Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys

Preview:

DESCRIPTION

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys. Marja Järvelä Luento 17.9.2008. Luennot osoitteessa. users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis08/ Tentti 15.10. klo 10-12 MaA 103 Uusinta 29.10. klo 10-12 MaB 118. Kestävän kehityksen määritelmä. - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssiKestävä kehitys

Marja Järvelä

Luento 17.9.2008

Luennot osoitteessa

users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis08/

Tentti 15.10. klo 10-12 MaA 103

Uusinta 29.10. klo 10-12 MaB 118

Kestävän kehityksen määritelmä

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan.

World Commission on Environment and Development: Our Common Future, Paris 1987

Määrityksen ominaisuuksia

Erik Allardtin mukaan

- Dynaaminen

- Arvoja ja tavoitteita etsivä

- Sisältää tarpeiden pluralismin

- Kriittinen

Dimensiot

Kestävän kehityksen dimensiot ovat• ekologinen• taloudellinen• sosiaalinen• kulttuurinen

Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin.

Sosiaalipoliittinen ohjelma ?

Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana?

- Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan.

- Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous)

Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I

• jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan.

• globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita

Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).

Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?

Jane Addam 1860-1935

• Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia

Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational

and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".

Ekososiaalinen politiikka 1

• Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta

• Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus

• Subjektivoitu tasavertaisuus

• Paikallisten verkostojen toimivuus

• Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate

• Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma

Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2

• ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta

• yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres)

• globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells)

• Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)

Ekososiaalisen politiikan pitkä linja

• Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin

• Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä

• Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat

Politiikka on elämäntyötä

• Ekososiaalinen toiminta on valistusta• Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä• Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden

tasolla• Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee

yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen• Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista

yhteisöä

Välitilinpäätös

• Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus.

- Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen.

• Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.

Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta

• Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti.

• Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa.

• EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea.

• Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.

Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin

Action Research Ethnography Etnografinen toimintatutkimus

-

Sosiaaliset resurssit

• Sosiaaliset resurssit paikallistuvat

• Instituutiot tukevat tai vaimentavat sosiaalista ja taloudellista toimeliaisuutta

• Sosiaaliset resurssit ensisijaisia

• Kylät – voimaa kuin pienessä kylässä !

• Kaupunki on rykelmä kyliä: Dynaaminen tila syntyy kylien hyvinvointipyrkimyksistä.

• Onko tämä utopiaa vai todellisuutta ?

Kylä kaupungissa

Eriytyvät agendat

Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi

• Brown agenda (Etelä)Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto

• Green agenda (Pohjoinen)Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas kaupunkisuunnittelu

Kuva:Tekes

Kuva:ENHICA

Ekososiaalinen kaupunkipolitiikka

Esimerkkinä kaupunkisuunnittelu (julkinen sektori)

Kaupunki on ihmisen koti (esim. Taina Rajanti)• - kestävän kehityksen maankäyttö ja kaavoitus• - asuminen• - sosiaali/terveys- ja koulutuspalvelut• - kulttuuripalvelut• - liikunta ja ympäristö• - energiapalvelut• - liikenne

Ekososiaalinen politiikan utopia-aspekti

• Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen kylissä

• Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatiota

• Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan

• Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista