HELSINGIN SflflOMAT...kiin on viety vuosikymmenen ajan pesukaappeja. Sähköinen maalaus...

26 — 1962 — N:o 163 HELSINGIN SflflOMAT

Jääkaappeja tropiikkiinja hissejä Skandinaviaan

Kehitys Suomen metalliteol-lisuudessa on eri aloilla olluttavattoman nopeaa viime vuo-sina. — Mitä uudenaikaislmpiamenetelmiä sekä moderneim-pta valmisteita. — Kilpailuulkomaisen teollisuuden kans-sa ei pelota omilla tai vierail-la markkinoilla, jos samatedellytykset tarjoutuvat. —Puhe metalliteollisuuden yli-mitoituksesta sotakorvaustenjälkiseurauksena on harhaanosunutta, metalliteollisuutem-me kalpaa yhä edelleen no-peaa kehittämistä. — Teknilli-sen henkilöstön koulutus ontämän hetken suuria pulmia.Tällaisia ajatuksia sinkoili ilmas-

sa julkisen sanan edustajille jär-jestetyllä kahden päivän tutustu-miskierroksella (13^-15/6), jonkaaikana tehdyt havainnot antoivatpontta näille ajatuksille. Eteenpäinpyrkimisen henki on ajatusten ta-kana metalliteollisuudessa ja tämähenki kuvastuikin lukuisista yksi-tyiskohdista.

Hissejä ja nostureitaValtavat nosturit tervehtivät jo

kaukaa lähestyttäessä hissi- janosturitehdasta Hyvinkäällä. Jät-timäiset kuormaajat on koottavaulkona, silla sisätilat eivät sellai-seen riitä. Kaikkiaan on valmis-tettu nostureita tehtaiden yli puolivuosisataa kestäneenä toiminta-ai-kana n. 2300 kun taas hissi n:o11000 valmistui kuukausi sitten.

Kone Osakeyhtiön Hyvinkääntehdas valmisti tosin alkuvuosi-naan — tehdas perustettiin 1943— pääasiassa sotakorvaustuotteita

mutta näistä vapauduttuaan teh-taat toimivat yhteistyössä yhtymänHelsingin tehtaiden kanssa tuot-taen viimeisteltyjä tuotteita. Yh-tymän henkilöstöstä työskenteleekolmannes eli 650 Hyvinkäällä.

Ulkomaiset markkinat ovat vii-me vuosina tulleet yhä merkittä-vämmiksi. Nyt on vientiä jo 26mannan ja erikoisesti on Ruotsiintoimitettu jatkuvasti satamanostu-reita, viime vuonna 6 suurta, min-kä lisäksi on edelleen lukuisia ti-lauksia. Tukholman uusista his-seistä on neljännes meikäläisiä,vaikka toisaalta taas tuotetaankinhissejä vastavuoroisesti ja yllättä-västi Ruotsista Suomeen. Viennis-tä suuntautuu yli puolet länsi-markkinoille ja suurin osa tästäRuotsiin, vaikka edelleen toimi-tetaankin paljon mm. Neuvostoliit-toon kuten viime vuonna 16 lois-toluokan hissiä Kremlin uuteenkongressipalatsiin. '

Uppoutumatta yksityiskohtiinkannattaa mainita vähäinen yksi-tyiskohta. Uusien hissien ovetovat kaunista teakpuuta. Luon-nollisesti on kysymyksessä vainohut viilu, jonka alla on määräys-ten mukainen metalliovi. Nainsaadaan kauneus liittymään kor-keimpaan turvallisuuteen.

Nykyaikaista kotia luonnehtivatjo Suomessakin monenlaiset työ-tä hekottavat ja mukavuutta li-säävät koneet. Jääkaapit, pesuko-neet, kuivauslingot, mankelit, as-tianpesukoneet, liedet jne ovatenemmän tai vähemmän tuttuja.Lahden Upo Osakeyhtiö, joka onmuutamana viime vuotena sekinsangen nopeasti laajentunut ja

Sorvaaja Aleksanteri M oi on e n työstämästä hanonkestävästä teräk-settä valettua laivapotkuria karusellisomlssa Karhulan tehtailla.

laajentanut tuotteidensa valikoi-maa, on nyt alkanut valmistaamyös mm. ruostumattomia teräs-kattiloita. Vienti suuntautuu Skan-dinavian lisäksi myös mmv Ame-rikkaan, jonne markkinat avautui-vat jääkaapeille kun taas Turk-kiin on viety vuosikymmenenajan pesukaappeja.

Sähköinen maalausTeollisuusneuvos Arvi Tammi-

v u o r i on johtanut alusta saakkatätä teollisuuslaitosta, joka sairauhan palattua ilmaa siipiensäalle alkaen laajeta rajusti. Nyton työntekijöitä 1.600. Esimerkki-nä, mitä nykyaikaisimmista mene-telmistä on sähköstaattisen maa-lausmenetelmän käytäntöön otto.Maalattava metallikappale yhdis-tetään s"ähkblähteen toiseen na-paan kun taas toinen varaa ruis-kutettavan maalin vastakkaisellasähköllä. Sähköinen vetovoimaimee maalipisarat maalattavaan'esineeseen jopa esineen selkäpuo-leltakin sekä kaikkiin sen kohtiinilman että pinnan tarvitsisi ollatasainen. Maali tarttuu hyvin, ta-saisesti, eikä sitä mene paljoakaanhukkaan.

Koneita puun käsittelyä vartenSuomen vanhin suurteollisuus on

sahateollisuus. Sitä seurasivat sel-luloosa, hioke, paperi jne. Tämänvuoksi on luonnollista, että Suo-messa on saavutettu erittäin pal-jon kokemusta näissä teollisuus-laitoksissa käytettyjen koneidenalalla sekä alettu valmistaa näitäkoneita sekä omaa tarvetta vartenettä erikoisesti vientiin. LahdenRautateollisuus Oy on jo yli puolivuosisataa vanha ja se valmistaapääasiassa vientiin mm. saha- javaneri- seka lastukoneita. Parmviime vuoden ajan on vancrikoneollut tärkein tuotannon haara.

Tehtaan toimitusjohtaja dipl.ins.Aarne M u s t a k a l l i o kertoi sii-tä kehityksestä ulkomailla, jokaon tehnyt Suomessa kehitetyt ko-neet tällä alalla erittäin ajan-kohtaisiksi. Pohjois-Amerikassa jaAustraliassa sekä monilla muilla-kin seuduilla käytettiin pitkiä ai-koja erittäin järeää puutavaraa.Nyt on tällainen puutavara niinarvokasta, ettei sitä kannata käyt-tää tarkoituksiin, joihin kevyem-pikin tavara kelpaa. Eikä sitäenää ole läheskään riittävästi

Nain siirrytään myös muuallaistutettujen nuorten metsien käyt-töön, mihin lopulta on turvaudut-tava kauttaaltaan, kun metsänkasvattaminen rinnastetaan viljankasvattamiseen. Kylvetty kaade-taan kokonaan alueittain sadon-korjuussa, minkä jälkeen suorite-taan uusi kylvö.

Suomessa on perinpohjainenkokemus puutavaran käsittelyssäja mm on suomalaisten tämänalan koneiden kysyntä nopeastipaisumassa. Omat huomattavat pa-rannukset kuten menetelmät vii-lujen jatkamiseksi vanerin valmis-tuksessa ja materiaalin säästämi-seksi tällä tavoin lisäävät edelleenostajien kiinnostusta.

Tytäryhtiönä toimiva yaakateh-das valmistaa monien entisten vaa-ka tyyppien Iisaksi myös seos- jaannosteluvaakoja. Tällaisten avul-la on mahdollista valmistaa täy-sin automaattisesti haluttuja seok-sia. Laite toimii ohjelmoidusti rei-käkortin avulla ja valmistaa halu-tut määrät haluttuja seoksia.

Betoniasemat ja betonitehtaatluonnollisesti myös tarvitsevat täl-laista kalustoa. Lähes 900:aan pai-sunut henkilökunta toimittaa nytpitkälle automatisoituja laitteitakaikilta tuotantosuunnilta maall-

Liikkuvia portaita Seinäjoella.

man eri puolille kuten Neuvosto-liittoon.

Koulutus on avaimenaTutustumisretkikunnan suunta

oli tämän jälkeen kohti A. Ahl-ström Oy:n tehtaita ja Karhulaa,koska lyhyeen matkaan oli liitet-tävä mahdollisimman paljon lyhy-essä ajassa ja koska oli mahdo-tonta sitoa samaan matkaan ret-kiä maan eri puolille.

Karhulassa, jossa jälleen huo-miota kiinnitettiin siihen avainase-maan, mikä metalliteollisuudellaon kansamme taloudessa nyt seu-raavina vuosina, kun ajattelemmevaikkapa viennin suuruutta, me-talliteollisuuden 50 miljardiamarkkaa, ajatus palasi niihin120000 työntekijään, jotka vastaa-vat tästä saavutuksesta, kuudes-osasta kokonaisviennistamme. Mitäon tehty ja mitä ei, heidän kou-lutuksensa hyväksi?

Tämän tuotantolaitoksen tuot-teista, paperikoneista, selluloosa-teollisuuden koneista, kuitulevy-jä sahakonelsta, viedään ulos lä-hes puolet. Tämä ei kuitenkaanriitä. Olisi vietävä yli puolet, jot-ta työllisyys pysyisi tyydyttävänä.Ilmeisesti olisi siis vietävä paljonenemmän markkinain valloittami-seksi ja pitämiseksi.

Erikoisesti kiintyi huomio siihenvaltavaan työhön, mitä tehdäänuuden työvoiman kouluttamiseksi.Yhteistyössä ruotsalaisen kirje-opiston NKI:n kanssa on järjes-tetty kursseja, joiden osanottajatsaava eri maista huolimatta suo-rittaa tutkintonsa. Ruotsalainenopisto ei suinkaan hyväksy missävain suoritettuja tutkintoja. Sevaatii, että viimeinen loppututkin-to suoritetaan Ruotsissa. Vaihto-ehtona on vilautettu mahdollisuut-ta kustantaa tutkijat tänne, muttaniin ei käyne. Meikäläiset, joidenmäärä on nyt 12, selviävät jokatapauksessa todennäköisesti, selitti

ILONAKaikkialla soi PHILIPS ULA-ILONA. Tiedätte,

kuinka paljon iloa transistoriradiosta on retkillä,

uimarannoilta, automatkoilla — kaikissa kevään

(a kesän riennoissal Teidän ilonne on vielä mo-

nin verroin suurempi silloin, kun transistorira-

dionne on PHILIPS ULA-ILONA. Sen suomasta

ilosta nauttivat jo lukemattomat ihmiset — ja

ULA-ILONA on saavuttanut suuren suosion erin-

omaisten teknillisten ominaisuuksiensa [a yllät-

tävän huokeutensa ansiosta. PHILIPS ULA-ILONA

on aito Philips, jossa on kaikki suurten vastaan-

ottimien hienoudet {a transistoriradion edut.

PHILIPS

transistoriradio

askel ULAANvain 26.800*

• AM/ULA-täystransTstorfsuper

• Paristojännite 9 V

• Paristot 2X4,5 tai 6X1,5 V, loillavastaanotin toimii täydellä teholla n.120 tuntia.

• 3 aaltoaluetta: pitkät! keskipitkät |aULA

• 8 transistoria ja 4 germanlumdiodia

• Tehokas 4" kaiutin• Kaksfasentoinen "SnensSvyn «Hädin• Sisäänrakennettu ferroceptorantennl

AM-aluetta ja erillinen teleskooppi-antenni ULA-aluetta varten

• Ulkoisen antennin (esfm. autonan-tenntn) Illtäntäkosketln

• Painonäppäimet: Kytkin, äänensävy(a aaltoalueet

• Lufa muovlkotölo, mitat 270 X 180 X100 mm

• Paino paristofneen n. 2 kg

teknikko Mauri Koivis to , jokaosallistui kurssiin jouduttuaanmuuttamaan aikaisemmin sairau-den vuoksi uraansa ja palattuaansitten vanhalle uralleen.

