View
42
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Keskuspankkitoiminta ja rahapolitiikan toteutus finanssikriisissä. Niko Herrala Diileri / Markkina-analyytikko Suomen Pankki LUT 18.3.2011. Disclaimer. Luento edustaa omia mielipiteitä ja näkemyksiä eikä niitä tule tulkita Suomen Pankin tai EKP:n linjauksiksi. Sisältö. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskuspankkitoiminta ja rahapolitiikan toteutus finanssikriisissä
1
Niko HerralaDiileri / Markkina-analyytikko
Suomen Pankki
LUT18.3.2011
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Disclaimer
Luento edustaa omia mielipiteitä ja näkemyksiä eikä niitä tule tulkita Suomen Pankin tai EKP:n linjauksiksi
2
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Sisältö
Suomen Pankki ja EKP Keskuspankin tavoitteet, inflaatio ja rahamääreet Keskuspankin tase ja sen käyttö Rahapolitiikan toimeenpano normaaliaikoina Finanssikriisi ja markkinalikviditeetti Rahapolitiikan toimeenpano finanssikriisissä Fokus EKP:ssä, mutta myös Fedin toimet käydään
pääpiirteissään läpi
3
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 4
Eurojärjestelmän jäsen
Suomen rahaviranomainen
Suomen Pankilla on sekä kotimaisia että eurojärjestelmään liittyviä tehtäviä
Suomen Pankin kaksi roolia
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Suomen Pankki 200v
Maailman neljänneksi vanhin keskuspankki– Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut
Helsinkiin v. 1819
Suomen Pankissa n. 450 työntekijää, Finanssivalvonnassa n. 210 työntekijää
Aluekonttorit Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Vantaalla
5
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 6
Suomen Pankin ydintoiminnot
Rahapolitiikka
Rahoitusvalvonta
Pankkitoiminta
Rahahuolto
Finanssivalvonta (toimii Suomen Pankin yhteydessä)
Rahoitusjärjestelmän yleisvalvonta
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 7
Pankkitoiminta
Keskeiset tehtävät EKP:n rahapolitiikan toteuttaminen Suomessa Pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen Pankkien välisten suurten maksujen välittäminen Rahoitusvarallisuuden (ml. valuuttavaranto) sijoittaminen
Tavoite kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut asiakkaille rahoitusvarallisuuden sijoittaminen
turvallisesti ja tuottavasti
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Toteuttaa euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa(127 kpl avomarkkinaoperaatioita v. 2010)
Hoitaa Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta
(21 mrd. euroa)
Hallinnoi TARGET2-maksujärjestelmää Suomessa (liki 2000 maksua ja 40 mrd euroa päivässä)
8
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Markkinaoperaatioiden toimisto:
Toteuttaa rahapoliittisia operaatioita Suomessa toimivien pankkien kanssa
Toteuttaa eurojärjestelmän valuuttainterventiot Suomessa
Vastaa likviditeettiennusteesta Suomen Pankin osalta Hoitaa Suomen Pankin valuuttavarantoon (ml. kulta)
liittyvät valuuttakaupat ja asiakasvaluuttakaupat Seuraa ja analysoi rahoitusmarkkinoita Osallistuu eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutusta
tukeviin työryhmiin
9
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 10
Suomen Pankin asema
Valvoo
Valitsee
Nimittää johtokunnan
Vuoropuhelu
Pankkivaltuusto Presidentti
Suomen Pankki
Eduskunta Hallitus
Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) ja eurojärjestelmä
Jäsenyys, päätöksenteko, SP yksi omistajista
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 11
Delorsin komiteastatalous- ja rahaliittoon (EMU)
Eurooppa-neuvosto perustaaDelorsin komitean 1988
Maastrichtin sopimus 1991: Euroopan unioni
Euro syntyy 1999
EKP perustetaan 1998
Eurosetelit ja -kolikot 2002
10 uutta EU-maata 2004
Slovenia liittyy euroalueeseen 2007
Kypros ja Malta liittyvät euroalueeseen 2008
Kreikka liittyy euroalueeseen 2000
Viro 2011Slovakia liittyy euroalueeseen 2009
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 12
Euroopan keskuspankkijärjestelmä
Eurojärjestelmä
Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovenia, Slovakia, Suomi, Viro
Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska,Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Tšekki, Unkari, Romania ja Bulgaria
Euroopan keskuspankki EKP Kansalliset keskuspankit
Komiteat
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n periaatteet
Talous- ja rahaliitto (EMU). EKP edustaa rahaliittoa. Riippumattomuus
– Riskipuskurit– Poliittiset tavoitteet eivät saa vaikuttaa– Poistaa lyhyen tähtäimen optimoinnin
Tilivelvollisuus– Julkaisut, puheet, tiedotustilaisuudet– Raportointivelvollisuus EU-parlamentille
Avoimuus– Selkeä tavoite, jonka toteutumista vastaan kansalaiset voivat
mitata EKP:n suoriutumista– Uskottavuus ankkuroi inflaatio-odotukset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Pääoma-avain
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n neuvosto
Jokainen pääjohtaja edustaa itseään ja tekee päätöksiä koko euroalueen edun mukaisesti
Yksi ääni per jäsen
23 jäsentä (17 pääjohtajaa, 6 EKP:n johtokunnan jäsentä)
Ohjauskorot
Määrittelee rahapolitiikan
Likviditeetti
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n neuvosto
Ew
ald
No
wo
tny
Mario Draghi
Georgios
Provopoulos
Gertrude Tumpel-Gugerell
Pääjo
htaja
Jean
-Cla
ude
Trichet
Sihte
eri
Jozef Makuch
Varap
ääjo
htaja
Vitor M
anue
l
Ribei
ro C
