View
246
Download
5
Category
Preview:
DESCRIPTION
Tulevaisuuden kotitalousluokka oppimisympäristönä
Citation preview
Heli Kemppainen, Henna Vihervuori ja Salla Willman
KOTITALOUSLUOKKA TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOFilosofinen tiedekunta
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajan koulutuksen osastoKotitalousopettajien koulutus
Tenttitehtävä Joulukuu 2010
2
Sisältö
1 JOHDANTO......................................................................................................................................3
2 OPETUKSEN/OPPIMISYMPÄRISTÖMME SUUNNITTELUN VIITEKEHYS..........................4
3 KUVAUS TULEVAISUUDEN KOTITALOUSLUOKASTA..........................................................5
4 OPPIMISEN/OPISKELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME....11
4.1 Esimerkki oppimisympäristössä työskentelystä tutkivaa oppimista hyödyntäen.........................12
4.2 Muita esimerkkejä eri oppimismalleista.......................................................................................13
5 OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME TOTEUTUVIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI........................15
6 OPPIMISYMPÄRISTÖN TOTEUTUKSEEN LIITTYVÄT VAIKEUDET.................................15
LÄHTEET..........................................................................................................................................16
3
1 JOHDANTO
Tenttitehtävänä oli laatia kuvaus tulevaisuuden oppimisympäristöstä. Ryhmämme teki kuvauksen
tulevaisuuden kotitalousluokasta yläkouluopetuksessa. Oppimisympäristössämme tapahtuvan
opetuksen lähtökohtana ovat sosiokulttuurinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen, koska näemme
niiden kuuluvan yhä vahvemmin tulevaisuuden opiskeluun ja oppimiseen. Yhteistoiminnallisen
oppimisen taustalla on monia oppimisteorioita, joista muun muassa sosiokulttuurinen näkökulma
yksilön kehityksestä painottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisprosessissa.
Sosiokulttuurinen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen perustuu yhteisön ja kulttuurin
tarjoamiin tietoihin ja työkaluihin. Yhteisön mukanaolo tuo lisää aiempaa tietoa auttaa oppijaa
tulkitsemaan asioita muidenkin näkökulmasta. Tämän vuoksi opiskelu tulevaisuuden
kotitalousluokassamme tapahtuu pienryhmissä. Tarkoituksena on kehittää oppilaiden oppimis-,
ajattelu-, ongelmanratkaisutaitoja sekä sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Oppisisältöjä
lähdetään rakentamaan oppilaiden omien toiveiden ja mielenkiinnon mukaan, mikä parhaassa
tapauksessa lisää motivaatiota ja tekee oppilaista aktiivisia toimijoita. Oppimisympäristössämme
tapahtuvan opetuksen mallina on siis oppilaslähtöisyys, joka tapahtuu sosiaalisessa kontekstissa;
kasvotusten luokkaympäristössä tai ajasta riippumattomana verkkoympäristössä.
Oppimisympäristössämme kotitalouden opetukseen on integroitu eri oppiaineita eli siinä painottuu
poikkitieteellisyys. Oppimisryhmien työskentelyä ohjaavat projektiohjaajat sekä eri aineiden
opettajat joiden roolina on olla oman aineen asiantuntija. Kollaboratiivista oppimista tukevat myös
yhteistyö eri alojen tutkijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen
oppiminen jolloin oppilaat pystyvät hahmottamaan isoja aihekokonaisuuksia perinteisistä
oppiainerajoista riippumatta. Oppimisympäristössämme korostetaan oppilaiden omaa oivaltamista,
luovuutta sekä kriittisen ajattelun ja kulttuurisen lukutaidon lisäämistä. Tärkeää on, että opittuja
asioita, ratkaisuja sekä menetelmiä voidaan soveltaa arkielämään.
Oppimisympäristömme suunnittelun pohjana käytimme opetuksen suunnittelun viitekehystä (West,
L & Staub, F. 2003), joka on esitelty seuraavassa kappaleessa.
