View
113
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
IT-barometri 2012 arvioi IT:n hyödyntämistä suomalaisten organisaatioiden liiketoiminnassa ja IT:n vaikutusta organisaation menestykseen. Vuoden 2012 IT-barometrin uusi teema on tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. IT:n kuluttajistuminen, pilvipalvelut ja sosiaalisen median johtaminen ovat niin ikään mukana perinteisten IT-barometrin aiheiden lisäksi. Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Citation preview
IT-barometri 2012 – Julkinen raportti
Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta
4.12.2012
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-Barometri 2012 – Julkinen raportti Copyright Tietotekniikan liitto ry pidättää kaikki ITkopioiminen tai julkinen levittäminen ja käyttää osana omia markkinointilainattaessa tulee viitata alkuperäiseen lähteeseen:
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
2
Julkinen raportti
Tietotekniikan liitto ry pidättää kaikki IT-barometrin oikeudet itsellään. Tämän raportin tai raportin osien tai julkinen levittäminen on kielletty, mutta raportin tietoja, tulkintoja ja kaavioita
osana omia markkinointi-, informaatio-, opetus-, myynti- ja suunnittelumateriaalejaanalkuperäiseen lähteeseen: ”IT-barometri 2012, Tietotekniikan
barometrin oikeudet itsellään. Tämän raportin tai raportin osien suora , mutta raportin tietoja, tulkintoja ja kaavioita saa lainata
ja suunnittelumateriaalejaan. Niitä , Tietotekniikan liitto ry”.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus
2.1 Tutkimuksen tietojen keruu
2.2 Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus
3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT
3.1 IT indeksi
3.2 IT:n hyödyntämisen indeksi
3.3 IT:n johtamisen indeksi
3.4 Julkisen IT-barometri tutkimusraportin lopuksi
LIITE: Tiivistelmä IT-barometrin luvuista 4
4. IT:n arvioidut vaikutukset liiketoimintaan
4.1 Arviot IT-kustannusten osuudesta liikevaihtoon
4.2 Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen
4.3 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn
4.4 Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina
4.5 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin
4.6 Organisaation menestyksen tekijät
5. Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä
5.1 Arviot IT-osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta
5.2 Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla
24
5.3 Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana
5.4 Arviot IT-ratkaisujen valinnasta
5.5 Arviot IT-kyvykkyyksien kehittämisestä
5.6 Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta
5.7 Arviot IT:n vaikutusten mittaamisesta
5.8 Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani
6. IT-projektien onnistuminen
7. Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen
7.1 Arviot IT:n tulevasta hyödyntämisestä
7.2 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT
7.3 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen
7.4 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun
7.5 Arviot taloustilanteen vaikutuksest
7.6 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen
7.7 Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT
8. IT-ulkoistaminen ja pilvipalvelut
8.1 Arviot ulkoistusasteesta
8.2 Ulkoistamisen tavoitteellisuus
8.3 Arviot luotettavista IT-ulkoistuspalvelutoimittajista
8.4 Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
3
Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus
Tutkimuksen tietojen keruu
Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus
barometrin tunnusluvut ja IT-indeksit
IT:n hyödyntämisen indeksi
barometri tutkimusraportin lopuksi
barometrin luvuista 4-12
liiketoimintaan
kustannusten osuudesta liikevaihtoon
Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen
Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn
Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina
organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin
Organisaation menestyksen tekijät – avoimet vastaukset
Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä
osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta
Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla
Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana
en valinnasta
kyvykkyyksien kehittämisestä
rviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta
Arviot IT:n vaikutusten mittaamisesta
Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani
Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen
hyödyntämisestä
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-investointeihin
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta arkkitehtuurin kehittämiseen
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen
Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT-barometrin välillä
ulkoistaminen ja pilvipalvelut
Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaaminen
ulkoistuspalvelutoimittajista
Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä
5
9
9
10
11
11
14
15
17
18
18
18
Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen 19
20
21
22
23
24
24
Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla
25
26
27
28
29
30
31
33
34
34
34
34
34
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen 35
35
35
35
36
36
37
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
8.5 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta
8.6 Arviot pilvipalveluiden hyödyistä
8.7 Arviot luotettavista pilvipalveluiden
9. IT-riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö
9.1 Arviot IT-riskienhallinnasta
9.2 Arviot IT governance ja muiden best practice
10. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen
11. Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media
11.1 Arviot verkkoliiketoiminnasta
11.2 Arviot sosiaalisen mediasta
11.3 Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna
11.4 Arviot ideanhallinta- ja innovaatiojärjestelmien käytöstä
12. IT:n kuluttajistuminen – BYOD; Bring Your Own Device
12.1 Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta
12.2 Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista
12.3 Arviot omien laitteiden ja palve
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
4
Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta
Arviot pilvipalveluiden hyödyistä
Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista
riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö
Arviot IT governance ja muiden best practice –menetelmien käytöstä
Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen
Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media
Arviot verkkoliiketoiminnasta
Arviot sosiaalisen mediasta
Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna
ja innovaatiojärjestelmien käytöstä
BYOD; Bring Your Own Device
Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta
Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista
Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä
37
38
39
riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö 40
40
40
41
42
42
43
44
44
45
45
46
47
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
1. Johdanto
Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT
organisaatioiden päätöksentekijöille. IT
etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa
organisaatioille sekä mitä IT:hen liittyviä asioita ja os
menestykselle. Kerromme myös kuinka hyvin
ulkoistusta ja miten ne siinä menestyvät
hyödynnetään, miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä
tiedolla. Tarkastelemme lisäksi uusien teknologioiden
innovaatiojärjestelmien, pilvipalveluide
organisaatioiden toiminnan osana.
IT-barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä
ajassa selvästi. IT:llä käsitellään tietoa
kun osuus oli alle 5% vain 40 vuotta sitten vuonna 1
jäsentymätön tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden
hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media,
älylaitteet ja pilvipalvelut ovat tulleet kaikkien tietoisuuteen ja
aikana. IT:n kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes
poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme
myös läpikäyneet yhden laskusuhdanteen ja keske
IT-barometri 2012 toteutettiin muuttuneessa taloustilanteessa edellisvuoden IT
jälleen kerran. Vuotta aiemmin IT
Suomessa elettiin lyhyeksi jääneen talouskasvun lo
palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä
finanssilaitosten luottoriskien aiheuttama kriisi on sittem
koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi
arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan
talouskasvun kanssa kuvaavat tämän tutkimuksen aineiston keruuaikaa kesä
keruun aikana tulevaisuutta koskevat odotukset synkkenivät jatkuvasti.
IT-barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liit
Aikaisempien IT-barometrien erityisteemojen seurantaa jatkettiin. Tämä tarkoittaa
IT:n vaikutusten mittaamisen, verkkoliiketoiminnan johtamisen,
johtamisen, IT:n johtamisen niin ku
hyödyntämisen ja johtamisen sekä pilvipalveluiden
uusi teema IT-barometrissa on tiedon ja tiedolla johtaminen. Selviti
avulla. Samalla karsimme epäoleellisia t
Edellisvuoden tapaan IT-barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että
maksullinen, koko tutkimusaineiston yksityiskohtaisesti läpi
toinen luku sekä IT-barometritutkimuksen
molemmille raporteille. Nämä luvut ovat samalla tutkimusraporti
version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen.
Tämä raportti esittelee vuoden 2012 IT
kerätyn aineiston tuloksia vuosien 2011 ja 2010 tuloksiin
osalta vertailu kattaa myös vuodet 2008 ja 2009. K
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
5
Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT-barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisten
organisaatioiden päätöksentekijöille. IT- ja liiketoimintajohdolle suunnatun kyselytutkimuksen avulla
etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa
mitä IT:hen liittyviä asioita ja osaamisia pidetään tärkeinä organisaatioiden tulevalle
. Kerromme myös kuinka hyvin IT-projektit onnistuvat, tavoittelevatko organisaatiot
ulkoistusta ja miten ne siinä menestyvät, kuinka laajasti niin kutsuttuja IT:n johtamisen parhaita kä
miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä
usien teknologioiden – kuten verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median,
innovaatiojärjestelmien, pilvipalveluiden sekä omien laitteiden ja ohjelmien – hyödyntämistä ja johtamista
barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä
ietoa. Arvioiden mukaan nykyään selvästi yli 95 % tiedosta on digitaalista,
kun osuus oli alle 5% vain 40 vuotta sitten vuonna 1972. Niin kutsutun jäsentyneen
tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden
hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media,
älylaitteet ja pilvipalvelut ovat tulleet kaikkien tietoisuuteen ja alkaneet vakiintua käyttöön näiden 5 vuoden
kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes
poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme
läpikäyneet yhden laskusuhdanteen ja keskellä toista, mahdollisesti pitkän hitaan talouskasvun aikaa.
barometri 2012 toteutettiin muuttuneessa taloustilanteessa edellisvuoden IT-barometriin verrattuna
jälleen kerran. Vuotta aiemmin IT-barometrin aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2011. Keväällä 2011
Suomessa elettiin lyhyeksi jääneen talouskasvun loppuvaihetta ja vuosien 2008
palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä
finanssilaitosten luottoriskien aiheuttama kriisi on sittemmin toteutunut ja suistanut Suomen, Euro
koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi
arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan
louskasvun kanssa kuvaavat tämän tutkimuksen aineiston keruuaikaa kesä-elokuussa 2012. Vastausten
keruun aikana tulevaisuutta koskevat odotukset synkkenivät jatkuvasti.
barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liit
isteemojen seurantaa jatkettiin. Tämä tarkoittaa ulkoistuksen johtamisen,
verkkoliiketoiminnan johtamisen, sosiaalisen median
IT:n johtamisen niin kutsuttujen best practice menetelmien käytön,
pilvipalveluiden hyödyntämisen ja johtaminen tutkimista
on tiedon ja tiedolla johtaminen. Selvitimme tätä seitsemä
epäoleellisia tai huonosti toimivia kysymyksiä IT-barometrin kyselylomakkeesta.
barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että
ston yksityiskohtaisesti läpikäyvä versio. Johdantoluku, ai
barometritutkimuksen kolmea IT-indeksiä tarkasteleva kolmas
molemmille raporteille. Nämä luvut ovat samalla tutkimusraportin tiivistetty, maksuton versio. Maksuttoman
version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen.
Tämä raportti esittelee vuoden 2012 IT-barometritutkimuksen tulokset. Vertaamme
sien 2011 ja 2010 tuloksiin. IT-barometrin ja eräiden muiden tunnuslukujen
osalta vertailu kattaa myös vuodet 2008 ja 2009. Käymme läpi muutokset ja käsityksemme niiden syistä.
barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisten
ja liiketoimintajohdolle suunnatun kyselytutkimuksen avulla
etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa IT tuottaa
aamisia pidetään tärkeinä organisaatioiden tulevalle
, tavoittelevatko organisaatiot IT:n
IT:n johtamisen parhaita käytäntöjä
miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä johdetaanko tietoa ja
kuten verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median,
hyödyntämistä ja johtamista
barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä
% tiedosta on digitaalista,
972. Niin kutsutun jäsentyneen tiedon ohella etenkin
tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden sisäisen tiedon rinnalla
hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media,
käyttöön näiden 5 vuoden
kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes
poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme
hitaan talouskasvun aikaa.
barometriin verrattuna –
toukokuussa 2011. Keväällä 2011
ppuvaihetta ja vuosien 2008-2009 taantumasta
palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä
min toteutunut ja suistanut Suomen, Euro-alueen ja
koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi
arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan
elokuussa 2012. Vastausten
barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liittyviä teemoja.
ulkoistuksen johtamisen,
sosiaalisen median hyödyntämisen ja
tsuttujen best practice menetelmien käytön, IT:n kuluttajistumisen
tutkimista. Tämän vuoden
seitsemän väittämän sarjan
barometrin kyselylomakkeesta.
barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että
käyvä versio. Johdantoluku, aineiston esittelevä
kolmas luku ovat yhteisiä
maksuton versio. Maksuttoman
version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen.
ertaamme samalla vuonna 2012
barometrin ja eräiden muiden tunnuslukujen
ja käsityksemme niiden syistä.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-barometrina olemme julkaisseet vuo
kahdeksan muuttujan muodostamana indeksinä. IT
suomalaisorganisaatioille. Olemme tämän vuoden IT
tiivistävää indeksiä: IT:n hyödyntäm
100 vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009
IT:n hyödyntämisindeksi luo nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä
toiminnoissa, IT-projektien onnistumisesta sekä IT:n vai
johtamisindeksi puolestaan antaa
yhdistelmänä. Tavoitteenamme on näiden kolme
ja kokonaisvaltainen tilannekuva IT:n koetusta merkityksestä,
hyödyntämiskyvystä suomalaisissa organisaatioissa
Tutkimusraporttina IT-barometri on rakenteeltaan seura
tutkimusaineiston esittelyn ja kolmeen indeksiin perustuvan
Neljännen, viidennen ja kuudennen luvun aiheena ovat
sekä IT-projektien onnistuminen. Näissä luvuissa raportoidaan samalla
barometrin muiden muuttujien väliset riippuvuudet. Kerromme
arvioihin IT-kustannusten liikevaihto
annettuun kouluarvosanaan. Luvut 7
tarkastelee vastaajien arvioita IT:n hyödyntämisestä ja joh
vaikutuksen IT:hen. Luku 8 käsittelee IT:n ulkoistuksen ja
vastaa kysymykseen kuinka paljon viittä IT gove
(COBIT, ITIL, PRINCE2, ISO/IEC 27000, TOGAF
johtaminen ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen me
liiketoiminnallista hyödyntämistä
kuluttajistumisen johtamiseen, omien laitteiden ja ohjelmien
sallimiseen ja tukeen.
Samoja kysymyksiä toistamalla IT-barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta
pidemmältä ajanjaksolta arvioita IT:n
toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta
ulkopuolella. Koska IT-barometrissa kerätty aineisto on
poimia sekä organisaatiokohtaisen ja
aiheita. Tällaisissa keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT
havaintojen syitä tai verrata IT
Mielestämme IT:n yhteys tuottavuuden kasvuun, talous
ilmiöiden yhteyden toteutumiseen vaikuttavien tekij
IT:n merkitys julkisten palveluiden turvaamisessa tai organisaatioiden tuotteiden,
uusimisessa on tällainen aihepiiri Rohkaisemme
aineistoja nykyistä laajemmin. Aineisto on saatavissa tutkimuksia varten.
Vuoden 2009 IT-barometrista alkaen olemme seuranneet suhdannevaiheen y
näkemyksiin. Neljän viimeisimmän
aineisto arvioitaessa taloussyklin vaikutusta IT:tä,
Olemme todenneet selkeän yhteyden taloussyklin ja
organisaatiot panostavat IT:hen noususuhdanteen aikana nousun jo alettua
siirretään ja kustannuksia leikataan
käsityksemme on, että päätökset IT
kokeman taloudellisen liikkumavaran mukaan.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
6
barometrina olemme julkaisseet vuosittain IT-indeksin arvon. Annoimme sille vuonna 2008 arvon 100
kahdeksan muuttujan muodostamana indeksinä. IT-indeksi kertoo yleiskuvan IT:n merkityksestä
Olemme tämän vuoden IT-barometriin luoneet kaksi uutta, tutkimukse
IT:n hyödyntämisindeksin ja IT:n johtamisindeksin. Asetimme molempien alkuarvoksi
vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009
nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä
projektien onnistumisesta sekä IT:n vaikutusten ja hyötyjen tuntemisesta
kokonaiskuvan IT:n johtamisesta usean IT:n johtamisen osa
yhdistelmänä. Tavoitteenamme on näiden kolmen indeksin avulla kyetä tuottamaan mahdollisimman kattava
tilannekuva IT:n koetusta merkityksestä, IT:n johtamisen tilasta
hyödyntämiskyvystä suomalaisissa organisaatioissa.
barometri on rakenteeltaan seuraava. Ensimmäiset kolme lukua kattavat
kolmeen indeksiin perustuvan tutkimuksen keskeisen sisällön läpikäynnin.
Neljännen, viidennen ja kuudennen luvun aiheena ovat IT:n merkitys, IT:n hyödyntäminen ja johtamisen
Näissä luvuissa raportoidaan samalla kunkin analysoidun tekijän ja IT
muuttujien väliset riippuvuudet. Kerromme esimerkiksi, mitkä tekijät ovat yhteydessä
sten liikevaihto-osuudesta ja mitkä tekijät ovat yhteydessä IT:n soveltami
vut 7-12 esittelevät IT-barometrin erityisteemojen tulokset
arvioita IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta lähitulevaisuudessa eli
ku 8 käsittelee IT:n ulkoistuksen ja pilvipalveluiden johtamista ja käyttöä. Luku 9
en kuinka paljon viittä IT governance ja/tai IT:n johtamisen best practice menetelmä
(COBIT, ITIL, PRINCE2, ISO/IEC 27000, TOGAF – tai vastaavat) käytetään. Luvun 10 aiheena on tiedon
ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen me
ja innovaatiojärjestelmien käyttöä. Luku 12 keskittyy IT:n
kuluttajistumisen johtamiseen, omien laitteiden ja ohjelmien käytön etuihin ja haittoihin sekä
barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta
arvioita IT:n merkityksestä, hyödyntämisestä ja johtamisesta.
toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta
barometrissa kerätty aineisto on aihepiireiltään hyvin laaja, voidaan sen teemoista
organisaatiokohtaisen ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheita että syventävien tutkimusten
keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT
IT-barometritutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten havaintoihin
tuottavuuden kasvuun, talouskasvuun ja hyvinvointiin sekä IT:n
vaikuttavien tekijöiden tutkiminen on yksi tärkeimmistä aiheista.
IT:n merkitys julkisten palveluiden turvaamisessa tai organisaatioiden tuotteiden, palveluiden ja toiminnan
Rohkaisemme keskustelijoita ja tutkijoita hyödyntämään IT
aineistoja nykyistä laajemmin. Aineisto on saatavissa tutkimuksia varten.
barometrista alkaen olemme seuranneet suhdannevaiheen yhteyttä IT:tä
viimeisimmän IT-barometrin vastaukset ovat, jopa maailmanlaajuisesti, ainutlaatuinen
aloussyklin vaikutusta IT:tä, sen hyödyntämistä ja johtamista
selkeän yhteyden taloussyklin ja IT:n hyödyntämisen välillä. Havaintojemme mukaan
organisaatiot panostavat IT:hen noususuhdanteen aikana nousun jo alettua. Vastaavasti IT
leikataan laskusuhdanteen aikana sen jo alettua. Havaintoihin pohjautuva
päätökset IT-investoinneista ja IT-kustannuksista tehdään organisaation kulloinkin
kokeman taloudellisen liikkumavaran mukaan.
vuonna 2008 arvon 100
indeksi kertoo yleiskuvan IT:n merkityksestä
luoneet kaksi uutta, tutkimuksen tuloksia
timme molempien alkuarvoksi
vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009-2011.
nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä organisaatioiden
kutusten ja hyötyjen tuntemisesta. IT:n
usean IT:n johtamisen osa-alueen
n indeksin avulla kyetä tuottamaan mahdollisimman kattava
IT:n johtamisen tilasta ja IT
simmäiset kolme lukua kattavat johdannon,
sen keskeisen sisällön läpikäynnin.
n merkitys, IT:n hyödyntäminen ja johtamisen
kunkin analysoidun tekijän ja IT-
mitkä tekijät ovat yhteydessä
itkä tekijät ovat yhteydessä IT:n soveltamiselle
erityisteemojen tulokset. Luku 7
tamisesta lähitulevaisuudessa eli taloussyklin
pilvipalveluiden johtamista ja käyttöä. Luku 9
en best practice menetelmää
staavat) käytetään. Luvun 10 aiheena on tiedon
ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen median
innovaatiojärjestelmien käyttöä. Luku 12 keskittyy IT:n
etuihin ja haittoihin sekä niiden käytön
barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta
ja johtamisesta. Vaikka tutkimus on
toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta maamme rajojen
aihepiireiltään hyvin laaja, voidaan sen teemoista
skustelun aiheita että syventävien tutkimusten
keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT-barometritutkimuksen
barometritutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten havaintoihin.
vuun ja hyvinvointiin sekä IT:n ja mainittujen
öiden tutkiminen on yksi tärkeimmistä aiheista. Myös
palveluiden ja toiminnan
keskustelijoita ja tutkijoita hyödyntämään IT-barometrien
hteyttä IT:tä koskeviin
laajuisesti, ainutlaatuinen
koskeviin näkemyksiin.
IT:n hyödyntämisen välillä. Havaintojemme mukaan
. Vastaavasti IT-investointeja
Havaintoihin pohjautuva
kustannuksista tehdään organisaation kulloinkin
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Mekanismi on suurin piirtein seuraava.
siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi
siirrot ja leikkaukset toteutuvat viiveellä.
kustannussäästöihin ja nykyisen toiminnan häiriöttömy
ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden
tai liiketoiminnan synnyttäminen
noususuhdanteen alettua IT-kustannu
ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa.
investointien suunnittelu ja siirrettyjen
IT-barometrien edellistä taantumaa koskevien
olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämise
toimet jätetään tekemättä, jotka voidaan
parantaminen tai käyttäjien osaamisen lisääminen. Tulo
Havaintomme on selvässä ristiriidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on
tuottavuuden, talouskasvun, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan
IT-barometrin viisivuotisen historian
todellisen hyödyntämisen ja hyödyntämiskyvyn välillä. IT
Toisaalta IT arvioidaan tuottaneen selvää liiketoimin
arvioidaan olevan entistä tärkeämpi organisaation tulevalle menestykselle
hyödyntää ja johtaa IT:tä on koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys
hyödyntämisen ja käytön vaikutuksista organisaation liiketoimintaan.
hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT
tavoitteensa suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tästä huolimatta 80
onnistuneen suunnitellusti. Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa
organisaatioissa tekee näistä ristiriidoista jatkuvasti polttavampia
muuhun kuin niin kutsuttuun perinteiseen tietohallintoon kuuluvaa IT:tä.
osuus IT-kustannuksista on kasvanut
IT-barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien
teknologioiden johtamisen vaatiessa johtajien
Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti.
Vastaajien käsityksen mukaan esimerkiksi vain
mitenkään hyödyntää sosiaalista m
johtamisen eteneminen on selvästi hitaampaa kuin ilmiön laajeneminen
IT-barometrien tulokset antavat paljon ajattelemisen aihetta suomalaisten orga
IT:tä ja hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan.
tuottavuuden ja talouden kasvulle että IT:n hyödyntämisen reaktii
samanaikaisesti totta? Todennäköisesti voivat. Käsit
vakavista puutteista, minkä seurauksena
kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä.
Vastauksemme kysymykseen, mitä asialle
• Toisen ja ylemmän asteen o
tuottavat IT:n hyödyntämisen ja johtamisen valmiuksia
muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville.
Nykyinen opetus painottuu liiaksi erilaisten laitteiden, sovellusten
opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
7
Mekanismi on suurin piirtein seuraava. Laskusuhdanne käynnistää IT-investointien ja
siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi
siirrot ja leikkaukset toteutuvat viiveellä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina huomio kohdistuu
kustannussäästöihin ja nykyisen toiminnan häiriöttömyyden turvaamiseen. IT:n hyödyntäminen tuottavuuden
ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden
tai liiketoiminnan synnyttäminen siirtyy ja jää, kirjaimellisesti, säästöliekin varjoon.
kustannusten liikkumavara alkaa väljetä. Laskusuhdanteen aikana s
ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa.
siirrettyjen suunnitelmien päivitys käynnistyvät. Myös näistä
edellistä taantumaa koskevien tulosten mukaan laskusuhdanne hyydytt
olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämise
voidaan tehdä ilman investointeja ja lisäkustannuksia
parantaminen tai käyttäjien osaamisen lisääminen. Tulostemme mukaan niihinkin satsata
riidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on
talouskasvun, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan keskeinen lähde.
barometrin viisivuotisen historian toinen tärkein havainto on ristiriita IT:n koetun merkityksen sekä sen
todellisen hyödyntämisen ja hyödyntämiskyvyn välillä. IT-barometrissa toistuu koko ajan
T arvioidaan tuottaneen selvää liiketoiminnallista hyötyä organisaatiolle. Li
arvioidaan olevan entistä tärkeämpi organisaation tulevalle menestykselle. Toisaalta organisaation
koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys
aikutuksista organisaation liiketoimintaan. IT-barometrien tulokset ovat osittain
hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT
tavoitteensa suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tästä huolimatta 80 % vastaajista kokee IT
Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa
organisaatioissa tekee näistä ristiriidoista jatkuvasti polttavampia. IT:n leviämisellä
uhun kuin niin kutsuttuun perinteiseen tietohallintoon kuuluvaa IT:tä. IT-barometrinkin mukaan s
nuksista on kasvanut nopeasti.
barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien
amisen vaatiessa johtajien huomiota entiset IT:n johtamisen kohteet
Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti.
Vastaajien käsityksen mukaan esimerkiksi vain kolmannes organisaatioista on pohtinut strategisesti miten
hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa. Vuonna 2009 osuus oli kuudennes, joten
eteneminen on selvästi hitaampaa kuin ilmiön laajeneminen Suomessa.
tulokset antavat paljon ajattelemisen aihetta suomalaisten organisaatioiden kyvystä johtaa
hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Voivatko havainnot sekä IT:n keskeisestä merkityksestä
tuottavuuden ja talouden kasvulle että IT:n hyödyntämisen reaktiivisesta jälkijättöisyydestä olla
totta? Todennäköisesti voivat. Käsityksemme mukaan ne kertovat
vakavista puutteista, minkä seurauksena osa IT:n mahdollistamasta kansantaloutemme
hyödyntämättä. Kysymys kuuluu, mitä asialle pitää tehdä?
Vastauksemme kysymykseen, mitä asialle pitää tehdä on kaksijakoinen:
Toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa opetukseen tulee lisätä kursseja ja/tai kurssin osia, jotka
hyödyntämisen ja johtamisen valmiuksia. Tällaista koulutusta tulee antaa
muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville.
painottuu liiaksi erilaisten laitteiden, sovellusten ja
opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä
investointien ja –kustannusten
siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi
Taloudellisesti tiukkoina aikoina huomio kohdistuu
yden turvaamiseen. IT:n hyödyntäminen tuottavuuden
ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden
säästöliekin varjoon. Vastaavasti
Laskusuhdanteen aikana siirrettyjä
ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa. Samalla uusien IT-
mien päivitys käynnistyvät. Myös näistä seuraa viivettä.
hyydyttää samalla jo käytössä
olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Jopa ne
tehdä ilman investointeja ja lisäkustannuksia, kuten tietojen laadun
satsataan hyvinä aikoina.
riidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on
.
tärkein havainto on ristiriita IT:n koetun merkityksen sekä sen
barometrissa toistuu koko ajan seuraava ilmiö.
nallista hyötyä organisaatiolle. Lisäksi sen merkityksen
. Toisaalta organisaation kyky
koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys IT:n
barometrien tulokset ovat osittain
hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT-projekteista saavuttaa
% vastaajista kokee IT-projektien
Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa ja
IT:n leviämisellä tarkoitamme etenkin
barometrinkin mukaan sen
barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien
tiset IT:n johtamisen kohteet eivät ole poistuneet.
Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti.
kolmannes organisaatioista on pohtinut strategisesti miten jos
ediaa liiketoiminnassa. Vuonna 2009 osuus oli kuudennes, joten
nisaatioiden kyvystä johtaa
Voivatko havainnot sekä IT:n keskeisestä merkityksestä
visesta jälkijättöisyydestä olla
yksemme mukaan ne kertovat IT:n johtamisosaamisen
osa IT:n mahdollistamasta kansantaloutemme tuottavuus- ja
kursseja ja/tai kurssin osia, jotka
. Tällaista koulutusta tulee antaa etenkin
muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville.
ja palveluiden käytön
opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä organisaatioiden
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
eri toiminnoissa käytettäm
ymmärtämiseen.
• Organisaatioiden muiden kuin
lisätä vastaavalla tavalla. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation
liiketoiminnassa erityisesti omalla vastuualueellaan IT
työskentelevän johtajan tulee
kanssa siitä, mitä tietoa ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa käytetään
tuotteissa ja palveluissa kuin eri toiminnoissa tuotekehityks
toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä
liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata
tavoitteisiin pääsyä.
30.11.2012
Tietotekniikan liitto Robert Serèn [email protected]
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
8
eri toiminnoissa käytettämän tiedon ja tietotekniikan hyödyntämisen saati
den kuin IT-johtajien osaamista IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta tulee
la. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation
liiketoiminnassa erityisesti omalla vastuualueellaan IT-ammattilaisten tukemana.
työskentelevän johtajan tulee omalla vastuualueellaan kyetä keskustelemaan
siitä, mitä tietoa ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa käytetään nyt ja tulevaisuudessa niin
tuotteissa ja palveluissa kuin eri toiminnoissa tuotekehityksestä jälkimarkkinointiin ja sisäisistä
toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä
liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata
Turun yliopisto,Turun kauppakorkeakoulu Tomi [email protected]
tietotekniikan hyödyntämisen saati niiden johtamisen
johtajien osaamista IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta tulee
la. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation
ammattilaisten tukemana. Liiketoiminnassa
omalla vastuualueellaan kyetä keskustelemaan IT-ammattilaisten
nyt ja tulevaisuudessa niin
estä jälkimarkkinointiin ja sisäisistä
toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä
liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata
Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu
Tomi Dahlberg [email protected]
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus
2.1 Tutkimuksen tietojen keruu
IT-barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään
kuuluvista organisaatioista sekä otannan perusteella henkilöstömäärältään 100
organisaatioista Fonectalta hankitun osoiterek
osoitteistolla. Organisaatioista mukaan pyydettiin liiketoimintajohdossa ja IT
henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritet
informoidulla verkkokyselyllä kesä-
pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta
kysymysryhmästä. Aikaisempien vuosien tapa
tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä.
Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä
Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston
tiedekunta) erikoistutkija Tomi Dahlberg. Kutsu kyselyy
Webropol -ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti
sähköpostit ja toimitti raaka-aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa
Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo
Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen
läpikäynnin jälkeen.
Vuoden 2012 IT-barometriin vastasi 157 liiketoiminta
asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin.
Yhteensä 157 vastaajaa pääosin 500 suurimman yrityksen joukosta
tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna
2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011)
Jakauma poikkeaa edellisvuoden vastaaj
% vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja
(8% vuonna 2011). IT- ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi
samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski
voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina
Fonectan ja Tietotekniikan liiton oso
22 %
20 %
Vastaajien asema
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
9
Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus
Tutkimuksen tietojen keruu
barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään
kuuluvista organisaatioista sekä otannan perusteella henkilöstömäärältään 100-500 henkilöä työllistävistä
organisaatioista Fonectalta hankitun osoiterekisterin perusteella. Sitä täydennettiin Tietotekniikan liiton
osoitteistolla. Organisaatioista mukaan pyydettiin liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskenteleviä
henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritet
-elokuussa 2012. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki kyselyyn ja
pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta
kysymysryhmästä. Aikaisempien vuosien tapaan karsimme kysymyksiä edellisen vuoden kyselystä
tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä.
Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä
Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston
tiedekunta) erikoistutkija Tomi Dahlberg. Kutsu kyselyyn lähetettiin molempien nimissä ja aineisto kerättiin
ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti
aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa
Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo
Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen
barometriin vastasi 157 liiketoiminta- tai IT-johdossa työskentelevää henkilöä tai
asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin.
Yhteensä 157 vastaajaa pääosin 500 suurimman yrityksen joukosta. 91 vastaajaa IT
tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna
2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011)
Jakauma poikkeaa edellisvuoden vastaajien jakaumasta. Nyt vastanneista 58 % työskenteli IT
% vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja
ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi
samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski
voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina
Fonectan ja Tietotekniikan liiton osoiterekisteriä täydennettiin tuolloin mukana olleen mediatoimiston
58 %
Vastaajien asema
Työskentelen IT- tai
tietohallintojohdossa
Työskentelen muussa
liiketoimintajohdossa
Muu (esimerkiksi asiantuntija,
konsultti)
n = 157
Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus
barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään
500 henkilöä työllistävistä
isterin perusteella. Sitä täydennettiin Tietotekniikan liiton
johdossa työskenteleviä
henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritettiin sähköposti-
elokuussa 2012. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki kyselyyn ja
pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta
an karsimme kysymyksiä edellisen vuoden kyselystä
tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä.
Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä
Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston
n lähetettiin molempien nimissä ja aineisto kerättiin
ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti
aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa Tomi
Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo
Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen
johdossa työskentelevää henkilöä tai
asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin.
. 91 vastaajaa IT- ja
tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna
2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011)
ien jakaumasta. Nyt vastanneista 58 % työskenteli IT-johdossa (39
% vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja
ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi lukumäärältään lähes
samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski
voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina
iterekisteriä täydennettiin tuolloin mukana olleen mediatoimiston
tai
tietohallintojohdossa
Työskentelen muussa
liiketoimintajohdossa
Muu (esimerkiksi asiantuntija,
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
osoitetiedoilla. Noissa osoitteissa on todennäköisesti
henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käy
konsulttien ja asiantuntijoiden vastausten määrän ja osuuden kasvun.
Vastaajista 155 vastasi työnantajansa työntekijöiden lukumäärää, toimialaa ja IT
koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101
henkilön organisaatioissa 34 % ja yli
Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella
sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julki
sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100
työllistävät julkisen sektorin organisaatiot eivät olleet mukana otannassa.
Aikaisempien vuosien IT-barometrin tulosten tapaan noin 40 % vastaajista v
heidän organisaatiossaan IT-johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 %
jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle
liiketoimintajohtajalle 9 % ja muulle
kehitysjohtaja.
2.2 Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus
Kuten yllä todettiin, IT-barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta.
Palasimme vuosien 2008, 2009 ja 2010 IT
rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan
liiton osoiterekisterillä. Tämän muutoksen seurauksena tulos
parani vuosiin 2008, 2009 ja 2010. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien
vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna.
Vastauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat
erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä
kerromme yleensä kunkin vastauksen yhteyd
Muistutamme jälleen kerran, että IT
vastaushetkellä. Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset
perustuvat vastaajien henkilökohtaisiin näkemyksiin, jotka ei
näkemyksiä tai kuvaa organisaatioiden
vastaavat muita useammin henkilö
siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa
pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT
tulokset tuottavat todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen
kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on
pyritty sanamuodoiltaan tekemään mahdollisimman neutraal
pidämme tutkimuksen tuloksia mahdollisimman luotettavina.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
10
a. Noissa osoitteissa on todennäköisesti ollut enemmän liiketoimintajohdossa työskenteleviä
henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käy
konsulttien ja asiantuntijoiden vastausten määrän ja osuuden kasvun.
Vastaajista 155 vastasi työnantajansa työntekijöiden lukumäärää, toimialaa ja IT-johtajan raportointisuhdetta
koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101
henkilön organisaatioissa 34 % ja yli 500 henkilön organisaatioissa 61% vastaajista.
Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella
sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julki
sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100
työllistävät julkisen sektorin organisaatiot eivät olleet mukana otannassa.
barometrin tulosten tapaan noin 40 % vastaajista vastasi myös tänä vuonna, että
johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 %
jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle
liiketoimintajohtajalle 9 % ja muulle johtajille 14 % IT-johtajista. Muista johtajista eniten mainintoja sai
Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus
barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta.
uosien 2008, 2009 ja 2010 IT–barometri tutkimusten otoskehykseen eli käytimme Fonectan
rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan
liiton osoiterekisterillä. Tämän muutoksen seurauksena tulosten vertailtavuus vuoteen 2011 aleni, mutta
. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien
vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna.
astauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat
erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä
kerromme yleensä kunkin vastauksen yhteydessä havaintojen lukumäärän.
Muistutamme jälleen kerran, että IT-barometritutkimus mittaa vastaajien näkemyksiä kyselyn
Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset
ilökohtaisiin näkemyksiin, jotka eivät välttämättä vastaa organisaatioiden
näkemyksiä tai kuvaa organisaatioiden todellista tilannetta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuviin kyselyihin
vastaavat muita useammin henkilöt, jotka kokevat kyselyn aiheen tärkeäksi. Kyselytutkimukset saattavat
siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa
pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT
todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen
kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on
pyritty sanamuodoiltaan tekemään mahdollisimman neutraaleiksi. Edellä esitetyt seikat huomioituna
pidämme tutkimuksen tuloksia mahdollisimman luotettavina.
ollut enemmän liiketoimintajohdossa työskenteleviä
henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käyttäminen selittää
johtajan raportointisuhdetta
koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101-500
Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella
sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julkisen
sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100-500 henkeä
astasi myös tänä vuonna, että
johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 %
jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle
johtajista. Muista johtajista eniten mainintoja sai
Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus
barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta.
barometri tutkimusten otoskehykseen eli käytimme Fonectan
rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan
ten vertailtavuus vuoteen 2011 aleni, mutta
. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien
vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna.
astauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat
erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä
barometritutkimus mittaa vastaajien näkemyksiä kyselyn
Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset
vät välttämättä vastaa organisaatioiden virallisia
todellista tilannetta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuviin kyselyihin
keäksi. Kyselytutkimukset saattavat
siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa
pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT-barometrin
todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen
kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on
eiksi. Edellä esitetyt seikat huomioituna
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT
3.1 IT indeksi
Yksi IT-barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille
organisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien
tunnuslukujen perusteella laskettavaksi IT
suomalaisissa organisaatioissa. Yksittäiset tunnusluvut ja
Indeksin perusarvoksi asetettiin 100 vuod
IT-indeksi 2012
IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta nykyään
IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua
IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus oganisaation liikevaihtoon viime vuonna
IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannusäästöt osuutena liikevaihdosta
Organisaatiot, joiden mielestä ITminen niiden tarpeisiin on vaikeaa
Organisaatiot, joissa IT tuottaa listamalla uusien innovaatioiden ja liiketoimintjen kehittämisen
Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategisna voimavarana
IT-indeksi
IT-indeksi ilman IT-kustannusten osuuksia
Vuoden 2012 IT-indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy
lähes kokonaan IT-kustannusten liikevaihto
vuoden 2011 vastaajien joukossa oli suhteellisesti
organisaatioista. Näissä organisaatioissa
prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT
organisaatioiden osuutta kaikista organisaatiois
työskentelevän henkilön vastaus nostaa IT
kuinka suuri IT-kustannusten osuus
139 henkilöä 157:stä vastaajasta (89
Laskimme vastauksista myös mediaanin (
liikevaihto-osuudelle. Se on 2,0
organisaatioiden liikevaihdosta kolmen vu
IT-kustannusten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa.
Joillekin vastaajille heidän organisaationsa
vastaamaan kysymykseen, kuinka suuri IT
vastauksista lasketut keskiarvot (12,5
vuotta) IT-kustannusten osuudelle
liikevaihto-osuuden keskiarvot ja mediaanit. Käsittelemme tätä
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
11
barometrin tunnusluvut ja IT-indeksit
barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille
anisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien
tunnuslukujen perusteella laskettavaksi IT-indeksiksi. Se kuvaa numeerisesti IT:n merkitystä ja tilaa
suomalaisissa organisaatioissa. Yksittäiset tunnusluvut ja IT-indeksi mahdollistavat vertailun vuosien välillä.
Indeksin perusarvoksi asetettiin 100 vuoden 2008 tutkimuksen tunnuslukujen arvoista
2008 2009 2010
kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta 4,45 % 4,46 % 4,47 %
kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta 4,84 % 4,49 % 4,94 %
IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus or-ganisaation liikevaihtoon viime vuonna
4,27 % 8,19 % 3,66 %
IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannus-säästöt osuutena liikevaihdosta
4,54 % 7,57 % 4,28 %
Organisaatiot, joiden mielestä IT-osaajien löytä-minen niiden tarpeisiin on vaikeaa
52 % 47 % 44 %
Organisaatiot, joissa IT tuottaa lisäarvoa mahdol-listamalla uusien innovaatioiden ja liiketoiminto- 78 % 81 % 81 %
Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategise-68 % 77 % 63 %
100 123 94
kustannusten osuuksia 100 133 92
indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy
liikevaihto-osuuden nousulla vuodesta 2011. Muihin vuosiin verrattuna
vuoden 2011 vastaajien joukossa oli suhteellisesti muita vuosia vähemmän vastaajia erittäin IT
. Näissä organisaatioissa IT-kustannusten osuus organisaation liikevaih
prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT
organisaatioiden osuutta kaikista organisaatioista. Toisaalta jokainen tällaisessa organisaatiossa
vastaus nostaa IT-kustannusten liikevaihto-osuuden keskiarvoa. Kysymykseen
kustannusten osuus on heidän organisaationsa liikevaihdosta tai kokonaisbudjetista vastasi
henkilöä 157:stä vastaajasta (89 %).
mediaanin (suuruudeltaan keskimmäisen havainnon) IT
%. Vastaavasti mediaani IT-kustannusten
liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua on 2,5 %. Yhdessä mediaani ja keskiarvo kuvastavat
usten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa.
heidän organisaationsa liikevaihto ei ole mielekäs käsite. Heitä olemme pyytäneet
kuinka suuri IT-kustannusten osuus on organisaation kokonaisbudjetista. Näistä
vastauksista lasketut keskiarvot (12,55 % nyt ja 12,80 % + 3 vuotta) sekä mediaanit (7 % sekä nyt että
kustannusten osuudelle kokonaisbudjetista ovat selvästi korkeammat kuin IT
osuuden keskiarvot ja mediaanit. Käsittelemme tätä asiaa lisää luvussa 4.
barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille
anisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien
indeksiksi. Se kuvaa numeerisesti IT:n merkitystä ja tilaa
indeksi mahdollistavat vertailun vuosien välillä.
arvoista laskettuna.
2011 2012
3,35 % 4,89%
3,83 % 5,51%
6,34 % 4,89 %
5,28 % 6,46 %
39 % 44 %
76 % 78 %
69 % 62 %
99 108
107 107
indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy
osuuden nousulla vuodesta 2011. Muihin vuosiin verrattuna
erittäin IT-intensiivisistä
liikevaihdosta on kymmeniä
prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT-intensiivisten
ta. Toisaalta jokainen tällaisessa organisaatiossa
osuuden keskiarvoa. Kysymykseen
ai kokonaisbudjetista vastasi
keskimmäisen havainnon) IT-kustannusten
kustannusten arvioidulle osuudelle
. Yhdessä mediaani ja keskiarvo kuvastavat
usten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa.
liikevaihto ei ole mielekäs käsite. Heitä olemme pyytäneet
kokonaisbudjetista. Näistä
mediaanit (7 % sekä nyt että + 3
kokonaisbudjetista ovat selvästi korkeammat kuin IT-kustannusten
lisää luvussa 4.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vuotta 2009 lukuun ottamatta IT-barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT
kustannusten liikevaihto-osuudessa
mittarina keskiarvoa tai mediaania. IT
tapahtunut vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana.
liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT
kustannusten osuuden liikevaihdosta säilyvän ennallaan
heijastavat vastaajien käsitystä IT:n tilast
käsityksen perusteella vastaajat arvioivat organisaationsa tarvetta, halua ja kykyä
barometrin tulosten perusteella molemm
Ymmärtääksemme paremmin IT-
tutkimuksessa kysymyksen: ”Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, aut
maatioratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen osina olevien IT
vastauksesta 63 % on kyllä –vastauksia, 14 % ei
vastausten erojen yhteyttä kustannuksia koskevien arvioid
Kun indeksin kaksi ensimmäistä muuttujaa poistetaan (IT
arvot ovat yhtä suuret vuosina 2011 ja 2012
aikasarjaa kertovat? IT-indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa
organisaatioissa. Paras käsityksemme on
suhtautumisessa IT:hen taloustilanteiden muutosten
erityisen voimakkaina IT-kustannuksia koskevissa arvioissa.
Vuoden 2009 IT-barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2008
ollessa selviä, taantuman jo alettua ja organisa
ladattiin tuolloin paljon odotuksia. Lop
organisaatioiden sekä siirtävän IT
liiketoiminnan synnyttämiseen. Tämä näkyi IT
korkeimpaan lukuun 123. Jyrkän, lyhyen
IT-investointeja kylläkin siirrettiin ja IT
IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen
edes silloin, kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten
yksityiskohtaisesti. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja
huonosti organisaationsa kustannuspaineisiin reagoivaksi
jyrkästi arvoon 94 vuoden 2010 IT
toipumisen jo alettua. Vuoden 2011 IT
toipuessa taantumasta. Kansantalouden kasvu jatkui vuoden 2011 lopulle ja us
pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT
indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden
BKT:n muutos, joskin IT-barometrin
muutokset IT:tä koskevissa asenteissa sekä IT
BKT:n muutoksia viiveellä. Laskusuhdanteen aikana ja
merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen
määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5
vuoden havaintoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen
yleistettävyydestä vaatii useampien suhdannesyklien aineistoa.
BKT:n ja IT-indeksin muutos
Bruttokansantuotteen muutos
IT-indeksin muutos vuodella viivästettynä
IT-indeksin arvo vuodella viivästettynä
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
12
barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT
tulevan kolmen vuoden aikana. Arviot ovat olleet samoja käytettiinpä
mittarina keskiarvoa tai mediaania. IT-barometrin vastausten perusteella tällaista kasvua ei kuitenkaan
tapahtunut vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. Toisaalta vastausten perusteella IT
liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT
kustannusten osuuden liikevaihdosta säilyvän ennallaan vuoteen 2012. Käsityksemme mukaan havain
vastaajien käsitystä IT:n tilasta ja merkityksestä organisaatiolleen vastaushetkellä
käsityksen perusteella vastaajat arvioivat organisaationsa tarvetta, halua ja kykyä käyttää varoja IT:hen. IT
en perusteella molemmat ovat yhteydessä taloussyklin vaiheeseen.
-kustannusten liikevaihto-osuuden luonnetta esitämme IT
Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, aut
n, tuotteiden ja palvelujen osina olevien IT-komponenttien IT-kustannukset
vastauksia, 14 % ei –vastauksia ja 23 % en osaa sanoa -
jen yhteyttä kustannuksia koskevien arvioiden suuruuteen käsitellään tarkemmin luvussa 4.
Kun indeksin kaksi ensimmäistä muuttujaa poistetaan (IT-indeksi ilman IT-kustannusten osuuksia), indeksi
arvot ovat yhtä suuret vuosina 2011 ja 2012. Mitä nämä kaksi eri tavoin laskettua IT
indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa
ssa. Paras käsityksemme on, että IT-indeksin muutokset heijastavat muutoksia organisaatioiden
hen taloustilanteiden muutosten heijastumina. Taloustilanteen muutokset näkyvät
kustannuksia koskevissa arvioissa.
barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2008-2009 laskusuhdanteen merkkien
ollessa selviä, taantuman jo alettua ja organisaatioiden hioessa varautumistoimiaan taantumaan. IT:hen
ladattiin tuolloin paljon odotuksia. Loppuvuonna 2008 IT-barometri kyselyyn vastanneet arvioivat
organisaatioiden sekä siirtävän IT-investointeja ja leikkaavan IT-kulujaan että käyttävän IT:tä uuden
iketoiminnan synnyttämiseen. Tämä näkyi IT-indeksin arvon nousuna sen tähänastisen historian
mpaan lukuun 123. Jyrkän, lyhyen taantuman oloissa kävi kuitenkin toisin. Kireässä taloustilanteessa
investointeja kylläkin siirrettiin ja IT-budjetteja leikattiin. mutta kustannusleikkauspaineiden puristuksissa
IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen
kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten
. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja
kustannuspaineisiin reagoivaksi. Tämän seurauksena IT
2010 IT-barometrissa. Sen aineisto kerättiin alkuvuodesta 2010 taantumasta
toipumisen jo alettua. Vuoden 2011 IT-barometrissa IT-indeksin arvo palautui arvoon 99 kansantalou
. Kansantalouden kasvu jatkui vuoden 2011 lopulle ja useimmat ennusteet ennakoivat
pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT
indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden
barometrin muutokset ovat olleet suurempia. Yhteenvetona toteamme, että
enteissa sekä IT-investoinneissa ja muissa IT-panostukissa
Laskusuhdanteen aikana ja välittömästi sen jälkeen IT koetaan vähemmän
merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen
määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5
ntoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen
yleistettävyydestä vaatii useampien suhdannesyklien aineistoa.
indeksin muutos -1 vuosi 2007 2008 2009
5,3 % 0,3 % 8,5 %
indeksin muutos vuodella viivästettynä N.A. 23,0 % -- 23,6 %
indeksin arvo vuodella viivästettynä 100 123 94
barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT-
. Arviot ovat olleet samoja käytettiinpä
barometrin vastausten perusteella tällaista kasvua ei kuitenkaan
Toisaalta vastausten perusteella IT-kustannusten osuus
liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT-
Käsityksemme mukaan havainnot
lleen vastaushetkellä. Tämän
käyttää varoja IT:hen. IT-
esitämme IT-barometri-
Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, auto-
kustannukset?” Saaduista 133
-vastauksia. Kyllä ja ei -
käsitellään tarkemmin luvussa 4.
kustannusten osuuksia), indeksin
. Mitä nämä kaksi eri tavoin laskettua IT-indeksin arvojen
indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa
indeksin muutokset heijastavat muutoksia organisaatioiden
Taloustilanteen muutokset näkyvät
2009 laskusuhdanteen merkkien
atioiden hioessa varautumistoimiaan taantumaan. IT:hen
kyselyyn vastanneet arvioivat
kulujaan että käyttävän IT:tä uuden
indeksin arvon nousuna sen tähänastisen historian
taantuman oloissa kävi kuitenkin toisin. Kireässä taloustilanteessa
eikattiin. mutta kustannusleikkauspaineiden puristuksissa
IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Näin ei toimittu
kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten luvussa 7 osoitetaan
. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja
. Tämän seurauksena IT-indeksin arvo sukelsi
aineisto kerättiin alkuvuodesta 2010 taantumasta
indeksin arvo palautui arvoon 99 kansantalouden
eimmat ennusteet ennakoivat
pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT-
indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden
. Yhteenvetona toteamme, että
panostukissa näyttävät seuraavan
n IT koetaan vähemmän
merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen
määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5
ntoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen
2010 2011
3,3 % 2,7 %
5,1 % 9,1 %
99 108
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys.
viivästettynä edellisvuoden BKT:n rinnalle (
tilaston lähde: Tilastokeskus
Mitä viivästetyn IT-indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se
kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä
investointina tuottavuuden lisäämiseen ja talouskasvuun.
päätelmää. Jokaisessa IT-barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi
BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän
liikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten
osoitamme yksityiskohtaisesti luvussa 7, organisaatiot lykkäävät ja leikkaavat IT
kehitystä taloustaantuman aikana kautta linj
hyödyntävä kehitys toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin
kannattaisi investoida tai miten jo tehtyjen IT
voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua
käynnissä olevat investoinnit ja kehitys viedään loppuun ja että uusia IT
Vastaavasti noususuhdanteen alussa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta
ajasta.
Kuten aiemmin totesimme yksittäisissä IT
välillä on IT-kustannusten aikaisempaa korkeampi osuus organisaatioiden
tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisen
suomalaisorganisaatioiden kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n
avulla luodut uudet innovaatiot ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011
keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi
kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nou
barometrista. Yhdessä nämä vastaukset kertovat käsityksemme mukaan
kohdistuvat tällä hetkellä aikaisempi
Vastaajat ovat kokeneet IT-osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden
tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden
ICT-alaan luettavien yritysten heikentynyt tilanne ol
todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta.
-30
-20
-10
00
10
20
30
2006 2007
Bruttokansantuotteen muutos
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
13
indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys. IT-indeksin muutos on sijoitettu vuodella
viivästettynä edellisvuoden BKT:n rinnalle (IT-indeksi 2008 vuoden 2007 BKT:n kohdalla). BKT
indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se
kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä
investointina tuottavuuden lisäämiseen ja talouskasvuun. Seuraavat IT-barometrin tulokset tukevat tätä
barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi
BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän
ikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten
osoitamme yksityiskohtaisesti luvussa 7, organisaatiot lykkäävät ja leikkaavat IT-investointeja,
kehitystä taloustaantuman aikana kautta linjan. Päätelmämme mukaan investoinnit ja myös muu
toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin
kannattaisi investoida tai miten jo tehtyjen IT-investointien ja IT-palveluiden vaikutuksia liiketo
voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua
käynnissä olevat investoinnit ja kehitys viedään loppuun ja että uusia IT-investointeja ja kehitystä lykätään.
sa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta
Kuten aiemmin totesimme yksittäisissä IT-indeksin tunnusluvuissa suurin muutos vuosien 2011 ja 2012
sempaa korkeampi osuus organisaatioiden liikevaihdosta. Myös muissa
tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisen
kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n
t ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011
keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi
kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nou
barometrista. Yhdessä nämä vastaukset kertovat käsityksemme mukaan sen, että IT:n hyödyntämis
aikaisempia vuosia enemmän kustannustehokkuuden parantamiseen.
osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden
tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden
alaan luettavien yritysten heikentynyt tilanne oli pääosin tiedossa vastaushetkellä. Mikäli kyse on
todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta.
2008 2009 2010
Bruttokansantuotteen muutos IT-Indeksin muutos vuosi viivästettynä
indeksin muutos on sijoitettu vuodella
2008 vuoden 2007 BKT:n kohdalla). BKT-
indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se
kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä
barometrin tulokset tukevat tätä
barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi
BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän
ikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten
investointeja, –kuluja ja –
an. Päätelmämme mukaan investoinnit ja myös muu IT:tä
toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin
palveluiden vaikutuksia liiketoimintaan
voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua
investointeja ja kehitystä lykätään.
sa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta
indeksin tunnusluvuissa suurin muutos vuosien 2011 ja 2012
kevaihdosta. Myös muissa
tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisensa. IT:llä ja
kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n
t ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011
keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi
kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nousivat vuoden 2011 IT-
, että IT:n hyödyntämisodotukset
enemmän kustannustehokkuuden parantamiseen.
osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden
tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden
i pääosin tiedossa vastaushetkellä. Mikäli kyse on
todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta.
2011
Indeksin muutos vuosi viivästettynä
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli
vastausten mukaan 62 %, luku on matalin IT
asteikolla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämää ”
strategisena voimavarana” asteikolla
vastausten osuus vastanneista oli 62 %
3.2 IT:n hyödyntämisen indeksi
Kyetäksemme monipuolistamaan yleiskuvaa IT:n merkitykse
organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän
IT:n johtamisen indeksin. Asetimme molempien indeksien perusarvok
tunnuslukujen arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009
IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus)
oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 I
laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin
vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia
aikaisempina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja
indeksin arvot näkyvät alla olevassa taulukossa.
IT:n hyödyntämisen indeksi 2012
Kouluarvosana (4-10) IT:n soveltamiselle organsaatioissa
IT:n vaikutus kannattavuuden parantamiseen edellisenä vuotena prosenttia
Liiketoiminnan ohjausraportointi (johdon rapotointi) on kattavaa ja luotettavaa
IT:stä saatavien kustannussäästöjen merkitys
IT:n mahdollistaman nykyisen liiketoiminnan volyymien kasvun merkitys
IT:n mahdollistamien uusien liikevaihtoa kasvatavien toimintojen merkitys
IT:n tuoman asiakastyytyväisyyden merkitys
IT:n mahdollistamien innovatiivisten toimintatapjen merkitys
IT:tä hyödyntävien innovaatioiden lisäarvo ja vaikutukset liiketoimintaprosesseihin tunnetaan luotettavien mittaustulosten perusteella
IT:n vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden savuttamiseen tunnetaan luotettavien mittaustuloten perusteella
IT–hankintojen jälkeen niille asetettujen tavoitteden saavuttamista seurataan
IT:n ulkoistamisen tulokset suhteessa asetettuhin tavoitteisiin tunnetaan hyvin luotettavien mittaustulosten perusteella
IT-projektit saavuttavat niille asetetut liiketoimitatavoitteet
IT-projektit toteutuvat sovitun budjetin
IT-projektit toteutuvat sovitussa aikataulussa
IT:n hyödyntämisen indeksi
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
14
Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli
usten mukaan 62 %, luku on matalin IT-barometrin historiassa. Muuttuja mitattiin 7
asteikolla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämää ”IT:tä johdetaan ja kehitetään organisaatiossamme
asteikolla -3:sta (täysin eri mieltä) +3:een (täysin samaa mieltä). Niiden
vastausten osuus vastanneista oli 62 %, jotka olivat vähintään jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa.
IT:n hyödyntämisen indeksi
Kyetäksemme monipuolistamaan yleiskuvaa IT:n merkityksestä ja hyödyistä suomalaisille yrityksille ja
organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän
IT:n johtamisen indeksin. Asetimme molempien indeksien perusarvoksi 100 vuoden 2012 tutkimuksen
arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009
IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus)
oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 IT-barometrissa. Indeksin taannehtien arvojen
laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin
vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia
pina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja
indeksin arvot näkyvät alla olevassa taulukossa.
IT:n hyödyntämisen indeksi 2012 2009 2010 2011
10) IT:n soveltamiselle organi-7,7 6,3 7,3
IT:n vaikutus kannattavuuden parantamiseen edellisenä vuotena prosenttia
5,8 3,9 5,1
Liiketoiminnan ohjausraportointi (johdon rapor-tointi) on kattavaa ja luotettavaa
N.A. N.A. N.A.
IT:stä saatavien kustannussäästöjen merkitys 88 % 80 % 74 %
IT:n mahdollistaman nykyisen liiketoiminnan volyymien kasvun merkitys
88 % 73 % 85 %
IT:n mahdollistamien uusien liikevaihtoa kasvat-tavien toimintojen merkitys
83 % 66 % 79 %
IT:n tuoman asiakastyytyväisyyden merkitys 91 % 92 % 90 %
IT:n mahdollistamien innovatiivisten toimintatapo-82 % 83 % 82 %
IT:tä hyödyntävien innovaatioiden lisäarvo ja vaikutukset liiketoimintaprosesseihin tunnetaan luotettavien mittaustulosten perusteella
50 % 43 % 50 %
IT:n vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden saa-vuttamiseen tunnetaan luotettavien mittaustulos- 55 % 40 % 62 %
hankintojen jälkeen niille asetettujen tavoittei-den saavuttamista seurataan
53 % 45 % 54 %
tulokset suhteessa asetettui-hin tavoitteisiin tunnetaan hyvin luotettavien mittaustulosten perusteella
54 % 42 % 45 %
projektit saavuttavat niille asetetut liiketoimin-72 % 63 % 73 %
projektit toteutuvat sovitun budjetin mukaisesti 49 % 45 % 49 %
projektit toteutuvat sovitussa aikataulussa 43 % 42 % 43 %
IT:n hyödyntämisen indeksi 102 89 99
Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli
barometrin historiassa. Muuttuja mitattiin 7-portaisella Likertin
IT:tä johdetaan ja kehitetään organisaatiossamme
ta (täysin eri mieltä) +3:een (täysin samaa mieltä). Niiden
jotka olivat vähintään jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa.
stä ja hyödyistä suomalaisille yrityksille ja
organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän
si 100 vuoden 2012 tutkimuksen
arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009-2011. Yksi
IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus)
barometrissa. Indeksin taannehtien arvojen
laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin
vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia
pina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja
2011 2012
7,7
5,0
70 %
74 % 75 %
85 % 87 %
79 % 77 %
90 % 95 %
82 % 85 %
50 % 51 %
62 % 58 %
54 % 57 %
45 % 48 %
73 % 69 %
49 % 50 %
43 % 43 %
100
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT
kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy
tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT
kustannuksista on 25 % tai vähemmän. Huomautamme
kyselyssämme IT-kustannusten jakautumista kehittämisen ja käytön kesken
Koska kutakin tunnuslukua käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4
hyödyntämisen indeksiä yleisemmäll
indeksin arvoa laskevana vaikutuksena.
lähes muuttumaton ja indeksin arvo siten
suomalaisorganisaatioissa. Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan.
Onko IT:n hyödyntämiskyvyn parantamiselle tarvetta
indeksin tunnusluvut osoittavat selkeän eron IT:n
välillä. Likert-asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n
merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2
Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT
onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa
43 %:sta 69 %:iin. IT:n soveltamista kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitys
kuvaavien tunnuslukujen arvon. Tämä ilmiö
vuosina. Ristiriita IT:n merkityksen ja hyödyntämiskyvyn välillä on havaittavissa
IT-indeksin tunnusluvuissa. IT-indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta
(positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän
ja IT auttaa säästämään kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62
%:ssa organisaatioista kehittää IT:tä strategisena voimavarana. IT
eri tavoilla sen, että vastaajat kokevan organisaatioittensa ky
selvästi sen merkitystä vähemmän.
Olemme kirjoittaneet tästä ilmiöstä jo aikaisempien vuosien
asian jälleen kerran esille olennaisena kansantaloutemme ja
kyselymme vastaajien käsitysten mukainen suuri
hyödyntämisen parantamiseen panosteta?
3.3 IT:n johtamisen indeksi
Poimimme IT:n johtamisen indeksiin 12 IT:n johtamis
muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT
indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat
positiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7
Likert-asteikolla ja kaksi (strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median
hyödyntämiselle) mitataan kyllä – ei
IT:n johtamisen indeksissä on kaksi tiedon johtamiseen liittyvää tunnuslukua (
koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka
ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 IT
liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen
toimiva kokonaisuus) on ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Indek
puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia
vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen
tunnusluvun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n
johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen
indeksin rakenne muuttuu ja laajenee entisestään.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
15
Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT
kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy
tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT
kustannuksista on 25 % tai vähemmän. Huomautamme kuitenkin samalla, ettemme ole selvittäneet
nusten jakautumista kehittämisen ja käytön kesken.
Koska kutakin tunnuslukua käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 – 12, tarkastelemme tässä IT:n
hyödyntämisen indeksiä yleisemmällä tasolla. Vuoden 2008-2009 taloustaantuma näkyi
indeksin arvoa laskevana vaikutuksena. Vuotta 2010 lukuun ottamatta IT:n hyödyntämisen indeksi on ollut
lähes muuttumaton ja indeksin arvo siten lähellä sataa. Se kertoo IT:n hyödyntämiskyvyn säi
Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan.
hyödyntämiskyvyn parantamiselle tarvetta? Käsityksemme mukaan on. IT:n hyödyntämisen
indeksin tunnusluvut osoittavat selkeän eron IT:n koetun merkityksen ja IT:n koetun hyödyntämiskyvyn
asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n
merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2
Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT
onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa
ta kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitys
kuvaavien tunnuslukujen arvon. Tämä ilmiö näkyy IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuissa kaikkina
istiriita IT:n merkityksen ja hyödyntämiskyvyn välillä on havaittavissa myös aiemmin läpikäydyn
indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta
(positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän
n kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62
%:ssa organisaatioista kehittää IT:tä strategisena voimavarana. IT-barometrin tulokset siis kertovat moni
eri tavoilla sen, että vastaajat kokevan organisaatioittensa kykenevän käyttämään ja hyödyntämään IT:tä
lmiöstä jo aikaisempien vuosien IT-barometri raporteissa. Haluamme nostaa
sian jälleen kerran esille olennaisena kansantaloutemme ja IT:n johtamisen kehittämistarpeena. Jos IT:llä on
äsitysten mukainen suuri merkitys organisaatioiden menestykselle, miksei IT:n
hyödyntämisen parantamiseen panosteta?
IT:n johtamisen indeksi
IT:n johtamisen indeksiin 12 IT:n johtamista kuvaavaa tunnuslukua IT
muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT
indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat
sitiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7
strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median
ei –en osaa sanoa asteikolla.
IT:n johtamisen indeksissä on kaksi tiedon johtamiseen liittyvää tunnuslukua (tietojen omistajuus ja tietoja
koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka
na kyselyssä vuoden 2012 IT-barometrissa. Lisäksi yksi kokonaisarkkitehtuuriin
liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen
toimiva kokonaisuus) on ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Indeksin taannehtien arvojen laskennassa
puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia
vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen
vun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n
johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen
indeksin rakenne muuttuu ja laajenee entisestään.
Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT-barometri
kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy
tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT-
, ettemme ole selvittäneet
12, tarkastelemme tässä IT:n
009 taloustaantuma näkyi vuoden 2010
ta IT:n hyödyntämisen indeksi on ollut
IT:n hyödyntämiskyvyn säilyneen vakaana
Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan.
? Käsityksemme mukaan on. IT:n hyödyntämisen
koetun merkityksen ja IT:n koetun hyödyntämiskyvyn
asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n
merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2012 indeksissä.
Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT-projektien
onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa
ta kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitystä
ndeksin tunnusluvuissa kaikkina
myös aiemmin läpikäydyn
indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta
(positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän
n kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62
trin tulokset siis kertovat monilla
kenevän käyttämään ja hyödyntämään IT:tä
barometri raporteissa. Haluamme nostaa
kehittämistarpeena. Jos IT:llä on
merkitys organisaatioiden menestykselle, miksei IT:n
ta kuvaavaa tunnuslukua IT-barometri kyselyn
muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT-johtaja raportoi, jotta
indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat
sitiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7-portaisella
strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median
tietojen omistajuus ja tietoja
koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka ovat
barometrissa. Lisäksi yksi kokonaisarkkitehtuuriin
liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen
sin taannehtien arvojen laskennassa
puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia
vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen
vun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n
johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT:n johtamisen indeksi 2012
Liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimitatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva kokonaisuus
IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoiteiden saavuttamisessa
IT-infrastruktuuri, sovellukset, informaatio ja kekeiset prosessit ovat hyvin yhteen toimiva koknaisuus
Ylin johto, yksiköiden johto ja ITIT:n johtamiseen selkeästi sovitun työnjaon prusteella
IT–hankinnoille on asetettu mitattavat tavoitteet, joissa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet
IT:n vaikutukset liiketoimintaan ovat tiedossa luotettavien mittaustulosten perusteella
IT:n ulkoistamisella on selkeät liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet
Strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketominnan hyödyntämiseksi on olemassa
Strategia ja toimintasuunnitelma sosiaalisen mdian hyödyntämiseksi on olemassa
Keskeisillä IT-riskeillä on rajariskienhallinnan tavoitteet
Tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätökseteko on sovittu
Liiketoiminnassa käytettävät tiedot (tapahtumat, master data jne.) tunnetaan hyvin
Myönteisten vastausten osuuden keskiarvo
IT:n johtamisen indeksi
Koska IT:n johtamisen tunnuslukuja käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4
indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat
lähellä 100 lukuun ottamatta vuoden 2010 ar
Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden
keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matal
osoituksena IT:n johtamisen haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen
kertoo sen, ettei IT:n johtamistaito ole kehittynyt oleellisesti suomalaisissa
IT:n johtamisen indeksin sisällä yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on
parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median
johtamista koskevat tunnusluvut. Osa tunnusluvuista on säilynyt samalla m
governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen
ja IT-riskien johtamisen tunnusluvut. Kehitykseltään laskevia tunnuslukuja o
sekä liiketoiminnan ja IT-johdon yhteistyö
Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan
myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen p
osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion
kiinnittäminen IT:n johtamisen uusiin osa
johtamiseen parantaa niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
16
misen indeksi 2012 2009 2010 2011
Liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimin-tatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva N.A. N.A. N.A.
IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoit-93 % 89 % 90 %
infrastruktuuri, sovellukset, informaatio ja kes-keiset prosessit ovat hyvin yhteen toimiva koko- 64 % 59 % 64 %
Ylin johto, yksiköiden johto ja IT-johto osallistuvat IT:n johtamiseen selkeästi sovitun työnjaon pe- 64 % 53 % 62 %
hankinnoille on asetettu mitattavat tavoitteet, joissa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet
76 % 73 % 77 %
IT:n vaikutukset liiketoimintaan ovat tiedossa luotettavien mittaustulosten perusteella
63 % 50 % 59 %
ulkoistamisella on selkeät liiketoiminnalliset 59 % 51 % 52 %
Strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoi-minnan hyödyntämiseksi on olemassa
54 % 31 % 46 %
Strategia ja toimintasuunnitelma sosiaalisen me-dian hyödyntämiseksi on olemassa
16 % 16 % 34 %
riskeillä on raja-arvot tai muut IT-riskienhallinnan tavoitteet
56 % 50 % 46 %
Tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätöksen-N.A. N.A. N.A.
käytettävät tiedot (tapahtumat, master data jne.) tunnetaan hyvin
N.A. N.A. N.A.
Myönteisten vastausten osuuden keskiarvo 61 % 52 % 59 %
IT:n johtamisen indeksi 101 87 99
Koska IT:n johtamisen tunnuslukuja käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 – 12, tarkastelemme jälleen
indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat
lähellä 100 lukuun ottamatta vuoden 2010 arvoa. Siinä näkyy vuosien 2008-2009 taloustaantuman vaikutus.
Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden
keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matal
haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen
IT:n johtamistaito ole kehittynyt oleellisesti suomalaisissa organisaatioissa viime vuosina.
yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on
parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median
johtamista koskevat tunnusluvut. Osa tunnusluvuista on säilynyt samalla melko lailla samalla
governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen
riskien johtamisen tunnusluvut. Kehitykseltään laskevia tunnuslukuja ovat tavoitteiden asettamiseen
johdon yhteistyö organisaation strategian toteuttamisessa.
Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan
myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen p
osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion
kiinnittäminen IT:n johtamisen uusiin osa-alueisiin kuten arkkitehtuurin, uusien teknologioiden tai tiedon
niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen
2011 2012
64 %
% 88 %
64 % 78 %
62 % 58 %
77 % 58 %
59 % 58 %
52 % 49 %
46 % 46 %
34 % 34 %
46 % 56 %
54 %
70 %
59 % 59 %
100
12, tarkastelemme jälleen
indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat
2009 taloustaantuman vaikutus.
Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden
keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matalana ja
haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen
organisaatioissa viime vuosina.
yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on
parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median
lailla samalla tasolla, kuten
governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen
vat tavoitteiden asettamiseen
Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan
myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen puuttuminen selittävät
osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion
alueisiin kuten arkkitehtuurin, uusien teknologioiden tai tiedon
niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
osa-alueiden taantuvan. IT:n johtamiskyvyn parantaminen on käsityksemme mukaan tärkein keino lisätä IT:n
organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.
3.4 Julkisen IT-barometri tutkimusraportin lopuksi
IT-barometrin julkisessa tutkimusraportissa olemme tiivistäneet IT
kolmeen indeksiin; IT-indeksiin, IT:n hyödyntämiseen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin. Ne sisältävät
yhteensä 35 IT:n merkitystä, hyödyntämistä ja johtamista kuvaavaa tunnuslukua.
tarkoituksena on lisätä tietoa IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille sekä tietoihin pohjautuvaa
keskustelua aiheesta.
Mielestämme IT-barometri tutkimuksen keskeisin anti on sen tuloksista nouseva tarve kehittää IT:n
johtamista ja tätä kautta lisätä IT:n suomalaisille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.
Se on samalla yksi keskeisimmistä keinoista kehittää verkostoihin ja pa
tietoyhteiskuntaa. Ilmeisestä IT:n johtamisen kehittämistarpeesta huolimatta IT tuottaa jo nykyisellään
barometritutkimuksen vastaajien mukaan merkittäviä hyötyjä.
vaikeampaa, jos IT:n johtaminen ja hyödyntäminen olisivat jo äärimmilleen viritettyjä.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
17
alueiden taantuvan. IT:n johtamiskyvyn parantaminen on käsityksemme mukaan tärkein keino lisätä IT:n
organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.
barometri tutkimusraportin lopuksi
barometrin julkisessa tutkimusraportissa olemme tiivistäneet IT-barometri kyselytutkimuksen tulokset
indeksiin, IT:n hyödyntämiseen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin. Ne sisältävät
teensä 35 IT:n merkitystä, hyödyntämistä ja johtamista kuvaavaa tunnuslukua. IT
tarkoituksena on lisätä tietoa IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille sekä tietoihin pohjautuvaa
tutkimuksen keskeisin anti on sen tuloksista nouseva tarve kehittää IT:n
johtamista ja tätä kautta lisätä IT:n suomalaisille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.
Se on samalla yksi keskeisimmistä keinoista kehittää verkostoihin ja pa
Ilmeisestä IT:n johtamisen kehittämistarpeesta huolimatta IT tuottaa jo nykyisellään
vastaajien mukaan merkittäviä hyötyjä. Hyötyjen lisääminen IT:stä olisi huomattavasti
johtaminen ja hyödyntäminen olisivat jo äärimmilleen viritettyjä.
alueiden taantuvan. IT:n johtamiskyvyn parantaminen on käsityksemme mukaan tärkein keino lisätä IT:n
barometri kyselytutkimuksen tulokset
indeksiin, IT:n hyödyntämiseen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin. Ne sisältävät
IT-barometritutkimuksen
tarkoituksena on lisätä tietoa IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille sekä tietoihin pohjautuvaa
tutkimuksen keskeisin anti on sen tuloksista nouseva tarve kehittää IT:n
johtamista ja tätä kautta lisätä IT:n suomalaisille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.
Se on samalla yksi keskeisimmistä keinoista kehittää verkostoihin ja palveluihin pohjautuvaa
Ilmeisestä IT:n johtamisen kehittämistarpeesta huolimatta IT tuottaa jo nykyisellään IT-
Hyötyjen lisääminen IT:stä olisi huomattavasti
johtaminen ja hyödyntäminen olisivat jo äärimmilleen viritettyjä.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
LIITE: Tiivistelmä IT
4. IT:n arvioidut vaikutukset
4.1 Arviot IT-kustannusten osuudesta IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan, kuinka suuri IT
organisaationsa liikevaihdosta nyt ja kolmen vuoden kuluttua vastaushetkestä. Vaihtoehtoisesti he
arvioida kuinka suuri IT-kustannusten osuus
molemmat osuudet, käytämme vastauksista IT
näkyy alla.
Vastaajien näkemykset IT
Muita luvun 4.1 IT-kustannuksiin liittyviä IT
• IT-kustannusten liikevaihto-
uskoi IT-kustannusosuuden nousevan kuin laskevan
• Kun IT-kustannusten liikevaihto
vastaukset yhdistettään, kustannusosuuden keskiarvo on 7,7 % ja
• Kun vastaaja arvioi IT-kustannusten sisältävän verkkoliiketoiminnan, automaatioratkaisujen,
den ja palvelujen osina olevien IT
osuusarvioiden keskiarvo on lähes kaksinkertainen niihin arvioihi
• IT-kustannusten liikevaihto-
muuttujan kanssa. Voimakkain yhteys
mien uusien innovaatioiden liikevaihtoa kasvattavan vaikutuksen välillä.
• Erot IT-kustannusten liikevaihto
yhteisvaikutukseen. Alla olevassa taulukossa näytetään nelikenttä
arkkitehtuurin yhdenmukaisuus ja
kustannusten liikevaihto-osuuden keskiarvo
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
18
LIITE: Tiivistelmä IT-barometrin luvuista 4-12
vaikutukset liiketoimintaan
kustannusten osuudesta liikevaihtoon
barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan, kuinka suuri IT-kustannusten osuus on heidän
organisaationsa liikevaihdosta nyt ja kolmen vuoden kuluttua vastaushetkestä. Vaihtoehtoisesti he
kustannusten osuus on organisaation kokonaisbudjetista. Jos vastaaja on arvioinut
molemmat osuudet, käytämme vastauksista IT-kustannusten osuutta liikevaihdosta.
näkemykset IT-kustannusten muutoksesta seuraavan kolmen vuoden
stannuksiin liittyviä IT-barometrin tuloksia:
-osuutta ja kokonaisbudjettiosuutta arvioineista vastaajista suurempi osa
kustannusosuuden nousevan kuin laskevan.
kustannusten liikevaihto-osuutta ja IT-kustannusten kokonaisbudjett
vastaukset yhdistettään, kustannusosuuden keskiarvo on 7,7 % ja mediaani 2,5 %
kustannusten sisältävän verkkoliiketoiminnan, automaatioratkaisujen,
den ja palvelujen osina olevien IT-komponenttien IT-kustannukset, IT-kustannusten liikevaihto
osuusarvioiden keskiarvo on lähes kaksinkertainen niihin arvioihin nähden, jo
-osuus on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) neljän IT
muuttujan kanssa. Voimakkain yhteys on IT-kustannusten liikevaihto-osuuden ja IT:n mahdollist
den liikevaihtoa kasvattavan vaikutuksen välillä.
kustannusten liikevaihto-osuuksissa organisaatioiden välillä ovat yhteydessä usean tekijän
yhteisvaikutukseen. Alla olevassa taulukossa näytetään nelikenttä,
enmukaisuus ja liiketoiminnan ja IT:n yhteen linjaaminen
osuuden keskiarvo.
12
kustannusten osuus on heidän
organisaationsa liikevaihdosta nyt ja kolmen vuoden kuluttua vastaushetkestä. Vaihtoehtoisesti he voivat
rganisaation kokonaisbudjetista. Jos vastaaja on arvioinut
kustannusten osuutta liikevaihdosta. Vastausten jakauma
kolmen vuoden aikana
osuutta ja kokonaisbudjettiosuutta arvioineista vastaajista suurempi osa
kustannusten kokonaisbudjettiosuutta koskevat
aani 2,5 %.
kustannusten sisältävän verkkoliiketoiminnan, automaatioratkaisujen, tuottei-
kustannusten liikevaihto-
n nähden, joihin nämä eivät sisälly.
>0,30) neljän IT-barometrin
osuuden ja IT:n mahdollista-
osuuksissa organisaatioiden välillä ovat yhteydessä usean tekijän
jonka akseleina ovat
liiketoiminnan ja IT:n yhteen linjaaminen sekä solujen arvona IT-
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
n=109
Hyvin yhteen linjattu liiketoiminta
ja IT
Heikommin yhteen linjattu liike-
toiminta ja IT (arvot 1-5)
4.2 Arviot IT:n vaikutuksestakannattavuuteen
IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka
innovaatiot ja toimintamuodot kasvattivat heidän organisaationsa liikevaihtoa edellisenä vuonna, kuinka
monta prosenttia IT:n mahdollistama toiminnan tehostaminen säästi kokonaiskustannuksia ja kuinka monella
prosentilla IT paransi toiminnan kannattavuutta. Alla oleva di
IT-barometritutkimuksen vastausten keskiarvot.
erittäin positiivisia kaikkien arvioitujen muuttujien osalta
Vastaajien arviot
3,7 %
6,3 %
5,0 %
..IT:n mahdollistamat uudet
innovaatiot ja
liiketoimintamuodot
kasvattivat liikevaihtoa
..IT:n mahdollistama toiminnan
IT: vaikutus liiketoimintaan nähdään erittäin
Vuonna 2009: Liikevaihdon kasvu 8.2 %, kustannussäästö 7.6 % ja kannattavuuden parannus 5.8%
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
19
IT-kustannusten keskiarvo liike-vaihdosta tai kokonaisbudjetista
IT-kustannusten keskiarvovaihdosta tai
ketoiminta 8,4 % (n=17, 16%)
17,6 % (n=11, 10%)
5,4 % (n=62, 57%)
4,9 % (n=19, 14%
Heikommin toimiva kokonaisarkki-tehtuuri
Hyvin tehtuuri
Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja
barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka monella prosentilla
toimintamuodot kasvattivat heidän organisaationsa liikevaihtoa edellisenä vuonna, kuinka
monta prosenttia IT:n mahdollistama toiminnan tehostaminen säästi kokonaiskustannuksia ja kuinka monella
prosentilla IT paransi toiminnan kannattavuutta. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän
barometritutkimuksen vastausten keskiarvot. Kuten diagrammista havaitaan, vastaajien arviot olivat
n arvioitujen muuttujien osalta.
arviot IT:n vaikutuksesta heidän organisaationsa liiketoimintaan
4,3 %3,9 %
5,3 %5,1 %
5,9 %
5,0 %
..IT:n mahdollistama toiminnan
tehostaminen säästi
kokonaiskustannuksia
..IT paransi toiminnan
kannattavuutta
IT: vaikutus liiketoimintaan nähdään erittäin
myönteisenä
2009: Liikevaihdon kasvu 8.2 %, kustannussäästö 7.6 % ja kannattavuuden parannus 5.8%
kustannusten keskiarvo liike-vaihdosta tai kokonaisbudjetista
n=11, 10%)
, 14%)
Hyvin toimiva kokonaisarkki-
liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja
monella prosentilla IT:n mahdollistamat
toimintamuodot kasvattivat heidän organisaationsa liikevaihtoa edellisenä vuonna, kuinka
monta prosenttia IT:n mahdollistama toiminnan tehostaminen säästi kokonaiskustannuksia ja kuinka monella
agrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän
Kuten diagrammista havaitaan, vastaajien arviot olivat
liiketoimintaan
..IT paransi toiminnan
IT: vaikutus liiketoimintaan nähdään erittäin
2010
2011
2012
n = 167
n = 194
n = 99
n = 167
n = 194
n = 99
2009: Liikevaihdon kasvu 8.2 %, kustannussäästö 7.6 % ja kannattavuuden parannus 5.8%
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Muita luvun 4.2 näihin muuttujiin liittyviä IT
• Kaikissa IT-barometri tutkimuksissa on saatu tulos, jossa IT:n
innovaatioiden ja toimintamuotojen
selvästi BKT:n kasvua enemmän. S
se vuoden 2012 IT-barometrin mukaan oli
• Kaikissa IT-barometri tutkimuksissa on saatu tulos, jossa tehostamisen on arvioitu säästävän organisaation kokonaiskustannuksia enemmän kuin kansantalouden tuottavuus on kasvanut vastaavana aikanaoli 5,0 % vuonna 2011.
• Vastaajien arviot IT:n mahdollistamien innovaatioiden tuottamasta liikevaihdon kasvusta, säästöistä
kokonaiskustannuksissa ja kannattavuuden kasvusta ylittävät kaikkina vuosina vuotta 2010 lukuun
ottamatta IT-kustannusten keskimääräisen osuuden liikevaihdosta.
• IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden ja toimintamuotojen tuottama liikevaihdon kasvu on
yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) viiteen IT
yhteys oli IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen tuottamaan kokonaiskustannuste
• IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen t
on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >
voimakkain yhteys oli IT:n tuottamaan kannattavuuden paranemiseen. Korrelaatio on varsin korkea
eli 0,75.
4.3 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden IT-barometritutkimuksessa vastaajia
kilpailukykyyn. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT
vastausten jakauman. Vastaajista suurin osa arvioi IT:n roolin kilpailu
Muita luvun 4.3 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaatioiden tulevaan kilpailukykyyn:
• Liiketoimintajohdossa ja IT
vastaajista arvioi IT:n merkityksen organisaation kilpailukyv
tärkeämpi.
• IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) 15
barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein voimakkain yhteys oli väittämään, jonka mukaan ”
erittäin tärkeää organisaatiomme menestyksen kannalta, että osaamme jatkossa hyödyntää IT:tä
tehokkaasti innovoinnissa ja liiketoimintaprosessien tehostamisessa”.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
20
näihin muuttujiin liittyviä IT-barometrin tuloksia:
tutkimuksissa on saatu tulos, jossa IT:n mahdollistamien uusien
innovaatioiden ja toimintamuotojen on arvioitu kasvattaneen vastaajien organisaatioiden
selvästi BKT:n kasvua enemmän. Suurimmillaan ero oli yli 12 % vuoden 2010 IT
barometrin mukaan oli 2,3 % vuonna 2011.
barometri tutkimuksissa on saatu tulos, jossa IT:n mahdollistaman toiminnan
tehostamisen on arvioitu säästävän organisaation kokonaiskustannuksia enemmän kuin kansantalouden tuottavuus on kasvanut vastaavana aikana. Vuoden 2012 IT
ahdollistamien innovaatioiden tuottamasta liikevaihdon kasvusta, säästöistä
kokonaiskustannuksissa ja kannattavuuden kasvusta ylittävät kaikkina vuosina vuotta 2010 lukuun
kustannusten keskimääräisen osuuden liikevaihdosta.
ien uusien innovaatioiden ja toimintamuotojen tuottama liikevaihdon kasvu on
(Pearsonin korrelaatio >0,30) viiteen IT-barometrin muuttujaan
yhteys oli IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen tuottamaan kokonaiskustannuste
staman toiminnan tehostamisen tuottama säästö organisaation kokonais
on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) neljän IT-barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein
voimakkain yhteys oli IT:n tuottamaan kannattavuuden paranemiseen. Korrelaatio on varsin korkea
Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn
barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan IT:n vaikutusta organisaation tulevaan
kilpailukykyyn. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT
astaajista suurin osa arvioi IT:n roolin kilpailutekijänä korostuvan entisest
Muita luvun 4.3 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaatioiden tulevaan kilpailukykyyn:
Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskentelevien vastaajien arviot ovat lähellä toisiaan, 90 %
vastaajista arvioi IT:n merkityksen organisaation kilpailukyvylle olevan tulevaisuudessa nykyistä
IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) 15
barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein voimakkain yhteys oli väittämään, jonka mukaan ”
atiomme menestyksen kannalta, että osaamme jatkossa hyödyntää IT:tä
tehokkaasti innovoinnissa ja liiketoimintaprosessien tehostamisessa”.
mahdollistamien uusien
vastaajien organisaatioiden liikevaihtoa
010 IT-barometrissa, kun
IT:n mahdollistaman toiminnan
tehostamisen on arvioitu säästävän organisaation kokonaiskustannuksia enemmän kuin . Vuoden 2012 IT-barometrin mukaan ero
ahdollistamien innovaatioiden tuottamasta liikevaihdon kasvusta, säästöistä
kokonaiskustannuksissa ja kannattavuuden kasvusta ylittävät kaikkina vuosina vuotta 2010 lukuun
ien uusien innovaatioiden ja toimintamuotojen tuottama liikevaihdon kasvu on
barometrin muuttujaan. Kaikkein voimakkain
yhteys oli IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen tuottamaan kokonaiskustannusten säästöön.
uottama säästö organisaation kokonaiskustannuksista
barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein
voimakkain yhteys oli IT:n tuottamaan kannattavuuden paranemiseen. Korrelaatio on varsin korkea
kilpailukykyyn
pyydetään arvioimaan IT:n vaikutusta organisaation tulevaan
kilpailukykyyn. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT-barometritutkimuksen
tekijänä korostuvan entisestään.
Muita luvun 4.3 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaatioiden tulevaan kilpailukykyyn:
johdossa työskentelevien vastaajien arviot ovat lähellä toisiaan, 90 %
ylle olevan tulevaisuudessa nykyistä
IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) 15 IT-
barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein voimakkain yhteys oli väittämään, jonka mukaan ”On
atiomme menestyksen kannalta, että osaamme jatkossa hyödyntää IT:tä
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vastaajien arviot IT:n merkityksestä heidän organisaationsa tulevaisuuden
4.4 Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina
IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka hyvin IT toimii liiketoiminnan
kumppanina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa
viimeisimmän IT-barometritutkimuksen vastausten jakauman. Vastaajist
liiketoiminnan kumppanina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Muita luvun 4.4 tuloksia IT:stä liiketoiminnan kumppanina:
• IT-johdossa työskentelevät vastaajat ovat joka vuosi arvioineet hivenen myönteisemmin IT:n roolia
liiketoiminnan kumppanina kuin liiketoiminnassa työskentelevät vastaajat. Erot ovat kuitenkin
pieniä
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
21
Vastaajien arviot IT:n merkityksestä heidän organisaationsa tulevaisuuden kilpailutekijänä
T:stä liiketoiminnan kumppanina
barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka hyvin IT toimii liiketoiminnan
strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen
barometritutkimuksen vastausten jakauman. Vastaajista suurin osa arvioi IT:n toimivan
liiketoiminnan kumppanina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Muita luvun 4.4 tuloksia IT:stä liiketoiminnan kumppanina:
johdossa työskentelevät vastaajat ovat joka vuosi arvioineet hivenen myönteisemmin IT:n roolia
liiketoiminnan kumppanina kuin liiketoiminnassa työskentelevät vastaajat. Erot ovat kuitenkin
kilpailutekijänä
barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka hyvin IT toimii liiketoiminnan
Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen
a suurin osa arvioi IT:n toimivan
johdossa työskentelevät vastaajat ovat joka vuosi arvioineet hivenen myönteisemmin IT:n roolia
liiketoiminnan kumppanina kuin liiketoiminnassa työskentelevät vastaajat. Erot ovat kuitenkin
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vastaajien arviot siitä, palveleeko IT liiketoimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa
4.5 Arviot IT:n vaikutuksesta tekijöihin
IT-barometrissa pyydämme vastaajia arvioimaan
kokevat IT:n organisaationsa kahdeksalle
lukuun ottamatta arvioitavat muuttujat ovat keskeisimpiä liiketoiminnan menestystekijöitä (silloinkin kun IT
sana jätetään pois väittämän alusta). Aikaisempien IT
75 % tai enemmän - arvioi IT:n vaikutuksen merkittäväksi kaikille organisaatioiden liiketoiminnan
tulevaisuuden menestystekijöille, kuten alla oleva diagrammi havai
Muita luvun 4.5 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin:
• IT- ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien näkemyksissä on joitakin eroja.
Liiketoimintajohtajien vastauksissa tärkeimmät tekijät ovat
liiketoiminnan volyymien kasvu.
• Analysoimme riippuvuudet viiden vastaajien tärkeimmiksi arvioiman IT:n liiketoiminnan menestys
tekijävaikutuksen ja muiden IT
riippuvuuksia oli sekä menestystekijöiden välillä että suhteessa 5
muuttujaan kutakin väitettä kohden
voimakkain riippuvuus tulevaisuudessa tapahtuvaan liiketoiminnan tarpeet h
IT-ratkaisujen valintaprosessiin.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
22
alveleeko IT liiketoimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa
Arviot IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden
pyydämme vastaajia arvioimaan IT:n yleisen merkityksen lisäksi sen, kuinka tärkeäksi he
kahdeksalle tulevaisuuden menestystekijälle. IT-osaajien Suomesta löytymistä
lukuun ottamatta arvioitavat muuttujat ovat keskeisimpiä liiketoiminnan menestystekijöitä (silloinkin kun IT
ois väittämän alusta). Aikaisempien IT-barometritutkimusten tapaan
arvioi IT:n vaikutuksen merkittäväksi kaikille organisaatioiden liiketoiminnan
jöille, kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa.
Muita luvun 4.5 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin:
ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien näkemyksissä on joitakin eroja.
Liiketoimintajohtajien vastauksissa tärkeimmät tekijät ovat asiakastyytyväisyys ja nykyisen
liiketoiminnan volyymien kasvu.
Analysoimme riippuvuudet viiden vastaajien tärkeimmiksi arvioiman IT:n liiketoiminnan menestys
tekijävaikutuksen ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä. Korrelaatiokertoimeltaan yli 0,30
riippuvuuksia oli sekä menestystekijöiden välillä että suhteessa 5-8 muuhun IT
aan kutakin väitettä kohden. Esimerkiksi IT:n tuomalla asiakastyytyväisyydellä oli
voimakkain riippuvuus tulevaisuudessa tapahtuvaan liiketoiminnan tarpeet h
ratkaisujen valintaprosessiin.
alveleeko IT liiketoimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa
organisaation tulevaisuuden menestys-
sen, kuinka tärkeäksi he
osaajien Suomesta löytymistä
lukuun ottamatta arvioitavat muuttujat ovat keskeisimpiä liiketoiminnan menestystekijöitä (silloinkin kun IT
barometritutkimusten tapaan suurin osa vastaajista –
arvioi IT:n vaikutuksen merkittäväksi kaikille organisaatioiden liiketoiminnan
Muita luvun 4.5 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin:
ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien näkemyksissä on joitakin eroja.
asiakastyytyväisyys ja nykyisen
Analysoimme riippuvuudet viiden vastaajien tärkeimmiksi arvioiman IT:n liiketoiminnan menestys-
barometrin muuttujien välillä. Korrelaatiokertoimeltaan yli 0,30
8 muuhun IT-barometrin
. Esimerkiksi IT:n tuomalla asiakastyytyväisyydellä oli
voimakkain riippuvuus tulevaisuudessa tapahtuvaan liiketoiminnan tarpeet huomioivaan sujuvaan
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Osuus vastaajista prosentteina, jotka arvioivat IT:n tärkeäksi organisaation tulevalle menestykselle
4.6 Organisaation menesty
Luvussa 4.5. tarkastellut IT:n vaikutukset organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin eivät sisällä
kaikkia IT:n vaikutuksia organisaatioiden tulevaan menestykseen.
tapaan IT- ja liiketoimintajohtajilta
kokevat tärkeäksi oman organisaation
mainitsemaan enintään kolme tällaista IT:n
kaikkiaan 239 vastausta eli keskimäärin lähes
osaamisalueiksi nousivat tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen, IT
johtaminen, projektien ja projektisalkun hallinta, toiminnanohjaus ja ERP sekä
Esimerkki avointen vastausten tuloksista
Tämän vuoden tutkimuksessa 28 vastauksessa ehdotettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen
kehittämistä. Business Intelligence mainittiin 8 kertaa, raportoinnin kehittäminen 5 kertaa, tietovarastot,
tiedon johtaminen, master data ja dokumenttien hallinta kukin kaksi kertaa. Vastauksissa nostettiin esille
myös asiakastietojen hallinta, myynnin seurant
sekä tietomallintamisen osaaminen ja hyödyntäminen. Tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen kehitettäviä
osaamisalueita ehdotettiin selvästi edellistä vuotta enemmän.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
23
prosentteina, jotka arvioivat IT:n tärkeäksi organisaation tulevalle menestykselle
nestyksen tekijät – avoimet vastaukset
Luvussa 4.5. tarkastellut IT:n vaikutukset organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin eivät sisällä
kaikkia IT:n vaikutuksia organisaatioiden tulevaan menestykseen. Kysyimme siksi aikaisempien vuosien
htajilta avoimella kysymyksellä, minkä IT:n osaamisalueiden
kokevat tärkeäksi oman organisaationsa liiketoiminnan tulevalle menestykselle. Kutakin vastaaja
tällaista IT:n osaamisaluetta. Tähän kysymykseen vastasi
eli keskimäärin lähes 2,5 näkökohtaa vastaajaa kohden. Tärkeimmiksi kehitettävik
tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen, IT-palvelukehityksen ja
isalkun hallinta, toiminnanohjaus ja ERP sekä asiakashallinta
Esimerkki avointen vastausten tuloksista - tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen:
Tämän vuoden tutkimuksessa 28 vastauksessa ehdotettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen
Business Intelligence mainittiin 8 kertaa, raportoinnin kehittäminen 5 kertaa, tietovarastot,
tiedon johtaminen, master data ja dokumenttien hallinta kukin kaksi kertaa. Vastauksissa nostettiin esille
myös asiakastietojen hallinta, myynnin seuranta, metadata, tiedon laadun parantaminen, tietoarkkitehtuuri
sekä tietomallintamisen osaaminen ja hyödyntäminen. Tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen kehitettäviä
osaamisalueita ehdotettiin selvästi edellistä vuotta enemmän.
prosentteina, jotka arvioivat IT:n tärkeäksi organisaation tulevalle menestykselle
avoimet vastaukset
Luvussa 4.5. tarkastellut IT:n vaikutukset organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin eivät sisällä
siksi aikaisempien vuosien
alueiden kehittämisen he
Kutakin vastaajaa pyydettiin
än kysymykseen vastasi 99 henkilöä antaen
Tärkeimmiksi kehitettäviksi
palvelukehityksen ja –tuotannon
asiakashallinta ja CRM.
Tämän vuoden tutkimuksessa 28 vastauksessa ehdotettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen
Business Intelligence mainittiin 8 kertaa, raportoinnin kehittäminen 5 kertaa, tietovarastot,
tiedon johtaminen, master data ja dokumenttien hallinta kukin kaksi kertaa. Vastauksissa nostettiin esille
a, metadata, tiedon laadun parantaminen, tietoarkkitehtuuri
sekä tietomallintamisen osaaminen ja hyödyntäminen. Tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen kehitettäviä
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
5. Organisaatioiden kyky hyödy
5.1 Arviot IT-osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta
IT-osaajien, etenkin organisaation liiketoiminnassa tarvittavia
merkitystä pidetään elintärkeänä IT:n hyödyntämiselle. Pyydämme siksi vastaajia arvioimaan
vaikeaa IT-osaajien löytäminen Suomesta on. IT
helpoksi 54 vastaajaa (45%).
5.2 Arviot IT:n kyvystä ja prosessien tehostamisen avulla
Tutkimuksessamme pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta IT:n kykyä tuottaa lisäarvoa
organisaatiolleen uusien innovaatioiden kehittämisen ja prossie
arvioimaan IT:n merkityksen tällaista lisäarvon tuott
tunnetaanko tällaisen lisäarvon tuottaminen luotettavien mittaustulosten perusteella.
havainnollistaa tulokset.
Vastaajien näkemykset IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation
innovaatioita kehittämällä ja prosesseja tehostamalla. Osuus vastaajista, jotka yhtyvät väitteisiin
Muita luvun 5.2 tuloksia IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusien innovaatioiden
kehittämisen ja prosessien tehostamisen seurauksena:
• Vuodesta toiseen 9 vastaajaa kymmenestä arvioi organisaationsa menestykselle tärkeäksi kyvyn
hyödyntää IT:tä innovointiin ja prosessien tehostamiseen. Vastaavasti noin 75 % vastaajista
noin 15% vähemmän - arvioi, että
uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. Vastaajien käsityksen mukaan IT:n
mahdollistamien innovaatioiden ja prosessien kehittämisen todelliset vaikutukset organisaatioll
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
24
Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä
osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta
, etenkin organisaation liiketoiminnassa tarvittavia kyvykkyyksiä omaavien IT
lintärkeänä IT:n hyödyntämiselle. Pyydämme siksi vastaajia arvioimaan
ytäminen Suomesta on. IT-osaajien löytämisen arvioi vaikeaksi 67 vastaajaa (44%) ja
Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla
Tutkimuksessamme pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta IT:n kykyä tuottaa lisäarvoa
organisaatiolleen uusien innovaatioiden kehittämisen ja prossien tehostamisen avulla
:n merkityksen tällaista lisäarvon tuottamisessa organisaatiolleen, tuottaako IT mainittua ja
tunnetaanko tällaisen lisäarvon tuottaminen luotettavien mittaustulosten perusteella. Alla oleva diagrammi
Vastaajien näkemykset IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusia
innovaatioita kehittämällä ja prosesseja tehostamalla. Osuus vastaajista, jotka yhtyvät väitteisiin
Muita luvun 5.2 tuloksia IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusien innovaatioiden
n tehostamisen seurauksena:
Vuodesta toiseen 9 vastaajaa kymmenestä arvioi organisaationsa menestykselle tärkeäksi kyvyn
hyödyntää IT:tä innovointiin ja prosessien tehostamiseen. Vastaavasti noin 75 % vastaajista
arvioi, että IT tuottaa lisäarvoa heidän organisaatioilleen mahdollistamalla
uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. Vastaajien käsityksen mukaan IT:n
mahdollistamien innovaatioiden ja prosessien kehittämisen todelliset vaikutukset organisaatioll
osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta
kyvykkyyksiä omaavien IT-osaajien
lintärkeänä IT:n hyödyntämiselle. Pyydämme siksi vastaajia arvioimaan, kuinka
osaajien löytämisen arvioi vaikeaksi 67 vastaajaa (44%) ja
innovaatioiden kehittämisen
Tutkimuksessamme pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta IT:n kykyä tuottaa lisäarvoa
. Pyydämme vastaajia
amisessa organisaatiolleen, tuottaako IT mainittua ja
Alla oleva diagrammi
liiketoiminnalle uusia
innovaatioita kehittämällä ja prosesseja tehostamalla. Osuus vastaajista, jotka yhtyvät väitteisiin
Muita luvun 5.2 tuloksia IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusien innovaatioiden
Vuodesta toiseen 9 vastaajaa kymmenestä arvioi organisaationsa menestykselle tärkeäksi kyvyn
hyödyntää IT:tä innovointiin ja prosessien tehostamiseen. Vastaavasti noin 75 % vastaajista - eli
IT tuottaa lisäarvoa heidän organisaatioilleen mahdollistamalla
uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. Vastaajien käsityksen mukaan IT:n
mahdollistamien innovaatioiden ja prosessien kehittämisen todelliset vaikutukset organisaatiolleen
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
tuotettuun lisäarvoon tuntee luotettavien mittaustulosten perustee
organisaatioista – siis noin 40 % vähemmän kuin
• Tämä ilmiö toistuu kaikkien vastaavalla tavalla tutkittujen
kuvaavien väittämäryhmien yhteydessä. Merkitys arvioidaan korkeimmaksi, nykytila arvioidaan
toiseksi korkeimmaksi ja luotettaviin mittaustuloksiin perustuva tietämys vaikutuksista arvioidaan
heikoimmaksi. Toiseksi, erot va
selvät. Kolmanneksi, erot vastaajien arvioissa ovat pysyneet varsin vakaina vuodesta toiseen.
• IT-johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien näkemykset poikkeavat jonkin verran
toisistaan. IT-johdossa työskentelevät arvioivat useammin, että IT tuottaa lisäarvoa uusilla
innovaatioilla ja prosessien tehostamisella.
• IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen tuottaman
lisäarvon sekä muiden
korrelaatiokerroin ylitti 0.30:n.
• IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta
Yksittäisistä riippuvuuksista
tehostamisen tuottaman lisäarvon
riippuvuus on voimakkain.
5.3 Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisenavoimavarana
Toinen väiteryhmä, jota pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta
vaikutusten mittaaminen - on IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana.
vastaajia arvioimaan johdetaanko ja kehitetäänkö IT:tä arvioijan organisaatioss
onko IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana tärkeää ja tunnetaanko IT:n vaikutukset
liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella. Huomautamme, ettei kolmannen väittämän
sanamuoto ei pidä sisällään ilmaisua IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana vaan
mittaa IT:n liiketoimintavaikutusten tuntemista laajemmin. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.
Muita luvun 5.3 tuloksia IT:n johtamisesta organisaation strategisena voi
• Tänäkin vuonna lähes kaikki vastaajat (94%) arvioivat IT:n johtamisen ja kehittämisen strategisena
voimavarana olevan erittäin tärkeää heidän organisaationsa tulevalla menestykselle. Kun IT:n joht
misen nykytilaa koskevien myönteisten arvioiden
kehittämisen tärkeyden ja nykyisen johtamisen tilan välillä revähti peräti 32 %:iin. Pidämme tulosta
huolestuttava ilmentymä IT:n johtamisen ja kehittämisen koetun merkityksen sekä IT:n todelliseksi
koetun johtamis- ja kehittämiskyvyn välisestä kuilusta.
• IT:n strategisena voimavarana johtamisen ja
riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti
• IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta
Yksittäisistä riippuvuuksista
sesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä
linen riippuvuus on voimakkain
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
25
tuotettuun lisäarvoon tuntee luotettavien mittaustulosten perusteella kuitenkin vain noin puolet
siis noin 40 % vähemmän kuin mikä on sen arvioitu merkitys
Tämä ilmiö toistuu kaikkien vastaavalla tavalla tutkittujen IT:n hyödyntämistä ja johtamista
kuvaavien väittämäryhmien yhteydessä. Merkitys arvioidaan korkeimmaksi, nykytila arvioidaan
toiseksi korkeimmaksi ja luotettaviin mittaustuloksiin perustuva tietämys vaikutuksista arvioidaan
heikoimmaksi. Toiseksi, erot vastaajien arvioissa näiden kolmen väittämätyypin välillä ovat varsin
selvät. Kolmanneksi, erot vastaajien arvioissa ovat pysyneet varsin vakaina vuodesta toiseen.
johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien näkemykset poikkeavat jonkin verran
johdossa työskentelevät arvioivat useammin, että IT tuottaa lisäarvoa uusilla
innovaatioilla ja prosessien tehostamisella.
IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen tuottaman
lisäarvon sekä muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 22 riippuvuu
0.30:n.
IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 22 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
Yksittäisistä riippuvuuksista IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien
tehostamisen tuottaman lisäarvon ja IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä
johtamisesta ja kehittämisestä strategisena
pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta – nykyisyys, merkitys,
on IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana.
vastaajia arvioimaan johdetaanko ja kehitetäänkö IT:tä arvioijan organisaatiossa strategisena voimavarana,
onko IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana tärkeää ja tunnetaanko IT:n vaikutukset
liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella. Huomautamme, ettei kolmannen väittämän
lmaisua IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana vaan
mittaa IT:n liiketoimintavaikutusten tuntemista laajemmin. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.
Muita luvun 5.3 tuloksia IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana:
Tänäkin vuonna lähes kaikki vastaajat (94%) arvioivat IT:n johtamisen ja kehittämisen strategisena
voimavarana olevan erittäin tärkeää heidän organisaationsa tulevalla menestykselle. Kun IT:n joht
misen nykytilaa koskevien myönteisten arvioiden osuus laski samanaikaisesti, ero IT:n johtamisen ja
kehittämisen tärkeyden ja nykyisen johtamisen tilan välillä revähti peräti 32 %:iin. Pidämme tulosta
huolestuttava ilmentymä IT:n johtamisen ja kehittämisen koetun merkityksen sekä IT:n todelliseksi
ja kehittämiskyvyn välisestä kuilusta.
strategisena voimavarana johtamisen ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 16
tta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0.30:n.
IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 16 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
Yksittäisistä riippuvuuksista IT:n johtaminen strategisena voimavarana ja
sesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä
on voimakkain (korrelaatiokerroin 0,66).
lla kuitenkin vain noin puolet
merkitys tulevaisuudelle.
IT:n hyödyntämistä ja johtamista
kuvaavien väittämäryhmien yhteydessä. Merkitys arvioidaan korkeimmaksi, nykytila arvioidaan
toiseksi korkeimmaksi ja luotettaviin mittaustuloksiin perustuva tietämys vaikutuksista arvioidaan
staajien arvioissa näiden kolmen väittämätyypin välillä ovat varsin
selvät. Kolmanneksi, erot vastaajien arvioissa ovat pysyneet varsin vakaina vuodesta toiseen.
johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien näkemykset poikkeavat jonkin verran
johdossa työskentelevät arvioivat useammin, että IT tuottaa lisäarvoa uusilla
IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen tuottaman
barometrin muuttujien välillä oli 22 riippuvuutta, joiden
ovat odotettuja ja toivottuja.
innovaatioiden kehittämisen ja prosessien
IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä –muuttujien välinen
johtamisesta ja kehittämisestä strategisena
nykyisyys, merkitys,
on IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana. Pyydämme
a strategisena voimavarana,
onko IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana tärkeää ja tunnetaanko IT:n vaikutukset
liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella. Huomautamme, ettei kolmannen väittämän
lmaisua IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana vaan
mittaa IT:n liiketoimintavaikutusten tuntemista laajemmin. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.
Tänäkin vuonna lähes kaikki vastaajat (94%) arvioivat IT:n johtamisen ja kehittämisen strategisena
voimavarana olevan erittäin tärkeää heidän organisaationsa tulevalla menestykselle. Kun IT:n johta-
osuus laski samanaikaisesti, ero IT:n johtamisen ja
kehittämisen tärkeyden ja nykyisen johtamisen tilan välillä revähti peräti 32 %:iin. Pidämme tulosta
huolestuttava ilmentymä IT:n johtamisen ja kehittämisen koetun merkityksen sekä IT:n todelliseksi
metrin muuttujien välillä oli 16
riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
ja kehitämme systemaatti-
sesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä –muuttujien vä-
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Osuus vastaajista, jotka ovat yhtyvät väitteisiin IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana
5.4 Arviot IT-ratkaisujen valin IT-barometritutkimuksessa pyydämme vastaajia
nykyinen ratkaisujen valinnan toimivuus, valinnan onnistumisen merkitys, tavoitteiden asettaminen ja
tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän
barometritutkimuksen tulokset kolmen IT
Muita luvun 5.4 IT-ratkaisujen valintaa koskevia tuloksia:
• Tuttu ilmiö toistuu. Liiketoiminnan tarpeet huomioiva IT
toiminta koetaan tärkeäksi. Vastaajista 95 %
pienempi osa vastaajista kokee IT
samaa mieltä väitteen kanssa. Va
ratkaisuille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tähän väitteeseen yhtyy enää 57 % vastaajista.
• IT-johdossa työskentelevät arvioivat IT
liiketoimintajohdossa työskentelevät
• IT-barometrissa vastaajia pyydetään erikseen arvioimaan myös väitettä mitattavissa olevien tavoi
teiden asettamisesta IT-hankinnoille. Vastaajista 58 % yhtyy tähän väitteeseen. Osa vastaajista kokee
siten IT-ratkaisujen valinnan toteutuvan sujuvasti, vaikkei niille aseteta mitattavia tavoitteita. Mu
dostimme nelikentän IT-hankinnoille asetettavien mitattavie
sujuvuuden perusteella. Vastauksista 7 % (11 vastausta) osui nelikentän soluun, jossa IT
ei aseteta mitattavia tavoitteita ja jossa IT
• IT-ratkaisujen valinnan sujuvuuden ja
joiden korrelaatiokerroin ylitti
riippuvuus IT:n soveltamisesta annetun kouluarvosanan ja IT
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
26
Osuus vastaajista, jotka ovat yhtyvät väitteisiin IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana
ratkaisujen valinnasta
me vastaajia arvioimaan IT-ratkaisujen valintaa useasta
nykyinen ratkaisujen valinnan toimivuus, valinnan onnistumisen merkitys, tavoitteiden asettaminen ja
tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän
barometritutkimuksen tulokset kolmen IT-ratkaisujen valintaa koskevan väittämän osalta.
ratkaisujen valintaa koskevia tuloksia:
Tuttu ilmiö toistuu. Liiketoiminnan tarpeet huomioiva IT-ratkaisujen valintaprosessin sujuva
toiminta koetaan tärkeäksi. Vastaajista 95 % yhtyy väitteeseen. Valtaosa, mutta kuitenkin jo selvästi
pienempi osa vastaajista kokee IT-ratkaisujen valintojen toimivan sujuvasti. Vastaajista 74 % on
samaa mieltä väitteen kanssa. Vain reilu puolet arvioi, että heidän organisaatiossaan seurataan IT
ratkaisuille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tähän väitteeseen yhtyy enää 57 % vastaajista.
johdossa työskentelevät arvioivat IT-ratkaisujen valintaprosessin sujuvuutta positiivisemmin kuin
liiketoimintajohdossa työskentelevät. Liiketoimintajohtajistakin valtaosa pitää prosessia sujuvana.
barometrissa vastaajia pyydetään erikseen arvioimaan myös väitettä mitattavissa olevien tavoi
hankinnoille. Vastaajista 58 % yhtyy tähän väitteeseen. Osa vastaajista kokee
ratkaisujen valinnan toteutuvan sujuvasti, vaikkei niille aseteta mitattavia tavoitteita. Mu
hankinnoille asetettavien mitattavien tavoitteiden ja IT
sujuvuuden perusteella. Vastauksista 7 % (11 vastausta) osui nelikentän soluun, jossa IT
ei aseteta mitattavia tavoitteita ja jossa IT-ratkaisujen arvioidaan toimivan sujuvasti
sujuvuuden ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 28
joiden korrelaatiokerroin ylitti 0.30:n. IT-ratkaisujen valinnan sujuvuudella on voimakkain
riippuvuus IT:n soveltamisesta annetun kouluarvosanan ja IT-projektien liiketoimintatavo
Osuus vastaajista, jotka ovat yhtyvät väitteisiin IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana
ratkaisujen valintaa useasta näkökulmasta.;
nykyinen ratkaisujen valinnan toimivuus, valinnan onnistumisen merkitys, tavoitteiden asettaminen ja
tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT-
ratkaisujen valintaa koskevan väittämän osalta.
valintaprosessin sujuva
. Valtaosa, mutta kuitenkin jo selvästi
ratkaisujen valintojen toimivan sujuvasti. Vastaajista 74 % on
in reilu puolet arvioi, että heidän organisaatiossaan seurataan IT-
ratkaisuille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tähän väitteeseen yhtyy enää 57 % vastaajista.
valintaprosessin sujuvuutta positiivisemmin kuin
iiketoimintajohtajistakin valtaosa pitää prosessia sujuvana.
barometrissa vastaajia pyydetään erikseen arvioimaan myös väitettä mitattavissa olevien tavoit-
hankinnoille. Vastaajista 58 % yhtyy tähän väitteeseen. Osa vastaajista kokee
ratkaisujen valinnan toteutuvan sujuvasti, vaikkei niille aseteta mitattavia tavoitteita. Muo-
n tavoitteiden ja IT-ratkaisujen valinnan
sujuvuuden perusteella. Vastauksista 7 % (11 vastausta) osui nelikentän soluun, jossa IT-hankkeille
ratkaisujen arvioidaan toimivan sujuvasti
metrin muuttujien välillä oli 28 riippuvuutta,
ratkaisujen valinnan sujuvuudella on voimakkain
projektien liiketoimintatavoitteiden
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
saavuttamisen kanssa. IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta
odotettuja ja toivottuja.
Vastaajien arviot IT-ratkaisujen
5.5 Arviot IT-kyvykkyyksien kehittämi
Vuoden 2012 IT-barometritutkimuksessa uusimme IT
kysymysten määrää. Pyysimme vastaajia arvioimaan IT
kehittämistä organisaatiossaan väitteellä
kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä”
Muita luvun 5.5 tuloksia IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisestä:
• Väitteeseen yhtyvien vastaajien osuus (58%) on selvästi alempi verrattuna useimpiin muihin IT:n
hyödyntämisen merkitystä ja tilaa koskeviin väitteisiin. Käsityksemme mukaan tämä o
keskeinen syy IT:n arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis
väliselle kuilulle.
• IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisen sekä muiden IT
muuttujien välillä oli 24 riippuvuutta, joiden kor
kyvykkyyksiä kehitettävän systemaattisesti organisaatiossaan hän arvioi myös, että IT:tä johdetaan ja
kehitetään strategisena voimavarana, että organisaation kokonaisarkkitehtuuri on toimiva, että
organisaatiolla on selkeä IT:n hallintamalli, että IT:n soveltaminen on korkealla tasolla ja että IT on
liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.
johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat odotettuja ja to
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
27
IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 28
ratkaisujen valinnasta, osuus vastaajista, jotka samaa mieltä väitteiden kanssa
kyvykkyyksien kehittämisestä
barometritutkimuksessa uusimme IT-kyvykkyyksiin liittyvää osiota vähentämällä
kysymysten määrää. Pyysimme vastaajia arvioimaan IT-kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien
kehittämistä organisaatiossaan väitteellä: ”Kehitämme systemaattisesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT
kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä”. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.
.5 tuloksia IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisestä:
Väitteeseen yhtyvien vastaajien osuus (58%) on selvästi alempi verrattuna useimpiin muihin IT:n
hyödyntämisen merkitystä ja tilaa koskeviin väitteisiin. Käsityksemme mukaan tämä o
keskeinen syy IT:n arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis-
IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisen sekä muiden IT
muuttujien välillä oli 24 riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. Kun vastaaja arvioi IT
kyvykkyyksiä kehitettävän systemaattisesti organisaatiossaan hän arvioi myös, että IT:tä johdetaan ja
kehitetään strategisena voimavarana, että organisaation kokonaisarkkitehtuuri on toimiva, että
isaatiolla on selkeä IT:n hallintamalli, että IT:n soveltaminen on korkealla tasolla ja että IT on
liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. IT:n hyödyntämisen ja
johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
kaikki 28 riippuvuutta ovat
valinnasta, osuus vastaajista, jotka samaa mieltä väitteiden kanssa
kyvykkyyksiin liittyvää osiota vähentämällä
kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien
Kehitämme systemaattisesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT
. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.
.5 tuloksia IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisestä:
Väitteeseen yhtyvien vastaajien osuus (58%) on selvästi alempi verrattuna useimpiin muihin IT:n
hyödyntämisen merkitystä ja tilaa koskeviin väitteisiin. Käsityksemme mukaan tämä on yksi
- ja johtamiskyvyn
IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisen sekä muiden IT-barometrin
Kun vastaaja arvioi IT-
kyvykkyyksiä kehitettävän systemaattisesti organisaatiossaan hän arvioi myös, että IT:tä johdetaan ja
kehitetään strategisena voimavarana, että organisaation kokonaisarkkitehtuuri on toimiva, että
isaatiolla on selkeä IT:n hallintamalli, että IT:n soveltaminen on korkealla tasolla ja että IT on
IT:n hyödyntämisen ja
ivottuja.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vastaajien näkemykset IT
vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen kanssa.
5.6 Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta IT governancen tarkoittamaa työ- ja vastuujakoa IT:n johtamisessa ja hyödyntämisessä sekä
kokonaisarkkitehtuuria pidetään yleisesti IT:n johtamisen kulmakivinä. IT
pyydämme vastaajia arvioimaan IT:n hallinnan (IT governance), IT
toimivuutta kolmen väittämän avulla. Alla oleva diagrammi havainnollistaa governance väittämään saadut
vastaukset.
Muita luvun 5.6 IT:n hallintaa ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuutta koskevia tuloksia:
• Vastaajista reilu puolet (58%) arvioi, että liiketoimintajohto ja IT
selkeän työnjaon perusteella.
puuttuminen on matalan IT
arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis
• IT-johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä johtajia
useammin IT:n johtamista koskevan työjaon epäselväksi.
• Vastaajista lähes 3/4 arvioi kokonaisarkkitehtuurin toimivaksi IT
johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä vastaajien
useammin IT-arkkitehtuurin olevan toimiva.
• Vastaajista noin 2/3 arvioi kokon
näkökulmasta. IT-johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajat arvioivat asiaa samalla
tavalla.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
28
IT-kyvykkyyksien systemaattisesta kehittämisestä . Osuus
vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen kanssa.
Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta
ja vastuujakoa IT:n johtamisessa ja hyödyntämisessä sekä
kokonaisarkkitehtuuria pidetään yleisesti IT:n johtamisen kulmakivinä. IT-barometritutkimuksessa
me vastaajia arvioimaan IT:n hallinnan (IT governance), IT-arkkitehtuurin ja
toimivuutta kolmen väittämän avulla. Alla oleva diagrammi havainnollistaa governance väittämään saadut
Muita luvun 5.6 IT:n hallintaa ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuutta koskevia tuloksia:
%) arvioi, että liiketoimintajohto ja IT-johto osallistuvat IT:n johtamiseen
selkeän työnjaon perusteella. Käsityksemme mukaan selkeän IT:n johtamista koskevan työjaon
puuttuminen on matalan IT-kyvykkyyksien kehittämisen ohella toinen keskeinen syy IT:n
arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis- ja johtamiskyvyn väliselle kuilulle.
johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä johtajia
useammin IT:n johtamista koskevan työjaon epäselväksi.
ähes 3/4 arvioi kokonaisarkkitehtuurin toimivaksi IT-arkkitehtuurin näkökulmasta. IT
johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä vastaajien
arkkitehtuurin olevan toimiva.
Vastaajista noin 2/3 arvioi kokonaisarkkitehtuurin toimivaksi liiketoiminta-arkkitehtuurin
johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajat arvioivat asiaa samalla
kyvykkyyksien systemaattisesta kehittämisestä . Osuus
Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta
ja vastuujakoa IT:n johtamisessa ja hyödyntämisessä sekä
barometritutkimuksessa
arkkitehtuurin ja kokonaisarkkitehtuurin
toimivuutta kolmen väittämän avulla. Alla oleva diagrammi havainnollistaa governance väittämään saadut
Muita luvun 5.6 IT:n hallintaa ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuutta koskevia tuloksia:
johto osallistuvat IT:n johtamiseen
Käsityksemme mukaan selkeän IT:n johtamista koskevan työjaon
kyvykkyyksien kehittämisen ohella toinen keskeinen syy IT:n
ja johtamiskyvyn väliselle kuilulle.
johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä johtajia
arkkitehtuurin näkökulmasta. IT-
johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä vastaajien
arkkitehtuurin
johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajat arvioivat asiaa samalla
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
• IT governancen ja IT-arkkitehtuurin toimivuuden
25 riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.
IT:n johtamiseen organisaation strategisena voimavarana. Vastaavasti IT
oli voimakkaimmin yhteydessä IT:n soveltamisest
ja johtamisen näkökulmasta kaikki
Vastaajien näkemykset IT:n johtamisen työnjaosta (governance). Osuus vastaajista, joka on
5.7 Arviot IT:n vaikutusten
IT:n tulosten ja vaikutuksen mittaaminen on yksi jatkuvasti runsaasti keskustelua herättävistä aiheista. IT:n
mittaamisessa keskitytään yleensä suoristusvaikutusten kuten IT:n palvelutason tai
mittaamiseen. IT:n todellisten liiketoimintavaikutusten mittaamista pidetään yleisesti erittäin vaikeana ja
vain parhaiten IT:n hyödyntämistä ja johtamista hoitavien organisaatioiden toimintana. IT:n käytön ja
hyödyntämisen jatkuvan laajenemisen vuoksi, tiedon ja IT:n vaikutusten mittaamisen tarve on kasvanut
jatkuvasti. Raportoimme luvussa 4, että IT
kaksinkertainen perinteisesti ymmärrettyyn tietohallintoon verrattuna. Selvitäm
miten hyvin organisaatiot pystyvät mittaamaan IT:n liiketoimintavaikutuksia ja mihin suuntaan mittaamisen
käyttö kehittyy. Alla olevassa diagrammissa havainnollistetut tulokset kuvaavat tilannetta.
Muita luvun 5.7 IT:n vaikutusten mittaamista koskevia tuloksia:
• Vastaajista vajaat 60 prosenttia arvioi, että heidän organisaatiossaan IT vaikutukset liiketoimintaan
kokonaisuudessaan tunnettaan luotettavien mittarien perusteella. Tulos on ollut sama viimeiset 3
vuotta.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
29
arkkitehtuurin toimivuuden sekä muiden IT-barometrin muuttujien vä
riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. IT governancella oli voimakkain riippuvuus
IT:n johtamiseen organisaation strategisena voimavarana. Vastaavasti IT-arkkitehtuurin toimivuus
oli voimakkaimmin yhteydessä IT:n soveltamisesta annettuun kouluarvosanaan.
ja johtamisen näkökulmasta kaikki 25 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
Vastaajien näkemykset IT:n johtamisen työnjaosta (governance). Osuus vastaajista, joka on
samaa mieltä väitteen kanssa.
vaikutusten mittaamisesta
IT:n tulosten ja vaikutuksen mittaaminen on yksi jatkuvasti runsaasti keskustelua herättävistä aiheista. IT:n
mittaamisessa keskitytään yleensä suoristusvaikutusten kuten IT:n palvelutason tai
mittaamiseen. IT:n todellisten liiketoimintavaikutusten mittaamista pidetään yleisesti erittäin vaikeana ja
vain parhaiten IT:n hyödyntämistä ja johtamista hoitavien organisaatioiden toimintana. IT:n käytön ja
sen vuoksi, tiedon ja IT:n vaikutusten mittaamisen tarve on kasvanut
jatkuvasti. Raportoimme luvussa 4, että IT-kustannusten liikevaihto-osuus tai kokonaisbudjettiosuus on noin
kaksinkertainen perinteisesti ymmärrettyyn tietohallintoon verrattuna. Selvitämme siksi IT
miten hyvin organisaatiot pystyvät mittaamaan IT:n liiketoimintavaikutuksia ja mihin suuntaan mittaamisen
käyttö kehittyy. Alla olevassa diagrammissa havainnollistetut tulokset kuvaavat tilannetta.
n mittaamista koskevia tuloksia:
Vastaajista vajaat 60 prosenttia arvioi, että heidän organisaatiossaan IT vaikutukset liiketoimintaan
kokonaisuudessaan tunnettaan luotettavien mittarien perusteella. Tulos on ollut sama viimeiset 3
barometrin muuttujien välillä oli
IT governancella oli voimakkain riippuvuus
arkkitehtuurin toimivuus
a annettuun kouluarvosanaan. IT:n hyödyntämisen
riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
Vastaajien näkemykset IT:n johtamisen työnjaosta (governance). Osuus vastaajista, joka on
IT:n tulosten ja vaikutuksen mittaaminen on yksi jatkuvasti runsaasti keskustelua herättävistä aiheista. IT:n
mittaamisessa keskitytään yleensä suoristusvaikutusten kuten IT:n palvelutason tai vasteaikojen
mittaamiseen. IT:n todellisten liiketoimintavaikutusten mittaamista pidetään yleisesti erittäin vaikeana ja
vain parhaiten IT:n hyödyntämistä ja johtamista hoitavien organisaatioiden toimintana. IT:n käytön ja
sen vuoksi, tiedon ja IT:n vaikutusten mittaamisen tarve on kasvanut
osuus tai kokonaisbudjettiosuus on noin
me siksi IT-barometrissa,
miten hyvin organisaatiot pystyvät mittaamaan IT:n liiketoimintavaikutuksia ja mihin suuntaan mittaamisen
käyttö kehittyy. Alla olevassa diagrammissa havainnollistetut tulokset kuvaavat tilannetta.
Vastaajista vajaat 60 prosenttia arvioi, että heidän organisaatiossaan IT vaikutukset liiketoimintaan
kokonaisuudessaan tunnettaan luotettavien mittarien perusteella. Tulos on ollut sama viimeiset 3
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
• Tuloksille on ollut tunnusomaista se, että liiketoimintajohdossa työskentelevät ovat arvioineet
tuntevansa IT:n vaikutukset liiketoimintaan jonkin verran IT
paremmin. Nyt väitteeseen yhtyvien osuus on yhtä suuri ja aikaise
korkea. Asiantuntijoista väitteeseen yhtyy alle puolet.
• IT:n mittaamisen ja muiden IT
korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.
vastaajat arvioi, että organisaatio tuntee IT:n vaikutukset liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten
perusteella, hän myös arvioi, että IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden
saavuttamisessa, että IT:tä kehitetään st
kokonaisarkkitehtuuri on kunnossa ja että IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien
innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen.
näkökulmasta kaikki 14 riippuvu
Vastaajien arviot luotettavien IT:n vaikutuksia kuvaavien mittaustulosten käytöstä. Osuus vastaajista, joka
5.8 Kouluarvosana IT:n
IT:n soveltamiselle annettavaa kouluarvosana mittaa IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kokonaisuutena.
Vastaajia pyydetään antamaan kouluarvosana (4diagrammi havainnollistaa tulokset viimeisen kolmen IT
Muita luvun 5.7 tuloksia IT:n soveltamisen kouluarvosanalle:
• IT soveltamisen kouluarvosanan ja
joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.
liiketoiminnassa tarvittavien IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämiseen.
hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat o
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
30
Tuloksille on ollut tunnusomaista se, että liiketoimintajohdossa työskentelevät ovat arvioineet
tuntevansa IT:n vaikutukset liiketoimintaan jonkin verran IT-johdossa työskenteleviä vastaajia
paremmin. Nyt väitteeseen yhtyvien osuus on yhtä suuri ja aikaisempiin vuosiin nähden varsin
korkea. Asiantuntijoista väitteeseen yhtyy alle puolet.
muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 14 riippuvuutta, joiden
korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. Mittaamista koskevien väittämien tulokset ovat k
vastaajat arvioi, että organisaatio tuntee IT:n vaikutukset liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten
perusteella, hän myös arvioi, että IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden
saavuttamisessa, että IT:tä kehitetään strategisena voimavarana, että liiketoiminnallinen
kokonaisarkkitehtuuri on kunnossa ja että IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien
innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. IT:n hyödyntämisen ja johtamisen
4 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
Vastaajien arviot luotettavien IT:n vaikutuksia kuvaavien mittaustulosten käytöstä. Osuus vastaajista, joka
on samaa mieltä väitteiden kanssa
Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani
IT:n soveltamiselle annettavaa kouluarvosana mittaa IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kokonaisuutena.
Vastaajia pyydetään antamaan kouluarvosana (4-10) IT:n soveltamiselle organisaatiossaan. diagrammi havainnollistaa tulokset viimeisen kolmen IT-barometrin osalta.
Muita luvun 5.7 tuloksia IT:n soveltamisen kouluarvosanalle:
IT soveltamisen kouluarvosanan ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 24
laatiokerroin ylitti 0,30:n. IT:n soveltamisen arvosanalla oli voimakkain riippuvuus
liiketoiminnassa tarvittavien IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämiseen.
hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
Tuloksille on ollut tunnusomaista se, että liiketoimintajohdossa työskentelevät ovat arvioineet
johdossa työskenteleviä vastaajia
mpiin vuosiin nähden varsin
riippuvuutta, joiden
Mittaamista koskevien väittämien tulokset ovat korreloituneet. Kun
vastaajat arvioi, että organisaatio tuntee IT:n vaikutukset liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten
perusteella, hän myös arvioi, että IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden
rategisena voimavarana, että liiketoiminnallinen
kokonaisarkkitehtuuri on kunnossa ja että IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien
IT:n hyödyntämisen ja johtamisen
Vastaajien arviot luotettavien IT:n vaikutuksia kuvaavien mittaustulosten käytöstä. Osuus vastaajista, joka
soveltamiselle organisaatiossani
IT:n soveltamiselle annettavaa kouluarvosana mittaa IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kokonaisuutena.
10) IT:n soveltamiselle organisaatiossaan. Alla oleva
lillä oli 24 riippuvuutta,
IT:n soveltamisen arvosanalla oli voimakkain riippuvuus
liiketoiminnassa tarvittavien IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämiseen. l IT:n
dotettuja ja toivottuja.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vastaajien IT:n soveltamiselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo
Useiden jo käsittelemiemme, toistuvien havaintojen yhteenvetona toteamme IT
tulosten perusteella seuraavaa:
1. IT- ja liiketoimintajohdon selkeä työnjako
asettaminen ja saavutusten mittaaminen sekä IT:n muodostaman
vaikuttavat positiivisesti IT:n hyötyjen saavuttamiseen. Kun
IT-johtamiseen, niin organisaatiot
2. Käänteisesti toimimaton työnjako, tavoitteiden asettamatta jättäminen ja IT:n vaikutusten
mittaamatta jättäminen puolestaan alentavat IT:stä saatavia hyötyjä
6. IT-projektien onnistuminen IT-projekteja – oikeammin IT:hen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysprojekteja
karkaamisesta ja aikataulujen venymisestä.
nämä syytökset näyttävät vähintäänkin perustelluilta. Vastausten perusteella näyttää tänäkin vuonna siltä,
että enemmistö IT-projekteista venyy
saavuttaa liiketoiminnalliset tavoitteensa. Alla oleva diagram
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
31
Vastaajien IT:n soveltamiselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo
Useiden jo käsittelemiemme, toistuvien havaintojen yhteenvetona toteamme IT-barometrin lukujen 4 ja 5
toimintajohdon selkeä työnjako ja osallistuminen IT:n johtamiseen, tavoitteiden
asettaminen ja saavutusten mittaaminen sekä IT:n muodostaman kokonaisuuden johtaminen
IT:n hyötyjen saavuttamiseen. Kun johto tekee työtään eli osall
, niin organisaatiot onnistuvat paremmin IT:n hyödyntämisessä.
Käänteisesti toimimaton työnjako, tavoitteiden asettamatta jättäminen ja IT:n vaikutusten
mittaamatta jättäminen puolestaan alentavat IT:stä saatavia hyötyjä
projektien onnistuminen
oikeammin IT:hen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysprojekteja -
karkaamisesta ja aikataulujen venymisestä. Kaikkina vuosina IT-barometriin saamiemme v
vät vähintäänkin perustelluilta. Vastausten perusteella näyttää tänäkin vuonna siltä,
projekteista venyy ja/tai ylittää budjettinsa. Lisäksi vain reilu 2/3 (69 %) projekteista
saavuttaa liiketoiminnalliset tavoitteensa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa näitä tuloksia.
Vastaajien IT:n soveltamiselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo
barometrin lukujen 4 ja 5
ja osallistuminen IT:n johtamiseen, tavoitteiden
kokonaisuuden johtaminen
johto tekee työtään eli osallistu laajasti
onnistuvat paremmin IT:n hyödyntämisessä.
Käänteisesti toimimaton työnjako, tavoitteiden asettamatta jättäminen ja IT:n vaikutusten
syytetään kustannusten
barometriin saamiemme vastausten valossa
vät vähintäänkin perustelluilta. Vastausten perusteella näyttää tänäkin vuonna siltä,
ja/tai ylittää budjettinsa. Lisäksi vain reilu 2/3 (69 %) projekteista
mi havainnollistaa näitä tuloksia.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Osuus vastaajista, jotka ovat samaa mieltä
Muita luvun 6 IT-projektien onnistumista koskevia tuloksia:
• Vastaajista alle 1/3 arvioi projektien pysyvän budjetissa ja aikataulussa sekä saavuttavan asetetut
liiketoiminnalliset tavoitteet. IT
viidessä IT-barometritutkimuksessa.
• IT-projektien ongelmista huolimatta lähes 80 % vastaajista arvioi IT
kuitenkin yleensä vastaavan suunniteltua. Arvioimme raportin täydessä versiossa tämän ilmiön syitä.
• Tarkastelimme aikataulussa pysymisen, budjetissa pysymisen ja projektien liik
saavuttamisen yhteyttä IT-projektien toteutumiseen yleensä suunniteltuna. Teimme vertailun kahden
muuttajan välillä arvioimalla aikataulun, budjetin ja projektien saavuttamisen yhteyttä arvioihin IT
projektien toteutumisesta suunnitel
liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta kaksi muuttujaa ja vertasimme niissä olevien
epäonnistumisten yhteyttä arvioihin IT
kaikkien kolmen muun onnistumismuuttujan samanaikaista yhteyttä arvioihin IT
toteutumisesta suunnitellusti.
• Havaitsimme mm seuraavaa. Vbudjettinsa ja epäonnistuvan projektien liiketoiminnaIT-projektien lopputuloksen vastaavan yleensä suunniteltua. Se siis pitävättavoitteiden saavuttamisessa, aikataulun pettämistä ja kustannusten ylitystäominaisuutena.
• Liiketoimintajohdossa ja IT
jonkin verran eroaja.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
32
Osuus vastaajista, jotka ovat samaa mieltä IT-projektien onnistumista koskevien väitteiden kanssa
projektien onnistumista koskevia tuloksia:
Vastaajista alle 1/3 arvioi projektien pysyvän budjetissa ja aikataulussa sekä saavuttavan asetetut
liiketoiminnalliset tavoitteet. IT-projektien onnistumisten osuus on pysynyt samalla tasolla kaikissa
barometritutkimuksessa.
gelmista huolimatta lähes 80 % vastaajista arvioi IT-projektien lopputulosten
kuitenkin yleensä vastaavan suunniteltua. Arvioimme raportin täydessä versiossa tämän ilmiön syitä.
Tarkastelimme aikataulussa pysymisen, budjetissa pysymisen ja projektien liik
projektien toteutumiseen yleensä suunniteltuna. Teimme vertailun kahden
muuttajan välillä arvioimalla aikataulun, budjetin ja projektien saavuttamisen yhteyttä arvioihin IT
projektien toteutumisesta suunnitellusti. Poimimme tämän jälkeen aikataulusta, budjetista ja
liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta kaksi muuttujaa ja vertasimme niissä olevien
epäonnistumisten yhteyttä arvioihin IT-projektien toteutumisesta suunnitellusti. Lopuksi arvioimme
men muun onnistumismuuttujan samanaikaista yhteyttä arvioihin IT
toteutumisesta suunnitellusti.
Havaitsimme mm seuraavaa. Vastaajista, jotka arvioivat IT-projektien ylittävän aikataulunsa ja
budjettinsa ja epäonnistuvan projektien liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa, 37 % arvioi projektien lopputuloksen vastaavan yleensä suunniteltua. Se siis pitävät
tavoitteiden saavuttamisessa, aikataulun pettämistä ja kustannusten ylitystä
Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskentelevien arvioissa IT-projektien onnistumisesta oli
projektien onnistumista koskevien väitteiden kanssa
Vastaajista alle 1/3 arvioi projektien pysyvän budjetissa ja aikataulussa sekä saavuttavan asetetut
projektien onnistumisten osuus on pysynyt samalla tasolla kaikissa
projektien lopputulosten
kuitenkin yleensä vastaavan suunniteltua. Arvioimme raportin täydessä versiossa tämän ilmiön syitä.
Tarkastelimme aikataulussa pysymisen, budjetissa pysymisen ja projektien liiketoimintatavoitteiden
projektien toteutumiseen yleensä suunniteltuna. Teimme vertailun kahden
muuttajan välillä arvioimalla aikataulun, budjetin ja projektien saavuttamisen yhteyttä arvioihin IT-
lusti. Poimimme tämän jälkeen aikataulusta, budjetista ja
liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta kaksi muuttujaa ja vertasimme niissä olevien
projektien toteutumisesta suunnitellusti. Lopuksi arvioimme
men muun onnistumismuuttujan samanaikaista yhteyttä arvioihin IT-projektien
projektien ylittävän aikataulunsa ja
llisten tavoitteiden saavuttamisessa, 37 % arvioi projektien lopputuloksen vastaavan yleensä suunniteltua. Se siis pitävät epäonnistumisia
normaalina IT-projektien
projektien onnistumisesta oli
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
• IT-projektien aikataulussa ja budjetissa pysymistä koskevien arvioiden ja muiden IT
muuttujien välillä oli vain muutamia 0,30 voimakkaampia korrelaatioita. Niiden keskinäinen
korrelaatio oli sitä vastoin voimakas (0,72). Sekä aikataulussa pysyminen että budjetissa pysyminen
olivat voimakkaimmin yhteydessä IT
• IT-projektien liiketoimintatavoitteiden saavuttamisen ja muiden IT
13 riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.
saavuttavan niille asetetut liiketoiminnan tavoitteet arvio
sujuvat joustavasti liiketoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja että IT
liiketoiminnallisesta että IT näkökulmasta.
13 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.
7. Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen Kun suunnittelimme vuoden 2009 IT
2008 nopeasti heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin yritykset ol
ennakoituun ja sittemmin pääosin vuoteen 2009 ajoittuneeseen taantumaan. Kuten olemme aiemmin
kertoneet vuoden 2009 IT-barometrin aineisto kerättiin enimmäkseen vuoden 2008 lopulla. Kyselyn ajoitus
yhdessä taloustilanteen kanssa tarjosi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää ennakoidun taantuman
vaikutusta IT:tä koskeviin asenteisiin, joten. kehitimme tätä tarkoitusta varten erillisen väitteiden ryhmän IT
barometriin. Nimesimme väittämäsarjan aluksi
Vuonna 2010 lisäsimme väittämien määrän seitsemään ja nimesimme väittämäsarjan uudelleen
”taloustilanteen vaikutukseksi organisaatiosi toimintaan”
Vuosien 2008-2009 taantuma toteutui selvästi ennusteita pahempana, syv
laskuna itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Se vaikutti rajusti myös IT:n hyödyntämistä
kehittämistä koskeviin asenteisiin ja arvioihin. Vaikutus näkyi vuoden 2010 IT
kerättiin alkuvuonna 2010. IT-barometrin sukeltamisen (katso luku 3) lisäksi lähes kaikkien IT
muuttujien arvot heikkenivät selvästi. Jatkoimme taloustilanteen vaikutusta arvioivan kysymyssarjan käyttöä
vuosien 2010 ja 2011 IT-barometreissa. Vuonna 2010 käyti
vastaajien arvioita organisaatioiden todellisesta käyttäytymisestä suhteessa ennakoituun käyttäytymiseen.
Olemme aiempien vuosien IT-barometreissa raportoineet, että vuosien 2008
arvioivat organisaatioiden sekä leikkaavan IT
uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja toimintansa tehostamiseen. Ennakoiduista toimista vain IT
kustannusten leikkaukset ja IT-investointien siirto
tehostamistoimet, jotka olisi voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia ja/tai investointeja, jäivät tekemättä
vuosien 2008-2009 taantuman aikana. Näillä havainnoilla on ollut keskeinen vaikutus aiemmin esittämämm
käsityksen syntyyn, jonka mukaan organisaatiot reagoivat IT:hen taloustilanteeseen mukaan viiveellä ja
toteuttavat IT-investointeja silloin kun rahaa siihen koetaan olevan. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että
syvän taantuman oloissa lähes kaikki IT
tarpeesta keskittyä IT-peruspalveluihin, kehityshenkilöiden vähentämisestä, työpaikan menettämisen pelosta
kehittämistä ehdottamalla, yleisestä synkästä ilmapiiristä vai jostain muusta.
Harkitsimme taloustilanteen vaikutuksia arvioivan väitesarjan poistamista tänä vuonna. Keväällä 2012
taloustilanne alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän syksyä 2008. Näin meille tarjoutui toinen tilaisuus
selvittää ennakoidun taantuman vaikutuksia IT:tä
taloustilanteen vaikutusta koskevat väittämät pyytävät vastaavia arvioimaan mitä heidän organisaationsa
aikoo tehdä IT:n osalta lähitulevaisuudessa. Näistä muuttujista on tullut tärkeä osa IT
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
33
en aikataulussa ja budjetissa pysymistä koskevien arvioiden ja muiden IT
muuttujien välillä oli vain muutamia 0,30 voimakkaampia korrelaatioita. Niiden keskinäinen
korrelaatio oli sitä vastoin voimakas (0,72). Sekä aikataulussa pysyminen että budjetissa pysyminen
olivat voimakkaimmin yhteydessä IT-hankintojen sujuvuuteen.
en liiketoimintatavoitteiden saavuttamisen ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli
riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. Vastaajat, jotka arvioivat IT
saavuttavan niille asetetut liiketoiminnan tavoitteet arvioivat myös, että IT
sujuvat joustavasti liiketoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja että IT-arkkitehtuuri on toimiva sekä
liiketoiminnallisesta että IT näkökulmasta. IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki
t odotettuja ja toivottuja.
Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen
Kun suunnittelimme vuoden 2009 IT-barometrin toteutusta syksyllä 2008, tapahtui se keväällä ja kesällä
2008 nopeasti heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin yritykset ol
ennakoituun ja sittemmin pääosin vuoteen 2009 ajoittuneeseen taantumaan. Kuten olemme aiemmin
barometrin aineisto kerättiin enimmäkseen vuoden 2008 lopulla. Kyselyn ajoitus
osi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää ennakoidun taantuman
vaikutusta IT:tä koskeviin asenteisiin, joten. kehitimme tätä tarkoitusta varten erillisen väitteiden ryhmän IT
barometriin. Nimesimme väittämäsarjan aluksi ”hitaan talouskasvun vaikutukseksi”
Vuonna 2010 lisäsimme väittämien määrän seitsemään ja nimesimme väittämäsarjan uudelleen
taloustilanteen vaikutukseksi organisaatiosi toimintaan”.
2009 taantuma toteutui selvästi ennusteita pahempana, syvimpänä yhden vuoden BKT:n
laskuna itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Se vaikutti rajusti myös IT:n hyödyntämistä
kehittämistä koskeviin asenteisiin ja arvioihin. Vaikutus näkyi vuoden 2010 IT-barometrissa, jonka aineisto
barometrin sukeltamisen (katso luku 3) lisäksi lähes kaikkien IT
muuttujien arvot heikkenivät selvästi. Jatkoimme taloustilanteen vaikutusta arvioivan kysymyssarjan käyttöä
barometreissa. Vuonna 2010 käytimme lisäksi kysymyssarjaa, jolla selvitimme
vastaajien arvioita organisaatioiden todellisesta käyttäytymisestä suhteessa ennakoituun käyttäytymiseen.
barometreissa raportoineet, että vuosien 2008-2009 taantuman alla vastaajat
ioivat organisaatioiden sekä leikkaavan IT-kustannuksia ja siirtävän IT-investointeja että käyttävän IT:tä
uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja toimintansa tehostamiseen. Ennakoiduista toimista vain IT
investointien siirto toteutuivat. Vastausten mukaan myös sellaiset
tehostamistoimet, jotka olisi voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia ja/tai investointeja, jäivät tekemättä
2009 taantuman aikana. Näillä havainnoilla on ollut keskeinen vaikutus aiemmin esittämämm
käsityksen syntyyn, jonka mukaan organisaatiot reagoivat IT:hen taloustilanteeseen mukaan viiveellä ja
investointeja silloin kun rahaa siihen koetaan olevan. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että
syvän taantuman oloissa lähes kaikki IT:hen liittyvä kehittäminen lopetetaan. Emme tiedä johtuuko tämä
peruspalveluihin, kehityshenkilöiden vähentämisestä, työpaikan menettämisen pelosta
kehittämistä ehdottamalla, yleisestä synkästä ilmapiiristä vai jostain muusta.
Harkitsimme taloustilanteen vaikutuksia arvioivan väitesarjan poistamista tänä vuonna. Keväällä 2012
taloustilanne alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän syksyä 2008. Näin meille tarjoutui toinen tilaisuus
selvittää ennakoidun taantuman vaikutuksia IT:tä koskeviin asenteisiin ja varautumisaikomuksiin. Lisäksi
taloustilanteen vaikutusta koskevat väittämät pyytävät vastaavia arvioimaan mitä heidän organisaationsa
aikoo tehdä IT:n osalta lähitulevaisuudessa. Näistä muuttujista on tullut tärkeä osa IT
en aikataulussa ja budjetissa pysymistä koskevien arvioiden ja muiden IT-barometrin
muuttujien välillä oli vain muutamia 0,30 voimakkaampia korrelaatioita. Niiden keskinäinen
korrelaatio oli sitä vastoin voimakas (0,72). Sekä aikataulussa pysyminen että budjetissa pysyminen
barometrin muuttujien välillä oli
Vastaajat, jotka arvioivat IT-projektien
ivat myös, että IT-ratkaisujen valinnat
arkkitehtuuri on toimiva sekä
IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki
Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen
barometrin toteutusta syksyllä 2008, tapahtui se keväällä ja kesällä
2008 nopeasti heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin yritykset olivat alkaneet varautua
ennakoituun ja sittemmin pääosin vuoteen 2009 ajoittuneeseen taantumaan. Kuten olemme aiemmin
barometrin aineisto kerättiin enimmäkseen vuoden 2008 lopulla. Kyselyn ajoitus
osi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää ennakoidun taantuman
vaikutusta IT:tä koskeviin asenteisiin, joten. kehitimme tätä tarkoitusta varten erillisen väitteiden ryhmän IT-
ja siinä oli 3 väittämää.
Vuonna 2010 lisäsimme väittämien määrän seitsemään ja nimesimme väittämäsarjan uudelleen
impänä yhden vuoden BKT:n
laskuna itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Se vaikutti rajusti myös IT:n hyödyntämistä, investointeja ja
barometrissa, jonka aineisto
barometrin sukeltamisen (katso luku 3) lisäksi lähes kaikkien IT-barometrin
muuttujien arvot heikkenivät selvästi. Jatkoimme taloustilanteen vaikutusta arvioivan kysymyssarjan käyttöä
mme lisäksi kysymyssarjaa, jolla selvitimme
vastaajien arvioita organisaatioiden todellisesta käyttäytymisestä suhteessa ennakoituun käyttäytymiseen.
2009 taantuman alla vastaajat
investointeja että käyttävän IT:tä
uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja toimintansa tehostamiseen. Ennakoiduista toimista vain IT-
toteutuivat. Vastausten mukaan myös sellaiset
tehostamistoimet, jotka olisi voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia ja/tai investointeja, jäivät tekemättä
2009 taantuman aikana. Näillä havainnoilla on ollut keskeinen vaikutus aiemmin esittämämme
käsityksen syntyyn, jonka mukaan organisaatiot reagoivat IT:hen taloustilanteeseen mukaan viiveellä ja
investointeja silloin kun rahaa siihen koetaan olevan. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että
:hen liittyvä kehittäminen lopetetaan. Emme tiedä johtuuko tämä
peruspalveluihin, kehityshenkilöiden vähentämisestä, työpaikan menettämisen pelosta
Harkitsimme taloustilanteen vaikutuksia arvioivan väitesarjan poistamista tänä vuonna. Keväällä 2012
taloustilanne alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän syksyä 2008. Näin meille tarjoutui toinen tilaisuus
koskeviin asenteisiin ja varautumisaikomuksiin. Lisäksi
taloustilanteen vaikutusta koskevat väittämät pyytävät vastaavia arvioimaan mitä heidän organisaationsa
aikoo tehdä IT:n osalta lähitulevaisuudessa. Näistä muuttujista on tullut tärkeä osa IT-barometria.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
7.1 Arviot IT:n tulevasta hyödyntämisestä
Kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa, vielä kesällä 2012 ennakoitu taantuma ei juurikaan näkynyt IT:n
hyödyntämistä koskevissa arvioissa. Tämä on selvintä vertaamalla vuoden 2010 ja 2012 lukuja.
Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen, osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämien
IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa eri vuosien lukuja vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisemmin.
7.2 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot IT-investointien toteuttamisesta ilman niiden siirtämistä ovat heikentyneet
verran vuodesta 2011.
7.3 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot käyttäjien kouluttamisen toteuttamis
7.4 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot tavoitteesta parantaa IT
ovat aavistuksen vuotta 2011 positiivisemmat ja selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.
7.5 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
34
:n tulevasta hyödyntämisestä
Kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa, vielä kesällä 2012 ennakoitu taantuma ei juurikaan näkynyt IT:n
hyödyntämistä koskevissa arvioissa. Tämä on selvintä vertaamalla vuoden 2010 ja 2012 lukuja.
Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen, osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämien
kanssa.
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa eri vuosien lukuja vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisemmin.
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-investointeihin
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
investointien toteuttamisesta ilman niiden siirtämistä ovat heikentyneet
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot käyttäjien kouluttamisen toteuttamisesta ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla.
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot tavoitteesta parantaa IT-ratkaisujen tuottaman tiedon laatua ja poistaa tietovirtojen katoa
ovat aavistuksen vuotta 2011 positiivisemmat ja selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta arkkitehtuurin kehittämiseen
Kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa, vielä kesällä 2012 ennakoitu taantuma ei juurikaan näkynyt IT:n
hyödyntämistä koskevissa arvioissa. Tämä on selvintä vertaamalla vuoden 2010 ja 2012 lukuja.
Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen, osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämien
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa eri vuosien lukuja vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisemmin.
teihin
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
investointien toteuttamisesta ilman niiden siirtämistä ovat heikentyneet vain jonkin
koulutukseen
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
esta ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla.
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
tuottaman tiedon laatua ja poistaa tietovirtojen katoa
ovat aavistuksen vuotta 2011 positiivisemmat ja selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.
arkkitehtuurin kehittämiseen
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa ta
muutoksia. Arviot tavoitteesta yhdenmukaistaa ja tiivistää IT
selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.
7.6 Arviot taloustilanteen vaikutuksestajohtamisen kehittämiseen
IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot tavoitteesta kehittää IT:n liiketoimintalähtöistä johtamista ovat aavistuksen vuotta 2011
myönteisemmät ja selvästi vuotta 2010 myönteisemmät. Liiketoimintajohdossa ja IT
työskentelevien vastaajien arvioissa on joitakin eroja.
7.7 Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT
IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa todetaan taantuman alkuvaiheessa esiintyneiden arvioiden ol
van samansuuntaisien 2009 ja 2012 välillä.
8. IT-ulkoistaminen ja pilvipalvelut
IT-barometrissa on tutkittu ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien vastaajien arvioita
Pilvipalvelut uutena IT:n ulkoistamien muotona tuli mukaan vuoden 2011 IT
8.1 Arviot ulkoistusasteesta
Otoskehyksen muutoksen seurauksena v
vuosien tuloksista dramaattisesti. Otoskehyksen palauttaminen vuosien 2008
myös vastaukset näiden vuosien IT
henkilöitä pienemmistä organisaatioita ja myös suhteellisesti vähemmän IT
näkyy selvästi alla olevassa diagrammissa, joka havainnollistaa IT:n ulkoistusastetta ja ulkoistusasteen
muutosta. Yhtenäisen otoskehyksen osalta ulkoistusaste on aavistuksen korkeammalla kuin vuosina 2008
2010. Tässä saattaa näkyä pilvipalveluiden vaikutus.
Muita luvun 8.1 IT:n ulkoistusastetta koskevia tuloksia:
• Ulkoistusaikomusten laskeva suunta muuttui vuoden 2012 IT
• Liiketoimintajohdossa ja IT
ovat lähellä toisiaan. Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat arvioivat ensi kertaa
ulkoistuksen olevan harvemmin tavoitteena kuin IT
• Niin kutsutut totaaliulkoistajat (yli 50 % ulkoistettu) ja vähän ulkois
onnistuivat yhtä hyvin IT-projektien toteuttamisessa ja kasvattivat liikevaihtoaan suurin piirtein yhtä
paljon IT:n mahdollistamilla uusilla innovaatioilla ja liiketoimintamuodoilla.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
35
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot tavoitteesta yhdenmukaistaa ja tiivistää IT-arkkitehtuuria ovat vuoden 2011 tasolla ja
selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.
Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen kehittämiseen
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot tavoitteesta kehittää IT:n liiketoimintalähtöistä johtamista ovat aavistuksen vuotta 2011
nteisemmät ja selvästi vuotta 2010 myönteisemmät. Liiketoimintajohdossa ja IT
työskentelevien vastaajien arvioissa on joitakin eroja.
Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT-barometrin välillä
yksityiskohtaisessa versiossa todetaan taantuman alkuvaiheessa esiintyneiden arvioiden ol
van samansuuntaisien 2009 ja 2012 välillä.
ulkoistaminen ja pilvipalvelut
on tutkittu ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien vastaajien arvioita
Pilvipalvelut uutena IT:n ulkoistamien muotona tuli mukaan vuoden 2011 IT-barometrissa.
Arviot ulkoistusasteesta
Otoskehyksen muutoksen seurauksena vuoden 2011 IT-barometrin tulokset poikkesivat aikaisempien
ttisesti. Otoskehyksen palauttaminen vuosien 2008-2010 otoskehykseen palautti
myös vastaukset näiden vuosien IT-barometrien tasolle. Vuonna 2011 vastaajissa oli selvästi enemmän
henkilöitä pienemmistä organisaatioita ja myös suhteellisesti vähemmän IT-intensiivisistä yrityksistä. Tämä
näkyy selvästi alla olevassa diagrammissa, joka havainnollistaa IT:n ulkoistusastetta ja ulkoistusasteen
muutosta. Yhtenäisen otoskehyksen osalta ulkoistusaste on aavistuksen korkeammalla kuin vuosina 2008
näkyä pilvipalveluiden vaikutus.
Muita luvun 8.1 IT:n ulkoistusastetta koskevia tuloksia:
Ulkoistusaikomusten laskeva suunta muuttui vuoden 2012 IT-barometrissa.
Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskentelevien arviot IT:n ulkoistuksen tavoiteltavu
ovat lähellä toisiaan. Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat arvioivat ensi kertaa
ulkoistuksen olevan harvemmin tavoitteena kuin IT-johdossa työskentelevät vastaajat.
Niin kutsutut totaaliulkoistajat (yli 50 % ulkoistettu) ja vähän ulkoistaneet (alle 15 % ulkoistettu)
projektien toteuttamisessa ja kasvattivat liikevaihtoaan suurin piirtein yhtä
paljon IT:n mahdollistamilla uusilla innovaatioilla ja liiketoimintamuodoilla.
rkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
arkkitehtuuria ovat vuoden 2011 tasolla ja
ntalähtöisen
barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita
muutoksia. Arviot tavoitteesta kehittää IT:n liiketoimintalähtöistä johtamista ovat aavistuksen vuotta 2011
nteisemmät ja selvästi vuotta 2010 myönteisemmät. Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa
yksityiskohtaisessa versiossa todetaan taantuman alkuvaiheessa esiintyneiden arvioiden ole-
on tutkittu ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien vastaajien arvioita IT:n ulkoistamista.
barometrissa.
barometrin tulokset poikkesivat aikaisempien
2010 otoskehykseen palautti
barometrien tasolle. Vuonna 2011 vastaajissa oli selvästi enemmän
nsiivisistä yrityksistä. Tämä
näkyy selvästi alla olevassa diagrammissa, joka havainnollistaa IT:n ulkoistusastetta ja ulkoistusasteen
muutosta. Yhtenäisen otoskehyksen osalta ulkoistusaste on aavistuksen korkeammalla kuin vuosina 2008-
johdossa työskentelevien arviot IT:n ulkoistuksen tavoiteltavuudesta
ovat lähellä toisiaan. Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat arvioivat ensi kertaa
johdossa työskentelevät vastaajat.
taneet (alle 15 % ulkoistettu)
projektien toteuttamisessa ja kasvattivat liikevaihtoaan suurin piirtein yhtä
paljon IT:n mahdollistamilla uusilla innovaatioilla ja liiketoimintamuodoilla.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
8.2 Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaa Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka selkeä
on asetettu heidän organisaatiossaan
organisaationsa tuntevat IT:n ulkoistamisen tulo
mittaustulosten perusteella. Alla olevat ympyrädiagrammit esittävät vastausten jakaumat prosentteina.
Vastaajien arviot IT-ulkoistuksen tavoitteiden selkeydestä ja niiden saavuttamisen tuntemisesta luotettavien
Muita luvun 8.2 IT:n ulkoistuksen tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista koskevia
tuloksia:
• Totaaliulkoistajien palveluksessa ty
organisaationsa asettaa selkeät tavoitteet ulkoistamiselle. Hieman reilu puolet heistä arvioi, että
tavoitteiden toteutumista seurataan mittaustulosten perusteella. Molempien tunnuslukujen arvot ovat
dramaattisesti alempia kuin vuonna 2011.
• Vertasimme IT-johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien arviota toisiinsa.
Vuosien 2008-2009 taloustaantumalla näyttää olevan yhteys liiketoimintajohdon kykyyn tai haluun
seurata IT:n ulkoistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota he ovat tähän vuoteen saakka
arvioineet seuraavansa IT-johtoa enemmän.
8.3 Arviot luotettavista IT Vuoden 2012 IT-barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista
toimittajista. Vastaajia pyydettiin avoim
varteenotettavinta IT-ulkoistuspalveluiden toimittajaa. Yhteensä
vastausta. Vastauksissa nimettiin 47
yksityiskohtaisesta versiosta.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
36
Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaaminen
Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka selkeät liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet IT:n ulkoistamiselle
heidän organisaatiossaan. Lisäksi pyysimme heitä arvioimaan kuinka hyvin
IT:n ulkoistamisen tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin luotettavien
. Alla olevat ympyrädiagrammit esittävät vastausten jakaumat prosentteina.
tavoitteiden selkeydestä ja niiden saavuttamisen tuntemisesta luotettavien
mittaustulosten perusteella
Muita luvun 8.2 IT:n ulkoistuksen tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista koskevia
Totaaliulkoistajien palveluksessa työskentelevistä vastaajista 63 % arvioi, että heidän
organisaationsa asettaa selkeät tavoitteet ulkoistamiselle. Hieman reilu puolet heistä arvioi, että
tavoitteiden toteutumista seurataan mittaustulosten perusteella. Molempien tunnuslukujen arvot ovat
aattisesti alempia kuin vuonna 2011.
johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien arviota toisiinsa.
2009 taloustaantumalla näyttää olevan yhteys liiketoimintajohdon kykyyn tai haluun
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota he ovat tähän vuoteen saakka
johtoa enemmän.
Arviot luotettavista IT-ulkoistuspalvelutoimittajista
barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista
. Vastaajia pyydettiin avoimella kysymyksellä nimeämään kaksi omalle organisaatiolleen
ulkoistuspalveluiden toimittajaa. Yhteensä 101 vastaajan vastauksissa
ettiin 47 eri palveluntarjoajaa. Tulokset löytyvät
liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet IT:n ulkoistamiselle
hyvin heidän
tavoitteisiin luotettavien
. Alla olevat ympyrädiagrammit esittävät vastausten jakaumat prosentteina.
tavoitteiden selkeydestä ja niiden saavuttamisen tuntemisesta luotettavien
Muita luvun 8.2 IT:n ulkoistuksen tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista koskevia
öskentelevistä vastaajista 63 % arvioi, että heidän
organisaationsa asettaa selkeät tavoitteet ulkoistamiselle. Hieman reilu puolet heistä arvioi, että
tavoitteiden toteutumista seurataan mittaustulosten perusteella. Molempien tunnuslukujen arvot ovat
johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien arviota toisiinsa.
2009 taloustaantumalla näyttää olevan yhteys liiketoimintajohdon kykyyn tai haluun
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota he ovat tähän vuoteen saakka
IT-ulkoistuspalveluiden
kaksi omalle organisaatiolleen
vastaajan vastauksissa annettiin 189
lveluntarjoajaa. Tulokset löytyvät IT-barometrin
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
8.4 Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä Pyysimme vastaajia arvioimaan onko heidän organisaatiollaan selkeä strategia
pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Tällä emme tarkoita sitä, että organisaatioilla tulisi olla erillinen strategia
ja toimintasuunnitelma pilvipalveluita varten tai edes liiketoimintastrategiasta erillään oleva IT
Käsityksemme mukaan organisaatioiden tulee pohtia mitä pilvipalvelut tarkoittavat niiden liiketoiminnalle
sekä mitä, milloin ja miten ne aikovat tehdä pilvipalveluiden suhteen tästä näkökulmasta. Alla oleva
ympyrädiagrammi havainnollistaa arvioijien vastauksen väit
toimintasuunnitelman olemassaolosta.
Vastaajien arvio prosentteina siitä kuinka suurella osalla osuudella
pilvipalveluiden hyödyntämiseksi liiketoiminna
Muita luvun 8.4 tuloksia pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä:
• Tavoitteekseen pilvipalveluiden käytön mahdollisimman suuren lisäämisen arvioi vastaajista edes
jollain tavoin noin kolmannes vastaajista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011.
Liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaukset olivat vain aavistuksen positiiv
johdossa työskentelevien.
8.5 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta
Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelun käyttöönoton ja pilvipalvelusta paluun helppoutta. Tämän IT
ulkoistuspalvelumuodon käyttöönoton helppouden/vaikeuden arviointiin käytimme väitettä
niin halutessamme siirtämään helposti nykyiset IT
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
37
Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä
Pyysimme vastaajia arvioimaan onko heidän organisaatiollaan selkeä strategia ja toimintasuunitelma
pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Tällä emme tarkoita sitä, että organisaatioilla tulisi olla erillinen strategia
ja toimintasuunnitelma pilvipalveluita varten tai edes liiketoimintastrategiasta erillään oleva IT
me mukaan organisaatioiden tulee pohtia mitä pilvipalvelut tarkoittavat niiden liiketoiminnalle
sekä mitä, milloin ja miten ne aikovat tehdä pilvipalveluiden suhteen tästä näkökulmasta. Alla oleva
ympyrädiagrammi havainnollistaa arvioijien vastauksen väitteeseen pilvipalvelujen strategian ja
toimintasuunnitelman olemassaolosta.
rosentteina siitä kuinka suurella osalla osuudella organisaatiosta on selkeä strategia
pilvipalveluiden hyödyntämiseksi liiketoiminnassa
Muita luvun 8.4 tuloksia pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä:
Tavoitteekseen pilvipalveluiden käytön mahdollisimman suuren lisäämisen arvioi vastaajista edes
jollain tavoin noin kolmannes vastaajista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011.
Liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaukset olivat vain aavistuksen positiiv
Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen
Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelun käyttöönoton ja pilvipalvelusta paluun helppoutta. Tämän IT
käyttöönoton helppouden/vaikeuden arviointiin käytimme väitettä
niin halutessamme siirtämään helposti nykyiset IT-palvelumme pilvipalveluiksi”. IT-ulkoistuspalveluiden
Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä
ja toimintasuunitelma
pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Tällä emme tarkoita sitä, että organisaatioilla tulisi olla erillinen strategia
ja toimintasuunnitelma pilvipalveluita varten tai edes liiketoimintastrategiasta erillään oleva IT-strategia.
me mukaan organisaatioiden tulee pohtia mitä pilvipalvelut tarkoittavat niiden liiketoiminnalle
sekä mitä, milloin ja miten ne aikovat tehdä pilvipalveluiden suhteen tästä näkökulmasta. Alla oleva
teeseen pilvipalvelujen strategian ja
sta on selkeä strategia
Tavoitteekseen pilvipalveluiden käytön mahdollisimman suuren lisäämisen arvioi vastaajista edes
jollain tavoin noin kolmannes vastaajista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011.
Liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaukset olivat vain aavistuksen positiivisemmat kuin IT-
Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen
Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelun käyttöönoton ja pilvipalvelusta paluun helppoutta. Tämän IT-
käyttöönoton helppouden/vaikeuden arviointiin käytimme väitettä ”Kykenemme
ulkoistuspalveluiden
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
markkinoiden kypsymisen myötä ulkoistettujen palveluiden siirtäminen toise
niiden vetäminen takaisin organisaation sisään itse tuotetuiksi IT
vakiintuneeksi osaksi tätä markkinaa.
tuotettuihin IT-palveluihin ja/tai aiemmin käytettyyn perinteiseen
väitteeseen ”Elleivät pilvipalvelut toimi odotustemme mukaisesti voimme palata helposti aikaisempaan
palvelumalliin”. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihi
Vastaajien arvio kyvystä siirtää nykyiset IT
pilvipalvelut aikaisempaan palvelumalliin
Muita luvun 8.5 tuloksia pilvipalveluun siirtymisen ja sieltä palaamisen helppoudesta:
• Vuoteen 2011 verrattuna ajatukset pilvipalveluun siirtymisen helppoudesta olivat tulleet
varovaisemmiksi. Nyt tähän väitteeseen yhtyi enää noin viidennes vastaajista kun se edellisenä
vuonna lähenteli kolmannesta.
• Pilvipalveluista takaisin palaaminen arvioitiin jonkin verran pilvipalveluihin siirtymistä
vaikeammaksi. Myös nämä arviot olivat vuotta 2011 varovaisemmat.
• Yli 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat arvioivat pilvipal
sieltä paluun vaikeammaksi kuin alla 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat.
• Liiketoimintajohdossa ja IT-
siirtymisessä ei ollut juurikaan eroja hel
jakaumat poikkesivat kuitenkin toisistaan. IT
selvästi useammin vaikeaksi.
8.6 Arviot pilvipalveluiden hyödyistä Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelu
väittämän avulla. Pilvipalveluiden hyötyjä ja haittoja vertaava diagrammi kertoo, että pilvipalveluiden
arvioidaan lisäävän IT-palveluiden joustavuutta. Vastaavasti pilvipalveluid
selvästi. Tyypillistä vastauksille on neutraalien vastausten suuri määrä. Noin kolmasosa vastaajista arvioi
kaikkia väitteitä neutraalisti.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
38
markkinoiden kypsymisen myötä ulkoistettujen palveluiden siirtäminen toiselle palvelutarjoajalle ja/tai
niiden vetäminen takaisin organisaation sisään itse tuotetuiksi IT-palveluiksi (insourcing) ovat muuttuneet
intuneeksi osaksi tätä markkinaa. Vastaajat arvioivat pilvipalvelusta palaamisen helppoutta itse
tai aiemmin käytettyyn perinteiseen IT-ulkoistuspalveluun vastaamalla
Elleivät pilvipalvelut toimi odotustemme mukaisesti voimme palata helposti aikaisempaan
Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin kahteen väitteeseen.
kyvystä siirtää nykyiset IT-palvelut pilvipalveluiksi sekä helppoudesta palauttaa
pilvipalvelut aikaisempaan palvelumalliin
pilvipalveluun siirtymisen ja sieltä palaamisen helppoudesta:
Vuoteen 2011 verrattuna ajatukset pilvipalveluun siirtymisen helppoudesta olivat tulleet
varovaisemmiksi. Nyt tähän väitteeseen yhtyi enää noin viidennes vastaajista kun se edellisenä
ähenteli kolmannesta.
Pilvipalveluista takaisin palaaminen arvioitiin jonkin verran pilvipalveluihin siirtymistä
vaikeammaksi. Myös nämä arviot olivat vuotta 2011 varovaisemmat.
Yli 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat arvioivat pilvipalveluihin siirtymisen ja
sieltä paluun vaikeammaksi kuin alla 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat.
-johdossa työskentelevien arvioissa pilvipalveluun / pilvipalvelusta
siirtymisessä ei ollut juurikaan eroja helppoutta koskevissa arvioissa. Vastaajaryhmien arvioiden
jakaumat poikkesivat kuitenkin toisistaan. IT-johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat siirtymisen
selvästi useammin vaikeaksi.
Arviot pilvipalveluiden hyödyistä
pilvipalvelun hyötyjä ja haittoja alla olevassa diagrammissa näkyvän kuuden
väittämän avulla. Pilvipalveluiden hyötyjä ja haittoja vertaava diagrammi kertoo, että pilvipalveluiden
palveluiden joustavuutta. Vastaavasti pilvipalveluiden tietoturvallisuutta epäillään
selvästi. Tyypillistä vastauksille on neutraalien vastausten suuri määrä. Noin kolmasosa vastaajista arvioi
lle palvelutarjoajalle ja/tai
palveluiksi (insourcing) ovat muuttuneet
Vastaajat arvioivat pilvipalvelusta palaamisen helppoutta itse
ulkoistuspalveluun vastaamalla
Elleivät pilvipalvelut toimi odotustemme mukaisesti voimme palata helposti aikaisempaan
n kahteen väitteeseen.
palvelut pilvipalveluiksi sekä helppoudesta palauttaa
pilvipalveluun siirtymisen ja sieltä palaamisen helppoudesta:
Vuoteen 2011 verrattuna ajatukset pilvipalveluun siirtymisen helppoudesta olivat tulleet
varovaisemmiksi. Nyt tähän väitteeseen yhtyi enää noin viidennes vastaajista kun se edellisenä
Pilvipalveluista takaisin palaaminen arvioitiin jonkin verran pilvipalveluihin siirtymistä
veluihin siirtymisen ja
sieltä paluun vaikeammaksi kuin alla 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat.
johdossa työskentelevien arvioissa pilvipalveluun / pilvipalvelusta
ppoutta koskevissa arvioissa. Vastaajaryhmien arvioiden
johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat siirtymisen
n hyötyjä ja haittoja alla olevassa diagrammissa näkyvän kuuden
väittämän avulla. Pilvipalveluiden hyötyjä ja haittoja vertaava diagrammi kertoo, että pilvipalveluiden
en tietoturvallisuutta epäillään
selvästi. Tyypillistä vastauksille on neutraalien vastausten suuri määrä. Noin kolmasosa vastaajista arvioi
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vastaajien arvio
Muita luvun 8.5 tuloksia pilvipalveluun arvioiduista hyödyistä:
• Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vuoden 2011 IT
hyötyjä koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä ja eri mieltä olevien vastausten osuuks
joustavuus esiin suurimpana myönteisenä ja tietoturvan puutteellisuus suurimpana kielteisenä
ominaisuutena.
• Kun vertasimme pilvipalveluiden hyötyjä koskevien väitteiden kanssa vahvasti samaa mieltä ja
vahvasti eri mieltä olevien vastausten osuu
selvästi esille.
8.7 Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista Vuoden 2012 IT-barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista
toimittajista. Vastaajia pyydettiin avoim
varteenotettavinta pilvipalveluiden toimittajaa. Yhteensä
Käsityksemme mukaan vastausten pieni lukumäärä, alle kolmannes vastasi
pilvipalvelumarkkinoiden olevan vasta muotoutumassa. Vastauksissa nimettiin 23
Nimetyt palveluntarjoajat poikkesivat huomattavasti IT:n ulkoistuspalveluiden toimittajista. Tulokset
löytyvät IT-barometrin yksityiskohtaisesta versiosta.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
39
Vastaajien arviot pilvipalveluiden hyödyistä ja haitoista
Muita luvun 8.5 tuloksia pilvipalveluun arvioiduista hyödyistä:
Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vuoden 2011 IT-barometrissa. Kun vertasimme pilvipalveluiden
hyötyjä koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä ja eri mieltä olevien vastausten osuuks
joustavuus esiin suurimpana myönteisenä ja tietoturvan puutteellisuus suurimpana kielteisenä
Kun vertasimme pilvipalveluiden hyötyjä koskevien väitteiden kanssa vahvasti samaa mieltä ja
vahvasti eri mieltä olevien vastausten osuuksia, nousivat pilvipalveluita koskevat kielteiset arviot
Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista
barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista pilvipalveluiden
dettiin avoimella kysymyksellä nimeämään kaksi omalle organisaatiolleen
toimittajaa. Yhteensä 49 vastaajan vastauksissa annettiin 81 vastausta.
Käsityksemme mukaan vastausten pieni lukumäärä, alle kolmannes vastasi kysymykseen, kertoo
pilvipalvelumarkkinoiden olevan vasta muotoutumassa. Vastauksissa nimettiin 23 eri pa
Nimetyt palveluntarjoajat poikkesivat huomattavasti IT:n ulkoistuspalveluiden toimittajista. Tulokset
kohtaisesta versiosta.
barometrissa. Kun vertasimme pilvipalveluiden
hyötyjä koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä ja eri mieltä olevien vastausten osuuksia, nousi
joustavuus esiin suurimpana myönteisenä ja tietoturvan puutteellisuus suurimpana kielteisenä
Kun vertasimme pilvipalveluiden hyötyjä koskevien väitteiden kanssa vahvasti samaa mieltä ja
ksia, nousivat pilvipalveluita koskevat kielteiset arviot
pilvipalveluiden
kaksi omalle organisaatiolleen
annettiin 81 vastausta.
kysymykseen, kertoo
eri palveluntarjoajaa.
Nimetyt palveluntarjoajat poikkesivat huomattavasti IT:n ulkoistuspalveluiden toimittajista. Tulokset
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
9. IT-riskien hallintapractice menetelmien käyttö
9.1 Arviot IT-riskienhallin IT-barometrissa selvitimme vastaajien näkemyksiä IT
diagrammi havainnollistaa vastaukset väittämään
IT-riskienhallinnan tavoitteet”.
IT-riskeille määritellyt raja-
Muita luvun 9.1 IT-riskien hallinnan tuloksia:
• Yli puolet vastaajista arvioi, että heidän organisaationsa henkilöstö tuntee IT
keskeisen sisällön ja noudattaa sitä toiminnassaan. Näkemykset ovat pysyneet samalla tasolla
vuodesta toiseen.
9.2 Arviot IT governance käytöstä
Olemme pyytäneet IT-barometritutkimuksen vastaajia arvioimaan niin kutsuttujen best practice
menetelmien käyttöä vuodesta 2010 alkaen. Tänä vuonna best practice
Lisäsimme tänä vuonna COBITin (IT governance), ITIL / ISO/IEC 20000 (IT
ISO/IEC 27000 (Tietoturvariskien hallinta) ja Pr
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
40
riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö
iskienhallinnasta
barometrissa selvitimme vastaajien näkemyksiä IT-riskienhallinnan kahden väittämän avulla. Alla näkyvä
ollistaa vastaukset väittämään ” Keskeisille IT-riskeille on määritelty raja
-arvot/tavoitteet, osuus vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen
kanssa
riskien hallinnan tuloksia:
Yli puolet vastaajista arvioi, että heidän organisaationsa henkilöstö tuntee IT
n ja noudattaa sitä toiminnassaan. Näkemykset ovat pysyneet samalla tasolla
overnance ja muiden best practice –menetelm
barometritutkimuksen vastaajia arvioimaan niin kutsuttujen best practice
menetelmien käyttöä vuodesta 2010 alkaen. Tänä vuonna best practice -menetelmien käyttö jatkoi kasvuaan.
Lisäsimme tänä vuonna COBITin (IT governance), ITIL / ISO/IEC 20000 (IT-palvelutuotannon johtaminen),
ISO/IEC 27000 (Tietoturvariskien hallinta) ja Prince2 / PMBOK (IT-projektien hallinta) menetelmien rinna
ja muiden best
riskienhallinnan kahden väittämän avulla. Alla näkyvä
riskeille on määritelty raja-arvot tai muut
arvot/tavoitteet, osuus vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen
Yli puolet vastaajista arvioi, että heidän organisaationsa henkilöstö tuntee IT-riskienhallinnan
n ja noudattaa sitä toiminnassaan. Näkemykset ovat pysyneet samalla tasolla
menetelmien
barometritutkimuksen vastaajia arvioimaan niin kutsuttujen best practice –
menetelmien käyttö jatkoi kasvuaan.
palvelutuotannon johtaminen),
projektien hallinta) menetelmien rinnal-
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
le TOGAF / Zachman (kokonaisarkkitehtuuri) menetelmän. IT
vastaamaan kyllä, ei, en osaa sanoa kysymykseen kunkin best practice menetelmän käytöstä hänen org
saatiossaan. IT-barometri ei siten pyri arvioimaan menetelmien käytön laajuutta ja syvyyttä. Havainnolli
tamme vastaukset näiden viiden best practice menetelmän käyttöä koskeviin kysymyksiin alla olevassa di
grammissa.
Vastaajien näkemys organisa
10. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen
Lisäsimme vuoden 2012 IT-barometriin uuden kysymyssarjan, jolla selvitimme tiedon johtamisen ja tiedolla
johtamisen tilaa suomalaisissa organisaatiois
esitettyä väittämää tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta sopii heidän organisaatioonsa. Alla oleva
diagrammi esittää ja havainnollistaa vastausten jakaumat näihin kuuteen väitteeseen.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
41
le TOGAF / Zachman (kokonaisarkkitehtuuri) menetelmän. IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään
vastaamaan kyllä, ei, en osaa sanoa kysymykseen kunkin best practice menetelmän käytöstä hänen org
barometri ei siten pyri arvioimaan menetelmien käytön laajuutta ja syvyyttä. Havainnolli
tamme vastaukset näiden viiden best practice menetelmän käyttöä koskeviin kysymyksiin alla olevassa di
Vastaajien näkemys organisaationsa käyttämistä IT:n johtamisen best practice menetelmistä
Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen
barometriin uuden kysymyssarjan, jolla selvitimme tiedon johtamisen ja tiedolla
johtamisen tilaa suomalaisissa organisaatioissa. Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka hyvin kuusi heille
esitettyä väittämää tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta sopii heidän organisaatioonsa. Alla oleva
diagrammi esittää ja havainnollistaa vastausten jakaumat näihin kuuteen väitteeseen.
barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään
vastaamaan kyllä, ei, en osaa sanoa kysymykseen kunkin best practice menetelmän käytöstä hänen organi-
barometri ei siten pyri arvioimaan menetelmien käytön laajuutta ja syvyyttä. Havainnollis-
tamme vastaukset näiden viiden best practice menetelmän käyttöä koskeviin kysymyksiin alla olevassa dia-
johtamisen best practice menetelmistä
Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen
barometriin uuden kysymyssarjan, jolla selvitimme tiedon johtamisen ja tiedolla
sa. Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka hyvin kuusi heille
esitettyä väittämää tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta sopii heidän organisaatioonsa. Alla oleva
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vastaajien arvio
11. Verkkoliiketoiminta
11.1 Arviot verkkoliiketoimin Pyysimme vastaajia arvioimaan, onko heillä selkeä strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoiminnan
hyödyntämiseksi. Alla olevan diagrammi havainnollistaa tuloksen.
Verkkoliiketoimintastrategian olemassaolo, osuus vastaajista, joka vastaa kysymykse
Muita luvun 11.1 verkkoliiketoiminnan tuloksia:
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
42
Vastaajien arviot tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen tilasta
Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media
erkkoliiketoiminnasta
Pyysimme vastaajia arvioimaan, onko heillä selkeä strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoiminnan
hyödyntämiseksi. Alla olevan diagrammi havainnollistaa tuloksen.
Verkkoliiketoimintastrategian olemassaolo, osuus vastaajista, joka vastaa kysymykse
Muita luvun 11.1 verkkoliiketoiminnan tuloksia:
t tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen tilasta
Pyysimme vastaajia arvioimaan, onko heillä selkeä strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoiminnan
Verkkoliiketoimintastrategian olemassaolo, osuus vastaajista, joka vastaa kysymykseen ”kyllä”
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
• Vastausten perusteella havaitsimme vuoden 2011 IT
lisäämisen kasvu oli saavuttanut lakipistettä. Vastaajien arvioiden mukaan organisaatioiden määrä,
jotka aikovat kasvattaa verkkoliiketoiminnan osuutta merkittävästi putosi ensi kertaa alle puoleen
(48 prosenttia) ja alentui aavistuksen lisää vuoden 2012 IT
• Liiketoimintajohdossa työskentelevistä vastaajista ensi kertaa alle 50 % vastasi myönt
kysymykseen verkkoliiketoiminnan osuuden merkittävästä kasvattamisesta.
11.2 Arviot sosiaalisen mediasta Olemme seuranneet sosiaalisen median hyödyntämistä vuoden
tuolloin vertaisverkoksi, koska sosiaalisen
2010 IT-barometrien tulosten mukaan
median, hyödyntämiselle. Vuoden 2011 IT
strategia ja toimintasuunnitelma
havainnollistaa tilanne on edelleen sama. Vastaajien arvion mukaan vain
strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle.
Vastaajien näkemys siitä, onko organisaatiolla selkeä strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle
Muita luvun 11.2 tuloksia sosiaalisesta mediasta:
• Vastaajista noin kolmannes arvioi organisaationsa tavoitteena olevan lisätä merkittävästi sosiaalisen
median hyödyntämistä liiketoiminnassaan.
• ”En osaa sanoa” -vastausten suuri osuus kysymykseen sosiaalisen median h
liiketoiminnasta kertoo käsityksemme muk
liiketoiminnassa on ollut ja on vaikea pähkinä purtavaksi suomalaisille organisaatioille.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
43
Vastausten perusteella havaitsimme vuoden 2011 IT-barometrissa, että verkkoliiketoiminnan
lisäämisen kasvu oli saavuttanut lakipistettä. Vastaajien arvioiden mukaan organisaatioiden määrä,
aikovat kasvattaa verkkoliiketoiminnan osuutta merkittävästi putosi ensi kertaa alle puoleen
(48 prosenttia) ja alentui aavistuksen lisää vuoden 2012 IT-barometrissa.
Liiketoimintajohdossa työskentelevistä vastaajista ensi kertaa alle 50 % vastasi myönt
kysymykseen verkkoliiketoiminnan osuuden merkittävästä kasvattamisesta.
Arviot sosiaalisen mediasta
en median hyödyntämistä vuoden 2009 IT-barometrista alkaen
tuolloin vertaisverkoksi, koska sosiaalisen median käsite ei ollut vielä vakiintunut käyttöön
tulosten mukaan joka kuudes organisaatio oli luonut selkeän strategian sosiaalisen
hyödyntämiselle. Vuoden 2011 IT-barometrin mukaan joka kolmannella yrityksellä
sosiaalisen median hyödyntämiselle. Kuten alla oleva diagrammi
havainnollistaa tilanne on edelleen sama. Vastaajien arvion mukaan vain kolmanneksella organisaatiolla on
strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle.
onko organisaatiolla selkeä strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle
Muita luvun 11.2 tuloksia sosiaalisesta mediasta:
kolmannes arvioi organisaationsa tavoitteena olevan lisätä merkittävästi sosiaalisen
median hyödyntämistä liiketoiminnassaan.
vastausten suuri osuus kysymykseen sosiaalisen median h
kertoo käsityksemme mukaan siitä, että sosiaalisen median hyödyntäminen
liiketoiminnassa on ollut ja on vaikea pähkinä purtavaksi suomalaisille organisaatioille.
barometrissa, että verkkoliiketoiminnan
lisäämisen kasvu oli saavuttanut lakipistettä. Vastaajien arvioiden mukaan organisaatioiden määrä,
aikovat kasvattaa verkkoliiketoiminnan osuutta merkittävästi putosi ensi kertaa alle puoleen
Liiketoimintajohdossa työskentelevistä vastaajista ensi kertaa alle 50 % vastasi myönteisesti
barometrista alkaen. Kutsuimme sitä
median käsite ei ollut vielä vakiintunut käyttöön Vuosien 2009 ja
kuudes organisaatio oli luonut selkeän strategian sosiaalisen
barometrin mukaan joka kolmannella yrityksellä oli selkeä
. Kuten alla oleva diagrammi
kolmanneksella organisaatiolla on
onko organisaatiolla selkeä strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle
kolmannes arvioi organisaationsa tavoitteena olevan lisätä merkittävästi sosiaalisen
vastausten suuri osuus kysymykseen sosiaalisen median hyödyntämisestä
aan siitä, että sosiaalisen median hyödyntäminen
liiketoiminnassa on ollut ja on vaikea pähkinä purtavaksi suomalaisille organisaatioille.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
11.3 Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna
Selvitimme IT-barometritutkimuksessa mihin toi
oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset. Vastausten mukaan sosiaalinen median hyödyntäminen on
selvästi yleisintä viestinnässä ja markkinoinnissa. Lähes kaksi kolmasosaa
käyttävän sosiaalista mediaa näihin tarkoituksiin
Vastaajien näkemys siitä, missä toiminnoissa organisaatiot
Muita luvun 11.3 tuloksia sosiaalisen median käytöstä:
• Sosiaalisen median hyödyntäminen on l
verran asiakaspalvelussa.
• Sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole onnistunut murtautumaan markkinaviestinnän ja myynnin
rajojen ulkopuolelle.
11.4 Arviot ideanhallinta
Selvitimme IT-barometrissa nyt kolmatta kertaa ideoiden järjestelmällistä keräämistä ja käsittelyä
ideanhallintajärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien käyttö oli vastausten mukaan laskenut sekä
ideanhallinnan että innovaatioprosessien johtami
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
44
Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation
barometritutkimuksessa mihin toimintoihin organisaatiot käyttävät sosiaalista mediaa. Alla
oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset. Vastausten mukaan sosiaalinen median hyödyntäminen on
selvästi yleisintä viestinnässä ja markkinoinnissa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi
siaalista mediaa näihin tarkoituksiin.
tä, missä toiminnoissa organisaatiot hyödyntävät sosiaalista mediaa
Muita luvun 11.3 tuloksia sosiaalisen median käytöstä:
Sosiaalisen median hyödyntäminen on lisääntynyt markkinaviestinnän lisäksi myynnissä ja jonkin
Sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole onnistunut murtautumaan markkinaviestinnän ja myynnin
deanhallinta- ja innovaatiojärjestelmien käytöstä
barometrissa nyt kolmatta kertaa ideoiden järjestelmällistä keräämistä ja käsittelyä
ideanhallintajärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien käyttö oli vastausten mukaan laskenut sekä
ideanhallinnan että innovaatioprosessien johtamisessa ja palannut vuoden 2010 tasolle.
Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation
mintoihin organisaatiot käyttävät sosiaalista mediaa. Alla
oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset. Vastausten mukaan sosiaalinen median hyödyntäminen on
vastaajista arvioi organisaationsa
hyödyntävät sosiaalista mediaa
isääntynyt markkinaviestinnän lisäksi myynnissä ja jonkin
Sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole onnistunut murtautumaan markkinaviestinnän ja myynnin
käytöstä
barometrissa nyt kolmatta kertaa ideoiden järjestelmällistä keräämistä ja käsittelyä
ideanhallintajärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien käyttö oli vastausten mukaan laskenut sekä
sessa ja palannut vuoden 2010 tasolle.
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
12. IT:n kuluttajistuminen Device
IT:n kuluttajistumisella tarkoitetaan kahta hyvin erilaista toisiinsa liittyvää asiaa. Ensinnäkin
uusista IT-palveluista ja laitteista kehitetään nykyään ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta tä
yritysmarkkinoille. Tämä muutos tapahtui vasta muutamia vuosia sitten. Ilmiönä se kietoutuu yhteen
sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kanssa, koska suuri osa uusista p
molempia. Kehityksen seurauksena organisaatioiden työntekijöillä on usein kotonaan ja vapaa
käytettävissä kehittyneempiä laitteita ja palveluita kuin työpaikallaan. Toiseksi IT:n kuluttajistumisella
tarkoitetaan myös sitä, että organisaation työntekijät haluavat käyttää tai
palveluita niin työ- kuin vapaa-aikana
älypuhelimella. Lisäksi he haluavat käyttää Skypen, Dropboxi
työkaluja, koska kokevat ne itselleen sopivimmiksi ja/tai edistyneemmiksi kuin työpaikkansa tarjoamat
jäykäksi koetut, kalliit IT-palvelut. Näistä syistä IT:n kuluttajistumista kutsutaan myös nimellä BYOD, joka
on lyhenne sanoista Bring Your Own Device tai Bring Your Own Data. Jälkimmäinen sanayhdistelmä
nostanee monen IT-ammattilaisen hiukset pystyyn. IT:n kuluttajistuminen on levinnyt valtavaa vauhtia,
huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi PC:t 1980
2000-luvulla.
12.1 Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta Vuoden 2012 IT-barometrissa pyysimme vastaajia arvioimaan IT:n kuluttajistumisen johtamista kaikkiaan
viiden väittämän avulla. Pyysimme vastaajia
strategia ja toimintasuunnitelma IT:n kuluttajistumisen johtamiseksi ja huomioidaanko IT:n kuluttajis
minen IT-strategiassa tai vastaavassa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin ky
IT-barometrin tulosten mukaan ilmiöön
tämän luvun tunnusluvuista.
Vastaajien arviot IT:n kuluttajist
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
45
IT:n kuluttajistuminen – BYOD; Bring Your Own
tajistumisella tarkoitetaan kahta hyvin erilaista toisiinsa liittyvää asiaa. Ensinnäkin
ja laitteista kehitetään nykyään ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta tä
yritysmarkkinoille. Tämä muutos tapahtui vasta muutamia vuosia sitten. Ilmiönä se kietoutuu yhteen
sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kanssa, koska suuri osa uusista palveluista hyödyntää toista tai
molempia. Kehityksen seurauksena organisaatioiden työntekijöillä on usein kotonaan ja vapaa
käytettävissä kehittyneempiä laitteita ja palveluita kuin työpaikallaan. Toiseksi IT:n kuluttajistumisella
s sitä, että organisaation työntekijät haluavat käyttää tai käyttävät sam
aikana, esimerkiksi tekevät töitä omalla tietokoneell
Lisäksi he haluavat käyttää Skypen, Dropboxin, Googlen ja sosiaalisen median kaltaisia
itselleen sopivimmiksi ja/tai edistyneemmiksi kuin työpaikkansa tarjoamat
Näistä syistä IT:n kuluttajistumista kutsutaan myös nimellä BYOD, joka
lyhenne sanoista Bring Your Own Device tai Bring Your Own Data. Jälkimmäinen sanayhdistelmä
ammattilaisen hiukset pystyyn. IT:n kuluttajistuminen on levinnyt valtavaa vauhtia,
huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi PC:t 1980 –luvulla, matkapuhelimet 1990
Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta
barometrissa pyysimme vastaajia arvioimaan IT:n kuluttajistumisen johtamista kaikkiaan
viiden väittämän avulla. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteitä siitä, onko heidän organisaatiollaan selkeä
strategia ja toimintasuunnitelma IT:n kuluttajistumisen johtamiseksi ja huomioidaanko IT:n kuluttajis
strategiassa tai vastaavassa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin ky
barometrin tulosten mukaan ilmiöön on Suomessa varauduttu varsin heikosti. Se käy ilmi lähes kaikista
Vastaajien arviot IT:n kuluttajistumista koskevien strategioiden olemassa olosta
BYOD; Bring Your Own
tajistumisella tarkoitetaan kahta hyvin erilaista toisiinsa liittyvää asiaa. Ensinnäkin suurin osa
ja laitteista kehitetään nykyään ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta tämän jälkeen
yritysmarkkinoille. Tämä muutos tapahtui vasta muutamia vuosia sitten. Ilmiönä se kietoutuu yhteen
alveluista hyödyntää toista tai
molempia. Kehityksen seurauksena organisaatioiden työntekijöillä on usein kotonaan ja vapaa-ajallaan
käytettävissä kehittyneempiä laitteita ja palveluita kuin työpaikallaan. Toiseksi IT:n kuluttajistumisella
käyttävät samoja laitteita ja
tietokoneella, tabletilla ja/tai
n, Googlen ja sosiaalisen median kaltaisia
itselleen sopivimmiksi ja/tai edistyneemmiksi kuin työpaikkansa tarjoamat
Näistä syistä IT:n kuluttajistumista kutsutaan myös nimellä BYOD, joka
lyhenne sanoista Bring Your Own Device tai Bring Your Own Data. Jälkimmäinen sanayhdistelmä
ammattilaisen hiukset pystyyn. IT:n kuluttajistuminen on levinnyt valtavaa vauhtia,
matkapuhelimet 1990-luvulla tai Internet
barometrissa pyysimme vastaajia arvioimaan IT:n kuluttajistumisen johtamista kaikkiaan
väitteitä siitä, onko heidän organisaatiollaan selkeä
strategia ja toimintasuunnitelma IT:n kuluttajistumisen johtamiseksi ja huomioidaanko IT:n kuluttajistu-
strategiassa tai vastaavassa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin kysymyksiin.
varsin heikosti. Se käy ilmi lähes kaikista
koskevien strategioiden olemassa olosta
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Muita luvun 12.1 tuloksia kuluttajistuneen IT:n johtamisesta:
• Vertasimme vastauksia IT:n kuluttajistumisen strategiasta vuoden 2011 lukuihin. Emme havainneet
juuri mitään kehitystä. Käsityksemme on, että suomalaisorganisaatioiden tulee pikaisesti pohtia mitä
BYOD tarkoittaa niiden liiketoiminnalle ja johtaa sitä tuon harkinnan tulosten mukaan.
• Yli puolet vastaajista arvioi paineet sallia omien laittiden ja/palveluiden käyttö suureksi omassa
organisaatiossaan ja lähes 40 % yhtyi väitteeseen organisaationsa tavoitteesta sallia o
ja/tai palveluiden käyttö.
• Vastaajista vajaa kolmannes arvioi, että heidän organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri sallii omien
laitteiden ja/tai palveluiden käytön ja yli puolet arvioi, ettei nykyinen kokonaisarkkitehtuuri salli sitä.
• Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat suhteutuvat kuluttajistuneen IT:n hyödyntämiseen
selvästi IT-johdossa työskenteleviä kollegoitaan suopeammin.
12.2 Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista Loimme vuoden 2012 IT-barometriin
IT:n kuluttajistumisen haitoista. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteet. Alla oleva diagrammi kokoaa
yhteen ja havainnollistaa IT:n kuluttajistumisen hyötyjä
Vastauksissa IT:n kuluttajistumisen haittoja koskevat arviot ovat selvästi voimakkaampia, kuten myös alla
oleva diagrammi havainnollistaa. Yhdistimme siihen kaikki väitteet ja laskimme arvioiden keskiarvot.
Käytimme kysymyslomakkeessa Likertin asteikkoa
koodauksen välille 1-7. Arvo 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteen kanssa ja 7, että vastaaja
on täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Viidestä IT:n kuluttajistu
ainoastaan neljänneksi korkeimman keskiarvon saanut väite työmotivaation lisääntymisestä sijoittui ennen
yhtä IT:n kuluttajistumisen haittaa koskevaa väitettä.
Vastaajien arvioiden keskiarvot IT:n kuluttajistumisen
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
46
sia kuluttajistuneen IT:n johtamisesta:
Vertasimme vastauksia IT:n kuluttajistumisen strategiasta vuoden 2011 lukuihin. Emme havainneet
juuri mitään kehitystä. Käsityksemme on, että suomalaisorganisaatioiden tulee pikaisesti pohtia mitä
iden liiketoiminnalle ja johtaa sitä tuon harkinnan tulosten mukaan.
Yli puolet vastaajista arvioi paineet sallia omien laittiden ja/palveluiden käyttö suureksi omassa
organisaatiossaan ja lähes 40 % yhtyi väitteeseen organisaationsa tavoitteesta sallia o
Vastaajista vajaa kolmannes arvioi, että heidän organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri sallii omien
laitteiden ja/tai palveluiden käytön ja yli puolet arvioi, ettei nykyinen kokonaisarkkitehtuuri salli sitä.
ketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat suhteutuvat kuluttajistuneen IT:n hyödyntämiseen
johdossa työskenteleviä kollegoitaan suopeammin.
Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista
barometriin 5 väitteen sarjan IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja 4 väitteen sarjan
IT:n kuluttajistumisen haitoista. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteet. Alla oleva diagrammi kokoaa
yhteen ja havainnollistaa IT:n kuluttajistumisen hyötyjä ja haittoja koskevien väitteiden tulokset.
Vastauksissa IT:n kuluttajistumisen haittoja koskevat arviot ovat selvästi voimakkaampia, kuten myös alla
oleva diagrammi havainnollistaa. Yhdistimme siihen kaikki väitteet ja laskimme arvioiden keskiarvot.
lomakkeessa Likertin asteikkoa -3:sta +3:een. Diagrammiin muutimme asteikon
7. Arvo 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteen kanssa ja 7, että vastaaja
on täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Viidestä IT:n kuluttajistumisen hyötyjä koskevasta väitteestä
ainoastaan neljänneksi korkeimman keskiarvon saanut väite työmotivaation lisääntymisestä sijoittui ennen
yhtä IT:n kuluttajistumisen haittaa koskevaa väitettä.
Vastaajien arvioiden keskiarvot IT:n kuluttajistumisen hyötyjä ja haittoja koskevista väitteistä
Vertasimme vastauksia IT:n kuluttajistumisen strategiasta vuoden 2011 lukuihin. Emme havainneet
juuri mitään kehitystä. Käsityksemme on, että suomalaisorganisaatioiden tulee pikaisesti pohtia mitä
iden liiketoiminnalle ja johtaa sitä tuon harkinnan tulosten mukaan.
Yli puolet vastaajista arvioi paineet sallia omien laittiden ja/palveluiden käyttö suureksi omassa
organisaatiossaan ja lähes 40 % yhtyi väitteeseen organisaationsa tavoitteesta sallia omien laitteiden
Vastaajista vajaa kolmannes arvioi, että heidän organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri sallii omien
laitteiden ja/tai palveluiden käytön ja yli puolet arvioi, ettei nykyinen kokonaisarkkitehtuuri salli sitä.
ketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat suhteutuvat kuluttajistuneen IT:n hyödyntämiseen
5 väitteen sarjan IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja 4 väitteen sarjan
IT:n kuluttajistumisen haitoista. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteet. Alla oleva diagrammi kokoaa
koskevien väitteiden tulokset.
Vastauksissa IT:n kuluttajistumisen haittoja koskevat arviot ovat selvästi voimakkaampia, kuten myös alla
oleva diagrammi havainnollistaa. Yhdistimme siihen kaikki väitteet ja laskimme arvioiden keskiarvot.
3:sta +3:een. Diagrammiin muutimme asteikon
7. Arvo 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteen kanssa ja 7, että vastaaja
misen hyötyjä koskevasta väitteestä
ainoastaan neljänneksi korkeimman keskiarvon saanut väite työmotivaation lisääntymisestä sijoittui ennen
hyötyjä ja haittoja koskevista väitteistä
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
12.3 Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä Pyysimme vastaajia arvioimaan minkä tyyppisten omien laitteiden ja palveluiden käyttö on sallittua ja
tuettua työssä sekä mitä laitteita ja ohjelmia tuettaan. Arviointia varten muodostimme omista laitteista
seitsemän ryhmää: Oma tietokone, oma tabletti, oma älypuhelin, oma android laite, oma iphone laite, oma
symbian laite ja oma mobile windows laite. Mobile windows laitteita ei kyselyn teko
joten sitä koskevia tuloksia emme raportoi. Vastaavasti muodostimme omista palveluista neljä ryhmää:
Dropbox ja vastaavat, Google Docs ja vastaavat, pikaviestipalvelut sekä Skype ja vastaavat. Kysyimme
kaikista 10 (11) ryhmästä sallitaanko niiden käyttö, estetäänkö niiden käyttö, tuetaanko niiden käyttöä ja eikö
niiden käyttöä tueta.
Alla oleva kuva havainnollistaa, miten omien laitteiden käyttö sallitaan vastaajien mukaan. Nokian
vaikeuksista huolimatta Symbian älypuhelimet oliv
tietokoneen käyttö oli pääosin estetty.
Vastaajien arviot omien laitteiden käytön sallimisesta
Muita luvun 12.3 tuloksia omien laitteiden ja/tai ohjelmien käytön sallimisesta ja
• Omista laitteista älypuhelimien, etenkin S
laitteiden käyttöä. Muiden kuin älypuhelinten tuki on vähäistä.
• Tutkittujen omien ohjelmien käyttö on pääosin sallittu ilman tukea.
Tutkimusraportti – IT-barometri 2012
47
Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä
Pyysimme vastaajia arvioimaan minkä tyyppisten omien laitteiden ja palveluiden käyttö on sallittua ja
a ohjelmia tuettaan. Arviointia varten muodostimme omista laitteista
seitsemän ryhmää: Oma tietokone, oma tabletti, oma älypuhelin, oma android laite, oma iphone laite, oma
symbian laite ja oma mobile windows laite. Mobile windows laitteita ei kyselyn tekohetkellä ollut saatavilla,
joten sitä koskevia tuloksia emme raportoi. Vastaavasti muodostimme omista palveluista neljä ryhmää:
Dropbox ja vastaavat, Google Docs ja vastaavat, pikaviestipalvelut sekä Skype ja vastaavat. Kysyimme
allitaanko niiden käyttö, estetäänkö niiden käyttö, tuetaanko niiden käyttöä ja eikö
Alla oleva kuva havainnollistaa, miten omien laitteiden käyttö sallitaan vastaajien mukaan. Nokian
vaikeuksista huolimatta Symbian älypuhelimet olivat selvästi sallituimmat omat laitteet. Vastaavasti oman
tietokoneen käyttö oli pääosin estetty.
Vastaajien arviot omien laitteiden käytön sallimisesta – ei sallimisesta
Muita luvun 12.3 tuloksia omien laitteiden ja/tai ohjelmien käytön sallimisesta ja tuesta:
tteista älypuhelimien, etenkin Symbian laitteiden käyttöä tuetaan enemmän kuin muiden
laitteiden käyttöä. Muiden kuin älypuhelinten tuki on vähäistä.
Tutkittujen omien ohjelmien käyttö on pääosin sallittu ilman tukea.
Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä
Pyysimme vastaajia arvioimaan minkä tyyppisten omien laitteiden ja palveluiden käyttö on sallittua ja
a ohjelmia tuettaan. Arviointia varten muodostimme omista laitteista
seitsemän ryhmää: Oma tietokone, oma tabletti, oma älypuhelin, oma android laite, oma iphone laite, oma
hetkellä ollut saatavilla,
joten sitä koskevia tuloksia emme raportoi. Vastaavasti muodostimme omista palveluista neljä ryhmää:
Dropbox ja vastaavat, Google Docs ja vastaavat, pikaviestipalvelut sekä Skype ja vastaavat. Kysyimme
allitaanko niiden käyttö, estetäänkö niiden käyttö, tuetaanko niiden käyttöä ja eikö
Alla oleva kuva havainnollistaa, miten omien laitteiden käyttö sallitaan vastaajien mukaan. Nokian
at selvästi sallituimmat omat laitteet. Vastaavasti oman
ei sallimisesta
tuesta:
ymbian laitteiden käyttöä tuetaan enemmän kuin muiden