onstân
cio
Axel A Weber
Michael C. Bonello
Patrick Honohan
Nout Wellink
Jürgen Stark
Erkki LiikanenLorenzo Bini Smaghi
José Manuel González-Páramo
Marko Kranjec
Miguel Fernández Ordóñez
Christ
ian
NoyerAthanasios
Orphanides
Yves M
ersch
Carlos Costa
Guy Quaden
Andres Lipstok
16
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
FED
Board of governors (7 jäsentä) 12 alueellista keskuspankkia (FRB), joista 5 äänestää
vuorollaan FRBNY toteuttaa avomarkkinakomitean (FOMC)
päätökset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Työnjako kansallisten keskuspankkien ja EKP:n välillä
Hajautettu toimintamalli• Kansalliset keskuspankit vastaavat mm:
– Rapo- ja FX-operaatioista– Maksujärjestelmistä ja seteleistä– Tilastoinnista ja kansallisesta talousanalyysistä– Muita toimia, jotka eivät häiritse Eurojärjestelmän
toimintaa. Omalla vastuulla!• EKP vastaa mm:
– Tiedon konsolidoinnista– Euroalueen taloudellisesta analyysistä– Valvoo yli-rajojen maksuliikennettä
• Yhteensä lähes 50 000 työntekijää
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Komiteajärjestelmä
Nimetyt komiteajäsenet tarjoavat teknistä osaamista valmisteluun ja päätöksentekoon
Dokumenttien perusteella johtokunta tekee esityksen neuvostolle
Kokouksia, telekonferensseja, kirjallisia menettelyjä MOC, MPC, PSSC, RMC etc… Työryhmät näiden alla
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Eurojärjestelmän päätöksenteko
yhteinen päätöksenteko
hajautettu toimeenpano
Kansalliset keskuspankit
Euroalueenluottolaitokset
EKP:n neuvosto
EKP delegointi Mar
kkin
a-
oper
aatioi
den
kom
itea
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan mahdoton kolminaisuus
Kiinteä valuutta
€-alue Kiina
USA, UK etc
Vapaa pääoman liikkuvuus Itsenäinen rahapolitiikka
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n rahapolitiikkastrategia
• Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) lähellä 2% keskipitkällä aikavälillä.
• Yleistä talouspolitiikkaa tuetaan– Vakaata ja kestävää kasvua ja työllisyyttä edistetään
hintavakaustavoitetta vaarantamatta• Miksi 2%?
– Rahapolitiikan liikkumavara– Inflaatioerot maiden välillä
• Hintavakaus tukee talouskasvua ja elintason nousua!– Hinnoittelun läpinäkyvyys (tehokas resurssiallokaatio)– Ei inflaatioriskipreemiota (alhaisemmat korot)– Ei inflaatioveroa– Ei sattumanvaraista varallisuuden uudelleenjakoa velkojien ja
velallisten välillä– Sosiaalinen ja taloudellinen vakaus, ostovoima
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
• Lyhyellä aikavälillä rahapolitiikalla mahdollista vaikuttaa reaalitalouteen. Rajallinen vaikutus hintakehitykseen, joka riippuu reaalishokeista
• Keskipitkällä aikavälillä voidaan kontrolloida inflaatiota. Reaalitalous riippuu reaalishokeista (tuottavuus, rakenne ja talouspolitiikka)
Keskuspankki ei voi stimuloida reaalitaloutta rahapolitiikalla systemaattisesti yli potentiaalin ilman inflaatiota (output gap, tuotantokuilu)
• Tärkeää erottaa hintashokit ja palkkakehitys. 1. ja 2. kertaluvun efektit
• Rahamäärä- ja hintatasotargetointi vaihtoehtoina
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 24
Rahapolitiikan välitysmekanismi (from overnight rate to yield curve and beyond)
Päätökset ohjauskoroista ja rahapoliittinen viestintä
Odotukset Markkinakorot
rahatalous, varallisuushinnat, valuuttakurssit, palkka- ja hinta-asetanta, kysyntä ja tarjonta hyödyke- ja työmarkkinoilla
Hintakehitys
Rahapolitiikan toteuttaminen, eli markkinaoperaatiot
Signalointi
Signalointi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Inflaatio-odotukset hyvin ankkuroituneita
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kaksi pilaria analyysin pohjana
Monetaarinen– Inflaatio on aina monetaarinen ilmiö! (Hume, Friedman)– Laajat aggregaatit M2, M3 määräävät pitkän aikavälin trendin– Vaikuttavat usein viiveellä– 4,5% viitearvo M3:n kasvulle
Taloudellinen– Kysyntä ja tarjonta ajavat lyhyen aikavälin hintakehitystä
cross-checking rapo-päätös
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Raha
Arvon mitta, vaihdon väline, omaisuuden muoto Fiat ja specie. Nykyisin kaikki rahajärjestelmät fiat Lain voimalla legal tender
Valtio, joka hallinnoi omaa valuuttaa voi AINA maksaa velkansa, mutta millä hinnalla: arvonalentuminen (inflaatio), valuutan hyljeksintä
Taseyhteys pitää aina! – Esim. Yksityisen sektorin+julkisen sektorin+ulkomaiden (current
account) balanssi = 0
Boom-bust syklit kuitenkin haitallisia taloudelliselle toimeliaisuudelle
Maapallo ei velkaannu Marssiin ja raha on aina velkaa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Lopulta kaikki maksut selvitetään keskuspankkirahassa, eli reserveillä tai seteleillä
Pankkijärjestelmä kuitenkin pienentää bruttomaksuvirtoja– Liikepankki voi selvittää maksut ”omassa rahassaan”– Pankkijärjestelmä voi selvittää maksujaan yhteisillä alustoilla
(esim PMJ Suomessa tai STEP2, EURO1)– Maksut netotetaan ja siirretään nettomääräiset katteet
keskuspankkirahassa (Target2 ja Fedwire) ns. clearing syklit– Suuret maksut bruttomääräisinä reaaliajassa RTGS (valtaosa
euroista, pieniosa maksuista, 2700 mrd euroa päivässä)– Maksajan tiliä keskuspankissa veloitetaan ja saajan tiliä
hyvitetään
Esimerkkejä… lainananto, talletuksen siirtyminen / maksu ja kattaminen rahamarkkinoilla, arvopaperin myynti, käteisen nosto
Maksujärjestelmät systeemisesti kriittisiä!
