View
72
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tuotantotalouden tiedekunnan perusfilosofian esittely.
Citation preview
Kestävä kilpailukyky ja innovaatiotoiminnan ulottuvuudet
Vesa HarmaakorpiTuotantotalouden tiedekunta
30.5.2013
Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka
− Kolmoisvelkaantuminen1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin
pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi.
2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme lastemme lautasilta.
3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla. Työpahoinvoinnin kustannukset 40 Mrd. vuodessa (TTL)
Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa.
Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.
Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja niiden haasteet
− Innovaatiojärjestelmien kehittäminen− Innovaatiojärjestelmät eivät pysty vastaamaan avoimen innovoinnin haasteisiin − Tieteen ja käytännön heikko vuoropuhelu rajallisten resurssien hukkakäyttö− Järjestelmät ovat siiloutuneita innovaatiopotentiaalin heikko hyödyntäminen
− Johtamisen ja prosessien kehittäminen− Tuottavuutta revitään ihmisistä prosessien sijaan− Organisaatiossa olevaa osaamista ei saada hyödynnettyä− Verkostomaisten toimintatapojen hyödyt jäävät käyttämättä
− ICT:n kehittäminen− ICT nähdään liiaksi vain teknisenä asiana eikä osana liiketoimintaprosesseja− ICT:tä ei osata tai uskalleta soveltaa uudella tavalla− Avoimuus on vasta tulossa; suljetut järjestelmät estävät avoimen innovoinnin
Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen
Innovaatiojärjestelmän kehittäminen
Johtamisen ja prosessien kehittäminen
ICT:n kehittäminen
TUOTTAVUUS-INNOVAATIOT“Productivity is not everything but
in the long run it is almost everything” (Krugman 1994)
“Production and use of knowledge is at the core of value-added activities, and innovation is at the core of growth” (Archibugi and Michie 1995)
“Europe suffers of productivity gap preventing sustainable growth“ (EU)
“80% of growth is explained by increased productivity; 80% of the increased productivity is explained by innovation” (Cooke, 2005)
Miten innovaatioita?
Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%) Science, technology, innovation (STI)
Käytäntölähtöisesti (96%) Doing, using, interacting (DUI)
Tiedontuotannon moodit
Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa kognitiivista.
Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa konteksteissa.
Footer
Innovaatiotoiminnan moodit
Footer
Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1)
Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a)
Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b)
Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit – Suurtuotannon edut
Yhteenkietoutunut moninaisuus – Innovaatioalustat
Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen – Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen
Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma –Taloudellinen pääoma
Sosiaalinen pääoma – Institutionaalinen pääoma
Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen pääoma
Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit
Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot (innovaation osat ensisijaisesti materiaa)
Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot (innovaation osat ensisijaisesti ihmisiä)
Tiedontuotannon logiikka Homogeeninen Heterogeeninen Heterogeeninen
Keskeisimmät innovointimenetelmät
Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset)
Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät)
Keskeisimmät kohdeorganisaatiot
Suuryritykset, Teknologiagasellit
Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset, julkinen ja kolmas sektori
Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
Yliopistot Ammattikorkeakoulut, Yliopistot
Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaatiot
Tuottavuusinnovaatiot kestävän kilpailukyvyn luomisessa
Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus
”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä vaikuttavasti soveltaen”
Tutkimuksen osa-alueet:
Tuotantotalouden tiedekunta numeroina
Opiskelijamäärä: − Tuta: 839 hlö− Tite: 358 hlö
Jatko-opiskelijamäärä: − Tuta: 75 hlö− Tite: 13 hlö
Kokonaishenkilökunta: 130 hlö
Professuurit: 17 hlö
Valmistuneiden lukumääriä (v. 2012)
Tekn. kandidaatti 96
Diplomi-insinööri 167
Tohtori 11
Recommended