200 vuotta lautasella 200 år av helsingfors matkultur på tallriken · 2013-03-26 · käykää pöytään helsingissä! Mahdollisuus nauttia helsinkiläistä ruo-kakulttuuria kautta

200 vuotta helsinkiläistä

ruokakulttuuria lautasella

200 år av helsingfors matkultur

på tallriken

käykää pöytään helsingissä!

Mahdollisuus nauttia helsinkiläistä ruo-kakulttuuria kautta historian tarjoutuu osana Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuotta 2012. Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Suomi kuului silloin Venäjän keisarikuntaan. Korottaminen pääkaupun-giksi oli Helsingin historian tärkein kään-nekohta. Se käynnisti kaupungin kasvun Suomen väestön, kulttuurin, talouden ja hallinnon keskukseksi.

HelsinkiMenu-ravintolat Fly Inn Restau-rant Deli, Hotel Arthur, Baker’s, Carelia, Graniittilinna, Grotesk, Havis, Kellarikrouvi & Fabian, Kuu, KuuKuu, Lasipalatsi, Macu, Nokka, Seurasaari, Sundmans Krog ja Suomenlinnan Panimo juhlistavat Helsingin juhlavuotta tarjoamalla kulttuurihistorial-lisia makupaloja tarinoineen menneiltä vuosikymmeniltä 200-vuotiaan pääkaupun-kimme kunniaksi.

Tervetuloa nauttimaan!

sätt er till bords i helsingfors!

Som en del av jubileumsåret Helsingfors 200 år som huvudstad erbjuds en möjlig-het att avnjuta matkulturen i Helsingfors genom historien. Helsingfors blev huvudstad i storfurstendömet Finland år 1812. Finland hörde då till det ryska kejsardömet. Att Helsingfors upphöjdes till huvudstad var den viktigaste vändpunkten i stadens historia. Det inledde stadens utveckling till centrum för Finlands befolk-ning, kultur, ekonomi och förvaltning.

HelsinkiMenu-restaurangerna Fly Inn Restaurant Deli, Hotel Arthur, Baker’s, Carelia, Graniittilinna, Grotesk, Havis, Kellarikrouvi & Fabian, Kuu, KuuKuu, Glaspalatset, Macu, Nokka, Fölisö, Sund-mans Krog och Sveaborgs Bryggeri firar Helsingfors jubileumsår genom att bjuda på kulturhistoriska smakbitar och deras historier från gångna årtionden till vår 200-åriga huvudstads ära.

Välkommen att njuta!

helsingin ravintolakulttuuri peilaa suomalaisen ruokakulttuurin kehitystä

Nuoren pääkaupungin ravintolaelämä käynnistyi vähitellen 1800-lu-vun alussa. Kaupunkilaisia kestitettiin kaupunginkellarissa ja Töölön ravintolassa. Pian Helsinkiin tultiin viettämään myös kansainvälistä kylpyläelämää. Kaivohuoneella juotiin päivisin terveysvesiä ja iltaisin samppanjaa, ylioppilaat huvittelivat Kaisaniemessä ja turistit ruokai-livat Esplanadikappelissa.

Vuosisadan lopulla sosiaalinen elämä siirtyi vähitellen kodeista ravintoloihin. Maan vaurastuessa elinkeinoelämä monipuolistui. Pitkien työmatkojen takia useat ihmiset eivät menneet kotiin lounaalle vaan söivät työpaikan lähelle syntyneissä vaatimattomissa ruokapaikoissa.

Kämpin, Seurahuoneen ja Fennian hotelleissa nautittiin vuosisadan vaihteessa loistokkaita illallisia. Naiset eivät voineet osallistua rientoihin ilman miesseuraa.

Kieltolaki kuritti ravintoloita vuosina 1919–1932, mutta anniskelu jatkui siitä huolimatta. Kieltolain päätyttyä viihdyttiin cocktailien ja suurten tanssiorkesterien parissa. Helsingissä avattiin uusia ruokaravintoloita moneen makuun. Sota-aika kuitenkin katkaisi kehityksen, ja elintarvikepula leimasi ruokatarjontaa koko 1940-luvun.

Sodasta selvittyään pääkaupunki vaurastui ja kansainvälistyi. Ravintolaelämä nousi jaloilleen, ja kasvavaa asiakaskuntaa tyydyt-tämään perustettiin yleisravintoloita, baareja ja grilliravintoloita. Pizzeriat ja etniset ravintolat tarjosivat uusia makuelämyksiä 1970-luvulta lähtien. Vähitellen myös suomalaisen ravintolakulttuu-rin kansainvälinen arvostus kasvoi, ja Helsinkiin saatiin Suomen ensimmäinen Michelin-tähti vuonna 1987. Tasokas fine dining vakiintui osaksi helsinkiläistä ravintolakulttuuria.

Kahdessasadassa vuodessa Helsinki on kasvanut monipuolisek-si ravintolakaupungiksi. Helsingin ravintolaelämää ovat 2000-luvulla vilkastuttaneet keittiömestarivetoiset ravintolat. Ranskalainen keittiö on vaihtunut pohjoisten raaka-aineiden ylistykseksi.

Keittiömestareiden yhteistyöstä kumpuava HelsinkiMenu on 12 vuoden aikana nostanut paikallisen tuotannon vuosi vuodelta paremmin esiin. Jälleen kerran ravintolat ovat toimineet suunnan-näyttäjinä: lähiruoan arvostus tuo sen kaikkien ulottuville. Helsinki ja Suomi ovat löytäneet oman ruokakulttuurinsa.

restaurangkulturen i helsingfors återspeglar den finländska matkulturens utveckling

Restauranglivet i den unga huvudstaden inleddes successivt i början av 1800-talet. Stadsborna trakterades i stadskällaren och på en res-taurang i Tölö. Snart började man även komma till Helsingfors för att leva internationellt badliv. Vid Brunnshuset drack man hälsovatten på dagarna och champagne på kvällarna, medan studenterna roade sig i Kajsaniemi och turisterna åt på Kapellet.

I slutet av århundradet flyttades det sociala livet successivt från hemmen till restaurangerna. När landet blev förmögnare blev näringslivet mångsidigare. Eftersom många hade lång väg till arbetet gick de inte hem för att äta lunch, utan åt på de anspråkslösa matställen som öppnades nära arbetsplatsen.

Vid sekelskiftet avnjöts fantastiska middagar på hotellen Kämp, Seurahuone och Fennia. Kvinnor kunde inte delta i aktiviteterna utan manligt sällskap.

Förbudslagen utgjorde en prövning för restaurangerna åren 1919–1932, men utskänkningen fortsatte ändå. När förbudslagen upphörde roade man sig med cocktailar och stora dansorkestrar. I Helsingfors öppnades nya restauranger för många smaker. Utveck-lingen stannade dock upp under krigstiden, och livsmedelsbristen präglade matutbudet under hela 1940-talet.

