Tulevaisuuden avoin luova Suomi

Tulevaisuuden avoin luova Suomi

Jyrki J.J. KasviTietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Tulevaisuus ei ole entisensä

Maailma muuttuu nopeasti, kuka päättää mihin suuntaan?

Suomen todellinen tulevaisuuden haaste:65-vuotiaiden osuus kasvaa pysyvästi

Tila

stok

esku

s

• Tilanteeseen johtaneet päätökset tehtiin jo 1970- ja 80-luvuilla• Kun työvoimaa ei ole luvassa, myös investoinnit Suomeen tyrehtyvät.

Väestöllinen huoltosuhde: alle 19- ja yli 65-vuotiaiden määrä jaettuna työikäisten määrällä.

09.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Suomen haaste Suomen vuosikymmeniä jatkuneen

talouskasvun perusta on kadonnut Työikäisten suomalaisten määrä laskee ainakin seuraavat 20 vuotta Samaan aikaan työelämän ulkopuolella eri syistä olevien osuus

Suomen väestöstä kasvaa

Jos työn tuottavuus ei kasva samassa tahdissa, työn määrän väheneminen tarkoittaa kansantalouden pienenemistä! Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua, sillä

vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske.

Joko suomalaisen työn tuottavuuden on noustava tai suomalaisen tekemän työn määrää on lisättävä Tästä syystä eläkeiän nostosta ja arkipyhistä puhutaan niin paljon Sen sijaan työn tuottavuudesta puhutaan paljon vähemmän.

Tällä hetkellä Suomen työvoima supistuu ja työn tuottavuus laskee!→ Suomen kansantalous supistuu!→ Elintasoa ja palveluita pidetään toistaiseksi yllä velaksi.


htt

p:/

/tila

sto

kesk

us.

fi/til

/ttu

t/2

01

2/t

tut_

20

12

_2

01

3-1

1-2

9_

tie_

00

1_

fi.h

tml

Koska uusien ihmisten tekeminen vie aikaa,suomalaisen työn tuottavuuden on noustava!

Ja se tarkoittaa investointeja työvälineisiin, prosesseihin ja osaamiseen.

Kansallinen tuottavuusparadoksi – haaste Suomen ICT-alalle Tuottavuutta parannetaan investoinneilla!

Investoinneilla työvälineisiin, toimintatapoihin ja osaamiseen Työn määrän vähentäminen ilman investointeja ei paranna tuottavuutta vaan

ainoastaan vähentää työn tulosten määrää

Olemme investoineet miljardeja yritysten ja julkishallinnon tietojärjestelmiin, mutta työn tuottavuus on laskenut! Teknologia ei nosta tuottavuutta, vaan teknologian mahdollistamat uudet

toimintatavat, liiketoimintamallit ja rakenteet Vanhan tehottoman toimintaprosessin automatisointi tuottaa vain automatisoitua

tehottomuutta!

Suomi on digitalisaation alisuorittaja! Maailman parhaista edellytyksistä huolimatta IC-tekniikkaa käytetään Suomessa

kilpailijamaita vähemmän, ja silloinkin vanhojen prosessien pyörittämiseen Esim. Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus, mutta sitä

käytetään vähiten Euroopassa…


… kyllä, vähiten Euroopassa

Survey of Schools: ICT in Education

Suomen on uskallettava tuhota turhaa työtä

Kolmannes työpaikoista katoaa joka tapauksessa, mutta mitkä?


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr


Mihin tarvitaan lypsäjää, kun lehmät kävelevät itse lypsyrobottiin?

Image: Lely


Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)

Esim. mahdollisuus seurata oman toimeentulotukihakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelin-tiedusteluihin vastaamisesta sosiaalityöhön

Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen” lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)

Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä.

