Kaisa Kuoppala: Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

Kaisa Kuoppala

Luonnonvarakeskus, Jokioinen

Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017

Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa

© Luonnonvarakeskus

Mistä lehmä saa valkuaista?

• Kaikesta typellisestä aineesta

– Nurmirehut, vilja

– Valkuaistäydennysrehut

• Mikrobit hajottavat rehuainesta pötsissä ja käyttävät typpeä ja ravintoaineita omaan kasvuun

• Pötsissä muodostuu mikrobimassaa, joka hajoaa juoksutusmahassa aminohapoiksi

• Aminohapot imeytyvät ohutsuolen seinämien läpi verenkiertoon ja käytettäviksi maidon muodostukseen maitorauhasessa

2 20.3.2017

Lypsylehmän OIV-saannista n. 75 %

mikrobivalkuaisesta

• Rehun energia- ja valkuaisarvo ovat yhteydessä

• Mitä sulavampaa eli energiapitoisempaa rehu on, sitä enemmän siitä voi muodostua mikrobivalkuaista, kun N:ä on riittävästi

• Mikrobien omaan kasvuun käyvät yksinkertaisetkin N-yhdisteet

• Osa rehuvalkuaisesta ohittaa pötsin

• OIV-saantiin vaikuttaa eniten säilörehun sulavuus mikrobivalkuaisen kautta

20.3.20173

4 20.3.2017

Rypsipohjaiset rehut soveltuvat

hyvin täydentämään säilörehua ja viljaa

• Rypsirouhe ja –puriste: lypsylehmän paras valkuaistäydennys

• Rypsi omalta tilalta

– Kylmäpuristettu rypsi

– Murskatut rypsinsiemenet

– Kokonaiset rypsinsiemenet

5 20.3.2017

Rypsirehun valinta vaikuttaa rehuannoksen

rasvapitoisuuteen – laskennallinen esimerkki

Säilö-rehu

Ohra-kaura

Rypsirehu

Mää-rä

Rehun rasva-pit.

Rasvan saanti

Ruokinnan rasva-pit.

RV

kg ka/pvkg ka

/pvg/kg ka g/pv g/kg ka g/pv

10 10 Rypsirouhe 2 44 898 41 758

10 10 Rypsipuriste 2 98 1006 46 716

10 8 Rypsipuriste 4 98 1120 51 1432

10 10Rypsipuriste,

kylmäpuristettu2 200 1210 55 618

10 10Rypsinsiemen, kokonainen tai

murskattu2 415 1640 75 470

Rehujen rasvapitoisuudet Luke Rehutaulukot www.luke.fi/rehutaulukot

25.0

27.5

30.0

32.5

35.0

20 30 40 50 60 70 80

Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka

Mai

do

ntu

ota

nto

, kg

EK

M/p

v

Runsas rasva vähentää maidontuotantoa:

tuotosvaste rasvalisäykselle käyräviivainen

Huhtanen ym.

Ohjeellinen rasvan käytön

yläraja

7

Nurmipalkokasvit• Puna-apila, valkoapila, alsikeapila,

sinimailanen

Yksivuotiset palkoviljat

• Väkirehuksi

• Härkäpapu, herne, sinilupiini

• Säilörehuksi

• Härkäpapu, herne, valkolupiini, virnat

Typen sidonta ja pötsimikrobit

- mikä yhdistelmä!

Palkokasveista on moneksimyös ruokinnassa

Kuva: Kaisa Kuoppala, ©Luke

Nurmipalkokasvit

• Puna-apila, valkoapila, alsikeapila ja sinimailanen kannattaa ottaa myös ei-luomunurmien seoksiin

• Sitovat typpeä, pitävät yllä peitteisyyttä

• Seokset lisäävät viljelyvarmuutta

• Myös eri lajikkeita seoksina

• Kerääjäkasvit ja aluskasvit!

Mitä lehmä tykkää?

• Lehmät syövät palkokasvin ja nurmisäilörehun seosta enemmän kuin nurmisäilörehua yksinään

• → Maitotuotos lisääntyy

• Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät

• Maidon rasvahappokoostumus paranee ihmisravitsemuksen kannalta

20.3.20178



9

Kun säilörehussa apilaa 30-70 %:Säilörehun syönti lisääntyy 1.3 kg ka/pv

Maitotuotos + 1.3 kg /pvEKM tuotos + 0.8 kg/pvValkuaistuotos + 31 g/pv

Kuva: Eeva Saarisalo

Sinimailanen (Medicago sativa L.)

