Upload
stn
View
91
Download
6
Embed Size (px)
Citation preview
TERVETULOA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE
#syrjäytyminen tasaarvostn.fi
Olli KangasJohtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT@ollikan
Päivän ohjelma 9–11WIP: Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos: Miten ja miksi tulo- ja varallisuuserot periytyvät?TITA: Professori Juho Härkönen, Tukholman yliopisto: Yksinhuoltajien alentunut työllisyys ja syrjäytymisen uhka.WE ALL: Tohtorikoulutettava Emilia Kangas, Jyväskylän yliopisto: Syrjäyttävät sukupuolittuneet instituutiot.STOPDIA: Tutkimuspäällikkö Jaana Lindström, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Auttaako kansansairauksien ennaltaehkäisy?WIP: Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitos: Määräaikaisen työn vaikutus myöhempään tulokehitykseen.TITA: Tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren, Kela: Työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys: Tie syrjäytymiseen?
Missä määrin tuloasema periytyy?Toteutuuko mahdollisuuksien tasa-
arvo?Ilpo Suoniemi
Tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos
Kuinka paljon tuloasema (koulutusaste ym.) riippuvat lähtökohdista Suomessa?
• Lähtökohta: vanhempien asema, sijaluku (%-yks.) vanhempien bruttotulojen (5-vuoden keskiarvo 1995-1999) jakaumassa
• Tulemat: Lasten (1980-1982 syntyneet) tulo- ja koulutusasema 2011-2012 keskiarvo
Lasten keskim. tuloaseman (%-yks.) ja vanhempien tuloaseman (%-yks.) suhde
Tuloliikkuvuus (tuloaseman muutos) Suomessa pohjoismaista tasoa• Suomessa vanhempien tuloaseman 10 %-
yks. muutos parantaa lapsen keskimääräistä asemaa 2,23 %-yks (Tanska 1,80 %-yks).• Väestöryhmien välillä ”ei isoja eroja”
riippuvuutta mittaavassa kulmakertoimessa• USA:ssa vastaava luku 3,41 %-yks. • Siellä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu
heikosti, liikkuvuus on Amerikassa myytti.
Suomen tilanne näyttäisi hyvältä, mutta parantamisen varaa on• Riippuvuus voimistuu lähestyttäessä
tulojakauman huippua. • ”Amerikkalainen unelma” Suomessa 11,7 %
alimman viidenneksen lapsista kipuaa ylimpään viidennekseen, Tanskassa 11,7 USA:ssa 7,5 %. • Toisaalta kokonaista 24,3 % ylimmän
tulokymmenyksen lapsista pysyy siellä.• Koulutus merkittävä välittävä tekijä.
Lapsen (n. 30 v.) koulutusvuosien ja vanhempien tuloaseman välinen suhde
• Riippuvuus lähtökohdista voimistuu vanhempien jakauman suurituloisessa osassa • Näin erityisesti maisterin tutkinnon osalta
• Tuloaseman muutos 0 100 %-yks. lisää koulutusvuosia keskimäärin 12,6 15,7 v.
• korrelaatio yksilötasollakin korkea, 0,264.
Korkeintaan peruskoulun (%) ja vanhempien tuloaseman välinen suhde
Tuloja ja varoja on siirtynyt myös lahjojen ja perintöjen kautta
Liikkuvuudessa alueellisia erojaSuomen ”Kultahattu-käyrä”
Lapsuuden aikainen (tulo-)asema ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa • Riippuvuus muodostuu vähitellen: Perimä ja varhaislapsuus,
panostus kasvatukseen ja koulutukseen, verkostot ja suorat lahjat ja perinnöt vanhemmilta.
• Ei vain yksi erityisen tärkeä elinvaihe; varhaiskasvatuksella ja koulutuksen nivelvaiheilla on toki merkitystä.
• Myös vahvoja viitteitä, että pienemmät tuloerot liittyvät suurempaan ylisukupolviseen liikkuvuuteen.
• Suomessa näkyy maakuntatasolla.• Lisäksi maakunnan matala työttömyysaste, ja
(ansiotuloissa mitattuna) laaja keskiluokka edesauttavat, kuinka korkealle pienituloisten perheiden lapset yltävät.
Mitä vaaroja?
• Suomessa tuloerot kasvaneet vaarana ylisukupolvisen liikkuvuuden vähentyminen
• Tämä voi puolestaan johtaa tulo- ja varallisuuserojen kasvuun
• Tämä uhkaa myös muita teollisuusmaita
Mitä on tehtävissä?• Ei erityisiä poppakonsteja, tukea sekä huonoista
lähtökohdista että heikoista tuloksista kärsiville. • Huomio köyhyyttä, tuloeroja ja eriarvoisuutta
vähentäviin laajavaikutteisiin toimiin. • Ne eivät voi olla aiheuttamatta julkisia menoja; (ainakin
lyhyellä aikavälillä).
• Palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitus oikeudenmukaisella veropolitiikalla.
• Mahdollisuuksien tasa-arvon korostamista käytetään joskus viemään huomiota pois tuloeroista ja tulonjakopolitiikasta.
Ilpo Suoniemi
tutkimuskoordinaattoriPalkansaajien tutkimuslaitosWIP-konsortio (Work, Inequality and Public Policy)http://www.stn-wip.fi @WIPconsortium
Yksinhuoltajaäitien työllisyys on
kehittynyt muita heikommin
Juho HärkönenProfessor i sociologi, Stockholms Universitet
Yksinhuoltajaäitien työllisyys on kehittynyt muita heikommin
19871989
19911993
19951997
19992001
20032005
20072009
2011
Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit
85%
75%
1 Juho Härkönen
Mistä tämä kehitys johtuu?• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt erityisen huonosti vähemmän koulutetuilla
2 Juho Härkönen
1986-90
1991-95
1996-00
2001-05
2005-10
2011-15
0
5
10
15
20
25
Yksinhuoltajuuden esiintyvyys koulutusasteittan
PerusasteKeskiasteKorkea-aste%
3 Juho Härkönen
Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt erityisen huonosti vähemmän koulutetuilla
Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt erityisen huonosti vähemmän koulutetuilla
1987–90
1991–93
1994–96
1997–
2000
2001–04
2005–08
2009–11
40
50
60
70
80
90
100
Työllisyys toisen asteen jälkeisen koulutuksen saaneilla äideillä
Korkea, puolKorkea, YHAlin kork, puolAlin kork, YH%
4 Juho Härkönen
1987–90
1991–93
1994–96
1997–
2000
2001–04
2005–08
2009–11
40
50
60
70
80
90
100
Työllisyys perus- ja keski-asteen koulutetuilla äideillä
Keski, puolKeski, YH Perus, puolPerus, YH%
5 Juho Härkönen
Mistä tämä kehitys johtuu?
• Kaksi pääselitystä:
• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti vähemmän koulutettujen parissa
• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt erityisen huonosti vähemmän koulutetuilla
Ratkaisumalleja• Voidaanko perherakenteisiin vaikuttaa?
• Tuskin merkittävästi; vastaavanlainen kehitys muissakin maissa
6 Juho Härkönen
Ratkaisumalleja• Voidaanko matalasti koulutettujen yksinhuoltajien
työllisyyttä parantaa?
• “Työllisyysgäppi” suurin koulutusryhmissä, jossa tuloloukut ongelma
• Työn kannattavuutta tulisi lisätä toimeentuloa vaarantamatta• Esim. Iso-Britanniassa yksinhuoltajien työllisyys lisääntyi ja köyhyys
väheni vuoden 1999 reformien seurauksena
• Sivuhuomio: Kotihoidon tuki ei selitä: pienten lasten vanhempien osuus pieni
7 Juho Härkönen
Ratkaisumalleja• Voidaanko matalasti koulutettujen yksinhuoltajien
työllisyyttä parantaa?
• “Työllisyysgäppi” suurin koulutusryhmissä, jossa tuloloukut ongelma
• Työn kannattavuutta tulisi lisätä toimeentuloa vaarantamatta• Esim. Iso-Britanniassa yksinhuoltajien työllisyys lisääntyi ja köyhyys
väheni vuoden 1999 reformien seurauksena
• Sivuhuomio: Kotihoidon tuki ei selitä; pienten lasten vanhempien osuus pieni
8 Juho Härkönen
Juho HärkönenProfessor i sociologi
Stockholms universitetSociologiska institutionen
SE-106 91 [email protected]
Puh.: +46 8 16 3189
85%
75%
9 Juho Härkönen
19871989
19911993
19951997
19992001
20032005
20072009
2011
Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit
Syrjäyttävät sukupuolittuneet
instituutiotTyö ja perhe
Emilia KangasTohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulu
Työn ja perheen suhde on sukupuolistunut tavalla, joka tuottaa
tasa-arvon ongelmia sekä naisille että miehille eri elämänvaiheissa.