Efter kriget blev huvudstaden förmögnare och mer internatio-nell. Restauranglivet kom på fötter igen, och för att tillfredsställa den växande kundkretsen öppnades allmänna restauranger, barer och grillrestauranger. Pizzerior och etniska restauranger bjöd på nya smakupplevelser från och med 1970-talet. Så småningom ökade även den internationella uppskattningen av den finländska restau-rangkulturen, och Helsingfors fick Finlands första Michelinstjärna år 1987. Förstklassig fine dining blev en etablerad del av restaurangkul-turen i Helsingfors.

Under de senaste tvåhundra åren har Helsingfors utvecklats till en mångsidig restaurangstad. Restauranglivet i Helsingfors har på 2000-talet livats upp av restauranger som drivs av köksmästare. Det franska köket har ersatts av en hyllning av de nordiska råvarorna.

HelsinkiMenu är framsprungen ur ett samarbete mellan köks-mästarna och har under 12 års tid lyft fram den lokala produktionen allt bättre år för år. Restaurangerna har ännu en gång fungerat som vägvisare: uppskattningen av närproducerad mat gör den tillgänglig för alla. Helsingfors och Finland har hittat sin egen matkultur.

ravintola sundmans krogKauppalaivan kapteeni, kauppias Gustav Wilhelm Sundman rakennutti vuosisadan alussa Etelärantaan talon, jonka yläkerta oli varattu perheen käyttöön. Carl Ludvig Engelin luomissa puitteissa Sundman piti yhtenä kaupungin mahtimiehistä hoviaan. Ruokakulttuuri sai tuulahduksia matkoilta, ja myös Helsingin ravintoloihin ammattitai-to tuli ulkomailta: osaavimmat työntekijät olivat ruotsalaisia ja saksalaisia.

Suomenruotsalaiset, venäläiset ja sak-salaiset porvarisperheet nauttivat 1800-lu-vun alun juhlaillallisten aluksi salaattia ja liha- sekä kalahyytelöitä. Keitot ja liemet olivat tyypillisiä lämpimiä alkuruokia, ja niitä tukevoitti usein pasteija. Pääruoaksi tarjottiin lihaa kuten lintupaistia. Jäätelö ja kuivatut hedelmät olivat makeinta, mitä juhlissa tiedettiin.

restaurang sundmans krogHandelsfartygskaptenen och köpmannen Gustav Wilhelm Sundman lät bygga ett hus, vars övervåning reserverades för familjens bruk, på Södra Kajen i början av seklet. Inom de ramar som skapats av Carl Ludvig Engel höll Sundman hov som en av makthavarna i staden. Matkulturen influ-erades av resor, och även restaurangerna i Helsingfors hämtade yrkeskompetens från utlandet: de mest kompetenta arbetsta-garna var svenskar och tyskar.

I början av 1800-talet inledde finlandssvenska, ryska och tyska borgar-familjer sina festmiddagar med sallad och kött- och fiskaladåber. Soppor och con-somméer var typiska varma förrätter och gjordes ofta stadigare med en pastej. Som huvudrätt serverades kött, till exempel fågelstek. Glass och torkade frukter var det godaste man visste på festerna.

HelsinkiMenu 1817

Jokirapualadobia ja paahdettua ruisleipää

Kirkasta häränhäntälientä ja vasikanmaksapasteijaa

Mureaksi haudutettua hanhenrintaa ja pihlajanmarjoja

Vadelmajäädykettä ja kuumaa kinuskia

39 €

Menu voimassa 14.6.–11.9.2012

HelsinkiMenu 1817

Kräftaladåb med rostat rågbröd

Consommé på oxsvans med kalvleverpastej

Mörbräserat gåsbröst med rönnbär

Hallonparfait med varm karamellsås

39 €

Menyn gäller 14.6.–11.9.2012

Eteläranta 16, 00130 Helsinki, 09 6128 5450, www.royalravintolat.com

1800

ravintola kuukuu Helsingin asutus laajeni 1800-luvun puoli-välissä ydinkeskustasta Töölön suuntaan. Hesperian puiston tienoo oli siihen asti ollut huviretkien kohde ja Meilahti täynnä kesähuviloita. Museokatu 17 on aina elänyt vahvasti töölöläisten arjessa. Kiinteistössä toimi 1900-luvun alussa pidetty lihakaup-pa. Puoli vuosisataa myöhemmin siihen tuli trendikäs kohtaamispaikka Valion baari. 2000-luvulla osoite kuuluu kortteliravinto-lalle, johon on helppo tulla syömään.

Ravintola KuuKuun juhlamenussa näkyy, miten venäläinen ja ruotsalainen keittiö lyövät kättä suomalaisessa gastronomiassa: venäläistä perintöä on sillialkuruoka, Ruotsista taas tulee pää-ruuan haukimureke. Tapa nauttia aterian päätteeksi juustoja rantautui Suomeen Ruotsin hovin kautta Ranskasta.

restaurang kuukuuI mitten av 1800-talet expanderade bosättningen i Helsingfors från stadskär-nan i riktning mot Tölö. Området kring Hesperiaparken hade dittills varit ett mål för lustturer och Mejlans fullt av som-marvillor. Museigatan 17 har alltid varit starkt närvarande i Tölöbornas vardag. I början av 1900-talet fanns en köttaffär i fastigheten. Ett halvt århundrade senare öppnades Valiobaren där och blev en trendig mötesplats. På 2000-talet tillhör adressen en kvartersrestaurang, dit det är lätt att gå och äta.

I restaurang KuuKuus festmeny ser man hur det ryska och svenska köket skakar hand i den finska gastronomin: den ryska traditionen representeras av sillförrätten, medan gäddfärsen i huvudrätten kommer från Sverige. Seden att avnjuta ostar som avslutning på en måltid kom till Finland från Frankrike via det svenska hovet.

Museokatu 17, 00100 Helsinki, 09 2709 0974, www.kuukuu.info

Ravintola kuukuun HistoRiallinen juHlaMenu

Katajanmarjoilla maustettua silli- ja lohisalaattia

Paistettua haukimureketta, keitettyjä perunoita ja rapukastiketta

Omenapannukakkua ja vaniljakastiketta

Kotimaisia juustoja

42 €


RestauRang kuukuus HistoRiska festMeny

Sill- och laxsallad smaksatt med enbär

Stekt gäddfärs, kokt potatis och räksås

Äppelpannkaka och vaniljsås

Inhemska ostar

42 €

Menyn gäller 1.3.–31.8.2012

1850

Suomenlinna C 1, 00190 Helsinki, 09 228 5030, www.panimo.com

HelsinkiMenu RantakasaRMi 1870

Zakuski: savustettua sampea, pippuroitua lohta, siianmätiä, kantarellipikkelsiä,

smetanaa ja suolakurkkuja pikkublinien kera

Hanhi-herkkutattivareniki ja borštšok-punajuuri-lihalientä

Häränseläkettä Ataman

Bombe glacée Nesselrodekastanja-vaniljajäätelöleivos ja hillottua

hapankirsikkaa

49 €


ravintola suomenlinnan panimoKun ensimmäiset ruotuarmeijan sotilaat saapuivat Suomenlinnaan rakennustöihin 1700-luvulla, toivat he mukanaan myös ensimmäiset oluttynnyrit, kuuluihan olut tuolloin päivittäiseen ravitsemukseen. Venäläisellä kaudella oluen kaupallinen valmistaminen sai vauhtia Viaporin linnoi-tukseen vuonna 1817 muuttaneen Nikolai Sinebrychoffin käsissä. Vuosina 1868–1870 rakennetussa rantakasarmissa toimivat tänä päivänä panimo ja ravintola.

Helsingin juhlavuoden kunniaksi ravintolan keittiömestari Sami Hiltusen suunnittelema menu vie ruokailijat linnoituksen rakentamisen aikoihin ja perinteisiin venäläisiin makutunnelmiin panimon omien oluiden saattelemina.

restaurang sveaborgs bryggeriNär de första soldaterna i den indelta armén anledde till Sveaborg för att utföra byggnadsarbete på 1700-talet förde de även med sig de första ölfaten. På den tiden hörde ju öl till den dagliga kosten. Den kommersiella tillverkningen av öl tog fart under den ryska perioden, i händerna på Nikolaj Sinebrychoff, som flyttade till Sveaborgs fästning år 1817. I strandkaser-nen, som byggdes åren 1868–1870, finns i dag ett bryggeri och en restaurang.

Den meny som restaurangens köks-mästare Sami Hiltunen har planerat till jubileumsårets ära för matgästerna tillbaka till den tid då fästningen byggdes och bjuder på traditionella ryska smakupplevel-ser som ledsagas av bryggeriets egna öl.

HelsinkiMenu stRandkaseRnen 1870

Zakuski: rökt stör, pepparkryddad lax, sikrom, kantarellpickels, smetana och

saltgurka med små blinier

Gås-stensoppsvareniki och borštšok-consommé på rödbetor och kött

Oxfilé Ataman

Bombe glacée Nesselrodekastanj-vaniljglassbakelse och syltade

surkörsbär

49 €

Menyn gäller 1.4.–31.12.2012

1870

sami HiltunenSuomelinnan Panimo Sveaborgs Bryggeri

ravintola seurasaariSeurasaari oli helsinkiläisten suosima retkeilykohde jo 1880-luvulla. Ihmiset tulivat saareen veneillä, keittivät kahvia ja söivät eväitään. Seurasaaren keskiosaan kohosi keväällä 1890 koristeellinen hirsinen ravintolarakennus. Se oli saaren kallein rakennushanke, jota edelsivät laajat pengerrystyöt ja kiviportaiden rakentaminen. Ravintola toimi 1900-luvun alussa raittiusravintolana, jossa ei tarjoiltu jääkellarikaljaa väkevämpiä juomia.

Ravintola Seurasaaren juhlamenu tuo tuulahduksen 1800-luvun lopun loistok-kaiden ravintoloiden pitkistä menuista ja vatitarjoilusta. Vuosisadan loppupuoliskolla ruokalajit tuotiin tarjolle ja nautittiin yksi kerrallaan aiemmin tyypillisten isojen kattausten sijaan.

restaurang fölisöFölisön var ett populärt utflyktsmål bland Helsingforsborna redan på 1880-talet. Man kom till ön med båt, kokade kaffe och åt sin matsäck. Våren 1890 reste sig en vackert utsmyckad restaurangbyggnad i timmer i mitten av Fölisön. Den var öns dyraste byggnadsprojekt och föregicks av omfattande terrasseringsarbeten och uppförande av stentrappor. I början av 1900-talet fungerade restaurangen som en nykterhetsrestaurang, där man inte serve-rade starkare drycker än iskällardricka.

Restaurang Fölisös festmeny för med sig en fläkt av de långa menyerna och fatserveringen på de fina restaurangerna i slutet av 1800-talet. Under den senare halvan av århundradet serverades och avnjöts maträtterna en i taget, i stället för de stora dukningar som tidigare varit vanliga.

Seurasaari, 00250 Helsinki, 09 626 625, www.sinunjuhlasi.fi

HelsinkiMenu 1890

Amuse Bouche

Voileivät1800–1900–2000

Häränhäntäliemi ja tattiravioli

Katiskan aarteetsesongin kalaa lisukkeineen

Suomalaisia juustoja

Romanovin mansikat

43 €


HelsinkiMenu 1890

Amuse Bouche

Smörgåsar1800–1900–2000

Oxsvanssoppa

svampravioli på soppar

Fiskarens skattersäsongens fisk med tillbehör

Finländska ostar

Jordgubbar à la Romanov

43 €


1890

ravintola havisNykyinen Kauppatorin seutu oli 1800-lu-vulla tärkeä markkinapaikka. Helsingin pääkaupungiksi tuloon saakka alueella oli kalalaitureita, joilla kalastajat myivät saa-liitaan. Vuonna 1818 torikauppa siirrettiin Suurtorilta eli nykyiseltä Senaatintorilta Kauppatorille. Muutama vuosi myöhemmin silakkamarkkinoiden pitopaikaksi vakiintui Eteläsatama. Kun Wanha kauppahalli aloitti toimintansa vuonna 1889, siellä sai ohjesäännön mukaan myydä lihatuotteita, munia, voita, juustoa ja puutarhatuotteita.

Kalalla on ollut aina paikkansa helsinkiläisessä ruokakulttuurissa. Wanhan kauppahallin perustamisen aikoihin hel-sinkiläisen työläisperheen ruokapöydässä oli usein silakkaa, silavaa ja mustaa leipää. Hienoimpien ravintoloiden juhlapöydissä nautittiin samaan aikaan kalalientä, lohta hollantilaiskastikkeella ja kuhaa viinikas-tikkeen kanssa.

restaurang havisTrakten kring det nuvarande Salutorget var en viktig marknadsplats på 1800-talet. Fram till dess att Helsingfors blev huvud-stad fanns det fiskekajer där fiskarna sålde sin fångst i området. År 1818 flyttades torghandeln från Stortorget, dvs. nuva-rande Senatstorget, till Salutorget. Några år senare blev Södra hamnen den etablerade platsen för strömmingsmarknaden. När Gamla saluhallen inledde sin verksamhet år 1889 fick man enligt reglementet sälja köttprodukter, ägg, smör, ost och träd-gårdsprodukter där.

Fisk har alltid haft en plats i Helsing-forsbornas matkultur. Vid den tiden när Gamla saluhallen grundades fanns det ofta strömming, fläsk och svartbröd på mat-bordet hos en arbetarfamilj i Helsingfors. Vid festborden i de finaste restaurangerna avnjöts samtidigt fiskconsommé, lax med hollandaisesås och gös med vinsås.

