Upload
team-finland-future-watch
View
2.773
Download
5
Embed Size (px)
Citation preview
Aasiasta tulossa terveysinnovaatioiden eturintamaa
Tartuntataudeista terveysturismiin
Aasian ja Tyynenmeren alueen terveys-
ja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys 2014
Contact information Mr. Teppo Turkki Senior lead, Sitra Fellow Sitra, the Finnish Innovation Fund Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation Mobile: +886 9251 01958 (Taiwan) +358 500 506810 (Finland) Email: [email protected] Tekes ja Sitra tekevät yhteistyötä Aasian ennakointityössä ja Team Finland Future Watch -palvelun toteutuksessa. Team Finland Future Watch -palvelu tuo yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä. Future Watch Aasia seuraa vuosien 2014-2015 aikana erityisesti terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä. Tämän osaraportin tiedot on koottu 29.9.-2.10.2014 Singaporessa pidetyn Healthcare World Asia 2014 –konferenssin tietojen ja keskustelujen pohjalta. Kannen kuva: Aasian johtavan kansainvälisen Bumrungrad International Hospitalin verkkosaitin etusivu. https://www.bumrungrad.com/
Sitra - The Finnish Innovation Fund
The Finnish Innovation Fund Sitra is a future-oriented organisation that promotes Finland's
competitiveness and the well-being of the Finnish people. We anticipate societal change, try out new
operating models and accelerate business activities aimed at creating sustainable well-being.
Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation
Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland.
Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectors
and especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes’ current strategy puts strong
emphasis on growth seeking SMEs.
1
Aasian ter-
veyssektori
on laajassa
muutoksessa
ja siirtymävai-
heessa.
Tekes ja Sitra aloittivat elokuussa 2014 yhteistyön Aasian kehityksen seurannassa ja
ennakointityössä ja Tekesin kansallisesti koordinoiman Future Watch –
toteutuksessa. Future Watch -Aasia seuraa vuoden 2014-2015 aikana erityisesti
terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä.
Työhypoteesina tässä on, että terveys- ja hyvinvointiala yhdistettynä
digitaaliseen kehitykseen sekä ICT:hen voi potentiaalisesti muodostua
Suomelle uudeksi taloudellisen kasvun ja innovaatioiden moottoriksi sekä
globaaliksi kilpailutekijäksi. Aasian terveysalan kehitys ja markkina voi olla
Suomen kannalta merkittävä ja uutta kasvua rakentava.
Yhtenä osa-alueena ennakointityötä osallistuin Singaporessa 29.9.-1.10.2014 Aasian
terveysalan kehitystä hahmottavaan konferenssiin Healthcare World Asia 2014,
jonka keskeistä sisältöä ja keskustelua analysoin tässä väliraportissa.
Ensi vuonna tarkastellaan digitaalisia ja eHealth –ratkaisuja sekä palvelukonsepteja
Japanissa. Varsinainen Aasian terveyden- ja hyvinvoinnin tulevaisuutta
kokonaisuudessaan kuvaava ja analysoiva raportti valmistuu ensi vuoden puolella.
Raportti tullaan julkaisemaan tuolloin Tekesin Future Watch –verkkosivulla.
- - - - - - - - - -
Eri puolilta Aasiaa Singaporeen tulleiden asiantuntijoiden arvioiden perustella Aasia
elää nyt terveydenhuoltosektorin ja hyvinvointipalvelujen ekosysteemin nopeaa
vaihetta. Perinteinen ajattelu terveyspalvelujen tuottamisesta on murroksessa.
Menossa on siirtymävaihe, jossa terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä
enemmässä määrin palveluteollisuutta ja palveluliiketoimintaa.
Muutos tapahtuu mm. neljän eri tekijän kautta:
• Ihmisten, erityisesti keskiluokan kasvanut tietoisuus terveydestä
• uudet teknologiat ja laitteet
• digitaaliset palvelut, etäseuranta ja kotihoito
• älypuhelimien palveluohjelmat ja appsit, jotka ovat kehittymässä
sofistikoituneiksi.
Aasian terveysmarkkinoita vievät eteenpäin nopea väestönkasvu ja alueen väestön
kiivas keskiluokkaistuminen. Tällä hetkellä Aasiassa elää jo 500 miljoonaa
kulutusvoimaltaan keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä. Heidän määränsä tulee
nousemaan 1.75 miljardiin seuraavan seitsemän vuoden kuluessa. Keskiluokkaan
kuuluvien ihmisten määrä siis 3.5 kertaistuu alle kymmenessä vuodessa.
Toinen merkittävät terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän draiveri on nopeasti
ikääntyvvät – erityisesti itäaasialaiset – yhteiskunnat ja vanhenevien ikäluokkien
tarpeet. Keskiluokka ja ikääntyneet ihmiset ovat tänään paljon tietoisempia omaan
terveyteensä ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja toiveista sekä palveluista mikä
on johtanut korkeatasoisempien ja laadukkaiden terveyspalvelujen kysyntään
alueella.
Terveydenhoidon ja siihen liittyvien uusien palvelujen rahoitusmallit ovat Itä- ja
Kaakkois-Aasissa myös muuttumassa: hallitukset panostavat julkisen ja universaalin
sairausvakuutusjärjestelmän kattavuuteen. Terveyssektori alkaa olla yksityisille
sijoittajille ja globaaleille terveysalan yrityksille kiinnostava. Nopeasti kehittyvien
yksityisten sairaala- ja terveysverkostojen uskotaan nopeuttavan perusterveyshoidon
2
Krooniset
sairaudet ovat
kuolinsyinä
sivuuttaneet
tarttuvat- ja
infektiotaudit.
infrastruktuurin rakentamista ja rahoittamista. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa toimii
noin 100 julkisesti listattua terveysalan yritystä, joiden yhteenlaskettu pääoma on
lähes 10 miljardia USD.
Ehkä kaikkien tärkein terveysalaa muuttavista voimista on kuitenkin sairaus- ja
terveysongelmien sisäinen muutos. Aasialaisten maiden kehittyminen ja köyhyyden
merkittävä väheneminen ovat johtaneet alueen sairausprofiiliin, jossa tartunta- ja
infektiotautien määrä on romahtanut ja sairaudet ovat yhä enemmän kroonisia
sairauksia sekä terveysongelmia kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes,
mielenterveyden ongelmat tai erilaiset muut elintasotaudit.
Sadassa vuodessa maailman sairastavuudessa on tapahtunut merkittävä muutos: krooniset
sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes sekä Alzheimer ovat kuolinsyinä
sivuuttaneet tarttuvat- ja indektiotaudit. Lähde: The New England Journal of Medicine, 2012.
Aasian ja Tyynenmeren alueen terveyspalvelujen ja hyvinvointisektorin kasvu on
nopeaa ja tulee jatkumaan pitkälle ensi vuosikymmenelle. Terveysalan kehitystä
ohjaa vahva talouskasvu, väestön nopea ikääntyminen, nopea kaupungistumis-
kehitys ja uusien miljoonien ihmisten metropolialueiden rakentuminen, kaupungeissa
asuvien aasialaisten uudet ruoka- ja kulutustottumukset sekä länsityylinen ruokavalio,
joka aiheuttaa ihmisille elintasotauteja (diabetes, sydän- ja verisuonitaudit,
liikalihavuus, syöpä).
Eteläisen Aasian sisällä ASEAN-maat rakentavat vapaakauppa-aluetta, jonne on
syntymässä integroituvat terveysmarkkinat. Alueella asuu nyt jo 600 miljoonaa
ihmistä. Alueen talous kasvaa noin kuuden prosenttia vuodessa ja väestö on nuorta:
noin puolet väestöstä alle 30-vuotiaita.
3
Vuonna 2020
terveysmarkki-
nan koko arvo
Itä- ja Kaakois-
Aasiassa on
nousemassa
lähes kolmeen
triljoonaan USD.
Vuoteen 2020 mennessä iso osa väestöstä on muuttumassa kulutusvoimaiseksi ja
nousemassa keskiluokkaan.
Aasian ja Tyynen meren alueen terveysmarkkinat odotetaan kasvavan vuosien 2010- 2020 aikana
151 prosenttia. Vuonna 2020 markkinan koko nousee 2927 miljardiin USD. Lähde: Frost & Sullivan
2012. (CAGR = kertyvä vuotuinen kasvuprosentti)
4
Vaurastuvan
keskiluokan odo-
tukset ohjaavat
valtioita ja halli-
tuksia sitoutu-
maan terveyspal-
velujen pitkäjän-
teiseen kehittä-
miseen.
Ihmisten varojen ja rahojen käyttö terveydenhoitoon on voimakkaassa kasvussa koko maailmassa.
Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.
Singaporessa käytetään rahaa terveyden- ja hyvinvoinnin palveluihin eniten , vähän yli 2000
USD/henkilö. Vähiten rahaa käyttää filippiiniläinen 89USD/henkilö. Lähde: Al Masah Capital
Research, 2014.
