HANKETOIMIJOIDEN KLUBI 30.8.2012KOHTAAMISEN DOKUMENTOINTI

SISÄLTÖ12:40 - Check-in12:50 - Johdanto13:00 - Tuotteistuspaja, Olli LeppänenYhteistä työskentelyä16.20 - Kotitehtävä16:30 - Tilaisuus päättyy

Temaattiset Torstait - kohtaamiset ja tapahtumat ovat Uudenmaan ESR- ja EAKR-hanketoimijoille suunnattuja vapaamuotoisia verkostoitumistilaisuuksia,

joissa keskustellaan ajankohtaisista hanketyöhön liittyvistä teemoista.

Tavoitteena kohtaamisissa on organisaatio- ja hankerajat ylittävä oppiminen sekä uusien rakenteiden ja keskustelujen luominen eri hanketoimijoiden välille.

Klubikohtaamisissa on ollut tarkoitus keskittyä tiiviimpään työskentelyyn tietyn aiheen ympärille kuin perinteisissä Verkostokohtaamisissa.

JOHDANTO

- Perustettu vuonna 2000, takana yli 500 projektia, konseptia ja oppimistapahtumaa

- Puolet suomalaisista korkeakouluista ovat asiakkaitamme, lisäksi toteutamme projekteja aluekehittäjille ja hankkeille

- Lisensoimme ja siirrämme suomalaisia malleja kansainvälisille markkinoille

- Lisäämme tutkimuksen kaupallistamista

- Uudistamme ja luomme työelämäyhteistyötä

- Toni Pienonen, +358 400 737 238, toni.pienonen@businessarena.fi

Vierailevana asiantuntijana 30.8.2012 oli Kajaanista saapunut Valmennuskeskus Intotalon Olli Leppänen, joka vei osallistujat ydinasioiden äärelle: ymmärrä kohderyhmäsi, kirkasta viestisi ja tuo hyödyt esille.

Osallistujat saivat mukaansa työkirjat, jotka sisältävät selkeät pohjat hankkeen parastelua varten.

Seuraavat kalvot sisältävät koontia keskusteluista ja huomioista, mitä kävimme iltapäivän aikana.

HANKETUOTEISTAMINEN

- Miten organisaatio saadaan sitoutumaan jatkoon?- Miten tunnistetaan ja löydetään asiakkaat?- Millaiset rajoitukset kaupallistamiselle hankerahoitus antaa?- Onko tuotteistamisesta mitään mieltä puhua julkisella sektorilla (Muutaman vuosikymmenen ajan tuotu liike-elämästä kuvioita, mutta miten ne sopivat julkiselle puolelle?) - Miten tunnistaa hyvän käytännön? Miten laittaa kustannustehokkuusmittari? Täytyy nähdä parantava asia.- Meillä on se dilemma, että hankkeet osana normaalipäivän rahoitusta. Miten ne tukevat organisaation normaalia toimintaa eivätkä jää erilliseksi?- Miten hankehakemukseen kirjoitetaan tuotteistaminen, että sen saa siihen alusta alkaen mukaan suunnitteluun?

OSALLISTUJIEN KYSYMYKSIÄ

Ymmärretään sana ”tuotteistaminen” yhteisessä mielessä liittyen enemmän viestintään ja hyötyjen kirkastamiseen. Sitä ei saisi nähdä liikaa liiketaloudellisena asiana.

Esimerkiksi suomalainen peruskoulujärjestelmä on mitä enemmissä määrin tuotteistettu palvelu, jossa on selkeä konsepti, dokumentoidut koulutusmateriaalit, kirkkaat työjaot toteuttajien kesken ja hyödyt esillä.

TUOTTEISTAMINEN?

- Tekemisessä on kyse aina ihmisten välisestä toiminnasta. Eivät organisaatiot tee mitään keskenään, vaan ihmiset.

- Ei kopioida suoraan malleja yrityselämästä, vaan katsotaan mitä voisi soveltaa. Joka tapauksessa aina myydään jotakin, hankkeissakin, vaikka rahaa ei välttämättä liikkuisi. Meidän täytyy saada ihmisiä mukaan; sisäisesti tai ulkoisesti.

- Julkisissa organisaatioissa vaaditaan enemmän kohderyhmäajattelua, että myydään hanke ja hyödyt portailta portaille.

- Kohderyhmät ja asiakastarpeet täytyy tunnistaa. Markkinointi on pohjatyön tekemistä - itujen viljelyä maaperään; täytyy tietää että on oikean tyyppinen maaperä, mistä jotain voi kasvaa.