4
2 OPETUKSEN/OPPIMISYMPÄRISTÖMME SUUNNITTELUN VIITEKEHYS
Opetussuunnitelma: väljä, ei tarkkoja oppiaineiden rajoja, poikkitieteellisyys
Opetusmalli: Perustana oppilaslähtöisyys: oppilas on aktiivinen ja oppiminen tapahtuu
sosiaalisessa kontekstissa (kasvotusten tai verkossa)
Middle-in mallit; ankkuroitu opetus, kollaboratiivinen oppiminen. Bottom-up malli;
ongelmaperustainen oppiminen, tutkiva oppiminen.
Kenelle: yläkouluikäiset, ei tarkkoja luokka-asteita
Standardit: yhteiset sekä työryhmien omat toimintakäytännöt ja säännöt, arviointi,
oppimisympäristöt
Mitä: kotitaloutta johon muiden aineiden integrointia
Miten: pienet oppimisryhmät, useita projektiohjaajia, opettajan roolina on olla oman aineen
asiantuntija, tutkivaa oppimista hyödyntämällä
Miksi: saada oppilaat toimimaan aktiivisesti, motivaation synty oppilaista itsestään (sisäinen
motivaatio) ja heidän mielenkiinnonkohteista. Tavoitteena oma oivaltaminen, kokonaisvaltainen
oppiminen (kokonaisuuksien ymmärtäminen) sekä arkielämään liittyvä konteksti (ratkaisuja
5
voidaan soveltaa arkielämään). Luovuuden, viestinnän, tvt-taitojen, kriittisen ajattelun ja
kulttuurisen lukutaidon lisääminen. Auttaa opettajaa ja oppilaita kehittämään omia oppimiseen ja
tutkimiseen liittyvää asiantuntemustaan. Kehittää: oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun
taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista.
Oppimisen ja opettamisen teoriat: sosiokulttuurinen oppiminen (kollaboratiivinen oppiminen)
Kasvatusfilosofia: sosiokonstruktivismi
3 KUVAUS TULEVAISUUDEN KOTITALOUSLUOKASTA
Muutokset ja mitä visionäärinen kotitalousluokka vaatisi onnistuakseen
• Kouluinstituutioon muutoksia• Opetussuunnitelmaan muutoksia• Luokkajako pois• Ainejako pois (ainakin osittain)• Avarakatseisuutta• Teknologiaa• Rahaa (sijoittajat mukaan)• Uudenlainen näkökulma opetukseen ja opettajan
rooliin, opettajasta asiantuntija/ ohjaaja
6
Uusi kotitalousluokka sisältäisi• Keittiön/keittiöt• Kodinhoitohuoneen• Projektiluokan, joka sisältäisi useita ryhmätyötiloja,
pienimuotoisen kirjaston, elektroniikkaa, yhteyden asiantuntijoihin globaalisti
• Laboratorion kokeellista toimintaa varten + pieni pöytäkasvihuone
• Ruokailutila (muunneltava tila, perinteinen pöytä, aasialainen tyyli; tyynyt lattialla)
Tilat ovat jaettu lasiseinillä, sermeillä, verhoilla ja tarvittaessa saadaan lähes yhtenäiseksi tilaksi, jotta näköyhteys eri osioihin säilyisi. Tarvittaessa voidaan ”hallita” suurtakin ryhmää pienellä opettaja määrällä.
Mitä eriosiot tarvitsisivat; Keittiötila(t)
• Tietokoneet upotettuna pöytiin, joista voi hakea ohjeita, katsoa esimerkiksi youtubesta pastan valmistuksen (youtube.com How to cook pasta http://www.youtube.com/watch?v=ZroSAGUlzGs) tai ylipäätään hakea apua jonkun asian valmistumiseen tai tapaan valmistaa
• Elektroniset kirjat ja niiden laittaminen esimerkiksi tietokoneelle suosikkeihin tms.
• Muutoin samat asiat mitä tällä hetkellä keittiöt kotitalousluokissa sisältävät
• Opettaja voi demonstroi esimerkiksi smartboardilla ja sen jälkeen oppilaat voivat katsoa sen ruudulta ja tarkentaa esimerkiksi kuinka opettaja pitääveistä pilkkoessa elintarvikkeita sekä kelata demonstroinnin taaksepäin tai eteenpäin siihen kohtaan joka itsestä tuntui vaikealta. Oppilas voisi katsoa myös kyseisen demonstroinnin uudestaan ja uudestaan.
7
Mitä eriosiot tarvitsisivat; kodinhoitohuone
• Paikka jossa voi konkreettisesti kokeilla eri siivousaineiden vaikutusta ja välineiden käyttöä
• Harjoitella siivoukseen ja vaatehuoltoon liittyviä asioita ja kokonaisuuksia
• Oppilaat voivat opettaa toinen toiselle• Innovatiivisia kodinkoneita, laitteita
Mitä eriosiot tarvitsisivat; Projektiluokka (kuva)
• Vasemmalla on pieni verholla suojattava osa, jossa on kirjahylly kirjoineen, lehtineen. Huoneessa on kaksi tyynyillä tehtyä ryhmäytymispaikkaa. Näissä on tarkoitus antaa ideoiden lennellä sekä mahdollisuus tiedon lisäämiseen kirjoilla ja lehdillä yms. muilla julkaisuilla. Mahdollisuus siis hiljaiseen työskentelyyn sekä keskusteluun projektiryhmän kanssa.
• Oikealla puolella on yksi pyöreä pöytä tuoleineen, jossa voi tehdä mm. postereita ja tehdä vihkoon muistiinpanoja jne. Sitten on siniset penkit ja "entertainment area", josta löytyy mm. DVD-laitteet, tietokone netti yhteydellä, erilaisia tv-ohjelmia valikosta, erilaisia pelejä.
• Isossa tilassa on vielä yksi pelikonsoli alue, jossa voi pelata erilaisia kotitalouteen liittyviä pelejä. Pitää mm. ruokapäiväkirjaa, liikuntapäiväkirjaa sekä Nintendo Wii -tyyppisesti pelata erilaisia liikuntapelejä, jolloin näkee mm. paljonko kaloreita on palanut, paljonko tarvitsee mitäkin ravintoainetta suorittaessa eri lajeja. Tässä siis yksi esimerkki mm. ravitsemuksen opetukseen oppilaille.
8
Mitä eriosiot tarvitsisivat; Laboratoriotila + pieni kasvihuone
• Aine yhteys kemiaan sekä biologiaan• Kokeellinen keittiö• Hiivan, perunajauhon, leivinjauheen, suolan
yms. vaikutukset, miten kemiallisesti reagoivat• Ph-mittareita, mikroskooppeja yms.
9
Mitä eriosiot tarvitsisivat; ruokailutila(t)
• Erilaisia kattaus mahdollisuuksia• Paljon erilaisia astioita, liinoja, servettejä• Ohjeita servettien tekoon
(http://www.duni.com/fi/Kotiisi/kattaus/Lautasliinantaittelu/), kuvia erilaisista kattauksista
• Rauhaa ja vaihtoehtoisesti musiikkilaitteet juhlien järjestämiseen (yhteys oppiaineeseen musiikki)
Mihin kaikkiin oppiaineisiin linkittyy
• Maantieto (esim. (KV-kurssit)• Musiikki• Kielet, äidinkieli• Kemia• Kuvataide• Tietotekniikka• Historia (mm. perinneruuat)• Matematiikka (mm. mittaaminen, budjetointi)• Käsityö (erilaisten materiaalien käsittely)• Terveystieto• Liikunta • Biologia
10
Mitä teknologiaa tarvitaan mm.:
• Videokameroita• Tietokoneita• Erilaisia ohjelmia, pelejä• Laboratoriolaitteet (mm. mikroskoopit)• Kirjoja (myös lisenssit/oikeudet e-kirjoihin)• Sanakirjoja• Mobiiliteknologia
Uusi opettajuus
• Yhteystyö eri aineiden opettajien kanssa• Opettajasta tiimivetäjäksi, ohjaajaksi,
asiantuntijaksi, ylläpitäjäksi• Verkostoituminen valtakunnallisesti ja
globaalisti, ”uusia ideoita yhdessä”-teema• Itse opiskelu ja oman asiantuntijuuden
ylläpitäminen, luovuuden käyttäminen
11
”uudet” oppilaat
• Ei enää opettajan tuputtamia aiheita koko ajan• Tutkiva oppiminen, projektioppiminen• Itseorganisoituva oppiminen• Yksilön ja ryhmän intressien mukaan syntyvien
aiheiden tutkimista ja tekemistä• Aivoriihi käyttöön• Eri ikäiset työskentelevät keskenään, teknologian
myötä myös opiskelu muiden oppilaiden kanssa muissa maissa
4 OPPIMISEN/OPISKELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME
Jokaisella projektilla tai esimerkiksi tutkivan oppimisen ryhmällä on oma projektin ohjaaja, joka
vastaa projektin etenemisestä ja ohjaamisesta. Hänen tulisi myös ohjata oppilaita ottamaan itse
vastuuta kaikista työskentelyn/ projektin osista, alkaen tavoitteiden asettamisesta, toiminnan
suunnittelemisesta ja kysymysten asettamisesta. Projektiohjaaja vastaa myös koko oppiprosessin
arvioinnista ja moniammatillisesta tiimityöstä muiden opettajien ja alan asiantuntijoiden kanssa.
