Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

(IYJ)60 vuotta

Lyhyt historia

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

(1)•IYJ määritteli ensimmäistä kertaa kattavasti ja kansainvälisesti ihmisoikeuksien sisällön •Ihmisoikeuksien tunnusmerkit: universaalius, perustavanlaatuisuus ja luovuttamattomuus•IYJ sisältää sekä positiivisia oikeuksia (esim. oikeus opetukseen) että negatiivisia oikeuksia (esim. oikeus olla joutumatta kidutuksen kohteeksi)•YK:n yleiskokous hyväksyi IYJ:n 10.12.1948 •10.12.2008 vietetään IYJ:n 60-vuotispäivää

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

(2)•Yhteensä 30 artiklaa•Artiklat 1 ja 2 takaavat ihmisoikeudet yhdenvertaisesti kaikille ihmisille •Artiklat 3-21 koskevat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia•Artiklat 22-27 koskevat taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia•Artiklat 28-30 ovat yleisluontoisempia ja pyrkivät luomaan edellytykset ihmisoikeuksien universaalille toteuttamiselle

IYJ-projektin vaiheet•Vaihe 1: Ihmisoikeusasiakirjan nousu kansainvälispoliittiselle agendalle•Vaihe 2: Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen luonnostelu v. 1946-1948(YK:n ihmisoikeustoimikunta)•Vaihe 3: Neuvottelut julistuksen lopullisesta sisällöstä ja julistuksen hyväksyminen (YK:n yleiskokous) v. 1948•Vaihe 4: Julistuksen periaatteet oikeudellisesti sitoviksi: KP-sopimus ja TSS-sopimus v. 1966

Ihmisoikeusasiakirjan nousu kansainvälispoliittiselle

agendalle•Natsien hirmutöillä ja muilla toisen maailmansodan kauhuilla erityisen suuri vaikutus •Franklin Rooseveltin ”Neljä vapautta” -puhe vuonna 1941•V. 1942 allekirjoitetussa YK-julistuksessa (Declaration by the United Nations) viitattiin ihmisoikeuksiin•YK:n perustamiskokouksessa v. 1945 ihmisoikeusasiakirjan sisällyttäminen osaksi YK:n peruskirjaa nousi vahvasti esille

Yleistä IYJ:n laadintaprosessista

•Ihmisoikeusasiakirjaa valmisteltiin erilaisissa kokoonpanoissa reilun kahden vuoden ajan vuosina 1946-1948•Yksi tärkeistä periaatepäätöksistä koski sitä, pyrittäisiinkö asiakirjasta tekemään oikeudellisesti sitova sopimus vai yleisluontoinen julistus•Neuvostoliitto ja muut kommunistiset maat olivat selkeimmin pelkän julistuksen kannalla, kun taas esim. Iso-Britannia ja Australia kannattivat sitovaa sopimusta. Yhdysvaltojen kanta vaihteli prosessin eri vaiheissa.•Ihmisoikeusasiakirjan alkuperäinen tarkoitus oli kattaa sekä julistus, sitova sopimus että toimeenpanomekanismit

Kansalaisyhteiskuntatoimijoiden ja IOT:n ulkopuolisten

jäsenmaiden osallistuminen IYJ:n laadintaan•Lukuisat kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset

ryhmittymät osallistuivat konsultoivassa roolissa ihmisoikeustoimikunnan (IOT) ja sen alaisen luonnostelukomitean istuntoihin•Ryhmät, joilla ei ollut konsultoivaa roolia, saivat mielipiteensä toimikunnan tietoon YK-sihteeristön kautta•Joissain tapauksissa toimikunnan tietoon saatettiin jopa yksittäisten kansalaisten huolenaiheita•Kaikki YK:n jäsenmaat saattoivat niin halutessaan toimittaa oman luonnosehdotuksensa toimikunnalle•Kaikkia jäsenmaita myös pyydettiin kommentoimaan nk. Geneven luonnosta (IOT:n toisen istuntokauden tuotos)•IOT:n ulkopuolisilla jäsenmailla oli lisäksi mahdollisuus osallistua julistuksen muokkaamiseen YK:n yleiskokouksen kolmannen komitean kokouksissa sekä yleiskokouksen täysistunnossa