Tämä linja, uusien insinöörienkouluttaminen omasta takaa, ei olesuinkaan täysin uusi. Mutta tälläkertaa kiintyy huomio siihen, etteiheiltä ehdottomasti vaadita sitou-musta astua vanhan toimimmensäpalvelukseen. He työskentelevätvarsinaisen työnsä ulkopuolella janain omistavat toimimmensä tu-kemina, jopa erittäin voimakkaas-ti auttamina, kun muistetaan neavustajat, jotka opiskelijoita tu-kevat, kääntävät tarvittaessa hei-dän vastauksiaan ruotsiksi jne,työstään osan oman itsensä kehit-tämiseen pyrkiessään päämäärään-sä, joka hyödyttää meitä kaikkia.Heidän auttamisensa on varmaanollut ilo myös toiminimelle, vaik-ka muu henkilöstö onkin rasittu-nut tulkitessaan opiskelijain kir-joituksia näille vieraalle ruotsinkielelle.

Parasta on, että Karhulaan jär-jestetyistä kursseista saadaan luo-pua lähivuosina, kun Kotkan tek-nillinen oppilaitos alkaa toimintan-sa ensi syksynä. Aikaisemmin ovatKarhulan kurssien osanottajat ol-leet varsin vanhoja. Keski-ikä ny-kyisellä juuri valmistuvalla kurs-silla on ollut 40 vuotta. Kurssiinon vaadittu teknikkokoulutus.Siksi on keski-ikä kohonnut n. 40v:een, kuten haastatettavanammeoliut teknikko Mauri K o i v i s t okertoi palattuaan Turkista, jossaoli työskennellyt 3 kuukautta.

Nyt on tilanne kirkastumassa.Teknilliset opistot lisääntyvät jalaajenevat ja niin saa myös Kar-hulan oppilaitos luovuttaa tehtä-vänsä ainakin osittain näille-val-tion laitoksille. Muistettava on,että valtio on avustanut nyt Kar-hulan oppilaitosta.

Jättiläisten työtäVuoksenniskan terästehtaat aloit-

tivat tunnetusti toimintansa jo en-nen sotia Ne ovat eräässä mieles-sä esimerkkinä siitä konjunktuu-reja väheksyvästä suhtautumisesta,mikä on luonteenomaista suoma-laiselle teollisuudelle sen ollessaparhaimmillaan.

Kun hehku rautatiekiskojenvalssauksesta polttaa niin, että onvaikeaa kestää säteilyä, toteaa,että nykyaikainen teollisuus vaa-tii paljon muuta kuin vain pelk-kää raakaa tekniikkaa.

Valtava näkyvää valoa pitempi-aaltoinen infrapunainen säteilyhuumaa katsojan, mutta tämä onkuitenkin tekniikan omaa säteilyä.Valtavat nosturit kohottavat terds-möhkaleet sulatusuunista. Näin onluonnollista, mutta onko koostu-mus myös säädetyn mukainen?

Tarina jättiläisten työstä on vainkuvaannollista. Käytännössä ta-pahtui juuri tämäntapaista. Valta-vien terasmassojen käsittely häm-mästytti kaikkia retken osanotta-jia. Hehkuva kuumuus ei peläs-tytä, jos turvallisuustoimenpiteetovat pitävät. Nain jäi hehkullaanpelottava valssaus, missä paksustateräsmassasta valssattiin ohut tan-ko, tosin lopulta varsin ohut, vaa-rattoman tuntuiseksi.

Terässeos, kuten muidenkin ai-neiden seos, on tarkistettava ajois-sa ennen seoksen valua. Vuoksenniskalla suoritettiin tarkistus en-nen itse valun suoritusta.

Näyte saapui putkipostitse la-boratorioon, jossa se asetettiinspektrometriin. Näytteen aineetsäteilevät, kuten tunnettua, eripitkiä aaltoja. Valokaari eli säh-köpurkaus aikaansaa hehkun, jois-ta lähtee tiettyjä aaltoja.

Riippuu kokonaan olosuhteista,millä alueella nämä aallot ovatNe saattavat olla näkyvällä alu-eella tai sitten näkyvää lyhyem-millä, tai tätä pitemmillä. Vuok-senniskan tapauksessa säteily ha-jotetaan hilalla eli laitteella, jokajakaa valon aallot pituutensa mu-kaan kullekin kaistalle. Nämä joh-

Pääongelmat alkavat selvitäEnglannin EEC-neuvoiteluissa

(Hels. San. kirjeenvaihtajalta)*] Brysse l , 18. 6. (Times—Heiskanen)Englannin yhtelsmarkklna-

neuvottelulssa, joita jatketaaniällä viikolla, on havaittavissamerkkejä rohkaisevasta kään-teestä viimeksi kuluneen 14vuorokauden aikana. Edessäolevina päivinä valmistellaankesäk. 28. päivänä alkavaa3-päiväistä ministerikokoustaja ilmapiiri vaikuttaa toiveik-kaalta. Valtuutetut ovat koh-danneet toisiaan todellisenkaupanhieronnan merkeissä.Käytännöllisiä tuloksia saa-daan rajoitetuissa sektoreissa,ja itse pääongelmat alkavatlohjeta pala palalta.Tällä viikolla käyttävät kuutos-

maiden valtuuskunnat suurimmanosan ajastaan Englannin» kansain-

yhteisön maataloustuotteita koske-van erittäin tärkeän ja vaikeankysymyksen tarkastelemiseen.Kuutosmaat yrittävät määritelläyhteisen asenteen tähän kysymyk-seen. Niiden täytyy pystyä vetä-mään ainakin joitakin selvästi nä-kyviä linjoja, mikäli ministerientoivotaan pääsevän eteenpäin ensiviikolla.

Apulaisulkoministeri Heath to-tesi Lontoossa maanantaina, ettäsopimusluonnos Englannin jäse-nyydestä taidetaan saada valmiiksiheinäkuun loppuun mennessä.Heath on aikaisemminkin esittänytsamanlaisen ennustuksen, muttaesim. Ranskan ulkoministeri deMurville oli viime viikolla jonkinverran pessimistisempi. Hänenmielestään saatettaisiin Englanninjäsenyyskysymystä käsiteltäessäpäästä selville vesille vasta "syk-syllä".

Kurssit laskivafNew Yorkin pörssissä

(Hels. San. kirjeenvaihtajalta)*1 N e w Y o r k , 18. 6.

(UPI) New Yorkin arvo-paperipörssin avaus oli maa-nantaina kiinteä, kaupan-käynti aluksi hiljaista, mikätarjosi vastakohdan perjan-tain sulkemisajan vilkkau-delle. Useat lohkot osoittivatnousua pörssin auetessa, vaik-kakin eräät johtavat paperitlaskivat hieman.

Vähän myöhemmin vaihtokuitenkin vilkastui, porssi-lennätin jäi jälkeen kaupoistaja kurssit laskivat. Laskua olihavaittavissa kautta linjanjohtavien osakkeiden koh-dalla, jotka olivat enimmältäosalta nousseet perjantain vii-me tunteina.

Ensimmäisen tunnin aikanamyytiin miljoona arvopape-ria, eli hieman vähemmänkuin perjantain ensimmäisenätuntina.

Japanista valaan-öljyä Kiinaan

+1 Tokio, 18. 6. (UPI) Japani-lainen kalastusyhtiö Taiyo Gyogyoon sitoutunut viemään 1.000 tonniavalaanöljyä Kiinaan ja 400 tonniakommunistiseen Pohjols-Koreaan,kirjoitti Tokiossa ilmestyvä johta-va japanilainen talouslehti Nihon

ValuuttakurssitNew Yorkissa oli punnan kolmen

kuukauden tcrmiinanoteeraus28034 avistakurssin ollessa 2.8094.Montreal noteerattiin 91.75.

Sveitsissä noteerattiin NewYork 43156, Montreal 3.9612, Lon-too 12.1240, Tukholma 8392, Parii-si 8808, Bryssel 8.6750, Amsterdam119 97. Frankfurt 108.06, Wien 16.73ja Rooma 0.6954.

Punnan vaihtokurssi oli Ams-terdamissa 10.1060, Brysselissä139.78, Frankfurtissa 11.2170, Köö-penhaminassa 19.3395, Oslossa20.0420, Tukholmassa 14.4495, Wie-nissä 72.48 ja Zurichissä 12.1240.

Lontoossa noteerattiin New York2.8092 ja Pariisi 13.7650.

Meillä olivat kurssit ennallaan.Viralliset kurssit 18. 6.

