PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI 2/2016

TIETOA ITÄMEREN TILASTA

TIEDONKERUUSTA KANSALAISVELVOLLISUUS?

SOTE JA SAAVUTETTAVUUS

Meriluontoa pintaa syvemmältä

PÄÄTOIMITTAJA: KIRSI MÄKINEN, P. 040 511 2667KIRSI.MAKINEN@MAANMITTAUSLAITOS.FI

TOIMITUSSIHTEERI: LIISA KALLELATUOTTAJA: KATRI ISOTALOKATRI.ISOTALO@VIESTINTAISOTALO.FI

TOIMITUSKUNTA: AIJA HOLOPAINEN, ARI JAAKOLA, ANTTI JAKOBSSON, PYRY KETTUNEN, YKI LAINE, EIJA PARMES, MARIA SALONEN, PEKKA SARKOLA JA KIRSI VALANNE.

TAITTO:LEENA-RIITTA TUOMAALA

JULKAISIJA: MAANMITTAUSLAITOS PL 84, 00521 HELSINKI POSITIO@MAANMITTAUSLAITOS.FIPOSITIO-LEHTI.FIFACEBOOK.COM/POSITIOLEHTITWITTER: @POSITIOLEHTI

POSITIO ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. MÄÄRÄAIKAISTILAUS (4 NUMEROA) 29 EUROA, KESTOTILAUS (4 NUMEROA) 24 EUROA.

SEURAAVAAN LEHTEEN TARKOITETTU AINEISTO ON TOIMITETTAVA TUOTTAJALLE 12.8.2016 MENNESSÄ.

PAINOPAIKKA: JUVENES PRINT OY, TAMPERE 2016 ISSN 1236-1070PAINOS 1100 KPL

KANNEN KUVA: ES VISUALS.

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI

Millainen olisi Suomi, jossa palvelut suunniteltaisiin saavutettavuuden eikä hallintorajojen mukaan?

Sote-keskustelu on keskittynyt pal-jolti hallintomalliin ja sote-alueiden lukumäärään. Sen rinnalla olisi hyvä

keskustella myös palveluiden tarjonnasta ja tarkoituk-senmukaisesta sijoittelusta. Siihen keskusteluun voisi paikkatiedoilla olla paljon annettavaa.

Tässä lehdessä kerromme Oulun yliopiston teke-mästä selvityksestä, jossa terveyspalvelujen sijoittu-mista ja tarjontaa lähdettiin tutkimaan saavutetta-vuuden näkökulmasta hallintorajoista välittämättä. Tulokset osoittivat, että palveluverkkoa voisi muokata paljonkin ilman, että palveluiden laatu heikkenee merkittävästi.

Ympäristön tilan seurannassa paikkatiedoilla on pitkä perinteet, mutta sielläkin syntyy uutta ja mielen-kiintoista. Viime vuonna päättynyt vedenalaisen luon-non kartoitus oli 12 vuoden suururakka, joka kokosi ensimmäistä kertaa maantieteellisesti kattavasti tietoa vedenalaisesta eliöstöstämme.

Haavoittuvan meriluonnon suojelemiseksi kerätään aineistoja myös Itämeren alueen rantavaltioiden yhteis-työnä. Siitäkin lisää tässä numerossa.

Digitalisaation aikakaudella syntyy myös aivan uudenlaista dataa tutkijoiden hyödynnettäväksi. Sosi-aalisen median sisältöjä voidaan louhia paikkatietome-netelmin, kun käyttäjät liittävät niihin sijaintitiedon tai sijainti tallentuu viesteihin automaattisesti.

Some-sisällöt voisivat tarjota uusia mahdollisuuksia esimerkiksi yhteiskunnallisten ilmiöiden havainnoin-tiin ja tutkimukseen.

Myös silloin kun otetaan yhdeksi näkökulmaksi sijainti. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

KIRSI MÄKINENpäätoimittaja

Entäpä jos…

KUVA

: MIM

MA

LEH

TOVA

ARA

2 ◀ positio 2/2016

2/20162 Pääkirjoitus: Entäpä jos...

3 Sisällys 4 Murroksessa: Tiedonkeruusta koko kansan huvi

Tuleeko ympäristötietojen havainnoinnista uusi somevillitys? Katri Isotalo

6 Ajankohtaista

7 Tapahtumakalenteri

8 Velmu avasi näkymän vedenalaiseen maailmaan Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman 12 vuoden urakka toi paljon uutta tietoa. Elina Virtanen

11 Tulvakarttojen laadinta jatkuu Tulvakartoituksessa paneudutaan seuraavaksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Katri Isotalo

14 Sijaintitekijät asuntohintojen takana Viheralueiden ja työpaikan hyvä saavutettavuus nostaa todistetusti asunnon arvoa. Henrik Lönnqvist

16 Tietoa Itämerestä teemoittain Helcomin karttapalvelu tarjoaa viranomaistietoa Itämeren tilan seurantaan. Joni Kaitaranta, Leena Laamanen

18 Palveluiden saavutettavuudelle riittäisi 12 sote-aluetta Sitra tilasi Oulun maantieteilijöiltä sote-tarkastelun ja yllättyi. Katri Isotalo

21 Tiedonkeruun ei tarvitse olla erillinen prosessiVionice kehittää konenäköä tieomaisuuden hallintaan. Katri Isotalo

22 Vietnamin metsähallinnolle paikkatietojärjestelmä Suomen tuella Suomalaiset ovat vieneet Vietnamiin järjestelmällisyyttä ja harkintaa. Raisa Sell

24 Kantakartasta 3D-kaupunkimalliinOsaamisen puute hidastaa 3D-kaupunkimallien laadintaa ja hyödyntämistä. Oskari Liukkonen

26 Standardipositio: Inspiren latauspalvelut laajenevat. Jari Reini

27 Uutisia

31 ProGIS: Tervetuloa mukaan ProGISin toimintaan!

32 Palveluhakemisto

KUVA

: AN

TERO

AAL

TON

EN

s.14

s.16KU

VA: O

LLI L

EIN

OKU

VA: O

ULU

N Y

LIO

PIST

O

s.18 Terveyspalveluiden suunnittelussa tulisi katsoa nykyhetkeä pidemmälle.

positio 2/2016 ▶  3

MURROKSESSAMURROKSESSA

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

Tiedonkeruun joukkoistaminen on muotia. Kansalaishavaintoja kerätään niin jäiden lähdöstä, veden laadusta, petoeläimistä,

perhosista kuin maastokohteistakin. Joukkoistaminen alkaa

myö s s a n a n a v a k i i n t u a . Englanninkielisen termin crowdsourcing esitteli tiettä-västi ensimmäisenä amerikka-lainen Jeff Howe artikkelissaan The Rise of Crowdsourcing. Kesäkuussa 2006 Wired-leh-dessä julkaistussa artikkelissa Howe esittää, että teknologi-sen kehityksen myötä ammattilaisten ja harrastelijoiden välinen ero on monissa asioissa kaventunut.

Crowdsourcing-sanalle on esitetty käännöksinä myös muun muassa jouk-kouttamista ja talkoilua. Wikipedian määritelmän mukaan joukkoistaminen on ”hajautettu ongelmanratkaisu- ja tuo-tantomalli, jossa toimeksiantaja hyödyn-tää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten”. Ensimmäisenä joukkoistamis-hankkeena Wikipedia pitää vuonna 1714 järjestettyä kilpailua, jossa Ison-Britannian hallitus tarjosi huomattavaa palkkiota henkilölle, joka kykenisi kehittämään rat-kaisun pituusasteongelmaan.

Puolueettomuutta ja yhteisöllisyyttä

Maasto- ja ympäristötiedonkeruu on yksi joukkoistamisen monista

muodoista ja OpenStreetMap tunnetuin joukkoistamiseen perustuva kansainväli-nen kartta. Nykyään säätiömuotoisena toi-miva OpenStreetMap sai alkunsa vuonna 2004. Hankkeen osallistujat ovat painotta-

neet muun muassa avoimen katukartan puolueet-tomuutta verrattuna erityisesti palvelukart-toihin, joissa

palveluiden näkyminen kartalla voi riip-pua palvelua tarjoavan yrityksen koosta ja maksukyvystä.

Kaupalliset toimijat taas arvostavat joukkoistetussa tuotekehityksessä yhtei-sön jäsenten sitoutumista tuotteeseen ja jopa asiakastuen hoitumista yhteisön kautta.

Julkishallinnossa joukkoistamista on hyödynnetty järjestelmällisesti jo pitkään ja tulevaisuudessa ilmeisesti aina vain enemmän. Maanomistajat huolehtivat vuosikymmeniä kiinteistörajojensa sig-naloinnista, ja esimerkiksi riista- ja lin-tuhavainnot ovat aina hoituneet pääosin vapaaehtoisvoimin. Uutta ovat oikeastaan vain työvälineet. Esimerkiksi Luonnonva-rakeskuksen uudet työkalut ovat siivittä-neet riistaeläinhavaintojen ilmoittamisen uusiin ennätyksiin. Kansalaishavainnoin-nista käytetäänkin englanniksi usein ter-miä ”citizen observations”.

Kapinahenkisenä alkaneesta tiedonkeruun joukkoistamisesta haetaan nyt apua valtiontalouteen.

KUVA

: AN

TERO

AAL

TON

EN

Tiedonkeruusta koko kansan huvi

”Valtionhallinnossa tiedonkeruun joukkoistamisella on pitkät perinteet.”

4 ◀ positio 2/2016

MURROKSESSA-PALSTA KÄSITTELEEE ASIOITA JA ILMIÖITÄ, JOTKA MUUTTAVAT PAIKKATIETOALAA JA TOTUT-TUJA TOIMINTAMALLEJA.

HALUATKO PUHEENVUORON? OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEEN, POSITIO@MAANMITTAUS-LAITOS.FI

Tiedonkeruu ja tietokantojen päivit-täminen voi olla myös passiivista. Pieniä laserkeilaimia voidaan asentaa pienoiskop-tereihin, metsäkoneisiin tai jopa lenkkeili-jän tai marjastajan lakkiin. Kartoitusdataa syntyy myös navigointilaitteiden sivutuot-teena niin työmatkoilla kuin harrastuk-sissakin. Tällaisen tiedon hyödyntämistä kevyen liikenteen reittisuunnittelussa on selvitetty esimerkiksi pilvilaskentaan perustuen Maanmittauslaitoksen Paikka-tietokeskuksen ja Åbo Akademian Supra-hankkeessa.

Tiedonkeruu virkamiehiltä kansalaisille

Uusia mahdollisuuksia kantaa kortensa valtion kekoon tarjoaa muun muassa

SYKEn jäidenlähtöseuranta ja lumen sula-miseen liittyvät havainnot. Maaliskuussa 2016 avattu jäidenlähtöpilotti on osa Envibase-hanketta, jossa luodaan uutta infrastruktuuria ympäristö- ja luonnon-varatutkimukseen yhtenä alueena juuri kansalaishavainnot. Työn alla on erityisesti havaintojen saaminen mahdollisimman laajasti hyödynnettäväksi rajapintojen kautta.

”Kansalaisten on voitava nähdä, että heidän keräämiään tietoja todellakin käy-tetään eivätkä ne vain häviä jonnekin tie-tokantoihin”, korostaa erikoissuunnittelija Timo Pyhälahti SYKEstä. ”Ensimmäisenä tavoitteena ei tule olla mahdollisimman suuri määrä havaintoja vaan niiden mah-dollisimman hyvä hyödynnettävyys ja toimivat prosessit.”

SYKE on kerännyt tietoa kansalaisha-vainnoin järvien levätilanteesta jo joitakin vuosia, ja palvelu on laajennettu katta-maan myös merialueet. Järviwikiin voi kuka tahansa raportoida levätilanteesta, ja havainnot ovat reaaliaikaisesti kaikkien nähtävissä. Palvelulla on kymmeniä tuhan-sia käyttäjiä kesämökkiläisistä ammattika-

lastajiin ja kuntien viranomaisiin. Kesällä 2015 SYKE kokeili Mikkelin seudulla vedenlaadun iQwtr-mittalaitteita kansa-laisten käytössä. Palkintona mittaaja sai tiedot oman vesinäytteen tuloksista.

Maanmittauslaitos aloittaa kansalaisha-vaintojen järjestelmällisen keruun osana Kansallista maastotietokantahanketta. KMTK-Kansa-pilotilla testataan, voidaanko joukkoistamisella tuottaa käyttökelpoista tietoa siten, että se parantaa tietokannan ajantasaisuutta ja laatua. Mikäli tässä onnistutaan, pienentää se luonnollisesti Kansallisen maastotietokannan kustan-nuksia. Esimerkiksi poluista toivotaan ajantasaista tietoa, ja sitä voisivat tuottaa niin retkeilijät kuin viranomaisetkin. Kat-seita on kohdistettu myös maanomistajiin ja koululaisiin.

”Maanomistajien tekemästä signaloin-nista on niin hyviä kokemuksia, että uskomme, että maanomistajilla on kiinnos-tusta osallistua myös oman kiinteistönsä ja ehkä sen ympäristönkin tietojen ajan tasalla pitoon”, kertoo vanhempi tutkija Mari Laakso Maanmittauslaitoksen Paik-katietokeskuksesta.

Liikennevirastossa tutkitaan parhaillaan viranomaisten avoimen tie- ja katuai-neiston ja OpenStreetMapin yhteentoi-mivuutta. Ajatuksena on, että Digiroad ja OpenStreetMap voisivat hyödyntää tois-tensa tietosisältöjä.

Kapinasta kansallisvelvollisuudeksi

Kaupallisuutta vieroksuvasta kansalais-hankkeesta on siis edetty suhteellisen

nopeasti joukkoistamisen institutionali-soitumiseen. Miksi teettää työ kallispalk-kaisilla virkamiehillä, kun sen voi teettää lähes ilmaiseksi kansalaisilla ja yhteisöillä? Valtiokonttorikin on herännyt esittämään joukkoistamista ympäristöhavaintojen ja liikennetiedon keräämiseen. Uudet tekno-logiset menetelmät, erityisesti maastossa mukana kulkevat mobiilisovellukset, tuo-vat tähän luonnollisesti hyviä työkaluja.

”Teknologisten ratkaisuiden ohella hallinnolta vaaditaan uudenlaisia toimin-tamalleja esimerkiksi tietoa keräävien yhteisöiden hahmottamisessa ja tiedon käsittelyssä”, muistuttaa Timo Pyhälahti.

Suurimpia huolia ei-ammattilaisten hoitamassa tiedonkeruussa on tietojen ylläpito. Itsensä tunteminen tärkeää työtä tekeväksi kartoittajaksi voi motivoida

ensimmäisen havainnon raportointiin mutta ei vält-tämättä tiedon jatkuvaan ylläpitoon. Merkittävä osa vapaaehtoisista havain-noista saadaan tosin melko pieneltä joukolta alan har-rastajia tai jopa ammatti-

laisilta. Ammattilaisten ja intohimoisten harrastajien motivointia helpottaa, jos tiedoista on itselle hyötyä. Reaaliaikainen tieto jokien jäätilanteesta saattaa auttaa poromiehiä maastossa, ja kalastuskunta voi perustella hoitotoimenpiteitä tuoreella tiedolla vedenlaadusta. Kerätyn aineiston avoimuus on tässä olennaista.

Kansallisessa maastotietokantahank-keessa on pohdittu tiedonkeruun jouk-koistamisen tekemistä tutuksi kouluissa. Ehkä maastotietojen ja muiden ympäristö-havaintojen raportointi onkin pian äänes-tämisen kaltainen kansalaisvelvollisuus tai ehkä havaintojen määrästä kilpaillaan kuten seuraajista somessa. ◀

”Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän keräämiään tietoja käytetään.”

positio 2/2016 ▶  5

AJANKOHTAISTA

VäitöstutkimuksiaKUVA: KRISTIINA HEIKKINEN

AGILE 2016 kokoaa eurooppalaista paikkatietotutkimusta Helsinkiin

Euroopan paikkatietotutkimuksen yhteis-työjärjestö Association of Geographic In-formation Laboratories in Europe (AGILE) tuo jokavuotisen konferenssinsa tänä ke-sänä Helsinkiin 14.-17.6. Konferenssin tee-mana on ajankohtaisesti ”Geospatial Data in a Changing World”. Sen järjestää Maan-mittauslaitoksen Paikkatietokeskus yhdes-

sä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston kanssa.

Konferenssi alkaa tiistaina workshop-ohjelmalla ja jatkuu keskiviikosta perjan-taihin esitelmin, joita on luvassa yhteensä noin 90. Keynote-esitelmät kuullaan karto-grafiasta, CyberGIS-teemasta ja paikkatie-to-osaamisen edistämisestä kehitysmais-sa. Konferenssi on järjestyksessä 19:s ja sinne voi ilmoittautua konferenssin alkuun asti. Agile on järjestetty Suomessa kerran aiemmin, vuonna 2000. Lisätietoja www.agile-online.org.

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri eteneeJulkisen hallinnon paikkatiedon viitearkki-tehtuuri on paikkatiedon kansallista yhteen-toimivuutta ja yhteiskäyttöä edistävä tavoi-tetilakuvaus ja kehittämissuunnitelma.

Se määrittelee linjaukset paikkatietojen kansallisen yhteentoimivuuden ja yhteis-käyttöisyyden aikaan saamiseksi ja kuvaa paikkatiedon hallinnan, jalostamisen ja jul-kaisemisen perusrakenteet.