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Muutamia huomioita rahamääreistä
Keskuspankki määrää rahaperustan. Luo ja tuhoaa likviditeettiä omassa valuutassaan
Muut rahamääreet exogeenisia: riippuvat lainojen kysynnästä ja tarjonnasta
Keskuspankki voi vaikuttaa epäsuorasti korkotasolla Varantovelvoite ei ole rajoite luotonannolle (lagging) Rahamääreiden targetointi mennyttä. Inflaatiotavoite kaikilla
suurilla keskuspankeilla Rahakerroin ja rahan kiertonopeus, varallisuushinnat? quantity theory of exchange FRBNY William Dudley: ”All money and banking text books
prior to 2008 are useless”
ΔM = ΔYR + ΔP – ΔV
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
Base Money M2 M2/Base Money
0
2
4
6
8
10
12
14
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
01
/0
0
07
/0
0
01
/0
1
07
/0
1
01
/0
2
07
/0
2
01
/0
3
07
/0
3
01
/0
4
07
/0
4
01
/0
5
07
/0
5
01
/0
6
07
/0
6
01
/0
7
07
/0
7
01
/0
8
07
/0
8
01
/0
9
07
/0
9
01
/1
0
07
/1
0
01
/1
1
M3 Base money M3/Base money
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Likviditeetin määritelmä ei yksiselitteinen
Market liquidity– Osto- ja myyntinoteeraukset– Markkinan syvyys
Funding liquidity– Rullaus ja kotiutusriski
Central Bank liquidity– Keskuspankkiraha
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Vastaavaa (varat) Vastattavaa (velat)
Rahapoliittiset operaatiot 651 Rahapoliittiset talletukset 120
Valuuttavaranto (ml. kulta) 578 Pankkien keskuspankkitilit 197
Euro rahoitusvarallisuus 405 Setelistö 814
Muut saatavat (netto) 281 Valtioiden talletukset + muut 785
Yksinkertaistettu eurojärjestelmän tase (miljardia euroa)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Valuuttavaranto
Tuotto (kotimaan valuutta), likvidisyys ja turvallisuus (FX) Usein velkainstrumentteja ja osin kultaa SP: 11 mrd eurosalkku (+2,3 mrd rahapolitiikan osto-
ohjelmia), 4 mrd FX (+2 mrd SDR:ää IMF:ltä), 30% luottoinstrumentteja, 1,7mrd euroa kultaa
Käyttötarkoitukset:– ”War chest” – IMF-operaatiot– Emergency liquidity assistance – likviditeetin hallinta– Itsenäisen ja uskottavan rahapolitiikan varmistaminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Valuuttainterventiot
Kiinteän valuuttakurssin puolustaminen Kriisin aikana erityisesti jyrkkiä valuuttakurssiliikkeitä Turvasatamavaluutat CHF ja JPY intervenoivat
kehittyvien markkinoiden ohella Deflaatioriski ja nollakorot jättävät vain vähän aseita Ei ilmaista heikentää valuuttaa. Likviditeetin luominen voi
tulla kalliiksi (esim SNB 19mrd CHF tappioita 2010 ja vaatimukset tiukemmasta keskuspankin kontrollista)
Valuuttavarannon tuotto vs kotimainen korkotaso Entä Kiina ja inflaatio vs valuuttakurssipolitiikka?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Seignorage
Pankit tarvitsevat korollista keskuspankkirahaa ostaakseen nollakorkoisia seteleitä
Erotus tuloa keskuspankille valtiolle Vertaa aiempi kalvo inflaatioverosta Seteleiden kysyntä varsin joustamatonta koron suhteen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Likviditeettivaje
Luo liikkumavaraa rahapolitiikan toteutukseen– Mahdollistaa rahapolitiikan osto-ohjelmat ja/tai operaatioiden
maturiteetin/koon muokkauksen likviditeettivajeen puitteissa ilman taseen kasvatusta
Suuret volyymit avomarkkinaoperaatioissa luovat kuitenkin epävarmuutta huutokauppatuloksien suhteen, lisäävät vakuustarvetta ja alentavat rahamarkkina-aktiivisuutta
Tehokkaampi tapa toimia? Vähemmän arvopapereita pienempi kustannus pankkisektorille (olettaen nousevan korkokäyrän ja pidemmän maturiteetin vs operaatiot)
Helpompi kontrolloida korkoja verrattuna korko-ohjaukseen kiristävillä huutokaupoilla?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Yksinkertaistettu eurojärjestelmän tase: kehitys kriisisarjan aikana (miljardia euroa)
38
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
6.1.2008 6.7.2008 6.1.2009 6.7.2009 6.1.2010 6.7.2010
muut saatavat
rahapolitiikan operaatiot
valuuttavaranto (ml.kulta)
OPO + arvonmuutostili
setelistö
muut velatvarantotalletukset
rapo-talletukset
Lehman 1. 12kk operaatio
Lähde: Suomen Pankki/PTMO/Välimäki
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
2. Avomarkkinaoperaatiot
Perusrahoitusoperaatiot (viikko)
Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot(3 kk)
Hienosäätöoperaatiot (o/n-viikko)
3. Maksuvalmiusjärjestelmä
maksuvalmius-luotot
talletus-mahdollisuus
1. Vähimmäisvarantojärjestelmä
Reservivelvoite
Rahapolitiikan
välineet
ylimääräiset operaatiot(O/N – 12kk, EUR, USD, CHF)
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeepanokehikko
4. Epätavanomaiset toimet
CBPP SMP
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Yksinkertaistettu eurojärjestelmän tase
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Autonomisten erien ennustaminen
Määrittelee operaatioiden koon– Mitoitetaan niin, että pankit voivat täyttää varantovelvoitteensa
tasaisesti pitoperiodin aikana
Seteleiden ja valtiontalletusten ennustaminen hankalinta, muutokset varannossa helppoja
Keskuspankilla sisäpiiritietoa liikkeistä Eksplisiittinen ilmaisu mahdollistaa kriittisen tarkastelun
– Onko jakopäätös rapostanssin mukainen?
Track record ennustamisessa vakauttaa korkoja
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 42
Perusrahoitusoperaatiot
Tärkein avomarkkinaoperaatio
Tehtävät• Ovat normaalisti kattaneet noin 2/3 keskuspankkirahan tarjonnasta• Vaikuttavat lyhyisiin markkinakorkoihin• Perusrahoitusoperaatioihin sovellettava korko viestii rahapolitiikan mitoituksesta
Ominaispiirteet• Säännöllisiä likviditeettiä lisääviä operaatioita• Suoritetaan viikoittain yhden viikon maturiteetissa• Toteutetaan käänteisoperaatioina ja ns. vakio-operaatioina• Toteutetaan vaihtuvakorkoisina ja monikorkoisina huutokauppoina joihin sovelletaan minimitarjouskorkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 43
Pitempiaikaiset operaatiot
Tehtävät
• tarjoavat pitempiaikaista keskuspankkirahoitusta→ kaikki keskuspankkiraha ei eräänny joka viikko
• Ovat kattaneet normaalisti noin 1/3 keskuspankkirahan tarjonnasta• eivät signaloi rahapolitiikan mitoitusta, vaan EKP on koron ottaja
Ominaispiirteet• säännöllisiä likviditeettiä lisääviä operaatioita• suoritetaan kuukausittain 3 kk:n maturiteetissa• toteutetaan käänteisoperaatioina ja ns. vakio-operaatioina• toteutetaan vaihtuvakorkoisina ja monikorkoisina huutokauppoina joihin sovelletaan ennalta ilmoitettua jakomäärää
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 44
Hienosäätöoperaatiot
Tehtävät
• Ohjata pankkijärjestelmän likviditeettiä• Ohjata lyhimpiä rahamarkkinakorkoja• Tasata yllättävien likviditeettimuutosten vaikutuksia
Ominaispiirteet• Epäsäännöllisiä • Likviditeettiä lisääviä TAI kiristäviä• Toteutetaan käänteisoperaatioina, talletusten keräämisenä• Toteutetaan pikahuutokauppoina
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 45
Huutokauppamenettelyt: korkokäsitteet
MinimitarjouskorkoEKP:n neuvoston asettama politiikkakorko, mikä on alaraja vastapuolten jättämille tarjouksille perusrahoitusoperaatioissa.
MarginaalikorkoAlin hyväksytty korko
Painotettu keskiarvokorkoHyväksyttyjen korkojen keskiarvo
MaksimikorkoYlin tarjottu korko
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 46
Vakiohuutokaupat
– Maksimissaan 24 tuntia huutokauppailmoituksen ja jakopäätöksen välillä
– Huutokauppailmoitus: T-1, jakopäätös: T, selvitys: T+1
Pikahuutokaupat
– Maksimissaan 90 minuuttia huutokauppailmoituksen ja jakopäätöksen välillä
– Selvitys saman päivän aikana
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 47
Käänteisoperaatiot
– Eurojärjestelmä ostaa tai myy vakuuksiksi hyväksytyiksi luokiteltuja arvopapereita takaisinostosopimuksin tai suorittaa vakuudellisen luoton, jossa hyväksytyiksi luokiteltuja arvopapereita käytettään vakuuksina.
