Yleiskatsaus SOSKU-hankkeeseen

Yleiskatsaus SOSKU-hankkeeseen

Ohjausryhmän kokous 15.2.2017

Helsinki

Jarno Karjalainen

SOSKU-hanke

• SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä.

• Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat.• www.thl.fi/sosku• Toteuttajat: THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun

hyvinvointikuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Vantaan kaupunki

• Tutkimus, koulutus, kehittäminen• Yksilötyö, ryhmätoiminta, verkostot

22.8.2017Esityksen nimi / Tekijä2

SOSKU-hankkeen tavoitteet ja toteutus

1. Uusien asiakaslähtöisten toimintamallien ja työotteiden kehittäminen– Työtapojen kehittäminen– Uusien palvelumallien ja sisältöjen kehittäminen– Palvelupolkujen ja verkostoyhteistyön kehittäminen

2. Sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja arvioinnin kehittäminen – Kehittämistyön kokoaminen, jäsentäminen ja kuvaus, hyvät käytännöt– Sosiaalisen kuntoutuksen tutkimus– Arviointi, vaikuttavuus, välineet, mittarit

3. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen ja valtakunnallinen verkostoyhteistyö– Koulutuspilotit, koulutus– Oppimateriaalit

4. Valtakunnallinen verkostoyhteistyö– Sosiaalisen kuntoutuksen oppimisverkostot, tiedotus, tilaisuudet– Yhteistyö eri hankkeiden kanssa– Arvioinnin kehittäminen

5. Sosiaalisen kuntoutuksen lainsäädäntötyön tukeminen – Sosiaalisen kuntoutuksen tutkimus


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Työtavat, palvelumallit ja sisällöt• Asiakaskyselyjen, yksilöhaastattelujen ja ryhmätyöskentelyn avulla on saatu

selville asiakkaiden näkemyksiä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistarpeista.

• On toteutettu sosiaalisen kuntoutuksen ydintoimintojen kehittämistä ja uusien työtapojen kokeiluja.

• Toiminnassa ovat korostuneet erityisesti asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen (esim. asiakasraadit, kokemusasiantuntijatoiminta).


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Työtavat, palvelumallit ja sisällöt - Yksilötyöskentely

– Yksilötyöskentelyn menetelminä on keskustelutapaamisia, kotikäyntejä, verkostotapaamisia, toiminnallisuutta, intensiivistä yksilötyöskentelyä sekä asiakkaan avustamista ja tukemista konkreettisten asioiden hoidossa (ns. arjen koutsina toimiminen).

– Intensiivisen yksilötyöskentelyn avulla on saatu tietoa siitä, miten asiakkaiden prosessit etenevät ja mitä tahoja asiakkaan kanssa toimii.

– Yksilötyöskentelyssä on käytetty apuna erilaisia menetelmiä, esimerkiksi taideperustaisia menetelmiä.


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Työtavat, palvelumallit ja sisällöt - Yksilötyöskentely

– Tuloksia:– Sosiaalisessa kuntoutuksessa vaadittava työote on rinnalla kulkemista,

valmentavaa työtä. Asiakasta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä autetaan myös hyödyntämään niitä.

– Tuen tarpeet tulee arvioida aina yksilökohtaisesti. – Ajan antaminen ja luottamussuhteen muodostaminen asiakkaaseen.– Työskentely virastojen ja toimistojen ulkopuolella. – Perheen ja lähiyhteisöjen tukeminen on osoittautunut tärkeäksi, koska

lähiverkostot tukevat kuntoutumista. – Asiakkaiden tapaaminen kotona ja heidän arjessaan. Kotiin vietävä ja yksilöllinen

sosiaalisen kuntoutuksen palvelu tukee asiakasta hänen arjessaan.


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Työtavat, palvelumallit ja sisällöt - Ryhmätyöskentely

– Ryhmätoimintapiloteissa on saatu kokemuksia siitä, miten erilaiset ryhmät toimivat ja mikä merkitys niillä on asiakkaiden kuntoutumiseen.

– Ryhmien teemat ovat liittyneet esimerkiksi päivärytmin löytämiseen, velkaneuvontaan, asunnonhakuun, työtoimintaan tutustumiseen tai oman jatkopolun löytämiseen.