Terveyspalvelujen tarjonnan kehittäminen esimerkiksi Kiinassa on edennyt nopeasti.
Kun vielä vuonna 2008 vain 45 prosenttia kiinalaisista kuului johonkin Kiinan
5
Kiina on noussut
terveydenhoito-
kuluissa maail-
man kolmanneksi
Yhdysvaltojen ja
Japanin jälkeen.
kolmesta erillisestä sairasvakuutuksesta, niin vuoden lopussa 2012 lähes 96
prosentilla kiinalaisista oli ainakin jonkin perusasteen terveydenhoitoa tukeva
sairasvakuutus.
Kiinan terveydenhoitokulujen kasvu vuosina 2000-2012. Lähde: WHO. 2012
Kasvu Kiinassa on ollut hurjaa: kun terveydenhuollon kokonaiskulut Kiinassa olivat
vielä vuonna 2008 209 miljardia USD, niin neljässä vuodessa ne kaksinkertaistuivat
444 miljardiin USD (2012). Vuonna 2019 Kiinan terveydenhoitokulujen odotetaan
yltävän lähes tuhanteen miljardiin USD. Absoluuttisesti laskettuna Kiina on noussut
terveydenhoitokulujen osalta jo vuonna 2012 maailman kolmanneksi Yhdysvaltojen ja
Japanin jälkeen.
Kiinan hallitus on lähtenyt avaamaan terveysmarkkinoita lisää yksityisille sijoittajille ja
toimijoille. Vuonna 2012 Kiinassa toimi arviolta 23 170 sairaalaa. Näistä 60 prosenttia
oli julkisia ja 40 yksityisiä. Yksityiset sairaalat vastaavat kuitenkin 9 prosenttia
terveydenhuollon kokonaisvolyymista ja kymmenen prosenttia alan liikevaihdosta.
Kiinan terveysministeriö haluaa nostaa yksityisten terveydenalan palveluyritysten ja
sairaaloiden osuuden viidennekseen kokonaistarjonnasta vuoteen 2015 mennessä.
Tätä varten ulkomaalaisten yritysten ja sijoittajien toimintaedellytyksiä on myös
vapautettu: tammikuussa 2012 hallitus päätti sallia ulkomaisten yksityisten yritysten
suorat investoinnit Kiinaan niiden tarvitsematta erikseen hakea kiinalaista partneria
tai paikallista kumppaniyritystä.
Aasian terveysalan kasvu näkyy myös esimerkiksi laskemalla yhteen Intian,
Indonesian, Thaimaan, Malesian, Etelä-Korean ja Taiwanin terveyskulut, jotka olivat
247 miljardia USD (vuonna 2012). Vuoteen 2018 mennessä kulujen uskotaan lähes
kaksinkertaistuvan 424 miljardia USD (Lähde: Serctoral Asset Management, 2014).
6
Evoluutio ja inno-
vaatiokehitys
terveydenhoidon
rakenteissa näyt-
täisi tämän vuosi-
kymmenen lopul-
la johtavan ter-
veysmarkkinoi-
den uudentyyppi-
siin toimintamal-
leihin.
Terveydenhoidon kehitys ja uusi ekosysteemi
Australia National University Centre for Health Stewardshipin johtaja Paul Dugdale
puhui konferenssissa siirtymisestä uusien terveysinnovaatioiden ekosysteemiseen
aikaan, joka näkyy jo esimerkiksi Australian terveysmarkkinoilla. Kun haetaan
ratkaisuja alan keskeiseen ongelmaan, joita ovat terveydenhoidon jatkuvasti
kasvavat kustannukset ja ihmisten ja potilaiden, asiakkaiden kasvavat odotukset
sairauden- ja terveydenhoidolle, tulee katsoa kokonaisuutta. Mitkä resurssit ihmisillä
ja yhteiskunnilla on käytössä? Mitä voidaan rakenteellisesti muuttaa?
Paineet kohdistuvat neljään ”P”:hen: ”Patient”, ”Provider, ”Policy” ja ”Payment”
Muutokset yhdessäkin näistä eri osa-alueista vaikuttaa suoraan jokaiseen
osatekijään.
Aasian ja Tyynenmeren alueen kehittyvissä maissa erityisesti vaurastuvan
keskiluokan odotukset ohjaavat valtioita ja hallituksia sitoutumaan terveyspalvelujen
pitkäjänteiseen kehittämiseen: mm. Indonesia, Filippiinit, Kiina, Intia ja Vietnam ovat
ajaneet kansallista sairasvakuutusjärjestelmäänsä uudistamista siten, että ainakin
perustason vakuutuksen piiriin voidaan tuoda koko väestö.
Samalla eri valtioissa on käynnistetty laajoja ja perustavaa laatuisia terveyssektorin
rakenteellisia uudistuksia. Päämäärinä ovat luoda pitkäkestoiset ja kestävät
edellytykset terveysjärjestelmien uudistamiseksi sekä luoda terveydenhuolto, joka on
kykenevä hoitamaan kroonisia sairauksia erilaisten kulku- ja tarttuvien tautien
vähentyessä. Keskeinen muutostekijä on myös internetin kautta saatava terveys- ja
medisiinitiedon laaja leviäminen
Kiina julkaisi vuonna 2009 kunnianhimoisen ja historiallisen terveyssektorinsa
uudistusohjelman, johon hallitus päätti investoida 125 miljardia (USD). Uudistus
perustuu neljään pilariin: sairasvakuutuksen ulottaminen mahdollisimman laajalle ja
sen rahoituksen varmistaminen, paikallisen ja perusterveydenhoitojärjestelmän
vahvistaminen uusilla rahoitusmalleilla ja tarjontaa lisäämällä, lääkkeiden ja
lääkehuollon tukeminen viranomaisten laatiman tarvittavien peruslääkkeiden luettelon
ja saatavuuden varmistamisella, sekä käynnistämällä sairaalajärjestelmän
uudistuksen päämääränä kustannustehokkuus sekä sairaaloiden omistusrakenteiden
ja sairaalan johtamisen erottamisella toisistaan.
Kehitysmaissa ajatellaan edelleen, että terveydenhoidon painopiste tulee olla
ensisijaisesti uusien sairaaloiden ja klinikoiden rakentamisessa ja hoitovälineissä.
Mutta tarvitseeko aina olla näin? Pitäisikö nykykehityksessä tunnistaa paljon
tarkemmin ihmisten erilaiset tarpeet ja nähdä sekä kehittää uusia, erilaisia
toimintamalleja erilaisille ihmistenryhmille ja segmenteille? Pitäisikö analysoida
tarkemmin miten ja kehen kohdistetaan hoitotoimenpiteet? Ja millä välineillä?
Singaporelainen sairaalaympäristöihin erikoistunut arkkitehti Michael Leow esitti, että
ensisijaisesti sairaalahoitoon keskittyneet hoitokäytännöt ovat oikeasti
vanhanaikaisia. Sairaaloita rakennetaan viisikymmentä-sata vuotta vanhoilla
arkkitehtonisilla konsepteilla ja suunnitelmilla vastaamaan aikaan, jota medisiinisesti
ei ehkä enää ole. Ikääntyvissä yhteiskunnissa, joissa sairauden kuva on muuttunut,
ja jossa nykysairaudet ovat ensisijaisesti kroonisia: hoitomallit ja -muodot, joissa
keskitytään perinteisten laitosten arkkitehtuuriin ja muotoihin eivät enää välttämättä
vastaa ihmisten todellisia tarpeisiin. Eivätkä ne ole kustannustehokkaita.
7
Terveydenhoito ja
hyvinvoinnin yllä-
pitäminen on
muuttumassa
tuottavaksi ja tär-
keäksi palvelu-
teollisuudeksi.
Esimerkiksi Singaporessa on kehitetty uudentyyppinen ”virtuaaliklinikka” –malli, jossa
yhdistetään sairaanhoidollista sekä sosiaalista että vapaaehtoistukea kotonaan
asuville kroonisia sairauksia poteville ihmisille. Virtuaaliklinikan avulla vanhusten
sairaalakäyntejä pystyttiin vähentämään kolmen kuukauden aikana yli
kolmanneksella.
Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin trendit Aasiassa
Seuraavassa listaan keskeisiä terveydenhoidon ja hyvinvointipalvelujen
kehitystrendejä, joita aasialaiset asiantuntijat nostivat esiin konferenssissa omissa
puheenvuoroissaan ja joihin törmäsin omissa keskusteluissani. Havaintojen
toimintaympäristönä on Aasia-Tyynenmeren alue, mutta useimmat trendeistä ovat
globaaleja ja myös Suomen kannalta relevantteja:
• Ihmisten terveydenhoitoon ja terveyteen liittyvä kulutus on kasvamassa
Aasiassa ajanjaksolla 2012-2015 lähes 75 prosenttia
• Yli puolet maailman keskiluokasta asuu vuonna 2020 Itä-Aasian ja
Tyynenmeren alueella. 35 prosenttia maailman terveysmarkkinoista syntyy
Aasiassa.