Emilia Kangas @EmiliaEKangasWeAllFinland.fi
KESKEISET TEEMAT• Naisilla työhön pääsyn ja urakehityksen ongelmat Uran vaativuus ja sillä etenemisen eriytyminen sukupuolten
välillä alkaa jo uran alkuvaiheessa Ulkomaalaistaustaisilla naisilla heikompi työllisyys kuin miehillä• Yhden vanhemman perheet (muut monimuotoiset
perheet) ja epäsäännöllistä työtä tekevät kasvava ryhmä
• Miesten osallisuus perhe-elämään rajoittunut Vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit Naiset tekevät päivittäin noin yhden tunnin enemmän
palkatonta hoivatyötä kuin miehet
Emilia Kangas @EmiliaEKangasWeAllFinland.fi
Lait ja asetukset luovat normiston, josta ei voi poiketa, mutta on tärkeää huomata, että
työpaikkojen käytännöt ja johtajuus ohjaavat viime
kädessä suurelta osin sovellettavia politiikoita ja
käytäntöjä: asenteet työpaikalla, johdon oma esimerkki ja malli,
ilmapiiri ja organisaatiokulttuuri, joustavat työnteon tavat
KESKEISET TOIMEENPANOMEKANISMIT
Emilia Kangas @EmiliaEKangasWeAllFinland.fi
Tärkeitä uudistamisen kohteita yhteiskunnan tasolla:
1. Miesten vanhempainvapaiden nykyistä selvempi edistäminen lainsäädännön avulla (vaikuttaa naisten urakehitykseen ja työllistymiseen, edistää osallistuvaa isyyttä)
2. Mahdollisuus joustavaan lastenhoidon saantiin (esim. eri vuorokauden ajat, viikonloput), riittävän pienet hoitoryhmät (kasvatuksen laatu)
Emilia Kangas @EmiliaEKangasWeAllFinland.fi
Emilia KangasJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]@EmiliaEKangasWeAllFinland.fi
jaana.lindströ[email protected]
58%
24%
Tyypin 2 diabetestapauksista jäi tulematta, kun kohonneessa riskissä oleville annettiin räätälöityä elintapaohjausta
Muisti- ja ajattelutoiminnot heikentyivät harvemmin, kun
kohonneessa dementiariskissä oleville annettiin monitahoista
elintapaohjausta
83%Suomalaisten työikäisten
sydäntautikuolleisuus väheni neljässä vuosikymmenessä
Mutta…
1972-1987 1982-1997 1992-20070
1
2
3
4
PerusasteKeskiasteKorkea-aste
jaana.lindströ[email protected]
Diabetessairastuvuus miehillä (10 vuodessa 100 henkilöä kohti)Eur J Epidemiol (2015) 30:649–659
Diabetessairastuvuus on lisääntynyt 40 vuoden aikana, eniten vähän koulutetuilla miehillä
Perusaste Keskiaste Korkea-aste0
102030405060708090
Pieni riski
Kohonnut riski
Suuri riski
Suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on yleisin vähän koulutetuilla
Diabetesriskitestin tulos Finriski 2012-aineistossa, n=4340 (THL)
%
Kasvikset Virvoitusjuomat Kasvikset Virvoitusjuomat0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
PienituloisetKeski- ja suurituloiset
%
Pienituloiset miehet ja naiset käyttävät harvemmin kasviksia ja useammin sokeroituja virvoitusjuomia kuin keski- tai suurituloiset
Ovaskainen ym. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti (2012)
Miehet Naiset
Lisäksi…
Miehet Naiset0
102030405060708090
Ylin234Alin
Pienituloiset osallistuvat harvemmin terveystarkastuksiin
Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime vuoden aikana tuloluokittain.Terveys 2000-tutkimus, THL (Koponen & Alha 2006)
Vähän koulutetut joutuvat tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä rahanpuutteen takia ja tilanne on huonontunut viime vuosina
Alueellinen hyvinvointitutkimus ATH, THL (Murto ym. 2017)
Perusaste Keskiaste Korkea-aste0
5
10
15
20
25
30
2013201420152016
Toisaalta, tutkimusten perusteella…
DPS-tutkimus. Wikström et al. Diabetes Res Clin Pract 86 (2009)
Perusaste Keskiaste Korkea-aste0123456789
Perusohjaus
Tehostettu elintapaoh-jaus
Diab
etes
saira
stuv
uus %
