Eila Turtola hyötyä taseista loppuseminaari_lähtökohdat ja viitearvot

Ohjelma

8.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu

9.00 Seminaarin avaus, professori Markku Yli-Halla

9.10 Tutkimuksen lähtökohdat, tutkimusprofessori Eila Turtola, Luke

9.30 Miten ravinnetaseiden vertailu eri lohkojen välillä onnistuu? Typpitaseiden jakaumat ja vaihtelun aiheuttajat, johtava tutkija Tapio Salo, Luke

10.00 Perunan typpitaseet, tutkija Anna Sipilä, Petla

10.15 Onko typpitaseiden ja huuhtouman välillä yhteyttä? Tutkija Elena Valkama, Luke

10.30 Tauko

11.00 Kuinka suuriin typpitaseisiin päädytään optimilannoituksella? Lannoitusrajoitteet ja ravinnetaseohjaus, tutkija Antti Miettinen, Luke

11.30 Ravinnetaseiden viitearvot, Eila Turtola

11.45 Keskustelua

Ravinnetaseiden tulkinta ympäristön ja viljelyn hyödyksi

Loppuseminaari Tieteiden talolla 28.2.2017

Eila Turtola, Tapio Salo, Antti Miettinen, Antti Iho, Elena Valkama, Perttu Virkajärvi, Riitta Lemola, Risto Uusitalo, Lauri Jauhiainen, Janne Heikkinen, Sami Merilaita

Luonnonvarakeskus Katri Rankinen, Juha Grönroos, Jose Cano Bernal

Suomen ympäristökeskus Anna Sipilä, Jussi Tuomisto

Perunantutkimuslaitos Marja Turakainen, Susanna Muurinen

Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus

Tutkimuksen loppuraportti: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 15/2017

Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ympäristökorvauksessa on enimmäislannoitusrajat, tavoitteena on vähentää lannoituksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta Nykyistä ympäristökorvausta valmisteltaessa ehdotettiin lannoitusrajojen tilalle ravinnetaseisiin perustuvaa ohjausta. Taustalla ajatus, että huippusatojen tuottajat voivat hyödyntää tehokkaasti myös rajoituksia suurempia lannoitemääriä Jos siirryttäisiin ravinnetaseisiin perustuvaan ohjaukseen, taseille tarvittaisiin viitearvot Tätä varten on oltava tulkinta ravinnetaseiden arvoille. Kuinka suuria ovat hyvät/huonot arvot erilaisissa olosuhteissa?

Tässä yhteydessä typpitaseella tarkoitetaan peltotasetta, kg/ha

Typpitase (kg/ha) = Lannoitteissa annettu typpi – Sadon mukana poistunut typpi Esimerkki 1: Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha Typpitase +15 kg/ha Esimerkki 2: Väkil. ja lannan liuk. typpi 190 kg/ha Säilörehusadon typpi 210 kg/ha Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha

Sama lannoitus johtaa erisuuruisiin typpitaseisiin Pelto A Pelto B Ohra Väkilannoitetyppeä 90 kg/ha 90 Ohrasadon typpimäärä 75 kg/ha 45 Typpitase +15 kg/ha +45 Säilörehu Lanta ja väkilann. liuk. typpi 190 kg/ha 200 Säilörehusadon typpi 210 kg/ha 140 Typpitase (liuk. typpi) -20 kg/ha +60 Lannoitusrajoitus huomioi vain lannoitusmäärän Typpitase kertoo annetun lannoituksen ja saavutetun satotason välisestä tasapainosta

Yhdistettiin Suomessa systemaattisesti kerätyt ravinnetaseaineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet, Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy

220 000 lohkohavaintoa vuosilta 1988-2014 & typpilannoituskokeet (Luke, SjT, Petla), huuhtoumakokeet,

mallinnus -> Taustatekijöiden, ympäristöriskien ja talouden analyysit -> Viitearvot