• Potilailla ja asiakkailla on uusi asenne palveluihin. Lähtökohtana on, että
lähes kaikki, joilla on käytössään internet, googlettavat ja tulevat hakemaan
itselleen relevanttia terveys- ja sairaustietoa,
• Hoitoa ja terveyspalveluja kehitetään kohti ihmis- ja yksilökeskeisyyttä
(People centric care and service). Palvelujen laadun ja tuloksellisuuden
rinnalle nousee mittariksi ”potilaan oma kokemus hoidosta”, (shift to
improving patient experience). Sairaaloiden ja klinikoiden tulee omassa
toiminnassaan ottaa tarkasti huomioon hoitamiensa ihmisten tyytymättömyys.
• Ihmiset haluavat kokonaisvaltaista hyvinvointia (holistic well-being).
• Ikääntyvän väestön hoitaminen lisääntyy. Jotkut tulevat sairastamaan jopa
kolme syöpää elämänsä aikana.
• Terveydenhoidon- ja erikoissairaanhoidon keskusten sisään otetaan mukaan
ikääntyvien ihmisten tukeminen ja hoito, kliininen tutkimus ja terveyden
hoitamisen innovaatiokehitys sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen.
• Aasiassa perinteistä lääketiedettä ja klassisia hoitomenetelmiä aletaan
arvostetaan länsimaisen hoidon rinnalla enemmän, ja niillä hoidetaan lisää
asiakkaita. Ei liikaa eri lääkäreitä, ei eri tulkintoja. Potilas odottaa selkeää
hoitolähestymistä ja hoitofilosofiaa.
• Perusterveydenhuollon ja vaativampien terveyspalvelujen toiminnat
yhdistyvät hyödyntäen sähköisiä potilastieto- ja rekisterijärjestelmiä. Valtaosa
Itä-Aasian ja Tyynen meren maista (APAC-maat) ottavat käyttöönsä
seuraavien vuosien aikana sähköiset terveystietojärjestelmät (EMR).
8
Etä- ja telehoito
sekä etämoniti-
rointi ovat uusi
terveyspalvelui-
den markkina
sekä perinteisten
toimintamallien
haastaja.
• Kiinasta on tulossa Tyynenmeren ja Itä-Aasian merkittävin lääkkeiden ja
terveydenhoidon teknologioiden käytön maa ja markkina.
• Erilaiset terveyden ja hyvinvoinnin palvelut ja tarjoomat sulautuvat
syvemmälle toisiinsa. Sairaaloiden sisään ja ympärille otetaan mukaan well-
being palveluja ja vaihtoehtoisia hoitoja.
• Kaakkois-Aasian terveysmarkkinat ennakoidaan kasvavan vuositasolla lähes
seitsemän prosenttia 2010-2020 aikana. Markkinan arvon arvioidaan yltävän
yli 134 miljardiin USD. Yksityisillä palveluilla ja yrityksillä on kehityksessä
merkittävä rooli.
Yli puolet terveys- ja sairaalapalveluista Kaakkois-Aasiassa on yksityisten yritysten ja
toimijoiden tuottamaa. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.
• Terveydenhoito ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on muuttumassa
palveluteollisuudeksi. Esimerkiksi sloaganilla: ”You are sick.. we are quick”
• Kasvua ja kehitystä tapahtuu uusien mobiilien terveys- ja
hyvinvointipalvelujen kautta. Etä- ja telehoito sekä monitorointi ovat uusi
terveyspalveluiden markkina sekä perinteisten toimintamallien haastaja.
Mobiilipalveluiden kehitys on merkittävää Aasian kehittyvillä markkinoilla.
• Aasiassa terveys- ja hyvinvointimarkkinoiden ja tarjonnan kasvua vetävät
yksityiset yritykset ja terveyspalvelujen tuottajat. Markkinoille siirtyy aiemmin
muilla toimialoilla toimineita isoja yrityksiä ja uusia investoijia.
• Diagnostiikkapalveluista ja terveyden etäseurannasta (monitoring) on tulossa
liiketoiminnallisesti yksi liiketaloudellisesti tuottavimpia palveluja.
• Kodista tulee hoitoympäristö, jossa terveyttä ja hyvinvointia pidetään yllä.
Yhä enemmän hoitotoimenpiteitä tehdään ihmisten kotona.
9
Aasian johtavas-
sa kansainväli-
sessä Bumun-
grandin sairaalas-
sa käy 1.1 mil-
joona potilaista
vuodessa 210 eri
maasta.
Sairaalassa on
581 vuodepaik-
kaa, työskentelee
1300 lääkäriä ja
55 osa-aikaista
erikoislääkäriä.
• Aasian kehittyneissä mutta ikääntyneissä yhteiskunnassa ihmisille on
tärkeää saada ja voida elää arvokasta sekä hyvää elämää sairaalan ja
hoitolaitosten ulkopuolella. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan paljon muutakin
palvelua kuin hoitajia ja lääkäreitä.
• Siviiliyhteiskunnan tuki ja kansalaisjärjestöt tukemaan niitä, jotka eivät pysty
pitämään huolta itsestään ollessaan vanhoja tai sairaita.
• Terveysammattilaisten, lääkärien ja hoitajien liikkuvuus globaalisti lisääntyy.
• Sairaalat muuttuvat miellyttäviksi ympäristöiksi: hongkongilaisessa Matilda
Hospitalissa poistettiin "sairaalan haju"; sairaalatekniikka, happipullot,
tippatelineet, letkut piiloitettin kiinteistön rakenteisiin ja pois silmistä. Tämä
muodostui tärkeäksi kilpailutekijäksi potilaista.
Terveysmatkailu ja –turismi
Terveysturismin merkitys toisaalta globaalilla tasolla ja toisaalta Aasiassa on
kasvanut niin merkittäväksi, että lienee tärkeää ottaa ala mukaan tähän raporttiin.
Valtiossa, jotka tarjoavat palveluja terveysmatkailijoille (Singapore, Thaimaa, Intia,
Malesia, Taiwan), on havaittu, että terveysturismi on alkanut myös kehittää valtioiden
omaa terveystarjontaa sekä niiden kykyä hoitaa erilaisia ja vaativampia sairauksia.
Terveysturismi on vahvistamassa ja monipuolistamassa ylipäätään terveydenhoidon
ja sairaaloiden tarjontaa sekä hoidon laatua.
Myös terveysturismin luomien markkinoiden taloudelliset ja liiketoiminnalliset arvot
ovat kasvaneet merkittäviksi: maailmantasolla vuonna 2014 terveysmatkailun
kokonaisarvon arvioidaan olevan jo yli kymmenen miljardia USD. Seuraavan viiden
vuoden markkinan uskotaan yli kolminkertaistuvan ja kasvavan 32.5 miljardiin USD
(KPMG, 2014).
Thaimaa on terveysturismin pioneerimaa Aasiassa. 1980- ja 1990 –luvuilla
Thaimaassa investoitiin laajasti terveysmatkailun infratruktuuriin sekä yksityisten
sairaaloiden teknologiaan että sairaalaympäristöihin (jotka tänään näyttävät
enemmän 5 tähden hotelleilta). Thaimaaseen on matkustanut yli viisi miljoonia
ulkomaalaista vuosittain eri puolilta maailmaa hankkiakseen hoitoa erityisesti
vaativampiin leikkauksiin kuten sydän- ja keinonivelleikkaukset sekä saamaan
syöpähoitoja, teettämään silmäleikkauksia tai esteettistä kirurgiaa.
Aasian johtava terveysturismikeskus ja tunnetuin thaimaalainen kansainvälinen
sairaala on Bumungrand, jossa käy vuosittain 1.1 miljoona potilaista vuodessa 210
eri maasta. Sairaalassa on 581 vuodepaikkaa, ja siellä työskentelee 1300 lääkäriä
sekä 55 osa-aikaista erikoislääkäriä.
Singaporessa on tarjolla terveysturisteille ehkä maailman korkeatasoisimmat
hoitopalvelut. Singaporen hallitus on tänään vahvasti sitoutunut kehittämään
markkinaa ja promotoimaan Singaporea globaalina terveyshubina.
10
Indonesiasta
liikkuu vuosittain
ulkomaille jopa
viisi miljardia
dollaria yksityisille
kansainvälisille
sairaaloille
suoritettuina
hoitomaksuina.
Aasian maat ovat luoneet erilaisia palvelutarjouksia ja markkinastrategioita
houkutellakseen asiakkaita ja potilaita eri puolilta maailmaan. (JCI –
http://www.jointcommissioninternational.org/) Lähde: KPMG 2014.
Terveysturismin ydintä ovat korkea hoidon laatu mielyttävässä ympäristössä ja
kilpailukykyinen hoidon hinta.