”The Queen of forage crops”

• Lucerne, alfalfa

• Tärkein nurmipalkokasvi maailmassa

• Monivuotinen typensitojakasvi, maan rakenteen parantaja, satoisa, sisältää runsaasti valkuaista

• Käyttö eläimille

– säilörehu, kuiva heinä, laidun

• Viljelyvaatimukset, oikea maalaji, kestää kuivuutta, mutta ei märkää kylmää tallaamista

10

Lue lisää: Seija Jaakkolan esitelmä ProAgriamaitovalmennuspäivillä 2013

http://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/sinimailanen_lypsylehman_ruokinnassa_pro_agria_05092013_1.pdfKuva: ©Luke/Kaisa Kuoppala

Sinimailanen

1120.3.2017

• Heinäkasveihin verrattuna sinimailasessa (kuten myös puna-apilassa) yleensä paljon valkuaista, pienempi kuitupitoisuus, sulamattoman kuidun osuus suuri, kuidun ja

orgaanisen aineen sulavuus huonompi• Runsas syönti kompensoi heikkoa sulavuutta• Maitotuotos tutkimuksissa usein sama tai parempi verrattuna

heinäkasveihin ja puna-apilaan • ero riippuu siitä minkälaisia rehuja (sulavuus, käymislaatu)

ja ruokintoja verrataan (meillä nurmiheinäkasvit sulavampia ja eri lajeja kuin etelämpänä…)

• Huomio typen hyväksikäyttöön • Pelkkä sinimailasrehu - typen hyväksikäyttö heikko= > seokset heinäkasvien kanssa ja/tai valkuaisrehun

vähentäminen

Palkoviljoista säilörehua

• Hyöty palkokasvien käytöstä tulee usein peltoviljelyn puolelta

• Haasteetkin ovat suuremmat viljelyssä, korjuussa, säilönnässä ja ruokintamenetelmissä kuin varsinaisessa lehmien ravitsemuksessa

• Märehtijä kyllä syö palkokasvirehuja ja tuottaa hyvin maitoa kunhan ne rehut saadaan ruokintapöydälle oikeaan aikaan korjattuna ja hyvin säilyneinä!

• Palkokasvisäilörehu on usein märkää, joka voi olla hyvä asia seosrehun teossa, mutta yksinään syötettäessä hankala

• Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille sellaisenaan

• Sopivat seosrehuruokintatiloille

20.3.201712


SÄILÖREHU tutkimustuloksiaSeoksena viljan kanssa:

• Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehut parempia kuin

2.sadon nurmisäilörehu (Juutinen ym. 2011, Luke Maaninka)

• 50 % hyvälaatuisesta nurmisäilörehusta korvattiin

härkäpapuvehnäsäilörehulla -> ei eroa syönnissä tai

maitotuotoksessa (Jaakkola ym. 2014, HY Viikki)

• Hyvälaatuisen nurmisäilörehun korvaaminen 30 % tai 70 %

härkäpapuvehnäsäilörehulla ei vaikuttanut merkitsevästi

syöntiin tai tuotokseen (Haag 2007, SLU Ruotsi)

• Nurmisäilörehun korvaaminen herneohrasäilörehulla lisäsi

tuotosta, suositus 2/3 säilörehusta (Pursiainen & Tuori, HY

Viikki)

Sellaisenaan:

• Härkäpapusäilörehua seosrehussa 75% karkearehusta yhtä

hyvä kuin nurmisäilörehu (Palmio ym. 2015, Luke Maaninka)1320.3.2017

Palkokasvisäilörehujen D-arvo ei kerro koko totuutta ruokintavaikutuksesta

• Palkokasvisäilörehujen D-arvo on tyypillisesti matalampi kuin normaalin nurmisäilörehun

• Tuotantovaikutus ei kuitenkaan ole yhtä suoraviivainen

• Karkearehuruokinnan monipuolistaminen lisää syöntiä

– Huomioitu syönti-indeksissä (mm. KarjaKompassissa)

• Syöntiä lisäämällä lehmät pystyvät ylläpitämään maitotuotoksen tai tuotoksen lasku vain vähäistä, vaikka paremmin sulavaa rehua korvataan huonommin sulavalla

14 20.3.2017

Kuvat: ©Luke /Kaisa Kuoppala

© Luonnonvarakeskus15 20.3.2017

Milloin härkäpapu pitäisi korjata säilörehuksi?

16 20.3.2017

Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys eri kokeissa v. 2012-2015

y = 146.5x - 3801R² = 0.7043

Lajike_vuosi

Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon –hankkeiden tuloksia


17

D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka)

Luke Rehutaulukoissa D-arvot:06043 Härkäpapukasvusto, täysi kukinta 65006044 Härkäpapukasvusto, palon aiheet 60006045 Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560

Lajike_vuosi

Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5.

