20 TYÖHYVINVOINTI

Hyvinvoiva henkilöstö on menestystekijä

10 YRITYSELÄMÄN UUDET SUKUPOLVET

Bisneskurssit tuovat työelämän lukioon

16 OPINTO-OHJAUS

Osaamisen löytämiseen tarvitaan luotseja

8 YRITYSKYLÄ

Kylästä katse maailmalle

1 / 2016

2

Haluamme, että Suomi on nuorelle hyvä maa opiskella ja tehdä työtä. Kannustamme kokeilemaan ja ottamaan itse selvää.

Tarjoamme tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.

Pidämme huolta, että nuorten ääni kuuluu yritysmaailmassa.

3

#SISÄLLYS

Päätoimittaja: Kari VäisänenVastaava toimittaja: Mari LehtonenToimitussihteeri: Anna KorvenojaUlkoasu: Nina PihlasKansikuva: Lauri RotkoPaino: Forssa PrintISSN 2342-0006

TAT talks 01/164 PÄÄKIRJOITUS

Uusi työelämä on mahdollisuus

12 TAT TAPASI

Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala Harmanen:

”Muuttuva työelämä vaatii uudenlaista ajattelua”

8 YRITYSKYLÄ

Kylästä katse maailmalle

14 DIGITALISAATIO

Tehokkuutta uusilla työvälineillä

16 OHJAUS

Osaamisen löytämiseen tarvitaan luotseja

20 TYÖHYVINVOINTI

Hyvinvoiva henkilöstö on menestystekijä

22 VASTUULLINEN KESÄDUUNI

Keästöistä tulevaisuuden rakentajiksi

23 KOLUMNI

Johtaja, jalkaudu kesäduunareiden pariin

1 / 2016

10 YRITYSELÄMÄN UUDET SUKUPOLVET

Bisneskurssit tuovat työelämän lukioon

6 UUTISIA LYHYESTI

5 TET-HARJOITTELU

TET-harjoittelu TATissa vie viestinnän maailmaan

Uusi työelämä on mahdollisuus

Tulevaisuuden ennakoiminen on proses-sina suhteellisen yksinkertainen asia. Puhumme vahvoista ja heikoista sig-naaleista, makro- ja mikrotason muu-

toksista, ison kuvan hahmottamisesta. Monella alalla ennakoiminen on entistä helpompaa, tai tarkempaa, kiitos esimerkiksi nopeasti kehittyvi-en digitaalisten työkalujen.

Toisaalla törmäämme äärimmäiseen nopeaan muutosvauhtiin ja omaan rajalliseen kykyymme hahmottaa monimutkaisia asioita. Esimerkiksi työelämän murroksesta olemme puhuneet eri ää-nenpainoilla koko 2000-luvun ajan. Harva meistä on kuitenkaan osannut tunnistaa niitä moninai-sia muutosvoimia, jotka koskevat tämän päivän ja huomisen työelämää.

Työelämäkeskustelussa on ajoittain jotain samaa kuin sekavassa sote-vyyhdissä. Kaikki haluavat osallistua keskusteluun ja päätöksente-koon, mutta perin harvassa ovat ne tahot, jotka lähestyvät asioita täysin objektiivisesti.

Onko sitten liian uskaliasta sanoa, että olem-me itse tekemässä työelämästä isoa mörköä, joka koetaan ameebamaisena uhkana, eikä niinkään uusien mahdollisuuksien tarjoana?

Hetkittäin nimittäin tuntuu siltä, että kaikki työelämän käsitteet on määriteltävä uudestaan, oli sitten kyse työhyvinvoinnista, työajoista tai johtamisesta. Tässä numerossa yritämmekin lä-hestyä työelämän muutoksia ja haasteita mahdol-lisimman monipuolisesti.

Jotta pääsisimme hedelmällisesti eteenpäin työelämän kehittämisessä, on syytä erityisesti korostaa nuorten merkitystä. Meidän on aidosti otettava nuoret mukaan sekä työelämän sisältöjen kehittämiseen että itse työelämään.

On tärkeää varmistaa, että nuoret kouluttautuvat avoimeen, hyvinvoivaan ja motivoivaan työelämään, eivätkä vanhoihin rakenteisiin, jotka aiheuttavat paljon esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä.

Kari Väisänen

ToimitusjohtajaFinnfacts - Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

#PÄÄKIRJOITUS

Teksti: Siiri Kinnari Kuva: Anne-Mari Rajala

5

9.-luokkalaiset Fariha Rashid, 16, ja Shradha Khanal, 15, olivat TATissa TET-harjoittelussa viikon ajan. He käyvät koulua Maunulan yhteiskoulussa ja opettelevat suomen kieltä. Molempien mielestä käsitys kielestä parani ja ymmärtäminen sekä puhuminen tuntui helpommalta TET-viikon jälkeen.

Khanal löysi paikan TET-torilta, josta löytyy kaikki pääkaupunkiseudulla tarjotut paikat.

– TAT kuulosti hyvältä ilmoituksessa ja päätimme lähettää sähköpostia yhteyshenkilölle, kertoo Rashid.

TAT ei ollut tuttu ennestään, mutta vähitellen TETin aikana alkoi selvitä, mistä organisaatiossa oikein on kyse. Tytöt tekivät enimmäkseen töitä Kun Koulu Loppuu -sivustolla, mutta olivat myös yhden päivän tutustumassa Yrityskylään.

Rashidilla ja Khanalilla oli TETin aikana yhteinen ohjelma. Tytöt kertoivat päässeensä valokuvaamaan, päivittämään somea, niittaamaan papereita sekä tekemään ansioluettelot ja työhakemukset.

– Ansioluettelon ja työhakemuksen tekeminen oli vaikeaa, sillä se piti tehdä suomeksi, toteaa Khanal.

Tytöt kertovat tunteneensa olevan hyödyksi, kun niittasivat 125 lehtistä yhteen.

– Parasta TETissä oli valokuvaus ja työt tietokoneel-la, kertoo Rashid.

– TETtiä olisi voinut parantaa muuttamalla lounasajan pituutta pidemmäksi, naureske-levat tytöt.

Tytöt kertovat ajan välillä käyneen tylsäk-si, sillä aina ei ollut töitä, mutta edelliseen TET-paikkaan verrattuna TAT oli heistä kuitenkin paljon parempi.

Myös työtehtävät olivat suhteellisen helppoja.

Tytöt antavat vinkiksi seuraaville TET-tiläisille, että työpaikan osoite kannattaa selvittää kunnolla, sillä esimerkiksi TA-Tiin oli hieman vaikea löytää.

– Me kävelimme useasti ohi työpaikan ensim-mäisen päivänä, kertovat tytöt nauraen.

#TET

Fariha Rashid ja Shradha Khanal oppivat TET-harjoittelussa, että työelämä voi olla rankkaa ja hauskaa. Myös aikatauluista on osattava pitää kiinni ja paikalla on oltava ajoissa.

TET-harjoittelu TATissa vie

VIESTINNÄN MAAILMAAN

Jutun kirjoittaja Siiri Kinnari oli TET-harjoittelussa TATissa samaan aikaan Farihan ja Shradhan kanssa viime syksynä.

Teksti: Siiri Kinnari Kuva: Anne-Mari Rajala

6

#LYHYESTI

Viime vuonna yli 10 000 nuorta kuuli tarinoita yrittäjyydestä, epä-onnistumisista ja ennen kaikkea peräänantamattomuudesta TATin järjestämällä Rohkea Suomi -kiertueella.

Tänä keväänä kiertuetta jatketaan viime vuonna saadun positiivisen palautteen rohkaisemana. TAT kiertää uusitulla konseptilla Rohkean Suomen merkeissä useita paikkakuntia. Tilaisuuksien aikataulu val-mistuu helmikuussa.

– Meidän on annettava nuorillemme esimerkkejä asioista, jotka liit-tyvät heidän koulutukseen ja tulevaisuuteen suomalaisessa työelä-mässä, toteaa TATin toimitusjohtaja Kari Väisänen.

Rohkea Suomi tien päällä tänäkin vuonna

Yrityskylä on mukana Suomen Partiolaisten kansainvälisellä Roihu-suurleirillä, joka järjestetään heinäkuussa. Tapahtuma kokoaa yhteen yli 10 000 partiolaista Suomesta ja ulkomailta.

Tuhannet 12–15-vuotiaat partiolaiset, tarpojat, osallistuvat yhden leiripäivän aikana Yrityskylän suunnittelemaan ja kehittämään toi-minnantäyteiseen ohjelmalaaksoon, jonka teemana on yrittäjyys.

Laaksossa tarpojat pääsevät tutustumaan yrityksen toimintaan tuotekehityksen ja myynnin sekä markkinoinnin kautta. Tarpojat työskentelevät Roihun Yrityskylässä tiimeinä ja suunnittelevat sekä valmistavat tuotteen annetuista raaka-aineista.

Kehitystyön tuloksena syntyneitä tuotteita esitellään ja markki-noidaan suurleirin aikana. Parhaiten oman tuotteensa suunnitte-lussa ja markkinoinnissa menestyneet huomioidaan näyttävästi.

Yrityskylä mukana luomassa Suomen suurinta nuorisoelämystä

Suuri koululaiskysely valottaa nuorten tulevaisuudensuunnitelmia

Vuosittain toteutettava T-Median ja TATin Kun koulu loppuu -kyselytutkimus luotaa jälleen nuorten tulevaisuudensuun-nitelmia sekä koulutuspaikan valintakriteereitä. Tällä kertaa tutkimus pureutuu aiempaa tarkemmin nuorten ajatuksiin työelämästä. Kysymykset kartoittavat esimerkiksi sitä, minkä-laisena lukiolaiset näkevät työelämän tällä hetkellä ja millainen nuorten mielestä on hyvä työntekijä. Nuorilta kysytään myös suunnitelmista opiskella ulkomailla.

– Vuonna 2015 jopa neljännes lukiolaisista oli aikeissa pitää vä-livuoden lukion jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, onko tämä asia vuoden aikana muuttunut ja ovatko siten tavoitteet työ-elämään siirtymisen nopeuttamiseksi toteutuneet, T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen toteaa.

Vuoden 2016 Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset valmis-tuvat loppukeväästä, korkeakoulujen yhteishaun päätyttyä.

TAT on luopunut tutkimusyhtiö T-Median omista-juudesta yrityskaupan kautta. Yhtiön omistajuus siirtyi perustajaosakas Harri Leinikalle ja kehitys-johtaja Riku Ruokolahdelle.

TAT tuli T-Media Oy:n osakkaaksi vuonna 2009. Vastedes toiminta jatkuu samoissa tiloissa ja yh-teisiä hankkeita edistäen.

– Hyödynnämme jatkossakin T-Median erityis-osaamista ja lähes 20 vuoden kokemusta nuorten ja työelämän tutkimisessa sekä videotuotannossa, kertoo TATin toimitusjohtaja Kari Väisänen.

Kansainvälistyvä T-Media palaa yrittäjävetoiseksi

Kuva

: Dor

a Ch

effi-

Arab

Kuva

: Tee

mu

Gra

nstr

öm

7

Rohkea Suomi tien päällä tänäkin vuonna

Yrityskylä mukana luomassa Suomen suurinta nuorisoelämystä

Tutustu työelämään ja tienaa -mallin kautta voi tarjota nuorille kesä-töitä helposti. Korvaus kahden viikon työstä on useimmilla aloilla 335 euroa. Malli sopii yläkouluikäisille ja niille, jotka eivät opiskele ammat-tiin (lukiolaiset, VALMAlaiset). Olennaista on, ettei nuorella ole vielä tutkintoa.

Töitä haetaan ottamalla yhteyttä suoraan työnantajaan. Mallin tarkoitus on lisätä kesätyöpaikkoja.

Lisätietoa:kunkoululoppuu.fi/kesatyo (nuoret)ek.fi/mita-teemme/tyoelama/kesatyot (työnantajat)

Tutustu työelämään ja tienaa

Finnfactsin vuosi 2015 oli kiireinen sekä mediavierailujen että Good News from Finland -uutissivuston suosion kasvettua.

Mediavierailuja järjestettiin yhteensä 18. Vierailuille osallistui 145 toimittajaa 31 eri maasta. Eniten toimittajia Suomeen tuli Venäjältä, Kiinasta ja Iso-Britanniasta. Mediavierailujen kärkitee-moiksi nousivat cleantech, ruoka ja hyvinvointi, ICT, konepaja- ja meriteollisuus sekä startupit.

Syksyllä uudistettu Good News from Finland -uutispalvelu ke-räsi viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää ja miljoona sivun katselua.

– Sivuston ytimessä on edelleen elinkeinoelämän hyvät uutiset. Olemme pyrkineet lisäämään uutisointia nimenomaan pk- ja startup-yrityksistä, joita myös painotamme mediavierailukoh-teita valitessamme, kertoo uutissivuston toimituspäällikkö Sara Vihavainen.

Finnfactsilla takana kiireinen vuosi

”Suomalainen on ahkera”. ”Yritysten ahneus vie meiltä työpaikat”.

Muun muassa näiden väitteiden paikkansapitävyyttä selvitettiin tammikuussa, kun 8 myyttiä työstä -ohjel-masarja pureutui työelämästä vallitseviin käsityksiin.

Kaikki kahdeksan jaksoa ovat katsottavissa koko vuo-den 2016 ajan Yle Areenassa. Ne soveltuvat näytet-täviksi esimerkiksi oppitunneilla. TAT on yksi sarjan tuottajista.

Suomalaisen työelämän myytinmurtajat

8 myyttiä työstä juontaa Maaretta Tukiainen (keskellä). Vakiohahmoina studiossa vuorottelevat professorit Alf Rehn ja Saara Taalas.

Finnfactsin mediavierailuilla toimittajat pääsivät haastattelemaan esimerkiksi NaturVentionin toimitusjohtajaa Aki Soudunsaarta.

Kuva: Katja Anttila

Kuva

: Yle

israd

io

8

Ilman joukkuehenkeä voitto jäisikin saavuttamatta. Eri-tyisesti tiimityön tärkeyttä halutaan korostaa Yritysky-län yläkoulumallissa.

– Kaikkihan perustuu tiimityöhön! Voittajatiimi on se, joka oivaltaa, että työkaveria kannattaa auttaa, painot-taa tuotepäällikkö Minna Ala-Outinen, joka on vas-tannut yläkoulumallin pelikehityksestä.

Kokonaisuus koostuu kolmesta historian ja yhteiskun-taopin oppitunnista, yhdestä opinto-ohjauksen tunnis-ta ja pelipäivästä. Oppitunneilla tutustutaan yrityksen johtoryhmän rooleihin ja opitaan taloudesta, tuotan-nosta, toimitusketjuista, johtamisesta, asiakassuhteista sekä maineesta.

– Lähtökohtana oli rakentaa globaalin talouden simu-laatio innostavalla, yksinkertaisella ja koukuttavalla ta-valla, Ala-Outinen kuvaa.

Voittajien osattava jakaa vastuuta

Pelissä kilpaillaan esimerkiksi siitä, kuka myy eniten kuppikakkuja Kiinaan tai kenen kivenmurskaimet myy-vät parhaiten. Yläkoululaiset pääsevät siis aidontun-tuiseen tilanteeseen, jossa hintaneuvottelut saattavat kariutua ja on otettava käyttöön muita tapoja voittaa asiakas puolelleen. Tärkeintä on maine, jota voi kohen-taa esimerkiksi markkinointikampanjalla.

– Kaikki toiminta lähtee siitä, että yrityksellä on hyvä maine. Pitkin pelipäivää tulee ratkaistavaksi erilaisia haasteita. Silloin tarvitaan toisten apua, jotta bisnes pyörisi niistä huolimatta, kuvailee Yrityskylän toimin-nanjohtaja Tomi Alakoski.

Toisin kuin alakoulumallissa, yläkoulussa ei haeta tiet-tyyn ammattiin, vaan astutaan johtoryhmässä tiettyyn rooliin.

– On johtajan sekä markkinointi- ja viestintävastaavan rooli. Yksi vastaa tuotannosta ja yksi kuljetuksesta ja logistiikasta. Työtehtäviä voi myös vaihdella kesken päi-vää, Minna Ala-Outinen sanoo.

Tällä halutaan osoittaa, että vastuu yrityksissä jakau-tuu, eikä kukaan tee vain yhtä asiaa.

YLÄKOULULAISET SAAVAT OMAN YRITYSKYLÄN. SAMALLA HE OPPIVAT KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA JA KÄSITTÄVÄT, MITEN SUOMALAINEN VIENTIYRITYS TOIMII MAAILMALLA. VOITTAJAJOUKKUE ON SE, JOKA MYY ENITEN, JA JOLLA ON PARAS MAINE.

Kumppaneita etsitään mukaan

Pelipäivässä on mukana yritysyhteistyökumppani, jonka mukaan peliä voidaan käsikirjoittaa. Juuri nyt etsitään näitä yrityksiä.

Metso on osallistunut pilotteihin, joissa oppimisympäristöä on testattu yhdes-sä nuorten kanssa.

– Isot pilotit järjestetään vielä keväällä Kuopiossa ja Vantaalla. Tarkoitus olisi, että tulevana lukuvuonna toimintaa olisi viidellä paikkakunnalla, hahmottelee projektipäällikkö Johanna Haapakorva tulevaisuutta.

Mutta miksi Yrityskylä haluttiin laajentaa yläkouluun? Tomi Alakoski valaisee kantavaa ajatusta:

– Alakoulumalli on ollut onnistunut ja menestynyt.

KYLÄSTÄ KATSE MAAILMALLE

Teksti: Anne-Mari Rajala Kuvat: Lauri Rotko

9

KYLÄSTÄ KATSE MAAILMALLE

Yrityskylä lähtee laajentumaan ulkomaille ensimmäisenä kohdemaanaan Ruotsi.

Tänä keväänä Yrityskylä-oppimiskokonaisuutta pilotoidaan ruotsalaisille lapsille Suomessa. Pilotista saatujen kokemus-ten pohjalta Yrityskylä-konseptia lokalisoidaan Ruotsiin Me&MyCity -brändin alla. Tavoitteena on avata ensimmäi-nen Yrityskylä Tukholmassa alkuvuodesta 2017.

— Yrityskylän vetovoimaa ovat lisänneet saamamme kan-sainväliset palkinnot kuten Euroopan komission palkinto yrittäjämäisen ajattelun edistämisestä sekä maailman par-haan koulutusinnovaation WISE-palkinto. Ne ovat herättä-neet laajaa kansainvälistä kiinnostusta, Yrityskylän toimin-nanjohtaja Tomi Alakoski kertoo.

Palaute, mitä lapsilta on tullut, on ollut huippuhyvää. Meiltä on toivottu ja ha-luttu kokemusten perusteella myös yläkouluun vastaavaa.

Yläkoulujen opetussuunnitelmat uudistuvat portaittain vuodesta 2017 alkaen. Yrityskylä haluaa osaltaan helpottaa tätä työtä.

– Malli antaa monelle yläkoululle vastauksen OPSin tavoitteisiin, Alakoski kehuu.

Jos muutama vuosi sitten kouluajoista jäi mieleen etupäässä luokkaretket, muistavat ysiluokkalaiset tulevaisuudessa Yrityskylän pelipäivän. Samalla he saavat eväitä jatkuvasti kansainvälistyvään työelämään.

Yrityskylän yläkoulumallia ovat olleet rahoittamassa opetus- ja kulttuuriminis-teriö sekä Yksityisyrittäjäin Säätiö. Mukana ovat olleet myös Metso ja Samsung.

YRITYSKYLÄN ALAKOULUMALLI SUUNTAA RUOTSIIN

#KYLÄSTÄGLOBAALIKSI #YRITYSKYLÄ

10

Hankkeen tavoitteena on levittää kansainvälisen liiketoiminnan opetusta kaikille lukiolaisille digitaalisten kurssien avulla. Oleel-lista on bisnestaitojen lisäksi digitaalisen syväoppimisen kehit-

täminen. Pedagogisena tukena hankkeessa toimii Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Kirsti Lonka tiimeineen.

TAT tuottaa lukioihin kahdeksan digitaalista kansainvälisen liiketoimin-nan kurssia. Niissä korostuvat työelämälähtöisyys ja case-pohjainen työskentely aitojen yritysmaailman materiaalien avulla.

KURSSIT SAATAVILLE KOKO SUOMEEN — JA KOKO MAAILMAAN

Opintokokonaisuus perustuu Lauttasaaren yhteiskoulun lukion kan-sainvälisen liiketoiminnan linjaan. Sen perustaja Mikko Hakala siirtyi syksyllä TATiin vetämään Yrityselämän uudet sukupolvet - hanketta.

– Suomalainen laaja yleissivistys tarjoaa loistavan maaperän kaupal-listamisen osaamisen ja globaalin liikesivistyksen oppimiselle. Näillä taidoilla on suuri merkitys yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Nuorille tulee antaa sellaisia valmiuksia, joilla he pärjäävät kansainväli-sessä ympäristössä, Hakala toteaa.

Kursseilla opetellaan keskeisiä kaupallistamisen taitoja ja globaa-lin liikesivistyksen valmiuksia. Ne ovat sovellettavissa kaikille elämän osa-alueille, etenkin työelämään. Samalla yritykset, jatko-opiskelupai-kat ja erilaiset urapolut tulevat nuorille tutuiksi. Yksi tavoite onkin li-sätä nuorten ymmärrystä muuttuvasta työelämästä ja tehdä nykyisiä työelämän mahdollisuuksia tutuksi.

– Yleensä lukion ajatellaan oleva yleissivistävä laitos ja ammattikoulun puolestaan se työelämälähtöinen. TAT kuitenkin näkee yleissivistävän lukion yhdeksi tehtäväksi niin työelämässä tarvittavien taitojen kuin eri alojen esittelyn, jotta tulevaisuuden suunnitelmilla olisi mahdollisuus tarkentua jo lukion aikana, Hakala summaa.

TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksista käy ilmi, että lukio-opetus on nuorten mielestä irrallaan työelämästä. Moni lukiolainen ei tiedä, millä alalla haluaa työskennellä, mitä kaikkia aloja on olemassa ja millaista työ todellisuudessa on. Lisäksi nuoret kaipaavat lisää taitoja toimia työelä-mässä jo kouluaikana. TATin Yrityselämän uudet sukupolvet -hanke pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin.

BISNESKURSSIT TUOVAT

TYÖELÄMÄN LUKIOON

Teksti: Julia Ketola Kuvat: Dora Cheffi-Arab

#BIZYOUTH #BISNESOSAAJAT

11

• Pääteemat kaupallistamisen taito ja globaali liikesivistys • Linkitys lukion uuteen opetussuunnitelmaan ja lukiolaisen arkeen • Erilaiset tapahtumat ja kansainvälinen verkostoituminen, esim. Slush for

Youth• 14 testilukiota ympäri Suomen lukuvuonna 2016–2017• Kurssit kaikille lukiolaisille lukuvuonna 2017–2018• Myöhemmin myös ammatilliseen koulutukseen• Yhteistyökumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen Pankki, SLUSH,

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Suomen Ekonomit ja Suomen Yrittäjät

• Hankkeen kummina Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen• Osa hallituksen kärkihanketta kokeilevasuomi.fi• Lisätietoa: www.tat.fi/lukiokurssit

KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN DIGITAALINEN KURSSIKOKONAISUUS:

LIIKETOIMINNAN OPISKELU ANTAA HYVÄT EVÄÄT

Yrityselämän uudet sukupolvet -hankkeen taustalla on Lauttasaaren yhteiskoulun lukio (Lykki), jossa oppilaat voivat suorittaa kansainvälisen liiketoi-minnan linjan.

Linjan koordinaattorina ja opettajana toimiva Simo Karvinen korostaa lukion roolia työelämä-valmiuksien antajana:

– Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelu elää yhteiskunnassa ja hengittää yhteiskuntaa. Lykin lukiossa on tehty aktiivista yhteistyötä eri työelä-män toimijoiden kanssa ja opiskelua on kehitetty jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat Oskari Jouhki, Roope Kaihaluoto, Oskar Thewlis ja Pyry Vainiotalo kokevat linjan hyödylliseksi jat-ko-opintojaan ajatellen. He korostavat, että vaikka ensisijaiset suunnitelmat eivät toteutuisikaan, lin-ja antaa yleisesti hyvät eväät jatkoa ajatellen. Toi-nen esiin nouseva syy opintoihin hakeutumiselle on henkilökohtainen kiinnostus globaalia markki-nataloutta, sijoittamista ja yrittämistä kohtaan.

Lukion bisneskursseilla korostuu työelämälähtöisyys ja case-pohjainen työskentely.

12

Muuttuva työelämä vaatiiUUDENLAISTA AJATTELUA

Henkilöstöpalveluyritys Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmasella on näköalapaikka muuttuvaan työelämään. Hän korostaa, että murros vaatii ajattelutavan muutosta kaikilta.

Minna Vanhala-Harmanen näkee työelämän murroksen tuomia haasteita omassa työssään koko ajan. Nopea muutosvauhti luo hänen mukaansa uudenlaisia haasteita myös johtamiselle. On vaikeaa esimerkiksi tietää, mil-

laista osaamista tarvitaan muutaman vuoden päästä.

Vanhala-Harmanen korostaakin rekrytointiprosessin uu-denlaista merkitystä oikeiden henkilöiden löytämisessä. Enää ei pitäisi mennä ansioluettelo edellä ja katsoa, mitä henkilö on tehnyt menneisyydessään. Aikaisemmalla te-kemisellä ei ole niin paljoa merkitystä, koska ei tiedetä, mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa.

– Rekrytoinnissa pitäisi keskittyä enemmän hakijoiden motivaatiotekijöihin, oppimishaluun ja kykyyn sopeutua muutokseen, Vanhala-Harmanen sanoo.

RAKENTEET VAATIVAT REMONTTIA

Työntekijältä vaaditaan siis jatkossa etenkin muutosval-miutta ja uudenlaisia ajattelutapoja. Toisaalta työnteki-jöiden keskuudessa arvostetaan yhä enemmän vapautta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään.

– Tämä näkyy jo työn rytmittämisen muutoksessa. Työn-tekijä on valmis tekemään paljon ylityötunteja, jos hän puolestaan saa pitää lomansa silloin kun haluaa ja niin pitkänä kuin haluaa. Esimerkiksi ICT-alalla on ollut paljon puhetta, kuinka huonosti työaikalainsäädäntö sopii alan nykyiseen arkeen. Siten jopa sellaiset säädökset, jotka on tehty työntekijän suojaksi, kuten kahdeksan tunnin työ-päivä, eivät olekaan enää välttämättä tärkeitä työntekijäl-le, Vanhala-Harmanen toteaa.

Teksti: Anna Korvenoja Kuvat: Teemu Granström

13

UUDENLAISTA

Hän uskookin, että työ pakenee yhä enemmän perintei-sistä työsuhteista. Yrittäminen ja toiminimet lisääntyvät. Jatkossa ei voi enää yhtä selkeästi jaotella ihmisiä katego-rioihin opiskelija, työntekijä ja työtön, koska jotkut voivat olla näitä kaikkia yhtä aikaa. Vanhala-Harmasen mielestä koulutusjärjestelmäkin kaipaisi remonttia, jotta se vastaisi koko ajan muuttuvan työelämän tarpeisiin.

– Suomessa kaikki kouluttautuvat pitkästi heti aikuisuu-den kynnyksellä ja silloin käytetään kerralla kaikki yh-teiskunnan henkilöä kohden varatut koulutusresurssit. Nykyisin on aika epätodennäköistä, että yksilö pystyy työl-listämään itsensä nuorena hankitulla koulutuksella koko loppuelämänsä. Olisiko järkevämpää, että yhteiskunnan koulutusresursseista käytettäisiin aikuisuuden kynnyksel-lä vain osa ja loput voisi käyttää myöhemmissä vaiheissa elämää? Siten ei olisi tavatonta, että henkilö kouluttaisi itseään lisää vanhempana, koska koko systeemi olisi alun perin suunniteltu niin, Vanhala-Harmanen pohtii.

MOTIVAATIOTEKIJÄT TYÖN KESKIÖSSÄ

Vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat tärkeitä työelämän arvoja etenkin nuorille. Miten johtaja voi moti-voida nuoria, jotka kaipaavat näitä tekijöitä ja ovat lisäksi aikaisempia sukupolvia hanakampia vaihtamaan työpaik-kaa?

– Tässä korostuu taas rekrytoinnin tärkeys. Tulee löytää osaajat, joiden motivaatio vastaa yrityksen tahtotilaa. On sekä yrityksen että työntekijän etu, että työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja siten samalla kehittää myös yri-tyksen toimintaa.

Vanhala-Harmanen korostaa, että kaikkia rakenteita ja asenteita tulee muuttaa. Aikaisemmin on totuttu ajatte-lemaan, että mitä ylemmäs mennään organisaatiossa, sitä enemmän löytyy osaamista. Nykyisin viimeiseksi taloon tullut harjoittelija saattaa osata parhaiten jonkin asian. Osaaminen voi siis lymytä missä tahansa ja sen saaminen käyttöön on tärkeintä.

Minna Vanhala-Harmanen aloitti vuo-den alussa TATin hallituksen puheen-johtajana. Hän on innoissaan uudesta pestistään:

– TAT tekee tärkeää työtä monilla ta-voin, esimerkiksi painottamalla kou-lujen ja yritysten yhteistyötä. Meidän pitää Suomessa yleisestikin miettiä koulutusta entistä enemmän työelä-män tarpeista lähtien.

Vanhala-Harmanen muistuttaa, että nuorten voi olla vaikea ymmärtää, että työelämä ei ole enää samanlai-nen putki kuin koulu on. TATin teke-mällä työllä pyritään siten myös oi-komaan vääriä oletuksia ja odotuksia työelämästä.

On sekä yrityksen että työntekijän etu, että työntekijällä on mahdollisuus kehittyä.

”

#TAT TAPASI

14

#TAT TAPASIDIGITAALISET työvälineet kasvattavat

YHTEISÖLLISYYTTÄ

DIGITALISAATIO tarkoittaa toimintatapojen uudistamista ja palveluiden sähköistämistä, mutta ennen kaikkea se on teknolo-gian integroitumista kiinteäksi osaksi arkeamme.

Suomen valmiutta digitalisaatioon kritisoidaan usein: Vaikka olemme korkean koulutustason maa, meiltä näyttää puuttuvan rohkeus kokeilla uusia menetelmiä.

Digitalisaatio lisää organisaatioiden mahdollisuuksia kette-ryyteen ja tehokkuuteen. Työprosessit muuttuvat joustavammiksi, läpinäkyvämmäksi ja saavutettavammaksi: tiimit ovat virtuaalisesti läsnä yhteisillä alustoilla työajoista riippumatta. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa lisää valinnanvapautta ja päätäntävaltaa, mutta myös vastuuta.

Tutkimukset osoittavat suomalaisten olevan muuta maailmaa epäileväisempiä digitalisaation työelämään tuomia positiivisia vaikutuksia kohtaan. Samalla olemme kuitenkin innokkaita opettelemaan uusien digitaalisten työvälineiden käyttöä. Kyse ei missään tapauksessa ole käytettävien välineiden tai ohjelmien määrästä, vaan sujuvuudesta ja laadusta. Hyvä ohjelmahan korvaa kolme vanhaa.

Pidä siis mieli avoinna uusille työtavoille, ohjelmistoille ja ympäristöille – niiden avulla ketteröität työtäsi! Digitaaliset työvä-lineet vievät sinut myös askeleen lähemmäksi paperitonta työtä.

Sisäistä viestintää ei voi olla liikaa

Laadukas sisäinen viestintä ei ole enää yksisuuntaista tiedottamista intranetissä. Verkostomaisessa sisäisessä viestinnässä on tärkeää valita

kanavat, joissa kaikki työntekijät saavat äänensä kuuluviin.

Ideaalitilanteessa koko organisaatio, johto mukaan lukien, seuraa kanavia koko työpäivänsä ajan ja jakaa niissä ongelmiaan tai ideoitaan. Näin

jokaisen käytettävissä on koko henkilöstön osaaminen. Yhdessä työsken-nellen ja toisilleen viestien ihmiset myös oppivat tuntemaan työkaverinsa

paremmin.

Tarpeen mukaan valitut organisaation kanavat vahvistavat yhteisen vision jakamista ja toteuttamista. Panostus sisäiseen viestintään kiillottaa myös ulkoista kuorta ja mahdollistaa selkeän ja suoraviivaisen viestimisen

organisaation asioista esimerkiksi työntekijälähettiläiden kautta.

TESTAA:

SlackYammer

Skype for Business

DIGITALISAATIO EI RAJOITU VAIN YRITYSTEN IT-OSASTOIHIN TAI KOULUJEN ATK-LUOKKIIN, VAAN ON KOKO YHTEISKUNNAN LÄPILEIKKAAVA ILMIÖ. TYÖYHTEISÖSSÄ DIGITALISAATION LUOVAT JOHTAJAT JA TYÖNTEKIJÄT TOIMINNALLISILLA VALINNOILLAAN. TÄRKEINTÄ MUUTOKSESSA ON TYÖN OPTIMOINTI, EIVÄT ITSE TEKNOLOGIAT.

Teksti: Auri Kohola Kuvat: Dora Cheffi-Arab ja 123RF.com

Tallenna pilveen

Valokuvien ja muiden suurten tiedostojen tallentaminen työkoneelle syö paitsi muisti- ja palvelintilaa, on myös epävarmaa ja epäkäytän-nöllistä. Kannattaa valita tallennuspaikaksi jokin pilvipalvelu. Näin

tavoitat tiedostosi kaikilla laitteillasi, myös puhelimella ja kotikoneel-lasi. Selaimen tai sovelluksen kautta sinun on todennäköisesti myös

kätevintä jakaa tiedot kollegoidesi kanssa.

Sisäisiä asioita ei kannata kuormittaa puhelimeen tai sähköpostiin. Varsinkin sähköpostilaatikot täyttyvät helposti suurista kuva- tai videotiedostoista ja jatkuvat puhelinsoitot katkaisevat tehokasta työaikaa. Yhteisiä asioita voi työstää pilvessä olevissa tiedostoissa

sen sijaan että odottaa kollegaa palaverista.

TESTAA:

EvernoteGoogle Drive

Dropbox

15

DIGITAALISET työvälineet kasvattavat

YHTEISÖLLISYYTTÄDIGITALISAATIO EI RAJOITU VAIN YRITYSTEN IT-OSASTOIHIN TAI KOULUJEN ATK-LUOKKIIN, VAAN ON KOKO YHTEISKUNNAN LÄPILEIKKAAVA ILMIÖ. TYÖYHTEISÖSSÄ DIGITALISAATION LUOVAT JOHTAJAT JA TYÖNTEKIJÄT TOIMINNALLISILLA VALINNOILLAAN. TÄRKEINTÄ MUUTOKSESSA ON TYÖN OPTIMOINTI, EIVÄT ITSE TEKNOLOGIAT.

#DIGITALISAATIO

Projektit haltuun

Hyvästi muistilaput, fläppitaulut ja hankekansiot! Digitaaliset projektityökalut mahdollistavat työs-kentelyn eri verkostojen ja yhteisöjen kesken. Ne

kasvattavat yhteisöllisyyttä paitsi organisaation sisällä, myös ulkopuolisten kumppanien kanssa. Työt eivät ole enää vain projektipäällikön muistissa, vaan sähköisellä alustalla tiedot ja tehtävät pysyvät järjestyksessä sekä

koko tiimin nähtävillä.

Nykypäivän työsuhteita kuvastaa projektiluontoisuus. Työsuhteet ovat lyhytkestoisia, jolloin toimeen pitää

tarttua nopeasti. Työntekijöiden vaihtuessa on tärkeää huolehtia tuotetun tiedon tallentamisesta muiden hyödynnettäväksi. Kun koko työprosessi löytyy yh-

dessä jaetusta ympäristöstä, on uusienkin henkilöiden helppoa hypätä mukaan.

TESTAA:

TrelloAsana

Basecamp

Etätyöskentely – kun aika ja paikka eivät enää määritä työtä

Etätyö ei ole päämäärä sinänsä, vaan väline tehokkuutta ja tyytyväisyyttä lisäävään työntekoon. Aikana, jolloin töitä voi tehdä

missä tahansa ja milloin tahansa, työntekijöitä on mahdollista sitouttaa joustavilla etätyöjärjestelyillä. Kotitoimiston ja säästy-

neiden matkustusaikojen lisäksi paikanvaihto johonkin tavallisesta poikkeavaan mahdollistaa luovuuden ja yksilölliset työtavat.

Etätyöskentely on tuttua monelle myös verkkokokousten kautta. Vaikka itse oletkin toimistolla työpöytäsi ääressä, saattaa kollegasi

tai yhteiskumppanisi olla satojen kilometrien päässä. Silloin kannattaa panostaa virtuaalisiin tapaamisiin ja kokouskäytäntöi-hin. Toimivilla välineillä ja yhteyksillä toteutettu etäpalaveri on

kohtaaminen muiden joukossa.

TESTAA:

SkypeAdobe Connect

Google Hangouts

16

OSAAMISENlöytämiseen tarvitaan luotseja

Työelämän muutos on käsin kosketeltavaa. Myös opinto- ja uraohjaamisen on muututtava kohtaamaan tulevaisuuden odotuksia, sillä sen merkitys kasvaa entisestään.

Teksti: Mari Lehtonen Kuvat: Dora Cheffi-Arab, Helsingin yliopisto ja Mari Lehtonen

Työelämän murroksesta on puhuttu jo pitkään. Työelämä digita-lisoituu ja pirstaloituu. Joistakin ammateista tulee tarpeettomia, toisten tekijöiksi soveltuvat ihmisiä paremmin koneet. Tämä ei todennäköisesti tarkoita, että työ tai tekijöiden tarve vähenisi. Työelämä muuttuu.

Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n puheenjohtaja Eric Carverin mukaan tule-vaisuutta eivät määritä mitkään tietyt osaamistarpeet. Ne ovat erilaisia eri aloilla ja eri työrooleissa myös tulevaisuudessa.

– Työelämän muutosta ennakoivat tutkimukset korostavat luovan ajattelun ja ongelmanratkaisukykyjen merkitystä, Carver sanoo.

Myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot sopivat Carverin mukaan esimerkeik-si osaamisalueista, joita koneen on vaikeaa hallita ihmistä paremmin.

– Palvelut ja tuotteet, jotka perustuvat käyttäjien ja asiakkaiden ja heidän tarpeidensa ymmärrykseen, menestyvät.

Carver uskoo, että globaali maailma asettaa työntekijälle tulevaisuudessa omanlaisiaan tarpeita:

– Tiimityö ja työn jakaminen osiin ja teettäminen verkon avulla ympäri maailmaa todennäköisesti yleistyvät. Kielitaito ja kulttuurinen osaaminen korostuvat. Nyt ja tulevaisuudessa pitää pystyä toimimaan monenlaisten ihmisten kanssa, yli kieli- ja kulttuurirajojen.

#OHJAUS

OSAAMISENlöytämiseen tarvitaan luotseja

#OHJAUS

TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalaisen mielestä Mikä sinusta tulee isona -kysy-mys on aikansa elänyt. Nuorelta tulisi ennemmin udella, millaisten asioiden parissa hän haluaa työskennellä.

– Yksilön kannalta oleellisempaa on esimerkiksi se, millaisia ongelmia hän haluaisi ratkaista. Isoa kuvaa voi myös jakaa pienempiin kokonaisuuksiin ja kysyä, mitä halu-aisit tehdä seuraavaksi, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Tulevaisuuden osaajia koulutettaessa keskeiseen rooliin tiedon oppimisen rinnalle nousevat taidot. Tuore perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa laaja-alaista

osaamista: tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tah-don muodostamaa kokonaisuutta.

– Opetusmenetelmät muuttuvat opettajajohtoisesta oppilaskeskeisiin. Suuri muutos on siirtymä pirstaleises-ta tiedosta kokonaisuuksien oppimiseen sekä aktivoiviin toiminnallisiin tehtäviin ja uusien oppimisympäristöjen käyttöön, Tenhunen-Ruotsalainen kuvailee.

Ydintaitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja tiedon-hankintataito sekä kriittisyys, jotka valmistavat tulevaan työelämään.

YKSILÖ OHJAUKSEN JA OPETUKSEN KESKIÖÖN

KOULUTUS- JA URAVALINTOIHIN TUKEA LÄPI ELÄMÄN

Liisa Tenhunen-Ruotsalaisen mielestä kysymys ”Mikä sinusta tulee isona” ei ole enää tätä aikaa.

Kyky kohdata ihminen hänen omassa

tilanteessaan ja hänen omista lähtökohdistaan

käsin on arvokasta nyt ja tulevaisuudessa.”Vaikka työelämä vaatiikin jatkossa muuntautumistaitoa, ohjaamisen periaatteet eivät Eric Carverin mukaan muutu.

– Laadukas ohjaus perustuu kunnioittavaan vuorovai-kutukseen ja dialogiin. Tämä ei muutu mihinkään. Kyky kohdata ihminen hänen omassa tilanteessaan ja hänen omista lähtökohdistaan käsin on arvokasta nyt ja tule-vaisuudessa.

Carverin mielestä on tärkeää, että yksilön koulutus ja uravalintojen tukemiseen saa tukea peruskoulusta aina työuran ehtoopuolelle asti.

– Urataidot, itsetuntemus, työmarkkinoiden tuntemus, kyky tehdä valintoja ja työnhaun taidot, ovat yhä tär-keämpiä kansalaistaitoja muuttuvassa maailmassa, Carver toteaa.

Uraohjaajat ja -valmentajat ry

edistää korkeasti koulutettuja ja korkeakouluissa opiskelevia ohjaavien ja valmentavien asiantun-tijoiden yhteistyötä, keskinäistä verkottumista ja

ammatillista kehittymistä.

Jäseniä on 75. He työskentelevät korkeakouluissa, TE-hallinnossa, ammattiliitoissa, yksityisellä

sektorilla ja julkisissa ohjauspalveluita tuottavissa organisaatioissa, kuten Ohjaamoissa.

18

Ohjausalan nuori asiantuntija Sara Peltola uskoo verkossa ta-pahtuvaan ohjausvuorovaikutukseen. Hän on työskennellyt muun muassa nettilukion verkko-ohjaajana sekä ollut mukana toteutta-massa Tabletkoulun sähköistä opo-oppikirjaa yläkouluun.

Vuonna 2015 Peltola perusti seitsemän muun ohjausalan ammat-tilaisen kanssa Ohjausosuuskunta Otteen, jonka tavoitteena on tehdä ohjaus- ja neuvontapalveluja helpommin saavutettaviksi muun muassa verkko-ohjauspalvelujen avulla.

Peltola pitää väärinkäsityksenä sitä, että ohjaajalla olisi korkeampi tieto siitä, mitä ohjattavasta tulee isona tai mikä ammatti on hä-nelle sopiva.

– Kristallipalloahan ei kenelläkään ole. Parhaita välineitä, joita oh-jaajat voivat tarjota tulevaisuuden varalle, ovat itsetuntemus ja -luottamus, epävarmuuden sietokyky ja tiedonhakutaidot, Peltola luettelee.

Peltola toivoo, että työelämän muutokset nähtäisiin tilaisuuksina, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia oppimiselle, kehittymiselle sekä omien intohimojen ja muiden tarpeiden yhdistämiselle.

DIGITAALISUUDEN MAHDOLLISUUDET KÄYTTÖÖN

Tuore perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa tietojen rinnalla taitojen opettamista. Työelämä kaipaa tulevaisuudessa monialaista osaamista sekä joustavuutta oppia uutta. Tärkeää on oman osaamisen tunnistaminen.

Yksi esimerkki osaamista kartoittavasta ohjausmallista on opinto-ohjaaja Minna Katte-luksen kehittämä Kipinä-uraohjausmenetelmä. Se on visuaalinen malli, jossa urasuunnit-telun kannalta tärkeitä asioita kirjoitetaan ylös ohjauskartalle.

– Ohjaaja kirjoittaa tyhjälle A4-arkille ohjattavan tavoitearvosanat, suosikkiaineet, harras-tukset, vahvuudet ja erilaiset harrastusten kautta tulleet ominaisuudet. Ohjauskarttaan kirjataan myös työkokemus ja niiden antama oppi, mikä on tärkeää tulevassa työssä sekä kiinnostavat uratoiveet, Kattelus kuvailee.

Kun ohjauskartta on valmis, ohjattava pystyy hahmottamaan siitä omat osaamisalueensa ja kiinnostuksensa.

– Ohjauskartan täyttäminen on itsensä löytämistä. Mallissa tärkeää on, että tutustut it-seesi ja uskot itseesi. Nämä kaksi asiaa kantavat työelämässäkin, vaikka ura menisi mo-neen suuntaan, Kattelus uskoo.

Kattelus käyttää Kipinä-uraohjausta hyödyksi työssään lukion oppilaanohjaajana. Hänet valittiin Vuoden opoksi 2010 yhdessä Tikkurilan lukion kolmen muun opinto-ohjaajan kanssa. Keväällä 2016 käynnistyy Katteluksen järjestämä opinto-ohjaajille suunnattu kou-lutuskokonaisuus, jossa harjoitellaan käytännönläheisesti erilaisia ohjausmenetelmiä. www.minnakattelus.com

19

Kristallipalloahan ei kenelläkään ole. Parhaita välineitä, joita ohjaajat voivat tarjota

tulevaisuuden varalle, ovat itsetuntemus ja -luottamus, epävarmuuden sietokyky ja tiedonhakutaidot.

”

TAT tunnetaan suomalaisessa koulumaailmassa työelämän äänenä. Talous- ja työelämätaitoja edis-tävät palvelut on suunniteltu kattamaan koko kou-lupolun aina alakoulusta toiselle asteelle.

Kipinä-karttaan kirjataan ohjattavan tarina.

#OHJAUS

20

720 Degrees720 Degrees pureutuu työpaikkojen sisäympäristön ongelmiin. Yri-tys mittaa työpaikkojen sisäilmaa laitteella, jonka tuloksia yrityk-sen johto tai kiinteistön omistajat pystyvät seuraamaan. Mittaus-tulokset välittyvät myös työntekijöille, jotka voivat samalla antaa palautetta omista havainnoistaan, kuten väsymyksestä tai silmien kuivumisesta.

Cuckoo WorkoutCuckoo Workout haluaa saada päätetyötä tekevät toimistotyöläi-set nousemaan ylös tuoleistaan ja tekemään erilaisia liikunnallisia harjoitteita muutaman minuutin ajan työpäivän lomassa. Jokai-sesta tehdystä harjoitteesta saa pisteitä, joiden avulla voi myös haastaa työtovereitaan. Cuckoo Workout pyrkii parantamaan työyhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia sekä vaikuttamaan työn-tekijöiden luovuuteen ja yhteishenkeen.

VibemetricsTutkimusten mukaan johto saa tietää vain noin 20 prosenttia siitä, mitä organisaatiossa tapahtuu. Vibemetricsin realiaikainen tunne-feedi tuo kahvipöytäkeskustelusta tutut tunteet johdon tietoon.Vibemetricsin työkalu lähestyy työntekijän sisäistä motivaatiota tunteiden kautta: työntekijä valitsee ohjelman kolmesta hymiöstä omaa, tämänhetkistä tunnettaan kuvaavan vaihtoehdon. Yrityk-sessä uskotaan, että avoimuus myös pakottaa organisaatiota tarvittaessa muuttumaan.

WellmoWellmo haluaa auttaa yrityksiä parantamaan työntekijöidensä hyvinvointia. Wellmon pilvipohjainen alusta ja mobiilisovellus on kehitetty yritysten hyvinvointipalvelujen hallinnointiin. Työntekijät voivat seurata omaa hyvinvointiaan sovelluksen avulla ja asettaa tavoitteita sekä halutessaan jakaa tietoja hyvinvointiohjelman valmentajien kanssa. Työnantaja voi sekä seurata henkilökuntan-sa hyvinvointia että nähdä hyvinvointiohjelmansa tulokset reaaliaikaisesti.

Työhyvinvointi ja omassa työssä viihtyminen puhuttaa entistä enemmän sekä mediassa että työpaikoilla. Haastavassa taloustilanteessa on oivallettu, kuinka työntekijöiden hyvä fyysinen ja henkinen kunto säästää myös kustannuksia sairauspoissaolojen vä-hentyessä. Tämän lisäksi laaja-alainen työhyvinvoinnin edistäminen lisää tuottavuutta. Good News from Finland -uutistoimitus on törmännyt neljään startupiin, joiden liiketoiminta keskittyy työhyvinvoinnin parantamiseen.

Teksti: Sara Vihavainen Kuvat: Reaktor ja Magi Viljanen

Kuva

: Rea

ktor

Reaktorissa uskotaan, että yhteisen ajanvieton ja juhlien myötä jokainen työntekijä tuo yrityksen ilmapiiriin oman leimansa. / Kuva: Reaktor

HYVINVOIVA HENKILÖSTÖon menestystekijä

21

LAURI PIISPANEN, REAKTOR

IT-yritys Reaktor on valittu neljästi Suomen parhaimmaksi työpaikaksi ja viime vuonna Suomen maineikkaimmaksi työnantajaksi. Reaktorissa työhyvinvoinnin nähdään lähtevän ensisijaisesti mielekkäistä työtehtävistä ja mahdollisuudesta vaikuttaa niihin itse.

– Perustavanlaatuisina käytännön vaikutusmahdollisuuksina meillä ovat paitsi omat ja tiimin työtavat ja -välineet, mutta laajemmas-sa skaalassa jokaisen vaikutukset ulottuvat koko yhteisöön, kertoo Reaktorin rekrytoinnista vastaava Talent Scout Lauri Piispanen.

Reaktor pyrkii myös ottamaan huomioon työn ja perheen yhdistämisestä mahdollisesti syntyviä pulmatilanteita rakentamallaan turvaverkolla, joka auttaa ratkomaan ongelmatilanteita.

– Yhteiset ajanvietot, harrastekerhot ja juhlat sekä työntekijöille että heidän lähipiirilleen ovat yhteisöllemme tärkeä keino paitsi tuoda mukavaa piristystä arkeen, myös ilmentää itseämme. Niiden kautta jokainen voi tuoda yrityksen ilmapiiriin oman leimansa. Piispanen sanoo.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI JAN SCHUGK, EK

– Työhyvinvoinnin merkitys menestystekijänä on korostunut sen myötä, kun yhä suurem-pi osa Suomessa tehtävästä työstä on ei-rutiininomaista tietotyötä, palvelua tai siinä on näiden molempien piirteitä. Tällaisessa työssä tarvitaan niin tiedollisia taitoja, ihmissuhde-taitoja kuin itsensä johtamisen taitoja, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantun-tijalääkäri Jan Schugk.

Schugkin mukaan työ vaikuttaa työntekijän henkiseen hyvinvointiin aiempaa enemmän, kuten myös henkisen hyvinvoinnin puute työkykyyn.

– Siinä missä heinää saattoi hyvin tehdä mieli painuksissa, ei tuotekehitys, markkinointi tai ihmisten kohtaaminen vahvassa vuorovaikutuksessa tahdo masentuneelta sujua.

Työyhteisöt ovatkin löytäneet itsensä muutostilanteesta, jossa niiden on täytynyt alkaa miettimään keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

– Yksittäisen työntekijän on kiinnitettävä enemmän huomiota oman hyvinvointinsa seuraa-miseen ja edistämiseen, mutta samalla myös työnantajalla on tarve tietää mahdollisimman reaaliaikaisesti, mikä työntekijöiden kuormitustilanne on. Tähän tarkoitukseen tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa, jon-ka on synnyttävä luontevasti normaalin työnteon ja elämisen sivutuotteena, Schugk sanoo.

Schugk painottaa, että hyvinvointiin liittyvä tieto, jota kerätään usein monen eri laitteen avulla, on kyettävä analysoi-maan kootusti ja siihen tulee reagoida järjestelmällisesti ja nopeasti. Tällöin voidaan huomioida myös tilanteet, jois-sa yksittäinen mittari ei vielä viisaria vä-räyttäisi, mutta useilla samaan suuntaan vaikuttavilla mittaustuloksilla onkin jo merkitystä.

– Erityisen tärkeää on pystyä analysoi-maan henkistä kuormittumista luotetta-vasti, tarkasti ja ajantasaisesti, Schugk summaa.

#TYÖHYVINVOINTI

Kuva: Magi ViljanenReaktorissa uskotaan, että yhteisen ajanvieton ja juhlien myötä jokainen työntekijä tuo yrityksen ilmapiiriin oman leimansa. / Kuva: Reaktor

on menestystekijä

22

KESÄTÖISTÄ TULEVAISUUDEN RAKENTAJIKSI

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on kuudetta kertaa järjestettävän kampanjan tämänvuotinen suojelija. Ritakallio korostaa kesätöiden tuovan kullanarvoista työkoke-musta ja apua ammatinvalintaa koskevia päätöksiä tekeville nuorille.

— On tärkeää, että nuoret saavat mahdollisimman aikaisin tuntuman työelämään ja siellä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Tällä tavalla he voivat tehdä viisaita valintoja opiskelupolullaan, toteaa Ritakallio.

Vastaavasti työnantajille on hyötyä kesätyöntekijöistä. Yritykset saavat tarvittavaa työvoimaa kesäkuu-kausille, mutta ennen kaikkea myös tuoreita ideoita nuorilta tekijöiltä. Ritakallio painottaa työnantajien vastuuta tulevaisuudesta ja nuorista:

— Kesätyössä kasvatetaan tulevaisuuden menestyksen rakentajia; niitä, jotka rakentavat tulevaisuu-den yhteiskuntaa. Työnantajilla on iso vastuu siinä, millaisen kuvan he antavat nuorille suomalaisesta työelämästä ja -kulttuurista. Nuoria on kohdeltava samalla tavoin – eli yhtä hyvin – kuin muitakin työn-tekijöitä.

Ritakallio neuvoo kesätyöntekijöitä puolestaan olemaan aktiivisia ja ottamaan kaiken hyödyn irti kesätyö-paikasta – koskaan ei voi tietää vaikka se johtaisi pysyvämpäänkin työpaikkaan. Ritakallion oma kesätyö 80-luvulla vakuutusyhtiö Sammossa jatkui syksyllä opintojen ohella.

Ritakallio kokee kesätyön opettaneen määrätietoisuutta, aitoa myyntityötä ja tietojärjestelmien hyödyntä-mistä. Siten se antoi hyviä avaimia yrityselämässä menestymiseen.

TAT ja T-Media haastavat jälleen työnantajat tarjoamaan nuorille arvokkaita kesätyöpaikkoja Vastuullinen kesäduuni 2016 -kampanjassa.

#VKD16

Vastuulliset kesäduunit kootaan suoraan kampanjasivustolle www.kesaduuni.org.

Viime vuonna kampanjaan osallistui 262 yritystä, jotka tarjosivat yli 40 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Kampanjan pääyhteistyö-kumppanit ovat Sonera, Nokia, RAY ja Oikotie Työpaikat.

Vastuulliset kesätyönantajat antavat nuorille vinkkejä työnha-kuun ja oman osaamisen esille tuomiseen kampanjasivun lisäksi sosiaalisessa mediassa:

- instagram.com/vastuullinen_kesaduuni- twitter.com/Kesaduuni- facebook.com/vastuullinenkesaduuni

Osallistu keskusteluun tunnisteella #VKD16

Teks

ti: K

atja

Ant

tila

Kuv

a: T

eem

u G

rans

tröm

23

TAT ja T-Media haastavat jälleen työnantajat tarjoamaan nuorille arvokkaita kesätyöpaikkoja Vastuullinen kesäduuni 2016 -kampanjassa.

Kuuteen vastuullisen kesäduunin periaatteeseen si-toutuneet kesätyönantajat onnistuivat vuonna 2015 tarjoamaan nuorille innostavia kesätyökokemuksia.

Nuoret oli otettu tasavertaisina jäseninä mukaan työporu-koihin, ilmapiiri oli ollut mukava ja pomon kanssa oli ollut helppo jutella mieltä askarruttavista asioista. Yhteiskun-nallisesta näkökulmasta ja Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävää on, että 85 prosenttia nuorista katsoi, että kesä-työkokemus lisäsi innostusta työelämää kohtaan.

Kehitettävääkin kuitenkin löytyi. Luettuani useita kym-meniä työnantajakohtaisia kesätyöraportteja, satoja nuorten avoimia, käytännönläheisiä kehitysehdotuksia kesätyöko-kemusten parantamiseksi sekä keskusteltuani nuorten ja työnantajien kanssa minulle syntyi muutama käytännönta-son oivallus, miten kehitämme suomalaista kesätyötä seu-raavalle tasolle.

Kesätyöntekijöillä pitää ensinnäkin olla samanlaiset en-nalta määritellyt toimintatavat ja mallit kuin vakituisilla työntekijöillä. Toimintatavat eivät voi olla vain esimiehille suunnattuja suosituksia, joita sitten toivotaan toteutuviksi hyvässä hengessä kaiken kiireen keskellä ilman seurantaa ja mittareita. Toimintatavat on kirjattava näkyviin. Kaikkia esimiehiä pitää vaatia noudattamaan kesätyöprosessin mu-kaisia käytäntöjä kaikkialla organisaatiossa. Näin varmiste-taan, että jokaisella nuorella on hyvä esimies kesän aikana.

Kesätöiden suunnittelussa tulee huomioida, että nuoret ovat kunnianhimoisia. Kuten me aikuiset, myös nuoret tarvitsevat määritellyt tavoitteet ja niiden toteutumisen säännöllistä seurantaa kesäduunissa. Pomon ja kollegoiden on valmennettava nuorta kehittymään niissä osa-alueissa, joissa tavoitteet eivät ole toteutuneet. Alleviivaan sanaa valmennettava: nuoret ovat vasta työuransa alussa, eivätkä voi osata vielä kaikkea.

Kesätyöntekijät myös puhkuvat intoa, ideoita ja osallistumisen paloa. Hyödynnetään niitä organisaa-tiossa! Haastetaan nuoret osallistumaan bisneksen ja arjen toimintatapojen kehittämiseen. Tänä kesänä johtoryhmä voisi jalkautua kesäduunareiden pariin näyttämään mallia koko organisaatiolle. Otetaan joh-toryhmän jäsenten ja kesätyöntekijöiden lounastapaamiset käytännöksi. Pyydetään nuoria osallistumaan johtoryhmän kokouksiin ja raportoimaan johtoryhmälle tuorein silmin tehdyistä havainnoista. Tehdään kaikille työntekijöille näkyväksi, mihin kesätyöntekijöiden ideat ovat johtaneet organisaatiossa.

Lopuksi kannattaa muistaa viime vuonna esiin noussut tärkeä seikka: kesätyöntekijät haluavat palau-tetta enemmän pitkin kesää. Palautteen pitäisi myös olla motivoivaa ja ammattitaitoa kehittävää. Nuoret itse ehdottivat yhdeksi ratkaisuksi muun muassa perjantain 15 minuutin pomovarttia. Kivat työkaverit ovat nuorille kullanarvoisia, mutta oma pomo on aina pomo, jolla on kuitenkin hierarkinen johtajan status. Pel-kästään kollegoiden koutsaus ja kehut eivät riitä kesätyöntekijöille. Omalta pomolta janotaan huomioita, arvostusta, kehitysehdotuksia ja kannustusta. Pomot, teidän pitäisikin olla ylpeitä siitä, että olette nuorille tärkeitä!

Päivi Salminen-KultanenProjektijohtaja, Vastuullinen kesäduuni 2016 –kampanja

Kirjoittaja on Vastuullinen kesäduuni 2016 -kampanjan projektijohtaja. Vapaa-ajallaan hän juoksee, kuskailee kahta poikaa jäähalleihin ja bongailee kuninkaallisia.

JOHTAJA, JALKAUDU KESÄDUUNAREIDEN PARIIN

#KOLUMNI #VKD16

Tilauslomake

Kyllä kiitos! Haluan tilata nimelläni lehden.

Osoitteeni on muuttunut(ohessa uusi osoitteeni).

Kyllä kiitos! Haluan tilata sähköisen Opetin.fi-uutiskirjeen (ilmestyy 6-9 kertaa vuodessa).

Haluan pois Taloudellisen tiedotustoimiston postituslistalta.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Taloudellinen tiedotustoimistoTunnus 5005220

00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi:

Oppilaitos/yritys:

Oppiaine/tehtävä yrityksessä:

Osoite:

Sähköposti ja puhelin: