Miten ihmisestä tuli ihminen?

Alustus ihmisen lyhyt historia –seminaarissa Kulttuurikeskus Sofiassa 17.9.2016

FT Antti HautamäkiProfessori (emeritus)

Mistä puhumme?• Yuval Noah Harari: Sapiens – Ihmisen lyhyt historia• Suuri kertomus• Homo ja Sapiens• Ihmisen kehitystä muokanneet vallankumoukset• Maailman yhdentyminen• Uskonnot ja ideologiat• Tekniikka ja kapitalismi• Humanismi• Hararin kritiikkiä

Ihmisen historiaa• 2,5 miljoonaa vuotta sitten Homo-suku kehittyy Afrikassa• 2 miljoonaa vuotta sitten ihmiset levittäytyvät Afrikasta Euraasiaan• Eri ihmislajit kehittyvät (Homo Erectus, Neandertalinihminen)• 200.000 vuotta sitten Homo Sapiens kehittyy Itä-Afrikassa• 30.000 vuotta sitten Neandertalinihmiset kuolevat sukupuuttoon• 13.000 vuotta sitten Homo Sapiens on ainoa jäljelle jäänyt ihmislaji• Tulevaisuudessa Superihmiset ottavat Homo Sapiensin paikan?

Suuret vallankumoukset• Merkittävimmät vallankumoukset1. 70.000 vuotta sitten kognitiivinen vallankumous2. 12.000 vuotta sitten maanviljelyn vallankumous3. 500 vuotta sitten tieteellinen vallankumous

Tieteellisen vallankumouksen seuraukset• 200 vuotta sitten teollinen vallankumous• Tulevaisuudessa älykkään suunnittelun vallankumous

Kognitiivinen vallankumous 70.000 vuotta sitten• ”Tiedon puu –mutaatio”• Kehittyi uudenlainen ajattelu- ja kommunikaatiokyky• Ihmisen kieli on monikäyttöinen• Kieli loi pohjan yhteistyölle ja yhteisön rakentamiselle• Ihmisellä on mielikuvitus, jonka asioista pystymme puhumaan asioista, joita ei

ole läsnä tai olemassa • Mielikuvitus mahdollisti kuvitteellisten yhteisöjen syntymisen• Kognitiivinen vallankumous teki nopeat ja jatkuvat muutokset mahdollisiksi ja

vapautti ihmisen biologian rajoitteista• Kirjoitus synty 5000 vuotta sitten ja vapautti muistin rajoituksista

Hyvin vanhaa alkeellista kirjoitusta 10.000 vuoden takaa

Maatalouden vallankumous• Metsästäjä-keräilijöiden elämä oli lyhyttä ja vaaroja täynnä mutta elämäntapansa

mukavampaa ja palkitsevampaa kuin talonpoikien, työläisten tai toimistovirkailijoiden elämäntapa• Maanviljely lisäsi ravinnon saatavuutta ja mahdollisti väestön kasvun ja suurien

yhteisöjen synnyn• Muutamat ruokakasvit (riisi, vehnä) ja hyödylliset eläimet (kana, sika, hevonen,

lammas) domestikoitiin • Nämä demestikoivatkin ihmisen• Eläinten domestikaatio perustuu raaoille menettelytavoille, jotka aiheuttavat

eläimille kärsimyksiä • ”Moderni teollinen maatalous on historian suurin rikos”

Tieteellinen vallankumous 500 vuotta sitten• Sen taustalla on kolme tärkeää tekijää1. Halukkuus tunnustaa tietämättömyys (epäily ja uteliaisuus)2. Havaintojen tekeminen ja matematiikan keskeinen asema

(havainnot ja kokeellinen menetelmä, matematiikan soveltaminen ja käyttö teorioissa, tilastotiede jne.)

3. Uusien kykyjen hankkiminen (uusien taitojen ja tekniikkojen kehittäminen)

• Usko tieteen hyödyllisyyteen on ohjannut siihen varoja

Historian suunta kohti yhdentymistä• Yhdentymistä ovat edistäneet ja ilmentäneet kolme universaalia

järjestelmää:• Taloudellinen järjestelmä; ennen kaikkea rahajärjestelmä• ”Raha on universaalein ja tehokkain koskaan kehitetty keskinäiseen

luottamukseen perustuva järjestelmä.”• Rahan tärkein ominaisuus on universaali vaihdettavuus

• Poliittinen järjestelmä: imperiumit ja suurvallat• Imperiumit ovat monikansallisia ja laajentumishaluisia• Imperiumit ovat raakoja mutta luovat vakautta ja vaurautta

• Uskonnollinen järjestelmä: buddhalaisuus, kristinusko ja islam

Uskonnot • Uskonto on inhimillisten normien ja arvojen järjestelmä, joka perustuu

uskolle yli-inhimilliseen järjestykseen• Monoteistiset uskonnot kehittyivät polyteismistä, joka oli

suvaitsevaista ja lokaalia• Monoteistiset uskonnot pitävät omaa Jumalaansa/oppiansa ainoana

oikeana ja ovat lähetysintoisia• Uskonnon ratkaisevana yhteiskunnallisena tehtävänä on ollut antaa

yli-inhimillinen oikeutus yhteiskunnan hauraille rakenteille, jotka ovat ”kuvitteellisia järjestyksiä”

Teollinen vallankumous 200 vuotta sitten• Teollisen vallankumouksen merkittävin seuraus oli energian saatavuus• Teknologian kehitys on tuonut jatkuvasti käyttöömme uusia energialähteitä

(atomienergia, tuulivoima, bioenergia, maalämpö, aurinkokennot jne.)• Energiaa tulee olemaan loputtomasti• Energian saatavuus avasi käyttöön uusia raaka-aine-esiintymiä ja mahdollisti niiden

edullisen kuljetuksen• Teollinen vallankumous johti perheinstituution ja paikallisyhteisön romahtamiseen ja

niiden korvautumiseen valtiolla ja markkinoilla• ”Valtio ja markkinat ovat yksilön isä ja äiti”• Tiede ja teknologia luovat Superihmisen• Ihmisen ”kuolemattomuuden” tavoittelu: Gilgames-projekti

Kapitalismi ja konsumerismi• Kapitalismi perustuu uskoon siitä että talous kasvaa tulevaisuudessa• Kun tulevaisuuteen uskotaan, uskalletaan antaa luottoa uuden

tuotannon rahoittamiseksi• Jatkuvan kasvun turvaamiseksi voitot on sijoitettava takaisin

tuotantoon• Uudelle tuotannolle tarvitaan kysyntää ja tätä luodaan

markkinoinnilla ja kulutusideologioilla: ”itsensä hemmottelu on hyväksi ja säästäväisyys on itsensä sortamista”• Rikkaiden ylin käsky on Sijoita! ja muiden Osta!

Onko onnellisuus lisääntynyt historiassa?• Metsästäjä-keräilijät elivät ehkä tyydyttävämpää elämää kuin nykyään• Tuotantoeläinten kärsimykset ovat suunnattomia• Raha tuo onnea, mutta sen onnellisuutta lisäävä vaikutus vähenee tietyn rajan

jälkeen• Perheellä ja ystävillä on suurempi vaikutus onnellisuuteen kuin rahalla ja

terveydellä• Onnellisuus riippuu odotuksista ja vertailusta• ”Onnellisuus” on kemiallinen prosessi, joka riippuu hormoneista• Onnellisuus syntyy siitä että kokee elämänsä merkityksellisenä (uskonto)

• ”Mutta koska elämällä ei oikeasti ole merkitystä, onnellisuus perustuu itsepetokseen ja ryhmäpetokseen”

Hararin naturalismi ja evolutionismi• ”Tieteellisen biologian mukaan ihmisiä ei ole ’luotu’, … eikä ole

olemassa ’luojaa’, joka ’antaa’ ihmisille jotakin. On vain ilman minkäänlaista tarkoitusta etenevä sokea evoluutioprosessi, joka johtaa yksilöiden syntymään” (s. 129)• Ihmiset eivät ole kehittyneet ”tasavertaisiksi”• ”Evoluutio perustuu erilaisuudelle, eikä tasavertaisuudelle.”• ”Homo Sapiensilla ei ole luonnollisia oikeuksia sen paremmin kuin

hämähäkeillä, hyeenoilla tai simpansseillakaan.” (s. 131).• Vrt. Jari Ehrnrooth vs. T. Nagel (Mind and Cosmos)

Kuvitteelliset järjestykset• Hararin peruskäsitteitä on ”kuvitteellinen järjestys”, jonka perustuu ihmisen

mielivitukseen• Hararin mukaan demokratia, oikeusjärjestys, talous ja uskonto ovat kaikki

kuvitteellisia järjestyksiä ja sellaisena ”epätodellisia”• Harari yrittää selittää miksi uskomme tällaisiin järjestyksiin:

• Järjestys ei itse koskaan myönnä olevansa kuvitteellinen• Ihmiset kasvatetaan uskomaan niihin (uskonto, koululaitos jne.)• Kuvitteelliset järjestykset on upotettu osaksi aineellista maailmaa (temppelit ja palatsit)

• Filosofi John Searle argumentoi yhteiskunnallisen ontologian puolesta, joka perustuu yhteistyön biologiseen perustaan ja kollektiiviseen intentionaalisuuteen

• Yhteiskunnallinen järjestys on todellinen erityisesti sen takia, että se vaikuttaa toimintaamme ja tahtotilaamme (vrt. Emil Durkheim)

Humanismi on ”uskonto”• Humanismikin on Hararin mukaan uskonto (tai ideologia), jonka mukaan ”Homo

Sapensilla on ainutlaatuinen ja pyhä luonto, joka eroaa perustavalla tavalla kaikkien muiden eläinten ja ilmiöiden luonnosta”: ”Ylin hyvä on se, mikä on hyväksi Homo Sapiensille.” (259)• Humanismilla on kolme pääsuuntausta: liberaali, sosialistinen ja evolutionaarinen

humanismi• Liberaalin humanismin mukaan ihmisyys on yksilöllistä• Sosialistisen humanismin mukaan ihmisyys on kollektiivista• Evolutionaarinen humanismin mukaan ihmiskunta on muuttuva laji

• Hararin mukaan liberaali humanismi on ”suoraa perintöä kristillisestä uskosta vapaisiin ja ikuisesti eläviin yksilöllisiin sieluihin”• Harari on saanut posthumanismista (T. Morton) kannattajan itselleen

Humanismin merkitys (G.H. von Wright)• Humanismin tärkein tunnusmerkki on ihmisen kunnioitus ja arvokkuus• J.S.Mill: ihmisen luomuksista tärkein on ihminen itse• Humanismiin kuuluu sivistys, yksilön vapaus ja kehitys täydellisyyteen• Humanismi taistelee eriarvoisuutta vastaan; eriarvoisuus on vain

kuvitteellinen järjestys (vrt. naisten asema yhteiskunnassa)• Tieteen kannalta humanismi tarkoittaa tieteitä jotka tutkivat ihmistä

kulttuuriolentona; Harari tutkii ihmistä biologisena olentona• Humanismiin kuuluu luonnon kunnioittaminen, kun taas luonnon yläpuolelle

asettuminen on kohtalokasta hybristä• Superihminen ja Gilgames-projekti ovat aikamme vaarallisin hybris

Hararin kritiikkiä• Naturalismi: Näkökulmana on biologia ja biohistoria ja ihmistä tutkitaan biologisena

olentona• Ihminen on kuitenkin vahvasti kulttuuriolento

• Darwinismi: ihmiset ovat jo syntyessään erilaisia, siksi puhe ihmisten tasa-arvosta ja oikeuksista on fiktiota• Harari ei tee eroa arvojen ja tosia-asioiden välillä; tasa-arvo on nimenomaan arvo, jota tulee

tavoitella

• Humanismi on uskonto, ideologia ja fiktio; posthumanismi• Kuitenkin humanismi on ilmaus ihmisen hyvästä, kunnioituksesta ja arvokkuudesta

• Yhteiskunta: Käsitteelliset järjestykset ovat mielikuvituksen perustuvia, ”huojuvia” rakennelmia• Ihmisen luomat rakenteet ovat todella olemassa sosiaalisessa ontologiassa ja vaikuttavat ihmisten

toimintaan yhtä rautaisesti kuin luonnon lait

Taustalukemistoa

• Luonnolliset oikeudet: Ehrnrooth, J. (2016). Hyvintoimintayhteiskunta. Miten Aikamme Kriisi Ratkeaa. Kirjapaja. • Posthumanismi: Morton, T. (2010). The Ecological Thought. Cambridge,

Mass., London: Harvard University Press.• Naturalismin kritiikkiä: Nagel, T. (2012). Mind and cosmos. Why the

materialist Neo-Darwinian conception of nature is almost certainly false. Oxford: Oxford University Press.• Yhteiskunta: Searle, J. (1995). The Construction of Social Reality.• Humanismi: von Wright, G.H. (1981). Humanismi elämänasenteena. Otava