JOHTAVIA AJATUKSIA

NELJÄ KOMPASTUSKIVEÄ HANKEVIESTINNÄN JA TUOTTEISTUKSEN NÄKÖKULMASTA

1. Tarkoitus jää hämäräksi. Kaikissa yhteyksissä ja materiaaleissa puhutaan vain hankkeesta, toteuttajista, rahoittajista, rahoitusinstrumenteista ja kestoista. Monimutkaisia sanoja ja lyhennyksiä riittää. Hyvä testi olisi, että ymmärtävätkö 7- ja 70-vuotiaat hankkeesi ytimen? Silloin viestisi on riittävän yksinkertainen.

2. Yritetään miellyttää kaikkia.Erilaisia kohderyhmiä ei ole määritetty riittävän selkeästi. Hankkeet eivät tunnista, mitä erilaisia asioita, hyötyjä ja sisältöjä tulee viestiä eri tavalla kenellekin. Sama viesti ei päde kaikkiin. Kaikkia näitä tulee lähestyä eri tavoin:

- Loppukäyttäjä- Asiakas- Asiakkaan asiakas- Osatoteuttaja- Sidosryhmät- Oma organisaatio- Rahoittaja- Media

3. Sisäiset tervaskannotUsein kun organisaatio käynnistää uuden projektin tai hankkeen, töihin palkataan uusi innokas tekijä, joka ei ole edes osallistunut hankesuunnitelman tekoon. Kun intoa puhkuvan hankepäällikön pitäisi luoda jotain uutta, tulee törmäys sisäisiin tervaskantoihin; vanhat toimintamallit eivät taivu; vanhat jäärät eivät halua osallistua. Viesti ei osu maaliinsa. Projektipäälliköt palavat nopeasti loppuun, kun hanke ei kiinnosta edes sisäisesti - eikä tekeminen yltä oikeisiin asiakkaisiin asti.

4. Tärkeysjärjestys on hukassa.Mikä oikeasti on tärkeää hankkeelle? Missä järjestyksessä viestiään ja toimitaan? Monesti ensiksi huolehditaan sisäisestä viestinnästä, kuin itse projektin kohderyhmä ja asiakkaat ovat se tärkeämpi. Mene asiakkaan luokse, uskalla myydä keskeneräistä. Tee törkeitä lupauksia ja mieti vasta jälkikäteen miten asian toteuttaisi. Omassa hiekkalaatikossa leikkiminen ei saa mitään aikaan. Kun olet tehnyt tuloksia, on helpompi vakuuttaa myös oma organisaatio sinusta.

Myy hankkeesi neljällä sanalla. Ole selkeä ja napakka, kirkasta olennainen. Osallistujien ideoita:

”Seksimyytinmurtajat korkeakouluihin””Hierarkiat alas, osaaminen ylös”

”Organisaatiomme voi auttaa menestymään””Yrittäjän kumppani””Tohtoreita yrityksiin”

Muistakaa sana parastaminen. Se ei ole varastamista, vaan omaan käyttöön paremmaksi muokkaamista. Ei tarvitse olla valmista. Riittää että käsissä on aluksi jotain heikompaa, jonka pohjalta kehittää lisää. Haetaan sanoja, jotka sopivat omaan suuhun.

NELJÄN SANAN VOIMA

”Hanketyön huono maine... Muistan kun 1995 asiat lähti liikkeelle, oltiin intoa täynnä. Hallinto on sittemmin asettanut rajoja liikaa. On unohdettu markkinoinnissa miksi meillä on ESR-hankkeet, että

niillä voisi tehdä jotain uutta. Nykyään ensimmäisenä joutuu liikaa taistella, että tämä on oikeasti hyvä juttu. Hanketoiminnan negatiivisen maineen yli täytyy päästä. Kohtuutonta, että projektipäällikkö

vedetään mukaan hankkeeseen, jota hän ei ole itse edes ollut rakentamassa.

Meidän pitäisi nostaa hankkeet kunniaan. Markkinoidaan hanketoimintaa. Tuodaan esille hankemenestyksiä. Ei viedä liikaa kyynistä viestiä eteenpäin. Muistetaan tämä omassa opissa.”

- Osallistujan toiveita tulevalle kaudelle ja hanketoiminnalle

Hanke nousee viestinnässä liikaa esille. Ei rahoittajan tarvitse olla esillä ensimmäisenä. Ensivaikutelma menee muuten pieleen. Ollaan iloisia, että saadaan rahaa tekemisen tueksi.

Sinulla on aina rajattu tila, mitä voit saada esille esimerkiksi mediatilanteissa ja ihmisten mielessä. Keskity yhteen asiaan, mikä on saatava ääneen.

YKSINKERTAISET VIESTINNÄN KOMPASTUSKIVET

Innostavat tavoitteetesimerkiksi Pohjois-Karjala -projekti: suomalaisten pelastaminen vs. ”Pyrimme parempaan”, ”Pyrimme kehittämään”, jne.