Osto- Myyntl-kurssi kurssi320.60 322.10294.50 296.—901.— 905.—62.29 62.61

New YorkMontrealLontooTukholmaOsloKööpenhaminaFrankfurt a/MAmsterdamBrysselZUrichPariisiRoomaWienLissabonMadridPrahaDollariclearingRuplaclearing

4491465180.3080.056.445

45.1648.76806789.556.480

7425 74.6765.42 65.75

O 5163 0.519312.41 12.4911.20 11.285 32 5.42

44 30 44 58319.00 321.00354.45 356 67

EpävirallisetMelbourne 714.00- 72400Ateena }<X59 11X75

delaan eri valokemioihin, jotkamittaavat niihin osuvan aallonvoimakKuuden. Näin saadaan muu-taman minuutin sisällä aineenkoostumus selville.

R e i n o T u o k k o

Tiistaina kesäkuun 19 pnä 1962

MootlorilaivaFinncliper luovutettuRhelnstahl Nordseewerko

GmbH:n telakalla Emdenissä,Saksassa, järjestetyssä tilaisuu-dessa 18. 6. luovutettiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiölle mootto-rilalva Finncliper, joka on 3.5.luovutetun M/S Finneaglensisarlalva. M/S Finncliper tul-laan asettamaan Oy Finnli-nes Ltd'n linjaliikenteeseenSuomen ja USA:n Itärannikonvälille.Enso-Gutzeit Osakeyhtiötä edusti

tilaisuudessa dipl.ins. Erkki Man-ne r ja Oy Finnlines Ltd'ä toi-mitusjohtaja Mauri P i i r o n e nja teknillinen johtaja Rolf Sund-s t röm.

M/S Finncliper on Buojakansi-tyyppinen alus. Se on luokiteltuLloyds Register of Shipping'inluokkaan 100 A. 1. ja jääluokkaanII-fRMC, joka vastaa suomalaistajääluokkaa IB.

Alus on suuruudeltaan 7300/9300 dwt. Lastiruumien tilavuuson 408 000 kuutiojalkaa bale. Iisak-si jaaruumien tilavuus 37.000 kuu-tiojalkaa ja niiden alin lämpötilaon —25° C. Aluksella on myössyyatanklt voiteluaine- ja kasvis-öljy kuljetuksia varten.

Varustamon hytin lisäksi onlaivalla 2 kahden hengen mat-kusta j ahyttiä, jotka sijaitsevatkeskilaivan kansirakennuksessa sa-moinkuin matkustajien ruokasalija tupakkasalonki. Mainittakoon,että tavanomaisten pesuhuonei-den Iisaksi on laivalla kaksi suo-malaista saunaa.

Alus saavuttaa täydessä lastissa16 solmun nopeuden.

M/S Finncliper lastaa Kotkassaensimmäisen lastinsa, joka käsit-tää paperia, selluloosaa ja kpl-tavaraa. Neitsytmatka tapahtuuUSA:n itärannikolle.

Aluksen päällikkönä toimii me-rikapteeni Runar L i n d h o l m jakonepäällikkönä ylikonemestariMartti Koski .

Myötä köytetty menee, tielle jää-pl köyttämättä.

Suomalainen sananlasku.

ILOTULITUKSELLANoidanplllejä 30:—Heinäsirkkoja 40:—, 45:—, 50:—Pienoisraketteja eri värisinä 60:—Jokamiehen raketteja eri värisinä .. 155:—Tahtiraketteja eri värisinä 255:—

E R I K O 1 S E A K E T T E J A :paukahtava raketti 255:—noltapilliraketti 325:—.viheltävä tähtiraketti 325:—sahlnkäisrakettl 355:—paukku- ja valoraketti 425:—Tähtipommeja 665: 690:—Tykinlaukauksia MO*-Roomalaisia kynttilöitä .. 85:—, 160—k 260:—

I L O T U L I T U S P A K K A U K S I A :N:o l 1.725:— /N:o 2 , 3.450:—N:o 3 4.600:—

Muutamia hintavihjeltä liputusta varten:Tanko Lipun koko Villaa Perlonla8 m 125x204 cm 2.890:— «.490:—9 m 150x245 cm 3.930:— 4.700:—

11 m 180x294 cm 5.320:— 6.320:—

M A A K U NT A V I I R E J Äesim. tangoa pituus 10 m N:o 5 4100:—

Lipputangon nappeja väklpyörlneenalumiinisia 740:——1050:—kromattu^- LOOOj—— L335:—

B a k e t t l b s f t r i , poh jaka r r e t

Oy RENLUND AfcMIKONKATU J — Puhelin 12231