Suomen luova tuho Kiihtyvä digitaalinen vallankumous

jakaa maailman talouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakenne muutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit. Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Avoimuus vauhdittaa digitalisaatiota

”digitaalinen liiketoiminta on hallituksen painopisteala”

Stubbin hallituksen minihallitusohjelma


Tieto on tietoyhteiskunnan rahaa: Tieto tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja investoidaan. Rahasäiliöön kätketyllä rahalla ei ole

arvoa … eikä suljettuun tieto-kantaan säilötyllä tiedolla.

Etenkin julkishallinnon tiedon-hallinnan tärkein tavoite tulisi olla tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointi.

“The best way to get value from data

is to give it away”

CC

2.0

Ge

ne

ric S

ha

re A

like

Att

ribu

tion

Wo

rld E

con

om

ic F

oru

m.

Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and Commissioner of the Digital Agenda

Avoin data

Perinteinen julkinen palveluinnovaatio

Julkinentietovara

Suljettu

rajapinta

Yritys Palvelu

Julk.sekt. Palvelu

Perinteisessä suljetussa mallissa palvelu”innovaatiot” on määriteltävä ja tietoluovutukset neuvoteltava ennakolta! Innovaatiojärjestelmä ja rahoitus tukee ennalta määriteltyjä projekteja Luovutettavat tiedot, rajapinnat ja maksuperusteet määriteltävä ennalta Tietovarojen käytön seuranta ja valvonta mahdollista ja välttämätöntä Tuloksena yksi ennalta määritelty palvelu. Esim. Sähköinen asiointi ja demokratia (SADe)

Suljettu

rajapinta

Julkinentietovara

Palvelu

Julkinentietovara

Julkinentietovara

Avoimia palveluinnovaatioita

Julkinentietovara

Yritys Palvelu

Julk.sekt. Palvelu

Avoimet rajapinnat mahdollistavat ”yllättävien” palveluiden kokeilemisen ja kehittymisen Maksutuotot ja maksukulut tietovarojen käytöstä jäävät saamatta Potentiaali innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan (ja verotulojen) kasvuun Innovaatioita ja suunnanmuutoksia myös palveluiden kehittelyn aikana Tietojen käyttöä ei voi valvoa eikä kontrolloida

Avoimet

rajapinnat

Yritys Palvelu

PalveluPalvelu

Palvelu

Esim. Duunitori.fi(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)

Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.


Tiedon avoin tuotanto luopuu monopolista tietoon Tuotetaan tietoa joukkoistamalla ja

julkaistaan tulos avoimella lisenssillä Esim. Creative Commons julkaisulisenssit mahdollistavat

tuotetun tiedon edelleen kehittämisen ja julkaisemisen samalla periaatteella

Esim. Lukion pitkä matematiikka I ja Ruotsin koulujen Minecraft-oppimateriaalit Mikä toimintatapa mahdollistaisi yleisemmin avoimet sähköiset oppimateriaalit?

Oletusarvona perinteinen tekijänoikeus, jos ei muuta ilmoiteta Kannustaa tekijöitä luomaan uutta antamalla määräaikaisen monopolin luodun

aineiston käyttöön Vuosikymmenten kuluessa ja sisältöbisneksen kasvaessa monopolien kestoa on

venytetty, ja oikeuksia ostavien mediayhtiöiden asema on vahvistunut

Entä jos oletuslisenssinä olisikin esim. CC 2.0 by nc? Tekijän kontrolli työnsä tulosten käyttöön heikkenisi, ja julkaisijan tulot vähenisivät Tiedon ja siitä koostuvien teosten hyödyntäminen ja jatkokehitys helpottuisivat


Keksintöjä ei suojata patenteilla vaan ne julkaistaan mahdollisimman laajasti

Taloudelliset kannusteet epäsuoria Innovaatioprosessi kiihtyy

Luo markkinoita

Esimerkiksi: Linux

Valokuva Robottilennokit

Mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, ja millaisilla immateriaalioikeuksillase missäkin tilanteessa saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla?

Avoin innovaatioprosessi

30.9.2010 www.kasvi.org 23

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua?

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013

Presentations & Public Speaking

Tulevaisuuden avoin luova Suomi