Aineenopettajat toimivat oman alansa asiantuntijoina (esim. kotitalouden opettaja asiantuntijana
keittiötyöskentelyssä, kemian opettaja laboratoriossa ym.) ja auttavat oppilaita asioihin
perehtymisessä, tiedon keräämisessä, tutkimuksessa, demonstroinnissa jne. Lisäksi opettajista tulee
oman ammattikäytäntöjensä tutkija.
Aikataulut projektien ja tutkivan oppimisen toteuttamiselle ovat joustavat. Jokaisella ryhmällä on
oma projektisuunnitelma jossa projektin aikataulu on määritelty.
Oppilailla ja ryhmillä on oma sivusto ”virtuaalinen ilmoitustaulu”, jossa he esittelevät työnsä
etenemistä ja tuotoksia. Projekteissa pyritään toteuttamaan jaettua asiantuntijuutta, jossa ryhmä
kantaa yhteistä vastuuta projektin etenemiseksi. Projekteista annetaan jatkuvaa palautetta: opettaja,
12
ohjaaja ja toiset oppilaat kommentoivat ryhmien töitä ja tiedonkeruun tuloksia, sekä voivat esittää
lisäkysymyksiä. Keskustelu ja palautteen antaminen voi tapahtua joko verkossa tai kasvotusten.
Projektin/ tutkimustyön raportoinnissa ja esittelyssä on monenlaisia mahdollisuuksia. Oppilaat
voivat esimerkiksi viedä tuotoksiaan koulun ”taidehalliin”, jonne kaikki ovat tervetulleita.
Esimerkiksi vanhemmat voisivat käydä siellä katsomassa konkreettisesti paikan päällä omien
lapsien tuotoksia. Ryhmä voi myös viedä tuotoksiaan virtuaaliseen ”taidehalliin” ja kääntää
tuotoksiaan esim. englannin kielelle, jolloin myös kansainväliset kontaktit ja ystävyyskoulut voivat
tutustua tuotoksiin. Projekti/ tutkimustyö voidaan myös esitellä kaikille avoimessa,
vuorovaikutteisessa näyttötilaisuudessa, jossa oppilaat esittelevät valmiita töitään.
4.1 Esimerkki oppimisympäristössä työskentelystä tutkivaa oppimista hyödyntäen
Työskentely aloitetaan luokkatilasta, joka on järjestetty lähes yhtenäiseksi tilaksi. Mukana ovat
kurssille osallistuvat oppilaat, jotka myöhemmin jakautuvat kiinnostusten mukaan pienemmiksi
tutkijaryhmiksi. Lisäksi mukana on projektin ohjaaja, sekä mahdollisuuksien mukaan aineen
opettajia oman alansa asiantuntijoina. Oletuksena on, että oppilaat ovat sisäistäneet jo aiemmissa
projekteissaan tutkivan oppimisen mallin.
