu järjestäytymisas-

teen turvaaminen ja seuranta, oppilaisiin suuntautuva työmarkkinatiedottaminen, järjestäyty-

miseen liittyvät neuvontapalvelut ja jäsenetujen kehittäminen.

SAK:n hallitus päätti toteuttaa viikolla 5 vuonna 2005 toimintaviikon, jolloin liitot ja kes-

kusjärjestö jalkautuvat jäsenhankinnan merkeissä. Tätä toimintaa tuetaan samalle viikolle

ajoittuvalla näyttävällä mainoskampanjalla. SAK:n ja liittojen välinen Liikkeessä -

ohjausryhmä käynnisti syyskaudella kampanjoinnin suunnittelun. Se myös tarkentaa SAK:n ja

liittojen työnjakoa jäsenhankinnassa.

Uuden sukupolven jäsenkortin (sirukortti) kehittämistyössä oli tarkkailun vuosi, koska siru-

kortti ja siihen tarvittava tekniikka ei ole yleisesti toteutunut siinä aikataulussa kuin hankkeen

alussa oletettiin. Tavoiteaikataulua 2005 jouduttaneen siirtämään ainakin vuodella.

SAK:n kotisivulla on ylläpidetty ”oikean ammattiliiton” hakukonetta. Liikkeessä -

neuvontapuhelimen päivystyksestä on vastannut järjestölinja. Jäsenyydestä kiinnostuneet ja

”tulokasjäsenet” on ohjattu liittoihin.

Aluetoiminnan kehittäminen

SAK:n ja liittojen työnjakotyöryhmän toimeksiannosta käynnistettiin keväällä 2003 aluepro-

jekti, jonka oli määrä selvittää alueorganisaation keskeiset tehtävät, alueellisen yhteistyön ke-

hittämismahdollisuudet ja päällekkäiset toiminnot. Projekti teki vuoden 2003 aikana peruskar-

toituksia aluetoiminnan nykytilasta, toiminnan pullonkauloista ja kehittämiskohteista. Projek-

tin ohjausryhmänä toimi SAK:n järjestövaliokunta, mikä teki työnjakotyöryhmälle joulukuus-

sa esityksensä aluetoiminnan painopisteistä. Esitysten lopullinen käsittely siirtyi vuoden 2004

puolelle.

Nuoret

SAK:n hallitus nimesi vuoden 2003 SAK:n viralliseksi nuorten vuodeksi. Teemavuoden viral-

linen avaus tapahtui Next Step-messuilla Turussa ja Jyväskylässä, joille SAK:n nuoret osallis-

tuivat yhteisosastolla jäsenliittojen kanssa. Nuorten vuosi huipentui 6.-7.6. Tampereella järjes-

tettyyn tapahtumakokonaisuuteen, joka alkoi perjantaina Tulevaisuuden päättäjät kohtaavat -

seminaarilla, jatkuen lauantaina sählyturnauksella, Junnujenkka-lastentapahtumalla ja Arvo-

rokilla. Tapahtumiin osallistui yhteensä liki 7 000 nuorta ja saadun palautteen mukaan tapah-

tumille yksiselitteisesti toivottiin jatkuvuutta.

Nuorten vuoden aikana uudistettiin myös SAK:n nuorisopoliittinen ohjelma, joka vahvistettiin

SAK:n kevätvaltuustossa. Ohjelma julkistettiin heinäkuussa ja se sai osakseen varsin runsaan

medianäkyvyyden. Loppuvuoden aikana ohjelmaa esiteltiin useiden liittojen tilaisuuksissa.


Lisäksi teemavuoden aikana tehostettiin nuorten tavoitteiden esiin nostamista, nuorten koulu-

tusta, Arvo-lehden levikkityötä sekä lehden sisällön kehittämistä. Syksyn aikana myös toimin-

taryhmien toimintaan saatiin uutta eloa.

SAK:n nuoret toteuttivat keväällä 2003 neljättä kertaa Kesäduunari-kiertueen. Viikon ajan

kierrettiin ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa nuorille työntekijöille heidän oikeuksis-

taan ja velvollisuuksistaan.

Keväällä 2003 järjestettyjen eduskuntavaalien alla SAK:n nuoret työstivät omat eduskunta-

vaalitavoitteensa sekä vaikuttivat siihen, että nuorten kannalta keskeisiä tavoitteita saatiin si-

sällytettyä SAK:n yleisiin tavoitteisiin.

Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen

Työmarkkinatiedottaminen ruotsinkielisille oppilaille on jatkunut koko vuoden. ”Matkalla

työelämään” -video tekstitettiin ruotsiksi ja sitä on jaettu oppilaitoksiin ja jäsenliitoille sekä

käytetty työmarkkinatiedotuksessa.

Ruotsinkielinen sihteeristö täytti 19.10.2003 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kirjoitettiin

sihteeristön toiminnasta historiikki ”Annorlunda, men ändå lika”. Sihteeristön 80-

vuotisjuhlaseminaari pidettiin Murikka-opistolla.

Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut pääasiallisesti Löntagaren-lehdessä, pi-

katiedottein ja internetissä SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta

on jatkunut entisessä laajuudessa.

Koulutustilaisuudet toteutuivat suunnitelman mukaisesti.

Pohjoismainen yhteistyö on ollut vakiintunutta ja tapaamisten aiheina ovat olleet järjestäyty-

mis- ja jäsenhankintakysymykset.

Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen työpaikoilla

Järjestövaliokunnan, työelämän kehittämisvaliokunnan sekä koulutus-, viestintä- ja järjestö-

tiimien yhteistyönä käynnistyi pienten työpaikkojen edunvalvontaa parantava hanke "Pienten

työpaikkojen edunvalvonnan tukiprojekti 2003" ( PETE 3 ).

Projekti on jaettu kolmeen eri osahankkeeseen: 1. Pienen työpaikan tilanne ja luottamustehtä-

vien vastaanottokynnyksen madaltamista koskeva osahanke, 2. pienen työpaikan henkilöstön

ja heidän edustajiensa työehto- ja ay-tietouden ensiapu, ”netti” osahanke ja 3. ammattiosastot

pienen työpaikan tukena –osahanke.

Hankkeiden raportit valmistuvat vuoden 2004 aikana.

SAK:n sisäisen työn ja työtapojen sekä liittojen ja

keskusjärjestön yhteistyön kehittäminen

SAK:n hallitus asetti edustajakokouksen päätöksen pohjalta työryhmän pohtimaan keskusjär-

jestön ja liittojen yhteistyön vahvistamista ja työnjaon kehittämistä. Työryhmä aloitti työnsä

joulukuussa 2001 ja jättää loppuraporttinsa hallitukselle maaliskuussa 2004. Vuoden 2003 ai-

kana työryhmä keskittyi tiettyihin, konkreettisiin yhteistyön ja työnjaon kehittämisen kannalta

keskeisiin teemoihin, joista se tulee esittämään toimenpiteitä SAK:lle, suosituksia jäsenliitoil-

le ja jatkoselvityksiä edellyttäviä toimenpiteitä. Teemat liittyvät työnjakoon edunvalvontaky-

symyksissä ja asiantuntijapalveluissa, ay-koulutukseen, työttömyyskassajärjestelmän kehittä-

miseen, järjestäytymisen edistämiseen, järjestäytymisen periaatteisiin ja menettelytapoihin rii-


tatilanteissa, alueorganisaation tehtäviin, palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön kehittämi-

seen, SAK:n hallinnon kehittämiseen ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen sekä

SAK:laisen ay-liikkeen talouden kehitysnäkymiin.

Koulutuksen kehittäminen

Koulutuslinjan toiminnan keskeisenä tavoitteena on ollut osaamisen kehittäminen koko ay-

organisaation yhteisenä strategisena tavoitteena. Tässä tarkoituksessa on tuettu koulutusorga-

nisaatioiden toimintaa, luotu edellytyksiä tiiviimmälle yhteistyölle ja käynnistetty kehittämis-

hankkeita. Hyvien käytäntöjen leviämistä on edistetty valiokunta- ja työryhmätyöskentelyn

välityksellä. Koulutusjärjestelmän rakenteiden uudistamista koskeva työ oli käynnissä SAK:n

ja liittojen työnjakoa käsittelevässä työryhmässä.

Paikallisjärjestöjen kehittämiskoulutus

Neljälle paikallisjärjestölle toteutettiin kehittämiskoulutuksen pilotti, jossa mallinnettiin kehit-

tämistä tukeva koulutusohjelma. Koulutuksen käynnistäminen perustui Liikkeessä tulevaisuu-

teen -ohjelman linjauksiin. Pilotista tehtiin seurantatutkimus, jonka havainnot olivat myöntei-

set. Tämän pohjalta päätettiin kehittämiskoulutukseen tehtävistä tarkistuksista ja koulutuksen

laajentamisesta uusiin paikallisjärjestöihin. SAK:n yhteistyökumppaneina pilotin toteuttami-

sessa olivat Kiljavan opisto ja TSL.

Uuden ajan ay-koulu

Lähiopetuksena toteutettuja Ay-kouluja käynnistyi vuoden aikana kolme, joista kaksi VAL:n

kouluja Helsinkiin ja Tampereelle. Kolmas koulu perustettiin myös Tampereelle. Kouluissa

oli oppilaita yhteensä 37.

Verkkokouluilla oli ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Ryhmiä perustettiin seitsemän ja

osanottajia niissä oli yhteensä 70 eri liitoista ja eri puolilta maata. Toimintamalliksi vakiintui

se, että opiskelijat ilmoittautuvat SAK:n, TSL:n ja liittojen sivuilla olevan linkin kautta ja uusi

ryhmä käynnistyy heti, kun noin 10 - 12 ilmoittautunutta on koossa. Rekrytointi oli varovais-

ta, koska verkko-ohjaajien määrä on edelleen rajallinen.

Ay-liikkeen verkko-oppimisen kehittäminen

Verkko-oppimisen kehittämisryhmä jatkoi työtään. Kevään aikana kartoitettiin liittojen verk-

ko-oppimisen tilaa. Vuoden aikana tutustuttiin myös erilaisiin oppimisalustoihin. Vielä ei

kuitenkaan syntynyt yhteistä käsitystä yhden yhteisen oppimisalustan hankkimiseksi.

Keväällä ryhmä kävi tutustumassa Ruotsin LO:n ja Runö-koulun verkko-oppimissovelluksiin.

Ryhmä osallistui myös Hämeenlinnassa järjestettyyn Informaatioteknologia konferenssiin

Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen

Ay-liikkeen oman henkilöstökoulutuksen sisältöjen kehittämisessä on tehty yhteistyötä

SAK:n Kehittämiskeskuksen kanssa. Lisäksi koulutuslinja on tukenut Kehittämiskeskusta uu-

sien kurssien tiedottamisessa ja opiskelijarekrytoinnissa. Tavoitteena on ollut kehittää liittojen

työntekijöiden ammattitaitoa ja työtä. Ay-liikkeen yhteinen henkilöstökoulutus on toiminut

parhaimmillaan eri liittojen välisenä vuorovaikutus- ja oppimisfoorumina sekä ammattitaidon

että ay-työn kehittämisessä.

Kehittämiskeskuksen järjestämän henkilöstökoulutuksen eri koulutusjaksoihin osallistui vuo-

den aikana yhteensä 610 ammattiliittojen työntekijää. Koulutuksista osa oli pidempiä koulu-

tussarjoja, joissa oli useampia koulutusjaksoja. Opiskelijatyöpäiviä yhteensä 33 koulutusjak-

solla kertyi 931.

Ammattiliittojen työntekijöiden perinteistä, 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkintoa opis-


keli vuoden lopussa 75 ay-toimihenkilöä eri ammattiliitoista. Lisäksi 23 ay-toimihenkilöä

aloitti vuonna 2003 Kehittämiskeskuksen uudistetun, 15 opintoviikon kaksivuotisen tutkinto-

opiskelun. Ay-toimihenkilötutkinnon tavoitteena on, että tutkinto-opiskelijat voivat laajentaa

ja syventää ammattitaitoaan sekä kehittää omaa työtään ay-liikkeessä. Tutkinto-opiskelua oh-

jaa SAK:n jäsenpalveluosaston koulutuslinja, Kehittämiskeskus ja liittojen asiantuntijoista

koostuva tutkintotoimikunta. Tutkinto-opiskelijoiden ohjauksessa pääpaino on ay-työtä tuke-

vissa lopputöissä. Kaikkiaan ay-toimihenkilötutkinnon lopputöitä on tehty vuoden loppuun

mennessä 34 kpl.