Itsensä toteuttaminen

Yhdessä tekeminen

Toiminnan mielikuva

MIKÄ IHMISIÄ MOTIVOI? (HAGEMAN, G. MOTIVOINNIN TAITO 1991)

”Tavoitteita tehdään usein rahoituskriteereiden kautta. Miten tämä vaikuttaa markkinointiin? Täytyy pystyä erottamaan rahoittajalle suunnattu viestintä ja kohderyhmät. Tämä lienee yhtenä syynä, miksi hanketoimijat usein jäävät tällaiseksi.

”Pyrkimys”-sanan käyttö saattaa tulla tutkimustaustasta. Jäädään projektisuunnitelman vangiksi.”

”Ravintolapäivä-idea: Lähtenyt ihmisistä itsestään, pääsevät toteuttamaan asioita. Ei ole kahlittu mitä saa tehdä. Kannat itse myös sitä mitä edustat, mihin kuulut ja olet näkyvissä.”

”Lastenkummi-vertaus, Roosa-nauha. Ollaan esillä ylpeästi mitä ollaan.”

”Hankebyrokratia ei aina taivu osallistuvien yrityksien organisaatioon.”

”Jotta ei jäisi liian negatiivinen fiilis. Projektityöhän on aivan mahtavaa. Pääsee toteuttamaan itseään. Saat olla luomassa uutta. Vaihtaa asiasta toiseen. Kun vertaa vakinaisissa viroissa oleviin, on harmi että he usein jämähtävät liikaa paikallleen.

Ihmeellistä ettei ole vielä projektityöntekijöiden yhdistystä.”

HUOM! Kohtaamisessa tuli useaan otteeseen esille, että voisi olla oikeasti tarvetta maanlaajuiselle projektityöntekijöiden järjestölle. Kuka haluaa ottaa kopin? Uskomme, että kiinnostusta riittäisi.

KOMMENTTEJA TAPAHTUMASTA

Hahmota asiakkaasi, vaikka kuvitteellisen hahmon kautta.

- Kuka hän on? Miten hän tekee päätöksen. Mikä on asiakkaan ongelma, johon hän hakee ratkaisua. Mikä herättää kiinnostuksen? -> Rakenna ydinviesti tämän pohjalta; millä saat kiinnostuksen herätettyä.

- Tunnista kohderyhmäsi ja eri tasot.

- Rajaa kohderyhmäsi niin pieneksi, että hirvittää. Ydinkohderyhmä tulee olla niin pientä, että pystyt ottamaan siihen henkilökohtaisen kontaktin.

KOHDERYHMIEN YMMÄRTÄMINEN JA RAJAUS

KÄYTÄNNÖN VINKKI: KUINKA HYÖDYNTÄÄ MASSASÄHKÖPOSTIA TEHOKKAASTI?

Jos sinun on tarkoitus esimerkiksi kutsua laajan joukko osallistujia (yli 100) johonkin tai haluat tehdä massaviestityksen hankkeesi palveluista valitulle kohderyhmälle, älä lähetä normaalia sähköpostia.

Käytä esimerkiksi huokeanhintaista MailChimp-palvelua (http://mailchimp.com) tai organisaatiosi omaa viestitysalustaa, jos sellainen on. Palvelun avulla näet kuinka moni on avannut viestisi ja ennen kaikkea ketkä vastanottajista ovat sen tehneet.

Tämän perusteella tiedät, että voisit olla puhelimitse yhteydessä niihin jotka ovat ainakin hieman osoittaneet kiinnostusta ja saat heti rajatun potentiaalisimman kohderyhmän, jonka otat haltuun henkilökohtaisen yhteyden kautta. Toiseksi, tiedät onko otsikointisi tai viestintäsi kohderyhmän mielestä kiinnostavaa ja voit tehdä parannuksia.

Organisaatiosi oma viestintävastaava osannee auttaa asian kanssa. Laittakaa samalla oman organisaationne massaviestintä kuntoon.

HANKETUOTTEISTUKSEN 9 ASKELTA(OLLI LEPPÄNEN)

1. Kirkasta kohderyhmäsi 2. Aseta innostava tavoite

3. Tuo hyödyt esiin4. Kiteytä ydinviesti

5. Kerro sytyttävä tarina 6. Todista tuloksilla ja referensseillä

7. Rakenna esittelymateriaalit8. Valitse viestintäkanavasi

9. Pistä rokki soimaan!

Jatkoimme työskentelyharjoituksia näiden ympärillä, työkirjan ohjaamana.

KOTITEHTÄVÄKahden viikon päästä 17.9. paikkeilla odotamme teiltä sähköpostia kysymyksiin:

- Mitä uutta opit?

- Miten olet laittanut opit käytäntöön? / Miten tulet sen tekemään?

Vastaukset: toni.pienonen@businessarena.fi

2012 TAPAHTUMATto 27.9. - Verkostokohtaaminen: IPR hankkeissa,

asiantuntijana Jouni Hynynento 8.11. - Verkostokohtaaminen

www.facebook.com/TemaattisetTorstait