Embed Size (px)
Citation preview
Knowit | Design & Digital
Accounting Information SystemsTimo Halima, KnowitSenior Consultant
Aalto- yliopiston kauppakorkeakouluLukukausi 2015
Agenda
• Luentoo Tietojohtamineno Tiedolla johtaminen (BI)o Tiedon johtaminen (DW)o Case-esimerkkio Kysymykset/kommentit
• Lähdeluettelo
• Esittelyo Luennoitsija: Timo Halimao Yritys: Knowit Oy/Ab
Luento: Timo Halima
10 vuoden kokemus liiketoimintaympäristöjen rakennemuutoshankkeista usealla
liiketoimintasektorilla. Toiminut liikkeenjohdon kehitystyöryhmien vetäjänä ja kouluttaja sekä
koordinoinut ja hallinnoinut palvelu- ja teknologiayhteistyötä avainteknologioiden välillä eri
toimenkuvissa.
”Pyrkimys liiketoiminnan sisältötuntemukseen ja palveluiden konseptointiin. ”
Osaamisalueet:
• Strategiakonsultointi
• Johdon ja muutostilanteiden konsultointi (BI-strategia, tiedolla johtaminen)
• Johdon raportointiratkaisut, sähköinen asiointi, kaksisuuntaiset asiointipalvelut
• Palveluiden kuvaus ja konseptointi, ratkaisumyynti sekä asiakkuuksien hallinta
• Tuki- ja ylläpidon arkkitehtuuri: Sovellustuen ja ylläpidon palveluratkaisut
• Organisaatiorakenteiden, johtamis- ja tietojärjestelmien sekä tietoprosessien kehittäminen
• Ohjelmistoratkaisujen tietosisällön tuottaminen
Koulutus:
Tekniikan lisensiaatti (TTY)
Opetus:
Logistiikan pk. Osto- ja hankintatoimiTietojohtaminenJohtamisen perusteetTurvallisuusjohtaminenTurvallisuuskulttuuri
Työkokemus:
ProsessiteollisuusYliopistoKonsultointiala
Knowit − Konsulttiyritys, jolla on vahva ICT-osaaminen.
1800 asiantuntijaa Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa
Knowit on listattu Tukholman OMX-pörssissä
Ko
nse
rnin
liik
eva
ihto
(M
EU
R)
Suomessa yli 20 vuoden kokemus
130 asiantuntijaanoin
145154
189
215 215 220
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Palvelumme
Design & Digital
Quality & Software Development
”Luomme kasvua ja tuottavuutta digitalisoitumisesta integroidulla
digitaalisella kokemuksella”
”Ohjelmistokehityksen ja laadunhallinnan palveluja järjestelmän
elinkaaren kaikkiin vaiheisiin”
Tietojohtaminen
• Terminologisia haasteita• Tietojohtamisen ontologia• Tietojohtamisen arvoketju
Terminologisia haasteita
Tiedolla johtaminen
TIETOJOHTAMINEN
Tiedon johtaminen
Raportointi
Analytiikka
Integrointi
Varastointi
Tiedon rikastamisprosessiTieto-omaisuuden ylläpito
Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa
Terminologisia haasteita
http://www.alykastyo.fi/johdettaisiinko-tiedolla
TIEDOLLA JOHTAMINEN
• Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa
TIEDON JOHTAMINEN
• Tiedon rikastamisprosessi• Tieto-omaisuuden ylläpito
TIETOJOHTAMINEN
• ”Taustalla on ajatus informaatio- ja tietoyhteiskunnasta toimintaympäristönä, jossa organisaation
eri tasoilla on runsaasti toiminnan kannalta olennaista informaatiota tarjolla”
• ”Toinen keskeinen syy suosioon on se, että dynaamisessa ja tietointensiivisessä
toimintaympäristössä esimiesten ei ole mahdollista antaa työntekijöille tarkkaan ohjeistettuja
tehtäviä, vaan työntekijä voi ainakin jossain määrin itse ohjata työtään suhteessa tavoitteisiin ja
tarjolla olevaan jatkuvasti muuttuvaan tietoon. Myös kehittyvä teknologia tarjoaa tähän monia
mahdollisia apuvälineitä”
Terminologisia haasteita
http://www.alykastyo.fi/johdettaisiinko-tiedolla
• ”Tiedon johtaminen viittaa organisaation oppimiseen ja uusiutumiseen, uuden tiedon luontiin sekä
esimerkiksi tiedon varastointiin liittyviin seikkoihin.”
• ”Tiedolla johtaminen nähdään toimintatapoina, joilla kerättyä tietoa jalostetaan ja hyödynnetään
organisaation toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena. Keskeisessä osassa ovat ICT:n
mahdollistamat ratkaisut, mutta myös tiedolla johtamisen kulttuuri – se, miten työyhteisössä on
(tai ei ole) oivallettu toimintaa ohjaavan tiedon merkitys ja kunkin yksilön rooli kokonaisuuden
kannalta.”