Viitearkkitehtuurin avulla kehitettävät paikkatietopalvelut voivat tuottaa yhteen-toimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä parhaim-millaan monilla tasoilla: samat yksittäisen organisaation paikkatiedot voivat olla yh-teiskäyttöisiä organisaatiossa sisäisesti, or-ganisaatioiden kesken tai laajemmin osana kansallista paikkatietoinfrastruktuuria.

Viitearkkitehtuuri oli lausuntokierrok-sella keväällä. Palautekierros päättyi 13.5. minkä jälkeen saadut palautteet käsitel-lään. Päivitetty versio viedään JUHTAn (Jul-

kisen hallinnon tietohallinnon neuvotte-lukunta) käsittelyyn ja hyväksyttäväksi viimeistään kesän jälkeen.

Julkisen hallinnon paikkatiedon viite-arkkitehtuuri on osa julkisen hallinnon yh-teistä kokonaisarkkitehtuuria (JHKA), jonka avulla lisätään yhteentoimivuutta viran-omaisten välillä ja tätä kautta parannetaan tehokkuutta ja kansalaisille tarjottavia pal-veluja.

Paikkatietoikkunassa voi nyt analysoida tilastoaineistoja Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos ovat kehittäneet Paikkatietoikkunaan uusia työ-kaluja, joiden avulla on mahdollista tehdä tilastollisia paikkatietoanalyysejä. Tilasto- ja karttatietoja yhdistämällä käyttäjä voi eri menetelmillä tutkia ja jatkojalostaa Paikka-tietoikkunassa julkaistuja aineistoja.

Käyttäjä voi esimerkiksi muodostaa

taustakartan avulla haluamiaan aluei-ta, ja sovellus laskee näille alueille tilasto-ruutuaineistosta tilastollisia tunnuslukuja. Valitun alueen väestömuutoksia voidaan laskea yhdistämällä eri ajankohdan tilas-toruutuja.

Analyysityökaluja voi käyttää rekiste-röitymällä Paikkatietoikkunaan www.paik-katietoikkuna.fi. Rekisteröitymislomakkee-seen pääsee valikon kohdasta ”Kirjaudu sisään”.

Kaupunkiliikenteen analyysiä joukkoliikennedatallaDI Paula Syrjärinteen väitöskirjassa ”Ur-ban Traffic Analysis using Bus Location Data” analysoidaan Tampereen joukkolii-kenteen linja-autoista kahden vuoden ai-kana kerättyä dataa. Dataa käytetään lii-kenteen yleisen sujuvuuden seurantaan. Datan perusteella myös arvioidaan mm. joukkoliikenteen aikataulujen paikkansa-pitävyyttä ja tutkitaan myöhästymisten syitä.

Väitöskirjassa on kehitetty menetel-mä, joka mallintaa koko kaupungin bus-sireittien varrella normaalin liikenneti-lanteen kuhunkin vuorokaudenaikaan. Yhdistämällä mallia ja reaaliaikaisesti ke-rättyä joukkoliikennedataa voidaan ha-vaita esimerkiksi onnettomuuksien aihe-uttamat odottamattomat liikenneruuhkat nopeasti ja systemaattisesti. Mallin avul-la voidaan myös tunnistaa paikat, joissa esiintyy säännöllisiä ruuhkia, sekä kertoa ruuhkien tyypilliset alkamis- ja loppumis-ajat ja esiintymistiheys. Työssä on pyritty mahdollisimman suureen automatisoita-vuuteen ja skaalautuvuuteen.

Menetelmää pilotoidaan Tampereen kaupungin tilannekuvahankkeessa. Sitä voidaan hyödyntää aikataulusuunnittelun lisäksi säätämällä esimerkiksi liikenneva-lo myöhässä olevaa bussia suosivaksi.

Paula Syrjärinteen tietojenkäsittely-opin alaan kuuluva väitöskirja tarkastet-tiin maaliskuussa Tampereen yliopistos-sa.

KUVA: KATRI ISOTALO

VRK avasi rakennustiedot

Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoin-data.fi-palvelussa aineiston, joka sisältää rakennusten pysyvät rakennustunnukset,

koordinaattitiedot sekä tiedon rakennuk-sen käyttötarkoituksesta, sijaintikunnas-ta ja -maakunnasta sekä poimintahetkellä voimassa olleet valmiiden ja keskeneräis-ten rakennusten osoitteet.

Aineisto on poimittu väestötietojärjes-telmästä 14.4.2015. Aineistossa ovat mu-kana rakennukset, joilla on koordinaattitie-dot ja osoitetietona vähintään postinumero. Aineisto päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Aineisto on jaettu maakunnittain yh-deksääntoista tiedostoon. Kaikki maakun-nat ovat ladattavissa myös kerralla yhtenä pakattuna zip-tiedostona. Tarkempi kuvaus aineistosta ja luettelo kuntien maakuntaja-osta on ladattavissa tiedostoissa. Raken-nuksia on yhteensä 3,5 miljoonaa.

6 ◀ positio 2/2016

TAPAHTUMAKALENTERI

8.6.2016 ELF-teemapäiväJärjestäjät: ELF-projekti ja Maanmittauslaitos Pasila, HelsinkiLisätietoja: http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tapahtumat/elf-teemapaiva

14.– 17.6.2016 AGILE 2016 Association of Geographic Information Laboratories in Europe Helsinki. Lisätietoja: www.agile-online.org/index.php/conference/conference-2016

12.– 19.7.2016 XXIIIrd Congress of International Society for Photogrammetry and Remote Sensing Praha, Tsekki.Lisätietoja: www.isprs2016-prague.com

1.9.2016 Laserkeilauksen ja fotogrammetrian teema-päivä Tieteiden talo, HelsinkiLisätietoja: http://www.fksry.fi/7

20.9.2016 Paikkatietoverkoston Tietotuotteet-kärkiteeman työpaja Pasila, HelsinkiLisätietoja: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/paikkatietoverkosto_tietotuotteet

26.– 30.9.2016 INSPIRE Conference 2016Barcelona, EspanjaLisätietoja: http://inspire.ec.europa.eu/events/conferences/inspire_2016/

8.– 9.11.2016 Paikkatietomarkkinat Helsinki. Lisätietoja: www.paikkatietomarkkinat.fi

14.– 16.11.2016 13th International Conference on Location-Based ServicesWien, Itävalta.Lisätietoja: http://lbsconference.org/

29.5.– 2.6.2017 FIG Working Week 2017 Helsinki. Lisätietoja: http://www.fig.net/fig2017/

2.– 7.7.2017 28th International Cartographic ConferencWashington, Yhdysvallat. Lisätietoja: http://www.icc2017.org/

Lisää tapahtumia ja lisätietoja tapahtumista www.positio-lehti.fi/tapahtumakalenteri

JHS 153 ja JHS 154 päivittyivätJulkisen hallinnon tietohallinnon neuvotte-lukunta (JUHTA) hyväksyi 22.3.2016 kaksi suositusta: JHS 196 EUREF-FIN -järjestel-män mukaiset koordinaatit Suomessa ja JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestel-mät, niihin liittyvät muunnokset ja kartta-lehtijako. Ne korvaavat aiemmat vastaavat suositukset JHS 153 ja JHS 154.

Tavoitteena oli päivittää JHS 153 ja JHS 154 -suosituksia siten, että niiden termino-logiat ovat yhteensopivia Inspire-direktiivin ja Geoinformatiikan sanaston kanssa. Työ-ryhmä laajensi alkuperäistä tehtävänantoa niin, että suositusten sisältöä muutettiin ja täsmennettiin. Sisältö myös jaettiin aiem-

paa täsmällisemmin niin, että JHS 196:ssa kuvataan EUREF-FIN-vertauskehys sekä suositellaan sen käyttöä. Suositus on suunnattu pienemmälle käyttäjäkunnalle, lähinnä geodesian ammattilaisille.

JHS 197 on tarkoitettu laajemmalle käyttäjäkunnalle, ja siinä annetut suosi-tukset kertovat mitä koordinaattijärjestel-miä, muunnoksia ja karttaprojektioita tulisi käyttää erilaisissa käyttökohteissa.

Toinen osa uudistustyötä käsitti geo-desian sanaston täydellisen päivittämisen. Uudistettu geodesian sanasto on tarkoitus julkaista Maanmittauslaitoksen Paikkatie-tokeskuksen julkaisusarjassa yhteistyössä Sanastokeskuksen kanssa.

Suositukset on julkaistu JHS-verkkosi-vuilla www.jhs-suositukset.fi

Geoinformatiikka sukeltaa someen

Geoinformatiikan tutkimuspäivä tarjo-si toukokuussa monipuolisen katsauksen alan tutkimukseen Suomessa.

Tilaisuuden avausesitelmän piti Matthew Zook Kentuckyn yliopistosta. Zookin esityksen aiheena oli paikkatiedot ja sosiaalinen media – miten sosiaalisen median sisältöjä voidaan hyödyntää geo-informatiikan tutkimuksessa.

Sosiaalisessa mediassa jaettavaan si-sältöön, kuten twiitteihin voi liittää sijain-titiedon, jolloin niitä voidaan analysoida myös paikkatietomenetelmin. Kentuckyn yliopistossa on kerätty sijaintiedot sisältä-vistä twiiteistä tietokantaa, joka sisältää jo yli 13 miljardia twiittiä vuodesta 2012 läh-tien.

Tiedon hyödyntämiseen liittyy kui-tenkin epävarmuustekijöitä, eikä aineis-ton hyödyntäminen ole yhtä suoraviivaista kuin ”perinteisen” paikkatiedon. Jo sijain-titiedon tarkkuus voi vaihdella paljon. Osa ilmoittaa sijaintinsa koordinaatein, osa valtion tai kaupungin tarkkuudella, eikä

twiiteistä välttämättä voi päätellä, viittaako sijaintitieto lähettäjään vai twiitin sisältöön.

Myös ihmisten aktiivisuus sosiaalises-sa mediassa vaihtelee paljon. Moni on mu-kana sosiaalisessa mediassa tuottamatta sinne sisältöä itse. Kielierotkin vaikuttavat siihen, miten paljon aineistoa on ja miten sitä voi tulkita.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö sosiaalis-ta mediaa voisi hyödyntää tutkimuksessa. Twiittien avulla voidaan löytää esimerkik-si alueiden välisiä kulttuurisia eroja. Zook näytti tästä esimerkinä kartan, joka esitti missä päin Yhdysvaltoja lähetetään eniten Church-sanan sisältäviä twiittejaä ja mis-sä puolestaan twiitataan oluesta. Kartassa erottuu selvästi etelän raamattuvyöhyke.

Aineiston hyödyntäminen nostaa esiin myös kysymyksiä tutkimuksen etiikasta. Vaikka twiitit ovatkin julkisia, mitä kaikkea niistä on eettisesti oikein tutkia. Twiitin lä-hettäjä on tuskin ajatellut, että hänen vies-tinsä päätyy tutkijoiden tietokantaan ana-lysoitavaksi.

Uudenlainen tieto voi auttaa meitä määrittämään ilmiöitä pelkän kuvaami-sen sijaan. Entä kuinka paljon tiedon kä-sittelyyn liittyvät valinnat muokkaavat sitä mitä näemme ja mitä kenties jää huomaa-matta?

Sosiaalinen media synnyttää jatkuvas-ta lisää dataa. Tiedon määrän lisääntymi-nen ei silti välttämättä merkitse parempaa tietoa, Zook tähdensi esityksessään.

Geoinformatiikan tutkimuspäivän jär-jestivät Geoinformatiikan yliopistoverkosto FIUGINET,  Lynet/Paikkatieto-ohjelma sekä CSC.

Tutustu päivän ohjelmaan ja esityksiin: http://fiuginet.fi/

positio 2/2016 ▶  7

▶ ELINA VIRTANEN

Löytyykö Hankoniemen matalilta hiekkapohjilta meriajokasniit-tyjä? Asuttavatko sinisimpukat Porvoon ulkosaariston riuttoja? Kuinka todennäköistä on löytää

hapeton pohja Inkoon rikkonaisesta saaris-tosta? Näihin kysymyksiin löytäisi vasta-uksen, jos kävisi paikan päällä. Se olisikin helppoa, mikäli kyse olisi maanpinnan päällä olevasta luonnosta.

Vedenpinnan alta tarkkaa laji- ja elin-ympäristötietoa on hankittava sukelta-malla. Tärkeä menetelmä on linjasukellus, jossa sukelletaan rantaa kohden tunnistaen samalla pohjalla eläviä levä- ja kasvilajeja.

Samalla voidaan ottaa näytteitä levien ja kasvien katveissa elävästä eliöstöstä. Koska sukellustiedon kerääminen on aikaa vie-vää, täydennetään näytteenottoa videointi-menetelmillä. Pehmeiltä pohjilta näytteitä kerätään erilaisten pohjanoutimien avulla ja näytteet analysoidaan myöhemmin laboratoriossa.

Velmuilulla paljon uutta tietoa

Suomen ympäristökeskuksen koordi-noiman vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointioh-

jelman (VELMU) 12 vuoden urakka saatiin

päätökseen viime vuonna. Nyt meillä on ensi kertaa maantieteellisesti kattavasti tietoa Suomen vedenalaisesta eliöstöstä. Ympäristöministeriön rahoittamassa Vel-mussa on kerätty tietoa merialueemme levistä, kasveista, selkärangattomista ja kaloista sekä merenpohjan geologisista ominaisuuksista. Aineistoa on yli 96 000 videointipisteeltä ja yli 23 000 sukellus-pisteeltä sekä tuhansilta pohjaeläin- ja kalanpoikasnäytepisteiltä.

Uusia ilahduttavia havaintoja uhanalai-sista ja vaarantuneista lajeista saatiin muun muassa upossarpiosta ja nelilehtivesikuu-sesta Perämerellä, meriuposkuoriaisesta

VELMU avasi näkymän vedenalaiseen maailmaan Velmu-hankkeessa kerättiin tietoa yli 120 000 mittauspisteestä meriluonnon mallintamiseksi.

Merenpohjan muotoja voidaan tutkia erilaisilla kaikuluotainmenetelmillä, kuten monikeilauskaiulla. Tarkinta lajitietoa saadaan sukelluksilla ja pohjaeläinnäytteenotoilla, mutta nopeammin laji- ja elinympäristötietoa saadaan videoinnilla. Videointeja tehdään ns. drop video –menetelmällä ja kauko-ohjattavilla roboteilla. Kalojen lisääntymisalueista saadaan tietoa keräämällä näytteitä mm. kaislikkorannoilta kahlaamalla ja pyydystämällä kalanpoikasia.

KUVA

: HAR

RI K

UTV

ON

EN /

GTK

8 ◀ positio 2/2016

Selkämerellä ja itäisellä Suomenlahdella sekä rantanuoliaisesta Suomenlahdella. Myös karuudestaan tunnetulta Peräme-reltä löytyi tiheitä ja runsaslajisia levä- ja putkilokasviniittyjä sekä outoja savikan-joneita.

Vaikka näytepisteiden määrä kuulostaa huimalta ja tutkittuja pisteitä on koko Suomen rannikolta, vedenalainen tieto ei ole vielä riittävää. On mahdotonta käydä havainnoimassa jokaista kolkkaa veden alla. Myös Suomen vesien rajallinen näky-vyys ja veden väri tuovat haasteita kartoi-tukselle. Mallinnus tarjoaa oivan ratkaisun ongelmaan. Mallinnuksen avulla voidaan paikata aukkoja, jotka jäävät vedessä kar-toittamatta, ja antaa havaintoihin perus-tuva arvaus siitä, mitä veden alla piilee.

Mallinnus vielä uutta merellä

Ty ypillinen tapa kuvata lajien esiintymistä, runsautta tai yksi-lömäärää on tilastollinen mallin-nus, joka perustuu lajin havain-

toaineistoon. Mallien avulla pyritään löy-tämään samanlaisia ympäristöolosuhteita kuin missä lajin on havaittu viihtyvän. Lajien levinneisyysmalleja eli elinympä-ristömalleja hyödynnetään ekologisen tilan arvioinnissa, suojelutarpeiden kar-toituksissa ja muuttuvan ympäristön luomien paineiden ennustamisessa. Levin-neisyysmalleilla tuotetaan tietoa myös merialuesuunnittelun tueksi. Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n uusi merialue-suunnitteludirektiivi velvoittaa jäsenmaat tekemään aluevesilleen ja talousvyöhyk-keelleen merialuesuunnitelman vuoteen 2021 mennessä.

Meriympäristössä levinneisyysmallien käyttö on haasteellista, mikä näkyy tieteel-listen julkaisujen vähyydessä. Maapuolella levinneisyysmalleja on käytetty jo parin vuosikymmenen ajan. Maalla on helppo olettaa, että useimpien lajien esiintyminen riippuu suurelta osin ilmaston suotuisuu-desta tai epäsuotuisuudesta. Kun siirrytään veden alle, eloton ympäristö ei välttämättä ole tärkein lajien esiintymistä rajaava seikka. Uintikykyiset lajit voivat liikkua vesipatsaassa moneen suuntaan, mikä aset-taa lisävaatimuksia tarvittaville aineistoille.

Levinneisy ysmalleihin tarvittavat ympäristöolosuhdetiedot ovatkin usein puutteellisia tai resoluutioltaan karkeita. Heikoilla aineistoilla ei saa hyviä malleja. Suomessa haastetta lisää aluevalvontalaki, sillä merenpohjan topografian järjestel-

mällinen mittaaminen on kielletty. Tämä aiheuttaa vedenalaisen maailman tutkijalle päänvaivaa, sillä tarkka pohjanlaatu- ja syvyystieto olisi tärkeää lajien elinympä-ristön selvittämiseksi.

Monet ympäristöä kuvaavat tiedot tule-

vat vedenlaatuseurantapisteiden kautta tai satelliittitulkinnoista. Satelliittikuvien avulla voidaan selvittää esimerkiksi ran-nikkomme sameat alueet tai arvioida pinnan alle kulkeutuvaa valoa. Levinnei-syysmalleihin tarvittavien meriympäristö-

VELMU-hankkeessa kerättiin tietoa lajeista ja luontotyypeistä sukelluksilla, videoinneilla ja pohjanäytteenotoilla. Kalojen lisääntymisalueita kartoitettiin kalanpoikasnäytteillä ja geologista tietoa kerättiin kaikuluotaamalla. Aineistoa ovat keränneet mm. Metsähallitus, GTK, LUKE, ELY-keskukset ja SYKE.

KUVA: ELINA VIRTANEN

positio 2/2016 ▶  9

aineistojen saatavuutta rajoittaa kuitenkin aineistojen laatu ja hinta. Korkean resoluu-tion satelliittikuvat ja matalalentokuvat olisivat helppoja välineitä esimerkiksi meriajokasniittyjen laajuuden tutkimi-seen, mutta aineistot ovat kalliita. Monet satelliitit eivät myöskään näe tarvittavan syvälle varsinkaan Suomen rannikon tummissa ja sameissa vesissä. Kirkkaissa trooppisissa vesissä satelliittien avulla saadaan helpommin selville syvyys tai liuenneen aineksen määrä. Suomessakin ollaan menossa parempaan suuntaan – tulevaisuudessa satelliiteista voidaan saada pienen resoluution tulkintoja esi-merkiksi veden lämpötilasta ja klorofyllin määrästä.

Rakkohaurujen katoaminen kaventaa merilintujen ruokavaliota

Meriympäristössä yleisimmät lajit, joiden levinneisy yksiä on mallinnettu, ovat kaloja tai

nisäkkäitä. Suurin syy kalojen suosioon on datan helppo saatavuus ja kalojen kau-pallinen arvo. Nisäkkäiden mallinnusta auttaa niiden helppo havaittavuus. Monet tärkeätkin lajit ovat saattaneet jäädä juuri vähäisen kaupallisen arvonsa tai vaikean havaittavuutensa vuoksi pois mallintajan työpöydältä. Esimerkiksi makrolevien ja selkärangattomien lajien levinneisyyk-sien mallinnus olisi perusteltua, sillä makrolevät muodostavat muiden lajien kasvuympäristönä arvokkaita habitaat-teja, ja selkärangattomista löytyy useita vieraslajeja, joiden vaikutusta muuhun meriympäristöön ei vielä tiedetä.

Suhteellisten yleistenkin lajien esiinty-misen tuntemus olisi tärkeää, sillä lajien hävitessä ekosysteemin tasapaino saattaa horjua. Esimerkiksi pohjien rehevöity-misen lisääntyessä kuolevat pohjaeliöt, jotka muutoin hapettavat pohjaa mudassa möyriessään. Kalliorantojen rakkohau-rujen kadotessa häviävät niiden lehvien siimeksessä asuvat nilviäiset, äyriäiset sekä niitä ravintonaan käyttävät kalat. Samalla merilintujen ruokavalio kapenee. Avainla-jien kadotessa noidankehä on valmis, sillä

KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE MERENTUTKIJANA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MERI-ALUESUUNNITTELURYHMÄSSÄ. TAUSTALTAAN HÄN ON GEOIN-FORMATIIKKAAN, KAUKOKARTOI-TUKSEEN JA MALLINNUKSEEN ERIKOISTUNUT MERILUONNON MAANTIETEILIJÄ. SÄHKÖPOSTI: ELINA.VIRTANEN@YMPARISTO.FI

Rakko- ja itämerenhaurun (Fucus spp.) havainnot itäiseltä Suomenlahdelta ja havaintojen perusteella tuotettu esiintymismalli. Todennäköisimmät esiintymisalueet (tummanpunaisella) sijaitsevat ulkosaaristossa kallioriutoilla.

▶ VELMU-karttapalvelu http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu/

meren heikko tila ei hetkessä parane. Vastaus jutun alun kysymyksiin on

kyllä: Hankoniemellä on runsaita meriajo-kasniittyjä, Porvoon ulkosaaristosta löytyy sinisimpukoita ja Inkoon saaristosta toden-

näköisesti löytyy hapettomia pohjia. ◀

KUVAT: ELINA VIRTANEN

10 ◀ positio 2/2016

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

EU:n tulvadirektiivi laittoi vauhtia Suomenkin tulvakar-toituk-

seen. Vuoden 2015 lopussa päätt y-n e e n e n s i m -mäisen kuusi-vuotiskauden aikana Ely-kes-kukset laativat tulvavaara- ja tulvariskikartat 21 merkittävälle riskialueelle. Mer-kittävien tulvariskialueiden lisäksi laadittiin tul-vavaarakartat noin 80 alueelle. Tulvakarttojen perusteella Ely-keskukset laativat tulvariskien hal-lintasuunnitelmat. Tulvakartat ovat esillä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapal-velussa.

Tulvakartoilta näkee suuntaa-antavasti, mitkä alueet ovat vaarassa erisuuruisilla tulvilla. Sen lisäksi, että kartat palvelevat tulvahaittojen enna-koinnissa ja tiedottamisessa, ne toimivat tukena maankäytön suunnittelulle. Esimerkiksi asuinra-kennukset tulisi sijoittaa vähintään niin korkealle, että tulva nousee alueelle keskimäärin vain kerran sadassa vuodessa.

Ilmatieteen laitos päivitti alimmat suositeltavat

rakentamiskorkeudet rannikolta vuonna 2014. Edelliset suositukset olivat vuodelta 1998.

MERKITTÄVIÄ TULVARISKIALUEITA 21

Ely-keskusten laatimien tulvakarttojen lähtö-aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen

KM2-korkeusmallia, uomien poikkileikkaustietoi-hin perustuvia numeerisia virtausmalleja ja mallin kalibrointiin vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoja. Näistä tiedoista on laskettu tulvamallit ja tilastoai-neiston pohjalta esiintymistodennäköisyydet.

Tulvakarttoja on laadittu alueille, joilla sisä-vesitulvat ovat todennäköisimpiä sekä rannikon merkittävimmiltä riskialueilta ja koko Uudenmaan rannikolta. Jokien tulvaskenaarioista vastaa ympä-ristöhallinto ja merialueiden tulvaskenaarioista Ilmatieteen laitos.

Tulvavaara esitetään tulvan eri todennäköi-syyksillä. Toistuvuus 1/5 tarkoittaa, että vesi nousee tulvakorkeudelle keskimäärin kerran viidessä vuo-dessa. Tulvakarttoja on laskettu keskimäärin kerran viidessä, kerran kymmenessä, kerran 20:ssa, kerran

Tulvakarttojen laadinta jatkuuTulvakartoilta näkee, kuinka todennäköisesti alue jää veden alle. Mallinnusta tarkennetaan, kun lähtötiedot tarkentuvat ja tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy.

Ivalon tulvakartta keskimäärin kerran 250

vuodessa toistuvalle tulvalle sopisi taideteokseksi seinälle.

KUVA

: SYK

E

positio 2/2016 ▶  11

50:ssa, kerran sadassa, kerran 250:ssa ja kerran tuhannessa vuodessa tapahtuville tulville.

”Tulvakarttoja saatiin laskettua suhteellisen vähällä vaivalla useammalle toistuvuudelle kuin direktiivi vaatii”, kertoo Mikko Huokuna Suomen ympäristökeskuksesta.

Tulvavaarakartoilla esitetään tulvan peittävyys ja syvyys. Tulvariskikartoilla esitetään lisäksi muun muassa tulva-alueen asukkaiden määrä, tulvan alle jäävät tiet sekä erityiskohteet kuten hoito- ja oppilaitokset sekä jätteiden käsittelypaikat ja kult-tuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Asukkai-den määrän ja rakennusten arviointiin on käytetty rakennus- ja huoneistorekisteriä, jota on tarkoitus täydentää Maastotietokannan rakennustiedoilla.

”Aineistoja vertailtaessa on käynyt ilmi, että tulva-alueilla olevien rakennusten määrässä erot näiden kahden rekisterin välillä jäävät ehkä luultua pienemmiksi”, kertoo Huokuna.

Tulvakarttapalvelu sisältää myös muun muassa karttoja patojen vahingonvaaraselvityksistä ja toteu-tuneista tulvista.

Tulvakarttapalvelu on rakennettu Esrin ArcGIS Server -tekniikalla. Palvelun on toimittava vuoro-kauden ympäri keskeytyksettä, joten se on varmis-tettu varajärjestelmällä.

Tulvakarttapalvelun ahkerimpia käyttäjiä ovat valtion viranomaiset ja muutamat rannikkoseudun suurimmat kunnat, mutta sivuilla ovat vierailleet myös konsulttiyhtiöt ja kansalaiset.

TULVAKESKUS ENNUSTAA JA VAROITTAA

Samaan aikaan tulvakarttapalvelun kanssa vuo-den 2014 alussa perustettiin SYKEn ja Ilmatie-

teen laitoksen yhteinen tulvakeskus. Kyseessä on

lähinnä akuuteista tulvista muille viranomaisille ja medialle tiedottava ja vesitilannepalvelua ylläpi-tävä virtuaalikeskus. Verkkosivuilla tieto on tarjolla kaikille asiasta kiinnostuneille. SYKE ja Ilmatieteen laitos tuottavat palvelut yhteistyössä Ely-keskusten ja pelastusviranomaisten kanssa.

Tulvaennusteet ja -varoitukset pohjautuvat sää-ennustemalleihin, vedenkorkeus- ja säähavaintoihin sekä merimalleihin ja vesistömallijärjestelmään. Vesistömallilla laskettavat ennusteet perustuvat reaaliaikaisiin hydrologisiin tietoihin yli 200 veden-korkeus- ja virtaamahavaintoasemalta.

SYKEn vastuulla ovat tulvaennusteet ja -varoi-tukset vesistötulvatilanteissa. Se vastaa myös jääpato- ja hyydepatoennusteista sekä karttapal-veluista. Ilmatieteen laitos vastaa sääennusteista, meriveden korkeusennusteista ja varoituksista samoin kuin rankkasadevaroituksista.

SYKEllä ja Ilmatieteen laitoksella on valmiudet myös tulvakartan luomiseen akuutissa tulvatilan-teessa. Sellainen syntyy eri paikkatietoaineistoista Huokunan kokemuksen mukaan muutamassa tunnissa.

Meriveden korkeusvaihteluihin Suomen ran-nikolla vaikuttavat Itämeren kokonaisvesimäärä eli veden vaihtuminen Tanskan salmien kautta, lyhytaikaisista säävaihteluista ilmanpaine ja tuuli sekä Itämeren vedenpinnan edestakainen ominais-heilahtelu.

”Kun tarkastellaan meritulvia tulevaisuudessa, täytyy lisäksi ottaa huomioon Suomen rannikon ominaispiirteisiin kuuluva maankohoaminen sekä ilmaston lämpenemisestä johtuva valtamer-ten pinnannousu ja sen vaikutukset Itämeren vedenkorkeuteen”, tarkentaa tutkija Ulpu Leijala Ilmatieteen laitokselta. ”Puhuttaessa voimakkaasta

Tulvakarttapalvelussa voi tutustua esimerkiksi Kittilään tilanteessa, jossa Kittiläjoki tulvii sellaisella voimalla kuin on odotettavissa kerran 100 vuodessa.

KUVA: SYKE

12 ◀ positio 2/2016

merivesitulvasta on hyvä muistaa, että tällaisen tulvan syntymisen taustalla on aina monen tekijän yhteisvaikutus.”

TAVOITTEENA VIRANOMAISYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Tulvakeskuksen perustamisen taustalla oli tie-dottamisen lisäksi tavoite viranomaisyhteistyön

tiivistämisestä. SYKE ja Ilmatieteen laitos välittävät tietoa ja julkaisevat tiedotteitaan kuitenkin yhä myös omissa palveluissaan erityisesti akuuteissa tulvatilanteissa.

Tiiviimpää yhteistyöstä tarvitaan myös ainakin kuntien kanssa. Ilmatieteen laitos varoittaa esimer-kiksi hulevesitulvista, mutta niiden riskien hallin-nan suunnittelu on kuntien vastuulla.

”Ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten hule-vedet on yksi selkeä kehityskohde jatkossa”, toteaa Mikko Huokuna.

Valtion rajat ylittävää yhteistyötä on tehty Tor-nionjoella, missä asian kanssa operoivat ympäris-töhallinnon ja Ilmatieteen laitoksen ohella muun muassa Rajajokikomissio ja Tornion ja Haaparannan kunnat. Yhteistyöstä huolimatta havaittiin, että Suomen ja Ruotsin virtausmallit tuottavat erilaisia tuloksia vedenkorkeuksiin. Jatkossa tulvakartoituk-set, virtausmallit ja kalibrointi pyritään sovittamaan yhteen siten, että rajajoelta voidaan käyttää yhteisiä karttoja.

ILMASTONMUUTOS KAIPAA LISÄÄ HUOMIOTA

Tänä vuonna alkaneella toisella kuusivuotiskau-della käydään läpi merkittävien tulvavaara-

alueiden päivitystarve. Ilmastonmuutoksen vai-kutusten arvioinnin lisäksi kehityskohteita ovat ainakin hyyde- ja jääpatotulvien kartoittaminen, rannikkotulvien kartoittaminen koko rannikolta ja yhteistyön lisääminen kuntien kanssa.

”Valtamerten pinnannousun ennustamisen yhtenä haasteena ja suurimpana epävarmuusteki-jänä on mannerjäätiköiden käyttäytyminen tulevai-suudessa. Tieto ilmastonmuutoksesta kasvaa koko ajan ja merenpinnan nousuun liittyvien laskelmien epävarmuudet vähenevät, mikä tarkoittaa, että pitkälle tulevaisuuteen ulottuvien vedenkorkeus-skenaarioiden ja alimpien suositeltavien rakenta-miskorkeuksien päivitystarve on jatkuva”, Ulpu Leijala toteaa.

Tulvakartat löytyvät osoitteesta www.ympa-risto.fi/tulvakartat ja tulvakeskus osoitteesta www.tulvakeskus.fi. Tulvakartta-aineisto on saatavilla avoimena paikkatietoaineistona osoitteessa www.syke.fi/avointieto. ◀

Tulvakarttojen julkaisu näkyy asuntojen hinnoissa

Ilmatieteen laitoksen syksyllä 2015 julkistaman tutkimuksen mukaan tulva-riskialueita kuvaavien karttojen julkaiseminen on vaikuttanut alueella sijait-sevien kiinteistöjen hintoihin.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa analysoitiin asuinkiinteistöjen hin-takehitystä pääkaupunkiseudulla, Porissa ja Rovaniemellä ennen tulvariski-karttojen julkaisemista sekä sen jälkeen vuosina 2006 – 2010.

Tuloksista käy ilmi, että tulvariskialueilla sijaitsevien talojen hinnat nou-sivat vähemmän kuin kunkin kaupungin talojen hinnat keskimäärin. Samaan aikaan välittömästi riskialueen ulkopuolella sijaitsevien muuten samankal-taisten talojen hinnat nousivat enemmän kuin kunkin kaupungin keskiarvo. Hinnat kuvastavat siis aiempaa paremmin vahinkoriskiä.

Tutkimusta varten luotiin noin 340 000 kiinteistökauppaa sisältävä tieto-kanta. Tietokannan laajuuden ansiosta tulvariskikarttojen vaikutus pystyttiin erottelemaan muista vaikutuksista ekonometrisen mallin avulla.

Tutkimuksen tekijät Athanasios Votsis ja Adriaan Perrels ovat toden-neet, että markkinat voivat toimia tehokkaina ilmastonmuutostiedon välittä-jinä, kunhan tietoa on helposti saatavilla.

KUVA

: RO

VAN

IEM

EN K

AUPU

NKI

/ P

ETRI

UU

TELA

positio 2/2016 ▶  13

▶ HENRIK LÖNNQVIST

Kiinteistömarkkinoilla sijainti o n ke s ke i n e n kiinteistön arvoa selit-tävä tekijä niin maa-, kaupunki- kuin kaupun-ginosatasollakin. Myös

asuntomarkkinoilla sijainti ratkaisee. Esimerkiksi Helsingissä kerrostaloasun-tojen keskimääräiset neliöhinnat ylittävät kantakaupungissa monin paikoin 6000 euroa, kun taas joissakin kerrostalolähiössä hintataso jää selvästi alle 3000 euron.

Sijaintitekijöiden vaikutusta asuntojen hintoihin on tutkittu jo useiden vuosikym-menten ajan. Paikkatietotyövälineiden ja

reittioptimointiohjelmien avulla sijaintite-kijöiden mallinnus on ottanut merkittävän kehitysaskeleen. Sijaintitiedosta on tullut tarkempaa ja moniulotteisempaa. Laajoi-hin tutkimusaineistoihin voidaan tuottaa kohtuullisella työllä kattava sijaintitekijöitä kuvaava muuttujajoukko.

Helsingin ja pääkaupunkiseudun asun-tohintoja käsittelevässä väitöskirjatyössäni olen tutkinut muun muassa kaupunki-luonnon ja työpaikkasaavutettavuuden vaikutuksia asuntojen hintoihin. Asunto-hinta-aineistona on käytetty Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimittamaa aineistoa.