Yksilöllinen elintapaohjaus vähensi sairastumista diabetekseen yhtä hyvin koulutustasosta riippumatta
jaana.lindströ[email protected]
KOULUTUSTASO
Terveellisiä välipalatuotteita ostettiin enemmän, kun niiden osuus valikoimassa oli suuri ja ne oli näkyvästi sijoitettu
25% terveellisiä; alahyllyssä
25% terveellsiä; ylähyllyssä
75% terveellisiä; alahyllyssä
75% terveellisiä; ylähyllyssä
0
20
40
60
80
100
120
Terveellisiä Epäterveellisiä
van Kleef ym. BMC Public Health 12; 1072 (2012)
Ost
ettuj
en tu
ottei
den
mää
rä
jaana.lindströ[email protected]
jaana.lindströ[email protected] et al. AJPH 106 (2016)
Sokerilla makeutettujen juomien verottaminen vähensi niiden käyttöä viidenneksellä pienituloisilla asuinalueilla USAssa
Ennen veron voimaantuloa (2014) Veron voimaantulon jälkeen (2015)
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
Verotusalue (Berkeley)
Ei veroa (Oakland ja San Francisco)
Anno
sta
päiv
ässä
- 21%
+ 4%
Siksi…
1. Tavoitetaan ja tunnistetaan kattavasti sairastumisvaarassa olevat ja tuetaan elintapoja yksilöllisesti• Diabetesriskitesti;
Finriskilaskuri; Muistihäiriöriskitesti
• Vaikeasti tavoitettavat ryhmät • Tunnistetaan estävät ja edistävät
tekijät yksilötasolla• Käyttäytymistieteellinen
teoriaperusta• Digitaalisuuden hyödyntäminen
elintapojen tukemisessa
Ratkaisu: StopDia-malli?
2. Elinympäristöt tukevat terveellisiä elintapoja
• Yhdyskuntasuunnittelu• Jokapäiväiset valintaympäristöt • Työympäristöt
Ratkaisu: StopDia-malli?
3. Terveyden edistäminen yhteiskunnassa
• Tutkimus päätöksenteon pohjana• Lainsäädäntö ja verotus• Tunnistetaan keskeiset toimijat
ja toimien vaikuttavuutta estävät ja edistävät tekijät paikallisella ja kansallisella tasolla
• Mitataan/arvioidaan toimien kustannus- ja hyvinvointivaikutukset laaja-alaisesti
Ratkaisu: StopDia-malli?
• Kansansairauksien ehkäisyyn pitää panostaa enemmän sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnassa.
• Tutkimuksista saatu näyttö ja kokemus on otettava laajasti käyttöön.
• Vaikeasti tavoitettavat väestöryhmät pitää huomioida ja ottaa aidosti mukaan jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa.
jaana.lindströ[email protected]
Määräaikaisen työn vaikutus
myöhempään tulokehitykseen
Merja KauhanenTutkimuskoordinaattori, Palkansaajien
tutkimuslaitos
15,8%(333 000)
palkansaajista teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2016
• Määräaikaisten palkansaajien työpaikkojen laatu on keskimäärin heikompi kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla.
• Määräaikaisten palkansaajien työpaikkojen laatu on keskimäärin heikompi kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla.
• Yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta sillä on merkitystä, minkälaisiksi määräaikaisen työn pidemmän aikavälin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset muodostuvat.
Määräaikainen työ vaikuttaa myöhempään palkkakehitykseen myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna*• Määräaikaista työtä tehneiden myöhempien
palkkatulojen kokonaismäärä sekä taso jää pienemmäksi kuin ominaisuuksiltaan samankaltaisilla pysyvässä työsuhteessa työskennelleillä. • Neljän vuoden seurantajaksolla yhteenlasketut
vuotuiset palkkatulot 11,3 prosenttia pienemmät ja 8 vuoden seurantajaksolla 10,8 prosenttia pienemmät – myös taso 4 ja 8 vuoden jälkeen pienempi. • Aineistona Tilastokeskuksen työolotutkimukset
vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008 & niihin liitetyt rekisteriseuranta-aineistot v.2011 asti
*Lähde: Kauhanen,Nätti & Ojala (2017) – work in progress
• Määräaikaisen työn tyypin mukaan löytyy eroja.
• Havaittuihin eroihin voi vaikuttaa sekä myöhemmän työllisyyden epävakaus että työpaikkojen laatu.
Ratkaisuehdotus
• Yhtäläisten koulutus- ja kehittymis-mahdollisuuksien tarjoaminen erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville voisi auttaa määräaikaisten palkansaajien myöhempää urakehitystä (ml. palkkakehitys) ja työllistyvyyttä.
Merja KauhanenTutkimuskoordinaattoriPalkansaajien tutkimuslaitos
[email protected] WIP-konsortio @WIPconsortium
http://www.stn-wip.fi
Työttömyys, sairaus,
työkyvyttömyys: tie syrjäytymiseen?
Jenni Blomgren Tutkimustiimin päällikkö, Kela
Tackling Inequalitiesin Time of Austerity
OngelmaViidennes työikäisistä on työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä.
Pitkäaikaistyöttömyys ja työkyvyttömyys ovat osittain samaa ongelmavyyhteä ja koskevat samoja ihmisiä.
Huono työkyky syrjäyttää työelämästä. Työkykyisyys on työnteon edellytys, mutta työttömien työkyvyn tuki heikkoa.
@JenniBlomgren @TITAconsortium
Työllinen 68 %
Työtön 11 %
Työkyvytt.eläke 8 %
Muu 5 %Opisk.
7 %
18–64-vuotiaat vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus
Pitkäaikaistyöttömillä korkea työkyvyttömyyseläkeriski
Työtön alle 1 kk 1-2 kk 2-3 kk 3-6 kk Työtön yli 6kk1
1.5
2
2.5
3
1.21.4 1.4
1.5
2.2
1.3 1.4 1.3
1.6
2.9
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskikerroin 8 vuoden seurannassa työttömillä verrattuna ei-työttömiin vuoden 2005 työttömyyden mukaan,
miehet
Kaikki tk-eläkkeet Mielenterveysperusteiset eläkkeet
Eläk
eris
ki (h
azar
d ra
tio) v
erra
ttuna
ei
-työ
ttöm
iin
Lähde: Blomgren ym. 2017, käsikirjoitus. @JenniBlomgren @TITAconsortium
Työttömyyden ja heikon työkyvyn yhteys kulkee molempiin suuntiin
Työttömyys
Huono terveys, heikko työkyky, työkyvyttömyys
@JenniBlomgren @TITAconsortium
• Työttömyys heikentää työkykyä; huono työkyky vaikeuttaa työllistymistä
• Työssä olevien työkykyongelmia seurataan mm. sairauspoissaoloilla ja ehkäistään kuntoutuksella; työttömät jäävät järjestelmän katveeseen
• Vahva työkyvyn tuki auttaisi työttömiä pysymään työkelpoisina ja ehkäisisi syrjäytymistä
• Työkykyisyys on muutakin kuin terveyttä• Työkyvyttömyyseläkkeitä ei enää olennaisesti voi
vähentää vaikuttamatta työttömien työkykyongelmiin
Mitä pitäisi tehdä?• Työkykyä tukevia varhaisen puuttumisen toimia
on kohdistettava entistä vahvemmin työttömiin• Työvoimaviranomaisten tehtävä yhteistyötä
sote-palveluiden kanssa• Viranomaisen tunnistettava työttömän
työkykyongelma; ohjaus tarvittavien palveluiden piiriin
• Sote-palveluiden oltava yhtä helposti saatavilla työttömille kuin työllisille
• Kaikille ei riitä työtä? Työn ulkopuolella olevien etuusjärjestelmää ajateltava uudella tavalla?
@JenniBlomgren @TITAconsortium
Jenni BlomgrenTutkimustiimin päällikkö, Kela
Email: [email protected]: @JenniBlomgren
TITA (Tackling Inequalities in Time of Austerity) -tutkimushankeTwitter: @TITAconsortium
Tackling Inequalitiesin Time of Austerity
Kiitos!
Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi#syrjäytyminen
Nähdään: 18.4:Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (Huom! klo 14–16)