– Pääasiallisin instrumentti likviditeettiä lisäävissä operaatioissa
Kiinteät talletukset
– Vastapuolille tarjotaan mahdollisuus tehdä korollisia talletuksia
– Pääasiallisin instrumentti likviditeettiä kiristävissä operaatioissa
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 48
Kiinteäkorkoiset huutokaupat
– Vastapuolet jättävät tarjoukset määrälle, jonka he ovat valmiita lainaamaan tai tallettamaan EKP:n neuvoton asettamalla kiinteällä korolla
– Perusrahoitusoperaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina tammikuusta 1999 kesäkuuhun 2000
Vaihtuvakorkoiset huutokaupat
– Vastapuolet jättävät tarjoukset sekä määrälle että korolle, jolla he ovat valmiita lainaamaan tai tallettamaan
– Kesäkuusta 2000 eurojärjestelmä on toteuttanut perusrahoitusoperaatiot vaihtuvakorkoisina soveltaen minimitarjouskorkoa
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Vaihtuvakorkoisia tekniikoita:
Monikorkoinen menettely (amerikkalainen huutokauppa)
– Sovellettu korko on se, jolla tarjottu määrä on jätetty
Yksikorkoinen menettely (hollantilainen huutokauppa)
– Sovellettu korko on kaikille tarjotuille määrille alin hyväksytty korko, eli marginaalikorko
49
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 50
Huutokauppamenettelyt: perusrahoitusoperaatiot
Esimerkki:
Minimitarjouskorko 4,00 %
Korko % Määrä mrd. KumulatiivinenJätetyt tarjoukset 4,26 1 1
4,22 19 204,21 20 404,20 50 904,19 40 1304,18 80 2104,17 50 2604,16 50 310
Jaettu likviditeettimäärä, mrd. 170Marginaalikorko 4,18 %Jakoprosentti marginaalikorolla 50,00 %Keskiarvokorko 4,20 %
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 51
Vastapuolet voivat käyttää maksuvalmiusjärjestelmää omasta aloitteestaan
EKP:n neuvosto päättää maksuvalmiusjärjestelmään sovellettavista koroista
Tehtävät:
– Lisätä tai vähentää yön yli –likviditeettiä vastapuolten väliaikaisiin likviditeettitarpeisiin
– Muodostaa käytävä, jonka sisällä yön yli –korko voi liikkua
– Viestiä tarvittaessa rahapolitiikan tilasta
Maksuvalmiusjärjestelmä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 52
Maksuvalmiusluotto
– Luottolaitokset voivat käyttää maksuvalmiusluottoa saadakseen yön yli –lainan kansallisesta keskuspankista
– Vakuudellinen luotto, ei muita määrärajoitteita
Yötalletus
– Luottolaitos voi tehdä yön yli –talletuksen kansalliseen keskuspankkiin
– ei määrä rajoitteita
Päivänsisäinen luotto helpottaa maksuliikennettä
Maksuvalmiusjärjestelmä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n politiikkakorot ja eonia
0
1
2
3
4
5
6
1999 2001 2003 2005 2007 2009
Korkoputki Perusrahoitusoperaation minimitarjouskorko Eonia yön yli -korko
Lähde: Euroopan keskuspankki.
Prosenttia
53
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 54
• 2% alle 2 vuoden vastuista• Laajentaa likviditeettivajetta• Pienentää lyhyiden korkojen volatiilisuutta
− Varantojen pidon keskiarvoistus
• Keskuspankki maksaa korkoa Ei ole kustannus pankkijärjestelmälle
• Velvoitteen koolla ei ole juurikaan merkitystä− Keskiarvoistaa likviditeettishokit
− Voi helpottaa transaktioiden settlausta, mutta päivänsisäinen luottolimiitti riittäisi
• Voi olla myös vapaaehtoinen (UK) tai 0 (Riksbank)
Vähimmäisvarantojärjestelmä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Normaaliolojen likviditeetinhallinta
55
• Jälleenrahoitusoperaatiot mitoitetaan siten, että pankit täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa
• Pankit haluavat lainata vähintään tämän määrän, koska muutoin jotkut niistä joutuisivat hakemaan maksuvalmiusluottoa
• Pankit eivät halua enempää keskuspankkirahaa, koska velvoitteen ylittäville talletuksille ei makseta korkoa ja keskuspankin tarjoaman talletusmahdollisuuden korko alittaa ohjauskoron
• Reservit eri päivinä substituutteja toisilleen
• Martingale-hypoteesi ohjaa markkinakoron lähelle ohjauskorkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Reservien kysyntä, tarjonta ja korot
56
Ennen viimeistä päivää
Viimeisenä päivänä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 57
Lähde: Papadia & Välimäki, 2011
-100.0
-80.0
-60.0
-40.0
-20.0
0.0
20.0
40.0
60.0
80.0
100.0
EU
R b
illi
on
s
3.00
3.20
3.40
3.60
3.80
4.00
4.20
4.40
4.60
4.80
5.00
%
Daily reserve surplus/deficit (left-hand scale) Average daily reserve surplus (left-hand scale) EONIA (right-hand scale)
MRO with benchmark +1.0 bn
MRO with benchmark +1.0 bn
MRO with benchmark +1.0 bn
MRO with benchmark +1.0 bn
regular LTRO of 50 bn
Normaaliaikojen esimerkki: pitoperiodi 11.7. – 7.8. 2007
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Varantovelvoitteen täyttö pitoperiodin sisällä: keskimääräiset varantotalletukset suhteessa velvoitteisiin ennen kriisiä
58
85 %
90 %
95 %
100 %
105 %
110 %
115 %
05101520
number of remaining days in a maintenance period
Source: Bank of Finland
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Eonian kehitys pitoperiodin sisällä:
eonia – minimitarjouskorko (keskiarvo ja +/- 2 keskihajontaa)
59
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö vähäistä ennen kriisiä
60
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan vastapuoliasema
Oikeus osallistua markkinaoperaatioihin Oikeus käyttää maksuvalmiusjärjestelmää Suomen Pankin vastapuolen tulee olla
– sijoittunut Suomeen. Pää- tai haarakonttori (branch)– Vähimmäisvarantojärjestelmän alainen– Vakavarainen ja EU:n harmonisoidun valvonnan alainen– Täyttää toiminnalliset ehdot
2300 vastapuoliaseman omaavaa luottolaitosta euroalueella
61
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Vakuuspolitiikka
Erittäin ratkaisevassa osassa rahapolitiikkaa Vakuuskehikko vaikuttaa merkittävästi omaisuuserien
arvostukseen EKP:llä jo ennen kriisiä laaja vakuusmateriaali (ja
vastapuolijoukko) kuitenkin lisähelpotuksia tehtiin Keskuspankki ei ole likviditeettirajoitteinen, joten
optimaalista hyväksyä vakuuksiksi myös epälikvidiä materiaalia erityisesti likviditeettikriisissä
Haircutit ja määrärajoitteet oleellinen osa riskienhallintaa– Ilman näitä Greshamin laki (bad money drives out good)
Omien katettujen- ja valtion takaamien velkakirjojen käyttö?
62
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 63
Vakuuksiksi toimitettujen omaisuuserien määrä ja suurimmat luottomäärät
-
250
500
750
1,000
1,250
1,500
1,750
2,000
2004 2005 2006 2007 2008 2009
-
250
500
750
1,000
1,250
1,500
1,750
2,000
Total collateral putforward
of which: Outstandingcredit
Peak outstanding credit
Lähde: EKP
eurojärjestelmälle tuodut vakuudet
keskimääräinen luottomäärä
suurin luottomäärä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Eurojärjestelmän vastapuolipankkien vakuudet
64
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Fedin avomarkkinaoperaatiot
• Vasta 95 alkaen julkaisi targetin, 94 stanssi• Dual mandate, mutta kohti inflaatiotargetointia SOMA (System Open Market Account) Pysyviä ja tilapäisiä transaktioita
– Pysyvillä katetaan trendinomaiset likviditeettimuuttujat (käteisen kasvu katetaan ostamalla valtion velkakirjoja)
– Tilapäiset repoina (annettaessa) ja reverse repoina (kuivattaessa)
• Fed ei aiemmin voinut targetoida reservien määrää ja korkoa. Nyt voi maksaessaan reserveille korkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
• Required reserves pieni. Kontrolloi reservejä siten, että fed funds asettuu tavoitetasolle
• NBR=RR+ER-BR• Varantovaatimus ja maksujen selvittäminen tärkeimmät
kysyntätekijät seteleiden ja treasuryn talletusten ohella• Discount window hyvin stigmatisoitunut, ei tehokas katto• Vastaavasti lattia tehoton, koska ei makseta GSE:lle
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskuspankkien taseiden muutos suhteessa bruttokansantuotteeseen
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
05/06 11/06 05/07 11/07 05/08 11/08 05/09 11/09 05/10 11/10
Federal Reserve EKP Bank of England% bruttokansantuotteesta
Lähde: EKP , Bank of England ja Fed, Reuters
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Likviditeettikriisi
Likviditeettispiraalit– Pääoma ja vakuusarvorajoitteet deleverage likvidoi
omaisuuseriä arvonalentuminen pääoma ja vakuusarvorajoitteet muille etc…
– Markkinarahoitus hankaloituu taseposition epävarmuuden vuoksi Likviditeetin tarjoaminen muille loppuu (flight to quality, flight to liquidity, liquidity hoarding)
– Ehdolliset kassavirrat (margin calls, credit lines, talletuspako)– FX-likviditeetti, swap-markkina ja money market fund run– Riski ja Knightian uncertainty kaksi eri asiaa– Omaisuuserien arvo eroaa fundamenteista– Lender of last resort: Keskuspankki ei ole likviditeettirajoitteinen.
Voi pysäyttää spiraalin ja mahdollistaa solventtien mutta epälikvidien pankkien toiminnan jatkuminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
It´s all about the balance sheet!
Maturiteettitransformaatio ja Diamond-Dybvig bank run– Epälikvidit omaisuuserät ja likvidit vastattavat
Yksityiset tallettajat eivät pääosassa vaan tukkurahoitus Omaisuuserien muuttuminen epälikvideiksi korosti Yksinkertaistettu pankin tase:
Varat Velat
Käteinen ja reservit Talletukset
Lainat Sijoitustodistukset
Arvopaperit Rahamarkkinarahoitus
Likvidit Velkakirjat
Epälikvidit Etuoikeutetut
Alisteiset Katetut
Pääoma
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Perusrahoitusoperaatioiden korot suhteessa EKP:n ohjauskorkoon (minimitarjouskorko)
71
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009
Marginaalikoron ja ohjauskoron erotusPainotetun keskikoron ja marginaalikoron erotus
Lähde: Suomen Pankki.
Prosenttiyksikköä
PTMO/MP
Mika Arala 25.3.2009
Kriisi alkaaSiirtyminen full allotmentiin
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Korkokäsitteitä Eonia
– Päivittäin laskettu efektiivinen yli yön-markkinakorko– Volatiilisuus haitallista, jos leviää pitkiin korkoihin
Eoniaswap– Sopimus vaihtaa edellämainittua kiinteään korkoon (1vko-2v)
Euribor– Uskomus prime-pankkien välisten luottojen korosta (1vko–12kk)– Ei siis heijasta kontribuoivan pankin omaa rahoitusasemaa
Eurepo– Uskomus prime-pankkien prime-vakuudellisten luottojen korosta– -Tendenssi siirtyä vakuudelliseen rahoitukseen myös rahamarkkinoilla
(covered bondit pitkässä)
Euribor-futuuri– 3kk euriborin odotettu taso sopimuksen erääntyessä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Vakuudettomat ja vakuudelliset korot erkanevat toisistaan elokuussa 2007
73
0.50
1.50
2.50
3.50
4.50
5.50
6.50
01/06 05/06 09/06 01/07 05/07 09/07 01/08 05/08 09/08 01/09
12 kk:n euribor-korko 12 kk:n eoniaswap-korko EKP:n ohjauskorkoProsenttia
Lähde: Bloomberg
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Perusteet epätavanomaisille toimille
Luottolaman ehkäiseminen helpottamalla poikkeuksellisen vaikeita rahoitusolosuhteita
Korkoaseen tukeminen likviditeettitoimilla Rahapolitiikan välittymisen kannalta tärkeiden
markkinasegmenttien tukeminen kohdennetuin toimin Likviditeettispiraalien ja pakkomyyntien estäminen Financial stability
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kriisin 1. vaihe
Jälleenrahoituksen maturiteetin pidentäminen Ajoituksen muuttaminen siten, että etupainoinen
varantojen täyttö mahdollista Hienosäätöoperaatioita Pankkienvälinen markkina toimii vielä jotenkuten.
Pidempiaikainen vakuudeton rahoitus vaikeutuu Kaikki toimet normaalien työkalujen puitteissa Valtioiden tehtävä pääomittaa ja taata pankkien vastuita
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kriisin 2. vaihe
Pankkienvälinen markkina jähmettyy täysin Rahamarkkina siirtyy keskuspankin taseeseen.
Pankkijärjestelmä siirtyy nettotarpeistaan bruttotarpeisiin
Fixed rate full allotment– Likviditeettiepävarmuuden poistaminen
12kk operaatiot– Pysyvä likviditeettiylijäämä ja korkojen lasku– Full allotment pitkissä alensi myös likviditeettipreemioita
Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma– Pankeille tärkeän rahoituskanavan elvyttäminen– Ensi- ja jälkimarkkina-aktiivisuuden tukeminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Euroalueen vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen eroja kriisin aikana
77
0.00
0.25
0.50
0.75
1.00
1.25
1.50
1.75
2.00
2.25
2.50
01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 01/11
1 kk 3 kk 12 kk
Lähde: Bloomberg.Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä
Prosenttiyksikköä
Kriisi alkaa
Bear Stearns
Lehman
Koronlasku FRFA
12kk, CBPP
Velkakriisi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 78
Riskipreemion hajoitus luotto- ja likviditeettipreemioon
0
50
100
150
200
25001
/05/
2007
01/0
9/20
07
01/0
1/20
08
01/0
5/20
08
01/0
9/20
08
01/0
1/20
09
01/0
5/20
09
01/0
9/20
09
EURIBOR - EUREPO spread (12m) best bank CDS
Lähde: Papadia & Välimäki, 2010
Likviditeettipreemion kutistuminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Pankkisektori likviditeetti-ylijäämäiseksi
79
-150
-50
50
150
250
350
450
01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 09/10 01/11
Ylimääräinen likviditeetti euroalueen pankkijärjestelmässä*30 päivän liukuva keskiarvo
Miljardia euroa
Lähde: Suomen Pankki* Varantotalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan operaatiot (pl. osto-ohjelmat)
80
-400
-200
0
200
400
600
800
1 000
01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 01/11
Pitempiaikaiset operaatiot (6 kk) Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk)Pitempiaikaiset operaatiot (1 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko)Pitempiaikaiset operaatiot (12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv)Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv)
Lähde: Suomen Pankki.
Miljardia euroa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n ohjauskorko ja rahamarkkinakorot
81
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
4.0
4.5
5.0
5.5
6.0
01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 01/11
EKP:n ohjauskorko Eonia Euribor 3kk Euribor 12kk
Lähde: Bloomberg.