Laadukkaat yksityiset terveyspalvelut myös muuttavat aasialaisten käyttäytymistä yli
rajojen. Viime vuonna 40 000 burmalaista haki hoitoa Thaimaasta. Vietnamilaiset
käyttävät kaksi miljardia USD ostaessaan terveyspalveluja lähinaapureiltaan. Indone-
siassa arvioidaan, että maasta liikkuu ulos ulkomaille jopa viisi miljardia dollaria yksi-
tyisille kansainvälisille sairaaloille suoritettuina hoitomaksuina. Jakartassa halutaan-
kin indonesialaisten hoitavan itseään enemmän omissa sairaaloissa ja päästä kehit-
tämään omaa terveydenhuoltoa muuten ulos liikkuvalla rahalla.
Yksityiset kansainväliset sairaalat ovat oppineet myös markkinoimaan itseään. Sai-
raaloilla on tätä nykyä omia yhteystoimistoja ja agentteja eri puolilla, jotka myyvät
palveluja. Joidenkin aasialaisten kansainvälisten sairaaloiden potilaista 40 prosenttia
tulee ulkomailta
Kts. https://www.bumrungrad.com/
11
Terveysturismi
voi olla positiivi-
nen voima joka
haastaa perintei-
siä julkisia ter-
veyspalveluja
muuttumaan, ja
linjaa miten ter-
veydenhoitosek-
tori kehittyy.
Terveysturismi tulee voimakkaasti kasvamaan ja on lukratiivinen kohde sijoittajille niin
kansainvälisesti kuin paikallisesti. Esimerkiksi Kiinan valtava terveydenhoidon
markkina on sijoittajien seuraavana kohteena. Ja kun ihmiset eri puolilla maailmaa
tulevat yhä tietoisemmiksi terveyden- ja hyvinvoinnin palvelujen saatavuudesta
rajoista riippumatta, ja kun ikääntyvissä yhteiskunnissa vaikeampien ja kalliimpien
toimenpiteiden saaminen laadukkaasti ja siedettävällä hintatasolla lisääntyy, tulemme
näkemään terveysturismin buumin jatkuvan.
Keskeisten leikkausten hintavertailua Yhdysvaltojen ja tärkeimpien Aasian
terveysturismimaiden välillä. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.
Useat Aasian maista ovat alkanut pitää terveysturismia potentiaalisesti merkittävänä
uutena talouskasvun segmenttinä. Samoin kansainväliset terveysalan isot yritykset
sekä sijoittajat näkevät terveysturismissa liiketaloudellisesti ja strategisesti
tulevaisuuden toimialan, johon kannattaa sijoittaa.
Konferenssissa puhuttiin myös siitä kuinka terveysturismi haastaa muutosta julkiseen
terveydenhoitoon. Terveysturismi voi olla positiivinen voima joka muuttaa perinteisiä
julkisia terveyspalveluja, ja linjaa miten perinteinen terveydenhoitosektori voi
seuraavan sukupolven aikana kehittyä.
Toisaalta on hyvä muistaa, että terveysturismi kuorii kermaa päältä ja on mahdollista
ensisijaisesti vain vauraammalle yhteiskuntaluokalle ja uudelle keskiluokalle
Loppuhavaintoja
Kaakkois-Aasian terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä
yli kaksinkertaisiksi. Vuosikasvu on lähes seitsemän prosenttia.
12
Kaakkois-Aasian
terveysmarkki-
noiden arvioidaan
kasvavan vuo-
teen 2020 men-
nessä yli kaksin-
kertaisiksi.
Kaakkois-Aasian maat ovat kehityksessään eri vaiheessa. Kun Filippiineillä, Vietnamissa ja
Indonesiassa rakennetaan edelleen terveydenhoidon infrastruktuuria ja kapasiteettiä, niin
Singaporessa ja osittain Thaimaassa sekä Malesiassa saatavilla on jo maailmanluokan
terveyspalvleuja. Lähde: Al Masah Capital Research, 2014.
Kaakkois-Aasiassa terveyssektori on selvästi jakaantunut kehittyvien ja kehittyneiden
maiden välillä. Kehittyvissä alueen maissa kuljetaan nopeasti kohti universaalia
sairasvakuutusjärjestelmää. Keskustelussa on keille korvataan ja mitä, ja mikä on
terveyspalvelujen kokonaiskustannus, johon on varaa ja miten palvelut rakennetaan
kustannustehokkaasti.
Indonesia toteutti tammikuussa 2014 laajan universaalin sairasvakuutus- ja
terveysuudistuksen, jonka sisään on otettu tämän vuoden aikana noin puolet, 122
miljoonaa indonesialaista. Tavoitteena on terveysvakuutusjärjestelmän ulottaminen
koskemaan kaikkia kansalaisia vuoteen 2019 mennessä.
Odotettavissa oleva muutos kotitalouksien käytössä olevista tuloista (10 000USD/vuosi) Intiassa,
Indonesiassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Lähde: The Economist Intelligence Unit, 2013.
