Aluetalousraportti gaia 2013-10-1

Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 1.10.2013 Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy

© Sitra

Ydinviesti

Kotimaisten polttoaineiden käyttö on selvästi kannattavampaa kuin ulkomaisten polttoaineiden käyttö, kun tarkastellaan yhteiskuntaa kokonaisuutena eli yrityksiä, yksityishenkilöitä, kuntia ja valtiota.

1.10.2013 Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy 2

© Sitra

Tutkimusmenetelmä

• Kassavirtapohjainen lähestyminen

• Case-tutkimus: kolme erityyppistä investointia

- Monipolttoainevoimalaitos (Haapaniemi 3, Kuopio)

- Kaasutuslaitos (Vaskiluodon Voima, Vaasa)

- Aluelämpölaitos (Kämmenniemi, Tampere)

• Tulosten yleistettävyydestä: tulokset varmistettava erikseen kunkin voimalaitoksen kohdalla

- Vähintäänkin raja-arvot vaihtelevat: kuinka paljon enemmän kotimaisesta polttoaineesta kannattaa maksaa, ennen kuin kokonaisuutena tarkasteltuna on parempi hankkia ulkomaisia polttoaineita


© Sitra

Vaskiluodon kaasutuslaitos – tulokset

Työllistävyys

• Biomassa 133 htv

• Kivihiili 12 htv

CO2-Päästöt

• Biomassa 34 000 t

• Kivihiili 302 000 t

Vaihtotasevaikutus

• Biomassa +8,8 miljoonaa euroa verrattuna kivihiileen


© Sitra

Haapaniemi 3 – tulokset

Työllistävyys

• Puuhake 103 htv • Kivihiili 29 htv

CO2-Päästöt

• Puuhake 88 000 t • Kivihiili 270 000 t

Vaihtotasevaikutus

• Puuhake +5,4 miljoonaa euroa verrattuna kivihiileen


© Sitra

Kämmenniemen biolämpölaitos – tulokset

Työllistävyys

• Puuhake 1 htv

• Polttoöljy 0,3 htv

CO2-Päästöt

• Puuhake 19 t

• Kivihiili 376 t

Vaihtotasevaikutus

• Puuhake +97 000 euroa verrattuna polttoöljyyn


© Sitra

Keskeiset tulokset

• Kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetalouden kannalta.

• Vaikka valtio kerääkin eniten verotuloja fossiilisista polttoaineista, niin yritysten ja aluetalouden tasolla taloudelliset vaikutukset heikkenevät nopeammin kuin valtion verotulot lisääntyvät, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisätään.


© Sitra

Johtopäätökset

• Yhteiskunnan kokonaisedun valossa tarkasteltuna voidaan todeta, että suuret energiainvestoinnit tehdään nykyisin kapeakatseisesti

• Olennaista on ymmärtää, että energia-alan yritykset tekevät oman toimintansa kannalta rationaalisia ratkaisuja

• Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua: kuinka yritysten edut saadaan yhdenmukaisiksi yhteiskunnan kokonaisedun kanssa?


© Sitra

• Sitra:

Jukka Noponen, johtaja, ekologinen kestävyys

[email protected]

p. 040 587 4323

• Gaia Consulting Oy:

Juha Vanhanen, toimitusjohtaja

[email protected]

p. 050 564 1889

Lisätietoja

© Sitra

Lisämateriaalia


© Sitra


CASE Vaskiluodon kaasutuslaitos, Vaasa

Kuva: Metso Oyj. Etualalla biomassan kuivaamo (punaiset piiput) ja kaasutuslaitos.

Taustalla Vaskiluodon Voiman voimalaitos.

Laitostyyppi: Biomassan kaasutuslaitos, synteesikaasun syöttö olemassa olevaan hiilikattilaan

Kapasiteetti: 140 MW synteesikaasua

Polttoaineet: Hake 0-100 %; turve 0-100 %

Investointi: 36 miljoonaa euroa, kotimaisuusaste 90 %

Status: Kaupallinen tuotanto aloitettu tammikuussa 2013

Case Vaskiluodon kaasutuslaitos, Vaasa

© Sitra

Vaskiluoto – case kuvaus

Tarkasteltavat vaihtoehdot:

A. Biomassan kaasutus

• Investointi kaasutuslaitokseen

• 90 % puuhaketta, 10 % turvetta

B. Kivihiili

• 100 % kivihiiltä


© Sitra

Voimalaitosyhtiön kannalta biomassan kaasutus suojaa päästöoikeuden hinnan vaihteluilta


© Sitra


CASE Haapaniemi 3, Kuopio

Kuva: Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co

Laitostyyppi: Monipolttoainevoimalaitos, vastapaineturbiini (CHP)

Kapasiteetti: 46 MW sähköä ja 80 MW kaukolämpöä

Polttoaineet: Puupolttoaineet 0-70 %; turve 0-100 %; kivihiili 0-70 %

Investointi: 115 miljoonaa euroa, kotimaisuusaste 70 %

Status: Kaupallinen tuotanto aloitettu 12/2011

Case Haapaniemi 3, Kuopio

© Sitra

Haapaniemi 3 – case kuvaus

Molemmissa tapauksissa on oletettu, että investointi monipolttoainelaitokseen on tehty

Tarkastellaan vain polttoaineseoksen ääripäitä

A. Puuhake

• 70 % puuhaketta, 30 % turvetta

B. Kivihiili

• 70 % kivihiiltä, 30 % turvetta


© Sitra


CASE Kämmenniemen koulu, Tampere

Kuva: Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry

Laitostyyppi: Hakelämpökattila, paikallinen kaukolämpöverkko

Kapasiteetti: 776 kW lämpöä

Polttoaineet: Hake 100 %

Investointi: 0 - 600 000 euroa, kotimaisuusaste 100 %

Status: Suunnitteilla

Case Kämmenniemen koulu, Tampere

© Sitra

Kämmenniemi – case kuvaus

Tarkasteltavat vaihtoehdot

A. Puuhake

• Investointi hakekattilaan

• 100 % puuhaketta

• Vanha öljykattila varalla / huippulämpökattilana

B. Polttoöljy

• Jatketaan vanhan öljykattilan käyttöä, ei investointia

• 100 % polttoöljyä


© Sitra

Gaian aikaisempi tuotantoyhtiökohtainen analyysi eri vaihtoehdoista


Business

Aluetalousraportti gaia 2013-10-1