Työskentely alkaa kontekstin luomisella. Tutkittava aihe pyritään liittämään todellisen maailman
ilmiöihin ja oppilaat ovat opettajan ohella aktiivisesti mukana pohtimassa aihepiiriä. Tässä
yhteydessä myös oppilaat jakautuvat ryhmiin, jonka jälkeen ryhmät siirtyvät
ryhmätyöskentelytiloihin, esimerkiksi projektiluokan tiloihin ryhmäytymään, suunnittelemaan
toimintaa ja pohtimaan toiminnan tavoitteita, ryhmän sääntöjä, tutkimusongelmia ja miettimään
kysymyksiä kyseisestä aihepiiristä. Ryhmäytyminen ja aiheesta keskustelu jatkuu sosiaalisessa
mediassa. Tavoitteena on luoda oppimisyhteisöön avoin ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda
keskusteluun omat kysymykset ja pohdinnat. Ryhmä esittelee projektin etenemistä ja pohdintojaan
virtuaalisella ilmoitustaululla. Projektiohjaajan roolina on auttaa oppimisyhteisöä etenemään
tutkimuksen suunnittelussa ja itse tutkimuksessa. Opettajat ovat oppilaiden saatavilla myös
mobiiliviestimien välityksellä.
Seuraavaksi ryhmät alkavat luoda työskentelyteorioita, joita arvioidaan kriittisesti. Oppilaat
arvioivat oppimistaan ja tutkimustyön etenemistä, sekä arvioivat mitä tietoja ja taitoja tarvitaan.
Tämän jälkeen ryhmä lähtee etsimään uutta tietoa. Vaikka pääosa työskentelystä tapahtuu
13
formaaleissa luokkatiloissa, työskentelyssä hyödynnetään paljon informaaleja oppimisen lähteitä ja
ympäristöjä. Uuden tiedon etsimisissä hyödynnetään erilaisia lähdemateriaaleja, mutta myös omaa
tutkimusta, havainnointia, kokeiluja, asiantuntijahaastatteluja ja vierailuja. Oppilaat hyödyntävät
työskentelyssään vuorovaikutusta esimerkiksi erilaisten laitosten, museoiden ja organisaatioiden
kanssa (on-site learning). Esimerkiksi jos tutkimuksen aihepiiri liittyy kaloihin, voi ryhmä käydä
tutustumassa kalanviljelylaitoksella, käydä itse kalassa tai haastatella ammattikalastajaa. Oppilaat
hyödyntävät myös erilaisia opetuksellisia verkkosivustoja, kuten esimerkiksi luonnontieteellisen
museon verkkosivuja tai Kalatalouden Keskusliiton verkkosivuja (online learning). Laboratorioissa
voidaan biologianopettajan johdolla tutkia kalan rakennetta ja elintoimintoja, kotitalousluokassa
pohditaan kotitalousopettajan johdolla esimerkiksi kalankäsittelyä, säilyvyyttä, ravintosisältöä ja
kalaruokien valmistusta. Oppilaat voivat myös kuvata eri kalalajeja ja valmistaa itse valokuvat
koulun laboratorioissa. Tarvittaessa tarkennetaan tutkimusongelmaa, luodaan uusia
työskentelyteorioita ja etsitään uutta tietoa.
Oppimisprosessissa tärkeää on jaettuasiantuntijuus koko luokan kesken, koko luokka myös arvioi ja
antaa palautetta löytyneestä tiedosta. Tietoa prosessoidaan, arvioidaan eri lähteiden perusteella ja
kirjoitetaan uudelleen. Pyrkimyksenä on muodostaa oppilaiden keräämästä tiedosta kokonaisuus.
Oppilaat tekevät tutkimustaan näkyväksi verkossa ja julkaisevat myös raportin/ raportteja, jotka
julkaistaan koulun taidehallissa. Ryhmän kanssa voidaan myös järjestää
tutkimuksenesittelytapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille. Tutkijaryhmä voi esitellä tuloksiaan,
tuotoksiaan, videoleikkeitään, prosessin etenemisestä ja arvioita oppimisestaan ja jatkotutkimuksen
tarpeesta.
4.2 Muita esimerkkejä eri oppimismalleista
Ankkuroidussa opetuksen mallissa oppilaat ratkaisevat todellisia ongelmia asiantuntijoiden tavoin.
Oppimistehtävä ankkuroidaan esim. videomateriaaliin pienen kertomuksen muodossa. Esimerkiksi
kotitalousluokassa opettaja voi demonstroida hiivapohjaisen taikinan tekemisen smartboardia
hyödyntäen. Taikina ei kuitenkaan kohoa halutulla tavalla, missä vika? Oppilaat lähtevät ryhmissä
tutkimaan hiivan toimintaa, he voivat tehdä kokeita laboratoriossa ja kerätä lähdetietoa aiheesta.