Tietojohtamisen ontologia
• Liiketoiminnan kannalta kriittistä tietoa kerätään tavoitteellisesti ja tietoa hyödynnetään liiketoiminnan tai toiminnan johtamisessa (actionable knowledge)
• BI system is an information system that has all five components (hardware, software, data, procedures, people) that delivers the results of a BI application to end-users
• BI application uses BI tools on a particular type of data for a particular purpose• BI tool is a computer program that implements the logic of a particular procedure or process
(mukailtu, Olszak & Ziemba 2007)
Tietojohtamisen arvoketju
11
TIEDOLLA JOHTAMINEN
• Keräys ja hankinta
• Määrittely
• Varastointi
• Mallintaminen
• Informaatiotarpeet
• Kerääminen
• Organisointi
• Jakelu
• Luonti (tietotarpeet)
• Jakaminen
• Visualisointi
• Käyttö
DATAN PROSESSOINTI INFORMAATION JOHTAMINEN
Nopeus
Tarkkuus
Tehokkuus
Saatavuus
Tärkeys
Vaikuttavuus
Hyödyllisyys
Informaatioteknologia (tekninen)
Informaatio & tieto
Osaamisen hallinta & organisointi (HR)
Sähköisessä muodossa oleva
tallenne tai syöteDatan sisältö:
Tarpeellinen tieto
Hyödyntäminen
päätöksenteossa
Tietojohtaminen - Hyödynnettävyys
JAOTTELUA:
• Raportointi : Miten on mennyt ja miten nyt menee?• Analysointi: Syy-Seuraus, onko asia oikeasti näin?• Suunnittelu & ennustaminen: Mitä tulevaisuudessa tapahtuu?• Toiminnan optimointi
Data
• Trendejä datasta ja käytännöistä
• Datan hyödyntäminen• Arkkitehtuuri
© Copyright Knowit Oy 2014 | Confidential | Version 1.0
“By 2015, organizations that build a modern information management system will outperform their peers
financially by 20 percent.”
– Gartner, Mark Beyer., “Information Management in the 21st Century”
Tre
nd
ejä
dat
asta
“Big data is driving us to a tipping point”
Reaaliaikainen tiedonluonti
Monimuotoiset tietotyypit
Suuret datamassat
Kustannustehokkuus
(vrt. rauta, varastointi)
Mobiliteetti
Asiakasodotukset
(Microsoft 2014)
OLEMASSA OLEVAT
SOVELLUKSET
LAITEKANAVAT DATA ELINKAARI/MUUTOSHALLINTAPILVIPOTENTIAALI
“By 2016, more than
50% of application
modernization efforts
will address business
demand for enhanced
functionality to
legacy applications,
not cost reduction.”
Gartner Allie Young,
Patrick SullivanPesearch VP
Trendejä käytännöistä
Datan hyödyntäminen
KOKO VARASTOINTI
MONINAISUUS YHTEISMITALLISUUS
NOPEUS SOVELLUSTEN SUORITUSKYKY & KÄYTETTÄVYYS
ARVO PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN TEHOSTAMINEN
NYKYHETKI TULEVAISUUS
DA
TA
N M
ÄÄ
RÄ
BIG DATA
INFORMAATIOTULVA
TARPEELLINEN TIETO
Suorituskyky
Laskennallinen teho
Varastointi
Ennustava analytiikka
Analytiikka
Raportointi
Organisaation tiedolla johtamisen tavoitteena on kerätä yrityksen johtamisessa ja
toiminnassa tarvittava keskeinen ja päätöksentekoa tukeva tieto.
AIKA
18
Recommenda-
tion engines
Advertising
analysis
Weather
forecasting for
business
planning
Social network
analysis
IT
infrastructure
and web app
optimization
Legal
discovery and
document
archiving
Pricing
analysis
Fraud
detection
Churn
analysis
Equipment
monitoring
Location-
based tracking
and services
Personalized
Insurance
“Predictive analytics should address the likelihood of something happening in the future, even if it is just an instant later”
Esimerkki: Ennustava analytiikka“Tulevaisuuden suorituskyvyn ennustaminen historiadatasta”
(Microsoft 2014)
Datan/tiedon hyödyntämisen arkkitehtuuri
ULKOINEN JAKELU
LÄHDEJÄRJESTELMÄT
ETL
DW
(Raakadata)
TIEDON HYÖDYNTÄMINEN
(alkujalostusdata)
ESITYSTASO
(jalostettu data)
ETL
T
Strategiset mittarit
IndikaattoritOperatiiviset
mittaritRaportit
Ulkoiset arviointitiedot
Ulkoiset tilastotiedot
Käsitemalli
Tietomalli
DatamartitMuistinvarainen
ratkaisu
Toimiala – Yksikkö – Tuote - Asiakas
Tietopalvelu
DQ
MD
Indikaattoreiden ja mittareidenmuodostussäännöt?
