Leo Stranius Yhdyskuntatieteiden laitos Tampereen yliopisto leo.stranius@uta.fi

Tutkimusongelmana yhteiskunnalliset liikkeet

YMPOA8 – Ympäristöpolitiikan tutkimusongelmia5.3.2009

Leo Stranius

Yhdyskuntatieteiden laitosTampereen yliopistoleo.stranius@uta.fi

• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo.

Source: HS 25.3.2008

Esityksen sisältö

• Yhteiskunnallisten liikkeiden teoreettinen tausta

• Kansalaistoiminnasta

• Ympäristöliikkeet

• Esimerkkejä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta

• Haasteita ja mahdollisuuksia

Teoreettinen tausta

Yhteiskunnallisten liikkeiden teoria

– Poliittinen mahdollisuusrakenne (Tarrow)– Mobilisaatio (Melucci, Della Porta & Diani)– Kehykset (Benford & Snow, Väliverronen)

– ks. esimerkiksi McAdam, McCarthy & Zald 1996; Melucci 1996; Tarrow 1998; Della Porta & Diani 2006.

Poliittinen mahdollisuusrakenne

• Mahdollisuusrakenteita luovat;– lisääntyvät osallistumismahdollisuudet– poliittisessa järjestelmässä vallitseva

epävarmuus– vaikutusvaltaiset liittolaiset– valtaapitävien väliset ristiriidat– julkisuus

Mobilisaatio

• Tapahtuma tai prosessi, jonka myötä joukosta yksilöitä muodostuu yhteiskuntaan aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivä joukko.

• Yhteiskunnallisia liikkeitä voidaan tarkastella syklisten nousujen ja laskujen kautta.

• Kollektiivisen toiminnan muoto.

Yhteiskunnallisten liikkeiden kehykset

• Diagnostinen (ongelman määrittely)

• Prognostinen (ratkaisun esittäminen)

• Motivoiva kehystäminen

Kansalaistoiminnasta

Kansalaistoiminnasta

• Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) – läheinen kytkentä valtioon– yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus

• Uusien osallistumismuotojen luonteena– eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien,

yhdistysten tai puolueiden kautta – vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi

hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

Muodollinen ja epämuodollinen kansalaistoiminsta

• Epämuodollisella (unconventional) kansalaistoiminnalla tarkoitetaan yhteiskunnallista toimintaa, joka ei kanavoidu virallisten puolueiden tai vaalien eikä rekisteröityneiden järjestöjen nimissä tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi.

• Riippumatonta poliittisista puolueista tai rekisteröityneistä yhdistyksistä.

• Kansalaistoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnat ovat tulleet huokoisemmiksi

Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä?

• Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa.

– Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti:

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

Neljäs kalapuikko

• Vantaalainen 13-vuotias koululainen otti lautaselleen ylimääräisen kalapuikon.– Koulu kutsui paikalle poliisin selvittämään tapahtumaa.

• Helsingin Sanomien verkkosivuille tuli muutamassa päivässä uutisesta yli 900 kommenttia.

• Facebook-ryhmään (neljäs kalapuikko) liittyi hetkessä yli 11 000 käyttäjää

• “Ylimääräisen kalapalan ottamisesta puhjennut kriisi kärjistyi mellakan partaalle Vantaankosken yläasteella” Iltasanomat 14.1.2009

Verkkovoimaa

• IRC-Galleria: 506 000 jäsentä• Facebookissa noin 469 000 – 920 000

suomalaista• Suomalaisia blogeja noin 265 000• www.adressit.com -sivuston 25 suosituinta

adressia: 735 000 allekirjoitusta

• Lähteet: IRC-Galleria, Facebook, Tilastokeskus, www.adressit.com

• Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan

• Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista

• Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa

• Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet

• Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä

– Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

Arkielämän politiikka

• Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa (2006) todetaan:

– ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

Notkean modernin kansalaistoiminta (Bauman)

• Yksilöllistettyjen toimijoiden sitouttaminen kansalaisuuteen, yhteisiin liikkeisiin tai arvoihin, tuntuu mahdottomalta.

• Hetkellisesti verkostoituneita yhteisöjä, jotka ovat hauraita ja keskittyvät vain yhteen ominaisuuteen tai päämäärään.– ”narikkayhteisöjä”, ”karnevaaliyhteisöjä”.