Liittoedustajista koostuvassa ay-henkilöstön kehittämistyöryhmässä käsiteltiin vuoden aikana

liittojen palkatun henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen yhteisiä painopisteitä ja malleja ay-

liikkeen sukupolvenvaihdostilanteessa. Työryhmä mm. valmisteli ja lähetti ammattiliitoille

uusien työntekijöiden perehdyttämiseen liittyviä suosituksia, malleja ja asiakirjoja. Valmiste-

luvastuu työryhmän käsittelemissä asioissa on koulutuslinjalla. Vuoden lopulla työryhmässä

herätettiin kysymys siitä voisiko SAK:laisella ay-liikkeellä olla yhteinen henkilöstöstrategia.

Yhteistyö Humakin kanssa

Yhteistyö Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikön kanssa jatkui niin aikuis-

ten muuntokoulutuksen toteuttamisessa kuin nuorten koulutuksen osalta. Toisen aikuiskoulu-

tusryhmän rekrytointi onnistui hyvin ja hakijoita oli n. kolminkertainen määrä oppilaspaikkoi-

hin verrattuna. Myös nuorten koulutukseen on ollut runsaasti hakijoita. Keskusjärjestön, alue-

palvelukeskusten ja liittojen toimistoissa oli useita opiskelijoita työoppimisjaksoilla. Ensim-

mäiset ay-aktiivit saavat ammattikorkeakoulututkinnon suoritetuksi vuoden 2004 aikana.

Noste ja Osaava pärjää –hanke

Koulutuslinja vastasi aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan Nosteeseen kuuluvasta

Osaava pärjää -hankkeesta. Hanke käynnistyi keväällä valtakunnallisena ns. hakevan toimin-

nan hankkeena yhteistyössä liittojen kanssa. Tarkoituksena oli tiedottaa Noste-ohjelman tar-

joamista mahdollisuuksista, kannustaa liittojen jäseniä opintoihin ja kehittää oman organisaa-

tion järjestöllistä aktiivisuutta jäsenten ammatillista osaamista koskevissa kysymyksissä.

Osaava pärjää -hankkeessa toteutettiin 29 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata, lukuisia muita

puhetilaisuuksia, tuotettiin ja levitettiin Noste-ohjelmaa koskevaa aineistoa ja käynnistettiin

pätevyysluotsien koulutus. Syksyllä koulutettiin yhteistyössä liittojen kanssa 150 pätevyys-

luotsia, joiden tehtävänä on tiedottaa hankkeesta, toimia työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä

edistäen ja kannustaa opintoihin. Pätevyysluotsien koulutus toteutettiin joko kaksipäiväisenä

tai kolmipäiväisenä. Hankkeessa toimittiin laajassa yhteistyössä eri oppilaitoksia edustavien

tahojen ja viranomaisten kanssa. Työpaikkatasolla pyrittiin edistämään yhteistyötä työnanta-

jien kanssa. Hanke sai taloudellista tukea Etelä-Suomen lääninhallitukselta.

Noste-ohjelman resursseihin valtion talousarviossa vaikutettiin eri kanavia myöten ja vastaa-

vasti toimittiin vaikutettaessa ohjelmasta annettuihin asetuksiin.

Koulutuslinja osallistui koulutuspoliittiseen edunvalvontatyöhön yhteistyössä yhteiskuntapo-

liittisen osaston kanssa.

Aluepolitiikka ja aluekehittäminen

Euroopan unionin komission oli määrä julkistaa kolmas koheesioraporttinsa vuoden 2003 lo-

pussa. Raportti kokoaa meneillään olevan rakennerahastokauden tuloksia ja linjaa komission

tavoitteita ohjelmakautta 2007-2013 varten. Palkansaajajärjestöjen yhteistyönä järjestettiin

tammikuussa seminaari, jonka yhteydessä julkistettiin kannanotto suomalaisten palkansaajien

tavoitteista seuraavalle rakennerahastokaudelle. Kannanotto toimitettiin mm. työllisyysasioista

vastaavalle komissaari Diamantopouloulle.


Aluepolitiikkaa ja EU-ohjelmatyötä leimasivat toimintavuonna ohjelmien välitarkistukset.

Lukuisissa seminaareissa ja seurantakomiteoiden kokouksissa vaikutettiin siihen, että EU-

ohjelmien sosiaalirahastotoimenpiteiden kautta rahoitusta suunnataan kansallista Noste- oh-

jelmaa tukeviin hankkeisiin vuosina 2004-2006.

Aluekehittämistyöryhmä ja järjestövaliokunta pitivät yhteiskokouksen, johon kutsuttiin toi-

mialaneuvottelukuntien sihteerit. Kokouksessa käsiteltiin liittojen ja SAK:n elinkeinopoliitti-

sia linjauksia. Aluepolitiikkaan vaikuttamisen työnjaon kannalta tätä keskustelua jatketaan tu-

levina vuosina. Aluekehittämistyöryhmä on myös seurannut vuoden 2003 alusta voimaan as-

tuneen aluekehittämislain toteuttamista. Maakunnissa on ensimmäistä kertaa laadittu kansalli-

sia ja EU-ohjelmatoimia yhdistävät toteuttamissuunnitelmat ( TOTSU ). Maakuntien yhteis-

työryhmien jäseninä ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat ensimmäistä kertaa olleet vaikut-

tamassa myös alueiden kansallisen rahoituksen suuntaamiseen.

Ohjelmatyötä edistävä tiedotus ja koulutus

Toimintavuoden aikana on toteutettu yksi valtakunnallinen ja viisi alueellista aluevaikuttaja-

kurssia. Kurssit järjestettiin Lapin, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-

Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Kymen ja Etelä-Karjalan maakuntaryhmien jäsenille ja

paikallisjärjestöjen johdon edustajille. Kursseilla tavoitettiin lähes sata opiskelijaa. Lisäksi

aluevaikuttamista käsiteltiin Savon ja Pohjois-Karjalan SAK-päivillä, jonne osallistui noin

200 henkeä.

Valtakunnallisella kurssilla käsiteltiin seutukuntayhteistyötä ja aluekeskusohjelmia. Alueelli-

set kurssit olivat räätälöityjä alueiden tarpeisiin, mutta useimmilla kursseilla seutukuntayhteis-

työ ja TE-keskusten rooli aluekehittämistyössä olivat keskeisiä teemoja.


Hankekeskus

Intranet Santraan perustettiin Hankekeskus -portaali, johon koottiin tietoa mm. kansallisista ja

EU-rahoituslähteistä, hakuajoista, hakuohjeista ja hankkeista, joissa ay-liike on tai on ollut

hallinnoijana tai partnerina mukana. Portaaliin on alettu kerätä tietoa myös projektityöoppaista

ja projektikoulutuksesta.

Hankekeskuksesta alettiin tiedottaa erillisissä tilaisuuksissa ja ay-liikkeen lehdistössä. Portaa-

lia hyödynnetään myös ay-liikkeen projektiosaamisen kehittämisessä.

Jatkettiin ETMO-hankkeen ( Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä ), Yhteinen ääni-

teemahankkeen ( Equal-ohjelman rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan liittyvä kahdeksan

hankkeen yhteishanke ) ja TOMA-hankkeen (Toinen mahdollisuus – työttömien naisten han-

ke) työn tukemista mm. osallistumalla toimintavuoden lopussa päättyneen TOMA-hankkeen

tulosten levittämiseen. Samoin AIKE Internationalin MORO -hankkeen ohjausryhmän työssä

mukanaoloa on jatkettu.

Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminen

Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön koulutusorganisaation ETUCO:n järjestämälle 12 eri

teemakurssille osallistui vuoden aikana kaikkiaan 16 ay-toimihenkilöä SAK:sta ja sen jäsenlii-

toista.

Toimintavuoden aikana on osallistuttu ETUCO:n projektityön asiantuntijaverkoston työhön ja

valmisteltu toimia ETUCO:n projekti-informaation ja SAK:n hankekeskuksen informaation

yhteensovittamiseksi ja tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Yhteistyössä Murikka-opiston,

Kiljavan opiston ja Aktiivi-instituutin kanssa toteutettiin viides kansainvälisen yhteistyön kou-

lutusohjelma.

Dialog on

Projekti oli ETUCO:n hallinnoima ja sen päätavoite oli edistää sosiaaliseen vuoropuheluun

osallistumista informaatioyhteiskunnan välineitä hyväksikäyttäen. Projektilla oli kaksi suurta

päälinjaa: Eurooppalaisen ay-liikkeen on-line verkottuminen ja IT-työkalujen käyttö euroop-

palaisessa ay-koulutuksessa. Kolmantena osiona oli web-portaalin käyttö ay-liikkeessä.

Osana tätä projektia SAK järjesti toukokuussa viiden päivän kansainvälisen workshopin web-

portaalien käytöstä ay-liikkeen työssä Transnational workshop on developing web portals.

Osallistujia workshopissa oli viidestä maasta. Dialog on -projektin varsinaiset toimet loppui-

vat vuoden loppuun mennessä.

Monikulttuurisuustyö

SAK:n edustajakokouksen hyväksymä asiakirja Liikkeessä tulevaisuuteen käsittelee haasteita,

jotka liittyvät monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Niihin liittyy järjestö-, koulutus- ja tiedotus-

toiminta sekä edunvalvonnan kehittäminen. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien järjestäy-

tyminen kuuluvat SAK:n hallituksen hyväksymään edustajakokouksen painopisteet 2001-

2006 hankesalkkuun.

Ohjelman täytäntöön saattamiseksi päätettiin vuonna 2002 käynnistää monikulttuurisuutta

koskeva hanke. Sen tarkoituksena on kehittää järjestöllisiä valmiuksia monikulttuurisuusasi-

oissa, edistää edunvalvontaa ja kehittää yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestön välillä.

Syksyllä 2002 perustettiin liittojen ja keskusjärjestön työryhmä, jonka tehtävänä on edustaja-

kokouskauden ajan toimia

- keskustelufoorumina

- tiedon hankkijana, tuottajana ja kartuttajana


- järjestöllisten toimien yhteysverkostona ja ehdotusten tekijänä

- palvelutarpeiden selvittäjänä

- yhteydenpitäjänä maahanmuuttajien ja ulkomaalaisperäisen väestön yhteisöihin sekä vi-

ranomaisiin

- edunvalvontatoimien yhteysverkostona.

Työryhmä ehti pitää yhden kokouksen vuonna 2002. Varsinaisesti toiminta käynnistyi vuonna

2003. Työryhmä piti vuoden 2003 aikana kuusi kokousta. Huhtikuun alusta projektille nimet-

tiin projektipäällikkö.

Ensimmäisenä toimintavuonna projektissa keskityttiin olemassa olevan materiaalin ja jo

käynnissä olevien, muiden toimijoiden maahanmuuttajien parissa toteuttamien projektien kar-

toittamiseen. Työryhmä kuuli useita vierailijoita. Työministeriö esitteli työryhmälle mm. Maa-

työ-raportin. Vähemmistövaltuutettu esitteli työtään. Ulkomaalaislain ja yhdenvertaisuuslain

valmistelua seurattiin. Työministeriön etno-työryhmässä toimittiin edelleen.

SAK oli edelleen aktiivisena toimijana EAY:n diskriminaation vastaisessa kampanjassa.

EAY:n hallitus hyväksyi lokakuussa toimintaohjelman maahanmuuttajien integroimiseksi

työelämään ja yhteiskuntaan siten, että syrjintä, rasismi ja muukalaisviha vähenevät.

Samoin osallistuttiin EU:n diskriminaation vastaisen kampanjan Suomen työryhmään. Joulu-

kuun 10. päivän ”Avaruutta ajatuksiin” –tilaisuuksia kuudella paikkakunnalla koetettiin tehdä

tunnetuksi osaltamme. Valitettavasti työelämän kysymyksiin keskittyvä Kotkan seminaari

jouduttiin peruuttamaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi.

Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen oma monikulttuurisuusseminaari, joka oli tarkoitettu

liittojen työntekijöille. Seminaari kokosi liki 50 osanottajaa. Työryhmä teki yhteistyötä Kilja-

van opiston hallinnoiman ETMO -projektin kanssa, jonka hyviä käytäntöjä pyritään tekemään

yhdessä tunnetuiksi.

Vuoden suurin hanke oli liittokysely, jonka alustavat tulokset saatiin vuoden lopulla.

Sen mukaan SAK:laisissa liitoissa on oletettua enemmän eli yli 10 000 maahanmuuttajajäsen-

tä. Eniten heitä on Metallityöväen liitossa, PAM:ssa, KTV:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa,

suhteellisesti kuitenkin eniten Muusikkojen liitossa. Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa -

raportin julkistaminen jäi vuoden 2004 puolelle.

Kouluyhteistyö

Koulutuspäiviä järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Valtakunnalliset päivät perus-

koulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettajille tammi-helmikuun vaihteessa,

ammatillisille opettajille helmikuun alkupuolella sekä opinto-ohjaajille lokakuun alussa ovat

vakiinnuttaneet asemansa ja kehittyneet luonteeltaan perinteisiksi. Tapahtumien kirjallinen ja

suullinen palaute osoittaa, että kurssien sisällöt ovat monin osin sellaisenaan opetustyössä

käyttökelpoista informaatiota. Opettajien toimesta tieto leviää laajalti opiskelijoille. Esimer-

kiksi yksi peruskoulujen ja lukioiden historian ja yhteiskuntaopin opettaja opettaa keskimäärin

kahdeksaa, yhdeksää eri luokkaa, joissa on yhteensä keskimäärit runsaat 200 koululaista.

Opinto-ohjaajalla vastaava luku on vieläkin suurempi.

Ammatillisia opettajia SAK:n järjestämillä koulutuspäivillä oli mukana kaikilta koulutusaloil-

ta ja –tasoilta. SAK:n mainituille opettajaryhmille järjestämään kaksipäiväiseen koulutukseen

osallistui 340 opettajaa. Koulutusmessujen ja Verkostoitumalla työssä oppimisen laatuun ja

vaikuttavuuteen -projektin (VETOLAVA) kautta tavoitimme noin 500 opettajaa.

Keväällä käynnistyi Työelämässä -pelin tekeminen. Peliä valmisteltiin koko loppuvuosi ja


tuote valmistuu vuonna 2004 maaliskuussa. Peli sopii sekä yleissivistävään kouluopetukseen

yläasteilla ja lukioissa että ammatillisen koulutuksen työelämätiedon oppisisältöön.

Matkalla työelämään opetusvideoita markkinoitiin koko vuoden ajan. Opettajat ja SAK:n liitot

ovat tilanneet vuonna 2003 loppuun mennessä n. 1300 videota. Videosta saatu palaute on ollut

pääsääntöisesti myönteistä. SAK:n kouluja työmarkkinatiedotus on osaltaan lisännyt ja te-

hostanut myös jäsenliittojen vastaavaa työtä ammatillisiin oppilaitoksiin.

Jäsenmikrohanke

Kesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössä Pohjanmaan Mikro

Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena oli edelleen pitää pakettien hintataso vakiona ja sen puitteissa

päivittää pakettien sisältöä. Kokoonpanotarkistuksia tehtiin kuukausittain. Kesällä uudistettiin

jälleen malleja ja tarkistettiin myös hintoja. Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin edellis-

vuotista enemmän eli 1 563 kpl. Kokonaisuudessaan jäsenmikroja oli vuoden loppuun men-

nessä ja tämän kampanjan puitteissa toimitettu 4 863 kpl.

Kesällä uudistettiin alueilla ja oppilaitoksissa olevat jäsenmikron esittelykoneet. Vanhat esitte-

lykoneet sijoitettiin ay-opistoille ja Kouvolan nettikahvilaan.

Syksyllä tehtiin kaikkien jäsenmikron hankkineiden keskuudessa käyttäjä- ja asiakastyytyväi-

syyskysely. Sen mukaan käyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä jäsenmikroon. Jäsenmikrohankkeen

perusidea eli tarjota kokonaispaketti, joka sisältää kaiken tarvittavan, näytti toimivan erin-

omaisesti. Kyselyn perusteella jäsenmikrohanke on myös edistänyt SAK:laisten jäsenten tie-

toyhteiskuntavalmiuksia.

Kokonaisuudessaan hanketta koordinoi SAK:ssa ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimis-

ton ja liittojen asiantuntijoita. Syksyllä päätettiin muuttaa jäsenmikroprojekti osaksi jäsenetu-

palvelua sekä purkaa projektiorganisaatio.

SAK:n kulttuurirahasto

SAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 243 kpl. Apurahoja myönnettiin 27 kpl. Niistä

kolme suunnattiin harrastajaryhmille ja 24 kpl yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pää-

oma on 262 979,48 E ja jaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 E.


Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta

Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivat Suomen Muusikko-

jen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Journalistiliitto sekä

Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestö. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Suomen

Journalistiliiton puheenjohtaja Pekka Laine.

Tammikuussa neuvottelukunta suoritti kulttuurialan järjestöjen keskuudessa taide- ja kulttuu-

ripoliittisen kyselyn. Sen tulokset koottiin yhteen ja niiden pohjalta koottiin kannanotto, joka

toimitettiin kaikkien puolueiden hallitusneuvottelijoille huomioonotettavaksi tulevaa hallitus-

ohjelmaa laadittaessa.

Viestinnän kehittäminen

SAK:n viestinnän haasteena oli erityisesti äänestysaktiivisuuskampanjan valmistelu ja toteut-

taminen eduskuntavaalien alla. Painopisteenä säilyi myös sähköisen viestinnän kehittäminen.

Ulkoinen viestintä

SAK säilytti asemansa sekä valtakunnallisessa että alueellisessa viestinnässä. Viestinnän haas-

teena oli erityisesti toimittajien ja tiedotusvälineiden palvelun parantaminen sekä yhteyksien

lisääminen ja ylläpitäminen – niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tiedotusvä-

lineiden palveluun kuuluivat myös taustatilaisuudet ja –aineistot, toimitusvierailut, tiedotusti-

laisuudet, haastattelut sekä yhä vankemman aseman toimittajapalvelussa saanut verkkoviestin-

tä.

Tiedotusvälineille lähetettiin 122 tiedotetta. Tiedotus- ja taustoitustilaisuuksia järjestettiin

toimittajille vuoden aikana noin 25, mm. ajankohtaisseminaarit työmarkkina-, artikkeli- ja

naistoimittajille sekä kesätoimittajille. Lehti- ja tv-kuvaajille järjestettiin lisäksi edellisvuosien

tapaan oma tilaisuutensa. Järjestettiin tilaisuudet myös kahdelle uudelle kohderyhmälle, kou-

lutustoimittajille sekä aikakauslehtien päätoimittajille.

Alueviestinnän kehittäminen

Alueviestinnän kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä SAK:n aluepalvelukeskusten kanssa. Yhte-

nä painopisteenä kehitystyössä oli jäsenliittojen aluetyöntekijöiden ja SAK:n aluepalvelukes-

kusten sekä paikallisjärjestöjen tiedotustoiminnan koordinoiminen sekä toimittajakontaktien

vahvistaminen.

Aluepalvelukeskukset järjestivät ammattiliittojen ja paikallisjärjestöjen aktiiveille alueellista

viestintäkoulutusta. Kursseille osallistui yhteensä 72 henkilöä.

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskus ja sen alueella toimivat liitot tuottivat nettiradio Mika-

eliin työelämän kysymyksiä käsitteleviä radio-ohjelmia kerran kuussa.

Yhteistyö liittojen ja sidosryhmien kanssa

Viestintävaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Valiokunta jatkoi keskustelua su-

kupolvenvaihdosta tukevista viestinnällisistä toimenpiteistä, mm. seminaarissa jonka aiheena

oli yhteiskunnallinen mainonta. Seminaaria seuranneessa jatkovalmistelussa tehtiin viestintä-

ja järjestövaliokuntien yhteinen aloite jäsenhankintakampanjasta vuodelle 2005. Aloite hyväk-

syttiin SAK:n hallituksessa ja valmistelut käynnistettiin.

Vappuaattona järjestettiin yhteistyössä kokonaistoimintojen johdon sekä YKV-työryhmän

kanssa vappuvastaanotto. Myös Nuorten vuosi sekä Valkeakosken musiikkijuhlat huomioitiin

sidosryhmätapaamisissa.

Työmarkkinatoimittajille pidettiin jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset pikkujoulut,


joiden järjestelyvuorossa oli Akava.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa järjestettiin syksyllä yhteinen tiedotuskampanja työter-

veys- ja työsuojelulainsäädännön uudistuksesta. Aiheesta järjestettiin tiedotustilaisuudet seit-

semällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Valtioneuvoston viestintäyksikön kanssa järjestettiin tutustumis- ja keskustelutilaisuus.

Internet-palvelu

SAK:n internet-palvelulla oli vuonna 2003 yhteensä 366 800 kävijää (vuonna 2002 yhteensä

292 300). Kävijämäärä kasvoi siis yli 25 prosenttia edellisvuodesta.

SAK:n nettisivuilla toteutettiin vuoden aikana kolme kampanjasivustoa: eduskuntavaalit maa-

liskuussa, EAY:n edustajakokous toukokuussa ja mielenilmauspäivä joulukuussa. Lisäksi

vuonna 2002 käynnistetyn Urakkana Euroopassa -kampanjan sivuston ylläpitoa jatkettiin al-

kuvuonna 2003.

Eduskuntavaalisivusto sisälsi mm. yhdessä MTV3:n kanssa toteutetun vaalikoneen, jonka

avulla kävijät pystyivät etsimään sopivaa ehdokasta. Vaalikoneella oli yli 8 300 käyttäjää.

Mielenilmauspäivän sivustolla kävijät voivat allekirjoittaa vetoomuksen työn puolesta, ja ne-

tin kautta saatiinkin koottua yli 30 000 nimeä.

Joulukuussa SAK:n internet-palvelun Suomen työelämän infopistettä koskevat sivut siirrettiin

omaan, osoitteissa www.sak.fi/tallinn ja www.workinginfinland.fi toimivaan Internet-

palveluun. Uusi internet-palvelu toteutettiin neljällä kielellä: suomeksi, viroksi, venäjäksi ja

englanniksi. Palveluun siirrettiin myös SAK:n Internet-palvelun englanninkielinen Working in

Finland -aineisto.

Normaaliin tapaan SAK:n internet-palvelussa julkaistiin uutisia ja tiedotteita suomeksi, ruot-

siksi ja englanniksi. Lisäksi palvelun perustekstejä täydennettiin tarpeen mukaan. SAK tuotti

oman internet-palvelunsa lisäksi englanninkielisiä uutisia myös KEY Finlandin internet-

palveluun.

Intranet-palvelu Santra

SAK:n ja liittojen uusi intranet-palvelu Santra avattiin SAK:n keskustoimistossa ja aluepalve-

lukeskuksissa syyskuussa. Loppuvuoden aikana Santra otettiin käyttöön myös suurimmassa

osassa SAK:laisia ammattiliittoja.

SAK:n keskustoimiston ja SAK:n jäsenliittojen pääkäyttäjät koulutettiin uudestaan syksyllä

2003. SAK:n keskustoimiston henkilökuntakoulutuksia järjestettiin useamman kerran loppu-

vuoden aikana.

Jäsenkunnan verkottumisen edistäminen

SAK sopi Finluxin kanssa digi-tv-jäsenedusta, joka koski Finluxin palamatonta digi-tv:tä. Jä-

senetua tarjottiin SAK:laisille jäsenille vuoden alkupuolella.

SAK toteutti elokuussa yhteistyössä Digita Oy:n kanssa 45 minuutin mittaisen Osaava pärjää -

digi-tv-ohjelman. Ohjelma oli ensimmäinen digitaalisen Estradi-kanavan ohjelma.