Tiedon jakeluprosessi?
Tiedon rationointi?
Tiedon määritys ja jäsennys?
Tiedon siirto ja välitys?
Millä ratkaisulla toteutetaan?
Mitä tietoa haetaan?
TIEDOLLA
JOHTAMINEN
(~ BI)
TIEDON
JOHTAMINEN
(~ DW)
Tiedolla johtaminen
• Mitä on tiedolla johtaminen?• Strategiasta mittaamiseen• Tiedon ulottuvuudet• Esimerkkejä tiedon
hyödyntämisestä• Käyttöperiaatetaulukko
Faktaa tiedolla johtamisesta
• Tietoa kerätään tavoitteellisesti ja tietoa hyödynnetään liiketoiminnan tai toiminnan johtamisessa (actionable knowledge)
• Tarve liittyy nyky-yhteiskuntamme tietointensiiviseen ja kompleksiseen luonteeseen, jossa on organisaation eri tasoilla on runsaasti toiminnan kannalta olennaista informaatiota tarjolla
o Pyrkimyksenä hälventämään päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta tarjoamalla päätöksentekijälle tilanteen ratkaisemisen kannalta olennaista tietoa (faktapohjainen tieto vs. mutu-tieto)
o Tieto- ja viestintäteknologian kehitys myötä saatavilla valtavasti informaatiota, jonka johdosta tarvitaan käytäntöjä, toimenpiteitä ja tietotuotteita, jotta informaatiomassat saadaan jalostettua hyödylliseksi tiedoksi
i. Jatkuva tiedontarve ja sen tyydyttäminen tietotuotteiden avulla
ii. Tilannekohtainen adhoc-tyyppinen tietotarve ja sen tyydyttäminen
• Tarkan, hyödyllisen tiedon jakamista päätöksentekijöille oikeaan aikaan tukemaan tehokasta päätöksentekoao ”Oikea tieto, oikeille ihmisille, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja muodossa”o ”Tiedon hyödyntämistä – toimintatapoja, joilla tietoa jalostetaan ja käytetään toiminnan
kehittämisessä ja päätöksenteon tukena” o ”Usein huomio keskittyy liiaksi tietojärjestelmiin sekä tiedon keräämiseen ja tuottamiseen –
käyttäminen unohtuu”o ”On turha puhua tiedolla johtamisesta, jos tieto ei vaikuta toimintaan. Tiedosta ei synny
arvoa, jos sitä ei käytetä”
• Parempia päätöksiä dataan perustuen (tavoitteista toimenpiteitä mittareita tavoitetasoja)o Haaste: Tiedon hyödyntämistä vaikeuttaa rakenteen puuttuminen ja puutteet laadussa
sekä sisällön ymmärrettävyydessä (Rakenne-Sisältö-Merkitys)
Tiedolla johtaminen
Mitä on tiedolla johtaminen?
MÄÄRITELMÄ• Nykyään kattokäsite, johon kuuluu informaation hallintaa (information management), tietämyksenhallintaa
(knowledge management), aineetonta pääomaa ja sen johtamista (intellectual capital, intellectual capital management) sekä liiketoimintatiedon hallintaa (business and competitive intelligence)
• Kattaa pääsääntöisesti tiedon, teknologian ja johtamisen rajapintoja käsitteleviä teemoja
LÄHTÖKOHTA• Tiedolla johtamisen lähtökohtana on luoda (tieto)malli, joka tukee strategisten muutosten pitkän aikavälin
simulointia, ennustamista ja seurantaa
• Tavoitteena työkalu ja toimintatapa ylimmän johdon käyttöön, joka tukee päätöksentekoa kertomalla tilanteen nykyhetkestä ja tulevasta huomioon ottaen eri skenaarioiden vaikutukset toimintaan ja kustannuksiin
Tiedolla johtaminen- Strategiasta mittaamiseen
T1
A2A1
M1 M2 M3 M4
M2M1 M3 M4
Strateginen taso(Suunnittelu)
Taktinen taso
Operatiivinen taso
Missio
Visio
Strategiset
päämäärät
Kriittiset
menestystekijätTavoitteet
Toimenpiteet
Mittarit/
Raportointi
Tavoitetaso
Tavoitteista toimenpiteitä mittareita tavoitetasoja
(Jalkauttaminen, toiminnan kehittäminen)
(Toimeenpano, toiminta, seuranta)
• Toteuttaa yrityksen strategiaa ja toimintojen tavoitteita ICT:n keinoin
• Sitouttaa toiminta ja tietohallinto yhteisiin tavoitteisiin
• Kehittää toiminnan prosesseja ja perustietoja
• Päättää projekteista, investoinneista ja kehitystoimenpiteistä (palveluiden tuottaminen)