Yhteenvetoa IYJ:n laadintaprosessista

•Ihmisoikeuksien julistusta ei voida pitää kenenkään yksittäisen henkilön tai minkään yksittäisen toimijan aikaansaannoksena•Suurten länsivaltojen lisäksi monet pienemmät maat vaikuttivat merkittävästi IYJ:n lopulliseen sisältöön ja muotoon•Myös kansalaisyhteiskuntatoimijoilla oli osansa laadintaprosessissa•IYJ oli pitkällisten ja laaja-alaisten pohdintojen, neuvottelujen ja kompromissien tulos vahva legitimiteetti

Julistuksen periaatteet oikeudellisesti sitoviksi:

KP-sopimus ja TSS-sopimus•IYJ ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaikka käytännössä useista sen artikloista onkin tullut yleisesti hyväksyttyä tapaoikeutta•V. 1966 hyväksyttiin YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus) sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (TSS-sopimus)•Nämä kaksi sopimusta sitovat sopimukset ratifioineita jäsenmaita IYJ:n periaatteet virallisesti kv. oikeuden piiriin

Ihmisoikeuksien julistuksen vaikuttavuus

•Suurin osa maailman valtioista on hyväksynyt ihmisoikeuksien julistuksen moraalinen ja poliittinen painoarvo•IYJ on kaikkien myöhempien oikeudellisesti sitovien ihmisoikeussopimusten perusta•Monien valtioiden omissa perustuslaeissa viitataan ihmisoikeuksien julistukseen •Maailman valtiot vahvistivat sitoumuksensa ihmisoikeuksien julistuksen periaatteisiin Teheranissa v. 1968 ja Wienissä v. 1993 järjestetyissä ihmisoikeuskonferensseissa •Ihmisoikeuksien julistus on käännetty 369 kielelle ja sitä voidaan pitää maailman käännetyimpänä asiakirjana

IYJ ja ihmisoikeudet tänään (1)

•Viimeisten 15 vuoden merkittäviä edistysaskeleita:•Wienissä v. 1993 järjestetyssä ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa oikeus kehitykseen tunnustettiin ensi kertaa yksimielisesti luovuttamattomaksi oikeudeksi•Konferenssin tuloksena myös perustettiin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimi (Navanethem Pillay 2008 -)•V. 1997 YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan nosti esille ihmisoikeuksien ”valtavirtaistamisen” osaksi YK:n kaikkea toimintaa•V. 1998 perustettiin Kansainvälinen rikostuomioistuin•V. 2005 perustettiin Rauhanrakennuskomissio•Tehottomuudesta kritisoitu YK:n ihmisoikeustoimikunta muuttui ihmisoikeusneuvostoksi v. 2006

IYJ ja ihmisoikeudet tänään (2)

Haasteita:

•”Terrorismin vastainen sota” ja ihmisoikeusloukkaukset•Yhdysvallat ei ole ratifioinut useita keskeisiä ihmisoikeussopimuksia, esim. YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista huono esimerkki muille maille•Köyhyys, konfliktit, kehityksen epätasaisuus…•”Uutena” haasteena ympäristöön liittyvät kysymykset

Vastuu on jokaisella, jokainen voi vaikuttaa

“The destiny of human rights is in the hands of all our citizens in all our communities”

(Eleanor Roosevelt)

Lisätietoja

YK:n alueellisen tiedotustoimiston (UNRIC) sivusto ihmisoikeuksien julistuksen juhlavuoden kunniaksi:

www.knowyourrights2008.org

Toinen ihmisoikeuksien julistuksen juhlavuoden sivusto:

http://udhr.net

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston sivut:

www.ohchr.org