-> Typpitaseiden jakaumat eri olosuhteissa (kasvi, lannankäyttö, alue, maa)

Typpitaseiden tulkintaa varten kerättiin aineistot yhteen

-50 0 50

Havaintojen määrä

Typpitase, kg/ha

Kaura EI Uusimaa Elop 173 4,7 24,0 -15,2 3,1 21,0

Kaura

EI Uusimaa Ki-vm 243 21,6 21,4 6,9 18,9 34,6

Kaura EI Uusimaa Ki-rm 92 24,8 22,2 11,5 18,7 35,6

Kaura EI Uusimaa Sa-vm 808 24,1 20,8 10,0 23,0 36,0

Kaura EI Uusimaa Sa-rm 1066 25,3 23,0 9,1 24,7 40,7

Kaura EI Varsinais-Suomi Elop 140 -2,6 26,1 -23,4 -2,3 14,7

Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-vm 345 15,0 23,0 0,7 12,1 27,4

Kaura EI Varsinais-Suomi Ki-rm 198 13,6 24,0 0,3 14,1 26,4

Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-vm 1104 20,4 23,8 6,7 19,0 34,0

Kaura EI Varsinais-Suomi Sa-rm 504 15,5 22,8 -1,6 14,5 28,4

Kaura EI Satakunta Elop 323 -5,3 21,4 -18,6 -5,2 6,4

Kaura EI Satakunta Ki-vm 672 11,0 22,7 -2,6 9,2 23,6

Kaura EI Satakunta Ki-rm 303 6,4 24,6 -8,5 6,3 21,9

Kaura EI Satakunta Sa-vm 597 13,1 21,7 0,9 14,7 26,5

Kaura EI Satakunta Sa-rm 327 9,1 25,7 -4,7 6,9 22,5

Kasvi Lanta Alue Maa Hav. kpl Keskiarvo Keskihaj. 25 % 50 % 75 %

Loppuraportin liite: Omia typpitaseita voi tulkita vertaamalla viiteryhmään

Taseiden seuranta omalla tilalla ja tiedon hyödyntäminen toimenpiteiksi

Typpitase, kg/ha -20 0 50 100

Omat taseet

Typpitaseiden yleisempi tulkinta ja hyödyntäminen

Typpitase, kg/ha -50 0 50 100

Minkä suuruiset taseet olisivat hyväksyttäviä ympäristökorvauksessa?

Typpitaseita tarkasteltiin eri perusteilla: jakauma, ympäristö ja talousoptimi

Typpitase, kg/ha -50 0 50 100

Ohra

N-tase (kg/ha/v)

-60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140

N-h

uuht

outu

min

en (k

g/ha

/v)

0

20

40

60

80

100

120

140

Lohko 1Lohko 2Lohko 3Lohko 10Lohko 8HiueSavi

Kevätvehnä

-60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 1400

20

40

60

80

100

120

140

y=0.65x+6.98R2=0.98****216 mm

y=0.71x+25R2=0.89****223 mm

y=0.27x+9.8R2=0.98***342 mm

COUP-mallin mukaan huuhtouma 20 kg/ha ylittyy kevätviljoilla, kun typpitase ylittää 20-40 kg/ha

Muokkausmenetelmänä kyntö Huuhtoumakriteerinä 20 kg/ha

Kaiken kaikkiaan ympäristökorvauksen typenkäyttörajoitteet johtavat seuraavanlaisiin odotettuihin typpitaseisiin:

• rehuohranviljelyssä kivennäismailla ≤ 36 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 27 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 19 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat)

• kauranviljelyssä kivennäismailla ≤ 32 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 24 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat)

• kevätvehnän viljelyssä kivennäismailla ≤ 45 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 39 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 31 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat)

• säilörehun tuotannossa kivennäismailla ≤ 23 kg/ha (vähämultaiset ja multavat maat), ≤ 19 kg/ha (runsasmultaiset maat) ja ≤ 16 kg/ha (erittäin runsasmultaiset maat) ja

• säilörehun tuotannossa eloperäisillä mailla ≤ - 23 kg/ha.