• Turvata toiminnan jatkuvuus ja tietojen ajantasaisuus
TIEDON KONTEKSTI
Data Informaatio Tietämys Kyvykkyys
PorautuminenTietojen kerääminen ja yhdistely
Analyysit ja raportointi
LIIKETOIMINTAPROSESSIT
PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT
ETL, tietovarastot,
tietokannat
OLAP, kyselykielet,adhoc-kysely
Tiedon louhinta
Kilpailukyvyn
parantuminen
Informaatiosta kyvykkyyteen
Päätös
Tiedolla johtaminenTiedon johtaminen
Tuote A
Tuote B
Asiakas X
Asiakas X ostaa tuotteen A
80% tuotteen A asiakkaista
ostaa myös tuotteen B
Tarjoa Asiakkaalle x tuotetta B
Data
Informaatio
Tietämys
Kyvykkyys
- Yrityksen faktatietoa
- Kontekstilla varustettua dataa
- Informaatiota, jolla on merkitys
- Informaatiota, johon liittyy oivallus
- Uusi käytäntö
Innovaatio
(SAP A.G, Halgh & Okuogume 2011, Tolvanen 2011)
ESIM
ER
KK
I
Toiminnan johtamisessa tarvitaan eri tilanteissa ja eri tasoilla erilaista tietoa
Strategisen johtamisen
mittarit
Indikaattorit
Operatiivisen johtamisen
tiedot
Tilastotiedot
Arviointitiedot
Tietotaso
Strategisten tavoitteiden
saavuttamisen mittaaminen
Sisäinen ja ulkoinen vertailu
(Benchmarking)
Operatiivinen tuotannon ohjaus,
suunnittelu ja kehittäminen
Ulkoinen ja sisäinen tilastointi
Sisäinen ja ulkoinen toiminnan
arviointi
Organisaation strategisista
tavoitteista johdettua
(yhdistelmätieto)
Pysyviä ja organisaatioittain
yhtenäisiä
Toiminnan ja sen kehittämistä
kuvaavia mittareita
Tilastointitarpeista johdettuja
(pakolliset/itse määritetyt)
Sisäisen ja ulkoisen
arviointitoiminnan määrittämät tiedot
Käyttökohde Sisältö
STRATEGIA
INFORMAATIO-
TARPEET
Tietotyyppien määrittely(benchmarking, tutkimus)
Data-arkkitehtuuri• Looginen• Tekninen
Strategiaselvitystyö
Määrittely
Asetanta
TIETOTARPEET
Informaatio- ja tietotyyppi
Osoittavat tiedot – selittävät tiedot – ennustavat tiedot – oikaisevat tiedot
Esimerkkejä tiedon hyödyntämisestä
Strategisen johtamisen
mittarit
Indikaattorit
Operatiivisen johtamisen
tiedot
Tilastotiedot
Arviointitiedot • CASE VAKUUTUS – ”KUSTANNUSTEN ALLOKOINTI”
• CASE OULU – ”HENKILÖSTÖMITOITUS”
• CASE ENGLANTI – ”REKRY”
• CASE CHIGACON POLIISI – ”JÄRJESTYSHÄIRIÖIDEN MINIMOINTI”
• CASE TURKU – ”POTILASVIRTOJEN ANALYYSI”
Esimerkki : Henkilöstömitoitus
ROOLIAMMATTI-
RYHMÄALI-
TOIMINTOYDIN-
TOIMINTOTYÖPERHE
Psykologi
Lääkäri
Opettaja
Sairaanhoitaja
Lapset ja nuoret
Aikuiset
Ikäihmiset
Yleinen
Erityisempi
Erityisin
Aineenopettaja
Erityisopettaja
Rehtori
Äidinkielen-opettaja
Perusasteen rehtori
Historian opettaja
Englannin opettaja
Nykytilanne
Henkilöstön strateginen
valmius
100 300 50 90 50 60
40% 60% 50% 75% 100% 20%
R Y R Y G R
800
40%
R
Poistuma 1-2v
Poistuma 3-5v 30 60 20 30 10 8 150
Tarkasteltava taso
20 50 10 20 10 10 100
OpettajaOpettaja Rehtori PsykologiSuunnitte-
lijaController
Sairaan-hoitaja
Lääkäri
Jaettu merkityssuhde Dashboard
Luokanopettaja
ALUEELLINEN NÄKÖKULMA
JULKINEN LIIKELAITOS X
NÄKÖKULMA SELITYS ESIMERKKI
I. OTSIKKO Mittarin nimi Toimitusaika
ii. TARKOITUS Ilman käyttötarkoitusta mittarilla ei tee mitään Suoritusvarmuuden parantaminen
iii. MIHIN LIITTYY? Liiketoiminnan tavoitteet, joihin mittari liittyy Vaikutus liiketoimintaan; toimitus ajallaan ja läpimenoaikojen minimointi
iv. TAVOITE Tavoiteltava suorituskyvyn taso ja tavoitteen saavuttamiseen vaadittava aika
90% seuraavan vuoden loppuun mennessä
v. KAAVA Miten tulos lasketaan? Sellaisten tilausten osuus, joka toimitettiin luvattuna päivänä
vi. MITTAUSTAAJUUS Kuinka usein tulos lasketaan ja raportoidaan? Viikoittain
vii. KUKA MITTAA? Henkilö, joka vastuussa mittausdatan suhteen? N.N., Tuotanto
viii. MISTÄ DATA SAADAAN? Mistä data saadaan?