Prosenttia
Likviditeetin lisääntyminen
Likviditeetin kuivuminen
Koronnosto-odotukset
Koronlasku-dotukset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Likviditeetti ja markkinakorot (markkinakorkojen ja likviditeetin suhde, punaisella korkoputki)
82
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Etupainoinen varantojen täyttö
83
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
FX-määräinen jälleenrahoitus
Vakavia ongelmia eurooppalaisilla pankeilla päästä käsiksi kohtuuhintaiseen USD- ja CHF-rahoitukseen
Syynä erityisesti rahamarkkinarahastojen ongelmat ja haluttomuus rahoittaa eurooppalaisia nimiä
Vastaava efekti myöhemmin velkakriisissä EKP:n vakuudet käytössä Hinnoiteltu back stopeiksi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 85
USD –määräinen jälleenrahoitus (ent. TAF)
0
50
100
150
200
250
300
12/07 02/08 04/08 06/08 08/08 10/08 12/08 02/09 04/09 06/09 08/09 10/09 12/09 02/10 04/10 06/10
USD TAF 28 pv USD TAF 84 pv USD TAF O/N
USD TAF 7 pv USD FX swap 7-84 pv Yhteensä
Miljardia dollaria
Lähde: Suomen PankkiPTMO
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 86
CHF–määräinen jälleenrahoitus
0
5
10
15
20
25
30
1.10.2008 1.12.2008 1.2.2009 1.4.2009 1.6.2009 1.8.2009 1.10.2009
CHF Swap 84 days CHF Swap 7 days Total
EUR million
Source: Bank of Finland.PTMO
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 87
Fedin aakkossoppa
TDWP
TAF
PDCF
TCE
RCA
TSLF
SFP
AMLF
CPFF
MMIFF
TALF
GSE
TSY MBS
DW
Bear Stearns, AIG
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Fedin aakkossoppa järjesteltynä
Lender of last resort
Credit easing suoraan sijoittajille ja lainanottajille
Osto-ohjelmat (credit easing ja quantitative easing)
Dollarirahoitusta kansainvälisesti tukevat ohjelmat
Siirrytty credit easingista quantitative easingiin Fokus Fedin taseen varoista vastattaviin
88
TDWP TAF PDCF TCE
RCA
TSLF
SFP (Treasury laski liikkeelle lyhyitä velkakirjoja ja talletti Fediin)
AMLF CPFF MMIFFTALF
GSE 175 mrd TSY 900 mrd + erääntyvät MBSMBS 1450 mrd
DW
TAF
Bear Stearns, AIG
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Fedin taseen kehitys
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Quantitative easing
QE on omaisuuserän vaihto (asset swap) Sen sijaan, että valtio laskee liikkeelle lyhyitä velkakirjoja
esim yli yön se ostaa omia velkakirjojaan, sillä Fed maksaa korkotuottonsa takaisin valtiolle
Teho perustuu portfoliorakenne-efektiin. Sijoittajat korvaavat treasury-omistuksensa muilla omaisuuserillä arvonnousu
Signalointi vaikutus: Fed valmis stimuloimaan Inflaatio-odotuksen nousu reaalikoron lasku
pysyvätkö odotukset ankkuroituneina? Minimaalinen vaikutus likviditeettipreemioon. Treasury-
paperi läpi kriisin likvidiä
90
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Credit easing, Enhanced credit support
Fed käytti ensivaiheen toimistaan termiä credit easing EKP preferoi termiä enhanced credit support Eivät tähtää määrälliseen keventämiseen vaan tiettyjen
rahoitusmarkkinasegmenttien rahoitusolojen helpottamiseen
EKP:n laaja vastapuolijoukko ja pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä mahdollisti toimimisen pankkisektorin kautta
Fed joutui ohittamaan monin paikoin pankkijärjestelmän
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Työkalut likviditeetin kuivaamiseen ja/tai korkojen nostoon
Koronmaksu reserveille: erillinen talletusfasiliteetti (EKP) tai kaikille reserveille (Fed ja BoE)– Fed sai oikeuden lokakuussa 2008
Sijoitustodistukset Määräaikaistalletukset Reverse repot Arvopaperien myynti
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Lavea ja kapea rahapolitiikan toteutusjärjestelmä
Toiminta kriisissä? Rahamarkkinan aktiivisuus? Tasapuolisuus? Tehokkuus?
93
Lähde: Papadia & Välimäki, 2010
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Velkakriisi ja EKP:n operaatiot
Exit-strategian pysäyttäminen ja full allotmentin palauttaminen. Ylimääräinen 6kk
USD-back stopin palauttaminen (määrät pieniä) SMP-ohjelma parantamaan velkakirjamarkkinoiden
tiettyjen segmenttien toimintaa– Valtionlainamarkkinat benchmarkkeja– Avoin määrältään ja ajoitukseltaan vrt CBPP– GR valtionlainojen hyväksyminen vakuuksiksi reittauksesta
riippumatta– Sterilisointioperaatiot
Kriisimaiden pankkijärjestelmät riippuvaisiksi eurojärjestelmästä (persistent bidders)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Korkoeroja Saksaan (10 v.)
95
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
10.0
01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11
Kreikka Irlanti Italia Suomi Espanja Portugali%
Lähde: Bloomberg
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 96
Rahapolitiikan osto-ohjelmat CBPP ja SMP
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Exit-strategia
Gradual phasing out tilanteen mukaan– Ehdittiin jo aloittaa keväällä 2010
Pitkien operaatioiden toteutuksen lopettaminen Indeksoidut pitempiaikaiset operaatiot Siirtyminen vaihtuvakorkoisiin ja määrältään rajattuihin
operaatioihin Separation principle takaa korko- ja likviditeettipolitiikan
irrallisuuden– Koronnostot mahdollisia ennen likviditeettitoimien poistoa
Automaattinen exit, sillä kannustaa markkinaehtoisen rahoituksen paluuseen (ohjauskorko-yötalletuskorko spread)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskuspankkien haasteet tulevaisuudessa
Likviditeettiriskin uudelleenhinnoittelu? Tendenssi vakuudelliseen rahoitukseen? Basel 3 ja erityisesti likvidien varojen sääntely? Talouden ja rahoitusmarkkinoiden epätasapainot?
– Taking away the punch bowl– Leaning against the wind
98
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Puheenaiheita markkinoilla
Euroopan velkakriisi. Ratkaisu viikon kuluttua? Fedin QE ja vaikutukset kehittyviin talouksiin? Raaka-aineinflaatio. Uusi öljy- ja ruokakriisi? Kiinan valuuttakurssipolitiikka? Rahoitusmarkkinoiden sääntely? Japanin maanjäristys?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Lisätietoa
Enhancing Monetary Analysis (EKP:n nettisivuilta ilmaiseksi)
The Concrete Euro Rahapolitiikan toteuttaminen euroalueella (General
Documentation) Euro & Talous kvartaaleittain EKP:n kuukausikatsaus
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kiitos!
101
Yhteystiedot:niko.herrala@bof.fi
010 831 2239
Recommended