– Toiminnallisuus on ollut tärkeä osa ryhmätoimintaa– Tuloksia:– Toiminnan sisällön suunnittelu yhteistyössä asiakkaiden kanssa. – Sisältöjen monipuolisuus, sisällöt ovat olleet hyvin monentyyppisiä riippuen

ryhmään osallistuvien asiakkaiden tavoitteista ja toiveista– Turvallisuus, jolloin voi olla oma itsensä ja näyttää tunteensa– Arjenhallinnan tukeminen


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Työtavat, palvelumallit ja sisällöt - Ryhmätyöskentely

– Tuloksia:– Taide- ja kulttuurilähtöiset, luovat menetelmät ovat toimineet hyvin sosiaalisessa

kuntoutuksessa ja niitä on hyödynnetty monessa osahankkeessa; esimerkkeinä Naisen kuva -ryhmä, Tarinani on voimani -ryhmä, Teatteriryhmä ja Kombi-bänditoiminta

– Green care -menetelmät ovat myös toimineet hyvin: osahankkeissa on hyödynnetty palstaviljelyä ja toimintaa maa-/hevostiloilla

– Ryhmätoimintaan sopivat myös terveysteemat, jolloin ryhmä tukee esimerkiksi painonhallinnassa, tupakasta irti pääsemisessä, masennuksesta toipumisessa ja liikunnan lisäämisessä

– Ryhmätoiminnassa on ollut sisältönä myös yleisötapahtumiin osallistumista ja tutustumista, mikä on edistänyt asiakkaiden yhteisöllistä osallisuutta

– Päivystysluonteinen toiminta esimerkiksi palvelukahvilan muodossa madaltaa kynnystä hakea tukea ja neuvoa


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Palvelupolut ja verkostoyhteistyö

– Sosiaalisen kuntoutuksen toteuttaminen ja sen kehittäminen edellyttävät yhteistyötä– Osahankkeissa on kartoitettu sosiaalisen kuntoutuksen parissa toimivia tahoja kunta- tai

seututasolla. – Sosiaalisen kuntoutuksen toimijatahojen yhteiset tapaamiset, avoimet keskustelutilaisuudet– Sosiaalisen kuntoutuksen kansallisen teematyön toiminta. Diakonia-ammattikorkeakoulu

(Diak) koordinoi ja valtakunnallista verkostoyhteistyötä. Tavoitteena on avoin teematyöprosessi, jossa edistetään sosiaalista kuntoutusta keskustelujen ja muilta toimijoilta oppimisen avulla.

– Esimerkkejä yhteistyöstä:• Seinäjoen osahanketta toteutetaan poikkihallinnollisena yhteistyönä Seinäjoen

kaupungin omissa palveluissa ja muiden eri toimijoiden kanssa. Yhteistyösuhteissaan osahanke on ankkuroitunut vahvimmin työllisyyspalveluihin.

• Metropolia Ammattikorkeakoulun osahankkeessa rakennetaan yhteistyösuhteita taidekentän ja sosiaalisen kuntoutuksen toimijoiden välille.

• Rovaniemen osahankkeessa kuntalaiset ja koululaiset on otettu mukaan: kaikki nuoret (myös he, joilla ei ole tällä hetkellä ongelmia) sekä kokemusasiantuntijanuoret (osallisuus ja käyttäjälähtöinen kehittäminen).

• Mikkelin Olkkarissa on keskitettynä nuorten parissa toimivat.


Sosiaalisen kuntoutuksen laadun ja arvioinnin kehittäminen sekä tutkimus

– Mittaripilotit: Kykyviisari, SOSKU-Tutka, Mun elämä –mittari– Kuntoutussäätiön koonnit ja analysoinnit SOSKU-hankekokonaisuudesta,

tarvekartoituskysely sekä kysely asiakastyön dokumentoinnista kunta- tai seututason osahankkeille ja sosiaalisen kuntoutuksen portaalin kehittäminen.

– THL:n toteuttama tutkimus kuntien valmiudesta sosiaalisen kuntoutuksen toteutukseen ja uuden lainsäädännön vastaanottoon.

– Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus sosiaalisen kuntoutuksen aukkopaikoista.

– Kuntoutussäätiön laadullinen tutkimus asiakas - työntekijä-roolien mahdollisesta muutoksesta sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisessä.

– Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus taidelähtöisten menetelmien käytöstä osana sosiaalista kuntoutusta. Lisäksi ”Elämäni sävelet” -toimintamalli sosiaalisen kuntoutuksen käyttöön. Mallin pilotointi.

– Seinäjoen tutkimus sosiaalisen kuntoutuksen nykytilasta Seinäjoella.


Tuloksia

– Asiakkaiden osallistuminen yhteiskehittämiseen monipuolistaa asiakkaiden rooleja siten, että sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistoiminnasta ja palvelujen tuottamiseen osallistumisesta voi tulla myös osa heidän omaa kuntoutumistaan (Kuntoutussäätiö).

– Asiakkaiden tapaaminen kotona ja heidän arjessaan (FSHKY). – Yhteistyö- ja kumppanuusmalli urheiluseurojen sekä kulttuuri- ja liikuntatoimen

kanssa. Yhteistyö on tarjonnut asiakkaille uudenlaisia tapoja osallisuuteen sekä työntekijöille uudenlaisia menetelmiä ja mahdollisuuksia sosiaalipalveluissa. (Jyväskylä).

– Arjen avaimet -ryhmä on juurtunut Järvenpään sosiaaliseen kuntoutukseen kuntouttavan työtoiminnan ryhmäksi ja Masennuksesta toipuvien ryhmä puolestaan Mieli Maasta ry:n toiminnaksi (Järvenpää).


Tuloksia

– Yhteistyö Mikkelin Teatterin kanssa Kuhan selviit, arki on draamaa -ryhmän muodossa. Ryhmätoiminnan opinnollistaminen osaksi Etelä-Savon ammattiopiston koulutusta. Jokainen ryhmäläinen on oikeutettu ryhmäprosessin jälkeen tutkinnonosan arviointiin ja todistukseen riippumatta siitä, onko hän kirjoilla Etelä-Savon ammattiopistossa. (Mikkeli/Essote)

– Kombi-bänditoiminta yhteistyössä AVANTI-työllisyyspalvelujen, kansalaisopiston ja kulttuuritoimen kanssa. Toimintaa jatketaan edelleen ja tavoitteena on vakiinnuttaa se osaksi kuntouttavaa työtoimintaa (Seinäjoki).

– EHPÄ-päätös: Palveluohjaajat tekevät ryhmätoimintaan valituille asiakkaille EHPÄ-päätöksen (ehdotettu päätös) ja ilmoittavat siitä suoraan päättävälle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä tarkastaa päätöksen ja hyväksyy sen. EHPÄ-päätöksen ansiosta asiakas on voinut aloittaa ryhmätoiminnassa jo muutamia päiviä aktivointisuunnitelman tekemisen ja alkuhaastattelun jälkeen. (Vantaa)


Toimintamallien ja työotteiden kehittäminen: Työtavat, palvelumallit ja sisällöt

– Vertaistoiminnan kehittämiseen perustuvat mallit: Lähivertaiskoulutus ja Vertaisneuvojakoulutus: Järvenpäässä on vertaisille tarjottu mahdollisuutta tukea asiakkaita ja neuvoa esimerkiksi eri palveluiden käytössä. Vertaisneuvojatoiminta ja siihen liittyvä koulutus ovat tuoneet uutta resurssia sosiaalityöhön. Järvenpään vertaisneuvojakoulutukseen osallistuneiden mukaan toiminnasta on ollut apua heille, jotka tarvitsevat apua ja tukea virastoissa asioimiseen, lomakkeiden täyttämiseen ja sähköiseen asiointiin. Esille nostettiin erityisesti auttaminen netissä hoidettavien asioiden hoidossa.

– Ennaltaehkäisevää työskentelyä on tehty Rovaniemen osahankkeessa, ja kohde-ryhmänä ovat nuoret perusopetuksen yläluokilla olevat oppilaat (mm. nuorten toimintakioski –toiminta, Hyppytunti- ja kaveritoiminta, Ennaltaehkäisyyn painottuva luokkatyöskentely, Nuorisotila ”Meän tila”)


Kehittämisehdotuksia

• Johdolla on keskeinen asema sosiaalisen kuntoutuksen toimivuuden takaajana monialaisen yhteistyön toteuttamisessa ja sen viemisessä käytäntöön. Työntekijät tarvitsevat riittävän tuen sosiaalityön tekemiseen sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä.

• Jollain taholla tulee olla vastuu sosiaalisen kuntoutuksen työtavan ja palveluiden toteutuksesta sekä niiden jatkuvasta kehittämisestä.

• Mikäli koko verkosto sosiaalisen kuntoutuksen eri asiakasryhmien toimijoista on tiedossa, voidaan keskustelua käydä varhaisenkin tuen tarpeen ilmetessä. Päätökset tulisi tehdä keskustellen muiden asiakkaan kannalta oleellisten toimijoiden ja asiakkaan itsensä kanssa.

• Kuntoutuksesta päättävän tulee olla tietoinen alueella olevista sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksista.


Kehittämisehdotuksia

• Yhteistyötä Kelan kanssa tulee tiivistää. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi työparina toimimista Kelan työntekijän kanssa.

• Nuorten kohdalla matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä ja sosiaalista toimintakykyä vahvistava tuki tulisi aloittaa jo peruskoulussa ennen kuin siirtymä peruskoulusta jatko-opiskeluun tapahtuu.

• Suoritteiden sijasta tulisi kiinnittää huomiota siihen, mitä vaikutuksia palveluilla on asiakkaille eli mitä muutoksia heidän elämäntilanteessaan tapahtuu. Jotta näyttöön perustuvien käytäntöjen suuntaan voitaisiin edetä, tämä edellyttäisi myös toimivaa infrastruktuuria rekisteröintikäytäntöineen.

• Sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen edellyttää tietoa myös fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintakyvyn määrittelyä tulee selkeyttää.


SOSKU-hankkeen väliraportti

• Linkki väliraporttiin: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/ajankohtaista

• Hanketoiminnan kuvaus ja väliarviointi ajalta 1.4.2015 - 30.4.2016• Sisältö:• 1 Hankekokonaisuuden esittely: johdanto, tavoitteet, roolit, toteuttaminen• 2 Väliarviointi: Hyöty, tuotoksia ja tuloksia, innovatiivisuus, juurruttaminen,

toimeenpanon onnistuneisuus• 3 Osahankkeiden omat osiot


Vuosi 2017

Tammi-huhtikuu

Touko-elokuu

Syys-joulukuu


24.1. Hyvät käytännöt -työpaja2.2. KUVE-verkosto1.-2.2. Sokran seminaari8.2. Teematyöseminaari, Tampere9.2. Projektiryhmä, SeinäjokiKehittävän arvioinnin työpajat (helmi-huhti)Hyvät käytännöt –työpaja, RovaniemiDiakin koulutus alkaa22.-23.3. Projektiryhmä, RovaniemiAsiakkaiden ryhmähaastattelutRaportit:Väliraportti (viestintä)Maksatus/seurantaraportti (tammikuu)Itsearviointikysely (tammikuu)Kuntakyselyraportti (helmikuu)

3.5. Projektiryhmä, paikka avoin9.5. Vierailu GöteborgistaKulttuurilähtöisten menetelmien työpaja8.-9.6. KuntoutuspäivätVäliseminaari?14.6. Projektiryhmä, paikka avoinTeematyöseminaari (kesäkuu)Raportit:Diakin koulutusraporttiMaksatus/seurantaraportti (toukokuu)

Projektiryhmä (syyskuu)Teematyöseminaari (lokakuu)Projektiryhmä (lokakuu)Projektiryhmä (marraskuu)Raportit:Hyvät käytännöt –loppuraportti (muoto?)Metropolian tutkimusraporttiSosiaalisen kuntoutuksen artikkelikirjat (2)Maksatus/seurantaraportti (syyskuu)Opinnäytetyöt

Kiitos!


Presentations & Public Speaking

Yleiskatsaus SOSKU-hankkeeseen