Viljoilla optimilannoitus tuottaa usein typpitaseen 20-40 kg/ha (vrt. talousmallinnus)

Typpitase eri kasviryhmissä kivennäis- ja eloperäisillä mailla (50, 75 ja 85 % jakaumasta), talousoptimi ja huuhtoumariski -> esimerkki viitearvojen asettamisesta

Viljelykasvi Maa-luokka

Jakauma 50 %

Jakauma 75 %

Jakauma 85 %

Talous-optimi

Huuhtou-mariski

Viite-arvo

Kasviryhmä I Säilörehunurmi Kiv. 13 58 96 16 - 54 50-100 60

Elop. -7 38 76 -28 - 41 0-50 35 Kasviryhmä II

Kasviryhmä II Kiv. 14 27 37 25 Elop. -6 7 17 0

Kaura Kiv. 15 28 38 16 - 41 20-40 Elop. -5 8 18 - 0

Ohra Kiv. 19 32 42 19 - 37 20-40 Elop. -1 12 22 - 0

Tärkkelysperuna Kiv. 4 22 35 - - Elop. -16 2 15 - -

Kasviryhmä III Kasviryhmä III Kiv. 32 47 59 40

Elop. 12 27 39 15 Kevätvehnä Kiv. 32 46 58 31 - 45 20-40

Elop. 12 26 38 - 0 Sokerijuurikas Kiv. 45 62 74 - -

Elop. 25 42 54 - - Kasviryhmä IV

Kasviryhmä IV Kiv. 56 69 80 65 Elop. 36 49 60 40

Kevätrypsi Kiv. 50 63 74 - - Elop. 30 43 54 - -

Syysvehnä Kiv. 62 80 95 - - Elop. 42 60 75 - -

Ruis Kiv. 60 75 89 - - Elop. 40 55 69 - -

Typp

itase

kg/

ha

Typpilannoitus kg/ha

Jos typpitaseen viitearvo olisi kevätvehnällä 40 kg/ha, sitä olisi vaikea alittaa käyttämällä nykyisen ympäristökorvauksen enimmäislannoitusrajoja suurempia lannoitusmääriä

Ympäristökorvauksen maksimilannoitus

Jos kevätvehnän typpitaseen viitearvo olisi 40 kg/ha, sitä olisi vaikea alittaa sadon jäädessä pienemmäksi kuin 2 500 kg/ha

y = -0,0136x + 96,016 R² = 0,2858

-150

-100

-50

0

50

100

150

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

Liuk

oine

n ty

ppita

se k

g/ha

Satotaso kg/ha

Kevätvehnä

Huono satotaso tuottaa korkeita typpitaseita

Parhaimmat sadot (yli 6 000 kg/ha) tuottivat pienimmät taseet ja typpilannoitus oli alle 150 kg/ha

Oppiminen typpitaseista

Typpitase, kg/ha -50 0 50 100

Lannoitusvasteen tunteminen Perusparannukset

Hyvät esimerkit

• Aineistot: ProAgrian lohkotietopankki, Eviran viljaotanta, Mytvas-seurantatutkimukset, TEHO-hankkeet, Tärkkelysperunan lohkoaineisto, IsoVilja, Raisio Oy

• Makera ja ohjausryhmä: Sini Wallenius, Marja-Liisa Tapio-

Biström, Antero Nikander, Pertti Savela, Mikko Jaakkola, Kaija Salmela, Pasi Mattila, Anneli Partala, Aki Finér, Jaakko Laurinen, Juha Salopelto, Terhi Taulavuori, Raimo Kauppila, Seija Luomanperä, Aleksi Simula, Markku Yli-Halla, Kimmo Oravuo, Airi Kulmala, Mika Virtanen

Kiitos!