Lähtökohtana analyysissäni on ole-tus siitä, että asunto on moniulotteinen hyödyke. Asunnon hintaan vaikuttavat monet eri tekijät, sijaintitekijöiden roolin ollessa aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella varsin merkittävä. Tutkimuk-sellinen kysymys työssäni oli tuottaa tietoa asunnon eri ominaisuuksien vaikutuksista asuntojen hintoihin. Vaikutusta ei voida havaita suoraan, koska eri ominaisuuk-sille ei ole omia markkinoita. Siksi niiden hintavaikutus on pääteltävä epäsuorasti tilastollisia menetelmiä käyttäen.

Viheralueiden läheisyys nostaa hintoja

Kaupunkiluonnon niin sanottujen käyttöarvojen voidaan ajatella kapi-

talisoituvan asuntojen hintoihin. Jo arki-kokemuksen perusteella on selvää, että esimerkiksi merenrannan läheisyys nostaa asunnon hintaa. Kaupunkiluontoa koske-vassa osassa työtäni on hyödynnetty kau-kokartoitus-, kartta- ja kaava-aineistoja. Tutkimusalueena on Helsinki. Tutkimus-aineisto kattaa vuodet 2002 – 2004, ja siinä on runsaat 7000 rivi- ja kerrostaloasunto-kauppaa.

Viheralueet on luokiteltu kolmeen pääkategoriaan: lähiviheralueisiin, ulkoilu-alueisiin ja muihin viheralueisiin. Kunkin viheraluetyypin osalta on tämän jälkeen paikkatieto-ohjelmaa hyödyntäen laskettu maankäyttöä 100 ja 300 metrin säteellä asunnon ympäristössä kuvaavat muuttujat. Tämän ohella on reitinoptimointityöka-lua hyödyntäen luotu saavutettavuutta kuvaavat muuttujat muun muassa edellä mainituille viheralueille ja merenrantaan.

Sijaintitekijät asuntohintojen takanaPaikkatietovälineet ovat olennainen osa nykyaikaista asuntohintatutkimusta.

KUVA

: OLL

I LEI

NO

Viheralueet luokiteltiin satelliittikuvilta lähiviheralueisiin, ulkoilualueisiin ja muihin viheralueisiin.

14 ◀ positio 2/2016

Reittilaskennassa käytettiin ArcGIS Net-work Analyst -ohjelmistoa. Kaikkia edellä kuvatulla tavalla muodostettuja muuttujia on käytetty asuntojen hintoja selittävissä malleissa yhdessä muiden, esimerkiksi asunnon rakennepiirteitä kuvaavien, niin

sanottujen kontrollimuuttujien kanssa. Tulosten mukaan rakentamattomilla

maa-alueilla oli selkeä hintoja nostava vai-kutus. Kantakaupungissa vaikutus oli vielä esikaupunkialueita voimakkaampi. Viher-alueiden runsaasta tarjonnasta huolimatta

tulokset indikoivat viheralueiden vaikut-tavan positiivisesti asuntojen hintoihin. Merenrannan läheisyys osoittautui myös, odotusten mukaisesti, selväksi asunnon hintaa nostavaksi tekijäksi.

Joukkoliikenneyhteyksistä ollaan valmiita maksamaan

Työpaikkasaavutettavuuden hinta-vaikutuksia tutkiessani olen hyö-

dyntänyt saavutettavuusaineistoa, joka on muodostettu HSL:n joukkoliikenteen aikatauluaineistojen ja Digiroad-aineis-tojen pohjalta reittioptimointiohjelmaa käyttäen. Tutkimusalueena on pääkau-punkiseutu. Tutkimusaineistossa on noin 9500 rivi- ja kerrostaloasuntokauppaa vuodelta 2011. Saavutettavuuslaskennassa on laskettu kaikkien pääkaupunkiseudun työpaikkojen saavutettavuus sekä autolla että joukkoliikenteellä kullekin tutkimus-aineistossa olevassa asunnolle. Lisäksi on laskettu erilaisilla matka-aikavyöhykkeillä sijaitsevien työpaikkojen määrä molem-milla em. kulkumuodoilla kullekin tutki-musaineistossa olevassa asunnolle. Näitä saavutettavuusmuuttujia on sitten käytetty asuntojen hintoja selittävissä malleissa yhdessä kontrollimuuttujien kanssa.

Tulokset osoittavat, että se, onko työ-paikka hyvin saavutettavissa henkilö-autolla vai joukkoliikenteellä, vaikuttaa selkeästi eri tavalla asunnon hintaan. Työpaikkojen hyvä saavutettavuus jouk-koliikenteellä matka-ajassa mitaten nostaa asunnon hintaa merkittävästi enemmän kuin saavutettavuus henkilöautolla. Kan-takaupungissa työpaikan saavutettavuus henkilöautolla vaikutti hintaan olennai-sesti vähemmän kuin joukkoliikenneyh-teydet. Rivitaloasuntojen osalta erot olivat pienempiä.

Paikkatietovälineet, mukaan lukien reittioptimointityökalut, ovat olennainen osa nykyaikaista asuntohintatutkimusta. Sijaintitekijöiden merkityksen, yhtenä asuntohintoihin keskeisesti vaikuttavana tekijänä, voidaan olettaa edelleen koros-tuvan kaupungistuvassa yhteiskunnas-samme. ◀

HENRIK LÖNNQVIST ON VANTAAN KAUPUNGIN TUTKI-MUSPÄÄLLIKKÖ. SÄHKÖPOSTI: HENRIK.LONNQVIST@VANTAA.FI

KUVA

T: F

ARIS

ALS

UH

AIL

Työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä matka-ajassa mitattuna nostaa asunnon hintaa merkittävästi enemmän kuin saavutettavuus henkilöautolla.

positio 2/2016 ▶  15

▶ LEENA LAAMANEN, JONI KAITARANTA

Tietoa Itämerestä teemoittainHELCOMin karttapalvelu tarjoaa tietoa Itämerestä keskitetysti. Teemoista ajankohtaisin on merenkulku.

JONI KAITARANTA ON HELCOMIN JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA.SÄHKÖPOSTI: JONI.KAITARANTA@HELCOM.FILEENA LAAMANEN TYÖSKEN-TELEE HELCOMILLA PROJEKTI-KOORDINAATTORINA. SÄHKÖPOSTI: LEENA.LAAMANEN@HELCOM.FI

Itämeren suojelukomissio HELCOM on hallitusten välinen organisaatio, jonka tärkein päämäärä on suojella Itämeren meriympäristöä Helsingin sopimuksen

mukaisesti. Jäseniä ovat kaikki Itämeren rantavaltiot ja Euroopan Unioni. Yhteistyö on kestänyt yli neljä vuosikymmentä.

Yksi HELCOMin tehtävistä on tuottaa ajantasaista tietoa Itämeren tilasta päätök-senteon tueksi. Keskeistä on, että data on viranomaisten keräämää. Datan tulee olla avointa ja julkisesti saatavilla sekä vaadit-tujen formaattien mukaista ja laadultaan varmistettua.

Avointa dataa karttapalvelusta

HELCOMin data- ja karttapalvelu sisältää paikkatietoaineistoja pääosin jäsen-

valtioiden säännöllisesti raportoimien aineistojen pohjalta. Karttatuotteet seu-raavat temaattisesti HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP) aihepiirejä rehevöity-minen, vaaralliset aineet, luonnon moni-muotoisuus ja merenkulku. Tyypillisesti karttapalvelu aineistot ovat kerätyn raaka-datan yleistyksiä, kuten rehevöitymistilaa esittävä indikaattorikartta, joka perustuu useampaan parametriin.

Säännöllisesti raportoitu data sovi-

tussa formaatissa mahdollistaa vertailun maiden välillä sekä aikasarjat Itämeren ominaisuuksista ja ihmistoimintojen muutoksista. Uutta paikkatietoa kerätään ja tuotetaan erilaisten arviointien ja pro-jektien yh teydessä.

HELCOMin sihteeristö ja jäsenvaltioi-den asiantuntijoista koostuvat ryhmät tar-kistavat kaikkien HELCOMin tuottamien paikkatietoaineistojen laadun. Aineistojen avoimuuden ja uudelleen käytettävyyden vuoksi tiedon ja metatiedon tulee olla kat-tavia ja päivitettyjä. Aineistojen päivitysvä-lit vaihtelevat vuoden ja kuuden vuoden välillä. Karttapalvelun kautta pyritään aina jakamaan tuorein versio.

Kaikki HELCOMin paikkatietoaineistot ovat ladattavissa vapaasti osoitteesta maps.helcom.fi.

Uutta tietoa Itämeren laivaliikenteestä

HELCOMissa on parhaillaan käynnissä monta meriympäristön tilan arvioin-

tia. Ensimmäisenä temaattisista arvioista valmistunee merenkulkuraportti (Mari-time Assessment), jota seuraa koko Itäme-ren kuormituksen arvio (Pollution Load Compilation) vuonna 2017 ja viimeisenä kokonaisvaltainen meriekosysteemin tilan arvio (Second Holistic Assessment of Ecosystem Health of the Baltic Sea, HOLAS II).

Merenkulun arviointiraportissa HEL-COM tuottaa uudenlaista paikkatietoa Itämeren laivaliikenteestä ja sen muutok-sista kymmenen vuoden aikana. Raportti perustuu AIS-dataan (Automatic Identifi-cation System), jota on kerätty yhtenäiseen HELCOM-tietokantaan. Laivaliikennekart-tojen lisäksi alueellinen tilastotieto erilais-ten laivojen liikkeistä pyritään saattamaan

sellaiseen muotoon, että yleisö voi selata tietoa mahdollisimman helppolukuisesti.

Ensi vuonna julkaistavassa laajassa meriekosysteemin tila-arviossa hyödyn-netään lähes kaikkia säännöllisesti tai mui-den tila-arvioiden yhteydessä koostettuja paikkatietoaineistoja, ja sen yhteydessä tuotetaan myös lisää tietoa.

HOLAS II -prosessi ketjuttaa ja linkit-tää ihmistoiminnasta aiheutuvat paineet ekosysteemin osiin. Kun linkittäminen on saatu riittävän valmiiksi, voidaan siir-tyä analysoimaan vallitsevia paineita ympäristöä kohtaan ja niiden vaikutuksia. Lopputuloksena on analyysin ohella uusia karttoja ja paikkatietoaineistoja ihmistoi-minnasta, paineista, Itämeren lajeista sekä sen ympäristön tilasta. HOLAS II toimii myös Itämeren alueen koontiraporttina, jota EU:n jäsenvaltiot voivat hyödyntää Meristrategiadirektiivin (MSFD) vaatimissa raportoinneissa vuonna 2018.

HELCOMin HOLAS II vastaa myös meri-aluesuunnittelun tarpeisiin. EU:n asetta-man MSP-direktiivin mukaisesti merialue-suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ihmistoiminnan ja muiden ilmiöiden aiheuttamiin paineisiin, jotta ympäristön tilan heikkeneminen, biologisen moni-muotoisuuden köyhtyminen ja ekosys-teemipalvelujen huonontuminen voidaan estää tai hallita.

Tietojen yhdistelyä rajapintoja hyödyntäen

HELCOMin karttapalveluun on mah-dollista yhdistää paikkatietoa myös

muista tietokannoista esimerkiksi WMS- tai ArcGIS Rest-rajapintoja hyödyntäen. Esimerkiksi merialuesuunnittelun (Mari-time Spatial Planning = MSP) lähtöaineistot eli varsinaiset aluesuunnitelmat ja kaava-

KUVA

: TAL

LIN

K SI

LJA

16 ◀ positio 2/2016

HELCOMIN DATA- JA KARTTAPALVELU - MAPS.HELCOM.FI▶ yli 500 karttatasoa kattaen koko Itämeren▶ kaikki HELCOM-data vapaasti ja ilmaiseksi katsottavissa ja ladattavissa (CC-BY

periaate, lähde ja ehdot löytyvät karttatasojen metadatasta)▶ ArcGIS Server 10.1 ja ArcGIS Viewer for Flash 3.6 -sovellus▶ Kaikki data saatavilla avoimina WMS- ja ArcGIS Rest-rajapintoina▶ nykymuodossaan käytössä vuodesta 2010 lähtien▶ Javascript-pohjainen uudistus kehitteillä ja valmis vuonna 2017

aineistot sijaitsevat kunkin maan omissa tietokannoissa, ja paikkatieto näytetään karttapalvelun kautta suoraan tiedon ylläpitäjiltä. Mikäli tietyn maan aineistoja haluaa ladata, löytyy tieto maakohtaisilta yhteyshenkilöiltä. Ongelmana on tosin yhdenmukaisuuden puute.

Yhdenmukaisuutta pyritään edistä-mään uudessa Merialuesuunnittelutyöryh-män (HELCOM-VASAB Maritime Spatial Planning Working Group) alaisessa paik-katiedon asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä vaihdetaan tietoa valtioiden paikkatietoai-neistoista ja niiden rajoituksista sekä sovi-taan rajat ylittävän merialuesuunnittelun datojen minimivaatimuksista.

Inspirea seuraten

Ensimmäinen versio HELCOM-kartta-palvelusta lanseerattiin vuonna 2010.

Silloin kehitettiin palvelu, johon sisälly-tettiin aiemmin erillisissä karttapalveluissa olleet HELCOMin temaattiset karttatuot-teet koskien rehevöitymistä, luonnon monimuotoisuutta, haitallisia aineita ja meriliikennettä. Karttapalvelu perustui ArcGIS Server 9.3.1 -teknologiaan, ja kat-selupalvelu oli kehitetty Flash-pohjaiseksi hyödyntäen ArcGIS for Flexin versiota 1.3.

Myös metadata- ja latauspalvelut sisälly-tettiin samaan sovellukseen ja perustettiin WMS-standardin mukainen rajapinta.

Tämän jälkeen päivityksiä on tehty portaittain. Tämänhetkisen sovelluksen perustana on ArcGIS Server 10.1, ja ArcGIS for Flash on ehtinyt versioon 3.6. Uusia ominaisuuksia ovat karttojen tuominen WMS-rajapinnalta, mahdollisuus tuoda shapefile-aineistoa ja koordinaattipisteiden määrittely.

Tällä hetkellä karttapalvelusta on kehit-teillä versio, joka pohjautuu ArcGIS for Ser-ver -teknologiaan. Edeltäjistä poiketen se toteutetaan javascript-teknologialla, mikä mahdollistaa paremman päätelaitetuen. Lisäksi metadatan hallintaan ja hakemi-seen on kehitteillä ratkaisu, joka tullaan integroimaan karttapalveluun siten, että nykyinen toimivaksi todettu konsepti säilytetään. Siinä kaikki toiminnot ovat saatavilla yhden sovelluksen kautta. Vaa-timukset rajapintojen tarjoamiseen ja hyödyntämiseen ovat lisääntyneet, mikä myös tullaan ottamaan huomioon.

Inspire-direktiivin suositukset kos-kien paikkatiedon jakamista on pyritty ottamaan huomioon HELCOMin data- ja karttapalveluja kehitettäessä, vaikka HEL-COMilla ei ole laissa säädettyä velvoitetta

direktiivin toimeenpanemiseksi. Käy-tännössä Inspire on tarkoittanut muun muassa sitä, että jokaisen karttatason meta-tietoihin on käytetty Inspiren vaatimia metadatakenttiä. Lisäksi kaikki karttatasot ovat saatavilla WMS-rajapinnan kautta Inspire-katselupalveluna. Latauspalvelu on toteutettu karttapalvelussa olevien karttatasojen yhteydessä olevina linkkeinä shapefile-zip-paketteihin.

Inspiren toteuttaminen niissä HELCOMin jäsenvaltioissa, jotka ovat EU:n jäseniä, on auttanut paikkatiedon jakamiseen käyte-tyn infrastruktuurin kehittymistä ja mah-dollistaa Inspire-direktiivin periaatteen mukaisesti aineistojen ylläpidon siellä, missä data tuotetaan. Käytännössä tämä näkyy kasvaneena rajapintapalvelujen tarjontana ja käyttötarpeena.

Moni Itämeren tilan arvioihin tarvittava aineisto ei kuitenkaan ole toistaiseksi saa-tavilla vapaiden rajapintojen kautta. Niinpä datan kerääminen tulevaan Itämeren tilan arvioon joudutaan edelleen tekemään perinteiseen tapaan raportoimalla data pyydetyssä formaatissa keskitettyyn tie-tokantaan, josta karttatuotteet julkaistaan HELCOM-karttapalveluun. ◀

Itämeren laivaliikenne esitettynä AIS-dataan perustuvana tiheysras-terikuvana (alusten lukumäärän kuukausittai-nen keskiarvo pikselissä).

positio 2/2016 ▶  17

▶ KATRI ISOTALOkatri.isotalo@viestintaisotalo.fi

Suomen sosiaali- ja terveyspal-veluiden toimipisteverkosto on muotoutunut lähinnä hallintora-jojen, ei niinkään asiakastarpei-

den mukaan. Sitran teettämässä ja Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön toteuttamassa Sosiaali- ja terveyspalvelu-verkoston kehityskuva 2025 -analyysissa selvitettiin, millainen terveydenhuollon toimipisteverkoston tulisi olla, jos perus-teena olisi palveluiden tarve ja saavutet-tavuus.

Selvitys toi esiin, että palveluverkon muutospaineet vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Suurimmat paineet ovat Etelä-Suomessa.

”Olennaista palveluverkoston suunnit-telussa olisi tarkastella tarjontaa ja saavu-tettavuutta nykytilannetta pidemmälle”, korostaa Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön johtaja, geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen.

Väestöennusteen käyttö uutta saavutettavuuslaskennassa

Seuraavan 10 – 25 vuoden kuluessa väestön odotetaan vähenevän erityi-

sesti Itä-Suomessa isoja kaupunkeja ja niiden ympäryskuntia lukuun ottamatta. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa pitkälti samoilla alueilla. Ikääntyneet tarvitsevat kuitenkin enemmän terveyspalveluita kuin nuoremmat.

”Uutta tutkimuksessamme oli juuri väes-töennusteen hyödyntäminen palveluiden saavutettavuuden optimoinnissa. Aineisto-jen puolesta uutta oli koko maan kattavan terveysasemaverkon ja apteekkiverkon käyttäminen lähtöaineistona”, kertoo terveysmaantieteeseen erikoistunut tut-kija Tiina Lankila. Myöskään yksityisten terveyspalveluiden tarjontaa ei ole tässä laajuudessa aiemmin tutkittu.

Selvityksessä hyödynnettiin Tilastokes-kuksen väestötietoja ja ikäluokittaista kun-nittaista väestöennustetta vuodelle 2025 sekä osin vuodelle 2040 tehtyä ennustetta.

Saavutettavuuslaskentaa varten kun-tien ikäluokittainen väestöennuste siirret-tiin postinumeroalueille muodostamalla postinumeroalueista kuntakohtaiset väestöt, jonka jälkeen laskettiin kuntakoh-taiset painokertoimet kullekin ikäluokalle ennusteväestön perusteella. Vuoden

Palveluiden saavutettavuudelle riittäisi 12 sote-aluetta

Jopa puolet nykyisistä terveyskeskuksista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saavutettavuus juurikaan kärsisi. Näin todistaa Sitran Oulun yliopistolla teettämä tuore tutkimus.

Maakunta Väestön muutos %Uusimaa 19,4Varsinais-Suomi 5,8Satakunta -4,5Kanta-Häme 3,1Pirkanmaa 11,4Päijät-Häme 0,3Kymenlaakso -7,0Etelä-Karjala -5,0Etelä-Savo -11,2Pohjois-Savo -0,3Pohjois-Karjala -3,3Keski-Suomi 1,2Etelä-Pohjanmaa -0,5Pohjanmaa 7,6Keski-Pohjanmaa 1,9Pohjois-Pohjanmaa 8,8Kainuu -13,7Lappi -3,6

Väestön muutos maakunnittain vuoteen 2040 mennessä

18 ◀ positio 2/2016

2025 väestö saatiin postinumeroalueille painottamalla vuoden 2014 ikäluokittaista väestöä kuntakohtaisilla ikäluokittaisilla kertoimilla.

Väestön kysyntäpisteenä käytettiin kullakin postinumeroalueella vuoden 2014

tiheimmin asutun ruudun keskipistettä. Se saatiin Tilastokeskuksen 1x1 km ruutuai-neistosta, jossa muuttujana on vuosittainen väestömäärä. Tiedot terveyspalveluiden käyttömääristä saatiin Terveyden ja hyvin-voinnin laitokselta.

Tieverkkoaineistona käytettiin sekä alkuperäistä Digiroad-aineistoa että Esri Finlandin tämän pohjalta jalostamaa Suo-men tie- ja katuverkkoaineistoa. Työkaluna matka-aikojen ja etäisyyksien laskennassa oli ArcGIS-ohjelmiston Network Analyst.

Kysyntäpisteet muodostettiin postinu-meroalueiden tiheimmin asutun kilomet-riruudun keskipisteestä, johon oli laskettu yhteen koko postinumeroalueen väestö. Kysyntäarvot saatiin, kun postinumero-alueen ikäluokkakohtaisia väestömääriä painotettiin kunkin ikäluokan keskimää-räisillä käyntimäärillä kyseisessä terveys-palvelussa.

”Menetelmäpuolella uutta oli two-step floating catchment -menetelmän hyö-dyntäminen. Kelluva saavutettavuusalue tarkoittaa, ettei kysyntää kytketä tiukasti lähimpään tarjontakohteeseen, vaan tarjontakohteiden saavutettavuusalueet

saavat mennä päällekkäin. Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan, kuinka paljon palvelulle on potenti-aalista kysyntää tietyllä etäisyydellä. Toisessa vai-heessa saadaan tietoa siitä, kuinka paljon palveluka-

pasiteettia on samalla etäisyydellä tarjolla. Menetelmä tuo hyvin esiin palvelujen yli- tai alitarjonta-alueet tilanteissa, joissa hallintorajat eivät ole esteenä palvelujen käytölle”, kuvaa tutkija Harri Antikainen Suomessa toistaiseksi vähän käytettyä menetelmää.

Digitaalisuus vähentäisi keskussairaaloiden määrää

Keskussairaaloiden optimaalista luku-määrää ja sijoittumista selvitettiin

kohdistamalla väestö lähimpään keskus-sairaalaan siten, että laskennallisilla käyn-neillä painotettu matka-aika sairaalaan muodostuisi mahdollisimman pieneksi.

Keskussairaaloista muodostettiin sekä nykyväestön että vuoden 2025 väestöen-nusteen pohjalta 5, 10, ja 15 keskussairaala-alueen mallit. Yliopistosairaalat jäisivät

nykyisille sijoilleen.Kun keskussairaaloiden optimoinnissa

otettiin lähtökohdaksi Sitran arvio uusien käytänteiden hyödyntämisestä, vuonna 2025 pärjättäisiin 16 keskussairaalalla nykyisen 20 sijaan. Uudenlaisten toimin-tamallien kuten omahoitoratkaisuiden, verkkovälitteisten etälääkäripalveluiden ja liikkuvien palvelupisteiden on arvioitu vähentävän keskussairaaloiden tarvetta noin 20 prosentilla.

Kuudentoista keskussairaalan mal-lissa keskimääräinen matka-aika koko maan tasolla olisi 30 minuuttia eli kolme minuuttia enemmän kuin nykyisessä 20 yksikön mallissa. Alle puolessa tunnissa pääsisi keskussairaalaan 61 prosenttia väestöstä, kun tällä hetkellä osuus on 65 prosenttia.

Maantieteellisen saavutettavuuden ja väestön ikärakenteen perusteella keskus-sairaalat poistuisivat Kemistä, Hämeenlin-nasta, Savonlinnasta ja Mikkelistä.

Terveysasemia varaa lakkauttaa etelässä

Terveysasemia olisi varaa vähentää sel-västi enemmän ilman, että matka-aika

koko maan tasolla olennaisesti pitenisi. Selvitysten mukaan vuonna 2025 ter-veysasemia voisi olla noin 40 prosenttia nykyistä vähemmän eli 548 sijaan vain 329. Terveysasemat vähenisivät alueilla, joilla asemia on lähekkäin eli Etelä-Suo-

Väestöennusteet tulisi ottaa paremmin huomioon palveluverkoston kehittämisessä.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti lähes koko maassa.

positio 2/2016 ▶  19

messa. Myös ympärivuorokautisten päi-vystysyksiköiden vähennykset keskittyi-sivät Etelä-Suomeen.

Nykytilanteessa kymmenen kilometrin etäisyydellä terveysasemasta asuu noin yhdeksänkymmentä prosenttia väestöstä. Optimoitujen terveysasemien tilanteessa lukema olisi noin 85 prosenttia. Lähin ter-veyskeskus saattaa hyvinkin sijaita jo nyt naapurikunnan puolella.

Pohjoisen harvaan asutuilla ja nopeasti

ikääntyvillä alueilla palveluverkossa ei ole juuri karsimista. Palvelujen saavutet-tavuutta voitaisiin täydentää esimerkiksi uudenlaisilla liikkuvilla palveluyksiköillä. Tutkimuksessa visioitiinkin liikkuvien terveyspalveluiden palveluverkko Pohjois-Suomeen, missä yhdensuuntainen matka terveysasemalle saattaa jo nyt kestää pari-kin tuntia.

Etelä-Suomessa palveluverkon karsi-

mista kompensoisivat etä- ja itsehoidon kaltaiset uudistukset.

Asiakaslähtöisyyttä kaivataan

”Erityisesti terveyskeskusverkoston osalta selvitys toi uutta ja todella

hyödyllistä tietoa”, toteaa sosiaali- ja ter-veysalan rahoitukseen erikoistunut asian-tuntija Lea Konttinen Sitrasta.

”Paljon puhutaan siitä, että sote-uudis-tus karsisi palveluita harvaan asutuilta seu-duilta, joissa palve-luita on jo nyt vähän. Tämä selvitys osoittaa, että palveluverkostoa voidaan karsia reip-

paastikin ilman, että matka-ajat olennai-sesti pitenevät eikä palveluita tarvitse karsia sieltä, missä ne jo ovat harvassa. Uudistuksissa pitäisikin ottaa selkeämmin huomioon asiakasnäkökulma eli palvelui-den kysyntä ja tarjonta. Myös digitalisaa-tion mahdollisuudet ja väestön muutokset tulisi huomioida sote-palveluverkon suun-nittelussa nykyistä paremmin.”

Sitra onkin tilannut työn jatkoksi selvi-

tyksen sosiaalipalvelujen saavutettavuu-desta. Siellä paikkatietotarkasteluja ei ole aiemmin tehty.

”Sosiaalipalveluiden puolella tarve ja potentiaali on vielä suurempi, sillä edes nykyisten palvelupisteiden määrästä ei kenelläkään tunnu olevan yksiselitteistä tietoa”, Konttinen jatkaa.

”Yksilölle sote-alueiden määrässä ei ole olennaista hallintorakenne vaan palvelui-den saatavuus. Riittävä määrä terveyden-huollon näkökulmasta olisi 12 sote-aluetta tai jopa vähemmän”, komppaa professori Jarmo Rusanen. ◀

▶ Sosiaali- ja terveyspalveluverkoston kehityskuva 2025 – Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu -selvityksen tekijät ovat Tiina Lanki-la, Ossi Kotavaara, Harri Antikainen, Tommi Hakkarainen ja Jarmo Rusa-nen ja se löytyy Sitran verkkosivuilta osoitteesta www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluverkon_kehi-tyskuva_2025.pdf

Palveluja ei tarvitse karsia sieltä, missä ne ovat jo nyt harvassa.

20 ◀ positio 2/2016

StartUp

”Innovaatiomme on, että kuka tahansa voi tuottaa paikkatietoa olemassa olevien prosessien yhteydessä. Käyt-

tämämme teknologia ei ole sellaisenaan mullistavaa, mutta tietääksemme kukaan muu ei ole yhdistänyt videokuvan tuo-tantoa liikkuvasta autosta konenäkö-osaamiseen sellaisella käyttöliittymällä ja rajapinnoilla kuin me.

Tähän asti esimerkiksi tiestön kuntoa on seurattu erillisellä inventointiproses-silla, eli tiet on ajettu läpi korjausta vaati-vien paikkojen löytämiseksi. Vionicen rat-kaisulla tieto tien kunnosta kerätään vaik-kapa Postin rutiinikierroksella. Postiauto kuvaa matkapuhelimen kameralla tietä ja liikennemerkkejä ja tien epätasaisuudet saadaan selville auton töyssähtelyistä. Työ-kaluksi riittää tavallinen älypuhelin, jossa on Vionicen sovellus.

Suomen kattava 4G-verkko on tässä suuri etu. Siellä, missä 4G-verkkoa ei ole, video puskuroituu talteen ja tieto on käytettävissä jälleen 4G-verkon alueella. Kerätty tieto siirretään asiakkaan tietojär-jestelmiin, ja asiakas näkee kartalta suo-raan paikan, missä on kunnostustarvetta. Valokuva paikasta kertoo kunnostustar-peen laadun.

Erillisistä inventointikierroksista eroon

pääseminen on suoraa säästöä tienpitäjälle ja parantaa samalla tietoaineistojen laatua. Teiden kunnossapitäjien ja omistajien lisäksi ratkaisumme palvelee esimerkiksi kartoitusta. Kuva kertoo, missä on vaik-kapa uusi tie tai puomi.

Älyliikenteen tavoitteita ei saavuteta nykyprosessein

Idea konenäön hyödyntämiseen tuli työskennellessäni Liikennevirastossa tie- ja katuverkoston kehittämisen

hankepäällikkönä. Oli helppo havaita, että ristiriita älyliikenteen kunnianhimoisten tavoitteiden ja vanhanaikaisten prosessien välillä on melkoinen.

Järjestelmän taustalla olevan mene-telmän kehittäminen aloitettiin Lap-peenrannan teknillisen yliopiston kone-näkölaboratorion ja Liikenneviraston yhteistyönä. Vaikka palvelumme on hyvin paikkatietointensiivinen, ei kehitystyö ole vaatinut erityistä paikkatieto-osaamista. Paikkatiedot ovat hyvälle sovelluskehittä-jille arkipäivää.

Kun oivalsimme teknologian mahdol-lisuudet, ajatus yrityksen perustamisesta alkoi kiehtoa minua ja muutamia Lappeen-rannan konenäkölaboratorion tutkijoita ja

opiskelijoita. Perustimme Vionicen mar-raskuussa 2014 ja toimitusjohtajaksi siir-ryin tämän vuoden huhtikuussa, kun joh-toon tarvittiin jo enemmän liiketoiminnan osaamista. Yrityksen ensimmäinen vuosi pyöri meidän perustajien ja Tekesin rahoi-tuksella. Nyt olemme saaneet siemenrahaa ja henkilöstöä on seitsemän. Rahoittajina ovat Lifeline Ventures Oy, Lappeenrannan yliopiston Green Campus Innovations Oy ja joukko yksityisiä business-enkeleitä.

On ollut hienoa huomata, että yritykset ja kaupungit ovat olleet valmiita panos-tamaan palvelumme käyttöön ja että esi-merkiksi Posti on lähtenyt mukaan tiedon-keruun kokeiluihin. Haasteena palvelun käyttöönotossa on luonnollisesti se, miten eri osapuolet saadaan toimintaan mukaan niin, että siitä kaikille riittävästi hyötyä.

Tavoitteemme on, että vuoden kuluttua meillä on tukeva jalansija infrastruktuurin hallinnan sekä kunnossapidon markki-noilla ja asiakkaidemme määrä lasketaan kymmenissä. Ensimmäiset kansainväliset projektit tai palvelu on käytössä ulkomailla. Viiden vuoden kuluttua olemme tunnettu automaattisen tiedonkeruun tarjoaja sekä Suomessa että muualla Euroopassa”, sanoo Vionicen toimitusjohtaja Markus Melander. ◀

MARKUS MELANDER:

Tiedonkeruun ei tarvitse olla erillinen prosessiLappeenrantalainen Vionice automatisoi tiedontuotantoa kuvantunnistamisella.

Vionicelaisia vasemmalta oikealle: Markus Melander, Mikko Haavisto, Petri Hienonen, Niko Kurvinen, Ilari Pihlajisto ja Aleksi Kauppi.

positio 2/2016 ▶  21

▶ RAISA SELL

KIRJOITTAJA ON TYÖSKENNEL-LYT FORMIS II -PROJEKTISSA VIETNAMISSA KESÄSTÄ 2013 LÄHTIEN. ENNEN VIETNAMIIN LÄHTÖÄ HÄN ON OLLUT KEHIT-TÄMÄSSÄ METSÄTIETOJÄRJES-TELMIÄ SUOMEN METSÄSEKTO-RILLE. SÄHKÖPOSTI: RAISA.SELL@GMAIL.COM

KUVA

T: R

AIJA

SEL

L

Vietnamissa valtio kerää vuosittain met-sätiedot virallisiin raportteihin, mutta tietojen keruumenetelmät ja koosta-mistavat vaihtelevat provinsseittain. Tietojen todenmukaisuutta on myös

vaikea jäljittää, jos raportoiduista metsäpinta-alan muutoksista ei ole kattavasti saatavilla sijaintitietoa.

Nyt Vietnamin metsähallinto on hyppäämässä uuteen aikakauteen, sillä maahan rakennetaan modernia metsätietojärjestelmää FORMIS II -pro-jektin myötä suomalaisin kehitysyhteistyövaroin. FORMIS-järjestelmä on kokonaisuus, jossa metsä-hallinnon keskeiset aineistot integroidaan keski-tettyihin tietokantoihin ja niitä voidaan hyödyntää useissa eri metsällisiin prosesseihin räätälöidyissä sovelluksissa. Järjestelmä perustuu SOA (Service Ori-

ented Architecture) -ark-kitehtuuriin ja avoimen lähdekoodin ratkaisuihin.

Koko maan tiedot yhdestä paikasta

Yksi keskeisistä FOR-MIS-järjestelmän

sovelluksista on met-sävaratietojärjestelmä

(Forest Resource Monitoring System). Vietnamissa on käynnissä 2013 – 2016 valtakunnallinen metsien inventointihanke (NFIS = National Forest Inventory and Statistics), jonka tuloksena tuotetaan kuvio-kohtainen metsävara-aineisto. Aineisto perustuu satelliittikuvatulkintaan ja maastokoealoihin. Pai-kallisten metsänvartijoiden tehtävänä on päivittää metsässä tapahtuneet muutokset, kuten lailliset ja laittomat hakkuut, metsänistutukset, metsäpalot ja metsäalueisiin kohdistuvat maankäytön muutokset tähän aineistoon uuden metsävaratietojärjestelmän avulla.

Säädöksiin perustuvien metsävarojen muutos-raporttien tuottaminen nopeutuu olennaisesti, kun aiemmin käsin tai Excelissä koostettuja kuntakoh-taisia tietoja ei tarvitse enää lähettää ylemmälle tasolle sähköpostitiedostoina, vaan jopa valtakun-nalliset tunnusluvut on mahdollista tulostaa kes-kitetystä järjestelmästä pian tietojen syöttämisen jälkeen.

QGIS tuo sovelluksen kaikille metsänvartijoille

Uusi metsävaratietojärjestelmä perustuu QGIS-paikkatieto-ohjelmistoon, jota on räätälöity

Vietnamin metsähallinnon tarpeisiin. Tähän asti

Vietnamin metsähallinnolle moderni paikkatietojärjestelmä Suomen tuella Vietnamin uuden metsätietojärjestelmän rakentamisessa on korostettu

vaatimusmäärittelyä ja systemaattisuutta.

22 ◀ positio 2/2016

metsähallinnolla on ollut vaikeuksia hankkia met-sänvartijoille tarvittavat paikkatieto-ohjelmistoli-senssit, mutta QGIS:n myötä uusi sovellus voidaan asentaa kaikille 600 metsäisen piirin metsänvarti-joille. Lisäksi suuret metsänomistajat, kuten met-säteollisuusyritykset, kansallispuistot ja yhteisöt, voivat päivittää niiden omistamilla metsäalueilla tapahtuneet muutokset järjestelmään.

Järjestelmä sisältää myös web-sovelluksen, jonka kautta tietoja ja raportteja pääsee katsomaan ja tulostamaan. Järjestelmän toteutus on ulkoistettu kilpailutuksen kautta paikalliselle tietotekniikka-alan yritykselle.

Uusi metsävaratietojärjestelmä on tällä hetkellä otettu käyttöön 15 provinssissa ja käyttäjiä on reilut 400. Vuosien 2016 – 2017 aikana järjestelmä tulee kattamaan Vietnamin kaikki 63 provinssia. Tois-taiseksi järjestelmän kouluttajina ovat toimineet FORMIS II -projektin paikalliset ja kansainväliset asiantuntijat, mutta koulutusvastuuta ollaan siirtä-mässä paikalliselle metsähallinnolle.

Vietnamin metsäsektorilla on käytetty paikka-tietosovelluksia reilun kymmenen vuoden ajan, joten suurella osalla metsänvartijoista on hyvä pohja oppia uuden järjestelmän käyttö. Alueittaiset erot ovat tosin suuria, eikä kaikilla metsänvartijoilla ole omaa tietokonetta. Järjestelmän käytön oppimista helpottaa huomattavasti QGIS:n vietnaminkielinen käyttöliittymä.

Osana FORMIS-järjestelmää on rakenteilla aineistojen julkaisusovellus, jonka kautta metsävara-aineistoja on jatkossa mahdollista katsella ja ladata

omaan käyttöön metsähallinnon määrittelemien käyttöoikeuksien puitteissa. Tietojen avaaminen ei ole mitenkään itsestään selvää, sillä Vietnamissa elää vielä voimakkaasti kulttuuri, jossa tieto halu-taan pitää itsellä tai vähintäänkin sen jakamisesta halutaan maksu. Valtionhallinnon eri ministeriötkin pyrkivät toisinaan panttaamaan tietoa ja myymään julkisin varoin kerättyjä aineistoja toisille valtion-hallinnon organisaatioille. Lisäksi Vietnam on yksi maailman korruptoituneimmista maista.

Systemaattisuutta Suomesta

FORMIS II -projektissa on pyritty painottamaan vaatimusmäärittelyn tärkeyttä, mikä on Vietna-

missa uutta. Vietnamilaisen kulttuurin mukaisesti nopeus on usein laatua tärkeämpää. Usein asiat teh-dään vähän sinne päin ja vaikka sitten kahteen tai kolmeen kertaan, kunhan tulosta syntyy nopeasti. Systemaattisuus ja asioiden loppuun vieminen ovat-kin asioita, joissa meillä suomalaisilla on annettavaa niin tietojärjestelmien kehityksessä kuin muussakin toiminnassa.

Vaikka paikkatieto-osaamista löytyy Vietnamissa useista organisaatioista, muun muassa useiden hyväksymisprosessien läpi käyneestä NFIS-met-sävara-aineistosta löytyy yllättävän paljon topolo-giavirheitä ja puutteellisia tai ristiriitaisia ominai-suustietoja. Validointisäännöt saattavatkin puuttua paikallisista järjestelmistä lähes kokonaan. Lisäksi kartografia ja käyttöliittymän suunnittelu tuntuvat olevan vielä harvojen osaamista Vietnamissa. ◀

▶ Vietnam on pinta-alaltaan Suomen kokoinen valtio. Metsää on reilut 13 miljoonaa hehtaaria, josta luonnonmetsiä reilut 10 miljoonaa ja istutus-metsiä noin 3 miljoonaa hehtariaa. Metsien osuus koko maan pinta-alasta on noin 40 %.

▶ FORMIS II (Development of Management Information System for the Forestry Sector in Vietnam – Phase II) -projekti on Suomen ja Vietnamin valtioiden välinen kehitysyhteistyöhanke. Projektin budjetti on 10,1 mil-joonaa euroa, josta Suomen valtion rahoitusosuus on 9,7 miljoonaa euroa. FORMIS II on jatkoa vuosina 2009–2012 toteutetulle I-vaiheelle. FORMIS II -projektin kesto on 2013–2018. Projektin toteuttaja on VNFOREST (Viet-nam Forest Administration) ja pääkonsultti NIRAS Finland Oy.

▶ Vietnam on yksi Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisista kumppanimaista. Suomi on tukenut Vietnamia kehitysyhteistyön kautta jo 40 vuoden ajan. Vietnam on noussut viime vuosina kehitysmaasta alemman keskitulon maaksi. Suomi on vähitellen siirtymässä Vietnamin osalta suorasta kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin.

positio 2/2016 ▶  23

▶ OSKARI LIUKKONEN

NavVis-laitteen testikäyttöä Paikkatietokeskuksen tiloissa.

Viime vuosien aikana 3D-kaupunkimallien tuotantoon ja hallintaan tarvittavat tekno-logiat ja ohjelmistot ovat kehittyneet samalla

kun 3D-paikkatiedon tuotantokustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Samalla kaupunkisuunnit-telu ja -rakentaminen perustuvat yhä suuremmissa määrin kolmiulotteisiin suunnitelmiin, kuten rakennusten tietomalleihin(BIM) tai infrarakenta-misen alalla Inframodel 3 (IM3) -standardiin. Tämä on synnyttänyt tarpeen kolmiulotteiselle suunnitte-lun lähtöaineistolle. Suomessa 3D -kaupunkimalli nähdäänkin 3D-kantakarttana, kolmiulotteisena suunnittelun lähtöaineistona, jonka uskotaan tehostavan kolmiulotteista kaupunkisuunnittelua ja rakentamista.

3D-kaupunkimalleja on jo tuotettu muutamissa Suomen kunnissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla. 3D-kaupunkimallien laa-timiseen ja käyttöön liittyy valtakunnallisella tasolla useita avoimia kysymyksiä, kun yhä useammat kun-nat ovat alkaneet pohtia 3D-kaupunkimallien tuot-tamista. Kuntaliiton paikkatietotyöryhmä perusti KM3D-hankkeen yhteistyössä BuildingSmartin

kanssa 3D-kaupunkimallinnuksen tilan, kehittä-misen ja standardoinnin tutkimiseksi Suomessa. Hankkeessa on keskitytty tutkimaan erityisesti avointa CityGML-kaupunkimallistandardia ja sen soveltuvuutta Suomen kansalliseksi 3D-kaupunki-mallistandardiksi. Diplomityöni ”Kuntien paikka-tiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin” on osa hanketta.

Semanttiset ominaisuudet erottavat CityGML:n geometrisista 3D-kaupunkimalleista

CityGML on avoin Open Geospatial Consor-tiumin (OGC) hyväksymä kansainvälinen

standardi 3D-kaupunkimallien tallentamiseen ja tiedonsiirtoon. Se mahdollistaa tärkeimpien kau-punkiympäristön topografisten kohteiden geomet-risten, topologisten, semanttisten ja visuaalisten ominaisuuksien määrittelyn viidellä eri tarkkuus-tasolla (Level of Detail, LOD).

CityGML:n kehityksen painopisteenä on ollut luoda 3D-kaupunkimallin kohteiden semanttisille

Kantakartasta 3D-kaupunkimalliin3D-kaupunkimallissa on kaupunkisuunnittelun tulevaisuus, mutta tietotaitoa ja parempaa integrointia olemassa oleviin järjestelmiin tarvitaan lisää.

KUVA: OSKARI LIUKKONEN

24 ◀ positio 2/2016

OSKARI LIUKKOSEN DIPLOMITYÖ ”KUNTIEN PAIKKATIEDON POLKU KANTAKARTASTA 3D-KAUPUN-KIMALLIIN” ON YKSI PROGIS RY:N VUONNA 2015 PALKITSEMISTA OPINNÄYTETÖISTÄ. LIUKKONEN TYÖSKENTELEE SITO OY:SSÄ TIETOPALVELUT-TOIMIALALLA ASIANTUNTIJANA JA PROJEKTI-PÄÄLIKKÖNÄ ERILAISISSA PAIK-KATIETO-, TIETOMALLINNUS- JA 3D-KAUPUNKIMALLIPROJEK-TEISSA. SÄHKÖPOSTI: OSKARI.LIUKKONEN@SITO.FI

ominaisuuksille, rakenteille ja luokille yhteiset määritelmät. CityGML:n semanttiset ominaisuudet erottavat sen puhtaasti geometrisista 3D-kaupunki-malleista. Semantiikka mahdollistaa CityGML-kau-punkimallien käytön ja hyödyntämisen visualisoin-nin lisäksi myös lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-, analysointi- ja simulaatiotehtävissä.

Integrointi olennaista

Diplomityöni tavoitteena oli selvittää kuinka 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, tuotanto,

ylläpito, hallinnointi ja validointi tulee toteuttaa, ja mitä tulee ottaa huomioon jo olemassa olevissa paikkatiedontyöprosesseissa, jotta 3D-kaupunki-mallin hyödyntäminen on kannattavaa ja kestävää pitkällä tähtäimellä. Työn tuloksena syntynyt ohjeis-tus koostuu neljästä askeleesta:1. 3D-kaupunkimallitietotaito2. Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely3. 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto4. 3D-kaupunkimalliprosessit – tuotanto, ylläpito,

validointi ja hallinnointi.Jotta 3D-kaupunkimallinnus olisi kannattavaa ja

kestävää pitkällä tähtäimellä, kuntien tulisi hank-kia tarvittava 3D-kaupunkimallinnustietotaito, 3D-kaupunkimallinnuksen tulee perustua tarpeista johdettuihin käyttötapauksiin, 3D-kaupunkimallin tuotannon ja ylläpidon tulee perustua standar-doituihin tiedonkeruu- ja mallinnusprosesseihin, jotka mahdollistavat käyttötapausten mukaisen 3D-kaupunkimallin tuottamisen vähintään puoli-automaattisesti ja 3D-kaupunkimallin ylläpito, ja hallinnointi ja tiedonsiirto tulee olla suunniteltuna ennen 3D-kaupunkimallin tuotantoa. Valmis malli tulisi pystyä integroimaan jo olemassa oleviin työ- ja palveluprosesseihin.

Tietotaidon hankinta on tärkeää, sillä tiedon ja ymmärryksen puute päättävissä organisaatiossa on useimmiten suurin 3D-kehitystä hidastuttava tekijä.

3D-kaupunkimallinnuksen taas tulee perustua tarpeista johdettuihin käyttötapauksiin, koska

käyttötapauksien 3D-kaupunkimallille asettamat vaatimukset määrittävät kuinka 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto sekä sitä kautta tuotanto, ylläpito, validointi ja hallinnointi tulee toteuttaa.

3D-kaupunkimallin tuotanto- ja ylläpitoproses-sien taas tulisi olla mahdollisimman automatisoi-tuja, koska kaupunkimallin tuotanto ja ylläpito ei ole taloudellisesti kannattavaa ja kestävää, jos sitä joudutaan tuottamaan suurista kaupunkialueista manuaalisesti.

Työprosessien suunnittelu ja 3D-kaupunkimallin integrointi jo olemassa oleviin prosesseihin taas on tärkeää, koska ilman kunnollista työprosessien suunnittelua ja integraatiota 3D-kaupunkimallit tahtovat pysyä erillisinä ja nopeasti vanhenevina toteutuksina. Tällöin myös 3D-kaupunkimallien laatu, ajantasaisuus ja kattavuus kärsivät eikä 3D-kaupunkimallista saatavia hyötyjä saada reali-soitua.

3D-kaupunkimallien hyödyntäminen

3D-kaupunkimalleja voidaan hyödyntää lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-, analysointi- ja simulaatiotehtävissä. Sitossa olemme toteuttaneet erilaisia virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä vuoro-vaikutus- ja suunnittelusovelluksia 3D-kaupunki-malleille. Esimerkiksi Kruunusillat-hankkeelle on luotu esittelymalli hankkeen päättäjien, konsulttien ja asukkaiden väliseen vuorovaikutukseen. ◀

Helsingin Laajasalon Kruunusillat-hankkeen esittelymalli auttaa päättäjien, konsulttien ja asukkaiden vuorovaikutuksessa.

KUVA: SITO

(*) KUVA: LÖWNER, M. O., BENNER, J., GRÖGER, G., & HÄFELE, K. H. (2013). NEW CONCEPTS FOR STRUCTURING 3D CITY MODELS. IN COMPUTATIONAL SCIENCE AND ITS APPLICATIONS–ICCSA 2013.

(*)

positio 2/2016 ▶  25

STANDARDIPositio▶ JARI REINI

jari.reini@maanmittauslaitos.fi

aikkatietokohteet voidaan geometrian mukaan jakaa joko vektorimuotoisiin (yksinkertainen

kohde ja kompleksinen kohde) tai jatku-moina esitettyihin kohteisiin (paikkatie-tojatkumo). Paikkatietojatkumo (coverage) voidaan kuvata paikkatietofunktiona, joka palauttaa annettuun pisteeseen liittyvän ilmiötä kuvaavan arvon. Arvo voi olla esi-merkiksi lämpötilajakauma, korkeusmalli tai hilamuotoista tietoa.

Inspiren toimeenpano etenee ja uusia tietotuotteita ja niihin liittyviä palveluita luodaan kuin sieniä sateella. Liitteitä II ja III käsittävissä latauspalveluissa on tarvetta myös muille kuin WFS (Web Feature Ser-vice) ja ATOM-syöte -rajapinnoille. Monet Inspire-direktiiviin liittyvät paikkatietoai-neistot (esimerkiksi ortokuvat, korkeussi-jainti ja ilmakehän tila) sisältävät tietoja, jotka kannattaa tarjota jatkumopalveluina.

Jatkumoita voidaan tarjota helposti myös ATOM-syötteinä, mutta se ei yleensä ole tarkoituksenmukaista, sillä yksittäisen jatkumotiedoston koko on helposti useita gigatavuja tai jopa teratavun. Lisäksi käyttä-jät haluavat tyypillisesti dataa vain pienen palasen tietyltä alueelta tai aikaväliltä. Monipuolisemman ratkaisun tarjoaa Web Coverage Service (WCS). Se on OGC:n (Open Geospatial Consortium) määrit-

telemä rajapintapalvelun standardi, joka palauttaa dataa paikkatietojatkumona.

WCS-rajapinta on toiminnoiltaan hyvin samankaltainen kuin WFS ja WMS, eli ensin palvelusta kysytään mitä se pystyy tarjoamaan (GetCapabilties), sitten saadaan yksityiskohtainen tietomallikuvaus paik-katietojatkumosta (DescribeCoverage) ja lopuksi haetaan jatkumon tiedot valitussa formaatissa (GetCoverage). WCS-rajapinta-standardista ja sen teknisestä rakenteesta on ollut aikaisemmin juttua muun muassa Positiossa 2/2012

Tekninen ohjeistus edistyy

Suomella on aktiivinen rooli lataus-palveluiden teknisen ohjeistuksen päivityksessä, ja Maanmittauslai-toksen ja Ilmatieteen laitoksen asi-

antuntijat osallistuvat työryhmän työsken-telyyn. Kaikki työnaikainen dokumentaa-tio on julkisesti saatavilla ja kiinnostuneet ovat enemmän kuin tervetulleita viemään yhteistä asiaa eteenpäin.

Teknisessä ohjeistuksessa kuvataan muun muassa miten WCS:n operaatioilla voidaan toteuttaa Euroopan komission latauspalveluita koskevat toiminnot Get Download Service Metadata (Anna lataus-palvelun metatiedot), Get Spatial Data Set (Anna paikkatietoaineisto/paikkatietojat-kumo), Describe Spatial Data Set (Kuvaile

paikkatietoaineisto/paikkatietojatkumo) sekä Link Download Service (Linkitä latauspalvelu). Lisäksi ohjeistuksessa mää-ritellään kielivaatimuksien esittämistapa ja palvelun laatutekijät (suorituskyky, kapa-siteetti ja saatavuus).

Projektin aikana testataan myös WCS 2.0 -standardia tukevia palvelin- ja asiakas-ohjelmistoja, tarjotaan muutamia esimerk-kiaineistoja ja tehdään ns. referenssitoteu-tus, jossa vaadittavat Inspiren laajennokset on toteutettu.

Lopullinen versio laajennetusta lataus-palveluiden ohjeistuksesta julkistetaan kesän aikana. Inspire-sihteeristö järjestää aiheesta koulutusta syksyn aikana. ◀

Pysykää kuulolla!

Inspiren latauspalvelut laajenevatInspire-latauspalveluiden uusin tulokas WCS (Web Coverage Service) soveltuu paikkatietojatkumoina esitettävän tiedon jakeluun.

▶ Tutustu WCS-työryhmän dokumenttei-hin: https://ies-svn.jrc.ec.europa.eu/projects/wcs-download-services?

P

26 ◀ positio 2/2016

UUTISIA

Google laajentaa kaukokartoitustoimintaansa Hakemistojätti Google on julkistanut sy-ventävänsä liiketoimintaansa satelliittida-tan käsittelyyn tytäyhtiönsä TerraBellan nimissä. Terra Bella on uusi nimi Googlen vuonna 2014 ostamalle piensatelliittiyhtiö Skybox Imagingille.

Terratec osti Blom Kartan

Norjalainen Terratec AS on hankkinut koko Blom Kartta Oy:n ja Blom Geomatcis AS:n osakekannan. Suomen ja Norjan yhtiöt jat-kavat itsenäisinä yrityksinä toistaiseksi. Li-säksi Terratec on ostanut Blom Sweden AB:n liiketoiminnan. Kaupat saatiin päätök-seen 30.3.2016.

Saksalainen Terratec-konserni on kauppojen jälkeen liikevaihdoltaan ja ka-pasiteetiltaan suurin ilmakuvaaja- ja laser-keilaaja Pohjoismaissa.

Tamperelaismatkustajat pelasivat omaa peliään It-palveluyhtiö CGI ja Tampereen kaupun-ki ovat kehittäneet pelin, jossa joukkoliiken-teen käyttäjät voivat kerätä pisteitä bussi-matkoistaan.

Reaaliaikaiseen reittioppaaseen pe-rustuvalla pelillä kannustettiin tamperelai-sia hyödyntämään joukkoliikennettä myös muuhun kuin työmatkoihin.

Pisteitä kertyi postinumeroalueista, joil-la matkustaja liikkui maalis-huhtikuussa joukkoliikenteellä. Kaksi eniten pisteitä ke-rännyttä palkittiin Tampereen matkakortil-le ladattavalla kausilipulla. Lisäksi osallistu-

neiden kesken arvottiin kaksi kausilippua ja taittopyörä.

Joukkoliikennepeliin pystyi osallistu-maan älypuhelimella tai tabletilla, jossa on gps-paikannus ja nettiyhteys. Matkustajan siirtyessä uudelle postinumeroalueelle, peli kirjasi puhelimen muistiin uuden saavutuk-sen. Erityisiä saavutuksia saattoi ansaita myös sillä, että käytti joukkoliikennettä tiet-tynä aikana tietyssä paikassa, esimerkik-si pitkäperjantaina. Noin 5 800:sta reaali-aikaisen reittioppaan käyttäjästä reilu 460 osallistui peliin.

Pelin kehittäminen liittyi EU:n Streetlife-pilottihankkeeseen.

Sentinel-kuvia Amazon-pilvestäAmazon S3-pilvestä voi hakea EU:n ja ESA:n yhteisen Sentinel2-kaukokartoitus-satelliitin aineistoa. 10 m resoluution kuvia voi hakea vapaasti hakukartan kautta.

KUVA: TAMPEREEN KAUPUNKI

positio 2/2016 ▶  27

UUTISIA

FIG WORKING WEEK 2017

Surveying the world of tomorrow – From digitalisation to augmented reality

Helsinki FinlandMay 29 – June 2

Spatineolle uusia asiakkaita Suomesta ja RuotsistaHelsingborgin kaupunki, joka valittiin Ruotsin IT-kunnaksi vuonna 2015, on teh-nyt sopimuksen Spatineo Monitorin käy-töstä. Kaupunki on kehittänyt rajapinta-palveluitaan aktiivisesti, ja se haluaa nyt saada tietoa niiden saatavuudesta sekä käytöstä. Spatineon toinen uusi ruotsa-laisasiakas on Eskilstunan kunta, joka ar-vioi ja kehittää paikkatietojen hyödyntä-mistä organisaatiossaan tänä keväänä toteutetun kypsyysarvioinnin avulla.

Suomessa Liikennevirasto testaa me-rikarttapalvelunsa suorituskykyä Spa-tineo Performancen avulla saadakseen selville, miten palvelu käyttäytyy tilanteis-sa, joissa sillä on suuri määrä samanai-kaisia käyttäjiä. 

Keyprolta verkkotietoratkaisu EspanjaanEspanjalainen mobiili- ja kuituverkko-operaattori MásMóvi on ottanut käyttöön Keypro Oy:n KeyCom-verkkotietoratkai-sun verkkonsa suunnitteluun, dokumen-tointiin ja omaisuudenhallintaan. Keypro toimittaa KeyCom-verkkotietoratkaisun modernina SaaS-palveluna yhdessä pai-kallisen kumppaninsa (CiroSIP) kanssa.

Liedon Vesi ottaa käyttöön Keypron KeyAquan  Liedon Vesi on ottanut käyttöön Keypro Oy:n selainpohjaisen KeyAqua-verkkotie-toratkaisun. Uuden työkalun käytön myötä verkon omaisuudenhallinta ja dokumen-taatio voidaan hoitaa pilvipalveluna niin, että kaikilla tietoa tarvitsevilla on pääsy

järjestelmään selaimen avulla niin toimis-tolta kuin kentältäkin.  

Palveluun on yhdistetty rajapintarat-kaisulla asiakastietojen tuonti sekä teksti-viestipalvelu, joten vesihuollon asiakkail-le voidaan tiedottaa etukäteen esimerkiksi huollon aiheuttamista vesikatkoista. Keyp-ro Oy toteuttaa Liedon Vedelle myös verk-kotiedon ylläpitopalvelun.

Valtakunnan metsien inventointiin kärkihankerahaa Suomen metsien tilaa on seurattu valta-kunnan metsien inventoinneilla (VMI) jo 1920-luvulta lähtien. VMI:n maastoaineis-ton ja satelliittikuvainformaation yhdistel-mänä tuotetaan nykyisin myös kunnittaiset metsävaratiedot ja ajantasaiset metsäva-rakartat. Luonnonvarakeskukselle (Luke) myönnetty kärkihankerahoitus mahdollis-taa ison harppauksen menetelmien kus-

tannustehokkuudessa ja tulosten käytettä-vyydessä. Yksi hallituksen kärkihankkeista on ”Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsäs-tä”.

Digikameroiden ja maalaserkeilainten avulla saadaan nykyistä enemmän tietoa puiden runkojen muodosta ja laadusta sekä oksien määrästä ja paksuudesta. Koeala-mittausten lisäksi uutta kaukokartoitusma-teriaalia otetaan käyttöön myös alueellisten tulosten laskennassa.

Hankkeessa yhtenä kehityskohteena on

verkossa toimiva avoin, joustava ja vuoro-vaikutteinen laskentapalvelu metsävaratie-doille ja hakkuumahdollisuuksien arvioille. Metsävarakarttoihin voidaan yhdistää en-nusteita myös muista ekosysteemipalve-luista, kuten luonto- tai virkistysarvoista. Luken tavoitteena on kehittää metsävara-karttoihin perustuvia tuotanto- ja käyttö-mahdollisuusarvioita, joita voidaan käyttää esimerkiksi arvioitaessa erilaisten kaava-merkintöjen tarvetta ja vaikutuksia.

GTK kehittää uusia työkaluja malmipotentiaalin mallintamiseenGologian tutkimuskeskuksen Mineral Pros-pectivity Modeler (MPM) -projekti pyrkii ke-hittämään uusia työkaluja ja -menetelmiä malmipotentiaalin mallintamiseen. Projek-tissa keskitytään tutkimaan mallien opti-

mointia kohteellisessa malminetsinnässä, jonka aikana kertyy koko ajan lisää infor-maatiota täydentämään malmipotentiaa-lin ennustetta. Lisäksi projektissa tuotetaan alueellinen www-karttasovellus, joka hyö-dyntää GTK:n julkisia paikkatietoaineistoja. Työkalua voidaan käyttää missä päin maa-ilmaa tahansa arvioitaessa alueellista mal-mipotentiaalia Suomessa.

MPM-projektin toteuttaa kokonaisuu-dessaan GTK. Projektilla on kansainvälinen tieteellinen asiantuntijaverkosto ja rahoit-tajina Tekes ja kaivosalan yritykset. Projekti alkoi helmikuussa 2016 ja päättyy vuoden 2017 lopussa.

Menetelmät tulevat PK-yritysten ja teol-lisuuden suuryritysten vapaaseen käyt-töön.

KUVA

: KIR

SI M

ÄKIN

EN28 ◀ positio 2/2016

KUVA

: AAL

TO-1

/ A

ALTO

-YLI

OPI

STO

Trimble ilmoitus

Suomalaissatelliitti avaruuteen Aalto-1-satelliitti on valmis laukaistavak-si. Aalto-1:n toimittaa Yhdysvaltoihin lau-kaistavaksi hollantilainen laukaisuvälittä-jä Innovative Solutions in Space.

Lähes viisi vuotta Otaniemessä ra-kennetun satelliitin vie avaruuteen Spa-ceX-yhtiön rakettilaukaisu arviolta hei-näkuussa. 600 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle nousee samalla en-nätysmäärä nanosatelliitteja.

Aalto-1 on moderni CubeSat-standar-dia seuraava nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyytiin mahtuu kolme tutkimuslaitetta. Mukana ovat VTT:n rakentama spektrika-mera, Helsingin ja Turun yliopistojen yh-teinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteenlaitok-sen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja täh-tää avaruusromun vähentämiseen.

Satelliitteja on rakennettu kaksi kap-paletta. Lentomalli matkaa avaruuteen ja insinöörimalli jää Otaniemeen. Näin yl-lättäviä tilanteita voidaan testata maan päällä.

Projektissa on ollut mukana yli 80 opiskelijaa, jotka ovat suunnitelleet satel-liitin kokonaisuuden ja useita alijärjestel-miä, kuten radiot, rungon, antennit sekä satelliitin tarvitseman sähkön tuottavat aurinkopaneelit.

Satelliitin tutkimuslaitteiden kehitys-työn lisäksi yhteistyössä ovat olleet mu-kana SpaceSystems Finland, RSI So-lutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yli-opisto, Aboa Space Research Asro, Tar-ton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkea-koulu. Satelliitin laukaisua tukevat Space-Systems Finland ja Nokia sekä Turun yli-opisto ja RUAG.

Konkretiaa keskusteluun sähköisten palveluiden hyödyistä

Haluamme tuoda keskustelun kuntien ja viranomaisten palveluiden sähköistämisestä konkretian tasolle.

kunnat.trimble.fi/konkretiaa

TUOTEUUTISIAMAPGETS – paikkatiedot 3D:näMAPGETS on uusi alusta paikkatietoa hyö-dyntäville sovelluksille tiedon visualisoin-tiin ja käsittelyyn. Se on avoin alusta, joten käyttäjät voivat tuoda sille omasta tieto-kannasta mitä tahansa kartta- tai mallitie-toa, joka on luettavissa rajapinnan kautta. Tiedot välitetään MAPGETSissa kolmiulot-teisina ja reaaliajassa. Esimerkiksi CityInfo-sovellus toimii MAPGETSin päällä. CityIn-fossa kaupungin 3D-kartalle voi julkaista tietoa kaupungin rakennushankkeista, pal-veluista ja kaavatilanteesta, muiden muas-sa.

CityInfon aikajanaominaisuuden avul-la on helppo hahmottaa nykyinen ja tuleva kaupunkikuva. Esimerkiksi Oulun kaupun-ki on ottanut käyttöönsä SmartOulun, joka pohjautuu pitkälti CityInfoon.

MAPGETSin taustayhtiö on FCG City Portal Oy.

Yepzonilta uusia tuotteita

Paikannuspalveluita kehittävä suomalai-nen Yepzon Oy on laajentanut tuotevalikoi-maansa henkilökohtaisista paikantimista rahdin seurantaan.

Yepzonin ensimmäinen GPS-seuran-

talaite Yepzon One lanseerattiin Suomen markkinoille jouluna 2014. Sen rinnal-le on kehitetty hälytystoiminnolla varus-tettu henkilökohtainen turvatuote Yepzon Freedom. Freedomin avulla hädässä oleva henkilö voidaan paikantaa älypuhelimen avulla. Yepzonin paikantimien jälleenmyy-jänä Pohjoismaissa toimii norjalainen Elk-jøp Nordic, joka tunnetaan Suomessa Gi-gantti-liikkeistään.

Markkinoille on tulossa kesällä myös Yepzon Coco, joka tarjoaa globaalin pai-kannuspalvelun logistisiin tarkoituksiin. En-simmäiset laitteet on toimitettu kuljetusten hallintaan ja rahdin seurantaan. Erityis-tä on, että laite on kertakäyttöinen. Coco on optimoitu toimimaan automaatioyritys Keskustekniikka Oy:n PackAware-seuran-tapalvelun kanssa, ja se on integroitavissa asiakasyritysten järjestelmiin.

KUVA

: YEP

ZON

OY

Tule Poriin, tapaa meidät Maanmittauslaitoksen teltalla SuomiAreenassa ja tutustu karttoihinKARTAN TARINA -karttanäyttelyssä 11.–15.7.2016 Maanmittauslaitoksen Porin palvelupisteessä Isolinnankatu 18, 2. krs.

Näyttely on avoinna päivittäin klo 9.00 –16.15.

TERVETULOA!

KUVA

: © P

ORI

N K

AUPU

NKI

30 ◀ positio 2/2016

PROGIS-JÄSENET SAAVAT POSITIO-LEHDEN JÄSENHINTAAN 17,50€. LEHDEN VOI TILATA OSOITTEESTA WWW.POSITIO-LEHTI.FI/TILAUS. MERKITSE TILAUKSEEN KOODI "PRO"!

Seuraa tapahtumia: www.progis.fiFacebook: GIS VelhotJäsenposti: progis.info@gmail.com

HallitusUlla Järvinen pj. - Esri Finland OyAntti Kahra - Geologian tutkimuskeskusPyry Kettunen - MaanmittauslaitosRiikka Kivekäs - MaanmittauslaitosJari Korpi - Aalto-yliopistoMiika Mäkelä vpj. - Tom Tom Oy

Hallituksen tavoittaa tutusta progis.info@gmail.com -osoitteesta.

Ajankohtaisia tapahtumia▶Opinnäytepalkinto ja kunniamaininta-

seminaari Paikkatietomarkkinoilla. Opin-näytepalkintoa voi hakea osoitteessa: http://www.progis.fi/

▶Syksyllä tulossa myös muita seminaare-ja. Varmimmin saat tiedon tapahtumista liittymällä jäseneksemme ja sähköpos-tilistalle osoitteessa: http://www.progis.fi/21

▶LinkkiBuffet Paikkatietomarkkinoiden en-simmäisenä iltana yhteistyössä MML:n ja FLIC:in kanssa

Ideoita? Otamme mielellämme esim. tapahtu-maideoita tai tiedotettavaa hallitukselle progis.info@gmail.com

▶ ULLA JÄRVINEN ulla.jarvinen@esri.fi

ProGISin muuta toimintaaa▶Tiedotusta sähköpostilistalta, GIS-velho-

jen FB-sivuilta ja www.progis.fi:stä tietoa mm. tapahtumista ja työpaikoista. Lisäk-si kehitämme GIS-aiheista sisältöä Inter-netissä.

▶Yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja oppilai-tosten kanssa. (Ensisijassa yhteisiä tapah-tumia. Ollaan mukana tiivistämässä alan yhdistysten yhteistyötä GeoForumin val-mistelussa.)

▶KV-yhteistyötä GI Nordenin kautta

▶Opinnäytepalkinnot ja Paikkatietoalan kunniamaininta

▶Jäseneksi pääsee liittymään www.progis.fi-sivuilta, henkilöjäsenyys 10 €/v ja yhtei-söjäsenyys 200 €/v. Jäsenetuna ovat Posi-tio-alennus (MML) ja Kartta-alennus (Kart-takeskus). 

Tervetuloa mukaan ProGISin toimintaan!

KUVA: KIRSI MÄKINEN

positio 2/2016 ▶  31

PALVELUHAKEMISTO

Symetrin FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk-ratkaisut infrasuunnitteluun▷ Kaava-, viher-, maisema- ja kunnallistekniikan

suunnitteluratkaisut▷ Verkostotietojen suunnittelu- ja hallintaratkai-

sut, selainkäyttöiset GIS-sovellukset▷ Infra- ja geomallinnusratkaisut▷ Pistepilvien käsittelyratkaisutÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info[at]symetri.fietunimi.sukunimi[at]symetri.com www.symetri.fi

▷ Trimble Access – tiedonhallintaan▷ RealWorks – skannausaineistojen käsittelyyn▷ Trimble Business Center – jälkilaskentaan▷ TerraSync ja Pathfinder Office – paikkatieto­

sovelluksiin

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

Karttakeskus tarjoaa kaikki paikkatietoon liittyvät palvelut ja ratkaisut.▷ Paikkatietoratkaisut ja -palvelut▷ Aineistot ja aineistopalvelut▷ Kartat ja karttatuotteet▷ Toimimme teknologiariippumattomasti

(esim. Esri, Pitney Bowes & CartoDB)

www.karttakeskus.fi

Joustavat Web-ratkaisut eri toimialoille:▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesi ja viemäriverkot▷ Kadut ja yleiset alueet, katuvalaistus▷ Yhdistelmäjohtokartat▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalveluKai-Uwe Prokki, Toni PailaHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAApuh. (09) 836 2310etunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

AVAIN VERKKOTIETOON

▷ MapInfo GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot

▷ Spectrum LI, MDM, Data Integration alusta▷ Encom - luonnonvara-alan erikoisohjelmistot▷ Kartta- ja tietoaineistot▷ Konsultointi ja koulutus

Melkonkatu 18, 00210 HELSINKIpuh. (09) 682 4060pbsoftware.finland@pb.comwww.pitneybowes.com/fi

▷ Ohjelmistot ja palvelut laserpisteaineistojen ja ilmakuvien käsittelyyn, katseluun sekä kartta- ja 3D-kaupinkimallituotantoon

▷ Tuki Maanmittauslaitoksen laserpiste- ja kuva-aineistoille

Esa Haapa-ahoesa.haapa-aho@terrasolid.fipuh 0400 453799www.terrasolid.com

Kaupunkimallien tuotanto ja ylläpito

Lisätehoa 64 bit sovelluksilla

UAV ja LiDAR

PAIKKATIETOMARKKINAT 2015

OH

JELM

ISTO

T

▷ Louhi – paikkatietoratkaisut pilvestä▷ SitoGIS-kuntarekisterijärjestelmä▷ Oskari-toteutukset▷ CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä▷ Räätälöidyt järjestelmätoteutukset

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sito.fiwww.sito.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Suomalaiset 3D-Win -ohjelmistot maanmittauk-sen ammattilaiselle▷ Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat,

formaatinmuunnokset▷ Maastomalli▷ Tiensuunnittelu ja -rakennus▷ KairauksetKielotie 14 B, 01300 VANTAApuh. (09) 2532 44113d@3d-system.fiwww.3d-system.fi

▷ Esrin ArcGIS-paikkatietoalusta kaikkiin ympäristöihin

▷ GEOSECMA for ArcGIS -toiminnanohjausjärjes-telmä ja ratkaisut kunnan eri tehtäviin

Bertel Jungin aukio 3, 02600 ESPOOpuh. 0207 435 435info@esri.fiwww.esri.fi

▷ Tiedonkeruun, työnohjauksen ja omaisuuden-hallinnan mobiiliratkaisut

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus▷ Seuranta- ja raportointi palvelut▷ Suorituskykytestaus▷ Organisaation paikkatietokypsyyden arviointi

paikkatietojen hyödyntämisen tehostamiseksi▷ OGC- ja Inspire-asiantuntijapalvelut

Kellosilta 2 D, 00520 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

▷ CONNECT Edition yhteinen projektiympäristö▷ ContextCapture ja LumenRT todellisuuden mallinnus▷ Stella kuntien paikkatieto- ja suunnittelujärjestelmä▷ MicroStation-sovellukset tietomallinnukseen▷ ProjectWise paikkatietopohjainen projektitiedon

hallinta▷ AssetWise projektien elinkaaritiedon hallintaBentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAApuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240etunimi.sukunimi[at]bentley.com www.bentley.fi

▷ Pocket 3D▷ Magnet field▷ Magnet office tools

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

32 ◀ positio 2/2016

JÄRJ

ESTE

LMÄT

LAIT

TEIS

TOT

▷ Stella kuntien paikkatieto- ja suunnittelujärjes-telmä

▷ MicroStation-sovellukset tietomallinnukseen▷ ProjectWise infrahankkeiden paikkatietopohjai-

nen tiedonhallinta▷ AssetWise infrastruktuurin elinkaaritiedon hallintaBentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAAPuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240etunimi.sukunimi@bentley.comwww.bentley.fi

Trimblen ohjelmistoratkaisut julkishallinnolle:▷ Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartantuotanto▷ Kiinteistöomaisuuden hallinta▷ Katu- ja viheralueiden hallinta▷ Rakennusvalvonta, ympäristövalvonta▷ Sähköisen asioinnin sovellukset

Mike von Wehrtpuh. 030 661 10 energy.publicadmin@trimble.comkunnat.trimble.fi

▷ Novapoint: Tietomallipohjaiset suunnitteluratkaisut▷ Autodesk: Työkalut Infrastruktuurin suunnitteluun ja

mallintamiseenVianova Systems Finland OyKlovinpellontie 1 – 3, 02180 EspooTapani Parmanenpuh. 040-5530 376vianova@vianova.fiwww.vianova.fi

▷ CONNECT Edition yhteinen projektiympäristö▷ ContextCapture ja LumenRT todellisuuden mallinnus▷ Stella kuntien paikkatieto- ja suunnittelujärjestelmä▷ MicroStation-sovellukset tietomallinnukseen▷ ProjectWise paikkatietopohjainen projektitiedon

hallinta▷ AssetWise projektien elinkaaritiedon hallintaBentley Systems Finland OyTeknobulevardi 3–5, 01530  VANTAApuh. 010 830 1200, faksi 010 830 1240etunimi.sukunimi[at]bentley.com www.bentley.fi

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ GIS/GPS/GNSS-järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ GIS/GPS/GNSS-järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

Karttakeskus tarjoaa kaikki paikkatietoon liittyvät palvelut ja ratkaisut.▷ Paikkatietoratkaisut ja -palvelut▷ Aineistot ja aineistopalvelut▷ Kartat ja karttatuotteet▷ Toimimme teknologiariippumattomasti

(esim. Esri, Pitney Bowes & CartoDB)

www.karttakeskus.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Symetrin FIKSU-ohjelmistoratkaisut sekä Autodesk-ratkaisut infrasuunnitteluun▷ Kaava-, viher-, maisema- ja kunnallistekniikan

suunnitteluratkaisut▷ Verkostotietojen suunnittelu- ja hallintaratkai-

sut, selainkäyttöiset GIS-sovellukset▷ Infra- ja geomallinnusratkaisut▷ Pistepilvien käsittelyratkaisutÄyritie 8 B, 01510 VANTAApuh. (09) 5422 6500, info[at]symetri.fietunimi.sukunimi[at]symetri.com www.symetri.fi

▷ Rugged PDA:t, tablet PC:t ja kannettavat tietokoneet

Juhani SalasAskonkatu 13 A, 15100 LAHTIpuh. 010 470 7770info@handheldfinland.comwww.handheldfinland.com

▷ GIS/DGPS/DGNSS-laitteet▷ GNSS-laitteet▷ IS- ja SI-yhteiskäyttölaitteet▷ UAV-lennokkikartoitusjärjestelmät▷ Mobiilikartoitusjärjestelmät▷ Laserkeilaimet ja -järjestelmät

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

▷ Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille▷ Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten

ja julkisen sektorin tarpeisiin

Heikki Karttunenpuh. 050 394 9592etunimi.sukunimi@cgi.comwww.fi.cgi.com

▷ Harava-palvelu (www.eharava.fi)▷ Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi)▷ Asiakaskohtaiset ratkaisut▷ Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti

Salorankatu 5 – 7, 24240 SALOpuh. 020 789 0250myynti@dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

OH

JELM

ISTO

T

▷ Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot

▷ GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedon-keruuohjelmat

▷ Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin

▷ Soil Scout maanalaiset säähavaintoasematEskolantie 1, 00720 HELSINKI / Ilari Koskelopuh. 040 5108408etunimi.sukunimi@navdata.fiwww.navdata.fi

positio 2/2016 ▶  33

PALVELUHAKEMISTOPA

LVEL

UT

Geologinen tieto nyt yhdestä hakupalvelusta http://hakku.gtk.fi/Hakusta löytyvät▷ Paikkatietotuotteet▷ Julkaisut ja raportit▷ Valokuvat▷ Karttapiirrokset

Karttapalvelut mobiiliversioina osoitteessahttp://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/

▷ Avoimen/suljetun lähdekoodin ratkaisut▷ Sovelluskehitys/alihankinta

Olli-Matti AsikainenTuliraudanniementie 61, 58175 ENONKOSKIpuh. 040 530 8387olli.asikainen@bluecrossmm.com www.bluecrossmm.com

▷ Trimnet VRS-palvelu▷ Access-tiedonhallintapalvelu▷ Ylläpito- ja huoltopalvelut

Perintötie 2c, 01510 VANTAApuh. 0207 510 600info@geotrim.fiwww.geotrim.fi

Digitaaliset paikkatiedot:▷ Ilmakuvaus ja laserkeilaus▷ Viistoilmakuvaus▷ Kartat, maastomallit ja 3D-mallinnus▷ Ortokuvat ja pintamallit

Jukka Erkkilä, Mikko SalonenPasilanraitio 5, 00240 HELSINKIpuh. 010 322 8940etunimi.sukunimi@blomasa.comwww.blomasa.com

▷ Jatkuvat palvelut (tuki ja ylläpito)▷ Konsultointi▷ Koulutus▷ Käyttöönotot ja tietojärjestelmätoimitukset

Bertel Jungin aukio 3, 02600 ESPOOpuh. 0207 435 435info@esri.fiwww.esri.fi

▷ Digitaaliset ilmakuvaukset ja ortokuvat▷ Laserkeilaukset▷ Digitaaliset kartoitukset ja paikkatietotuotteet

Kimmo PajulaMalminkaari 5, 00700 HELSINKIpuh. (09) 2522 1700, faksi (09) 2522 1717 etunimi.sukunimi@finnmap.comwww.finnmap.com

▷ Topcon GPS/Glonass RTK/DGPS/GIS▷ Topcon takymetrit servo, prismaton mittaus,

imaging▷ Laserskanneri

Markku SimiläSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

▷ Paikkatietojärjestelmien sovelluskehitys ja projektit

▷ Mobiilin tiedonkäsittelyn ratkaisut eri tarpeisiin

Olli AlankoKutomotie 16 A, 00380 HELSINKIpuh. (09) 386 7052, faksi (09) 386 7019geometrix@geometrix.fiwww.geometrix.fi

▷ On-line paikkatietopalvelut▷ Kartografiset tuotantopalvelut▷ Määrittelyt ja konsultointi▷ Projektit ja integraatiot▷ ESRI, Microsoft, open source jne.

Pia Lähde-Lyytinenpuh. 040 7523132etunimi.sukunimi@cgi.comwww.fi.cgi.com

▷ Paikkatietokonsultoinnit teknologiariippumatto-masti

▷ Sovellus- ja tuotekehitysprojektit eri teknologioilla▷ Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut▷ Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti

Salorankatu 5 – 7, 24240 SALOpuh. 020 789 0250myynti@dimenteq.fiwww.dimenteq.fi

▷ Autamme hyödyntämään paikkatietoihin liittyviä avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisuja.

Pekka Sarkolapuh. 040 725 2042etunimi.sukunimi@gispo.fiwww.gispo.fi / www.paikkatieto.com

Karttakeskus tarjoaa kaikki paikkatietoon liittyvät palvelut ja ratkaisut.▷ Paikkatietoratkaisut ja -palvelut▷ Aineistot ja aineistopalvelut▷ Kartat ja karttatuotteet▷ Toimimme teknologiariippumattomasti

(esim. Esri, Pitney Bowes & CartoDB)

www.karttakeskus.fi

InfoGIS-Geoserver paikkatietopalvelut:▷ Krysp, KuntaGML ja Insipire vaatimuksia tukeva▷ In/out rajapintapalveluiden käyttö ja toteutus▷ Mobiilioptimoidut toiminnot GPS-paikannuksella▷ Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella▷ Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot▷ Latujen kunnossapitotilanteen seuranta järjetelm.

Kauppurienkatu 33, 90100 OULUpuh. (08) 323 0001, 0400 683331 www.infokartta.fi

LAIT

TEIS

TOT

Tiedä enemmän - tilaa Positio.▶ tilaa osoitteessa positio-lehti.fi

PAIKKATIEDON ERIKOISLEHTI

34 ◀ positio 2/2016

PALV

ELU

TTI

ETOT

UOT

TEET

▷ Opaskartat, ▷ Kaavayhdistelmät▷ Internetkarttapalvelut▷ Rasteri- ja vektoriaineistojen koordinaatisto-

muunnokset KKJ<->EUREF

Kari SalonenPakkamestarinkatu 3, 00520 HELSINKIpuh. (09) 1481 947karttatiimi@karttatiimi.fiwww.karttatiimi.fi

▷ Maalaserkeilaus ja pistepilvimallit▷ Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus▷ Rakennusten tietomallinnus (BIM)▷ 3D-aluemallit▷ Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa ▷ Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuistaJukka MäkeläSmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 VANTAApuh. 040 548 3406jukka.makela@smartgeo.fiwww.smartgeo.fi

▷ Smallworld paikkatietojärjestelmät ja palvelut▷ Safe Software FME-tuotteet ja palvelut▷ Bionatics LandSIM3D-tuotteet ja palvelut

Hannu-Pekka RantaniemiInnopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 ESPOOpuh. (09) 4289 0202, faksi (09) 412 7163hannu-pekka.rantaniemi@spatialworld.fiwww.spatialworld.fi

Riippumatonta konsultointia paikkatietojärjestelmän kehittämisessä, hallinnassa ja ylläpidossa▷ määrittely, kilpailutus, toteutuksen valvonta▷ kehittämissuunnitelmat ja selvitykset▷ laadunvarmistus- ja asiantuntijatehtävät

Kari MikkonenPohjantie 3, 02100 ESPOOpuh. 040 560 3159kari.mikkonen@paikkatietokonsultit.fiwww.paikkatietokonsultit.fi

▷ Digitaaliset kartoitukset ja maastomallit▷ Infraomaisuuden tiedonkeruu▷ Selvitykset, konsultointi ja koulutus

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sito.fiwww.sito.fi

▷ Ilmakuvakartat ja digitaaliset kartat▷ Maastomallit, ortokuvat, mittauspalvelut

Jussi YrjöläSKM Gisair Oy, Tekniikantie 12, 02150 Espoopuh. 044 3048175jussi.yrjola@skmgisair.fiwww.skmgisair.fi

SKM-GIS AIRIMAGING FOR DEVELOPMENT

Kattavat verkkotietopalvelut eri toimialoille:▷ Tietoliikenne- ja energianjakeluverkot▷ Vesi ja viemäriverkot▷ Kadut ja yleiset alueet, katuvalaistus▷ Yhdistelmäjohtokartat▷ Kaivulupa.fi -johtoselvityspalveluKai-Uwe Prokki, Toni PailaHorsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAApuh. (09) 836 2310etunimi.sukunimi[at]keypro.fiwww.keypro.fi

AVAIN VERKKOTIETOON

▷ Datan jalostus▷ Karttapalvelu ja karttatuotteet▷ Karttateknologia- ja rajapintapalvelu▷ Viestintä- ja paikannusjärjestelmät▷ Operatiiviset tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät▷ Konsultointi- ja asiantuntijapalvelutPetri SärkisaariHirvaskatu 14, 96190 ROVANIEMIpuh. +358 40 535 9506 info@mapitare.fiwww.mapitare.fi

▷ Erdas ja Geomedia ohjelmistot▷ ArcGIS räätälöinti▷ Paikkatietoaineistojen hallinta▷ Karttatuotteet

Timo IkolaKoronakatu 1 A, 02210 ESPOOpuh. 040 847 6230timo.ikola@t-kartor.comwww.t-kartor.com

Paikkatietopalveluiden laadunvarmistus▷ Seuranta- ja raportointi palvelut▷ Suorituskykytestaus▷ Organisaation paikkatietokypsyyden arviointi

paikkatietojen hyödyntämisen tehostamiseksi▷ OGC- ja Inspire-asiantuntijapalvelut

Kellosilta 2 D, 00520 HELSINKIpuh. 020 703 2210info@spatineo.fiwww.spatineo.fi

▷ Topcon merkkihuolto▷ GPS- ja muut geodesian laitteet

Timo SolinSarkatie 3 – 5, 01720 VANTAApuh. (09) 534 033topgeo@topgeo.fiwww.topgeo.fi

Paikkatietoa pilvipalveluna:▷ BlomURBEX-paikkatietopalvelin▷ Viistoilmakuvakirjastot▷ Fotorealistiset 3D -kaupunkimallit▷ Mittatarkat BlomSTREET-katunäkymäkuvat

Jukka Erkkilä, Mikko SalonenPasilanraitio 5, 00240 HELSINKIpuh. 010 322 8940etunimi.sukunimi@blomasa.comwww.blomasa.com

▷ Maanmittaustoimitukset▷ Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)▷ Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut▷ Lainhuudot ja kiinnitykset

Lisätietoja: asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fiwww.maanmittauslaitos.fi

▷ Aino-aineistopalvelu▷ Kuntien kantakartat ja kaavat▷ HERE-aineistot▷ OpenStreetMap-karttatuotteet▷ Viranomaisaineistot käyttövalmiina

SITO, Tuulikuja 2, 02100 ESPOOpuh. 020 747 6000etunimi.sukunimi@sito.fiwww.sito.fi

positio 2/2016 ▶  35

Trimble® TerraFlex

Trimble R10 1cm

Trimble R1 Alle metri

Trimble maastotietokoneet

Trimble R8s 1cm

Trimble R2 1/ 10 / 50 cm

Uudistunut TerraFlex -paikkatieto-ohjelmisto on laajasti yhteensopiva.Sama käyttöliittymä laitealustasta tai tarkkuudesta riippumatta. Yhdellä käyttöoikeudella ohjelmisto samanaikaisesti useaan maastolaitteeseen.

Suomenkielinen TerraFlex-

pilvipalvelu

Perintötie 2c, 01510 Vantaapuh. 0207 510 600 info@geotrim.fi I www.geotrim.fi

Trimble PC + Windows PC

iOS / Android

Geotrim_Positio_2_2016.indd 1 12.5.2016 7:31:29