SAK:n alueellisten ja paikallisten organisaatioiden verkkopalvelujen suunnittelua jatkettiin

yhdessä Uudenmaan aluepalvelutoimiston, Tampereen aluepalvelukeskuksen, Tampereen pai-

kallisjärjestön sekä Keski-Uudenmaan paikallisjärjestön kanssa. Kesän aikana aluepalvelu-

keskuksilta koottiin materiaalia alueellisten verkkopalvelujen toteutusta varten.


SAK Tiedottaa, SAK Pikatiedottaa ja artikkelipalvelu liittolehdille

SAK Tiedottaa –lehti ilmestyi vuoden aikana 11 kertaa ja sen painos oli noin 7 000 kappaletta.

Lehti kertoi ajankohtaisista edusvalvonnan kysymyksistä, hallinnon päätöksistä, järjestöasiois-

ta sekä yhteistyötahojen toiminnasta. Lehden kohderyhmiä olivat SAK:n ja sen jäsenliittojen

henkilöstö ja hallinnon jäsenet, SAK:n paikallisjärjestöjen hallituksen jäsenet, maakuntaryh-

mien jäsenet, Kiljavan opisto sekä keskeiset SAK:n yhteistyötahot.

SAK:n johtoryhmä päätti lokakuussa yhdistää SAK Tiedottaa -lehden Palkkatyöläinen -

lehteen vuoden 2004 alusta. Päätöksen taustalla oli keskusjärjestön viestinnän tehostamismah-

dollisuuksista tehty selvitys.

SAK Pikatiedottaa –sähköpostitiedote ilmestyi 25 kertaa. Pikatiedotteissa käsiteltiin mm.

eduskuntavaaliteemoja ja SAK:n äänestysaktiivisuuskampanjaa, nuorten vuotta ja palkansaa-

jajärjestöjen yhteistä Työn puolesta –mielenilmauspäivää. Pikatiedotteita käännettiin myös

ruotsinkielelle.

SAK Pikatiedote jaetaan SAK:n ja liittojen henkilökunnalle sekä liittojen ja SAK:n aluepalve-

lukeskusten kautta SAK:n aktiiveille. Pikatiedotteen leviämistä selvitettiin liittoihin tehdyllä

kyselyllä.

SAK toimitti vuoden aikana 12 artikkelia jäsenliittojen lehtien käyttöön. Artikkeleissa käsitel-

tiin ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä.

Messut

SAK osallistui yhdessä alueen SAK:n jäsenliittojen kanssa seuraaviin messutapahtumiin:

- Oppi ja työ -messut, Lahti 17.–18.1.

- Oppi ja työ -messut, Joensuu 16.–17.1.

- Koulutusmessut, Rovaniemi 16.–17.1.

- Freedoms-messut, Kouvola, 4.–6.4.

- Elo-messut, Hämeenlinna 16.–17.8.

- SAK-päivät, Hamina 23.8.

- KTV-päivät Pori 6.–7.9.

- Eteenpäin 2003 -messut, Oulu 24.–25.9.

- Työ&Elämä -messut, Kuopio 5.11.

- SuuKo-messut, Kauhajoki, 20.11.

- Avo-messut, Tampere 26.–30.11.


Julkaisutoiminta

Vuosittaisista julkaisuista ilmestyivät seuraavat:

- SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2002

- Työmarkkinailmasto kevät 2003

- Taskulämmin/Tilastotietoja 2003

- Ammattiyhdistyskalenteri 2004

- SAK:n puhelinmuistio 2004

Esitteitä ja julkaisuja:

- Inkomstpolitiskt avtal för åren 2003–2004

- Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus

- Uusi työturvallisuuslaki

- Osaava pärjää, Noste-projektin esite

- Ihmisen puolella, SAK pähkinänkuoressa (myös ruotsiksi ja englanniksi)

- Arvorokki-käsiohjelma Nuorten vuoden päätapahtumaan

- History of SAK

- Suomen malli, SAK:n eduskuntavaalien 2003 ohjelma

- På din sida, SAK:n yleisesite ruotsiksi

- Verkkokoulutusesite

- Ruotsinkielisen sihteeristön historiikki

Uusintapainoksia

- Stadgar (SAK:n säännöt ruotsiksi)

- Tervemenoa töihin -esite

Lehdet

Palkkatyöläinen

Palkkatyöläisen (PT) ja sen edeltäjän Suomen Ammattijärjestö –lehden 95. ilmestymisvuotena

lehden toimituspolitiikkaan ei tehty merkittäviä muutoksia. Sen sijaan toimitus sai valmiiksi

lehden ulkoasuprojektin keväällä ja otti uuden ilmeen käyttöön syyskuun numerossa. Samalla

sisällön painotuksia muutettiin ja ideoitiin uusia vakiopalstoja.

Lokakuun lopussa SAK:n johtoryhmä päätti yhdistää SAK Tiedottaa-lehden PT:hen ja perus-

taa lehdelle kustantajaa edustavan toimitusneuvoston.

PT puolusti journalistisin keinoin taustajärjestönsä SAK:n, sen jäsenliittojen ja ay-jäsenten ta-

voitteita työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Paitsi SAK:n äänenkannattajana lehteä toimitettiin

työelämän aikakauslehtenä, pääkohderyhmänä ay-aktiivit ja yhteiskunnalliset vaikuttajat.

Toimitus tavoitteli selkeyttä ja havainnollisuutta myös rivilukijoita silmällä pitäen.

PT vakiinnutti ja paransi kansainvälisten ay- ja työelämäasioiden seurantaa. Kaikissa vuoden

numeroissa olivat näkyvästi esillä edelleen myös työympäristöasiat, joiden käsittelyä lukijat

pitivät tärkeänä. Niin ikään uutisgrafiikka kehittyi vuoden aikana.

PT perusti numeroidensa ilmeen teemoihin ja selvitti mm. ammattiosastojen nykytilaa, huo-

nosti arvostettua työtä ja ammatteja, Tornionjokilaakson elinmahdollisuuksia, Suomen vesien

kuntoa (lomanumero), Kiina-ilmiötä varsinkin lähialueillamme sekä siivoustyön ongelmia.

Vuodessa julkaistiin 10 numeroa, joissa oli keskimäärin 43 sivua. Sivut valmistettiin toimituk-

sessa, ja lehti painettiin nelivärisenä leikattuna tabloidina SanomaPrintissä, Forssassa. Jakelu

ostettiin postilta.


Toimituksessa työskenteli kolme toimittajaa. Osa jutuista ja koko lehden sivutaitto hankittiin

freelancetyönä.

PT:n levikki vaihteli 29 500 kpl:n molemmin puolin. Tavoite lisätä levikkiä ei toteutunut,

koska lehtimyyntiin ei ollut resursseja. Ammattimedia Oy:n hoitama ilmoitusmyynti jäi taan-

tuneilla markkinoilla vaatimattomaksi.

Löntagaren

Löntagaren är den enda fackliga tidskriften av allmän karaktär i Svenskfinland. Tidningen är

de finlandssvenskarna löntagarnas språkrör och utkommer helt oberoende av det finlands-

svenska etablissemanget. Med 34 år på nacken är Löntagaren väletablerad; den är uppskattad

och efterfrågad även utanför FFC-familjen.

Löntagarens främsta uppgift är att bevaka arbetsliv och facklig verksamhet med speciell ton-

vikt vid det finlandssvenska. Kultur och förströelse ingår också i grundkonceptet. Arbetsmiljö

är ett tyngdpunktsområde.

Tidningens innehåll präglas av det omgivande samhället. Det gångna året uppmärksammades

t. ex. Österbottens Högskolas nybygge Academill, sjöfartsproblematiken, civilt arbete i Drag-

svik och forna tiders rallarliv i Västnyland i specialreportage. Jakobstad, Åland, Karleby, Väs-

tanfjärd och Ekenäs ägnades lokala reportage. Bland de arbetsmiljöfrågor som lyftes fram kan

våld och ensamarbete, diselgaser, resultatlön, mjöldamm och företagshälsovården nämnas.

Bilagan JobDax, riktad till yrkesstuderande, gjordes för andra året i följd och ingick i nr 3.

Den distribuerades till yrkesskolor och yrkeshögskolor där den i samband med Svenska sekre-

tariatets yrkesskolkampanj delades ut till elever i avgångsklass.

Varje nummer av tidningen har dessutom ägnats ett speciellt tema. Denna tematisering har va-

rit gemensam med kollegan Palkkatyöläinen. Det gångna årets temarubriker var: "Vilset fack

förnyas", "Världsförbättrare i stort och smått", "Hantlangare livet ut", "Gränslös gräns", "Makt

och kön", "Skydda vattnet", "Avstamp i sommaren", "Globala vindar", "Kommunala jobb kla-

rar tävlan" och "Hugg i – rädda jobben"

Tidningens volym steg år 2003 till sammanlagt 404 sidor inklusive den 16-sidiga bilagan

JobDax. Sju utgåvor omfattade 40 sidor och tre 36 sidor, totalt utgavs alltså 10 nummer. Upp-

lagan sjönk en aning (med 72 ex) och uppgick vid årsskiftet till 22896 exemplar. KAT är

största prenumerant med drygt 7 700 ex, följt av Metall med knappt 5 000 ex och Service-

facket med närmare 1 700 ex. Regionalt är spridningen fördelad så att omkring 10 000 tid-

ningar går till Österbotten, 9000 till Nyland, 2 000 till Åboland och 1 500 till Åland.

Löntagaren on ainoa yleisluonteinen suomenruotsalainen ay-lehti. Se on suomenruotsalaisten

palkansaajien äänenkannattaja, ja sen ilmestyminen on täysin riippumatonta suomenruotsalai-

sista valtarakenteista. Löntagaren on 34 vuotta ilmestyttyään vakiinnuttanut asemansa; sitä ar-

vostetaan ja kysytään SAK:laisen perheen ulkopuolellakin.

Löntgarenin ensisijaisiin tehtäviin kuuluu työelämän ja ay-toiminnan tarkastelu erityisestä

suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Myös kulttuuri ja ajanviete ovat osa peruskonseptia.

Työympäristökysymykset ovat tärkeä painopistealue.

Lehden sisällössä heijastuu ympäröivä yhteiskunta. Erikoisreportaaseissa huomion kohteena

olivat päättyneen vuoden aikana mm. Österbottens Högskolan uudisrakennus Academill, me-

renkulun ongelmat, siviilien työ Dragsvikissa ja entisaikojen ratatyömiesten elämä Länsi-


Uudellamaalla. Paikallisreportaaseissa esillä olivat Pietarsaari, Ahvenanmaa, Kokkola, Väs-

tanfjärd ja Tammisaari. Työympäristökysymyksistä käsiteltiin muun muassa väkivaltaa ja yk-

sin työskentelyä, dieselkaasuja, tulospalkkausta, jauhopölyä ja työterveyshuoltoa.

Ammattiopiskelijoille suunnattu JobDax-liite julkaistiin toisena vuotena peräkkäin, numerossa

3. Liitettä levitettiin ammattikouluihin ja ammattikorkeakouluihin, missä sitä jaettiin ruotsa-

laissihteeristön ammattikoulukampanjan yhteydessä päättöluokkien opiskelijoille.

Lisäksi lehden jokaisella numerolla on ollut oma teemansa. Teemat ovat olleet yhteisiä sisar-

lehti Palkkatyöläisen kanssa. Viime vuoden teemoja olivat: Ammattiosastot - aktiivinen edun-

valvoja vai pelkkää paperia, Maailmanparantajat, Hanttihommissa, Rajaton raja, Tasa-arvo,

Riittääkö vesi?, Kesälomalta voimia, Globalisaatio, Kunnat kilpailutilanteessa ja Siivousala.

Lehden kokonaissivumäärä oli vuonna 2003 yhteensä 404 sivua. Tähän sivumäärään sisältyi

16-sivuinen JobDax-liite. Numeroista seitsemän oli 40-sivuisia ja kolme 36-sivuisia. Kaikki-

aan julkaistiin siis kymmenen numeroa. Levikki laski aavistuksen verran (72 kappaletta) ja oli

vuoden vaihteessa 22 896 kappaletta. KTV on suurin tilaaja noin 7 700 kappaleella, seuraava-

na Metalliliitto noin 5 000 kappaleella ja Palvelualojen ammattiliitto noin 1 700 kappaleella.