ix. KUKA TOIMII DATAA POHJAUTUEN? Henkilö, joka vastuussa tuloksiin liittyvistä toimenpiteistä?
M.M., Tuotanto
x. MITEN TOIMITAAN? Heikon suorituskyvyn korjaamiseen käytettävien toimien kuvaus (tilannekohtaisia)
Jos suorituskyky paranee riittävännopeasti, ei mitenkään. Jos ei, työryhmä selvittää
xi. KOMMENTIT Erityiset piirteet ja ongelmat mittariin liittyen
Kä
ytt
öp
eria
att
eet-
tau
luk
ko
(Jääskeläinen et al. 2013)
Tiedon johtaminen
• Raportoinnin ja analytiikan haasteet
• Strategiasta mittaamiseen• Tiedon ulottuvuudet• Esimerkkejä tiedon
hyödyntämisestä• Käyttöperiaatetaulukko
Raportoinnin ja analytiikan haasteet
• Liiketoimintatiedon raportointi ja analytiikka ovat ottaneet 2000-luvulla asti valtavia kehitysaskeleita mm. OLAP-kuutioiden ja graafisten käyttöliittymien kehittymisen myötä (mm. tiedon visualisointi)
• Tämä on mahdollistanut sen, että kaikkea tietoa on mahdollista analysoida ja/tai valmistaa olemassa olevilla teknologioilla
• Raportoinnissa ollut kaksi perustavan laatuista ongelmaa, jotka eivät palvele estäneet sen laajentumisen massojen käyttöön
i. OSAAMISEN HALLINTA• Suurin osa raportointiohjelmistoista edellyttää laajamittaista osaamista (koulutus, palveluiden ulkoistaminen, tietopalvelu,
henkilöityminen)
• Haasteena ratkaisujen saatavuus ja/tai byrokratiaongelma (raporttien tilaaminen analysointia varten, tulkinnallisuus)
ii. KÄYTETTÄVYYS• Irralliset ohjelmistot, sovellukset ja/tai raportit ominen tietorakenteineen ja tunnuksineen (tiedon sirpaloituminen)
• Raporttien kehittäminen ja iterointi haastavaa
• Raporttien, kommenttien ja seurattavuuden linkittäminen osaksi organisaation tiedolla johtamisen kulttuuria haastavaa
Tietoa päätöksen tueksi - Analytiikka vs. raportointi
Tietojen kokoaminen ja tallentaminen tietolähteistähyödyntämistä varten (varastointi/perinteinen BI)
Muistinvaraiset, tehokkaaseen prosessointiin kykenevät tietokannat (ketterä BI)
Vakioraportointi Mitä tapahtui?
Ad-hoc raportointi Kuinka usein, missä?
Kyselyt & porautuminen Missä tarkalleen ongelma?
Hälytykset Mitä toimintaa tarvitaan?
Trendianalyysi Miksi näin tapahtuu?
Ennustaminen & ekstrapolointi Mitä jos näin jatkuu?
Ennakoiva mallintaminen & simulointi Missä tarkalleen ongelma?
Optimointi Mikä on paras vaihtoehto?
Kuvaileva
Ennustava
Ohjaileva
Tiedon hyödyntämisen tasot
Analysointi
Fyysinen todellisuus
(sensorit, esineiden internet)
Saatavilla olevat datavarannot
(avoin data, datamarkkinat)
Potentiaalinen data
(ei vielä kerätä)
Organisaation hallussa
ja/tai saatavilla oleva data
(ERP, CRM, DW)
Digitaalinen todellisuus
(internet, sosiaalinen media)
(Ivorio 2013)
Datan & tiedon saanti
• Perinteinen tapa jatkuvassa muutoksessa, koska analyysitarpeet nopeutuvat ja tiedon määrä kasvaa
o Ratkaisun toteuttaminen voi olla aikaa vievää ja kallistaa (70-20-10 -sääntö)
o Ratkaisu ehtii usein vanhentua jo ennen kuin se julkaistaan
o Käyttäjien muuttuneet BI- ja analytiikkatarpeet kuten itsepalveluanalysointi, BI Appsit ja analytiikan takaisinkytkentä operatiivisiin järjestelmiin asettavat myös tietovarastoinnille lisääntyviä tarpeita
kun tietoa syntyy koko ajan enemmän ja nopeammin, yrityksillä ei enää ole aikaa pitkiin projekteihin
• Ketterä ratkaisu tarjoaa itsepalveluraporttien julkaisualustan, muistinvaraisen tietokantateknologian, kollaboraatio-ominaisuudet (raporteista keskustelu, kommentointi, keskitetty haku, dokumenttien jakaminen), management dashboardit (tuloskortit, selaimessa tapahtuva KPI-mittareihin porautuminen) jne.
Jaottelu: perinteinen vs. ketterä ratkaisu
• Rakennetaan ETL-prosessi, joilla erilaisista tietolähteistä haetaan data • Yhteismitallistetaan data ETL-prosessissa ja ladataan se raportointikantaan tai tietovarastoon• Suunnitellaan OLAP-kuutiot, jotka tarjoavat loppukäyttäjille liiketoimintalähtöisen tietomallin
hierarkioineen ja valmiiksi laskettuine mittareineenPer
inte
inen
ra
tka
isu
Tietolähde
Operatiiviset järjestelmät
Ulkoiset tietolähteet
Yrityksen masterdata
Ei-strukturoitu data
Integraatio
ETL (Extract, Transform, Load)
Datan profilointi
Liiketoimintasäännöt
Datan yhdistäminen
Datan päällekkäisyys
Tiedon hallinta
Tietovarastointi
Datamartit
Masterdata
Dokumentinhallinta
Raportointi & analytiikka
Ad hoc -raportointi
Operatiivinen raportointi
OLAP
Ennustaminen
Tiedon louhinta
Tiedon jakelu
Raportointiportaali
Kollaboraatio
Scorecard / dashboard
Haku
Tietoturva
Metadata
Tiedon laatu
Tiedon hallintamalli
Arkkitehtuuri
Perinteinen BI - Tietopääoman hallinta
“Tietovarasto on kohdekeskeinen, integroitu, aikasidonnainen, ja vakaa kokoelma dataa,
jolla tuetaan johdon päätöksentekoa”(Bill Inmon, 1996)
KOHDEKESKEISYYS• Tiedon organisointia ohjaa eri liiketoiminta-alueiden tarvelähtöisyys
(informaatio- ja tietotarpeet)
INTEGROITAVUUS• Tietovarasto koostuu eri ulkoisista ja sisäisistä lähteistä kootusta
luotettavasta, ja johdonmukaisesta datasta (yhdistely)
AIKASIDONNAISUUS• Tietovarastolla on aikasidonnaisuus, eli tietoa voidaan käsitellä ja
analysoida aikaperustaisesti
VAKAUS• Toisin kuin operatiivisissa tietokannoissa, data tallennetaan
tietovarastoon pysyvästi (tietoa voidaan lukea, mutta ei muuttaa)
MITÄ?
• Yksi totuus asioista (yhtenäistetty rakenne)• Tarkistetut ja yhteiset tiedot (laatu)• Tietosisältöjen tarkka kuvaus• Aikaleimatut tiedot• Saatavuus, käytettävyys, ymmärrettävyys,
hyödynnettävyys
AJANTASAISUUDEN ASTE AJALLINEN PERSPEKTIIVI TIETOJEN SIIVOUS KANNAN & TIETOMUUNNELMIEN
MAHDOLLISUUDET (MANIPULOINTI)
TEKNISET
• Operatiivisen kannan vähäisempi kuormitus• Mahdollisuus tietojen integraatioon ja historiatietojen
analysointiin• Optimoitu ja tehokkaampi malli analysointiin ja
raportointiin• Tiedon laadun parantuminen• Raportoinnin irrottaminen operatiivisen kannan
muutoksista
LIIKETOIMINNALLISET
• Nopeampi reagointi toimintaympäristön muutoksiin• Syvempi tietämys nykytilasta, mahdollistaen
tulevaisuuden suunnittelun• Parempi operatiivisen toiminnan kontrolli ja
koordinaatio• Yhtenäinen näkemys ja käsitteistö
”Päätöksenteon tueksi totuudenmukainen tilannekuva
organisaation ulkopuolelta
ja organisaation sisältä kerätystä tiedosta”
Perinteinen BI - Edut
• Osa-alueet:i. Tiedon integrointiii. Datan ja informaation laatuiii. Tietojen yhteismitallisuusiv. Tiedon analysointitarvev. Raportointi ja jakeluvi. Tiedon elinkaaren hallinta
• Selvitettävä: Tiedon kulku Tiedon sisältö (mm. muoto) Tiedon käsittely Yhdenmukaisuus
”…raportointiratkaisu osaksi olemassa olevaa arkkitehtuurikokonaisuutta palvelemaan ja automatisoimaan olemassa olevia palveluja, toimintoja ja prosesseja”
Perinteinen vs. Ketterä ratkaisu
• Käsittää menetelmiä ja tekniikoita, joilla raportoinnin ja analytiikan käyttäjille on mahdollista tarjota organisaation tietopohja omaan aktiiviseen analyyttiseen käsittelyyn sen sijaan, että tieto tarjotaan vain valmiina raportteina ja analyyseina
o Muodollinen, säännöin täsmennetty raportti