Aikavälillä 70-100 pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria

muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja

punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey –lajikkeet

18Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke

Palkokasvien säilönnässä on haasteita joka vaiheessa

• Raaka-aine

– Palkokasvit ovat nurmiheiniä haastavampia säilöttäviä

– Matala sokeripitoisuus ja korkea puskurikapasiteetti (kyky

vastustaa pH:n laskua), pienempi kuiva-ainepitoisuus

– Happosäilöntäaine varmistaa onnistumisen, jos esikuivatus ei

onnistu, biologista säilöntäainetta vain esikuivatulle

– Rakenteelliset ominaisuudet

• Varsi on paksu, esikuivatus on hankalaa, paksu varsi ei

kuivu helposti

• Karho voi olla päältä rutikuivaa ja alta märkää

• Pitkä esikuivatus ja kova käsittely -> lehdet varisevat ->

sulavuus huononee

• Säätila: ilman kosteus lisääntyy syksyä kohti, esikuivaus

vaikeutuu

– Puristenesteen määrä, märkä rehu jäätyy

• Korjuutekniikka

– Variseminen, rehuun maata

19Kuvat: Kaisa Kuoppala, ©Luke


• Kylvö mahdollisimman aikaisin

• Palkojen kehittymisen ja lehtien seuraaminen kasvuston sisältä

• Kun palot pulleita ja lehdet vielä vihreitä

• Hyvän sään aikana! Syksyä kohti ilman kosteus lisääntyy eikä poutasää enää kuivata

• Säilöntäaine

20 20.3.2017

2120.3.2017

Yksivuotiset palkoviljat lehmien väkirehuna

• Sisältävät sekä energiaa että valkuaista

– energiavarastona tärkkelys tai rasva

– valkuaisen laatu

– pötsihajoavuus, aminohappokoostumus

• Sisältävät haitta-aineita

– mm. visiini, konvisiini, tanniinit

– pötsimikrobit hajottavat niitä, joten niistä ei ole märehtijöille haittaa

21

2220.3.2017

Palkoviljat verrattuna rypsiin ja soijaan • Raakavalkuaista selvästi vähemmän, mutta tärkkelystä enemmän

kuin valkuaisrehuissa

• Suuri hvo-arvo, > 0,80

• Valkuaisessa metioniinia niukasti

• Sisältävät fosforia (g/kg ka) vähemmän kuin rypsi (9,4)

– herne (5,2) härkäpapu ja lupiini (6,5)

Palkoviljat verrattuna viljoihin • Raakavalkuaista selvästi enemmän, mutta tärkkelystä vähemmän

kuin viljoissa

• viljoissa tärkkelystä > 460 – 670 g/kg ka

• viljoissa raakavalkuaista < 134 g/kg ka

23

Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat

Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME-arvo

g/kg

ka g/100 g RV %

g/kg

ka

MJ/kg

ka

Rypsirouhe 379 2.8 1.8 5.8 63 154 11.4

Rypsipuriste 358 2.8 1.8 5.8 60 171 12.3

Soijarouhe 520 2.9 1.4 6.2 75 173 13.0

Herne 230 2.6 0.9 7.1 80 116 13.3

Härkäpapu 300 2.6 0.6 5.9 80 123 12.8

Lupiini 340 2.7 0.7 4.7 85 118 13.2

• Herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniinia, joten sen saanti voi tulla rajoittavaksi

• Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna

Tutkimustuloksia: VÄKIREHU

• Viljaa korvattaessa herne yleensä lisää maitotuotosta

– Valkuaislisästä voidaan korvata 15-20 % vaikuttamatta maidontuotantoon tai – koostumukseen

• Ulkomaisia kokeita: Soijaa voi korvata härkäpavulla ja lupiinilla

vaikuttamatta maitotuotokseen

– Maidon ja plasman ureapitoisuudet matalammat härkäpapuruokinnalla

– Lupiinin rasvahappokoostumus voi vaikuttaa maidon rasvan koostumukseen

• Rypsi on parempaa kuin soija

2420.3.2017

25

• Lypsylehmille väkirehussa joko rapsirouhetta, härkäpapua tai sinilupiinia, kontrolli ei valkuaislisää (kaikilla ohra, kaura, melassileike ja kivennäiset ja vitamiinit), sama määrä valkuaista eri valkuaislisistä. Perusrehuna 1.sadon sr. jossa korkea sulavuus ja raakavalkuaispitoisuus

• Rapsi ja härkäpapu lisäsivät säilörehun ja kokonaissyöntiä• Kontrollin maitotuotos oli matalin, mutta ero hävisi

energiakorjattuna maitona (EKM) esitettynä

31,5

32,0

32,5

33,0

33,5

34,0

34,5

35,0

35,5

36,0

Maito EKM

Kg

/pv Kontrolli

Rapsi

Hpapu

Lupiini

a

12,0 13,0 13,0 12,1

10,510,6 10,6

10,4

0

5

10

15

20

25

Kontrolli Rapsi Hpapu Lupiini

Kg

ka/

pv

Väkirehu

Säilörehu

Valkuaisväkirehukoe Luke Jokioinen

20.3.201726

• Härkäpapu edisti mikrobitypen ja rapsi rehutypen (g/pv) virtausta pötsistä alempaan ruoansulatuskanavaan

