Valtionosuusuudistus

Valtionosuudet

• Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen järjestäminen koko maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia eroja.

• Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat noin kahdeksan miljardia euroa, ja ne ovat keskimäärin 22 prosenttia kuntien käyttötuloista.

10.04.23

Hallitusohjelma

• Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta.• Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään.• Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.

10.04.23

SDP:lle tärkeää

• Valtionosuusjärjestelmän tehtävä on varmistaa, että kunnat pystyvät tuottamaan peruspalvelut kuntalaisilleen.

• Nyt luodaan järjestelmä, jonka myötä valtionosuudet ovat vertailukelpoisia ja läpinäkyviä.

• Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä.

• Uudistuksessa kiinnitetään aikaisempaa painokkaammin huomiota kuntien välisten erojen tasaamiseen.

10.04.23

Uusi valtionosuusjärjestelmä

• Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen.

• Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusimman tilastotiedon pohjalta. Valtionosuuksien laskemisessa käytettävät ikäluokkien painokertoimet ja sairastavuustiedot perustuvat THL:n ja VATTin selvityksiin.

• Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.

• Uusi järjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali.• Uusi järjestelmä on kustannusneutraali, eli kuntien

valtionosuuksien kokonaismäärä ei muutu, vaan kysymys on kuntien keskinäisestä uusjaosta.

10.04.23

Selkeyttälaskentamallia yksinkertaistetaan, kriteerejä vähennetään ja päällekkäisyyttä poistetaan

•Yleisperiaate: asukasluku x hinta x kerroin

•Uudessa järjestelmässä 11 kriteeriä (nyt miltei 50)

•Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit

•Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella

•Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain

10.04.23

Kannustavuutta

• Kriteerit perustuvat kustannusten laskennalliseen keskiarvoon, kunnan tuottaessa palvelun alle laskennallisen kustannuksen, saa se hyödyn itselleen

• Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.

• Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia).

• Lisäosissa työpaikkaomavaraisuus kannustaa kuntaa aktiivisuuteen omassa elinkeinopolitiikassaan

10.04.23

Uuden järjestelmän kriteerit1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen.

3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo.4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta )5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een.7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen.8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30-54 -vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.

10.04.23

Kunnat pääsivät vaikuttamaan esitykseen

• Esitys valtionosuusuudistuksesta oli kunnissa lausunnoilla 4.2.2014 - 4.4.2014.• Vastauksia saatiin yhteensä 331, joista 261 oli kuntien lausuntoja ja 70 muiden tahojen

lausuntoja. Lausunnonantajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen.

• Lausuntokierroksen palautteen perusteella Halke päätti tehdä muutoksia ikärakenteen painoarvoihin, syrjäisyyskertoimiin sekä voimalaitosten kiinteistöveron tasaukseen.

• Lausunnoissa sairastavuus- ja ikärakennekriteerien sisältöihin oltiin tyytyväisiä. Sairastavuuteen perustuvaan kriteeriin ei juuri esitetty muutoksia, mutta ikärakenteessa toivottiin vanhemman väestön painottamista. Lausuntopalautteen perusteella lopullisessa esityksessä vanhimpien ikäluokkien (yli 65-vuotiaat) painoarvoa on hiukan nostettu ja vastaavasti nuorimpien ikäluokkien painoarvoa on laskettu.

• Lausuntopalautteen perusteella esitystä muutettiin siten, että pääosa voimalaitosten kiinteistöveroista jätettiin tasauksen ulkopuolelle. Lopullisessa hallituksen esityksessä on mukana ydinvoimalaitosten kiinteistövero, josta 50 prosenttia esitetään tasattavaksi.

10.04.23

Aikataulu

•Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2014.

•Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa.

•Uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti.

•Uudistus tulee voimaan vaiheittain: täysimääräisesti uudistus on voimassa vuonna 2020.

10.04.23

10.04.23

Kiitos!