o Tutkiskelu ja analysointi
o Tiedostojen ja tietolähteiden yhdistely
o Tuloskortit
o Dashboard-raportit
• Käyttäjät muuttuvat passiivisista tiedon vastaanottajista aktiivisiksi analytiikan ja raportoinnin tuottajiksi
o muodostavat olemassa olevasta tietopohjasta itse ajan hetkeen tarvitsemansa poiminnan tiedosta ja muotoilevat haluamansa raportin ja analyysin (itsepalvelu-BI)
o voivat jakaa omia tuotoksiaan esim. työryhmässä toisilleen (kommentointi, seuranta)
• Jotta tämä mahdollista, organisaation muodostettava oikea tietopohja, prosessit ja kyvykkyys, tällaiseen toimintaan tuottavasti, tuloksekkaasti ja kustannustehokkaasti
Ketterä BI
• Ketteryys ei ole ainoastaan liiketoiminnan tietotyön muuttamista itsepalvelupohjaiseksi, vaikkakin tulevaisuudessa pakollinen komponentti päätöksenteon tehostamisessa
• Ohjatulla analytiikalla, esivalmistelluilla raporteilla ja analyyseillä, sekä analyyttisillä työpöytäratkaisuilla, keskeinen osa tiedolla johtamisen valmiuksien tuottamisessa päätöksenteon tueksi (reagointiaika)
• Ketteryys ei tarkoita oikaisua määrityksissä, tietoturvassa, ylläpidettävyydessä ja/tai skaalattavuudessa
o Ei tuoteta moninkertaisesti samoja päällekkäisiä ja rinnakkaisia ratkaisuja (skaalautuvuus)
• Tarkoituksena ohjata organisaation tietotuotantoa strategisesti valittuihin suuntiin ja syntyviä kustannuksia kiireisimpiin ja tuottavimpiin kohteisiin
o Pyrkimyksenä toteuttaa ketteryyttä edistäviä valintoja, kuten mm. mobiliteetti, pilvipalvelut
Ketterä BI – Ominaispiirteitä
• Muistinvaraisessa analysointi- ja raportointiratkaisussa kaikki tarvittava tieto ladataan suoraan lähdejärjestelmistä raportointityökalun muistiin, välttäen aikaa ja rahaa vievää ETL- ja/tai tietovarastovaihetta
• Ko. toimenpide on toimiva ensisijaisesti muutaman lähdejärjestelmän kaltaisessa ympäristössä
• Muistinvarainen ratkaisu eroaa muista käytettävistä menetelmistä siten, ettei prosessissa hyödynnettävää informaatiota esikäsitellä, saati summata erilliseen tietovarastoon, vaan kaikki käsiteltävä informaatiota on mahdollista ladata suoraan käytettävissä olevan palvelimeen tai työaseman muistiin
• Tätä kautta loppukäyttäjien on mahdollista hyödyntää tietoja omatoimisesti, nopeasti ja tehokkaasti (ns. self-service BI)
• Ratkaisun etuina ennen kaikkea nopea vasteaika ja tiedon assosiointitekniikka, mahdollistaen tietoelementtien korrelaatioiden helpon löytämisen
Muistinvarainen raportointiratkaisuEsimerkki. ketterä BI
Turvallisuusala
“Sähköinen työpöytä tiedon hyödyntämiseen ja tulkitsemiseen”
Case-esimerkki
MIKSI?
• Organisaation rakenteellinen muutos ja asiakkaan tietotarpeen korostuminen (tapahtumadatan kerääminen) lisännyt seurannan ja tiedottamisen tarvetta (hajautettu organisaatio, offline-ratkaisut, käyttöliittymät)
• Raportointiratkaisut tuottavat raportteja lähinnä operatiivisiin ja/tai adhoc tarpeisiin (manuaalinen raportointi)
• Tuloskortteja ja perusraportteja ei hyödynnetä osana asiakkaan toimintaa, ohjausjärjestelmää tai lisämyynnin edistämistä (”feed-back loop” takaisin lähdejärjestelmiin)
• Ylemmän tason luotettavaa yhdistelmätietoa ei ole saatavissa
• Liiketoimintojen hajanainen tapa antaa tilannekatsauksia ainoastaan PowerPoint-esityksinä ja Excel-taulukkoina
• Monikäyttöiset raportointiratkaisut eivät sovellu eri käyttäjäryhmien tarpeisiin
Management Workdesk – Tavoitteellisuus
MITÄ?
• Harmonisoitu tapa liiketoimintatiedon esittämiselle (esim. asiakastilaisuudet, kokoukset)o Ratkaisu tiedon jakamiseen ja esittämiseen sekä kommenttien keräämiseeno Työtehtävien ja käytäntöjen tehostaminen (vrt. manuaalisuus) o Läpinäkyvyys ja toimivampi ylläpidettävyys
• Sähköinen työkalu datan analysoimiseksio Yksinkertainen ja helppo tapa ”louhia” tietoa (filtteröinti, porautuminen, self-service BI)o Operatiivisen sisällön painoarvon kasvattaminen: lisää työpöydän merkitystä työntekijälle,
profiloituen käyttäjän työtehtävän mukaan.
• Laajennusmahdollisuudeto Järjestelmää voidaan helposti laajentaa ratkaisujen, tietosisältöjen ja tietomäärien osalta
”Tyypillisestihän sähköinen työpöytä viittaa Intranet+työtilat+dokumenttienhallinta+hakukone -yhdistelmään, jossa
saattaa vielä olla lisäksi henkilöprofiilit ja sosiaalisen intranetin vivahteita”
Management Workdesk –hankkeen tavoitteet
Asiakasportaalin toteutus
Informaatioarkkitehtuurin tavoitteena
on jäsentää tietosisällöt ja niiden
keskinäiset suhteet loogiseksi, tiedon
käyttöä ja ylläpitoa helpottavaksi
rakenteeksi.
1) JÄRJESTELMÄN & RATKAISUN TAVOITTEET (KEVYT KONSEPTOINTI)
2) TOIMINNALLISET VAATIMUKSETa) Sisällöntuotanto ja metadatab) Käyttäjähallintac) Julkaisuprosessi ja työnkulkud) Sisällön näkyvyydenhallinta ja personointie) Sisällön lokalisointif) Raportointig) Muut (tulostus, sähköposti, RSS, palaute, hakemisto ja sivukartta)
3) EI-TOIMINNALLISET VAATIMUKSETa) Yleiset vaatimuksetb) Noudatettavat standarditc) Suorituskykyd) Tietoturva
4) JÄRJESTELMÄN INTEGRAATIOTARPEETa) Hakemistopalvelinb) Uutispalveluc) Uutisten julkaiseminen ja poistaminend) Sähköpostitiedotteete) Uutisten hakuf) Palautekanava
Lähdeluettelo
• Liikennevirasto, Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-
analytiikan keinoin, 2011.
• Lönnqvist A., Johdettaisiinko tiedolla, 2011.
• Olszak C. & Ziemba M., Approach to Building and Implementing Business Intelligence
Systems, 2007.
• Siimar M., Kokonaisarkkitehtuurit Turussa, 2012.
• Kuntien Tiera, Sosiaali- ja terveyspiirin Tiedolla Johtamisen hanke, 2012.
• Kaulamo H., Tietovarastoselvitys, 2012.
• Raketti-XDW tukee tiedolla johtamista -esite, 2012.
• Sydänmaanlakka P., Älykäs organisaatio – tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen, 2004
Lähdeluettelo
• Watson H., Ariyachanda T., Data warehouse architectures, 2005.
• Hovi A., Data, informaatio, tieto, ymmärtäminen ja viisaus, 2010.
• Naatula M., Tietovarastointi tietohallinnon uutena työvälineenä, 2008.
• Fayyad U., Piatetsky-Shapiro G., Smyth P., Knowledge Discovery and Data Mining: Towards a
Unifying Framework, 1996.
• Hervonen H., Johda tiedolla, älä tunteella – Johdon työpöytä talousjohdon välineenä
päätöksenteossa , 2011.
• SAS Institute, Sidos-hanke, 2010.
• Kartturi - korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas, 2012.
• Siimar M., Kaupungin tieto palveluiden ja johtamisen käytössä, 2012.
Lähdeluettelo
• Lukawieck R., Turning data into a business advantage, 2014.
• Lukawieck R., Big data analytics, 2014.
• Tolvanen T., Business Intelligence - Kilpailukykyä tiedosta, 2011.
• Ilveskero N., Big data kohtaa masterdatan, 2013.
• Ivorio, Big data – Tietoisku julkishallinnolle, 2014.
• Af Hällström K., Agile BI – Liiketoimintatiedon hallintaympäristön ketterä rakentaminen, 2011.
• Jääskeläinen et. al., Arvoa palvelutuotannon mittareista, 2013.
• Neely A., Mills J., Gregory M., Richards, H., Platts K., Bourne M., Getting the Measure of Your
Business, 1996.
Lähdeluettelo
• Hannula M., et al., Tietojohtaminen 2013, Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja
logistiikan laitos.
• Kulha T., Mistä tietojohtamisessa oikeasti on kyse?, 2013.
• KuntaIT, Tiedolla johtamisen käsikirja, 2013.
• Logica, Tiedolla johtamisen käsikirja, 2012.