Eteläranta 16, 00130 Helsinki, 09 6128 5800, www.royalravintolat.com

juHlavuoden HelsinkiMenu Ravintola Haviksen tapaan

Jääkellarinlohta, korvasientä ja tervaa

Paistettua ahventa, kevätvihanneksia ja ruskistettua voita

Porkkanaa, kauraa ja piimäjäätelöä

49 €


jubileuMsåRets HelsinkiMenu à la RestauRang Havis

Iskällarlax med stenmurkla och tjära

Stekt abborre med vårgrönsaker och brynt smör

Morot, havre och surmjölkglass

49 €


1890

hotel arthur 1800-luvun lopulla yhteiskunnan ylin ker-ros alkoi nauttia ravintoloiden tarjonnasta. Helsingin Seurahuoneen, Fennian, Kaivo-huoneen ja muiden hienojen ravintoloiden menut seurasivat kansainvälistä tyyliä. Ruokalistat olivat usein ranskankielisiä. Vuosisadan vaihteessa runsaimmat menut sisälsivät alkupalavoileipiä, keittoa, parsaa, kala- ja liha-annoksen, jälkiruuan, juustoja, hedelmiä ja kahvia.

Helsingin vanhimman puiston Kai-saniemen läheisyyteen valmistui vuonna 1907 kristillinen matkailijakoti Hospiz, joka nykyään tunnetaan Hotel Arthurina. Hospizin ulkoilmaravintola oli suosittu ruokailupaikka. Hotel Arthurin Helsinki-Menu 1907 nostaa parrasvaloihin oman aikakautensa juhla-aterian suosituimmat ruokalajit.

hotel arthurI slutet av 1800-talet började det översta skiktet i samhället njuta av restaurang-ernas utbud. Menyerna på Seurahuone, Fennia, Brunnshuset och andra fina restauranger följde den internationella stilen. Menyerna var ofta skrivna på fran-ska. Vid sekelskiftet innehöll de rikligaste menyerna entrésmörgåsar, soppa, sparris, en fisk- och köttportion, dessert, ost, frukt och kaffe.

I närheten av Helsingfors äldsta park Kajsaniemi färdigställdes år 1907 det kristliga resandehemmet Hospiz, som numera är känt som Hotel Arthur. Hospiz friluftsrestaurang var ett populärt ställe att äta på. Hotel Arthurs HelsinkiMenu 1907 lyfter fram de mest populära maträtterna från tidsperiodens festmåltider i ramplju-set.

Vuorikatu 19, 00100, Helsinki, 09 173 441, www.hotelarthur.fi

HelsinkiMenu 1907

Kolme pientä voileipää kala-, maalaispatee- ja juustotäytteellä

Parsaa Hollandaise

Kuhafileetä ja munakastiketta

Kotimaisia juustoja

Jäätelöä

Kahvia/teetä

39 €


HelsinkiMenu 1907

Tre små smörgåsar med fisk-, lantpaté- och ostfyllning

Sparris Hollandaise

Gösfilé och äggsås

Inhemska ostar

Glass

Kaffe/te

39 €

Menyn gäller 15.5–15.6.2012

1900

ravintola graniittilinna

Hakaniemen torin laidalla pidettiin kesä-kuussa 1914 Euroopan suurimmaksi ja moderneimmaksi ylistetyn kauppahallin avajaiset. Leikkeleiden erikoisliike Neumat ja Fanny Parhialan perustama siirtomaa-tavaraliike ovat toimineet hallissa sen perustamisesta alkaen ja taanneet siten omalta osaltaan ruokakulttuurin perintei-den säilymisen lähes sadan vuoden ajan.

Hakaniemen Siltasaaressa graniittikal-lion suojiin vuonna 2004 avattu ravintola Graniittilinna hyödyntää ruokatuotteessaan lähellä olevan kauppahallin tuotteita sekä muita lähialueen pientuottajia. Keittiöpääl-likkö Marko Heleniuksen suunnitteleman juhlavuoden menun suolamuikut, kylmäsa-vuhevonen ja jälkiruoka vievät ruokailijat Hakaniemen Kauppahallin alkuaikojen makutunnelmiin.

restaurang graniittilinna

I juni 1914 invigdes vad som sades vara den största och modernaste saluhallen i Europa vid Hagnäs torg. Charkuteriaffären Neumat och den kolonialvaruaffär som Fanny Parhiala grundade har verkat i hallen ända sedan den grundades och har på så sätt för egen del borgat för att traditionerna inom matkulturen har bevarats i nästan hundra år.

Restaurang Graniittilinna, som öppnades i granitklippan i Broholmen i Hagnäs år 2004, använder produkter från den närbelägna saluhallen och andra småproducenter i närområdet i sin mat. Kökschef Marko Helenius har planerat jubileumsårets meny, som innehåller saltmujkor, kallrökt hästkött och en dessert och bjuder matgästerna på smaker från Hagnäs Saluhalls barndom.

Säästöpankinranta 6, 00530 Helsinki, 020 742 4250, www.graniittilinna.com

HelsinkiMenu gRaniittilinna & HakanieMen kauppaHalli

est. 1914

Hakaniemen Kauppahallin suola- muikkuja ja akvaviittijäätä

Lihakauppa Neumatin kylmäsavuhevosta perinteisessä avoleivässä

Reinin Lihan paistettuja vasikankyljyksiä, kesäkasviksia, ryvässipulihilloketta ja

hollanninkastiketta

Omena-minttukarkkileivos Parhiala 1914

49,50 €

Menu voimassa 4.6.–20.6. ja 16.8.–22.9.2012(etukäteen tilattuna myös vuoden loppuun asti)

HelsinkiMenu gRaniittilinna & Hagnäs saluHall est. 1914

Saltmujkor från Hagnäs Saluhall och akvavitis

Köttaffär Neumats kallrökta hästkött på en traditionell öppen smörgås

Reinin Lihas stekta kalvkotletter, sommargrönsaker, potatislökskompott och

hollandaisesås

Äppel-mintkaramellbakelse Parhiala 1914

49,50 €

Menyn gäller 4.6.–20.6. och 16.8.–22.9.2012(vid bokning på förhand även till årets slut)

1910

ravintola careliaKarjalan väreihin mustaan ja punaiseen sävytetty Carelia-apteekki avautui vuonna 1929. Kieltolain aikaan apteekilla oli kes-keinen rooli alkoholin välittäjänä. Menekki oli suuri, kun konjakkia ja pirtua määrättiin niin ihmisille kuin kotieläimillekin ulkoi-seen käyttöön.

Ravintolaelämää vuosina 1919–1932 leimannutta kieltolakia kierrettiin monin tavoin. Tarjoilijat sekoittivat pirtusta juomasekoituksia tai kantoivat pöytiin kovaa teetä. Laillisia ruokajuomia olivat esimerkiksi pilsneri ja hedelmäbooli.

Huolella suunniteltu interiööri kutsui liki 70 vuotta myöhemmin muokkaamaan tilasta ravintolan. Ravintola Carelian 1920-luvun menussa syödään ranskalai-seen tyyliin kasvikset pääruoan jälkeen. Aikoinaan kokit kostuttivat rommilla tai konjakilla savariineja, tämän päivän versiossa rommi maustaa karamellia.

restaurang careliaApoteket Carelia, som var färgsatt i Karelens färger svart och rött, öppnades år 1929. Under förbudslagens tid spelade apoteket en central roll som förmedlare av alkohol. Åtgången var stor, eftersom både människor och husdjur ordinerades konjak och sprit för utvärtes bruk.