Alueellisesti levikki jakautuu niin, että Pohjanmaalle menee lähes 10 000 lehteä, Uudelle-

maalle 9 000, Turunmaalle 2 000 ja Ahvenenmaalle 1 500 lehteä.

SAK:n talouden kehittäminen

SAK:n taloudenhoito on ollut onnistunutta; varsinaisen toiminnan kulujäämä suhteessa ta-

lousarviossa hyväksyttyyn sijoitustuottojen käyttöön toimintakulujen kattamiseksi toteutui

täsmälleen.

Toimintavuonna selvitettiin SAK:n ja koko SAK:laisen ay-liikkeen talouden tilaa sekä kehi-

tysnäkymiä. Selvitystyö on osa SAK:n ja liittojen yhteisen työnjakotyöryhmän työtä. Tämän

työn loppuunsaattaminen ja johtopäätösten teko tapahtuu vuoden 2004 puolella. Kuitenkin

prosessi on auttanut jo toimintavuonna talouden suunnittelua ja ennakointia.

Sijoitustoiminnan tuloksen kannalta merkittävin muutostekijä on ollut pörssikurssien käänty-

minen kolmen vuoden jälkeen nousuun

Toimisto- ja sisäiset palvelut

Tarkoituksenmukaiset, keskitetyt ja oikein mitoitetut palvelut takasivat toimiston toimivuu-

den. Keskittämisellä päästiin myös kustannussäästöihin. Töiden suunnitelmallisuutta lisättiin.

SAK:n toimiston työn ja työtapojen kehittämisryhmässä valmistuneita ohjeistoja, toiminta-

malleja ja erilaisia käytännön toimenpide-esityksiä tehtiin tutuiksi. Sähköisen kalenterin käyt-

töä tehostettiin.

Hyvätasoinen liitto-, sidosryhmä- ja asiakaspalvelu, kattava palveluneuvonta, sujuvat ja täs-

mälliset kokousjärjestelyt olivat kaikkien tavoitteena. Sisäisten kokousten hyötyä ja kokous-

työskentelyn tehostamista painotettiin. Kokousrekisterin käyttö nopeutti suurten kokousten ja

seminaarien osanottajien ilmoittautumista. Yhteystietorekisterin tietosisältöä hyödynnettiin

entistä paremmin.

Usealle vuodelle ajoitetun kalustussuunnitelman mukaisesti uusittiin viimeisten työhuoneiden

kalustus. Hankintoja tehtäessä painotettiin laadukkuutta ja kestävyyttä. Ympäristöohjelma oh-

jenuorana pyrittiin entisestään vähentämään erilaisen paperijätteen syntymistä. Energian sääs-

töön kiinnitettiin lisähuomiota.

Palvelusopimuksia tarkistettiin ja uusittiin. Selvitettävänä oli erityisesti matkapalveluiden osto


alan suurten muutosten vuoksi.

Hakaniemen Merikiinteistön ulkopuolen (seinäpinnat, asfaltit, eristykset) kunnostustyöt jat-

kuivat.

Tietohallinto

SAKnet-verkon operaattorin vaihdos saatiin kaikilta osin toteutettua 1.3.2003 mennessä. Uu-

distuksella parannettiin SAK-liitot -dataverkkojen tietoturvaa. Kunkin liiton toimipisteverkko

muodostaa itsenäisen turvatun verkkonsa. Sähköpostiliikenteen virustorjuntaa varten otettiin

käyttöön virusmuuri, joka virustarkistaa automaattisesti kaiken SAKnet-verkkoon saapuvan

sähköpostiliikenteen. Lisäksi otettiin käyttöön suojattu etäkäytön tunnistus.

SAKnet kuukausitilaisuuksia järjestettiin ajankohtaisista aiheista, erityisesti tietoturva-asiat

olivat esillä. Uusittiin SAK-liitot ohjelmalisenssisopimukset virustorjuntaohjelmien, Adobe-

ohjelmien ja Microsoft-ohjelmien osalta. Keväällä järjestettiin SAKnet-seminaari aiheena da-

taverkossa toimivat puhejärjestelmät.

Syksyllä toteutettiin SAK-liitot puhejärjestelmän tarjouskilpailu. Tarjouspyyntömäärittelyt

tehtiin SAK-liitot tietoverkkoryhmässä. Päätös puhejärjestelmävalinnasta tehtiin marraskuussa

SAK:n talousvaliokunnalle, jonka jälkeen lähetettiin liitoille sitoutumiskysely esitettyyn pu-

hejärjestelmään mukaan tulosta. Liittojen vastaukset pyydettiin tammikuun 2004 loppuun

mennessä.

Vuoden 2002 jäsenrakennetilastot tehtiin touko-kesäkuussa. Tilastoinnissa oli mukana suurin

osa liitoista, jäsenmäärällä mitaten 99 prosenttia. Tilastokannassa on nyt tiedot vuosilta 1987-

2002. Vuosilta 1999-2002 on mukana lähes kaikki liitot. Tilastokantaan lisättiin ikäryhmä-

luokitus. Tarvetta oli myös alueelliselle luokitukselle, jonka toteutus jäi vuoteen 2004.


SAK:n henkilökunnan ennen vuotta 1999 hankittuja työasemia ja kannettavia tietokoneita uu-

sittiin tarpeen mukaan (15 kpl). Päivitettiin kaikkiin työasemiin ja palvelimiin virustorjuntaoh-

jelmat ajantasalle. Syksyn virushyökkäyksistä selvittiin kohtuullisen hyvin, mitään palvelujen

alasajoja ei virusten takia jouduttu tekemään. Roskapostiongelmaa ei kuitenkaan onnistuttu

poistamaan.

SAK:n osastokohtaisille sovelluksille hoidettiin palvelinlaitteiden tekninen toimivuus ja tuki, osalle myös pääkäyttäjätuki (Liity liittoon -tietokanta, taloushallinto, henkilöstö-hallinto, palkat, lehdet, yhteystietorekisterit, edustaja- ja valtuustokokousrekisterit, Trip-kannat, Combo-järjestelmä). Toimistotiimipalvelimeen lisättiin levytilaa ja muistia sekä päivitettiin ohjelmia. Lisäksi hoidettiin palvelimen tekninen tuki myös käyttäjäliitoille.

Henkilöstöhallinto ja kehittämistoiminta

Lokakuussa SAK:n johtoryhmä käsitteli ja hyväksyi SAK:n henkilöstöstrategian. Henkilöstö-

strategian tavoitteena on sekä varautua lähivuosien sukupolvenvaihdokseen että edistää

SAK:n henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstöstrategiassa esitetään SAK:n henkilöstön ke-

hittämisen keskeiset periaatteet sekä toimenpiteitä erityisesti henkilöstökoulutukseen ja am-

matilliseen osaamiseen panostamiseksi, johtamisen ja sisäisen yhteistyön kehittämiseksi sekä

työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Henkilöstöstrategian toteuttaminen aloitettiin vuonna 2003 johtamiskoulutuksen osalta.

SAK:n johtoryhmälle, keskustoimiston esimiehille ja aluejohtajille järjestettiin kolmiosainen

johtamiskoulutus. Ensimmäinen jakso käsitteli SAK:n strategisen johtamisen kehittämistä,

toinen jakso henkilöjohtamisen taitoja ja kolmas jakso SAK:n johtamisjärjestelmän kehittä-

mistä ja esimiesten oikeuksia ja velvollisuuksia.

SAK:n strategisen johtamisen kehittämisessä on ollut tavoitteena edistää SAK:n edunvalvon-

nan ja toiminnan tuloksellisuutta ja keskittymistä jäsenistön hyvinvoinnin ja jäsenliittojen pal-

velun kannalta keskeisiin tehtäviin. Osana kehittämistyötä on täsmennetty SAK:n toiminta-

ajatusta sekä luotu pohja visiolle siitä, millaista Suomea ja SAK:ta tavoittelemme vuonna

2010. Tämän strategiaperustan pohjalta on määritelty SAK:n toiminnan kriittiset menestyste-

kijät eli asiat, joissa SAK:n on onnistuttava saavuttaakseen tavoitteensa. Kunkin kriittisen me-

nestystekijän arvioimiseksi on laadittu arviointikriteerejä mittaamaan onnistumista. Kehittä-

mistyö jatkuu vuonna 2004.

Keväällä solmittiin työehtosopimus kahdeksi vuodeksi. Työehtosopimuksen yksi keskeinen

asia oli vuosilomien yhtenäistäminen eri henkilöstöryhmien kesken. Sopimusneuvotteluiden

yhteydessä perustettiin neljä uutta työryhmää, josta keskeisimmät ovat palkkajärjestelmä 99:n

kehittäminen ja suositus etätyöstä ay-liikkeessä.

Vuoden alussa otettiin käyttöön SAK:n toimiston poissaolojen WEB -tallennus ja syksyllä

WEB -matkalaskusovellus. SAK:n ja liittojen intranetiin eli Santraan laadittiin henkilöstöhal-

linnon sivut ja työehtosopimus. Syksyllä käynnistyivät työterveyshuollon määräaikaistarkas-

tukset, joita jatketaan vuonna 2004.


Henkilöstö vuoden lopussa

Vuoden 2003 lopussa SAK:n palveluksessa oli 139 henkilöä, joista 12 oli määräaikaisia. Tä-

män lisäksi työvapaalla oli kaksi henkilöä, ja vuorotteluvapaalla yksi henkilö. Lisäksi osa-

aikaisessa työsuhteessa oli kaksi aluepalvelukeskusten siivoojaa. Eläkkeellä oli 42 ja perhe-

eläkettä sai 7 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2003 jäi 3 henkilöä.

KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO

Puheenjohtaja Lauri Ihalainen

Puheenjohtajan sihteeri Marianne Uuskoski

Hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara

Varapuheenjohtajan ja hallinnon sihteeri Arja Lindstedt

Kehittämispäällikkö Eija Hietanen

Sihteeri Erja Aaltonen

Historiantutkija Tapio Bergholm (määräaika)

YHTEISKUNTAPOLIITTINEN OSASTO

Johtaja Pertti Parmanne

Osastosihteeri Ulla Honkanen

Apulaisjohtaja Matti Viialainen

Sosiaalipoliittinen sihteeri Sinikka Näätsaari

Ekonomisti Peter J. Boldt

Sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janerus

Työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Jari-Pekka Jyrkänne

Sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen

Tilastosihteeri Terttu Laitala

Vastaava ekonomisti Ismo Luimula

Ekonomisti Helena Pentti (vanhempainlomalla)

Lakimies Kalle Räisänen (määräaika)

Työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Saana Siekkinen

Ekonomisti Olli Koski (määräaika)

Ekonomisti Jyrki Sipiläinen (määräaika)

Ekonomisti Juhana Valve (määräaika)

Sihteeri Leena Isokääntä

Sihteeri Tytti Jäppinen

Sihteeri Tuula Kourunen

Sihteeri Jaana Seppänen

TYÖYMPÄRISTÖOSASTO

Johtaja Kirsti Palanko-Laaka

Apulaisjohtaja Ari Seger

Osastosihteeri Kirsi Sainio

Tasa-arvosihteeri Marja Erkkilä

Tutkimussihteeri Jyrki Helin

Lakimies Timo Koskinen

Ekonomisti Erkki Laukkanen

Lakimies Katja Lehto-Komulainen

Työympäristösihteeri Raili Perimäki

Vastaava lakimies Jorma Rusanen

Lakimies Olavi Sulkunen

Lakimies Arjo Suonperä

Yhteistoimintasihteeri Pentti Vainio

Sihteeri Eva Fager

Lakiasiain avustaja Merike Ottosson


Sihteeri Kaisa Sember

Sihteeri Tuula Suojanen

KANSAINVÄLINEN OSASTO

Johtaja Marjaana Valkonen

Kansainvälisten asioiden sihteeri Turo Bergman

Eurooppasihteeri Markku Jääskeläinen

Kansainvälisten asioiden avustaja Christina Karlsson

Sihteeri Tarja Kaukovaara

Sihteeri Eveliina Latvatalo

KEY-Finland

Johtaja Jorma Skippari

Sihteeri Aila Seppälä

JÄSENPALVELUOSASTO

Johtaja Matti Tukiainen

Osastosihteeri Anitta Leikos

Viestintä

Viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturi

Tiedottaja Riitta Juntunen

Viestintäavustaja Maarit Kivistö

Toimittaja Pirjo Pajunen

Tiedottaja Sanna Rytkönen

Verkkotiedottaja Pauli Vento

Informaatikko Helena Hämäläinen

Järjestöasiat

Järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen

Sihteeri Orvokki Virtanen

Nuorisosihteeri Eija Harjula

Projektisihteeri Antti Lindtman (määräaika)

Projektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)

Järjestösihteeri Merja Lehmussaari

Järjestösihteeri Anita Spring

Projektisihteeri Hannele Ugur

Sihteeri Riitta Kulmala

Sihteeri Sari Rantala

Sihteeri Marjo Mäki-Paavola

Koulutus ja tutkimus

Koulutuspäällikkö Markku Liljeström

Projektisihteeri Sirpa Ilola

Projektipäällikkö Auli Korhonen (määräaika)

Koulutussuunnittelija Aulikki Liukko

Projektipäällikkö Eine Mikkonen

Koulutussuunnittelija Reijo Päivärinta

Koulutussuunnittelija Hannu Rosengren

Sihteeri Auli Keskinen

Sihteeri Pirjo Vainio

Aluepalvelukeskukset


SAK:n Ahvenanmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Kurt Gustafsson

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Paula Kivivuori-Meri

Toimistonhoitaja Helvi Teppo

SAK:n Hämeen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Pentti Immonen

Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi (määräaika)

SAK:n Keski-Suomen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Raimo Salpakoski

Toimistonhoitaja Irma Leinonen

SAK:n Kymen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Leila Oderma

Vt. toimistonhoitaja Sonja Niskala (määräaika)

SAK:n Lapin aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Matti Viitanen

Toimistonhoitaja Maisa Kaasinen

Siivooja Annikki Palosaari (osa-aika)

SAK:n Oulun aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Vesa Saarinen

Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen

Siivooja-toimistovahtimestari Ritva Kantola

Puhelinvaihteenhoitaja Riitta-Liisa Ojuva

SAK:n Pirkanmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Teuvo Pernu

Toimistonhoitaja Kirsti Bister

Siivooja Terttu Lämsä

SAK:n Pohjanmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Raija Kuusisto

Toimistonhoitaja Tarja Lyttinen

SAK:n Pohjois-Karjalan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Pertti O. Hyvönen

SAK:n Pohjois-Savon aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Raimo Laulainen

Toimistonhoitaja Helga Vänttinen

Siivooja Inga Pirskanen (osa-aika)

SAK:n Satakunnan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Pentti Rantanen

SAK:n Uudenmaan aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Jari Rantala

Sihteeri Marjo Mäki-Paavola


SAK:n Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus

Aluejohtaja Seppo Ansamaa

Toimistonhoitaja Raija Raittio

Suomen Työelämän infopiste Tallinnassa

Projektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)

Projektisihteeri Tytti Jäppinen

Vastaava konsultti Kalev Liibert

Konsultti Marje Soon

Palkkatyöläinen

Päätoimittaja Eero Kosonen

Toimitussihteeri Aino Pietarinen

Ulkomaantoimittaja Hilkka Jukarainen

Löntagaren

Chefredaktör Hans Jern

Redaktionssekreterare Ingegerd Ekstrand

Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi

Toimitusavustaja Marjut Vainio

TALOUS- JA SISÄISTEN PALVELUJEN OSASTO

Johtaja Mikko Paiho

Osastosihteeri Irma Tornberg

Palvelupäällikkö Anneli Roine

Autonkuljettaja-vahtimestari Pauli Hänninen

Tietohallintopäällikkö Maija Karimaa

Henkilöstösihteeri Ritva Laitinen

ATK-erikoissuunnittelija Tarja Majamäki

ATK-suunnittelija Toivo Pudas

Kassanhoitaja Paula Asikainen

Projektisihteeri Leila Hartonen

Vahtimestari Pentti Honko

Kirjanpitäjä Ulla Hopponen

Toimistosihteeri Leena Hännikäinen

Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori

Henkilöstösihteeri Vuokko Lähteenmäki

Pääkirjanpitäjä Raija Mankinen

Toimistosihteeri Leila Marjoniemi

Palveluneuvoja Ritva Naumanen (määräaika)

Palveluneuvoja Tiina Näslind-Viljamaa (vuorottelu-vapaalla)

Vahtimestari Jouko Räsänen

Emäntä Arja Valkama

ATK-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta

Siivooja Anne Jouhilahti

Siivooja Kaija Viinikka

Siivooja Anja Värtinen

Ammattiyhdistysarkisto

Arkistonhoitaja Pekka Kalliokoski

Toimistosihteeri Nina Kanter


Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko 2003

Henkilöstö 99–03

Tunnusluvut 1999 2000 2001 2002 2003

Kokoaikainen henkilöstö 135 139 131 136 135

Naiset 89 93 86 90 90

Miehet 46 46 45 46 45

Vakinaiset 131 134 128 130 127

Naiset 87 91 85 87 86

Miehet 44 43 43 43 41

Määräaikaiset (yli 1 vuosi) 4 5 3 6 8

Naiset 2 2 1 3 4

Miehet 2 3 2 3 4

Peruskoulutustasoindeksi (asteikko 1-8) 4,01 3,96 4,30 4,43 4,42

Naiset 3,55 3,49 3,79 3,93 3,94

Miehet 4,91 4,91 5,29 5,39 5,38

Henkilöstön keski-ikä 47 vuotta 47,5 vuotta 48 vuotta 48,5 vuotta 49 vuotta

Keskiarvopalvelusaika 15 vuotta 15,5 vuotta 16 vuotta 16 vuotta 16,5 vuotta

Vaihtuvuus/suhdeluku 1,33 1,13 0,56 6,00 0,67

Aloittaneet 4 9 9 6 4

Lopettaneet 3 8 16 1 6


Työpaikkatoimikunta

Työpaikkatoimikunnassa toimivat puheenjohtajana Tarja Majamäki, varapuheenjohtajana Tyt-

ti Jäppinen ja sihteerinä Tiina Laurila (31.8.2003 saakka). Varsinaisia jäseniä olivat Auli

Keskinen, Raija Raittio sekä Kalle Räisänen. Sekä kulttuuri- että solidaarisuussihteerinä toimi

Sanna Rytkönen, liikuntasihteereinä toimivat Eva Fager ja Pauli Vento. Työpaikkakirjaston

hoitajina olivat Helena Hämäläinen ja Toivo Pudas sekä Sari Nikkilä.

Työpaikkatoimikunta järjesti SAK:n henkilökunnalle sekä heidän perheenjäsenilleen moni-

puolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Työpaikkatoimikunta osallistui henkilöstön kehittä-

mispäivän järjestelyihin ideoimalla päivän liikuntaosuutta.

Työpaikkatoimikunnalla oli vuoden aikana yksi kummilapsi Intiasta sekä uutena kohteena

aloitettiin Lahdenpohjan turvakodin tukeminen. Syksyllä järjestettiin nälkäpäiväkeräys, jonka

tuotto oli 267 euroa.

Alkuvuodesta järjestettiin aloitekilpailu henkilöstölle, joka tuotti yhteensä 45 aloitetta eri toi-

minta-alueilta. Parhaat aloitteet palkittiin.

Loppuvuodesta työpaikkatoimikunta teki johtoryhmälle esityksen liikuntaseteleiden käyttöön

otosta vuoden 2004 alusta.


Jäsenyydet ja osakkuudet

Yhdistykset

Allianssi ry

Eurooppalainen Suomi ry

Lomaliitto ry

Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry

Perhelomat ry

Pohjola-Norden ry

Reilun kaupan edistämisyhdistys ry

Skills Finland ry

Solaris-Lomat ry

Suomalaisen Työn Liitto ry

Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry

Suomen Kuluttajaliitto ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen YK-liitto ry

Tietotekniikan Liitto ry

Taksvärkki ry

Työterveyden Edistämisyhdistys ry

Työväen Keskusmuseoyhdistys ry

Työväen Sivistysliitto ry

Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry

Työväenperinne ry

Yksityiset keskusarkistot ry

Säätiöt

Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs

Asuntosäätiö rs

Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs

Kuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rs

SAK:n koulutussäätiö rs

Osakeyhtiöt

Itäkeskuksen Huipputoimistot Oy

Järjestöpalvelut Oy

Suomen Viestintärahoitus Oy

UP-Uutispalvelu Oy

Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö

VVO-yhtymä Oyj

Kiinteistöyhtiöt

Hakaniemen Merikiinteistö Oy

Ki-Oy Itäkeskuksen Maamerkki

Ki-Oy Sarviniitynkatu 4, Kerava

Ki-Oy Otsonkulma

Ki-Oy Tuunaantupa

Osuuskunnat

Osuuskunta Suomen Messut


Osuuskunta Tradeka-Yhtymä

Kaunispään Huolto-osuuskunta

Osuusliike Elanto

Kansainväliset ammatilliset järjestöt

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY

Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY

OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL

Hallintoelimet

Valtuusto

Valtuuston puheenjohtajat

Santamäki-Vuori Tuire KTV

Karjalainen-Huusko Ritva PAM

Kallio Jarmo 30.1.2003 saakka Metalli

Mononen Esko 23.5.2003 alkaen Metalli

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Konealan Unioni AKU ry

fuusioitunut 1.6.2003 alkaen Metallityöväen Liittoon

Salmi Jari Uljala Tytti

Halttu Helena

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Bruce Esa Turunen Kari

Inkala Lauri

Jokikokko Esko Ylihukka Kauko

Markkanen Kari

Pitkälä Esa Jalovaara Mauno

Marjamaa Raimo

Saarinen Taisto Nevalainen Jari

Perkiö Leo

Tomperi Veijo Kilpeläinen Antero

Koskinen Juhani

Tossavainen Kari Metsälä Anna-Heleena

Vierto Paavo

Ilmailualan Unioni IAU ry

Särömaa Ann-Mari Winter Kari

Grundström Juha

Kemianliitto ry

Elovaara Orvokki Lähderinne Seija

Sorvali Petri

Jäppinen Kari Soidinsalo Marjatta

Keski-Mattinen Anne


Kallio Pasi Suojanen Eero

Kruus Sirkka-Liisa

Korhonen Tauno Rahikka Raija

Aalto Ilmo

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry

Santamäki-Vuori Tuire Kortelainen Pirjo

Paananen Eija

Ahlfors Monica Timonen Raimo

Lindroos Mirja

Alanoja Heikki Virtanen Markku

Kuusisto Iiris

Hakanen Jorma Nenonen Marjatta

Laaksonen Eila

Heikkinen Asta Malinen Martti

Koskensalmi Leila

Järvinen Juha Santala Eila

Virkki Tapio

Kettunen Saima Huttunen Keijo

Koikkalainen Raimo

Korhonen Pauli Aalto Riika 5.4.2003 saakka

Soldatkin Päivi 5.4.2003 alkaen 1. vara

Kouhia Raimo Hoivala Hannu

Pietilä Tarja

Kuusenaho Birgit Vuohiniemi Jouko

Jussila Annikki

Liljendal Timo Luja Kimmo

Kinnunen Pertti

Bilund Juha Ilola Timo

Niinikoski Eija Paalanen Hilkka

Pilto Antero

Pesonen Aulikki Männistö Sakari

Nahkala Lasse

Puntanen Anne Ovaska Kaija

Lepistö Pekka

Pyykkinen Pasi Himanen Päivi

Pohjasara Mari

Rajala Jorma Lieska Eija-Liisa

Rannanpää Eija

Siitonen Harri Toivola Tellervo

Kuula Hilkka

Turunen Leena Oinonen Pauli

Tolvanen Marjatta

Vattulainen Sari Arolaakso Kaarina

Paukkunen Oili

Vertti Pirkko Niskanen Riitta

Sintonen Risto

Metallityöväen Liitto ry

Kallio Jarmo 30.1.2003 saakka Holm Jorma 30.1.2003 saakka

Holm Jorma 30.1.2003 alkaen Nieminen Raimo

Alahäivälä Jouko Ollila Tapio


Käyhkö Pirjo

Matikka Jarmo Kaleva Arto

Helminen Sari Ahonen Päivi

Wiman Lea

Hietala Leevi Valtanen Pirkko

Schroderus Kirsi

Karlström Lars-Olof Markkula Mauno

Wikstedt Tommy

Kärnä Jukka Ruotsalainen Erkki

Gröhn Pentti

Larila Keijo Jaakola Kalevi

Junnila Kari

Mononen Esko Pyhäjärvi Risto

Porkka Jukka

Munne Teemu Niemelä Pentti

Vilkman Kari 28.1.2003 saakka

Mäkinen Pentti Lajunen Timo

Kemppainen Timo

Peni Raili Mielonen Mikko

Raunio Veikko

Piili Arto Rahkonen Jorma

Tikkanen Mauri

Pörsti Pekka Yksjärvi Tauno

Kuula Raimo

Santaharju Ahti Henriksson Seppo

Rajala Kimmo

Vilén Terttu Kakkonen Erkki

Korkeakoski Lauri

Wallenius Kari Jokinen Heikki

Niemi Arto

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Karjalainen-Huusko Ritva Syrjäläinen Outi

