Jono keskussairaalaan matelee edelleenHämeenlinnaRiikka HapponenHoitojonot eivät ole oleellises-ti parantuneet viime vuodesta Kanta-Hämeen keskussairaalas-sa.

Tieto selviää sairaanhoitopii-rin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lähettämästä selvi-tyksestä. Piirin hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan keskiviik-kona.

Huhtikuussa yli kolme kuu-kautta pääsyä ensimmäiselle po-liklinikkakäynnille oli odottanut 808 henkilöä. Jonoa oli etenkin silmätautien, kardiologian, uro-logian ja ortopedian poliklini-koille.

Samaan aikaan 79 henkilöä oli odottanut yli puoli vuotta pää-syä leikkaukseen tai hoitoon. Vaikeinta on päästä psykiatri-seen hoitoon ja suu- ja leukaki-rurgiseen toimenpiteeseen.

Lastenpsykiatriassa läheteruuhkaaMyös lähetteiden käsittelyssä on ollut viiveitä joillakin erikois-aloilla kuten hammashoidossa, anestesiologiassa ja nefrologias-sa. Kaikkein hitainta lähetekäsit-tely on lastenpsykiatriassa, jos-sa vain kaksi viidestä lähettees-tä ehditään käsitellä kolmen vii-

kon määrärajassa niiden saapu-misesta.

Johtajaylilääkäri Markku Jär-visen mukaan lastenpsykiatrial-la on vaikea lääkäritilanne, min-kä vuoksi lähetteiden käsittelyä ei ole ehditty tallentaa potilas-tietojärjestelmiin.

– Kaikki lähetteet on käyty lä-pi ja tarvittavat tutkimukset ja hoidot on suunniteltu potilaan tilan edellyttämän kiireellisyy-den mukaisesti, Järvinen toteaa vastauksessaan THL:lle.

Tulossa lisää lääkäreitäSairaanhoitopiirin lausunnossa arvioidaan, että jonotustilanne paranee loppuvuodesta.

Tuolloin keskussairaalaan saadaan lisää ortopedejä, kar-

diologeja ja silmälääkäreitä. Sen uskotaan kääntävän jonotusajat laskuun.

– Myös lastenpsykiatrian lää-kärimiehitykseen on tulossa jon-kin verran helpotusta, Järvinen toteaa.

Osa potilaista terveyskeskuksiin?Lisäksi sairaanhoitopiiri on par-haillaan laatimassa toimenpide-ohjelmaa kysynnän kasvun tait-tamiseksi.

Muun muassa Hämeenlinnan kaupunki on edellyttänyt tarkas-telemaan perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaanhoidon väli-siä rajapintoja. Sairaanhoitopiiri pohtiikin nyt erikoissairaanhoi-don palvelujen rajoittamista joil-takin potilasryhmiltä, jotka hoi-dettaisiin jatkossa perustervey-denhuollon puolella eli terveys-keskuksissa.

– Näiden toimenpiteiden to-teuttaminen tulisi edellyttämään merkittäviä toiminnallisia muu-toksia perusterveydenhuollossa, Järvinen arvioi.

Esitykset käsitellään aikanaan tilaajarenkaiden eli kuntien asi-antuntijatyöryhmässä sekä tar-vittaessa myös erikoisaloittain terveyskeskusten edustajien kanssa. (HäSa)

Yhä harvempi jonottaa jatkohoitoonVaikka jono keskussairaalaan kangerteleekin, sieltä päästään pois aiempaa nopeammin.

Tilanne johtuu Hämeenlin-nan terveyskeskuksen paran-tuneesta kyvystä ottaa vastaan jatkohoitoa vaativia potilaita. Tällä hetkellä Ahvenistonmäel-lä jonottaa paikkaa terveyskes-kuksen vuodenosastolle keski-määrin neljä hämeenlinnalais-potilasta. Viime vuonna heitä oli keskimäärin seitsemän.

Kun viime vuonna Hämeen-linnalle kertyi jatkohoitopaik-kaa keskussairaalassa odottavis-ta potilaista tammi-huhtikuussa

250000 euron lasku, tänä vuon-na siirtoviivemaksuja on lasku-tettu vain 70500 euron edestä.

Yhteensä laskutettuja hoito-päiviä on kertynyt ensimmäisel-lä vuosikolmanneksella 141, kun viime vuonna samaan aikaan niitä oli 357 enemmän.

Hämeenlinnan lisäksi siirto-viivemaksuja on kertynyt alku-vuonna Hausjärvelle 15500 eu-roa, Riihimäelle 14000 euroa, Lopelle 2500 euroa ja Janakka-lalle 1000 euroa. Hattula ei jou-du maksamaan sairaanhoitopii-rille yhdestäkään ylimääräisestä hoitopäivästä.

Tästä on kyse■■ Terveydenhuoltolaki■edellyttää,■että■potilas■pääsee■ensi-

käynnille■kolmen■kuukauden■kuluessa■lähetteen■saapumi-sesta.

■■ Leikkaukseen■tai■hoitoon■pitäisi■päästä■puolessa■vuodessa.

■■ Valvira■aloittaa■valvontatoimet,■mikäli■yli■viisi■prosenttia■lä-hetteistä■on■käsitelty■vasta■kolmen■viikon■jälkeen■lähetteen■saapumisesta■tai■jos■yli■15■prosenttia■ensikäynneistä■ei■to-teudu■kolmessa■kuukaudessa.

Sairaanhoitopiiri on parhaillaan laatimassa toimenpide- ohjelmaa kysynnän kasvun taittamiseksi.

Lääkäripula■haittaa■yhä■hoitoonpääsyä.■Tilanteen■odotetaan■paranevan■loppuvuodesta.

Fimlab-fuusio toteutuuHämeenlinnaKeskussairaalan laboratorio siir-tyy tamperelaisen Fimlab Labo-ratoriot oy:n omistukseen syys-kuun alussa. Kanta-Hämeen sai-raanhoitopiirin hallitus hyväksyi keskiviikkona fuusion puitesopi-muksen.

Osakassopimuksen mukaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopii-ri omistaa Fimlab oy:stä 15 pro-senttia ja Pirkanmaan sairaan-hoitopiiri loput. Keskussairaa-lan palveluksesta siirtyy uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä noin 90 työntekijää.

Muutosta on perusteltu sääs-töillä, joita nykyistä suuremmas-sa yksikössä arvioidaan synty-vän 1,5–2 miljoonaa euroa vuo-dessa. Lisäksi fuusion on arvioi-tu helpottavan laboratorion hen-kilöstön riittävyyttä tulevaisuu-dessa.

Patologian laboratorio jää toistaiseksi keskussairaalan omaksi toiminnaksi.

Alun perin yhdistymisestä päätti joulukuussa sairaanhoito-piirin valtuusto.

Fuusion valmistelu kuitenkin keskeytyi, kun valtuuston vara-

puheenjohtaja Irja Pynnönen (kesk.) valitti päätöksestä Hä-meenlinnan hallinto-oikeuteen.

KHO antoi pari viikkoa sitten luvan päätöksen täytäntöönpa-nolle, vaikka itse valitusproses-si onkin edelleen kesken. (Hä-Sa)

Päivähoidon väki rakensi uusia ratkaisujaLapset■ja■vanhem-mat■tyytyväisiä,■henkilöstö■haluaa■yhä■kehittää■■varhaiskasvatusta.

JärvenpääHanna Antila-Andersson– Kyllä me alkuun mietittiin, mi-ten tuosta voi tehdä mallin. Vaa-ti hieman aikaa sisäistää, mitä otsikko tarkoittaa, Idänpään var-haiskasvatuskeskuksen lasten-hoitaja Minna Laakso (vas.) ja lastentarhanopettajat Erja Kos-kinen sekä Elina Latvala ker-toivat keskiviikkona Järvenpääs-sä varhaiskasvatuksen suurta-pahtumassa.

Otsikko kuului ”Miten voi-taisiin katkaista ei-sallitun toi-minnan negatiivisen runsaan huomion kehä?” Kansankielel-lä se tarkoittaa sitä, että tuhma ja kiukutteleva lapsi saa usein enemmän huomiota kuin muut lapset.

– Siitä se lähti, kun meillä oli koko päiväkodin väki koolla ja yhdessä pohdittiin ratkaisuja. Se oli tosi hyvä kokous. Pienem-pi porukka sitten koosti tulokset malliksi, joka on nyt täällä esillä.

Tuon lisäksi tapahtumassa oli esillä noin 200 muuta mallia, jot-ka päiväkodeissa ja perhepäivä-hoidossa on kehitetty varhais-kasvatuksen solmukohtiin.

Kovalevy täyttyi hetiKaikki liittyy Helsingin yliopis-ton orientaatioprojektiin, jon-ka tavoitteena on ollut selvittää, mitä varhaiskasvatuksessa to-della tapahtuu. Sen pohjalta löy-tyi pari sataa kehitystehtävää, joita on ratkottu kahdeksan kun-nan varhaiskasvatuskeskuksissa. Hämeenlinna on yksi osallistu-jista.

Keskiviikkona olivat esillä nuo alan ammattilaisten kehittä-mät ratkaisumallit. Projektinjoh-tajan Jyrki Reunamon mukaan ensi vuonna niitä vielä hiotaan eteenpäin.

– Ja pannaan jakoon. Tarkoitus on myös tehdä kirja siitä, mitä olemme saaneet aikaan.

Reunamo itse oli todella in-noissaan siitä, mitä päiväkodeis-sa, ryhmiksissä ja perhepäivä-hoitajien ryhmissä oli saatu ai-kaan.

– Vaikka tunnen asian hy-vin, minulla on kovalevy jo ihan täynnä. Tämä vaatii sulattelua.

Kuinka katkaista lapsen ei-sallitun toiminnan negatiivisen huomion kehä? Lastenhoitaja Minna Laak-so (vas.) ja lastentarhanopettajat Erja Koskinen sekä Elina Latvala näyttävät, että alkunikottelun jäl-keen Idänpään varhaiskasvatuskeskuksessa syntyi ihan kelpo malli.

Tehtiin 20 000 havaintoa siitä, mitä lapset todella päivähoidossa tekevät.

Projektinjohtaja Jyrki Reunamo

Tästä on kysymys■■ Orientaation■lähteillä-projektin■tavoitteena■on■ollut■selvit-

tää,■mitä■päivähoidossa■todella■tapahtuu■ja■löytää■keinoja■vaikuttaa■myönteisesti■havaittuihin■ilmiöihin.

■■ Hankkeessa■ovat■mukana■Hyvinkää,■Hämeenlinna,■Järven-pää,■Kerava,■Mäntsälä,■Nurmijärvi,■Pornainen■ja■Tuusula.

■■ Identtinen■hanke■on■toteutettu■myös■Taiwanissa.

■■ Hämeenlinnasta■projektiin■ovat■osallistuneet■kantakaupun-gin■itäpuolen■varhaiskasvatuskeskukset,■Hauho,■Kaivokatu■sekä■myös■perhepäivähoitajia.

■■ Kaikkiaan■hankkeessa■työstettiin■yli■200■ratkaisumallia■päi-vähoidon■pulmatilanteisiin.

■■ Hämeenlinnalaiset■kehittelivät■18■ratkaisumallia,■joiden■tee-moja■olivat■mm.■talviulkoilun■lisääminen,■laSsten■virittämi-nen■opetustilanteisiin■ja■pohjan■luominen■rutiineille.

Tuhansia havaintoja

Osana Orientaation lähteillä -hanketta koulutettiin vuonna 2009 joukko havainnoijia. Seu-raavana vuonna he havainnoivat systemaattisesti päivähoidon ta-pahtumia.

– Tämä on todella ainutlaa-tuista. He tekivät 20 000 havain-toa siitä, mitä lapset todella päi-vähoidossa tekevät.

Havainnoijat kävivät satun-naisina päivinä tekemässä ha-vaintoja päiväkodeissa ja perhe-päivähoidossa koko kevään ajan.

Havaintoja kerättiin syste-maattisesti viiden minuutin vä-lein. Joka päivä oli havainnoijia vähintään kolmessa päiväkodis-sa.

Lisäksi tänä keväänä tehtiin laadun arviointi, jossa niin lap-set, vanhemmat kuin henkilös-

tökin arvioivat päivähoidon toi-mintaa ja ilmapiiriä.

Lapset tykkäävätLapsilta ja vanhemmilta päivä-hoito sai hämmentävän hyvät arvosanat.

– Haastatteluihin osallistui va-jaat 4 000 lasta. Kyllä iso kuva tulee selville, vaikka lapsia on vaikea haastatella, kasvatustie-teen tohtori Reunamo arvioi.

Suuri enemmistö lapsista il-moitti, että päiväkodissa on mu-kavaa joko aina tai usein. Vielä suurempi enemmistö sanoi, että päiväkotiin on kiva mennä aina tai yleensä. Kavereitakin he ker-toivat olevan.

Esimerkiksi kysymykseen, pe-lottaako päivähoidossa, 2 448 lasta vastasi, ettei koskaan. Lap-sista 726 sanoi, että joskus. Use-

ammin pelotti 202 lasta ja 57 lap-sen mielestä päiväkodissa on pe-lottavaa.

Myös vanhemmat suhtautui-vat päiväkotiin varsin positiivi-sesti. Kriittisimmät kommentit saatiin henkilöstöltä.

– Tämä on aivan ideaali tilan-ne. Henkilöstön mielestä kehi-tettävää vielä riittää. (HäSa)

Hanna antILa-andErsson / Häsa

12 |■Hämeen Sanomat■

Kotimaan■uutisetTorstai■24.■toukokuuta■2012