JyväSkylä 23.4.2008

Häyhtiö & Rinne 23.4.2008

Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvontaYhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen/Jyväskylä

23.4.2008/JyväskyläTAPIO HÄYHTIÖ &

JARMO RINNE


AVAINSANAT

• Poliittinen osallistuminen• Refleksiivinen politiikka• Kansalaisuus• Tietokonevälitteinen viestintä

(TVT) • Kansalaisvalvonta• Julkisuus


Internetin lyhyt historia 1

• ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla

• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta

• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina


INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2

• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja NSFNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön

• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty

• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)

• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen


TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos

• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi

• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille.

• Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä


Politiikka ja poliittinen osallistuminen muuttuvassa maailmassa?

• Suppea politiikkakäsitys • Laaja politiikkakäsitys • Politiikka ja poliittinen osallistuminen

muutoksessa: globalisaatio, yksilöllistyminen, tietokoneistuminen, vapaa-ajan lisääntyminen jne.

• Refleksiivinen politiikka – kiinnitetään huomiota ihmisten omaehtoiseen toimimiseen sen sijaan, että politiikka nähdään ainoastaan ihmisten edustamiseksi: toiminnallinen politiikkakäsitys


OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN

• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon

• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen

osallistuminen


lisää demokratiaa Netissä?

• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista• kansalaisten inklusiivisuus• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua

demokraattiseen prosessiin• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic

Democracy”


Instituutiokeskeinen osallistuminen

– Konventionaalinen osallistuminen → organisaatiot– PANOS – TUOTOS-MALLI– Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat

kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille– Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi

distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä

– Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä– Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja.

Ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen muotoon ja tapaan


Muutostendenssit osallistumisessa

• Sosiaalisten ryhmien jäsenyys laskussa (puolueet, eturyhmät, ammattijärjestöt) → sosiaalinen kiinnittyminen löyhempää

• Yksilökeskeisyyden/ individualismin nousu, elämänpolitiikka (asiakohtaisuus, ideologioiden merkityksen lasku, yksilöllinen vastuunottaminen, vaihtoehtoisten osallistumismuotojen lisääntyvä kirjo)


INTERNETIN LUPAUS:mahdollistava väline

• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline

• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä

• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus

• verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa


LISÄÄ DEMOKRATIAA?

• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi

vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen viestinnän läpinäkyvyys mielipidetiedustelut kansalaisten palaute / keskustelufoorumit oikeus tehdä aloitteita äänestäminen Internetin välityksellä

vaalit, yksittäiset asiakysymykset


RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS Grönlund 2005

kahdensuuntainen viestintä netissä

KANSA-preferenssit INFORMAATIO

POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT

-huomioiminen ja vaikutus

TUOTOS

KONTROLLI


Muuttuva politiikka– Henkilökohtainen on poliittista” –

poliittinen on henkilökohtaista– Asiakohtainen politikointi korvannut

hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden– Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta

(Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta


Politiikan omatoimisuus• rakenneorientoitunut järjestöaktivismi -

toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.

• uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.


POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLE INSTITUUTIONARAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTI INSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTAPOLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEEN KEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄ TEOREETTISIA SELITYSMALLEJAAKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSI MÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTEN POLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAAN TOIMIMISEEN

Refleksiiviseen politiikkaan


Rakenteesta refleksiivisyyteen

• refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa

• Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja.

• Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa


Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista:

laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.

• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan

• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.


VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN.EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTAJOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. JOUDUTAAN TILANNEKOHTAISESTI ARVIOIMAAN, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAASELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT

POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS


INTERNET-OSALLISTUMINEN

Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen

osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen

Oman elämän asiantuntijuus


INTERNET-OSALLISTUMINEN 2

➲ Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle

➲ Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat


INTERNET JA KANSALAISOSALLISTUMINEN

Muotojasähköpostiyhteydenototsivujen häirintä (crackerointi)

http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hatsivustojen ja web-portaalien ylläpito tiedottaminenvaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia)

http://www.indymedia.org/en/index.shtmlKansalaisvalvonta ItseilmaisuHaktivismi – kollektiivinen älykkyys


INTERNET JA KANSALAISOSALLISTUMINEN 2

• Interaktiivisuus ja osallisuus • Osallisuuden tunne – meetup (samanmieliset) resurssi

toiminnalle/mobilisaatiolle• Sosiaalisen median mahdollistama yhteisöllisyys –

yhdessä tekeminen, avoin lähdekoodi, Wiki• Omatoiminen sisällöntuottaminen vahvistaa yksilöä ja

kansalaisjärjestöä - resurssi• Poliittisessa vaikuttamisessa julkisuus keskeinen resurssi

– internetin julkisuussfäärit


Internet ja julkisuus Keane 2002

• MIKROTASON JULKISUUS ● Paikalliset laboratoriot, perinteisten

poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.

• MESOTASON JULKISUUS● Perinteinen massamedia, valtakunnan

taso• MAKROTASON JULKISUUS

● Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt


TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos

• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen

foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille.

• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)

• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen

• Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä


Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle politiikalle

• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja

• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus

• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)

• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia


Kansalaisvalvonta verkossa 1• Mikro-julkisuudet perinteisten poliittisten valtarakenteiden

ulkopuolelta. Potentiaalisia hegemonisten näkemyksien haastajia: tilannekohtaista toiminnallista valtaa harjoittamalla julkista deliberaatiota ja esittämällä vaihtoehtoisia poliittisia kannanottoja

• Tietokonevälitteinen viestintä on lisännyt erityisesti vallan ”vahtikoirina” toimivien kansalaisjärjestöjen kyvykkyyttä julkistaa tietoja yritysten, hallitusten, poliisien yms. toimien epäeettisyydestä, ylilyönneistä ja haitallisuudesta

• esiin noussut myös yksilöpohjainen kansalaisvalvontaa joka tarkoittaa Orwellin ”isoveli valvoo” ja Michel Foucault:n ”panoptikon” termeille vastakkaista merkitystä. Orwellin ja Foucault:n käsitteillä viitataan valtioiden ja organisaatioiden kontrollijärjestelmiin, joilla ohjataan ihmisten toimintaa kontrolloinnin kautta syntyvien käyttäytymismallien avulla.


Kansalaisvalvonta verkossa: kansalaisjärjestöt

Internetissä toimii useita kanslaisjärjestöjä:http://www.corpwatch.org http://www.hrw.org http://www.carbontradewatch.orgOikeutta eläimille

Oikeuksiin, liiketoiminnan eettisyyteen, ympäristörikkomuksiin, korruptioon jne. keskittyviä

Hyödyntävät sähköpostilöistoja, RSS-syötteitä, blogeja, newslettereitä ja muuta verkkomateriaalia


Kansalaisvalvonta verkossa 2• Alhaalta päin suuntautuvalla

kansalaisvalvonnalla tarkoitetaan roolien vaihtumista tilanteissa, joissa ihmiset pyrkivät tekemään eliittien ja organisaatioiden toiminnasta vastuullisempaa ja tilivelvollisempaa.

• Yksilöpohjaisen kansalaisvalvonnan toimintamuodot eroavat kansalaisjärjestöjen vastaavista siinä mielessä, että ne eivät ole riippuvaisia järjestöjen resursseista vaan pikemminkin ne kumpuavat internetin vuorovaikutteisilta sivustoilta ja sovelluksista.


Kansalaisvalvonta verkossa 3• Toiminnan ja osallistumisen motivoituminen:

omaehtoista → mikä tahansa aihe voi politisoitua missä tahansa tilanteessa

• Ideologioista identiteetteihin ja asiakohtaiseen politikointiin → yksityiset, kollektiiviset ja julkiset identiteetit verkossa→ identiteetteihin perustuvat kansalaisliikehdinnät verkossa

• Identiteetti kuulumisena johonkin: vahvat ja heikot siteet → verkossa luonnistuu erityisesti heikkojen siteiden luominen

• Parveilu/verkkokuhina ja pörinä


Refleksiivinen kansalaisvalvonta: Blogit

• Blogeissa harjoitetaan poliittista konsumerismia eli kulutuskriittisyyttä: Buzz Machine-blogin kohteena Dell-yhtiö 2005

• Sotablogien vaihtoehtoinen informaatio: Abu Ghraib 2004, sotajournalistien blogit, siviilien blogit sotatoimialueilla ja sotilaiden blogit (esim. My War-blogi 2004)

• Tekijänoikeuskeskustelu suomalaisessa blogosfäärissä syksyllä 2005


Refleksiivinen kansalaisvalvonta: YouTube

• Poliisin sähköisen tainnutusaseen käyttö USA:ssa: Floridan yliopisto 17.9.2007, UCLA 14.11.2006, miljoonia katselukertoja

• Sarkozy au G8, ei esitetty Ranskan televisiossa, n. 10 milj. katselua YouTubessa

• USA: George Allenin ”Macaca”-välikohtaus 2006, n. 500 000 katselua; Suomi: Petri Salon ”somalikohu” 2007, n. 39 000 katselua ennen vaaleja

• Kontulan pahoinpitelyvideo vartijoista pahoinpitelemässä kiinniotettua 2006


Johtopäätökset

• Refleksiivinen politiikka haastamassa vaaliosallistumiseen perustuvaa poliittisen osallistumisen kulttuuria hyödyntäen aktiivisesti vuorovaikutteista informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa

• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi, josta esimerkkinä individualistinen kansalaisvalvonta


VERKKO- OSALLISTUMISEN

MUUTOSTRENDIT:

• Á LA CARTE-OSALLISTUMINEN• BUFFET-OSALLISTUMINEN• NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN

Technology

JyväSkylä 23.4.2008