13
Intiaan tarvitaan
miljoona uutta
lääkäriä, Mutta
Intiassa valmistuu
yliopistoista vain
40 000 lääkäriä
vuodessa.
Esimerkiksi Intiassa terveydenhuollon ongelmat ja haasteet ovat kaksinkertaiset:
toisaalla maaseudulla ja kehittymättömillä alueilla akuutteja ongelmia ovat edelleen
kulku- ja tarttuvat taudit, kun toisaalla Intian kaupungeissa ja metropoleissa
haasteiksi ovat tulleet elintapa- ja krooniset taudit kuten diabetes, syöpä, sydän- ja
verisuonitaudit.
Intiassa on käytössä myös puolet vähemmän sairaalapaikkoja kuin maailmassa
keskimäärin. Uusia vuodepaikkoja tarvittaisiin yli miljoona lisää. Intiassa tarvittavista
sairaalalaitteistosta ja sairaalateknologiasta tuodaan 87% ulkomailta. Yhdysvaltain
dollari on vahvistunut 26 % neljässä vuodessa suhteessa Intian valuuttaan.
Sairaaloiden henkilöstön minimipalkka noussut neljässä vuodessa 200 prosenttia.
Lääkärien palkat 50 %.
Filippiineillä vain joka viidennellä on sairasvakuutus. Niistä joilla on, suurin osa asuu
maan pääkaupungissa Manilassa. Köyhyys on muualla suurta. Maan hallitus pyrkii
luomaan universaalia terveydenhoitojärjestelmää mutta julkinen palvelu on kyennyt
kattamaan vain pienen osan maasta. Isot ja laadukasta hoitoa tarjoavat yksityiset
sairaalat sijaitsevat kaupungeissa. Filippiinit investoivat lähitulevaisuudessa
telemedisiiniin ja etäpalveluihin, joilla kyetään yhdistämään laadukas sairaanhoito
pienien maaseudulla ja saarilla toimivien klinikoiden kanssa.
- - - - - - - - -
Seurattuani viime keväästä Aasian terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen kehitystä
lienee keskeisin havainto se, että alasta on tulossa selkeästi yksi palveluteollisuuden
haara. Seuraavaksi uudistuvat terveydenhoidon rahoitusjärjestelmät, jossa julkisen
sairasvakuutusten ja yksityisten vakuutusyhtiöiden roolit ovat keskeisiä.
Konferenssissa puhuttiin myös ”co-payment” -malleista, joissa hoidon rahoitus tulee
useista eri lähteistä. Myös asiakas/potilas maksaa osan yhdessä julkisen
sairausvakuutuksen ja yksityinen vakuutus korvatessa osan.
Kysymykseen mikä on keskeisin haaste terveydenhoidon ekosysteemin
aasialaisessa kehityksessa esiin nousi erityisesti miten vakuutusmaksut sekä
sairasvakuutukset ja vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikat kehittyvät. Kustannusten
tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja maksajien tulee nähdä miten eri
hoitomuotojen kustannukset rakentuvat. Tärkeää on myös kriittisesti tarkastella
tekevätkö lääkärit liikadiagnooseja, tai määräävät turhia hoitoja. (Overdiagsed,
overtratment).
Eräässä keskustelussa todettiin, että korkealle kehittyneissä terveyden- ja
hyvinvoinnin maissa kuten Singaporessa ihmisten odotukset kasvavat koko ajan:
enää ei riitä, että on lääkäri hoitamassa vaan lääkärin pitää pystyä vastaamaan mitä
erilaisimpiin kysymyksiin liittyen hyvinvointiin ja terveyteen, istua asiakkaan vieressä
samalla puolella pöytää, jossa katsotaan yhdessä tietokoneen päätettä. Lääkärin
tulee olla työssään kohtelias ja ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset taustat ja
tilanteet. Joidenkin keskiluokan potilaiden/asiakkaiden kerrottiin odottavan, että
lääkäri on myös ulkoisesti ”komea” (handsome).
Keskeisenä haasteena nousi esiin mistä saada tulevaisuuden hyvin koulutettu
terveydenhoidon alan työvoima. Väestöt vanhenevat Itä-Aasiassa ja nuoremmat
ikäluokat ovat yhä pienempiä. Terveysalan henkilöstö on oppimassa liikkumaan
globaalisti, tuntee yhä paremmin työnsä taloudellisen arvon sekä vaatii työnantajilta
enemmän. Esimerkiksi Intiassa on lääkäreitä väestömäärään verrattuna vain puolet