Kollaboratiivisessa opetusmallissa oppilaat työskentelevät pienryhmissä yhteistoiminnallisesti
tutkien yhteisesti asetettua ongelmaa tai tehden esimerkiksi projektia. Kotitaloudessa tutkimuksen
tai projektin aihe voisi olla esimerkiksi sokeri: oppilaat voivat tutkia sokerin historiaa, miten sitä
14
valmistetaan ja mihin sitä käytetään jne. Ryhmäläiset voivat tutustua eri museoiden ja tehtaiden
sivustoihin, voivat tehdä laboratoriossa kokeita, sekä valmistaa kotitalousluokassa erilaisia sokeriin
liittyviä ruokia.
15
5 OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄMME TOTEUTUVIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI
Pääarviointikeinona autenttinen arviointi; tehtävän suoritus/ongelman ratkaisu, todellisen
elämään liittyvä, konstruointi/soveltaminen, oppijan jäsentämä, suora osoitus osaamisesta.
Opettajan arviointi. Opettaja arvioi oman aineensa asiasisällön osaamista ja omaksumista.
Projektin ohjaaja puolestaan arvioi kokonaisvaltaista projektin toteutumista, projektia
kokonaisuutena.
Itse- ja vertaisarviointi
Ryhmällä oma projektivihko paperinen tai nettipohjainen, jonne he kirjaavat mitä kukin on
tehnyt päivän aikana ja onko projekti/tehtävä edennyt tavoitteen mukaisesti.
Koko oppimisprosessin arviointi (suunnittelu ja toteutus)
Ei numeerista arviointia vaan keskitytään rakentavan palautteen antamiseen (arviointi
hyväksytty/hylätty)
Halutaan käyttää arviointi muotona myös suullisia paneelitilaisuuksia.
6 OPPIMISYMPÄRISTÖN TOTEUTUKSEEN LIITTYVÄT VAIKEUDET
Kallis toteuttaa: vaatii isoja tiloja ja paljon tekniikkaa
Tarvitaan paljon teknistä osaamista opettajilta ja oppilailta
Miten erityisoppilaat otetaan huomioon? Tukea tarvitsevilla oppilailla on omat ohjaajat
Miten tunnistetaan kiusaamistilanteet ja miten niihin puututaan, erityisesti
verkkoympäristössä.
Haasteena mm. itseohjautuvuus sekä töiden tasapuolinen jako
Haasteena projektien arviointi
Opettajien osaamisen laajuus ja jatkuva oppiminen; kuinka opettajien motivaatio pidetään
yllä
16
LÄHTEET
Enkenberg J. 2010. Opetuksen ja oppimisympäristön suunnitteluun liittyviä näkökulmia –luento. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto. (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)
Enkenberg J. 2010. Opetuksen yhteydessä olevista käsitteistä –luento. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto. (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)
Enkenberg J. 2010. Ei-perinteisiä opetusmalleja –luento. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto. (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)
Enkenberg. J. 2010. 2X0 oppimisen arviointi. Opintokurssilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi. Itä-Suomen yliopisto (http://jorma-enkenberg.wiki.zoho.com/)
Hakkarainen K., Bollström-Huttunen M., Pyysalo R. & Lonka K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä - Matkaopas opettajille. Helsinki WSOY.
Hawkey, R. Learning with Digital Technologies in Museums, Science Centres and Galleries. King’s College, London.
National Educational Technology Plan 2010. Executive Summary. Transforming American Education: Learning Powered by Technology. Office of Educational Technology. U.S. Department of Education.
YLE Opetusohjelmat, 2002. Opi oppimaan. Yhdessä oppiminen. http://yle.fi/opinportti/kortit/opioppimaan/jakso5/index.shtml
Youtube.com. How to cook pasta http://www.youtube.com/watch?v=ZroSAGUlzGs
http://www.duni.com/fi/Kotiisi/kattaus/Lautasliin antaittelu/
http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_chil d_driven_education.html
PlanningWiz3. http://v3.planningwiz.com/
DESIGNING FOR THE FUTURE OF LEARNING. http://www.designshare.com/index.php/home
Recommended