Ympäristöliikkeet

Ympäristöliikkeen aallot Suomessa

• modernin ympäristötietoisuuden synty ja yhteiskunnallinen radikalismi (1967–1970)

• ympäristöliikehdinnän kukoistuskausi - vaihtoehtoinen elämäntapa ja vihreä liike (1979–1982)

• metsäaktivismi ja ympäristöliikehdinnän biologisoituminen (1987–1990)

• eläinoikeusaktivismi ja oikeudenmukaisuuskysymysten paluu (1995–1998)

• globalisaatiokriittinen liikehdintä ja aktivismin kansainvälistyminen (1999–2001).

Vakiintuneet vaikuttajat, kampanjajärjestöt, epämuodolliset verkostot

Vakiintuneet vaikuttajat

Kampanjajärjestöt Ryhmät ja projektit

Suomen luonnonsuojeluliitto

Greenpeace Valtavirta-verkosto

WWF Maan ystävät Kierrätysliike ja nuukuusviikko

Luonto-Liitto Dodo Älä osta mitään -päivä

Haasteita

Mobilisoitumisen haasteet

Vakiintuneet vaikuttajat

Kampanjajärjestöt Epämuodolliset verkostot

Yksilöllisyyden ylikorostuminen

Vaikea saada mukaan uusia toimijoita

Haasteena yleistoiminnan pyörittäminen kaiken muuttuessa projekteiksi

Ihmisiä helpompi saada mukaan hetkelliseen toimintaan

Ammattimaisuus ja asiantuntijuus

Yhteistyö hallinnon kanssa tiivistyy ja vaikuttamis- mahdollisuudet paranevat

Toiminta pystyttävä perustelemaan uskottavasti

Kamppailua käydään mielikuvilla, toisaalta verkostojen tuoma asiantuntemus vahvuutena

Etääntyminen ihmisistä

Muodollinen toiminta korostuu, lausunnot ja komiteatyö

Kampanjoita toteutetaan ylhäältä ohjatusti ja keskitetysti

Toiminta muuttuu anonyymiksi, ei selvää kenen puolesta tai kenen suulla puhutaan

Mahdollisuuksia

Mahdollisuudet Vakiintuneet vaikuttajat

Kampanjajärjestöt Epämuodolliset verkostot

Ihmisten osallistumispotentiaalin laukaiseminen

Vähäinen Huomattava Keskinkertainen

Ydinaktivistien määrä ja kyky toimia Keskinkertainen Huomattava Huomattava

Toimintakeinojen luonne ja julkisuus Keskinkertainen Huomattava Huomattava

Vaikuttavuus lainsäädäntöön ja hallintoon

Huomattava Keskinkertainen Vähäinen

Esimerkkejä epämuodollisesta kansalaistoiminnasta

Talonvaltaus

Kuva: Helsingin Sanomat 2.4.2008 / Jyväskylän talonvaltaus päättyi rauhallisesti

• www.porkkanamafia.fi – Organisoituminen verkossa– Takana ei virallisia yhdistyksiä tai järjestöjä– Hauskaa, innostavaa, performatiivista ja

julkisuushakuista– Mukaan helppo tulla ja vielä helpompi irrottautua– Tavoitteena moraaliprotestin ja yhteiskunnallisen

vallankumouksen sijaan pienet muutokset nykytodellisuudessa ja ajattelutavoissa

Roska Päivässä -liike

Kuva: http://www.roskapaivassa.net/

7 johtopäätöstä

Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen

Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen

Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon

Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen

Rakenteista verkostoihin

Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen

Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin

Aktivismin ulottuvuudet

Sitoutumaton Sitoutunut

Aktiivinen vaikuttaja

Reppu- ja elämäntapa-aktivistit

Järjestöpuurtajat

Passiivinen osallistuja

Kevytaktivistit Rivijäsenet

Haasteita

• Ihmisten osallistumista vaikea kiinnittää

• Hallinto järjestökeskeinen

• Valta ja vastuu eivät kohtaa

• Saavutuksia vaikea mitata

• Vaikea saada tavoitteita läpi

Mahdollisuuksia

• Yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat• Tarvitaan vain vähän (taloudellisia- tai

asiantuntija-) resursseja• Ihmisillä enemmän matalan kynnyksen

tarttumapintoja• Verkkoyhteisöissä valtava

mobilisaatiopotentiaali• Edistää avoimmuutta ja läpinäkyvyyttä

(”jokuvelivalvoo”)

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@uta.fipuh. 040-754 7371