Förbudslagen, som präglade restau-ranglivet åren 1919–1932, kringgicks på många olika sätt. Servitörerna serverade sprithaltiga dryckesblandningar eller bar ut hårt te till borden. Exempel på lagliga matdrycker var pilsner och fruktbål.

Den omsorgsfullt planerade interiören inbjöd nästan sjuttio år senare till att förvandla lokalen till en restaurang. På restaurang Carelias 1920-talsmeny äts grönsakerna efter huvudrätten på franskt vis. En gång i tiden fuktade kockarna savaränger med rom eller konjak. I den moderna versionen används rommen för att göra karamell.

Mannerheimintie 56, 00260 Helsinki, 09 2709 0976, www.carelia.info

HelsinkiMenu 1920

Erikoisvoileipä

Häränhäntäliemi

Fasaanipataa ”en cocotte”

Vihannescrudités

Mantelisavariini ja rommikaramellia

55 €


HelsinkiMenu 1920

Specialsmörgås

Oxsvanssoppa

Fasangryta ”en cocotte”

Grönsakscrudités

Mandelsavaräng och romkaramell

55 €

Menyn gäller 3.9.–31.10.2012

1920

ravintola lasipalatsi

Lasipalatsissa avautui vuonna 1936 Helsingin suurin kahvila-ravintola, jossa herkuteltiin jo 30-luvulla kotimaisella ruoalla. Sama tyyli jatkuu vuonna 1998 uudessa loistossaan avatussa ravintola Lasipalatsissa.

Köyhän maan pääkaupungissa ruoka jakaantui 1930-luvulla niin epätasaisesti, että virkamiesperheissä syötiin tukevam-min kuin työläisperheissä. Vihannesten syöminen ei ollut kovin yleistä, esimerkiksi punajuuri ja porkkana yleistyivät vasta 1920- ja 30-luvuilla. Kasviksia pidettiin herrojen heininä.

Lasipalatsin juhlamenussa sesongin karitsaa saattelevat kaali ja porkkana. Ke-väinen raparperi tarjoillaan 30-lukulaisesti ranskalaiseen tyyliin tartelettina, kreemin ja jäätelön saattelemana. Jäätelö oli yhä 30-luvulla suosituin jälkiruoka.

restaurang glaspalatset

År 1936 öppnades Helsingfors största kafé-restaurang i Glaspalatset. Här smorde man kråset med inhemsk mat redan på 1930-talet. Den restaurang som öppnades i Glaspalatset år 1998 fortsätter i samma stil i all sin nya glans.

I vårt fattiga lands huvudstad förde-lades maten på 1930-talet så ojämnt att man i tjänstemannafamiljer åt stadigare måltider än i arbetarfamiljer. Det var inte särskilt vanligt att äta grönsaker. Till exempel blev rödbeta och morot mer allmänt förekommande först på 1920- och 1930-talet. Grönsaker ansågs som något för herrskapsfolk.

På Glaspalatsets festmeny serveras säsongens lamm med kål och morot. Den vårliga rabarbern serveras på 1930-talsvis i fransk stil i form av en tartelett med kräm och glass. Glass var den populäraste desserten ännu på 1930-talet.

Mannerheimintie 22–24, 00100 Helsinki, 020 742 4290, www.ravintola.lasipalatsi.fi

HelsinkiMenu 1930-luvun tyyliin

Graavilohta, korvasienimuhennosta ja tilliperunaa

Ylikypsää karitsanniskaa ja karitsakaalikääryle, porkkanapyreetä

Raparperitarteletti, valkosuklaakreemiäja mansikkajäätelöä

47,50€


HelsinkiMenu i 1930-talsstil

Gravlaxgräddstuvade murklor och dillpotatis

Långkokt nacke av lamm och lamm-kåldolm, morotspuré

Rabarbertartelett med vitchokladkräm och jordgubbsglass

47,50€

Menyn gäller 16.4.–26.5.2012

1930

fly inn restaurant deli Helsingin olympialaisten aattona Seutulaan valmistui lentokenttä. Lentomatkailu oli 1950-luvun alussa vielä uutta, samoin ruokalajit, joihin lentokenttäravintola matkustajia tutustutti. Samaa työtä tekivät myös ruotsinlaivat, ja laivamatkustuksen yleistyessä suomalaiset oppivat syömään muun muassa katkarapuja. Jo 1960-luvulla niistä tuli sisäänheittotavaraa, ja ravintolat tarjoilivat katkarapuja noutopöydistä, joista niitä sai syödä niin paljon kuin jaksoi.

Kokonaisena paistettu vasikanseläke kuulostaa juhlaruualta, mutta se oli varsin yleinen ajankohdan ruokalistoilla. Toki matkalle lähtö - ja jo ravintolassa syöminen - olivat useimmille suomalaisille suuria tapahtumia. Lentoaseman 60-vuo-tisjuhlavuoden kunniaksi vasikka palaa ruokalistalle hienon béarnaisekastikkeen kanssa. Lopuksi tunnelman kohottaa marengista ja kermavaahdosta koottava klassinen hovijälkiruoka.

fly inn restaurant deliStrax före OS i Helsingfors färdigställdes ett flygfält i Sjöskog. I början av 1950-talet var flygturism fortfarande något nytt, precis som de maträtter som flygplatsrestaurang-en presenterade för resenärerna. Samma arbete utfördes även av Sverigebåtarna, och när det blev vanligare att resa med båt lärde sig finländarna att äta bland annat räkor. Räkor blev en lockvara redan på 1960-talet, och restaurangerna serverade räkor på buffébord, där man fick äta så mycket man orkade.

Helstekt kalvfilé låter som festmat, men var en ganska vanlig rätt på menyerna vid den här tiden. Att resa – och att äta på restaurang – var naturligtvis stora händelser för de flesta finländare. Med anledning av flygplatsens 60-årsjubileum återvänder kalvfilén till menyn tillsammans med en fin béarnaisesås. Stämningen höjs avslutningsvis av en klassisk grand dessert med maräng och vispgrädde.

HelsinkiMenu ”lentoaseMa 60 vuotta”

Katkarapucocktail ja Rhode Island -kastiketta

Kokonaisena paistettua vasikanseläkettä ja béarnaisekastiketta

Mansikka-hovijälkiruoka

45 €


HelsinkiMenu ”flygplatsen 60 åR”

Räkcocktail med Rhode Island sås

Helstekt kalvfilé med bearnaisesås

Hovdessert med jordgubbssås

45 €


Helsinki-Vantaan lentoasema, 01530 Vantaa, 020 762 9737, www.sspfinland.fi

1960

ravintola kellari-krouvi & fabianKun suomalaiset muuttivat 1960-luvulla maalta kaupunkeihin, ravintolapalveluiden kysyntä alkoi kasvaa. Yleisravintoloiden rinnalle perustettiin erikoisravintoloita kuten baareja ja grilliravintoloita.

Juhlamenuissa ruokalajien määrä väheni neljään tai kolmeen. Alkuruokasuo-sikkeja olivat herkku- ja leikkelelautaset, graavikala tai savukalasalaatti. Pääruuaksi tarjottiin häränfileetä, vasikkaa, porsaan-kyljyksiä, lihavartaita, kukkoa viinissä ja paistettua tai keitettyä lohta tai kuhaa. Jälkiruokina nautittiin karpalojäädykettä, juustoja, kreppejä ja liekitettyjä hedelmiä.

Peruna- ja puukellarista kehittynyt, tuhansia tarinoita tiileihinsä kätkevä ravintola Kellarikrouvi avasi ovensa vuonna 1965. Se oli ensimmäinen ravintola Suomessa, jossa ruuan lisäksi myytiin olutta tynnyristä.

restaurang kellari-krouvi & fabianNär finländarna på 1960-talet flyttade från landet till städerna började efterfrågan på restaurangtjänster öka. Vid sidan av all-männa restauranger grundades specialres-tauranger som barer och grillrestauranger.

Antalet maträtter på festmenyerna minskade till fyra eller tre. Till förrätts-favoriterna hörde delikatesstallrikar och tallrikar med kallskuret, gravad fisk eller sallad med rökt fisk. Som huvudrätt serve-rades oxfilé, kalv, fläskkotletter, köttspett, coq au vin och stekt eller kokt lax eller gös. Som dessert avnjöts tranbärsparfait, ostar, crêpes och flamberad frukt.

Restaurang Kellarikrouvi, som utvecklades ur en potatis- och vedkällare och gömmer tusentals berättelser i sina tegelstenar, slog upp dörrarna år 1965. Restaurangen var den första i Finland som förutom mat även sålde öl på fat.

Pohj. Makasiinikatu 6, 00130 Helsinki, 09 6128 5100, www.royalravintolat.com

HelsinkiMenu 1965

Leikkelelautanen 1965: mureaa paahtopaistia, hirvipeijaismakkaraa

sekä graavattua merilohta

Pitkään haudutettua vasikan entrecôtea, perunatarteletti ja portviinikastiketta

Jogurttibavarois ja vanilja-vadelmakeittoa

49 €


HelsinkiMenu 1965

En tallrik kallskuret 1965: mör rostbiff, jaktfestkorv på älg

och gravad havslax

Långbräserad kalventrecôte, potatistartelett och portvinssås

Yoghurtbavarois och vanilj-hallonsoppa

49 €

Menyn gäller 10.4.–30.9.2012

1960

ravintola kuuTöölöläinen kortteliravintola Kuu avattiin toukokuussa 1966. Nimensä se sai ajankohtaisista kuulennoista. Samoihin aikoihin Helsinkiin syntyi fiinien ravin-toloiden rinnalle useita kotoisia, pieniä ravintoloita.

Ulkomailta tai laivoilta kannuksensa hankkineiden kokkien vetämissä ravinto-loissa syötiin ja juotiin hyvin. Ravintolaelä-mää väritti ihmisten iso kirjo, asiakkaita riitti opiskelijoista taiteilijoihin, työmiehiin ja johtajiin.

Kultaisella 1960-luvulla ravintolat olivat auki viikon jokaisena päivänä, ja Kuu on yhä sama helposti lähestyttävä ravin-tola: asiakkaat ovat tervetulleita Kuuhun myös sunnuntaisin. Juhlamenun pääruoka on Kuun kautta vuosikymmenten suosituin annos, Coeur de filet ja valkosipuliperunat. Menneen ajan tunnelmaan vie myös vatitarjoilu.

restaurang kuuKvartersrestaurangen Kuu i Tölö öppnades i maj 1966. Restaurangen fick sitt namn efter de aktuella månfärderna. Vid samma tid öppnades flera hemtrevliga, små restauranger i Helsingfors vid sidan av de fina restaurangerna.

I de restauranger som leddes av kockar som vunnit sina sporrar utomlands eller på båtarna åt och drack man gott. Restauranglivet färgades av människornas stora mångfald; kunderna bestod av allt från studerande till konstnärer, arbetare och direktörer.

På det gyllene 1960-talet var restau-rangerna öppna varje dag i veckan, och Kuu är fortfarande samma lättillgängliga restaurang: kunderna är välkomna till Kuu också på söndagar. Huvudrätten på festmenyn är Kuus mest populära rätt genom decennierna, Coeur de filet och vitlökspotatis. Fatserveringen för också med sig en fläkt från gångna tider.

HelsinkiMenu 1966

Kirkas kuhakeitto

Coeur de filet, valkosipuliperunat ja paistettuja herkkusieniä

Friteerattua camembertia ja lakkahilloa

Crêpes Suzette ja appelsiinijäätelöä

Kahvi

56 €

Menu voimassa 1.–31.5.2012

HelsinkiMenu 1966

Klar gössoppa

Coeur de filet, vitlökspotatis och stekta champinjoner

Friterad camembert och hjortronsylt

Crêpes Suzette och apelsinglass

Kaffe

56 €

Menyn gäller 1.–31.5.2012

Töölönkatu 27, 00260 Helsinki, 09 2709 0973, www.ravintolakuu.info

1960

ku

va M

arc

o V

äkelä

ravintola baker’sRavintola-asiakkaalla alkoi olla valinnan varaa 1970-luvulla, sillä pihviravintoloiden, pizzerioiden, grillien ja etnisten ravinto-loiden määrä lisääntyi nopeasti. Ensim-mäinen pikaruokaketju aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1975.

Ruokaravintoloissa tyypillisiä aikakauden alkuruokia olivat munaruuat, graavi- ja savukalat. Pääruokana tarjottiin tavallisesti lihaa. Riekosta tuli suosituin riistalintu. Juhlissa saatiin usein ”riekkoa kasarissa”. Jälkiruokina nautittiin marja- ja hedelmäsalaatteja, juustoja, uunijäätelöä ja kreppejä. Lapsille laadittiin omat ruokalistat nauravine nakkeineen ja Mikki Hiiren juustoherkkuineen.

Ravintola Baker’s tunnettiin Primulan-kulmana vuoteen 1978, jolloin tuli tuhosi ravintolan. Tuhkasta nousi tilalle The Old Baker’s Pub ja tasokas ruokaravintola Säkkipilli.

restaurang baker’sRestaurangkunderna började ha gott om alternativ att välja bland på 1970-talet, eftersom antalet biffrestauranger, pizzerior, grillar och etniska restauranger ökade snabbt. Den första snabbmatskedjan inledde sin verksamhet i Helsingfors år 1975.

Typiska förrätter i restaurangerna under den här perioden var äggrätter samt gravad och rökt fisk. Som huvudrätt serve-rades vanligtvis kött. Ripa blev den mest populära vildfågeln. På fester fick man ofta ”ripa i gryta”. Som dessert avnjöts bär- och fruktsallader, ostar, glace au four och crêpes. För barnen fanns separata menyer med skrattande knackkorvar och Musse Piggs ostdelikatesser.

Restaurang Baker’s var känd under namnet Primulankulma fram till år 1978, då restaurangen förstördes i en brand. Ur askan restes The Old Baker’s Pub och den förstklassiga restaurangen Säkkipilli.

Mannerheimintie 12, 00100 Helsinki, 020 770 1440, www.bakers.fi

1970-luvun HelsinkiMenu bakeR’sin tapaan

Suomalaista graavia

siikaa, sinappikastiketta ja ruohosipulimunakokkelia

Lapin paahdettua riekkoa, kermaista lintukastiketta, pihlajanmarjahyytelöä

ja uunijuureksia

Marjasalaattia ja vaniljamoussea

41 €


1970-talets HelsinkiMenu à la bakeR’s

Finländsk gravad sik, senapssås och gräslöksäggröra

Lappländsk rostad ripa, krämig fågelsås, rönnbärsgelé och ugnsrostade rotfrukter

Bärsallad och vaniljmousse

41 €

Menyn gäller 1.9.–31.12.2012

1970

ravintola macu Hotelli Crowne Plaza, jossa ravintola Macu toimii, tunnettiin ennen hotelli Hesperiana. Hesperian alkutaipaleella, lokakuussa 1972 järjestettiin Kultakuumetta-gaalailta Münchenin olympialaisten menestyksen johdosta. Urheiluväen gaalassa olivat mukana tuoreet kultapojat Lasse Virén ja Pekka Vasala. Helsinki 200 vuotta pääkau-punkina -juhlavuoden menu mukailee 40 vuoden takaisessa gaalaillassa tarjottuja annoksia.

Jälkiruokaa täydentää presidentti Urho Kaleva Kekkosen suosikkeihin lukeutuva karpalojäädyke. Jäädykettä tarjottiin hotelli Hesperiassa muun muassa Ahti Karjalaisen syntymäpäivillä, joiden vieraana Kekkonen oli.

restaurang macuHotell Crowne Plaza, där restaurang Macu finns, gick tidigare under namnet hotell Hesperia. I Hesperias begynnelse, i oktober 1972, ordnades galakvällen Guldfeber med anledning av framgångarna i OS i München. I denna gala för idrottsfolket deltog även de färska guldmedaljörerna Lasse Virén och Pekka Vasala. Menyn för jubileumsåret Hel-singfors 200 år som huvudstad efterliknar de rätter som serverades under galakvällen för 40 år sedan.

Desserten kompletteras av tranbärs-parfait, som räknas som en av president Urho Kaleva Kekkonens favoriter. Parfaiten serverades på hotell Hesperia på bland annat Ahti Karjalainens födelsedagar, där Kekkonen var gäst.

Mannerheimintie 50, 00260 Helsinki, 09 2521 2004, www.royalravintolat.com

HelsinkiMenu MüncHenin olyMpialaisten kultapoikien

kunniaksi

Kevyesti suolattua siikaa ja pinaattimuhennosta

Kalkkunaa à la Bonne Femme

Karpalojäädykettä ja viikunoita konjakissa

40 €


HelsinkiMenu soM Hyllning till guldMedaljöReRna

i os i MüncHen

Lättsaltad sik med spenatstuvning

Kalkon à la Bonne Femme

Tranbärsparfait med fikon i konjak

40 €

Menyn gäller 6.9.–31.10.2012

1970

ravintola groteskVuosituhannen vaihduttua kokit ottivat vetovastuun Helsingin ravintolaelämässä. Leimallista 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle oli keittiömestareiden omien pienten ravintoloiden syntyminen. Samaan aikaan kokit omaksuivat skandi-naavisen ajattelutavan ja puhuivat ylpeydel-lä kotimaisista raaka-aineista.

Uuden ajan ruokapaikoissa ei välttämättä ole lainkaan ruokalistaa. Sen sijaan luodaan tarkkaan mietittyjä menukokonaisuuksia, jotka ovat tiukasti kiinni sesongissa ja joiden myötä uusien raaka-aineiden maistelu helpottuu. Raaka-aineissa palataan juurille: aliarvostetuista ruhonosista ja juureksista jalostuu ravin-tolaruokaa. Esimerkiksi possun poski tai kylki maistuvat nykyään herkkusuille.

Modernit menut sisältävät vain vähän informaatiota. Usein kerrotaan vain pää- raaka-aine ja lisäke mutta ei valmistustapaa. Asiakkaat ovat oppineet odottamaan yllätyk- siä kokeilta, joilla on vain mielikuvitus rajana.

restaurang groteskEfter millennieskiftet blev kockarna den drivande kraften i restauranglivet i Helsing-fors. Att köksmästarna öppnade egna små restauranger var utmärkande för det första årtiondet på 2000-talet. Samtidigt tillägnade kockarna sig det skandinaviska tänkesätet och talade med stolthet om inhemska råvaror.

På den nya tidens matställen finns det inte nödvändigtvis någon meny överhuvudtaget. I stället skapar man noggrant genomtänkta menyhelheter, som är starkt säsongsbundna och som gör det lättare att smaka på nya råvaror. I råvarorna återvänder man till rötterna: underskattade kroppsdelar och rotfrukter förädlas till restaurangmat. Till exempel är griskind eller grissida numera rätter för läckergommar.

Moderna menyer innehåller endast lite information. Oftast anges enbart huvudrå-varan och det viktigaste tillbehöret, men inte tillredningssättet. Kunderna har lärt sig att förvänta sig överraskningar av experi-ment där endast fantasin sätter gränser.

Ludviginkatu 10, 00130 Helsinki, 010 470 2100, www.grotesk.fi

HelsinkiMenu 2000

Silakkaa ja omenaa

Possua ja punajuurta

Puolukkaa ja luomujogurttia

44 €


HelsinkiMenu 2000

Strömming och äpple

Gris och rödbeta

Lingon och ekologisk yoghurt

44 €

Menyn gäller 9.10.–1.12.2012

2000

ravintola nokkaMaku on laadukkaan kotimaisen raaka-aineen tärkein tekijä. Tärkeää on myös tuotannon eettisyys, logistiikka ja tuottaja raaka-aineen takana. Kasvikset tulevai-suuden ravintola poimii jo nyt omalta pellolta. Lähiruokaa ovat myös kotimaiset kalat. Huoli Itämerestä nostaa perinteiset kalalajit mateen, hauen, lahnan, särjen ja silakan tulevaisuuden arvokaloiksi, joita on sesongin mukaan menussa.

Jo kolmatta kertaa Vuoden HelsinkiMenu-ravintolaksi valitussa Ravintola Nokassa kaikki rakentuu raaka-aineiden ympärille. Nokan kanssa pitkään toimineet huippulaadulle omistautuneet tuottajat ovat saaneet VIP-tunnukset, sillä heidän pientila- ja luomutuotteensa ovat olennainen osa Nokkaa. Juhlamenu vie makuretkelle halki Etelä-Suomen.

restaurang nokkaSmaken är den viktigaste faktorn hos en högklassig inhemsk råvara. Logistiken och producenten bakom råvaran samt att produktionen är etisk är också viktiga faktorer. Framtidens restaurang plockar redan nu grönsakerna på sin egen åker. Närproducerad mat omfattar även inhemsk fisk. Oron för Östersjön gör de traditionella fiskarterna lake, gädda, braxen, mört och strömming till framtida ädelfiskar som finns med på menyn enligt säsong.

På restaurang Nokka, som har utsetts till Årets HelsinkiMenu-restaurang tre gånger, bygger allt på råvarorna. De producenter som har arbetat länge med Nokka och gått in för toppkvalitet har fått beteckningen VIP, eftersom deras små-bruksprodukter och ekologiska produkter är en väsentlig del av Nokka. Festmenyn för matgästerna på en smakresa genom södra Finland.

HelsinkiMenu 2012

SuomenlahtiSavulahnamoussea, tillikurkkua ja ruista

BovikKaritsanfileetä ja haudutettua karitsaa,

kesäkaalia ja rosmariinikastiketta

HakaniemiPientilajuustoja Hakaniemen Kauppahallista

Karjaa & PälkäneLuomumansikoita ja kyytönmaitojäätelöä

63 €


HelsinkiMenu 2012

Finska vikenMousse på rökt braxen med dillgurka och råg

BovikLammfilé och bräserat lamm, sommarkål

och rosmarinsås

HagnäsGårdsproducerade ostar från Hagnäs Saluhall

Karis & PälkäneEkologiska jordgubbar och glass på mjölk

från östfinsk boskap

63 €

Menyn gäller 25.6.–31.8.2012

2012

Kanavaranta 7F, 00160 Helsinki, 09 6128 5600, www.royalravintolat.com

MenutFly Inn Restaurant Deli: Piia Järvenmäki Hotel Arthur: Jorma BogdanoffBaker’s: Reijo Jurasch Carelia: Juuse Mikkonen Graniittilinna: Marko Helenius Grotesk: Mikko Kaukonen Havis: Janne Sainio Kellarikrouvi & Fabian: Janek Bjurström Kuu: Lukas HemnellKuuKuu: Thomas Rowe Lasipalatsi: Petri Simonen Macu: Antti Hinttala Nokka: Ari Ruoho Seurasaari: Juha Rantanen Sundmans Krog: Matti Jämsén Suomenlinnan Panimo: Sami Hiltunen

tekstitMirja Hellstedt, Mariaana Nelimarkka, Anni Pelkonen ja Kati Selänniemi yhteistyössä HelsinkiMenu-ravintoloiden edustajien kanssa. lähteet Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat Hopeatarjotin 1/2005: Hotelli- ja ravintolamu-seosäätiö – Stiftelsen för Hotell- och restau-rangmuseet. Sillanpää, Merja 2002: Säännöstelty huvi. Suomalainen ravintola 1900-luvulla. Suoma-laisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Sillanpää, Merja 1999: Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Vantaa. Viitasaari, Anita 2006: À la carte: Ravinto-laruokien Historiaa. WSOY Oppimateriaalit Oy, Porvoo. kuvat ja ulkoasu Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto NuoskaHistorialliset kuvat: Helsingin kaupunginmu-seo/Karl Otto Saxelin/Daniel Nyblin, Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat, Suomen Ilmailu-museon kuva-arkisto/Seppo Kervinen käännös Käännös-Aazet Oypaino SP-Paino Oy

Helsingin ravintolahistoriaa esitellään 18.8.2012 alkaen Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelyssä Palveluksessanne!

Hotelli- ja ravintolamuseo Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60, 00180 Helsinki Sisäänkäynti G-rapusta, 3. krs www.hotellijaravintolamuseo.fi

Hotelli- ja ravintolamuseo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo.

MenyerFly Inn Restaurant Deli: Piia Järvenmäki Hotel Arthur: Jorma Bogdanoff Baker’s: Reijo JuraschCarelia: Juuse MikkonenGraniittilinna: Marko HeleniusGrotesk: Mikko KaukonenHavis: Janne Sainio Kellarikrouvi & Fabian: Janek BjurströmKuu: Lukas HemnellKuuKuu: Thomas RoweGlaspalatset: Petri SimonenMacu: Antti HinttalaNokka: Ari RuohoFölisö: Juha RantanenSundmans Krog: Matti JämsénSveaborgs Bryggeri: Sami Hiltunen

texterMirja Hellstedt, Mariaana Nelimarkka, Anni Pelkonen och Kati Selänniemi i samarbete med representanter för HelsinkiMenu-restaurangerna.

källorHotell- och restaurangmuseets samlingarHopeatarjotin 1/2005: Hotelli- ja ravintolamu-seosäätiö – Stiftelsen för Hotell- och restau-rangmuseet. Sillanpää, Merja 2002: Säännöstelty huvi. Suomalainen ravintola 1900-luvulla. Finska lit-teratursällskapet, HelsingforsSillanpää, Merja 1999: Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Vanda. Viitasaari, Anita 2006: À la carte: Ravintolaruo-kien Historiaa. WSOY Oppimateriaalit Oy, Borgå.

foton och layoutSami Piskonen, Planeringsbyrå Nuoska Historiska foton: Helsingfors stadsmuseum/ Karl Otto Saxelin/Daniel Nyblin,Hotell- och restaurangmuseets samlingar, Finlands Luftfartsmuseums fotoarkiv/Seppo Kervinen

översättning Käännös-Aazet Abtryckeri SP-Paino Ab

Helsingfors restauranghistoria presenteras från och med den 18 augusti 2012 i Hotell- och restaurangmuseets utställning Till er tjänst!

Hotell- och restaurangmuseetKabelfabrikenTallbergsgatan 1 G 60, 00180 HelsingforsIngång från G-trappan, vån. 3www.hotellijaravintolamuseo.fi

Hotell- och restaurangmuseet är ett special-museum för finländsk mat- och dryckeskultur.

yHteistyössä

HelsinkiMenu-ravintolat:

Fly Inn Restaurant Deli, Hotel Arthur, Baker’s, Carelia, Graniittilinna, Grotesk, Havis, Kellarikrouvi & Fabian, Kuu, KuuKuu, Lasipalatsi, Macu, Nokka,

Seurasaari, Sundmans Krog, Suomenlinnan Panimo

i saMaRbete Med

HelsinkiMenu-restaurangerna:

Fly Inn Restaurant Deli, Hotel Arthur, Baker’s, Carelia, Graniittilinna, Grotesk, Havis, Kellarikrouvi & Fabian, Kuu, KuuKuu, Glaspalatset, Macu, Nokka,

Fölisö, Sundmans Krog, Sveaborgs Bryggeri

Documents

200 vuotta lautasella 200 år av helsingfors matkultur på tallriken · 2013-03-26 · käykää pöytään helsingissä! Mahdollisuus nauttia helsinkiläistä ruo-kakulttuuria kautta