• Pötsin ammoniakkitasossa tai maidon ureapitoisuudessa ei ollut eroja valkuaislähteiden välillä

• Typen hyväksikäytössä ei ollut eroja valkuaislähteiden välillä

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

Kontrolli

Rapsi

Hpapu

Lupiini

typen eritys maidossa / typen saanti rehuissa

• Härkäpapu ja sinilupiini ovatlähes rapsirouheen veroisiavalkuaisrehuja

• Härkäpavun valkuaisvaste olisuurempi kuin lupiinin, muttapienempi kuin rapsirouheen

• Rypsirouheella parempi kuinsoijalla (Rinne ym. 2015)

Typen hyväksikäyttö

Typen hyväksikäyttö lehmällä• Valkuaislisä nostaa maitotuotosta mutta huonontaa

N hyväksikäyttöä

• Parhaimmillaan n. 32-35% rehuvalkuaisesta syntetisoituu maitovalkuaiseksi

• Eli noin kolmannes eläimen syömästä typestä erittyy

maitovalkuaisen typpenä ja kaksi kolmasosaa sonnan ja

virtsan typpenä

• Palkokasvien valkuaisen pötsihajoavuus suuri

• Lannan mukana N peltokasvien ravinteeksi

• Vähentää N-lannoituksen tarvetta

• Lisävalkuaisen lähde (härkäpapu, rapsi, lupiini) ei näyttäisi vaikuttavan typen hyväksikäyttöön

20.3.201727


• Rypsirouhe ja -puriste

– Parempi valkuaisrehu kuin soija

– Kotimainen tuotanto ei riitä, suurin osa tuodaan

– Omalla tilalla öljynpuristus, yhteistyö naapurien kanssa

• Härkäpapu ja herne voivat korvata osan rypsistä

– Ravitsemuksellisesti ja taloudellisesti

– Oman tilan siemen parantaa kannattavuutta

– N-lannoituksen väheneminen

– Monipuolinen rehujen hiilihydraattikoostumus

• Valkuaistäydennysrehu jätetään pois

– Valkuaista vain perusrehuista

– Tuotos alenee n. 10 %20.3.201728

Kuva: ©Luke / Kaisa Kuoppala

Omavarainen valkuainen = tilalla tuotettu, lähellä tuotettu, kotimainen…?

Mikä on kannattavaa?

• Rehujen ja maidon hinnat ratkaisevat

• Valkuainen on rehuannoksen kallein komponentti

• Ravinteiden hyväksikäytön parantamisesta ei makseta, ainakaan toistaiseksi

• Taloudellisin valkuainen perusrehuista: hyvälaatuinen säilörehu + vilja

• Lehmillä ei ole välttämätöntä valkuaisen ”tarvetta” vaan maitotuotos muodostuu vasteena käytettävissä oleville maidon lähtöaineille

• Ei OIV-puutostautia!

• Takavuosien rehujen ja maidon hinnoilla valkuaisrehuja on kannattanut kuitenkin käyttää, mutta mikä on tilanne nyt?

20.3.201729


30

Keinoja paremman valkuais-omavaraisuuden saavuttamiseen lypsykarjatilalla

• Perusrehun laatu tärkeintä! • Nurmen korjuu hyvin sulavana (D-arvo tavoite 690 g/kg ka)

• Säilörehun hyvä säilönnällinen laatu

• Apilat tai sinimailanen mukaan nurmiin

• Monipuolinen karkearehu (eri heinäkasvit, apilat, kokoviljat)

• Palkoviljat mukana kokoviljasäilörehun sadon parantamisessa ja raakavalkuaispitoisuuden nostamisessa

• Osa rypsirouheesta/-puristeesta voidaan korvata herneellä tai härkäpavulla lypsylehmien ruokinnassa


Tilakohtaisesti mietittävä

31

• Typen kierto, lannoitetypen säästöt + valkuaiskasvituki

• Siemenkustannus

• Lannan levitys

• Maidon hinta

• Nurmisäilörehun hinta

• Koneketjut, siilot

• Viljelykierrot

• Omavaraista on myös naapurien välinen yhteistyöja lähellä tuotettu rehu (alueellinen omavaraisuus)


© Luonnonvarakeskus32

facebook.com/valkuaisfoorumi

twitter.com/valkuaisfoorumi

hamk.fi/valkuaisfoorumi


Kiitos!

Science

Kaisa Kuoppala: Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa