Hill & Knowlton: Digitaalinen Viestintä 2008

TERVETULOA

OHJELMA

9:00 - 9:30 Kati Sulin, Hill & Knowlton Digitaalisen viestinnän strateginen suunnittelu

- tätä päivää vai tulevaisuutta?

9:30 - 10:00 Johanna Lehtonen, InterQuest Sosiaalinen media ja yritykset

10:00 - 11:00 Niall Cook, Hill & Knowlton London Enterprise 2.0: How social software will change the future of work

11:00 - 11:30 Keskustelua ja yhteenveto

Digitaalinen viestintä 2008

Digitaalisen viestinnänstrateginen suunnittelu

-tätä päivää vai tulevaisuutta?


Tutkimuksen toteutus

• Informoitu sähköpostikysely

• Suomalaisten yritysten markkinointi-, myynti- ja viestintäpäättäjlle sekä ylimmälle johdolle

• Sähköpostirekisteri Micromedialta

• Toteutus 14. - 28.10.2008

• n=616

• Vastausprosentti 11 %


Tutkimuksen tavoitteet

• Mitä eri digitaalisen viestinnän muotoja yrityksillä on käytössä?

• Onko digitaaliselle viestinnälle laadittu oma strategia?

• Mikä on digitaalisen viestinnän pääasiallisin tehtävä?

• Mitkä ovat digitaalisen viestinnän suurimmat haasteet ja/tai esteet?

• Miten hyvin yrityksissä tunnetaan sosiaalisen median termit ja verkkoyhteisöt?

• Kuinka tärkeää yrityksille on nettikeskusteluiden seuranta?

• Miten nettikeskusteluja seurataan ja hyödynnetään?

• Mitä asioita internetissä halutaan seurata?


TaustatiedotYrityksen koko

Vastaaja työskentelee...

B-to-C

B-to-B

Alle 50 työntekijää

50-249 työntekijää

250- 999 työntekijää

1000 työntekijää tai enemmän

Markkinoinnissa

Myynnissä

Viestinnässä

Asiakaspalvelussa

Tuotekehityksessä

Muussa

11%14%

26%31%

29%23%

34%32%

59%51%

21%40%

25%23%

4%5%

2%4%

8%9%


Digitaalisen viestinnän eri muodot


Digitaalisen viestinnän strateginen rooli

Erittäin tärkeä

42%

33%

Melko tärkeä

44%

55%

Ei kovin tärkeä

12% 11%

Ei lainkaan tärkeä

1%

B-to-C

B-to-B


Digitaalisen viestinnän tavoitteiden määrittely

Osana markkinointi-

strategiaa

37%38%

Osana viestintä-strategiaa

29% 27%

Oma strategia

määritelty

17%14%

Ei määriteltyästrategiaa

34%

B-to-C

B-to-B

27%

Digitaalisen viestinnän pääasiallinen tehtävä yrityksessä

Digitaalinen viestintä yrityksessä61%

55%

55%58%

54%62%

40%34%

25%24%

22%24%

11%16%

10%

2%

Brändimielikuvien/ -tunnettuvuuden parantaminen

Myynnin lisääminen

Tiedottaminen ja PR

Asiakaspalvelu

Uusasiakashankinta

Sähköinen asiointi

Työnantajanmielikuvan kehittäminen

Ei erityistä tehtävää

B-to-C

B-to-B

Digitaalinen viestintä 2008Digitaalisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen isommat haasteet/esteet

SITOUTUMINEN: EI OSANA STRATEGIAA, JOHDON TUEN PUUTE

Haasteena on välillä päättävien tahojen haluttomuus nähdä digitaaliset kanavat strategisina välineinä Johdon puuttuva Mind set

digitaaliseen viestintään ja myyntihenkilöstön sitouttaminen

Linkkaaminen strategiseen suunitteluun siten, että suunnitelmat jalkautuvat käytännön tasollekin...

Se, että nähdään irrallisena elementtiä eikä kiinteänä osana yrityksen viestintästrategiaa

Yhtenäinen strategia ja selkeät tavoitteet meidän yrityksen sisällä

Poimintoja avoimista vastauksista


RESURSSIT: AIKA, RAHA JA OSAAMINEN

Henkilö- ja henkiset resurssit, jotta sisältö pysyisi riittävän ajankohtaisena ja kiinnostavana

Oman organisaation osaamisen puute

Resurssit ylläpitää palveluita ja vastata alati muuttuviin tilanteisiin. Verkko edellyttää jatkuvaa seurantaa

Sekä taloudelliset että henkilöresurssit

Strategiset päätökset puuttuvat, niukat resurssit ja syvällinen osaaminen

Vähäinen tieto digitaalisten medioiden suomista mahdollisuuksista



KOHDERYHMÄYMMÄRRYS: KENELLE, MITÄ JA MITEN TEHDÄÄN

Asiakkaat pitäisi tuntea vielä paremmin, tiedon löytyminen tehtävä niin helpoksi kuin mahdollista hukuttamatta ihmisiä informaatiotulvaan

Kohderyhmän ja päämedian valinta

Mahdollisuuksia ja uusia toteutusvaihtoehtoja on paljon, ala kehittyy nopeaan tahtiin, millä tunnistaa oikeat potentiaaliset kanavat ja välineet?

Millaisen viestinnän vastaanottaja kokee kiinnostavaksi?

Oikea-aikaisen tiedon viestittäminen oikeassa ja ymmärrettävässä muodossa reaaliaikaisesti


14


Mediatoimistojen asiantuntemus digipuolelta ei ole riittävä, vaikka intoa tehdä onkin. Mainostoimistot taas ei ymmärrä, miten työlästä ja kallista tuloksekkaan digiviestinnän tekeminen on asiakkaan näkökulmasta.

Löytää osaava kumppani jonka kanssa voi toimivasti integroida muun markkinoinnin digiviestintään

Mediakampanjasuunnittelun ja luovan suunnittelun yhteistyössä vielä parannettavaa, tulospohjaisia (myyntiin johtavia) verkkokampanjoita ei valmiuksia neuvotella, roolien selkeyttäminen eri toimijoiden välillä



Teknologian nopea kehittyminen, pitäisi kuitenkin aina olla aallon harjalla kohderyhmä tyytyväisenä.

TEKNISET HAASTEET, DIGITAALISEN VIESTINNÄN JATKUVA KEHITTYMINEN

Tulevaisuutta ajatellen haasteena on todella nopeasti kehittyvä digiympäristö, josta on vaikea saada otetta ja siten myös vaikea yrityksenä kehittää omia palveluita tarpeaksi nopeasti ja olla ajan hermolla.

Käyttöliittymät ovat monimutkaisia, palvelut toimivat verkon kautta hitaasti.

Jatkuvasti kehittyvät työkalut ja teknologia, miten hyödyntää kaikki mahdollisuudet kustannustehokkaasti? Jatkuvasti kehittyvät työkalut ja teknologia, miten hyödyntää kaikki mahdollisuudet kustannustehokkaasti?



Sama kuin kaikessa muussa: panos/tuotos –suhde, miten mitata hyöty ja todentaa se aidosti – mikä on esim. suoraa myynnin kasvua panostuksesta digitaaliseen viestintään. Aito mittarointi haasteellista.

KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN JA MITATTAVUUS

Kokonaiskuvan hahmottaminen sekä prosessien digitaalisten palveluprosessien hallinta ja kuvaaminen

Ajan puute seurannan tuloksia analysoitaessa ja niiden hyväksi käyttö markkinoinnissa

Osaset ovat liian hajallaan yrityksen sisällä. Kokonaisnäkemystä on vaikea muodostaa ja toteuttaa


Sosiaalinen media ja yritykset


Sosiaalisen median termien tuntemus

1. Blogi 87 % 96 %

2. Online-yhteisöt 61 % 79 %

3. Wiki 57 % 74 %

4. Sosiaalinen media 38 % 60 %

5. Web 2.0 26 % 55 %

6. Podcasting 19 % 42 %

7. Hopottaja 18 % 30 %

8. Ubiikki yhteiskunta 20 %

Tuntee termin ja osaisi selittää: 2007 2008

1. YouTube 76 % 90 %

2. Suomi24.fi 82 % 82 %

3. Facebook 17 % 72 %

4. LinkedIn 28 % 57 %

5. IRC-Galleria 48 %

6. MySpace 33 % 37 %

7. Habbo 35 %

8. Flickr 21 %

9. Second Life 11 % 16 %

10. Jaiku 12 %

Vieraillut vähintään kerran: 2007 2008


Kuinka tärkeää on sosiaalisen median seuranta?

2007 B-to-C

2008 B-to-C

2008 B-to-B

Erittäin tärkeää Melko tärkeää Ei kovin tärkeää

33%

49%

35%

48%

43%47%

15%

8%

17%

Kuinka tärkeää on tietää mitä yritykseenne liittyvistä asioista puhutaan internetissä?


Miten aktiivisesti nettikeskusteluja jo seurataan?

Seuraa satunnaisesti

47% 54%

44%

Seuraa aktiivisesti

14%

20%

13%

On ulkoistanut seurannan

5%

16%

8%

Ei seuraa lainkaan

12%9%

23%

2007 B-to-C

2008 B-to-C

2008 B-to-B


Millaisten asioiden seuranta kiinnostaa eniten?81%

68%

73%

57%

73%

80%

51%

53%

5%

4%

Omaan brändiin/yrityskuvaan

liittyvät asiat

Omiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvät asiat

Kilpailijoihin ja omaan toimialaan liittyvät asiat

Yleisiin trendeihin ja muutoksiin liittyvät

asiat

Muiden asioiden seuranta

B-to-C

B-to-B


Miten aktiivisesti nettikeskusteluja hyödynnetään?

2007 B-to-C

2008 B-to-C

2008 B-to-B

Ei hyödynnä lainkaan

34% 34%

45%

Hyödyntää aktiivisesti

9%

21%

11%

Hyödyntää satunnaisesti

38%36%

34%


Miten keskusteluja hyödynnetään tällä hetkellä?

• Asenneluotaukseen

• Kerätään negatiiviset ja positiiviset yhteen ja käydään läpi ne, jonka jälkeen tehdään tarvittavia toimenpiteitä

• Kilpailijavertailussa

• Markkinoinnissa ja myynnissä

• Omat blogit / tiedonjako

• Osana tuotemarkkinoinnin tiedonhankintaa

• Toimialaseurantaan, asiakasinformaation hankintaan

• Tuotekehityksessä ja lähettämällä tiedoksi niille, joita tiedon arvellaan kiinnostavan.

• Käydään läpi johdon kanssa

• Markkinoinnissa

• Markkinointi, trendien haistelu

• Palaute kerätään ja analysoidaan

• Tiettyjen sivujen sisältöä nostetaan keskusteluihin, otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan tuotekehityksessä sekä markkinoinnissa & viestinnässä.

• Tuotekehitys tai informaation lisääminen

• Tuotepäätösten arvioimisessa, tuotteiden kehittämisessä

• Varaudutaan kriiseihin

• Viestintä käyttää

B-to-C B-to-B


Tulisiko nettikeskusteluja hyödyntää paremmin?

2007 B-to-C

2008 B-to-C

2008 B-to-B

Haluaisi hyödyntää paremmin

Ei ole tarpeen hyödyntää

Ei osaa sanoa

47%

60%

40%

9%7%

15%

44%

33%

45%


Millä tavoin haluaisi hyödyntää nettikeskusteluja?TUOTEKEHITYKSESSÄ

”Tuotekehitykselle yksittäisetkin asiat tärkeitä signaaleja ja näiden niputtaminen toisi jo laajempaa hyötyä”

”Käyttökokemukset tuotekehityksen tukena ja vertailut kilpailijoiden vastaaviin tuotteisiin”

ASIAKASYMMÄRRYKSEN PARANTAMISESSA

”Kehittää palveluja niin, että ne vastaavat kuluttajien toiveita paremmin.”

”Kuluttajien tarpeet ja kokemukset ovat hyödyksi niin tuotekehityksessä kuin markkinoinnissakin”

HILJAISTEN SIGNAALIEN LÖYTÄMISESSÄ

”Niistä saa ”hiljaista tietoa” ja vinkkejä toiminnan kehittämiseen, tietoa omasta toiminnasta

”Ylivoimainen valtaosa on merkityksetöntä kohinaa, mutta joskus sieltä löytyy ns. aikaisia signaaleja. Ne pitäisi jotenkin löytää”

MARKKINOINNIN SUUNNITTELUSSA

”Keskustelupalstalta voidaan löytää aiheita kampanjoinnin pohjaksi”

”Markkinoinin suunnittelussa ja brändimielikuvien rakentamisessa”

VIESTINNÄN SUUNNITTELUSSA

”Kriittisten ja heikkojen signaalien tunnistaminen, mahdollinen hyödyntäminen omassa ulkoisessa viestinnässä/julkisuudessa, liiketoiminnan kehittämisessä

TRENDIEN ETSIMISESSÄ

”Ne antavat mahdollisuuksia ja tietoja trendeistä.”

PALAUTTEEN KERÄÄMISESSÄ

”Ilmaista palautetta, joka on monelle suomalaiselle luonnollisempaa kuin palautteen antaminen vaikka naamatusten”

”Sitä voi pitää yhtenä palautekanavana, jolloin voidaan omia palveluita parantaa”


Kiinnostus asiakasdialogiin online-yhteisössä?

Erittäin kiinnostavana

Melko kiinnostavana

Ei kovinkiinnostavana

Ei lainkaankiinnostavana

13%

26%

15%

48% 47%

37%

28%

19%

33%

6% 6%

11%

2007 B-to-C

2008 B-to-C

2008 B-to-B

Lisätietoja

Kati SulinYksikönjohtaja, [email protected]. 040 5858 488

Johanna [email protected]. 050 569 5464

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Business

Hill & Knowlton: Digitaalinen Viestintä 2008