Rantala Terttu

Heikkinen Annikki Karvinen Ritva

Länsivuori Eeva

Helo Ellen Karstinen Ismo

Vasara Virve

Järvenpää Sari Kiuru Eija

Rohula Ulla

Kairenius Tarja Hujanen Pekka

Aromaa Sirpa

Kilpeläinen Eeva-Liisa Tolonen Markku

Aaltonen Margit

Koskiniemi Helena Hyvärinen Mia-Mari

Arhenius Päivi

Matilainen Jaana Piirainen Salme

Aksila Anne

Miikkulainen Osmo Suomalainen Ritva

Laitila Pertti

Nuutinen Siiri Poutiainen Armi

Kautonen Esa

Rajala Johanna Majuri Sari


Salolainen-Laine Pirjo

Reunamo Anita Roos Merja

Mokko Pirjo-Riitta

Räty Veikko Penttinen Jorma

Aitta-Aho Pertti

Seppälä Inkeri Rantala Pirjo

Ristilä Ritva

Seppälä Seppo Nurminen Olavi

Huusko Vesa

Kääriäinen Marko Jonkka Harri

Turunen Leila 16.9.2003 saakka Noro Katja 16.9.2003 saakka

Noro Katja 16.9.2003 alkaen Eirtovaara Hannele

Tähtinen Birgit Haataja Matti

Mäki Hilkka

Uitto Jorma Selviranta Sami

Miettinen Maritta

Valkeinen Markku Multanen Reijo

Sadeharju Jari

Örling Risto Nikula Kimmo

Ikonen Eija

Paperiliitto ry

Alanen Tuomo Limola Irene

Turunen Martti

Kettunen Matti Somppi Alvar

Joutsen Tapio

Kokkonen Pekka Miettinen Kari

Pessala Raine

Tyni Seppo Hautamäki Markku

Lempinen Martti

Ulenius Hannu Lumikumpu Päivi

Vallema Satu

Postiliitto ry

Heikkinen Timo Niemi Jarmo

Torvinen Juha

Jukkola Oili Alho Taru

Munne Tiina

Lempinen Kari Lappalainen Vesa

Romo Pentti


Puu- ja erityisalojen liitto ry

Häkkinen Merja Puottula Kaija

Räty Kyllikki

Korva Markku Kontinen Reijo

Kurko Anja

Kosonen Esko Mäkilä Jarmo

Palokangas Pentti

Lehtinen Reijo Hietanen Pekka

Löytynoja Asko

Pekonmäki Reijo Timonen Terttu

Kosunen Erkki

Rakennusliitto ry

Dahlström Leo Latvala Markku

Snicker Pertti

Järvinen Arto Rahikainen Tuomo

Frisk Ensio

Kekarainen Erik Porkka Asko

Halonen Juha

Kormu Jouni Nikku Juha

Nikkanen Mika

Koskinen Seppo Heino Mauri

Avellan Risto

Lempinen Aarne Huupponen Jari

Simpanen Juha-Pekka

Oinas Erkki Kallio Timo

Nurmi Jarkko

Sirviö Eero Karppinen Paavo

Kyllönen Matti

Rautatieläisten Liitto ry

Tainamo Raimo Hellstén Jorma

Matilainen Reino

Tuomi Jaakko Mäkelä Seppo

Kaarakainen Erkki

Rautatievirkamiesliitto ry

Laine Taisto Hokkanen Erkki

Majuri Eija

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Vuorio Hannele Ranki Annikki

Pohjola Pentti O. Turkki Seppo

Porko Jouni

Riihikoski Seppo Tolonen Ritva

Pietari Lea

Selander Eija Ylitalo Eira

Kangasluoma Risto

Sussman Siegbert Pietarinen Eila

Granlund Jussi

Suomen Merimies-Unioni ry

Lauriala Markku Nurmirinta Kari


Luotola Kari

Rännäli Tarja Nikkinen Helena

Katila Terttu

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Värri Kari Vesterinen Aarne

Lehtinen Lottaliina

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry

Peltoniemi Seppo Pöllänen Marjatta

Piskonen Heikki

Sähköalojen ammattiliitto ry

Harjunpää Timo Oinas Pentti

Fahlström Seppo

Aro Seppo Heiskanen Väinö

Helander Jouko Littman Juhani

Saari Seppo Rautiola Hannu

Ylikauppila Kari

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva ry

Hänninen Aira Toivola Vuokko

Laakso Maritta

Sallinen Vuokko Ahokas Petri

Salmi Eino

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry

Hujanen Kari Lehtinen Sari

Perkiömäki Katariina

Jordan Annikki Leponiemi Airi

Salonen Juhani

Ontronen Olavi Ukkola Raija

Jauhiainen-Ridell Tuula

Viherpuro Hannu Manninen Pauli

Sappinen Markku

Merivartioliitto ry

Seppelin Seppo Masalin Juha

Yli-Heikkilä Lasse

Tulliliitto ry

Hänninen Martti 1.3.2003 saakka Mäkinen Ari 1.3.2003 saakka

Mäkinen Ari 1.3.2003 alkaen Nykänen Pauli

Vankilavirkailijain Liitto ry

Syrjänen Jouni Laakso Reima

Hautala Aimo


Veturimiesten Liitto ry

Koli Timo Wilén Yrjö

Noranta Ilkka

Viestintäalan ammattiliitto ry

Keronen Esko Kosonen Jari

Hentunen Matti

Kokkonen Lahja Laosmaa Seija

Talvinen Arja

Korhonen Reijo Silver Esko

Kallio Tuula

Yleinen Lehtimiesliitto ry

Hurme Hannu Toijonen Sisko-Tuulikki

Saarinen Juha

Puhe- ja esitysoikeudella:

Kaupanalan Esimiesliitto KEY

Valkonen Mika Konto Marja

Lehtinen Risto

Puheoikeudella:

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Åkers Thelma 27.1.2003 saakka Heimonen Esa 27.1.2003 saakka

Heimonen Esa 27.1.2003 alkaen Koskenniemi Mauri 27.1.2003 alkaen 1. vara

Hartoneva Tiina

Postin Toimihenkilöliitto PVL ry

SAK:n jäsen 9.6.2003 alkaen

Koponen Reijo

Hallitus

SAK:n hallituksen jäsenet

Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen

Ihalainen Lauri,pj., SAK Helenius Arto, Metalliliitto

Ahmavaara Pekka, vpj., SAK Laine-Tuominen Nina, Kemianliitto

Ainasto Lauri, Puu- ja erityisalojen liitto Hölttä Kalevi, Puu- ja erityisalojen liitto

Asara-Laaksonen Teija, KTV Heinola Pekka, KTV

Hynönen Pekka, Rakennusliitto Koski Hannu, Rakennusliitto 24.5.2003 saakka

Suokas Kyösti, Rakennusliitto 24.5.2003 alkaen

Julkunen Kaarlo, PAM Ahonen Risto, PAM

Kehälinna Heikki, KTV Saari Ritva-Hanna, KTV

Kivistö Mauri, Rakennusliitto Kurki Rauno, Rakennusliitto


Korhonen Auli, Teva, 31.3. saakka Ruokonen Tuula, Teva

Söder Juha, Teva, 21.11. alkaen

Kovanen Sauli, Paperiliitto Laitinen Raimo, Paperiliitto

Lindfors Erik, Metallityöväen Liitto Mäkelä Matti, Metallityöväen Liitto

Lyly Lauri, Sähköliitto Alakoski Martti, Sähköliitto

Lähteenmäki Jarmo, Paperiliitto 1.9. saakka Pennanen Artturi, Paperiliitto 24.5. saakka

Ahonen Jouko, Paperiliitto 21.11. alk. Ahonen Jouko, Paperiliitto 24.5. alkaen –

21.11. saakka

Vanhala Petri, Paperiliitto 21.11. alkaen

Oksa Anja, Metallityöväen Liitto Laine Markku, Metallityöväen Liitto

Raitoharju Pertti, Viestintäalan ammattiliitto Hämäläinen Irene, Viestintäalan ammattiliitto

Rannisto Raimo, VTY Mäkinen Pirjo, VTY

Räty Timo, AKT Vehkaoja Matti, AKT 21.11. saakka

Salmela Juhani, AKT 21.11. alkaen

Savtschenko Ritva, SEL Anttila Veli-Pekka, SEL

Selin Ann, PAM Muttilainen Kyllikki, PAM

Vallittu Timo, Kemianliitto Salonen Heikki, Kemianliitto

Vanhala Kalevi, Puu- ja erityisalojen liitto Lepola Sakari, Puu- ja erityisalojen liitto

Vilkuna Esa, Postiliitto Tamminen Kari, Postiliitto

Vuorenmaa Erkki, Metallityöväen Liitto Löhman Jorma, Metallityöväen Liitto

Vuorio Anssi, PAM Rautavuori Leena, PAM

Zitting Simo, Suomen Merimies-Unioni Ukkonen Erkki, Suomen Merimies-Unioni

Yleisvarajäsenet

Lundén Mauri Rautatieläisten Liitto

Vingisaar Jaan VTY

Lindholm Henri SEL

Hakala Rainer IAU

Vänttinen Ahti Suomen Muusikkojen Liitto

Laine Harto Kemianliitto

Koivunen Juhani AKT

Rämö Kari Teva

Piipponen Eljas AKT

Nyman May Kemianliitto

Immonen Seppo KTV

Berg Seppo Metalliliitto 24.5. saakka

Aalto Riku Metalliliitto 24.5. alkaen

Puuska Marja PAM

Veirto Katja PAM

Ahvonen Veikko Paperiliitto 24.5. saakka

Vanhala Petri Paperiliitto 21.11. saakka

Väänänen Jari Paperiliitto 21.11. alkaen

Asikainen Kari Puu- ja erityisalojen liitto

Kallio Kari Rautatievirkamiesliitto

Järvinen Harri SSSL

Hyytiäinen Ilari Sähköliitto 21.11. saakka

Salmi Reijo Sähköliitto 21.11. alkaen

Elonen Risto Veturimiesten liitto

Anttila Juhani Postiliitto

Nyberg Jarmo Rautatieläisten Liitto

Orajärvi Yrjö VTY

Hernberg Kari Viestintäalan ammattiliitto

Saarnio Pekka YLL


Hallituksen kokoukseen kutsuttavat

Valtuuston puheenjohtajat: pj. Santamäki-Vuori Tuire KTV

vpj. Karjalainen-Huusko Ritva PAM

vpj Kallio Jarmo Metalliliitto 30.1. saakka

vpj. Mononen Esko Metalliliitto 23.5. alkaen

Liittojen puheenjohtajat:

Helenius Arto ATH (fuusioitunut 1.6. Metallityöväen Liittoon)

Lundén Mauri Rautatieläisten Liitto

Hakala Rainer IAU

Vänttinen Ahti Suomen Muusikkojen Liitto

Elonen Risto Veturimiesten liitto

Hietaniemi Esko PVL (SAK:n jäsen 9.6. alkaen)

Järvinen Harri SSSL

Kallio Kari Rautatievirkamiesliitto

Masalin Juha Merivartioliitto

Mäkinen Ari Tulliliitto

Saarnio Pekka YLL

Tuomela Jari Vankilavirkailijain Liitto

Åkers Thelma SLSY ry

Valkonen Mika Kaupan Esimiesliitto KEY

Johtoryhmä

SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 32 kertaa. SAK:n sääntöjen mu-

kaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäi-

seen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Ihalainen, hallituksen varapuheenjohtaja

Pekka Ahmavaara ja johtajat Mikko Paiho, Kirsti Palanko-Laaka, Pertti Parmanne, Marjaana

Valkonen, ja Matti Tukiainen. Johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat kutsuttuina apulais-

johtaja Matti Viialainen ja tiedotuspäällikkö Sari Aalto-Matturi sekä henkilöstön edustajina

luottamusmiehet Timo Koskinen ja Sari Nikkilä.

Työvaliokunta

Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui 2 kertaa. vuonna 2003.

Varsinaiset jäsenet 2003 Varajäsenet

Lauri Ihalainen, pj. SAK Auli Korhonen Teva

Pekka Ahmavaara, vpj. SAK Teija Asara-Laaksonen KTV

Tuire Santamäki-Vuori KTV Heikki Kehälinna KTV

Raimo Rannisto VTY Jaan Vingisaar VTY

Jarmo Lähteenmäki Paperi Timo Vallittu Kemia

Erkki Vuorenmaa Metalli Lauri Lyly Sähkö

Ann Selin PAM Anssi Vuorio PAM

Kalevi Vanhala Puu- ja erit. Pertti Raitoharju Viestintä

Timo Räty AKT Esa Vilkuna Posti

Pekka Hynönen Rakennus Erik Lindfors Metalli


Ritva Savtschenko SEL Kaarlo Julkunen PAM

Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän varsinaiset jäsenet.

Muut hallituksen asettamat valiokunnat

Viestintävaliokunta

Järjestövaliokunta

Nuorisovaliokunta

Ruotsinkielinen sihteeristö

Koulutusvaliokunta

Työelämän kehittämisen valiokunta

Oikeudellinen valiokunta

Tasa-arvovaliokunta

Työsuojeluvaliokunta

Kansainvälinen valiokunta

Sosiaalivaliokunta

Talousvaliokunta

Henkilöstövaliokunta

Ammattiyhdistysarkiston johtokunta

Toimialaneuvottelukunnat

Teollisuusalojen neuvottelukunta

Palvelualojen neuvottelukunta

Kunta-alan neuvottelukunta

Valtion alojen neuvottelukunta

Kuljetusalojen neuvottelukunta




Lausunnot

Jäsenpalveluosasto

Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry

tavoitteet 2004 - 09

(28.5.2003)

Pääkaupunkiseudun työlupayksikkö

Lausunto Finnair Oyj:n thaimaalaisten ja kiinalaisten sekä Aero Airlines As:n virolaisten len-

toemäntien ja stuerttien työlupahakemuksista

(25.6.2003)

Kansainvälinen osasto

Työministeriö

ILO; The Implementation of the New Approach to sectoral activities for the 2004-05 Biennum

(13.1.2003)

Ulkoasiaianministeriö

Kehityspoliittisen ohjelman luonnos

(13.11.2003)

Palkansaajakeskusjärjestöt

Työministeriö

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 90. kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytty suositus

nro 193, joka koskee osuustoiminnan edistämistä

(15.1.2003)

Työministeriö

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 90. kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytty työtur-

vallisuutta ja työterveyttä koskevaan yleissopimukseen, 1981 liittyvä pöytäkirja, 2002

(21.1.2003)

Työministeriö

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 90. kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytty suositus

nro 194, joka koskee ammattitautien luetteloa sekä ammattitautien ja työtapaturmien kirjaa-

mista ja ilmoittamista

(21.1.2003)

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Komission ehdotus EY:n sulautuma-asetuksen 4064/89 uudistamisesta

(13.2.2003)


Työministeriö

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Tsekin tasavallan, Viron tasavallan Latvi-

an tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan

ja Slovakian tasavallan kansalaisten ansiotyön edellytyksistä

(19.9.2003)

Työministeriö

International Labour Conference 92 nd Session 2004; Report IV (1): Human resources devel-

opment and training ILOn suosituksen nro 150 (1975) uusiminen

(14.10.2003)

Oikeusministeriö

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi eurooppayhtiöistä (SE) ja eräiksi siihen

liittyviksi laeiksi

(4.11.2003)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Metallityöväen Liitto ry


Esitys kaivoslain uudistamiseksi

(5.6.2003)

Työympäristöosasto

Sosiaali- ja terveysministeriö

Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö

(14.2.2003)

Työministeriö

Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 9. määräaikasraportti

(14.2.2003)

Ympäristöministeriö

Luonnos 3.4.2003 valtioneuvoston asetukseksi arseenin ja sitä sisältävillä valmisteilla käsitel-

lyn puun sekä elohopean ja dibutyylitinavetyboraatin markkinoille luovuttamisen ja käytön

rajoittamisesta

(2.6.2003)


Luonnos 3.4.2003 valtioneuvoston asetukseksi lyhytketjuisten kloorattujen parafiinien sekä

penta- ja oktabromidifenyylieetterin markkinoille luovuttamisesta ja käytön rajoituksesta

(2.6.2003)


Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle standardisointilaiksi

(12.6.2003)


Oikeusministeriö

Luottotietolainsäädännön kehittämisen vaihtoehdot; luottotietotyöryhmän keskustelumuistio

(12.6.2003)


Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turval-

lisuudesta sekä laiksi kemikaalilain muuttamisesta

(18.6.2003)

Oikeusministeriö

Selvitys puhdasta varallisuusvahinkoa koskevan sääntelyn uudistamistarpeesta

(OM: lausuntoja ja selvityksiä 2002:26)

(19.6.2003)

Työministeriö

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 2002 hyväksymä kolmikantaa ja sosiaalidialogia

koskeva päätöslauselma

(27.6.2003)

Viestintävirasto

Viestintäviraston huomattavaa markkinavoimaa koskevat päätösluonnokset

(7.8.2003)

Työministeriö

ILO:lle vuonna 2003 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta. Sopi-

mukset nro 14, 47, 87, 98, 100, 111, 122, 132, 140, 142, 144, 149, 175 ja 177

(8.8.2003)

Työministeriö

Draft Code of Practice on Violence and Stress At Work in Services: A threat to productivity

and decent work

(8.8.2003)

Oikeusministeriö

Korkeimman hallinto-oikeuden esitys hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutta-

miseksi

(29.8.2003)

Työministeriö

Tietosuoja ja työntekijän valvonta-työryhmän muistio

(1.9.2003)

Oikeusministeriö

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n lausunto osakeyhtiölakityöryhmän mietin-

nöstä (työryhmämietintö 2003:4)

(17.9.2003)

Ulkoasianministeriö

Suomen 5. määräaikaisraportti naisten syrjintää koskevasta yleissopimuksesta

(24.9.2003)

Työministeriö

Proposal for an Additional protocol to the Revised European Social Charter on the right to


higher education

(1.10.2003)

Oikeusministeriö

Oikeudenkäynnin julkisuus hallintolainkäytössä (oikeusministeriön työryhmämietintö 2003:8)

(7.10.2003)

Eduskunta, valtiontilintarkastajien kanslia

Valtiontilintarkastajien kertomuksen valmistelu työministeriön hallinnonalan kohdalla

(13.10.2003)

Työministeriö

Raportointi ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista

(15.10.2003)


Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen

muuttamisesta

(5.11.2003)


Luonnos lakiehdotukseksi tupakkalain muuttamisesta

(13.11.2003)

Oikeusministeriö

Hallituksen esitysten laatimisohjeiden uudistamistyöryhmän ehdotuksesta uusiksi HELO-

ohjeiksi

(19.11.2003)


Lapset ja rekisteröity parisuhde. Rekisteröityihin parisuhteisiin liittyviä erityiskysymyksiä

selvittäneen toimikunnan mietintö

(3.12.2003)

Sisäasiainministeriö

Ulkomaalaisrekisterilain tarkistaminen

(30.12.2003)

Työympäristöosasto-Yhteiskuntapoliittinen osasto


Kilpailunrajoituslain uudistaminen

(17.10.2003)


Yhteiskuntapoliittinen osasto

Verohallinto

Verohallituksen yhtenäistämisohjeet

(9.1.2003)

Valtiovarainministeriö

Kilpailukykyiseen verotukseen

(31.1.2003)

Liikenne- ja viestintäministeriö

"Tie auki taivasta myöten" -julkaisu

(14.2.2003)

Huoltovarmuuskeskus

Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan organisaation kehittäminen

(18.3.2003)

Opetushallitus

Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

(27.3.2003)

Ulkoasiainministeriö

Yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista; pöytäkirja strategi-

sesta ympäristöarvioinnista; allekirjoittaminen

(23.4.2003)

Ulkoasiainministeriö

Ympäristötiedonsaantia ja osallistumisoikeutta koskeva Århusin yleissopimus; pöytäkirja

epäpuhtauksien päästöjä ja niiden siirtoja koskevista rekistereistä; allekirjoittaminen

(23.4.2003)

Opetusministeriö

Ammattikorkeakoulujen tietotuotanto ja tuloksellisuusrahoitus

(30.4.2003)


Ympäristöministeriön ehdotus uudeksi päätökseksi Natura 2000 -alueista

(15.5.2003)

Eduskunta, valtiontilintarkastajien kanslia

Valtiontilintarkastajien kertomukseen liittyvät valvonta-aiheet

(16.5.2003)


Kansallinen biojätestrategia

(12.6.2003)



Luonnos hallituksen esitykseksi TAEL-eläkekassan sulautumisesta keskinäiseksi työeläkeva-

kuutusyhtiöksi muuttuvaan LEL-työeläkekassaan

(19.6.2003)


Luonnos hallituksen esitykseksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain 10 § muuttami-

sesta

(28.7.2003)


Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain sekä eräi-

den muiden lakien muuttamisesta

(31.7.2003)

Työministeriö

Suomen venäjänkielisen väestönosan kysymyksiä 2002

(6.8.2003)


Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevan lain muuttamista

koskeva hallituksen esitysehdotus

(21.8.2003)


Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – yhdennetty tuotepolitiikka -

elinkaariajattelu politiikan perustana

(21.8.2003)


Asetusluonnos kuntoutusasiain neuvottelukunnasta

(22.8.2003)


Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa

(3.9.2003)

Työministeriö

Työvoiman rekrytointimahdollisuudet EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta

(10.9.2003)


Lausunto asumisperusteista sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän (SOLMU 3) loppuraportista

(14.10.2003)

Opetushallitus

Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet; luonnos

(15.10.2003)


Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi

(17.10.2003)


Verohallinto

Luonnos verohallituksen päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2003 toimi-

tettavassa verotuksessa

(27.10.2003)


Kysely - yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmä

(27.10.2003)


Psyykkisten sairauksien ammattitautikorvausta selvittäneen työryhmän (PSYKO) muistio

(STM:n työryhmämuistioita 2003:19)

(28.10.2003)


Finnveran vientitakuut ja Basel II-työryhmän mietintö

(31.10.2003)

Opetusministeriö

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta

(5.11.2003)

Verohallitus

Vuonna 2004 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä

(11.11.2003)


Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004 - 2007

(14.11.2003)


Luonnokset komission tiedonannoiksi 1.5.2004 voimaantulevan EY:n kilpailusääntöjen täy-

täntöönpanoasetuksen soveltamisesta

(20.11.2003)

Verohallinto

Vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

(24.11.2003)


Lausuntopyyntö luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi terveydenhuollon

henkilöstön täydennyskoulutuksesta

(25.11.2003)


Verohallitus

Verohallituksen yhtenäistämisohjeet

(25.11.2003)


Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ym-

päristöasioissa

(2.12.2003)


Luonnos hallituksen esitykseksi pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalveluista

(18.12.2003)

Yhteiskuntapoliittinen osasto-Jäsenpalveluosasto

Opetusministeriö

Koulutus ja tutkimus 2003 - 2008 -kehittämissuunnitelma

(30.9.2003)

Yhteiskuntapoliittinen osasto-Työympäristöosasto


Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 3 ja 7

§:n sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (30.9.2003)


Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi

The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, www.sak.fi

http://www.sak.fi/

News & Politics

SAK:n toimintakertomus 2003