Poliittisen taloustieteen agenda

Esitelmä talous ja arvo -seminaarissaTeppo Eskelinen

Poliittisen taloustieteen ongelma 1: historiallisuus (1)

Klassinen poliittinen taloustiede: varallisuus, kauppa, riisto, hyöty...

Metodologinen ja arvoteoreettinen käänne: uusklassinen taloustiede

Intersubjektiivisten hyötyvertailujen mahdollisuuden kiistäminen

Marginalismi Metodologinen matematisoituminen

...historiallisuus (2)

Talouden uusklassinen tutkimus: rationaa-listen maksimoijien muodostamien idea-lisoitujen markkinapaikkojen sisäisten optimaalisuuksien eksakti kuvaaminen.

Kuitenkaan paluu historialliseen me-netelmään ei mahdollista

Myös institutionaalinen hajaannus

Poliittisen taloustieteen ongelma 2: kohde (1)

Uusklassisen taloustieteen eräs ongelma “mikrotasoon” keskittyminen: yksittäiset markkinat ja markkinatoimijat, marginaalit.

Makrotalouden tutkimus yhteiskuntien poliittisen ohjauksen kannalta relevantimpaa, “metsän näkeminen puilta”

Kuitenkaan poliittista taloustiedettä ei voi määritellä kohteen kautta.

...kohde (2)

Kiinnostavaa myös “lattiatason” taloudelliset neuvottelut ja kamppailut

Kohteeksi määrittyy mieluiten poliittisuus (valta, instituutiot, neuvottelut) kuin “suuren” tason talous

Kolme esimerkkiä poliittisen taloustieteen

kysymyksenasetteluista Arvon ongelma: Mikä taloudessa on

arvokasta? Kulttuurin ongelma: Miten kapitalismin

kulttuuri suhtautuu yksilölliseen/kollektiiviseen määrittelyyn ja määrittelyvaltaan?

Mallin ongelma: Mikä taloudessa on yleistä, ylihistoriallista, ylikulttuurista?

→ Kaikki näistä osoittavat poliittisten kysymyksenasettelujen löytyvän taustalta

Arvon ongelma

Mikä on arvokasta? Mistä arvo tulee? Arvon tuotanto vs työnjako Työnjaon olosuhteissa ei voi sanoa vain

jonkun tahon tuottavan arvoa Fordistinen sukupuolten työnjako, Julkisen

ja yksityisen työnjako

Taloustieteen implisiittiset arvoteoriat

Arvo on työssä (Marx, Locke) Arvo on työn tuloksessa, tuotteessa, tavarassa Arvo on kysynnän ja tarjonnan vastaavuudessa

(uusklassinen taloustiede)

Näistä teorioista eteenpäin

Arvo intersubjektiivisena: arvoa määritellään ihmisten kanssakäymisessä laajasti, ei ainoastaan vaihdanta (myös esim työnjako)

Arvo valtana: esimerkiksi rahan viimekätinen arvo tulee vallasta (valta vahvistaa rahan arvo, valta saada yhteisö hyväksymään vaihdon väline, valta vahvistaa velkasuhde)

Kulttuurin ongelma

Kapitalismin kulttuuri: ääri-individualismi JA yhdelle arvomitalle pakottaminen

Yhteismitallisuuden paradoksi Yksimittaisuuden leviäminen: ympäristö, tasa-

arvo ja oikeudenmukaisuus, kulttuuri Porvarillinen totalitarismi: yhteismitallisuus Moniarvoisuuden mahdollisuuden tutkimus on

vallan tutkimusta, valta vaatia velkasuhdetta

Mallin ongelma

Tiedon yleistettävyys, ennustusvoima jne. Lainalaisuudet

Metodologisesti: valtava määrä oletuksia Marxilaisesti: usko abstrakteihin kategorioihin Ontologisesti: liikelaki kosmologiana

Esimerkki: Kiinan malli (1)

Mikä on “Kiinan kasvun malli”, jota voisi soveltaa yleisesti?

Olennainen satunnaisessa, yleinen yksityisessä, universaali paikallisessa

Teorioita: kaupan vapauttaminen, vapaatuotantoalueet, valtio-ohjaus, suunnittelu, gradualismi, yhteisyritykset, koulutus...

Esimerkki: Kiinan malli (2)

Entä jos mitään yleistä mallia ei ole? Massapsykologiaa? Geopoliittista

vallankäyttöä? Pitäisikö selittää: jatkuvuudet, neuvottelut,

satunnaisuudet

Johtopäätökset

Talouden tutkiminen valtana (jatkuvuudet, epäjatkuvuudet, neuvottelut)

Vallitsevien kompromissien abstrahointi “lainalaisuudeksi” ongelmallista

Ristiriitojen näyttäminen “Lainalaisuuksien” satunnaisuuden näyttäminen

(normatiiviset “velat pitää maksaa” tieteelliset “optimaaliset markkinat ovat tehokkaita”)

Raha yhteisöllisenä valtasuhteena