4 / 2015 TIETO, ENNAKOINTI, ANALYSOINTI...Tiedolla johtaminen valtio-Kaisa Lähteenmäki-Smithneuvostossa / 17 Strategia, kokeilut ja palvelujen kehittäminen ennakoinnissa Tuula Jäppinenjulkisella

TIETOASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

TIETOASIANTUNTIJA4 / 2015

6 / Osaamisen ennakointi valmentaa muutokseen

11 / Kilpailukyky - analyytikon perustyökalut

13 / Hyödynnätkö intuitiota päätöksenteossa?

9 / Myös lähelle kannattaa katsoa

TIETO, ENNAKOINTI, ANALYSOINTI

Onko yritykselläsi tarvetta tulevaisuuden analytiikkaosaajalle?AnalyticsPro rekrytoiva koulutusohjelma kouluttaa 20 tulevaisuuden data-analytiikkaosaajaa erilaisiin rooleihin.

Osallistuja työskentelee ohjelman ajan yrityksessänne ja saa samalla ainutlaatuisen asiantuntijakoulutuksen. Yhteistyöyritysten haku on jo käynnistynyt ja ohjelma alkaa joulukuussa.

Lue lisää osoitteessa analyticspro.fi/yrityksille tai ota yhteyttä ja keskustellaan osaajatarpeestanne:

Tampere

Maaria Karlsson050 365 9338 [email protected]

www.analyticspro.fi

Yhteistyössä:

TIETOASIANTUNTIJA 4 / 2015 3

– PÄÄKIRJOITUS –

Työn tulevaisuus

PIA ADIBE

TIETOASIANTUNTIJAT RY:N HALLITUKSEN VARAJÄSEN

Tänä syksynä Future of Work, #FOW on ollut teema, joka ei ole jättänyt ketään kylmäksi. Suo-mea on ravistellut hallituksen esitykset tule-vaisuuden työelämän uudistamiseksi. Päähuo-mion uutisoinnissa ovat saaneet säästöihin pe-rustuvat keinot, joilla rakenteellisiin uudistuk-siin pyritään.

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäse-minaarissa 2015 teemaan tutustuttiin ihmisar-von, ihmisten tarpeettomuuden tunteen, ihmi-sen olemassa olon perustarpeiden ja hyvinvoin-tivaltion kautta. Kuunnelmamuotoisissa harjoi-tuksissa kuvitellut tulevaisuudet muuntuivat jo samalla viikolla eläviksi, kun Välimerta henken-sä uhalla ylittävien ja Syyriasta pakenevien tur-vapaikanhakijoiden ensimmäiset aallot ulottui-vat Suomeen saakka. Kuinka kohtaamme apua tarvitsevan? Vastarinnalla vai myötätunnolla?

Ihminen+ Ihmisen ja teknologian muuttuva suhde -seminaari Mikkelissä puolestaan kokosi koneälystä, kuten IBM:n Watsonista, roboteis-ta ja biohakkeroinnista kiinnostuneet. Tämän seminaarin parasta antia oli kulku inhimmillis-tyvän koneälyn ja ihmiseen kytketyn tekniikan (vrt. kyborgit) välisessä maastossa. Suosittelen-kin tutustumaan www.ihminenplus.fi -sivus-ton blogi-kirjoituksiin – erityisesti Koneäly ar-kistuu oppimisessa –kirjoitukseen (Ville Venä-läinen ja Kari A. Hintikka, Otavan Opisto). Entä kohtaammeko apua tarvitsevan myötätunnol-la? Christina Andersonin mukaan hoivarobotit eivät tiuski lääkkeitä jakaessaan.

Yritysmaailmassa ja työelämässä tarvittavaa ajattelun muutosta on käsitellyt ansiokkaasti London Business Schoolin Julian Birkinshaw, josta on osoituksena hänen vierailunsa Henry Foorumissa 2014 ja jälleen Finnsight 2015 -ta-pahtumassa. Hänen mukaansa teollisajan raken-teet eivät enää palvele meitä, sillä digitalisaation luomia mahdollisuuksia on helpompi hyödyntää ilman byrokratiaa. Määritteleekö ammatti-iden-titeettiäsi asema organisaatiokaaviossa vai se mi-tä teet, Birkinshaw kysyy. Tietojohtamisen gra-dussani tutkin osaamisen ennakointia osana or-ganisaation strategisten ydinosaamisten ja yk-silön osaamistavoitteiden yhteensovittamista. Toimintaympäristön luotaus ja hiljaisten signaa-lien keruu eivät riitä, jos yrityksessä ei ole oikeaa osaamista. Ja oikea osaaminen ei riitä, jos sitä ei osata valjastaa palvelemaan – yhteisesti sovit-tuja – tavoitteita. Rakentavassa vuorovaikutuk-sessa yhteisymmärryksen saavuttamiseen tarvi-taan tiedon ja päätöksenteon lisäksi neuvottelu-taitoa ja myötätuntoa.

Ennakointi ja tulevaisuuteen varautuminen on ollut suomalaisille agraariyhteiskunnan asu-keille luontaista. Karussa maassa on aina ollut hallanvaara. Ennen sadonkorjuuta on kuiten-kin kylvövaihe. Asennemuutosta ravitseva Nor-dic Business Forum ja start-up –yrityksien Slush ovat oivaa maaperää sisukkaalle suomalaiselle luonteelle. Jos katsomme oikein tarkkaan ym-pärillemme, meiltä ei juuri puutu mitään muuta kuin muutosmyötärinta.

― KOLUMNI ―SARI JÄRN

Kuka kuulee mummoa? Vuosi sitten istuin päättäväisenä paikallisen työvoimaviraston asiakastiloissa. Odotushuoneessa oli minun lisäkseni toinenkin eksynyt. Olin menossa kysymään, saisinko jatkaa ylemmän ammattikor-keakoulututkinnon suorittamista ansiosidonnaisella.

Otin vuoronumeron, kuten kunnon kansalaisen tulee sellaisissa paikoissa tehdä, ja istuin odotta-maan. Hetken kuluttua aulaan ilmestyi mies. Hän alkoi tivata toiselta asiakkaalta tämän motiiveja paikalla oloon. Netissä voisi hoitaa näppärästi asiansa. Nuori mies sai karkotettua virkailijan, joka huomasi minut. Seuraava netitettävä.

Kerroin hänelle asiani. Totesin, ettei lomakkeessa ollut sellaista kohtaa, joka olisi auttanut minua. Mieluusti olisin kysynyt siellä nettilöissä, voisinko jatkaa sähköisen asioinnin ja arkistoinnin opintojani, mutta se ei onnistunut niillä välineillä, mitä siellä oli tarjolla. Poikkeavissa tilanteissa tarvitaan joustoa.

Toki olisin mieluummin istunut kotisohvalla ja chattaillut virkailijan kanssa. Olisin voinut letkottaa reikäisissä kalsareissa, likaisilla hiuksillani. Olisi säästynyt bensaa ja pesuaineita. Mutta siellä minä nakotin, syntinen, virastossa häiritsemässä ihmisiä.

Siinähän kävi lopulta niin, että olin jo saanut töitä ennen kuin viranomaiset saivat päätettyä, olenko työtön vai aikuisopiskelija. Sain myönteisen päätöksen, ja pahus vieköön, ilmoitin saman tien, etten enää tarvitsekaan sitä.

En osannut ennakoida, että vielä viisikymppisenä pääsisin ensimmäiseen hakemaani työpaikkaan keväisen irtisanomisen jälkeen. Uudessa työpaikassani kirjastossa huomasin, että vuosien aherrus sähköisten asioiden parissa oli ollut turhaa. Eikä, en oikeasti huomannut, mutta huomasin, että voin itse paremmin ihmisten kuin asioiden kanssa. Kaikki kunnia tietojohtamiselle, prosesseille ja säh-köisyydelle, mutta ihmiset kaipaavat yhä enemmän toista naamaa. Enkä tarkoita naamakirjaa vaan ihmistä, kenelle puhua.

Asiakaspalvelutyötä tekevät tietävät tämän. Yhä useampi jää juttelemaan niitä näitä. Joissain kaupoissa on jopa älytty ottaa käyttöön mummokassat. Niiden jonoissa saa höpertää niin kauan kuin kehtaa.

Mutta kun joka paikkaan ei vain riitä naamoja. Kunnantalot (tai konnatalot, kuten ex-työkaverini hieman erheellisesti kirjoitti) jäävät tyhjilleen, kun kaikki sähköistyy. Jokaisessa lakkautuneessa tai pienessä kunnassa nököttää turhan panttina hieno tai vähemmän hieno kunnantalo. Mitähän kaikkea kivaa taloihin keksitään, kun niitä ei raaskita purkaa. Kylpylöitä kenties?

Olisikohan mitenkään mahdollista, että ei luovuttaisi sähköisyydestä, mutta tehtäisiin siitä sellaista, että mummot saisivat höpertää jonkun kanssa siellä verkossa. Eihän kuuntelijan tarvitsisi olla edes ihminen? Kai robottikin osaa sanoa ”niinpä”, ”aivan”, ”ihanko totta”.

Ai niin, siitä koulutuksesta vielä. Lopetin opintoni kesken, sillä minulla ei olekaan mitään motivaa-tiota kehittää sähköisiä palveluja, jos ne vievät ihmisen kauemmaksi toisesta.


4 / 2015 Sisällysluettelo30. vuosikertaAikakauslehtien liiton jäsenISSN 1795–7338

PäätoimittajaHelena [email protected]

ToimituskuntaPia AdibeHanna-Riina AhoJanika AsplundHelena BergVirpi Einola-PekkinenSari Keski-Heikkilä Leena Kononen Sari Järn, kolumnisti JulkaisijaTietoasiantuntijat [email protected] 2 B, 00170 Helsinkipuh. (09) 5418 138, faksi (09) 5418 167

IlmoitusmyyntiPirjo KainuTietoasiantuntijat ryHallituskatu 2 B, 00170 Helsinkipuh. (09) 5418 138, gsm 050 572 2779pirjo.kainu(at)tietoasiantuntijat.fi

Graafinen suunnittelu ja taittoPäivi Talonpoika-Ukkonenwww.koroste.fi

Kannen kuva: 123.rfPainopaikka: Unigrafia OyPainosmäärä: 1 000 kpl

Tilaushinnat 201599 € Suomi ja Pohjoismaat107 € muut maatTietoasiantuntijat ry:n jäsenet saavat lehden jäsenmaksun vastikkeena.

Tilauksetwww.tietoasiantuntijat.fi/Tietoasiantuntija-lehti

[email protected]

Mediakortti, ilmoitushinnat ja aineistovaatimukset:www.tietoasiantuntijat.fi

Tietoasiantuntijat ry on eri tietoammateissa toimivien asian tuntijoiden yhdistys, joka edistää jäsentensä ammatillista osaamista ja yhteistyötä alan järjestöjen kesken.

TIETOASIANTUNTIJATIETOASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

03 PÄÄKIRJOITUS: Työn tulevaisuus /Pia Adibe

06 KOLUMNI: Kuka kuulee mummoa / Sari Järn

TEEMA: TIET0, ENNAKOINTI, ANALYSOINTI

06 Osaamisen ennakointi lisää ketteryyttä ja valmentaa muutokseen / Pia Adibe

09 Myös lähelle kannattaa katsoa / Harri Jalonen

10 Analyysityön ihanuus ja kurjuus / Aila Vapaaoksa

13 Hyödynnätkö intuitiota päätöksenteossasi? / Pia Adibe

15 Näyttöä, tietoa vai näkemystä? Tiedolla johtaminen valtioneuvostossa / Kaisa Lähteenmäki-Smith

17 Strategia, kokeilut ja palvelujen kehittäminen ennakoinnissa julkisella sektorilla / Tuula Jäppinen

19 Kuriton kieli terveystiedon hyödyntämisen haasteena / Kirsi Aantaa

20 Päätöksenteon ilmiöt näkyvät koulutuksessa ja työelämässä / Kaisa Hytönen ja Leena Alakoski

22 Enemmän ja parempaa tietoa / Ari Hovi

23 Tulevaisuuden mahdollisuuksia maailman markkinoilla / Heli Karjalainen

25 Tietoasiantuntijan urapolku / Jari Karjalainen

26 PUHEENVUORO: Jenna Lähdemäki / Ennakoimalla kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa

27 NÄKÖKULMA: Jyrki Kasvi / Tiedotta johtamista

29 NÄKÖKULMA: Petri Hakanen / Miksi Suomen ICT-satsaukset eivät ole tuoneet toivottuja tuloksia ja tehokkuutta?

30 KIRJAT

6 TIETOASIANTUNTIJA 4 / 2015

TEKSTI: PIA ADIBE

Osaamisen ennakointi lisää ketteryyttä ja valmentaa muutokseen

Yritysten elinikä on lyhentynyt nopeaan tah-tiin muuttuvan toimin-taympäristön myötä. Digitalisoituminen on disruptoinut jo monta toimialaa. Palvelut jouk-koistuvat jakamistalou-dessa ja työn automati-soitumisen lisääntyessä myös ammatit muuttu-vat. Nykyiset osaamiset ja yritysten tarvitsema osaaminen eivät kohtaa. Toimialojen ansaintalo-giikan ja työnteon muo-tojen muuttuessa johta-miskyvyykkyydet ovat suuressa murroksessa. Kuinka johdetaan strate-giaa ja ennakoidaan tule-vaisuuden osaamistar-peita nopeasti muuttu-vassa maailmassa?

O saamisen johtamisen tutki-muksesta sen eri konteksteis-

sa puuttuu perusteellinen keskus-telu ennakointiprosessista. Lisäksi yksilöt on usein unohdettu strate-gisista viitekehyksistä. Ennakoinnin avulla voidaan yrityksessä kuitenkin tunnistaa tulevaisuudessa avautu-via liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää innovointia ja strategi-an toteutumista osana arjessa teh-tävää työtä.

Ennakointi osana strategista päätöksentekoa

Tutkimusten mukaan strategian to-teutuminen on harvinaista ja tavoit-teita ei aina muisteta, saati ymmär-retä. Entä kuinka sitoutuminen stra-tegisiin tavoitteisiin on varmistettu, jos niihin tarvitaan yhteistyötä ja palkitseminen on kytketty yksilölli-siin kannustimiin?

Ennakointimenetelmiä hyödyn-tämällä voidaan fasilitoida organi-saatiossa käytävää jatkuvaa strate-giakeskusteluprosessia niin, että se muuttuu ymmärrettäviksi arjen teoiksi. Näin strategiaa ei tarvitse erikseen ”jalkauttaa” johdolta työn-tekijöille. Jalkauttamisen sijaan en-nakointiprosessiin ja strategiakes-kusteluun osallistumalla jokaisella on mahdollisuus peilata mahdolli-sia tai mahdottomiltakin vaikutta-via tulevaisuuksia omaan työhön ja

AKTIVISTIEN NÄKÖKULMIA TIETOJOHTAMISEENTässä itsenäisten artikkeleiden kokonaisuudessa Tietoasiantuntijat ry:n jäsenet avaavat omaa näkökulmaansa tietojohtamiseen. Kussakin artikkelissa käsitellään kirjoittajan valitsemaa osateemaa, jonka he kokevat itselleen läheiseksi.

siinä kohdattuihin haasteisiin. En-nakoimalla voidaan myös nostaa valmiuksia kohdata odottamatto-mia yllätyksiä, joita tulevaisuus tuo tullessaan.

Ydinosaamiset ovat kilpailukyvyn lähde

Organisaation ydinosaamiset mää-rittävät organisaation toiminnan mahdollisuudet nyt ja tulevaisuu-dessa. Jotta toimintaympäristön muuttuessa syntyvät uudet mah-dollisuudet innovaatioihin ja kilpai-lukykyloikkiin havaitaan ajoissa ja jotta työllä voidaan tuottaa lisäar-voa liiketoiminnalle sekä vaikuttaa uudistumiskykyyn, tarvitaan stra-tegian ja ennakoinnin ymmärtä-mistä. Johtotason päätöksenteossa tarvitaan laajaa asiantuntemusta, useista eri näkökulmista. Tässä on avuksi tarvittavan tiedon hankin-nan sekä kerätyn tiedon tulkinnan ja ymmärtämisen fasilitointi vuo-rovaikutteisessa ennakointiproses-sissa, jotta varmistetaan organisaa-tion toiminnan oikea suunta. Mata-lassa organisaatiossa itseohjautuvat tiimit pystyvät ketterästi ja yhteis-toiminnallisesti päättämään tarvit-tavista toimenpiteistä. Näin johdon tehtäväksi jää tarvittavan osaami-sen varmistaminen ja linjaaminen organisaation tavoitteiden mukai-sesti.


Strategic intent alignment with individual intent in the process of competence foresight (Adibe, 2015).

Yksilön osaamisen ja oppimisen kytkeminen organisaation tavoitteisiin

Osaamisen kehittäminen jakautuu yksilö- ja organisaatiotasolle. Or-ganisaatiossa ei voi olla osaamista ilman yksilöitä. Toisaalta vasta or-ganisaatiotasoisina ydinosaamisi-na ja toiminnan tuloksena yksilöi-den osaaminen tuottaa sitä lisäar-voa, jolla yritys erottuu markkinoil-la. Tämä ydinosaamisesta syntyvä kilpailukyky määräytyy suhteessa toiminnan kyvykkyyteen eli strate-giassa onnistumiseen.

Organisaation ydinosaamistar-peiden tunnistaminen ja yhdistä-minen yksilöllisiin osaamisiin on osaamisen kehittämisen lähtökoh-ta. Osaamista on tutkittu paljon eri tieteenaloilla ja sen määrittelemi-nen asiayhteydestä riippuen vaihte-lee. Boyatzis (2008) kuvaa yksilöllis-tä osaamista kyvyksi tai pätevyydek-si, joka rakentuu tiedoista, taidoista ja käyttäytymisistä, jotka ovat järjes-täytyneet toiminnan taustalla ole-van ”aikeen” ympärille. Tätä voidaan kutsua myös ihmisen sisäiseksi mo-tivaatioksi tai intohimoksi, joka oh-jaa toimintaa ja oppimista.

Jotta ydinosaamiset voivat uu-distua, tulee organisaatiossa voi-massaolevia ennakkokäsityksiä tarkastella säännöllisesti. Skenaa-riotyöskentelyn avulla voidaan

tuottaa yhteisiä, jaettuja kuvia tu-levaisuudesta ja rakentaa näin si-toutuneisuutta valitun, yhteisen tulevaisuuden toteuttamiseen tun-netasolla. Ennakoinnilla luodaan siis muisto tulevaisuudesta, joka laajentaa ymmärrystä. Ihmisaivo-jen kyky varastoida (tulevaisuu-den)muistoja kuvina mahdollis-taa tulevaisuutta koskevia signaa-

lien vastaanottamisen ja vaihtoeh-toisten tulevaisuuksien kuvittele-misen.

Strategian kytkeminen organisaation osaamiseen

Organisaation toiminnan taustalla olevan strategisen aikeen tehtävä-nä on fokusoida organisaation huo-miota ja toimia kaikkia organisaa-

AKTIVISTIEN NÄKÖKULMIA TIETOJOHTAMISEEN


tiotasoja yhdistävänä ja energisoiva-na yhteisenä tarkoituksena. Strategi-sen toiminnan suuntaaminen esimer-kiksi positiivisen psykologian avulla tarjoaa keinon vahvuuksien rakenta-miseen ja luovuuden ruokkimiseen mahdollisuuksien muodossa, kun ymmärretään organisaation jäsenten tapa suunnata huomiotaan ja jäsen-tää ajatteluaan.

Osaamisen johtamisen keskeise-nä tavoitteena voidaan pitää yksilön osaamiseen ja toimintaan vaikuttavan aikeen luoman energian ja organisaa-tion toimintaa ohjaavan strategisen aikeen linjaamista keskenään strategi-an toteutumiseksi. Tätä tavoitetta tu-kee osaamisen ennakointi, jossa stra-tegisen vuoropuhelun ja hiljaisten sig-naalien tulkinnan avulla luodaan ske-naarioita ja tulevaisuuskuvia, joiden avulla organisaation yhteisen tavoit-teen ja sitä tukevien näkemysten jat-kuva kommunikointi on vuorovaikut-teinen, jatkuva prosessi. Ennakoinnil-la voidaan vahvistaa elävää strategiaa, kun ennakointi on nivottu yhteen or-ganisaatiossa käynnissä olevien oppi-misprosessien kanssa.

Parhaimmillaan yksilöiden innos-tus ja osaaminen saavat yhteisen pon-nistelun tuloksena aikaan uusia tule-vaisuudessa tarvittavia ydinosaami-sia ja organisaatiossa kehitetään uusia palveluita, tuotteita tai käytänteitä, jotka luovat uutta kilpailukykyä. Innovaatiot johtamisessa lähtevät ihmisistä, heidän toiminnastaan, tah-dostaan ja osaamisestaan. Se, kuin-ka tietoa ja osaamista organisaatiois-sa hyödynnetään arjen toiminnassa ratkaisee lopputuloksen.

Artikkeli perustuu Pia Adibe pro graduun osaamisen ennakoinnista, josta löytyy artikkelissa käytetyt lähteet.

PIA ADIBE on kauppatieteiden maisteri Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakor-keakoulun tietojohtamisen maisteriohjelmasta; Tietoasiantuntija-lehden toimittaja ja projekti-päällikkö, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat ennakointi sekä aineettoman pääoman, osaamisen ja viestinnän luomat mahdollisuudet, nyt ja tulevaisuudessa.

Adibe, Pia (2015). Competence foresight: linking the identification of HR competences and competence management alignment with business stra-tegy. Master’s Thesis. Knowledge Management. Lappeenranta University of Technology, LUT School of Business.

Pro gradussa tutkittiin osaamisen ennakointia osana liiketoimintastrategi-an mukaista osaamisen johtamista. Tutkimustulokset osoittivat puutteita case-yrityksen strategisessa johtamisessa ja henkilöstöjohtamisen (HR) yhdistämisessä liiketoimintastrategiaan. Tärkeimmät tunnistetut, tarvittavat HR-osaamiset olivat liiketoiminnan ymmärtämisen lisääminen ja muutoksen mahdollistaminen. Tutkimus tuotti osaamisen johtamisen kokonaismallin, jossa henkilöstöammattilaiset toimivat strategisina muutosagentteina yritysennakoijan roolissa yrityksen keskiössä fasilitoiden osaamisen enna-kointia ja osaamisen kehittämistä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Näin he herkistyvät tunnistamaan mahdollisuuksia ja edistävät organisaation ketteryyttä ja uudistumista lisääntyvän liiketoimintaymmärryksen avulla.


E nnakointi ymmärretään tavan-omaisesti toiminnaksi, jon-

ka aikahorisontti lasketaan vuosis-sa ja vuosikymmenissä. Pitkälle tu-levaisuuteen katsomista tarvitaan, jotta ihmiset ja organisaatiot voivat tehdä tässä ajassa fiksuja päätöksiä. Ennakointi ei ole pelkästään tulevai-suuteen valmistautumista. Kysymys on myös tulevaisuuteen vaikuttami-sesta. Ajassa tehdyillä ratkaisuilla on yhteytensä siihen, mitä tulevaisuu-dessa tapahtuu.

Tulevaisuus yllättää

Mitä pidemmälle ennakointi suun-tautuu, sitä todennäköisempää on, että tulevaisuus yllättää. Tämän sa-nominen ei tarkoita, etteikö myös lähitulevaisuuteen liity epävar-

muutta. Voimme olettaa, muttem-me tiedä, mitä huominen tuo tul-lessaan. PayPalin perustajiin kuulu-va Peter Thiel on kuvannut tulevai-suuden arvaamattomuutta osuvas-ti huomauttamalla, että ”toivoimme lentäviä autoja, mutta saimme 140 merkkiä”. Tieteiselokuvien lentävät kulkupelit ovat edelleen fiktiota, sen sijaan voimme jakaa ajatuksiamme tuntemattomille kanssaihmisillem-me älypuhelinsovelluksen avulla.

Tietokoneiden laskentatehojen nopea kasvu on merkinnyt uusia mahdollisuuksia asioiden, ilmiöi-den ja tapahtumien analysoinnille ja ennakoinnille. Seuraukset heijastu-vat laajalle. MIT:n Digital Business Centerin Michael Schrage ennakoi Harvard Business Review-lehdes-

TEKSTI: HARRI JALONEN

Myös lähelle kannattaa katsoa

Ennakointi ei ole pelkästään tulevaisuuteen valmistautumista. Kysymys on myös tulevai-suuteen vaikuttamisesta. Ajassa tehdyillä ratkaisuilla on yhteytensä siihen, mitä tule-vaisuudessa tapahtuu.

Toivoimme lentäviä autoja, mutta saimme 140 merkkiä.

sä, että ihmisten käyt-täytymisen datapohjai-nen analysointi saattaa syrjäyttää merkittävän osan nykyisestä pieniin laadullisiin aineistoi-hin ja/tai laajoihin ky-selyaineistoihin perus-tuvasta akateemisesta

tutkimuksesta. Sen sijaan, että ih-misiltä kysyttäisiin, mitä mieltä he ovat asioista tai miten he käyttäy-tyvät erilaisissa tilanteissa, tavoit-teena on mielipiteiden ja käyttäy-tymisen paljastaminen yhdistele-mällä eri järjestelmiin tallentunut-ta dataa.

Datavallankumous on merkin-nyt yrityksille uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia. Älypuhelinten ke-

Hyvällä analyytikolla pitäisi olla vähintään 20, mielummin 40 erilaista analyysimenetelmää.


Analyysityö on yksi mielenkiin-toisimmista, vaikeimmista ja

kompleksisimmista tehtävistä, joita yrityksessä tehdään. Vaikka erilaiset tiedonhakuun, datalouhintaan ja big dataan liittyvät ohjelmistot ovat ke-hittyneet ja helpottavat datan ja in-formaation käsittelyä, ei samaa voi sanoa analyysimenetelmistä.

Tässä vaiheessa on varmaan syytä määritellä mitä tarkoitetaan analyy-simenetelmillä. Analyysimenetelmät ovat malleja joilla organisoidaan, ar-vioidaan ja tulkitaan informaatiota. Tämä tarkoittaa sekä kvantitatiivis-ta että kvalitatiivista informaatiota ja

dataa. Mallit taas tarkoittavat tiet-tyä menetelmää, jota käytetään kun muutetaan data tai informaatio nä-kemyksiksi joita päätöksentekijät ei-vät voi ohittaa. Analyysillä ei siis täs-sä artikkelissa tarkoiteta yhteenvetoa menneistä tapahtumista tai pylväs-diagrammia uutisaiheiden lukumää-rästä vaan käytössä on aina jokin me-netelmä eli malli.

Analyysit ovat • Systemaattisia menetelmiä jotka

AUTTAVAT strukturoimaan ajat-teluasi

• Ne EIVÄT johda automaattisesti tu-lokseen

• Ne EIVÄT korvaa intuitiota tai maalaisjärkeä

Pelkkä tieto ei ole yri-tyksen menestyste-kijä vaan se, miten tie-toa osataan käyttää ja hyödyntää. Tämä ei ole mahdollista ilman ana-lyysia. Tässä kerrotaan analyysimenetelmistä kilpailukykyanalyyti-kon työkaluina.

räämä paikkatieto, yhteisösivustoilla jaetut sisällöt, internetin selaushistoria, erilaiset rekisterit ja julkisissa tiloissa olevat liike-tunnistimet muodostavat paletin, joka an-taa yrityksille ennennäkemättömät mah-dollisuudet ennakoida asiakkaiden tarpeita. Joskus jopa ennen kuin asiakkaat ovat niis-tä itse tietoisia.

Reaaliaikaisuutta lähestyvä ennakointi kaipaa tekniikan apua

Kun ennakoinnin aikahorisontti rajataan se-kunteihin, minuutteihin, tunteihin tai kor-keintaan päiviin, ajassa tehtyjen päätösten ja tulevan ajan välinen suhde muuttuu konk-reettiseksi. Selvää on, että reaaliaikaisuutta lähestyvä ennakointi ei onnistu ilman asian-mukaista tietotekniikkaa. Erityisen tärkeä rooli on koneoppimisella. Koneoppimisel-la tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koos-tuu automaattisesti asioita oppivista algo-ritmeista, tietokonesovelluksista ja –järjes-telmistä. Koneoppimista sovelletaan nykyi-sin jo monilla aloilla. Ääriesimerkkinä auto-matisoitu osakekauppa, jossa millisekuntien aikana tehtävät päätökset perustuvat näke-myksiin, joita tietokoneet muodostavat ana-lysoituaan suuria datamääriä.

Tavallisille ihmisille koneoppiminen nä-kyy selkeimmin markkinoinnin personoitu-misena. Facebook, Twitter, Youtube ja muut internetin jättiläiset ovat hyödyntäneet ko-neoppimista jo pitkään. Yksikään markki-nointiviesti Facebookin datavirrassa ei ole sattumaa, vaan algoritmien tekemä valinta, joka perustuu käyttäjien verkkokäyttäyty-misestä kerätyn datan analysointiin.

Vaikka koneoppiminen ei teekään ko-neesta ihmistä, koneoppimista hyödynne-tään yhä useammin myös tehtävissä, joi-den on perinteisesti ajateltu kuuluvan ih-misille. Kone ei tunne kuten ihminen, mut-ta kone voi silti oppia tunnistamaan tuntei-ta. Esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjä voidaan nykyään luokitella automaattisesti positiivisia, neutraaleja tai negatiivisia tun-teita ilmentäviksi. Uusimmissa tutkimuksis-sa on osoitettu, että tämän sävyanalyysik-si (sentiment analysis) kutsutun tekniikan osumatarkkuus vaihtelee 80–90 prosentin välillä. Sävyanalyysi ei poista verkon vihapu-

Elefanttikin syödään pala kerrallaan, sama filosofia pätee myös tulevaisuuden tekemiseen.

hetta eikä tuki trollien suita, mutta sen avulla negatiivisten ilmiöiden tunnista-minen on melko helppoa. Varovaisen arvion mukaan netin yhteisösivustoil-la jaetaan päivittäin miljardeja viestejä. Erityisesti kuluttajabisneksessä muka-na olevan yrityksen näkökulmasta niitä jollakin tavalla koskevien viestien mää-rä on todennäköisesti niin suuri, että viestien karkeakin analysointi ilman tietokoneiden apua on mahdotonta.

Mitä parempi ymmärrys sitä paremmat mahdollisuudet onnistua

Olipa kysymys koneiden suorittamasta tunteiden tunnistamisesta tai markki-noinnin personoinnista, ennakoinnin näkökulmasta kysymys on ajassa teh-tävien valintojen räätälöimisestä reaa-liaikaisen tiedon pohjalta. Perusperi-aate on yksinkertainen: mitä parempi ymmärrys siitä, mitä kulloinkin on ta-pahtunut, sitä paremmat ovat mahdol-lisuudet tehdä ratkaisuja, jotka myös realisoituvat lähitulevaisuudessa toi-vottuina asioina.

Kiistämättä pidemmälle tulevaisuu-teen kohdistuvan ennakoinnin välttä-mättömyyttä, organisaatioiden on syy-tä katsoa myös lähelle. Internetin yh-teisösivustojen systemaattista analy-sointia voidaan hyödyntää esimerkik-si asiakaskokemusten parantamises-sa, asiakaspoistuman ehkäisemisessä, asiakastarpeiden tunnistamisessa, kil-pailijaseurannassa ja erilaisten trendi-en havaitsemisessa. Lähelle katsomi-nen ei ole pidemmälle suuntautuvan ennakoinnin vastakohta, vaan sitä täy-dentävä näkökulma. Elefanttikin syö-dään pala kerrallaan, sama filosofia pä-tee myös tulevaisuuden tekemiseen.

Kirjoittaja on tietoja innovaatiojohtamiseen perehtynyt filosofian tohtori ja yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa.


rään liittyy tämän artikkelin alaot-sikko: Analyysimenetelmät com-petitive intelligence analyytikon – eli kilpailukykyanalyytikon työka-luina. Analyysien johtopäätösten pitää palvella strategista ja usein myös taktista päätöksentekoa. Jos pelkät numerot riittäisivät strategi-seen päätöksentekoon, kaikki suo-malaisten yritysten strategiat olisi-vat menestystarinoita. Samoin jos kilpailijat toimisivat samoin kuin it-se toimisit olisi taktinen päätöksen-teko todella helppoa ja yritysten kil-pailukyky huipussaan.

Faktat, oletukset, hypoteesit ja spekulaatiot käyttöön

Analysoinnissa käytetään hyväk-si sekä faktoja eli evidenssejä että oletuksia. Faktat ovat niitä jotka tie-detään varmasti tapahtuneen, joko numeerista faktaa tai uutisaineis-ton suodattamaa menneisiin tapah-tumiin liittyvää faktaa. Oletukset ovat oletuksia, eikä niistä saisi tulla faktaa vaikka kuinka niihin uskoi-simme. Analysoinnin johtopäätök-

TEKSTI: AILA VAPAAOKSA

Analyysi työn ihanuus ja kurjuus

Ei riitä, että yrityksessä tiede-tään trendit, pitää myös tietää, millä nopeudella ja miten ne vai-kuttavat yrityksen toimintaym-päristöön, kilpailutilanteeseen, asiakkaisiin ja tuotteisiin.

• Ne EIVÄT luo näkemystä• Ne EIVÄT ajattele puolestasi

Analyytikon työkalupakki

Analyysimenetelmien käyttämises-tä huolimatta blind spots eli kuol-leet kulmat ovat mahdollisia. Ne liit-tyvät usein kilpailutilanteeseen, jos-sa joko ali- tai yliarvioidaan kilpai-lijoiden kyvykkyydet tai arvioidaan väärin millä toimialalla itseasiassa ollaan. Ne voivat myös liittyä histo-riallisiin seikkoihin eli asioihin joita pidetään muuttumattomina tai yri-tyksen sisäisiin tabuihin ja oletuk-siin, joita yrityksessä ei pidä eikä saa haastaa.

Analyysit voivat liittyä makro-ympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin, liiketoimintaympäris-töön, teollisuuden rakenteeseen, kilpailukykyyn ja kilpailijoihin, asi-akkaisiin, tuotteisiin ja kuluttajiin. Hyvällä analyytikolla pitäisi olla hal-lussa vähintään 20, mielummin 40 erilaista analyysimenetelmää; sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Tähän analyysimenetelmien mää-

set muodostuvat faktoista ja oletuk-sista. Koska vain elokuvissa ja ame-rikkalaisissa poliisisarjoissa faktat ja oletukset osoittavat yhteen suun-taan otetaan avuksi hypoteesit, joita testataan faktojen ja oletusten avul-la. Tähän liittyy se otsikon analyy-sityön ihanuus ja kurjuus: analyysi-työhön liittyy aina epävarmuutta,

jota joskus voidaan vähentää las-kemalla analyysin johtopäätöksil-le todennäköisyyksiä. Useimmiten epävarmuus on vain hyväksyttävä ja luotettava käytettyihin analyysi-menetelmiin.

Yritysten kilpailukyky para-nee, kun ne pystyvät toimimaan paremmin ja notkeammin kuin kil-

Kilpailukykyanalyytikon perustyökalut


pailijansa. Tähän tarvitaan tuoteke-hityksen, markkinoinnin ja myyn-nin lisäksi hyvää analyysiosaamista, kykyä olla edellä kilpailijoita. Liike-toimintastrategistit, markkinatut-kijat ja analyytikot kiinnittävä eni-ten huomiota dataan ja laiminlyö-vät kovan työn analysoida ja speku-loida käyttäytymistä. Yrityksissä ei välttämättä työskentele kovinkaan monta analyytikkoa. Saattaa olla yk-si competitive/market/ intelligence manageri tai tietojohtaja verkostos-saan eri yksiköissä tai funktioissa toimivia analyytikkoja, joiden osaa-mistaso vaihtelee suuresti. Varsin-kin isoissa yrityksissä saattaa toi-mia oma intelligence-yksikkö, jos-sa työskentelee useita analyytikkoja. Se miten systemaattisesti tai laajas-ti eri analyysimenetelmiä käytetään riippuu yrityksestä.

Pelkkä tieto ei riitä

Olen törmännyt tapaukseen, jos-sa johto ei uskonut, että analyysi-menetelmillä tai niiden osaamisel-la olisi mitään arvoa lisäävää käyt-töä. Sen mielestä asiat pystyy hoi-telemaan päättelemällä kunhan tar-peeksi dataa on käsillä. Tällä hetkellä monissa yrityksissä vannotaan data-analyytikkojen eli data scientistien nimeen, mutta pääpaino heidän osaamisvaatimuksissaan liittyy koo-din ja koodauksen osaamiseen eikä niinkään taitoihin analysoida tu-loksia päätöksentekoa varten. Pelk-kä tieto ei ole yrityksen menestys-tekijä vaan tiedon käyttö ja se ei ole mahdollista ilman analyysia. Hyvä strategia tarkoittaa, että tuntee pait-si liiketoimintaympäristönsä myös kilpailijansa HYVIN.

Analyysimenetelmät tai niiden määrä ei ole itsetarkoitus mutta

mitä laajempi menetelmäpaletti on käytössä, sitä paremmat ovat mah-dollisuudet vastata niihin kysymyk-siin, joita päätöksentekijät esittävät.

Yrityksillä on nykyään valtavat haas-teet. Yrityksen pitää olla jatkuvas-ti innovatiivinen ja valmis muutok-

siin. Sen pitää ol-la jatkuvasti kil-pai lukykyinen. Jotta tämä olisi mahdollista, sen pitää hyödyntää tehokkaasti ole-massa olevaa tie-

toa. Ei riitä, että yrityksessä tiede-tään trendit, pitää myös tietää, mil-lä nopeudella ja miten ne vaikutta-vat yrityksen toimintaympäristöön,

Analyytikot kiinnittävä eniten huomiota dataan ja laiminlyövät kovan työn analysoida ja speku-loida käyttäytymistä.

Analyysimenetelmät ryhmiteltynäAnalyysimenetelmiä on kymmeniä, mutta esimerkinomaisesti luetteloin tässä sen mini-min eli noin kaksikymmentä:• Makroympäristön analysointiin yleisin käytetty menetelmä on PESTE tai SLEPT tai

PESTEL tai STEEP miten sitä vain haluaa kutsua. Siinä analysoidaan makroympäris-töön liittyvät poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset sekä teknologiaan ja ympäristöön liit-tyvät tekijät. Apuna tässä on hyvä käyttää Metatrendi-, Megatrendi- ja/tai Trendiana-lyysia. Johtopäätöksiin päästään vaikutusanalyysia, vaikkapa trendiverkkoanalyysia hy-väksikäyttäen. Tulevaisuuden ennakointia voi selvittää Progression Curve filttereillä ja lopulta Skenaarioanalyyseilla.

• Skenaarioanalyysit voidaan suorittaa monella tavalla: kvantitiivisten ekonometristen mallien avulla, intuitiivisena menetelmällä, delphi- menetelmällä tai cross-impact ana-lyysinä, joka etsii riippuvuuksia erilaisten tulevaisuuden tekijöiden välillä. Lopputulok-sena on useita skenaarioita joita voidaan sitten käsitellä joko deduktiivisesti tai induk-tiivisesti.

• Markkinoiden koon arviointi on melko yleinen analysointitehtävä. Siihen on käytös-sä kuusi päämenetelmää: 1) Demografia top-down 2) Alhaalta-ylös 3) Toimijoiden liike-vaihdot 4) Samankaltaiset markkinat 5) Sekundaariset markkinat ja 6) Haastattelutut-kimus. Markkinoiden mittaamisessa ja kysynnän ennustamisessa tilastotieteeseen liit-tyvät menetelmät toimivat apuna, korrelaatioanalyysi ja regressioanalyysi esimerkkei-nä. Markkinoiden analyysiin liittyy seurantaa siitä mitä tapahtuu markkinoilla ja mi-ten shokkeihin tai muutoksiin siellä pitäisi pystyä reagoimaan. Tässä hyvänä apuna on LinchPins-analyysi joka pakoittaa analyytikon käymään läpi kaikki annetut oletukset ja vaihtoehtoiset ratkaisut.

• Teollisuuden rakenteiden ja kilpailukyvyn analysointiin tunnetuin menetelmä eli malli on SWOT-analyysi. Sen suosio on käsittämätön ottaen huomioon, miten huono se analyysi-menetelmänä on. Ulkoiset Opportunities ja Threats voidaan analysoida monella muulla paljon käyttökelpoisemmallakin tavalla enkä ole nähnyt montaakaan SWOT- analyysia, jossa Strength tai Weaknesess käsittelisi yrityksen vahvuuksia todenmukaisesti ilman tabuja tai optimismia liittyen omiin kykyihin ja vähättelyä liittyen kilpailijoiden kykyihin. SWOTin saa toimimaan mutta se vaatii todella syvää analyysiosaamista ja kokemusta. Se sopii hyvin järjestämään olemassa olevaa tietoa ja uskomuksia tietyllä tavalla. Kuten intiaanien sadetanssi, jossa tehdään tietyt kuviot ja uskotaan haluttuun lopputulokseen. Muita kilpailukyvyn analysointiin liittyviä menetelmiä on esimerkiksi SCP Framework (Structure-Conduct-Performance). Sitä käytetään ymmärtämään toimijoiden – eli kilpai-lijoiden – käyttäytymistä ja ulkoisten shokkien vaikutusta. Kuuluisa Porter 5-Forces on check-lista kilpailukyvyn analysointiin ja analyysin alku, josta voi jatkaa esimerkiksi Com-peting Hypothesis-analyysiin testaamaan kysymyksiä joita Porter 5-F luo. Näiden kvali-tatiivisten analyysien lisäksi voi käyttää kvantitatiivisia menetelmiä kuten Industry cost curves tai ROCE Tree-analyysi.

kilpailutilanteeseen, asiakkaisiin ja tuotteisiin. Tässä intelligence-ana-lyytikko tai -yksikkö on avainase-massa, jos sillä on ammattitaitoa ja kykyä hyödyntää mahdollisim-man monia erilaisia analyysimene-telmiä.

Kirjoittaja on freelancer ja tekee markki-natutkimuksia sekä analyyseja. Hän myös kouluttaa analyysimenetelmien käyttöön. Hän on työssään todennut eri analyysime-netelmien voiman paitsi johtopäätöksien muodostamisessa myös tulosten kommu-nikoinnissa.


Hauskan oppimisen vallanku-mouksesta sekä kuvitelmi-

en ja unelmien voimasta todel-lisuutemme rakentajina on kir-joittanut Lauri Järvilehto. Hänen uusin teos käsittelee intuitiota päätöksenteossa: ”The Nature and Function of Intuitive Thought and Decision Making” on vastikään jul-kaistu Springerin kirjasarjassa. Sain sen käsiini Kansalliskirjastosta. Da-niel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow -kirjasta tutut Systeemit 1 ja 2 täydentyvät Järvilehdon uu-dessa teoksessa Systeemillä 3 – ym-päristön vaikutuksella ajatteluun. Järvilehdon mukaan ajattelu on siis tietoisen ja tiedostamattoman mielen sekä ympäristön prosessien rajankäyntiä. Ilokseni sain tuotte-liaan mestariajattelijan haastatelta-vakseni. Halusin kuulla, kuinka hän itse ajattelee käytännössä.

Ajattelun ammattilainen, Lightneer Lauri Järvilehto pyrkii elämään kuten opet-taa. Ajattelun ajattelusta väitellyt Filosofian Aka-temian perustaja, yrit-täjä, filosofi ja tietokirjai-lija sanoo hyödyntävänsä intuitiotaan valinta- ja pää-töksentekotilanteissa poh-timalla, miltä päätös tun-tuu ja analysoimalla, mistä tunne voi johtua. Hän on myös tieteellisesti tutkinut päätöksentekomekanis-meja.

Hyödynnätkö intuitiota päätöksenteossasi?

Mitä ajattelu on?– Mieli jakautuu erilaisiin osajär-jestelmiin, joista kukin käsittelee monenlaisia prosesseja. Mielen yti-messä on tietoisuus, joka on erään-lainen prosessien keskuspiste. Tie-toisuus puolestaan realisoituu työ-muistissa (Systeemi 2), joka pystyy käsittelemään vain muutaman pro-sessin kerrallaan. Tätä tukevat laa-jat tiedostamattoman mielen (Sys-teemi 1) prosessit. Lisäksi mielen toimintaan vaikuttavat myös suo-raan ympäristön (Systeemi 3) pro-sessit: esimerkiksi kirjoittamalla voi kohdentaa ajattelua; tai esimerkiksi ahdistavat valokuvat seinällä voivat muuttaa tunnetilaa rajusti. Kaikki kolme systeemiä muodostavat yh-teenkietoutuneen kokonaisuuden, joka määrittelee sen, minkälaisis-ta asioista olemme kulloinkin tie-toisia.

TEKSTI: PIA ADIBE


Kuinka intuitio/alitajuinen ajattelu näkyy sinun elämässä-si? Onko sinulla käytännön esi-merkkejä ”asioiden loksahta-misesta paikoilleen”? – Pyrin “elämään niin kuin opetan”. Usein tulee tilanteita, joissa järki sanoo yhtä ja intuitio toista. Jos koen, että minulla pitäisi olla riittävät perusteet intuition toimivuudelle, seuraan sitä. On myös esimerkkejä, joissa intuition tutkiminen on informoinut minua toi-sin päin. Viime vuonna lähdin järjestä-mään yhtä isoa tapahtumaa, ja tiedos-tamaton mieleni viestitti, että älä tee sitä. Tunnistin kuitenkin, että kyse oli tapahtuman suuruudesta johtuva pel-koreaktio ja toimin tiedostamatonta impulssiani vastaan, lopulta hyvin tu-loksin. Tämä erottelu opittuihin ja syn-nynnäisiin tiedostamattomiin proses-seihin on ollut minulle todella arvokas myös käytännössä.

Kuinka harjoitat intuition hyö-dyntämistä / tunnistamista? – Pyrin miettimään valinta- ja pää-töksentekotilanteissa, miltä päätös tuntuu ja analysoimaan, mistä tunne

A fast and frugal decision tree for using intuition. Järvilehto, L. (2015). The Nature and Function of Intuitive Thought and Decision Making. SpringerBriefs in Well-Being and Quality of Life Research, Springer International Publishing AG Switzerland. Published with Järvilehto’s permission.

kopohjaiset ajattelumallit. Tällä het-kellä mallinnukset keskittyvät enim-mäkseen neuronien ja synapsien vä-lisiin suhteisiin ja aksonien ja den-driittien rakenteellisiin funktioihin. Tähän tulee lisäksi satakunta välittä-jäaineiden aiheuttamaa kemiallisten reaktioiden funktiota mukaan... Te-kee nöyräksi, kuinka vähän vielä tie-dämme aivojemme toiminnasta.

En usko, että tulemme lähitulevai-suudessa näkemään aidosti kognitii-vista tekoälyä.

Edistätte Filosofian Akatemias-sa tieteen ja tutkimuksen tu-losten hyödyntämistä käytän-nössä. Mitä hyötyä ja mitä hait-taa näet tieteen popularisoin-nissa? – Hyötyä on paljonkin. Suuri osa tie-teen tuloksista jää tällä hetkellä hyö-dyntämättä, kun niitä eivät ymmärrä kuin muutamat asiantuntijat. Pieleen popularisointi voi puolestaan mennä, kun vedetään liikaa mutkia suoriksi. Tyypillistä tämä on esim. self help -kirjallisuudessa, jossa otetaan joku yksittäinen tutkimustulos ja yleiste-tään se. Kun viitataan tieteeseen, lu-kijalle syntyy käsitys tuloksen uskot-tavuudesta, vaikkei väittämää voida välttämättä lähteellä oikeasti perus-tella. Samaten myös ihan tieteellises-sä kirjallisuudessa on yleistynyt “neu-robabble”, eli selitettään asioita jollain aivotutkimuksen tuloksella, vaikkei ymmärretä alkuunkaan, miten aivot oikeastaan toimivat.

Joskus tulevaisuus yllättää?– Halusimme lentäviä autoja, mutta saimme Twitterin. Eli mielikuvamme tulevaisuudesta ovat hyvin monenlai-sia, ja joskus tulevaisuus yllättää ja jos-kus se yllättää sillä, miten tavallinen se on. Eli 2025 voi hyvin olla, että eläm-me virtuaalitodellisuuksissa puolen aikaa, mutta syömme silti kaurapuu-roa ja luomme talvisin lunta. Tai kään-täen, voi olla, että töllötämme yhä te-levisiota, mutta syömme ravinnepir-telöitä ja lumenluonnin hoitavat robo-tit. Tuloillaan on valtava määrä mullis-tuksia, mutta mitkä niistä lopulta to-teutuvat on yhä aika sumeaa.

voi johtua. Jos tunnistan, että se on peräisin opituista tiedostamattoman mekanismeista, seuraan tuntemusta. Muussa tapauksessa jatkan analyytti-sellä ajattelulla

Mitä tietoisuus sinulle merkit-see? – Tietoisuus on toiminnan keskuspis-te, eräänlainen tarkkailija ja valitsija.

Ihminen vs. Kone? – Watson on todellinen insinööritai-don näyte: koodipätkiä, jotka pysty-vät ymmärtämään luonnollista pu-hetta ja kykenevät itse oppimaan. Ajattelun korrelaatit ovat kuitenkin aivoissa tapahtuvia sähkökemiallisia reaktioita. Niiden mallinnus Watso-nin tyyppisillä tekoälyrakenteilla si-sältää riskin, että kuvasta jää vielä iso osa todellista funktionaalisuutta pois. Digitaalinen mallinnus ajatte-lusta hukkaa aika paljon dataa ja sitä sumeutta, mitä ajatteluprosessien or-ganisointiin aivoissa liittyy. On toki mahdollista, että kvantti-laskenta-mallit pystyvät jossain vaiheessa si-muloimalla mallintamaan neuroverk-


V iime vuosina Suomessakin on keskustelu aktiivisesti näyttö-

perusteisen päätöksenteon mahdol-lisuuksista ja rajoista, sekä näyttö-lähtöisen päätöksenteon ideaalin ja arvoperusteisen johtamisen käytän-nön jännitteistä ja törmäyskohdista.1

Tieto monipuolisesti käytössä

Keskustelua on julkisuudessa käyty muun muassa tutkimustiedon tar-koitushakuisesta käytöstä, tutkijoi-den näkemysten huomiotta jättämi-sestä tai väheksymisestä ja päätök-senteon tietopohjan prosessien laa-dusta ja avoimuudesta. Perinteisen tutkimustiedon rinnalla myös arvi-ointi- ja ennakointitieto on nostettu esille osana tietotuotantoa, jolla toi-

1 Ks. esim. TULEVAISUUSVALIOKUN-NAN MIETINTÖ 1/2014 vp: Valtioneuvos-ton tulevaisuusselonteko: kestävällä kas-vulla hyvinvointia, “Näyttöperusteisuus päätöksenteossa: tiede- ja tutkimuspe-rusteisuudesta tekemisen demokrati-aan?”, Lähteenmäki-Smith, Kaisa & Kui-tunen, Soile (2015) in Virtanen, Stenvall ja Rannisto (eds.) Tiedolla johtaminen, teoriaa ja käytäntöjä, Tampere Universi-ty Press.

TEKSTI: KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH

Näyttöä, tietoa vai näkemystä?Tiedolla johtaminen valtioneuvostossa

Julkisen sektorin joh-tamisessa ja toimin-tapolitiikan suunnit-telussa, toimeenpa-nossa ja seurannassa käsitellään valtavia määriä tietoa. Mikä on tämän tiedon rooli, asema ja luonne? Onko se poliittista? Kuka määrittelee mikä on hyväksyttä-vää, relevanttia, hyö-dyllistä tietoa?

mintapolitiikan vaihtoehdoista saa-daan monipuolisempaa kuvaa.

Suomalaiset tutkijat ovat valais-seet kansallisia kipupisteitä ja eri-tyispiirteitä,2 jotka ovat täydentä-neet kansainvälisten analyysien ja kyselytutkimusten tuomaa tietoa päätöksentekijöiden käyttämästä tiedosta ja siihen kohdistuvista odo-tuksista. Erityisesti ajankohtaisuus, merkittävyys ja monikanavaisuus (tietoa on välitetty samanaikaisesti useasta eri kanavasta kuten sosiaa-lisen ja perinteisen median, rapor-toinnin, ohjausryhmätyöskentelyn ja tiedeviestinnän kautta) ovat tut-kimusten käyttöä vahvistavia teki-jöitä, kun taas tutkimustiedon hyö-dyntämisen ongelmat liittyvät usein tulosten ajankohtaisuus- tai välitys-ongelmiin. Nämä tekijät ovat kiin-nittäneet eritystä huomiota tiedon välittämisen käytäntöihin ja tar-peeseen saada tieto päätöksenteki-

2 Esim. Henrik Jussila (2012): Päätöksen-teon tukena vai hyllyssä pölyttymässä? Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käyt-tö eduskuntatyössä.

jöiden käyttöön toimivammin ja no-peammin.3

Suomalainen tutkimusjärjes-telmä on organisoitu tehokkaas-ti tuottamaan päätöksenteossakin tarvittavaa monenmuotoista tie-toa. Valtioneuvoston päätöksen-teossa on pyritty myös eneneväs-sä määrin yhtenäisempiin ja avoi-mempiin käytäntöihin, joilla voi-daan tuoda tutkijakunnalle tiettä-väksi päätöksenteon tietotarpeita, samoin kuin tutkimus- ja analyy-sitietoa päätöksentekijöille ja val-misteleville virkamiehille toimin-tapolitiikan laadukkaan kehittämi-sen tueksi. Viime vuosina uutena piirteenä valtioneuvoston tietojoh-tamisen ja näyttöperusteisen pää-töksenteon alueella on rakennet-tu systemaattisesti yhä sektorirajat

3 Talbot & Talbot (2014): “Sir Humphrey and the professors: What does Whitehall want from academics?” ja Paul Avey and Michael Desch (2014) What Do Policyma-kers Want From Us? Results of a Survey of Current and Former Senior National Security Decision-makers. International Studies Quarterly, Vol 58 N0 4 (Dec 2014)

Kuva 1


ylittävämpää käytäntöä ja siltaa eri toimijoiden välille. Erityisesti 2014 alkaen toteutettu TEAS-toiminta (tutkimus-, ennakointi-, arvioin-ti- ja selvitys) on pyrkinyt tunnis-tamaan horisontaalisia päätöksen-teon ja politiikkavalmistelun tieto-tarpeita.

Tarvitaan myös uudenlaista vuorovaikutusta

Valtioneuvostonkin piirissä on pu-huttu toimintakulttuurin uudistami-sesta ja olemassa olevien siiloutunei-den käytäntöjen riittämättömyydestä, joka edellyttää sekä tiedon tuottajil-ta, sen käyttäjiltä ja välittäjäorgani-saatioilta uudenlaista vuorovaikutus-ta ja yhteisen ymmärryksen luomista. Tutkimuksen ja päätöksenteossa mer-kityksellisen tiedon tuotannon mono-poli on murtunut ja sen myötä myös tiedeyhteisön asema.

Selvää on, että tieteellisen tiedon ja politiikan rytmit, muodot ja vaikut-timet ovat ratkaisevasti erilaisia. Tut-kimuksissa on todennettu arkikoke-mukseen pohjautuva käytettävissä olevan ajan rajallisuus ja jatkuva ai-kapaine (esim. Jussila, op.cit ja Avey & Desch, op. cit). Politiikassa on vii-me kädessä kyse ideoista, arvoista, ajatuksista, instituutioista ja ihmisis-tä. Päätöksenteon kohteena ovat yh-teiskunnalliset tarpeet ja ratkaisua et-

sivät ongelmat. Tutkimustieto ja tie-teelliselle tutkimukselle pohjautuva näyttö, mutta myös muunlainen tie-to (tulevaisuus- ja ennakointitietoa, arviointi) muodostaa päätöksenteon perusteen muiden joukossa poliittisia päätöksiä tehtäessä. Poliittinen pää-töksenteko on prosessi, jonka keskei-siä osia ovat vuorovaikutus, tulkin-ta ja ymmärryksen tuottaminen eri-laisia tietopohjia hyödyntäen. Luon-nollisesti myös eroavaisuuksien esiin nostaminen ja kärjistäminenkin on osa poliittista prosessia ja tässä tutki-mustiedon moninaisuus heijastaa se-kä tutkimusyhteisön moniäänisyyttä että erityisesti yhteiskunnallisen tut-kimuksen monitulkintaisuutta.

Tieteen ja politiikan erilaiset logiikat

Tiede ja politiikka eivät lähtökohtai-sesti ole samalle logiikalle pohjautu-via. Perinteinen tieteellinen metodi ei aina jätä tilaa tieteenteon sisältä-mien arvovalintojen ja seurauksien huomioimiselle, politiikka taas on lähtökohtaisesti arvovalintoja. Tä-män jännitteen lisäksi julkisen pää-töksenteon kentällä vaikuttaa lukui-sia muita kehityskulkuja, jotka syn-nyttävät omia jännitteitään, jotka voivat osaltaan kehittää sekä hallin-non, päätöksenteon että tutkimuk-sen välisen vuorovaikutuksen toi-

mintamalleja eteenpäin. Aika, jota elämme on täynnä kiperiä ongelmia ja ristiriitaisia valintatilanteita. Tut-kimuksen tehtävä on tarjota riippu-matonta ja laadukasta analyysia vai-keidenkin päätösten perusteiksi ja tueksi, valaisten myös valintojen ja vaihtoehtojen jännitteitä.

Valtioneuvoston TEAS-toiminta on vain pieni osa koko tutkimusra-hoituksesta. Sillä voi parhaimmillaan kuitenkin olla merkittävä katalyytti-vaikutus, se voi tarjota välineitä sillan rakentamiselle. Esimerkkejä sillan ra-kennuspuista ovat päätöksenteon ja tiedontuotannon agendan tuominen yhteiselle kartalle. Tämä liittyy muun muassa kokonaiskuvan muodosta-miseen siitä, millaista tiedontuotan-toa eri yhteiskuntapolitiikan haastei-siin tänään tehdään. Ks. esim. http://customers.mapthese.com/teas-kart-ta. (kuva 2)

Välittäjätoiminto on olennainen osa valtioneuvoston roolia TEAS-toi-minnassa. Tiedon varsinaisten sisäl-töjen lisäksi tiedon muoto, ajoitus ja eri osapuolten välinen ymmärrys ja yhteinen kieli voivat osaltaan auttaa tiedon käytettävyyttä ja saavutetta-vuutta. (kuva 1)

Kirjoittaja työskentelee Valtio neuvoston kanslian Politiikka- analyysiyksikössä.

Kuva 2

Yhdistellään, väitetään, tulkitaan (VN TEAS agenda

ja sen sisällöt)

Tarjotaan välineitä ideoiden ja osaamisen vaihdolle (digitaaliset

ratkaisut, vuoropuhelu)

VN TEAS: tiedonvälittäjän ja sillanrakentajan roolissa (“knowledge brokering”)

Kahdensuuntainen prosessi, jossa tutkijat, poliittiset päätöksentekijät, valmistelevat virkamiehet, kuntatoimijat, järjestöt jne. tuodaan vuoropuheluun.

Tuodaan yhteen (tutkijoita, päätöksentekijöitä ja valmiste-levia virkamiehiä, kolmannen

sektorin toimijoita, median edustajia)


Yhteiskunnallinen ennakointi käynnistyi Suomessa Anu Ket-

tusen tuoreen väitöskirjan (2015) mukaan 1990-luvulla, kun päätök-sentekijät ryhtyivät strategisesti pohtimaan, mihin suuntaan suo-malaista yhteiskuntaa pitäisi kehit-tää laman jälkeen. Tällöin syntyivät valtioneuvoston tulevaisuusselon-teko, tulevaisuusvaliokunta ja Sit-ran keskustelut Suomen tulevaisuu-desta vaihtoehtoisten skenaarioiden näkökulmasta. Alue- ja paikallista-solla ennakointitoiminta lähti liik-keelle Euroopan sosiaalirahaston Tavoite 4 -ohjelman tavoitteesta ja TE-keskusten toimista edistää työ-elämän, työmarkkinoiden ja osaa-misen muutosten ennakointia vuo-sina 1995-1999. 2010 jälkeen alu-eellisesta ennakointitoiminnasta ovat vastanneet maakuntien liitot ja ELYt yhdessä muiden aluetoimi-joiden kanssa.

Suomalaisessa ja kansainvälises-sä tutkimuksessa ennakointia on tutkittu erityisesti tieteen, teknolo-gian, innovaatiopolitiikan ja kansal-listen innovaatiojärjestelmien näkö-kulmista. Tällöin tavoitteena on tu-levaisuuden kehityskulkujen tun-nistaminen, sidosryhmien osallis-taminen ja sitouttaminen yhteisiin visioihin ja toimintaan. Toinen laa-jempi kansallinen tutkimuskohde on ennakoinnin käyttö poliittises-

TEKSTI: TUULA JÄPPINEN

Strategia, kokeilut ja palvelujen kehittäminen ennakoinnissa julkisella sektorilla

Tämä artikkeli joh-dattaa lukijan julki-sen sektorin enna-koinnin tarinaan eilen, tänään ja huomenna.

sa päätöksenteossa (strategic fore-sight). Viime aikoina Suomessa to-teutettavan ennakoinnin kehittä-mistä on pohdittu myös demokrati-an ja osallistumisen vahvistamisen näkökulmista.

Ennakointi on normaalia julkisen sektorin strategiatyötä

Elina Hiltunen (2010) antaa kak-si vaihtoehtoa: tehdä ennakointia johdon sisäisenä prosessina strate-giatyön aikana tai tehdä ennakoin-tia jatkuvana avoimena prosessina osallistaen siihen koko organisaa-tio. Suomen Kuntaliitto toteutti en-nakointiprosessinsa 2014 viimeksi mainitulla tavalla osallistaen työhön ensi vaiheessa 20 eri sektoreiden asi-antuntijaansa keräämään heikkoja signaaleja ja tuottamaan niistä 10 trendikorttia valtuuston ja koko henkilöstön arvioitavaksi.

Osallistavaa ennakointia voi-daan tehdä myös pienimuotoises-ti työpajoissa tai laajojen kokeilu-

jen avulla. Kuntaliiton Tulevaisuus-foorumi keväältä 2014 on esimerk-ki työpajamuodosta. Kaikille avoin Tulevaisuusfoorumi käsitti alustuk-sia ennakoinnista ja viisi rinnakkais-ta työpajaa, joissa osanottajat käyt-tivät erilaisia tulevaisuustyön me-netelmiä kuten skenaariot, tule-vaisuusmuistelu, tulevaisuuspyörä, persoonat ja osallistuva budjetoin-ti. Kainuun hallintokokeilu vuosil-ta 2005-2012 on esimerkki laajasta sosiaalisesta tulevaisuuskokeilusta. Kokeilussa aiemmin lakisääteisesti kuntien vastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisen asteen kou-lutuspalvelut järjestettiin maakun-nallisina kahdeksan vuoden ajan. Maakunta vastasi myös yleisestä elinkeinopolitiikasta, suunnittelus-ta ja Kainuun aluekehittämisestä. Kokeilua seurattiin ja arvioitiin ko-ko sen olemassa olon ajan eri minis-teriöiden ja yliopistojen toimesta.

Ennakointityön verkostot ovat laajentuneet maakunnista kuntiin.

Kuva 1. Tulevaisuudessa terveys on ihmisten omissa käsissä


Tänä keväänä Kuntaliitto toteutti yh-dessä 30 kunnan ja kaupungin kans-sa yhteisen ennakoinnin työpajapro-sessin. Kuntien tuottaman aineiston pohjalta syntyi neljä tulevaisuuden kuntakuvaa kolmelle kuntaryhmälle: pienille kunnille, keskikokoisille kun-nille ja kaupungeille. (Kuva 2)

Ennakointityön verkostot ovat laajenneet virallisista verkostoista epävirallisiin verkostoihin sosiaalises-sa mediassa. Esimerkkejä näistä ovat Yammerissa toimiva Kansallinen en-nakointiverkosto ja Facebookissa toi-miva Future Specialist Helsinki.

Ennakointiverkostot ylittä-vät myös maiden rajat. Horisontti 2020-ohjelman varoin toteutetaan 10 EU-maan yhteistä InnoSI-pro-jektia, jossa haetaan ratkaisuja eu-rooppalaisten hyvinvointivaltioiden haasteisiin ja päivitetään kuusi eu-rooppalaista hyvinvointimallia tu-levaisuuteen ennakoinnin ja sosiaa-listen investointien käsitteen avulla. Sosiaaliset investoinnit, kuten hyvin suunniteltu sosiaalipolitiikka ja aktii-viset osallisuuden strategiat, sekä eh-käisevät syrjäytymistä että takaavat taloudellisen kasvun. Investointien kohteena ovat erityisesti haavoittu-vat kohderyhmät kuten lapset, nuo-ret, yksinhuoltajat, maahanmuutta-jat ja ikääntyneet. Suomea hankkees-sa edustavat Turun ammattikorkea-koulu ja Suomen Kuntaliitto.

Ennakoinnin kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin

Tulevaisuudessa ennakointi on myös kiinteä osa palvelujen asiakaslähtöis-tä kehittämistä. Ennakointia voi-daan tehdä asukkaan näkökulmasta ja osallistaa siihen aidosti myös pal-velujen käyttäjät. Kansallinen enna-kointiverkosto toteutti tänä kevää-nä yhdessä valtioneuvoston kanslian ja Sitran kanssa ennakointiprosessin eduskuntavaalikeskustelun tuek-si. Prosessin tuloksena syntyi neljä käyttäjälähtöistä tulevaisuuskuvaa. Niissä tarkastellaan tulevaisuutta ih-misen näkökulmasta toimintaympä-ristön muutosten sijaan.

Suurin osa kuntien nykyisis-tä palveluista on sosiaali- ja ter-veyspalveluja. Kuntalaiset ja palve-lujen käyttäjät voidaan ottaa suo-raan mukaan tulevaisuuden pal-velujen suunnitteluun esimerkiksi palvelumuotoilun osallistavin me-netelmin. Kuntaliitto toteutti yh-dessä Kainuun sote-kuntayhtymän kanssa Kainuun kunnissa asiakas-lähtöisen palvelujen kehittämispro-sessin 2014-2015. Tässä prosessis-sa kuntalaiset olivat yhdessä päät-täjien kanssa mukana kuntien tule-vien hyvinvointia edistävien palve-lujen ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

AIHEESTA ENEMMÄN

• Bell, W. 2005. Foundations of futures studies. History, Purposes, and Knowledge. Human Science for a New Era. Volume 1. 2d. edi-tion. Transaction Publishers, New Brunswick, New Jersey.

• Hiltunen, E. 2010. Weak Signals in Organizational Futures. Lear-ning. Helsinki School of Economics. A-365. Aalto University School of Economics - Aalto Print.

• Kettunen, A. 2015. Aika-, yksilö ja yhteiskuntakäsitykset suomalai-sessa tulevaisuuspolitiikassa. Jyväskylä studies in education, psy-chology and social research 514. Jyväskylän yliopisto.

• Kuntaliitto: Kokeilemme ennakointia pilotilla http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/strategia/

• Kuntaliitto: Kuntien hahmotelmia tulevaisuudesta julkaistaan uudessa piirrosvideosarjassa http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliit-to/media/tiedotteet/

Lopputuloksena oli joukko uuden-laisia yhteisöllisiä toimintamalleja, jotka suuntautuvat yksinäisyyden eh-käisyyn yhteistyössä kolmannen sek-torin kanssa. Kuntalaiset olivat myös itse halukkaita tuottamaan toisilleen näitä uusia palveluja. Tämä on hyvä uutinen, sillä tulevaisuudessa kuntien rooli hyvinvointipalvelujen järjestäjä-nä siirtynee uusille itsehallintoalueille ja kuntien rooliksi jää juuri kuntalais-ten hyvinvoinnin ja terveyden edistä-minen ja ylläpito.

Ennakoinnin avulla voimme uu-distaa nykyisiä palveluja vastaamaan asiakkaan huomiseen tarpeeseen, ja luoda yhdessä vision tulevaisuuden käyttäjälähtöisestä palvelujärjestel-mästä sujuvine palvelupolkuineen ja testata sen nopeilla protoilla. Tulevai-suustyöpajoja voidaan käyttää osana osallistavan yhteiskunnan ennakoivia strategiaprosesseja, joissa osallistujat laativat yhdessä myös toiminta-suunni telmat toi votta vien tule vai-suus kuvien saa vutta mi seksi.Toimin-ta ympä ristön tule vai suuskuvan li-säksi ne kertovat käyttäjälähtöisesti myös osallistujien aktiivisen roolin tu-levaisuuskuvien toimeenpanossa yh-dessä yksityisen, julkisen ja kolman-nen sektorin ja eri verkostojen kanssa.

Yhtälailla kuin innovaatiotoi-minnalla, ennakoinnilla on kiinteä osa tulevaisuuden palvelujen kehit-tämisessä.

Kirjoittaja on julkisen sektorin käyt-täjälähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistunut hallinto tieteen tohtori Suomen Kuntaliitosta ([email protected])

Kuva 2. Kokeileva kaupunki tarttuu aktiivisesti uusiin mahdollisuuksiin ja tukee asuk-kaiden omaehtoista kaupungin kehittämistä. Kuva: Tussitaikurit Oy.


T erveydenhuollossa, kuten mil-lä tahansa muulla sektorilla, tie-

dontarve vaihtelee ammattiryhmit-täin ja rooleittain. Terveyskeskus-lääkärillä, psykiatrisen osaston hoi-tajalla, sairaanhoitopiirin johtajalla tai vaikkapa potilaalla on jokaisel-la omanlaisensa tarve saada tietoa. Suuri osa tästä tiedosta on kirjattu eri tietojärjestelmiin vapaamuotoi-sena, kertovana tekstinä, jota voitai-siin kieliteknologian avulla suodat-taa ja räätälöidä palvelemaan kun-kin ryhmän tarpeita.

TEKSTI: KIRSI AANTAA

Vaikka tieto on terveydenhuol-lon ammattilaisten tärkeimpiä työkaluja, on tietojärjestelmiin kertyneen datan ja informaa-tion hyödyntäminen hoitotyössä vielä lapsenkengissä. Paitsi, että arvokkaan tiedon hukkavaras-tointi on kallista, heikentää se myös potilasturvallisuutta.

Kuriton kieli terveystiedon hyödyntämisen haasteena

Paisuneita tekstimassoja voidaan muuttaa tai visualisoida tarvittava tietosisältö päivittäisen päätöksenteon tueksi.

Vastauksia kysymyksiin, joita emme vielä tiedä

Haaskaamme suuren osan terve-ydenhuollon tekstimassojen po-tentiaalista, joilla voisimme esi-merkiksi parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Ala uudis-tuu kuitenkin rytinällä: luonnolli-sen kielen prosessoinnin (natural language processing, NLP) arvioi-daan kasvavan terveydenhuollos-sa ja biotieteissä jopa 2,7 miljardin dollarin liiketoiminnaksi vuoteen 2020 mennessä.

Mitä mahdollisuuksia tuleva muutos tuo terveydenhuoltoon?

Ratkaisuja on valtavasti, eikä niis-tä kaikista osata vielä edes haaveil-la. Siinä missä sosiaalisen median

sisällöstä osataan ennustaa kirjoit-tajan parisuhteen kariutuminen tai twiiteistä presidentinvaalien voitta-ja, voidaan potilaskertomustiedos-ta ennakoida niin työkyvyttömyy-den uhkaa, elvytykseen johtavaa ta-pahtumaketjua kuin sairaalan sisäi-siä epidemioitakin. Analysoimalla lähes äärettömäksi paisuneita teks-timassoja voidaan muuttaa tai visu-alisoida tarvittava tietosisältö päi-vittäisen päätöksenteon tueksi se-kä arvioida niin hoitojen vaikutta-vuutta kuin hoitohaittojakin paljon nykykäytäntöjä nopeammin, luotet-tavammin ja edullisemmin.

Terveydenhuolto on kuitenkin jäänyt jälkeen edelläkävijän ase-mastaan näyttöön perustuvan tie-


B rittiläinen Gartner-tutkimus-yhtiö ennusti vuonna 2010

tulevaisuuden työn sisältävän yhä enemmän ei-rutiininomaisia työ-tehtäviä, joita tehdään spontaanis-ti hyvin moniulotteisissa sosiaalisis-sa verkostoissa. Sitran asiantuntija Tiina Heinilä kirjoitti loppuvuodes-ta 2014 Sitran trendilistalle valikoi-tuneesta vakaan työn murenemises-ta ja perinteisten töiden korvautumi-sesta yrittäjyydellä, moninaisemmil-la työnkuvilla ja jatkuvilla muutoksil-la. Yhteiskunnassa saatavilla olevan tiedonmäärän valtava kasvu asettaa myös haasteita niin organisaatioiden henkilökunnan kuin asiakkaiden-kin päätöksentekoon. Muuttuvassa työskentely-ympäristössä tarvitaan

Päätöksenteon ilmiöitä johtamisessa, kehit-tämisessä ja asiakas-työssä voi opiskella Laurea-ammattikor-keakoulussa. Koulu-tus johtaa liiketalou-den ylempään ammat-tikorkeakoulututkin-toon. Koulutusohjel-man perustana toimii pitkän aikavalin aikana kerääntynyt tutkimus-tieto ihmisten luontai-sista käyttäytymismal-leista, jotka poikkeavat usein merkittävästikin objektiivisesti arvioiden järkevimmästä toimin-tatavasta. Yhdistämällä tietoa ihmisten luon-taisista käyttäytymis-malleista käytännön työelämän haasteisiin löydetään aivan uusia innovatiivisia lähesty-mistapoja niin asiak-kaiden kohtaamiseen, johtamiseen kuin palve-lujen kehittämiseenkin.

don hyödyntämisessä ja on kaukana tiedon reaaliaikaisesta, ennakoivasta analyysistä. Kehitystä hidastavat esi-merkiksi lainsäädäntö ja jäykät poti-lastietojärjestelmät. Toisaalta peruse-dellytyksiä terveystiedon automaatti-selle prosessoinnille ovat sen sähköi-nen saatavuus ja kurinalainen kieli, joista jälkimmäiseen on vielä matkaa.

Terveystiedot biteksi

Vaikka Suomi on digitalisaation kärkimaita, on siirtyminen paperisesta potilaskertomuksesta sähköiseen ollut hidas prosessi ja tapahtunut pitkälti aiemman kehityksen ehdoilla. Paperinen historia näkyy vahvasti sähköisten potilaskertomusten

ulkonäössä ja väreissä sekä kuuluu terminologiassa. Nyt sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyä on alettu työstämään kansallisella tasolla UNA-hankkeessa, joka toivottavasti huomioi innovatiivisesti teknologian tuomat mahdollisuudet.

Tarkkaan harkittujen kansallis-ten strategioiden ja hankkeiden si-jaan edistyksen takana voi joskus olla epäonninen sattuma tai suoranainen onnettomuus. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2011 riehunut tu-lipalo, joka oli vähällä tuhota paperi-sen potilastiedon arkiston, vauhditti yhdeksän vuotta aiemmin hankitun sähköisen potilastietojärjestelmän vakiinnuttamista käyttöön, kolme vuotta etuajassa. Sinänsä epäonni-nen tapahtuma joudutti järjestelmi-en sähköistämistä myös muualla Suo-messa. Tänä vuonna julkinen tervey-denhuolto on ottanut käyttöön Kan-sallisen potilastiedon arkiston (Kan-ta), jonka kautta potilaiden tiedot ovat vihdoin saatavilla yli yksikköra-jojen, siellä missä niitä tarvitaan – ja turvassa tulipaloilta.

Kieli kuriin

Tiedon siirtoa ja saatavuutta suu-remmaksi ongelmaksi nousevatkin jatkossa eittämättä kirjausten laa-tu ja yhdenmukaisuus. Kantaa luo-taessa otettiin isoja harppauksia tie-don rakenteiden, kuten potilastieto-järjestelmissä sallittujen otsikoiden yhtenäistämiseksi, mutta edellytyk-senä luonnollisen kielen prosessoin-nille on, että myös tekstisisältö täyt-tää riittävät laatustandardit. Nykyään kiireessä laadittujen kirjausten käy-tettävyyttä ja ymmärrettävyyttä hei-kentävät muun muassa kirjoitusvir-heet, lukuisat lyhenteet ja ammattis-langi. Esimerkiksi termi noradrenalii-ni esiintyy tehohoidon hoitajien kir-

jauksissa jopa 60 eri perusmuodossa.Kirjausten laatua voidaan yhte-

näistää muun muassa terveyden-huollon kielelle räätälöidyllä puheen-tunnistuksella ja laatutyökaluilla. Esi-merkiksi tieteelliseen tietoon, alan standardeihin ja lääkitystietoon lin-kitettyinä nämä työkalut voivat huo-mauttaa jo tietoa tallentaessa mah-dollisista virheistä tai vaikkapa uhkaa-vista haittatapahtumista. Pahimmil-laan puuttuva välilyönti tai ylimää-räinen desimaali lääkemääräyksessä voi vaarantaa potilasturvallisuuden, vaikka harvat kirjoitusvirheistä ovat näin kohtalokkaita. Kuitenkin suuri osa kielen piirteistä vaikuttaa tiedon automaattiseen hyödynnettävyyteen tai henkilökunnan ja potilaan kykyyn ymmärtää kirjauksia. Yhtä kaikki, il-man teknologian apua kielen kou-keroiden selvittelyyn niin tietoa kir-jattaessa kuin hyödynnettäessä tuh-laantuu tuhottomasti aikaa, joka on pois aktiivisesta hoitotyöstä.

Kirjoittaja työskentelee Lingsoft Language Services Oy:ssä.

Suuri osa kielen piirteistä vaikuttaa tiedon automaatti seen hyödynnettävyyteen tai henkilökunnan ja potilaan kykyyn ymmärtää kirjauksia.


TEKSTI: KAISA HYTÖNEN JA LEENA ALAKOSKI, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU

Päätöksenteon ilmiöt näkyvät koulutuksessa ja työelämässä

uudenlaisia taitoja motivaation yl-läpitämisessä, yhteistyökykyjen ke-hittämisessä ja mielekkään päätök-sentekoympäristön luomisessa.

Päätöksenteon ilmiöt osana työelämää ja yhteiskuntaa

Oletus ihmisistä taloudellisesti ra-tionaalisina päätöksentekijöinä on osoittautunut useissa asiayhteyksis-sä virheelliseksi. Päätöksenteosta on viime vuosikymmenien tutkimuk-sen tuloksena raportoitu runsaas-ti epärationaalisia, vaikkakin sään-nönmukaisia käyttäytymismalleja (Kahneman, 2013; Thaler & Suns-tein, 2009). Edes päätöksenteon am-mattilaiset eivät ole immuuneja in-himillisyyden tuomille epärationaa-lisuuksille. Niin treidaajien ja netti-pokerin ammattilaisten kuin tervey-denhuollon ammattilaisten tekemät päätökset ovat toisinaan objektiivi-sesti tarkastellen virheellisiä.

Päätöksenteon ilmiöitä on viime vuosina alettu soveltaa käytännön haasteiden ratkaisemisessa. Esimer-kiksi Yhdysvalloissa on kehitetty uu-sia eläkesäästämispaketteja ihmis-ten luontaisia päätöskäyttäytymi-sen malleja soveltaen. Säästöpaketit on rakennettu siten, että ihmisten

on helppo päättää sitoutua niihin, ja että säästäminen tapahtuu mah-dollisimman tehokkaasti ja kivutto-masti säästäjän näkökulmasta. Uu-silla säästöpaketeilla kertyneet elä-kekarttumat onkin saatu suurem-miksi kuin perinteisillä ratkaisuil-la (https://www.chicagobooth.edu/capideas/). Päätöksenteon ilmiöitä on myös tieteellisissä koeasetelmis-sa sovellettu esimerkiksi ekologises-ti kestävien käyttäytymismallien tu-kemiseen hotelleissa sekä kotitalo-uksien energian säästämiseen.

Päätöksenteon ilmiöiden tunte-musta on hyödynnetty maailmal-la julkishallinnossa. Britanniassa Behavioral Insights Team (2012, 2013) on soveltanut päätöksente-on ilmiöitä yhteiskunnallisten on-gelmien ratkaisemisessa ja on saa-nut suunnittelemillaan käytännöil-lä aikaiseksi mm. 15% lisäyksen ve-rorästien maksamisessa ja lähes 100 000 henkilön lisäyksen vuositasol-la elinluovutusrekisteriin kirjautu-neiden henkilöiden määrässä. Yh-dysvalloissa päätöksenteon ilmiöitä sovelletaan Obaman hallinnon alai-suudessa toimivassa Social and Be-havioral Sciences Team -ryhmässä. Syyskuussa 2015 Obama antoi hal-

Ydinosaamisen opintojaksotIhminen taloudellisten päätösten tekijänäPäätöksenteko sosiaalisissa tilanteissa ja markkinaympäristössäPäätöskäyttäytymisen tutkimisen menetelmiäPäätöskäyttäytymisen ilmiöt myynnissä ja markkinointijohtamisessaTuottavuuden parantaminen ja palvelukehitys käyttäytymistaloustieteen keinoinTiedolla johtamisen vahvistaminen organisaatiossa

Taulukko. Koulutusohjelman ydinosaamisen opintojaksot.

Koulutusohjelman tiedot: https://www.laurea.fi/opiskelu-ja-hakeminen/yamk-tutkinnot/paa-toksen-teon-ilmiot-johtamisessa-kehittamisessa-ja-asiakastyossa

linnollisen määräyksen päätöksen-teon ilmiöiden soveltamisen kar-toittamiseen hyvinvoinnin ja te-hokkuuden kasvattamisessa (USA Today, 15.9.2015; http://www.usa-today.com/story/news/). Suomes-sakin aihepiiriä kohtaan on herän-nyt viime aikoina kiinnostusta.

Koulutusohjelman sisältö

”Päätöksenteon ilmiöt johtamises-sa, kehittämisessä ja asiakastyössä” -koulutus alkoi tänä syksynä. Kou-lutusohjelma on Suomen ainakin toistaiseksi ainoa tutkintoon johta-va koulutus aiheesta.

Päätöksenteon ilmiöt eivät ole satunnaisia, vaan niitä on mahdol-lista soveltaa ja testata erilaisissa käytännön tilanteissa. Työ päätök-senteon ilmiöiden soveltamisessa uusien tuotteiden, palvelujen ja hal-linnollisten menettelytapojen osalta on kansainvälisestikin katsoen vas-ta alkutekijöissä ja yhtenä tänä syk-synä alkaneen koulutusohjelman ta-voitteista on kehittää tätä osaamis-pääomaa Suomessa yhteistyössä opiskelijoiden, opetushenkilökun-nan sekä kotimaisten ja ulkomais-ten yhteistyökumppaneiden kans-sa. Koulutusohjelman ydinosaami-salueet liittyvät eri tavoin yksilöiden päätöksentekoon, päätöksentekoon sosiaalisissa tilanteissa sekä päätöskäyttäytymisen tutkimiseen. Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijat tutustuvat ihmisten pää-töskäyttäytymisen ominaispiirtei-siin. Toisen lukukauden aikana tie-tämystä sovelletaan käytännön ti-lanteissa niin myynnin ja markki-noinnin, toimintojen tehostamisen ja palvelukehityksen kuin johtami-senkin parissa.

LÄHTEET

• Kahneman, D. (2013). Thinking, Fast and Slow (Reprint edition.). New York: Farrar, Straus and Giroux.

• Thaler, R. H., & Sunstein, C. R. (2009). Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness. New York: Penguin Books.


Ennenkin panostettiin raportointiin

Aloitetaan pienellä historiakatsauk-sella. 80-luvulla pankissa kaikki järjes-telmät olivat yhdellä suurkoneella. Ra-portointia varten rakensimme toiselle koneelle erillisen ns. Infokannan. Tie-dot saatiin näin parempaan rakentee-seen Focus-kielellä ohjelmoituja ra-portointeja ja kyselyjä varten rasitta-matta perusjärjestelmän tietokantaa laajoilla lukuoperaatioilla. Käyttöliit-tymät olivat kömpelöitä, mutta liike-toiminta sai hyödyllistä tietoa.

Myöhemmin olin rakentamassa Essolle myynninraportointijärjestel-mää, PC –palvelimelle ja SQL Server 1.0 versiolla. Tietovarastoon ladattiin Exxonin Lontoon suurkoneelta asia-kas-, tuote- ja myyntitiedot ja rapor-tit saatiin ulos jo seuraavana päiväna

entisen 1,5 kuukauden viiveen sijaan. Parempien raportointityökalujen puutteessa tuotepäälliköt ja myyjät koulutettiin yhden päivän SQL-kurs-silla ja he oppivat hyvin käynnistele-mään kyselyjä ja tekemään uusiakin.

Arsenal –roskapankissa piti yhdis-tää erillisten asiakas-, pankki-, laina- ja perintäjärjestelmien tiedot, jotta voitaisiin analysoida minkälaiset asi-akkaat ja lainojen vakuudet oikein kaatuivatkaan Arsenalin haltuun. Käsitemallinnuksen jälkeen veimme lopulta yli 20:n järjestelmän tiedot tietovarastoon, josta saatiin omat ja viranomaisraportit ja paljon muuta. Tietovarasto oli osana kokonaisark-kitehtuuria. Tietoasiantuntijat osas-toilla kyselivät MS Accessilla tietoja suoraan tietovaraston helppokäyttöi-sistä summatauluista.

Entä nykyisin?

Nykyisin on tarjolla suuri joukko edellä mainittuja paljon helppokäyt-töisempiä ja visuaalisempia työkalu-ja, kuten Qlikview, Tableau ja Micro-softin työkalut.

Uusia erillisiä tietojärjestelmia hankittaessa ei nykyisinkään huo-mata, että samalla tullaan muodosta-neeksi siiloutuneita kotipesiä huippu-tärkeille tiedoille. Asiakkaiden tietoja on tilaus-, myynti-, CRM- ja asiakas-palvelun järjestelmissä. Entäpä asi-akkaan klikkauskäyttäytyminen ko-tisivuilla ja asiakastyytyväisyyskyse-lytiedot? Ja Somen tiedot kiinnosta-vat. Tarvittaisiin tästä kaikesta asiak-kaan 360 asteen näkymä.

Myös kuntalaisten asiakas- poti-lastiedot eli sote-alue halutaan nyt nähdä kokonaisuutena. Potilastietoja on terveydenhoidon, hammashuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmissä. Sosiaalipuolen asiakas, hakemus- ja erilaiset tukipäätöstiedot ovat omas-sa laajassa järjestelmässään. Potilaat ja asiakkaat ovat niitä samoja kunta-laisia ja on voitava yhdistää.

Toimiva ratkaisu on nykyisinkin rakentaa erillinen tietovarasto, jo-hon tuodaan riittävän laajasti tieto-ja eri lähdejärjestelmistä. Tietovaras-ton hyvä kokonaissuunnittelu käsi-te- ja tiedonmallinnusmenetelmil-lä on avainasemassa. Sen jälkeen to-teutus kannttaa tehdä ketterästi pa-la kerrallaan, jossa tuloksia käyttäjille saadaa koko ajan.

Big Data ja analytiikka

On herännyt suuri kiinnostus edel-lä mainitun lisäksi ei-strukturoituun dataan, kuten tekstiin, kuviin ja loki-tietoihin. Lisäksi uuden ison ryhmän-sä muodostaa sensoreista ja antureis-ta syntyvä mittausdata.

Potilaista aletaan kerätä talteen si-tä mittausdataa, jota jo nyt kertyy sai-raalan eri osastoilla potilaisiin kiinni-tetyistä laitteista. Analysoimalla au-tomaattisesti pieniä muutoksia poti-laiden mittaustiedoissa on jo pystytty ennakoimaan sairaalabakteerin puh-keaminen huomattavasti aiemmin kuin ennen. Teollisuuden puolella esi-merkiksi hissien antureista kerätään toimintadataa ja pienistä toiminnan muutoksista voidaan ennustaa huol-

TEKSTI: ARI HOVI

Enemmän ja parempaa tietoa

Tietojen raportointia ja analysointia on harjoitettu koko IT-historian ajan. Nyt on erityisen kova boomi päällä, sillä liiketoiminta tarvitsee kipeästi enemmän, parempaa ja uudenlaista tietoa esimerkiksi asiakkaista, potilaista ja nyt myös laitteista. Tietokanta-, BI- ja analytiikkatekno-logia on kiihtynyt voimakkaaseen tuotekehittelyyn. Silti kaikki vanhat opit eivät ole romuttumassa.

Kuva: Tietovarasto- ja BI-arkkitehtuuri


totarvetta jo ennenkuin varsinainen vika syntyy.

Ennustaminen on esimerkki uu-denlaisista analytiikkatarpeista, jo-ta varten tietoja tarvitaan paljon enemmän kuin aiemmin, siis big dataa. Myös ei-rakenteelliset datat, kuten teksti ja kuvat alkavat olla analyysin kohteena. Eräs asiakaspal-veluyritys tutki asiakkailta saamiaan sähköpostiviestejä tekstianalyysioh-jelmin ja analysoi milloin ja kuinka paljon eri asioita yhä uudelleen eri sanamuodoissa kysyttiin. Tulosten pohjalta pystyttiin parantamaan palveluja ja aikaansaamaan säästöjä.

Tulevaisuudessa uutta ja vanhaa

BI-ohjelmistot ja analysointityöka-lut tulevat kehittymään vielä huo-mattavasti nykyisistä. Liiketoi-mintaihmisille tarjotaan itsepal-velutyyppisesti helpompaa pääsyä isoihin tietomassoihin tekemään vaativiakin analyysejä tietoko-neavusteisesti. Enää ei riitä peruu-tuspeilianalysointi, on panostettava ennustemalleihin.

BI-, tietokanta- ja analyysituot-teiden iso kehitysboomi on menos-sa. Kaikki perinteiset toimittajat ovat kisassa mukana ja lisäksi vielä uusia open source -tuotteiden toi-mittajia. Relaatiokantojen rinnalle tulee Big Data –alueen Hadoop-rat-kaisuja mahdollistaen isompien massojen, ei-strukturoidun ja vir-taavan datan tallentamisen halvem-malla ns. Data Lake –ratkaisuihin.

Vanhaa on se, että meidän on edelleen ymmärrettävä datamme ja tässä käsite- ja tietomallinnus aut-tavat. SQL-kielellä on ikää jo yli 40 vuotta, mutta sen rooli on vain kas-vamassa myös Big Data ja Hadoop–alueella. Edelleen on töitä ihan pe-rinteisenkin ”small datan” saami-seksi helposti analysoitavaksi.

Tiedon hyödyntäminen on kas-vamassa nyt hurjaa vauhtia. Koulut-tautumalla ja kokeilemalla pysymme kehityksessä ei vaan mukana vaan toivottavasti kärkijoukoissa.

Kirjoittaja toimii konsulttina (www.arihovi.com).

Tulevaisuuden mahdollisuuksia maailman markkinoillaTEKSTI: HELI KARJALAINEN JA FUTURE WATCH-TIIMI

Suomen haasteena on kansainvälistyvien yritysten luku - määrän sekä viennin kasvattaminen. Team Finland Future Watch -palvelu auttaa yrityksiä kokoamalla ennakointi tietoa tulevaisuuteen suuntaamisen tueksi.

Suomi tarvitsee kipeästi kan-sainväliseen kasvuun tähtääviä

yrityksiä. Mutta miten valita paras markkina? Miten ymmärtää uuden markkinan toimintaympäristöä ja sen tulevaisuutta muovaavia muu-tosvoimia? Kilpailuetua saa, jos kat-soo kauemmas. Jos tämän päivän globaalien markkinoiden seuraami-nen on pk-yritykselle ajan ja resurs-sien puutteessa haastavaa, ennakoi-vamman tiedon seuraaminen ja hyö-dyntäminen saattaa tuntua suoras-taan mahdottomalta.

Hiljainen tieto esille

Julkisilla toimijoillamme maailmal-la, Tekesillä, Finprolla ja ulkoasian-ministeriöllä on paljon hiljaista tie-toa ja näkemyksiä globaaleista muu-toksista. Yhdessä tuotettu Team Fin-land Future Watch -palvelu toimii ka-navana markkinoiden muutossignaa-leille. Tiedon muruista valikoidaan Future Watch-prosessissa ne tekijät, joilla näyttäisi olevan merkitystä juu-ri suomalaisille yrityksille. Syvemmin selvitetään mielenkiintoisimpia ha-vaintoja, joilla on hyödyntäjäyritys-joukko Suomessa.

Alkupisteenä ei aina ole signaa-li maailmalta, myös Suomen toi-

mijat voivat ehdottaa aiheita, joil-la nähdään liiketoimintaympäris-töä muuttava vaikutus tai joku uu-si mahdollisuus. Emme kuitenkaan tuota mitään yksittäisten yritysten tarpeisiin, vaan hyödyntäjinä täytyy aina olla joukko yrityksiä.

Strategisten valintojen ytimiin

Palvelulla tähdätään yrityksen stra-tegisten valintojen ytimiin. Ruokim-me yrityksen ymmärrystä markki-noiden tulevista muutoksista muun muassa liiketoiminnan tai tuotteen ja palveluiden kehittämiseen. Itse tiedon lisäksi palvelumme keskeinen osa on työpajat, joissa tiedon ja näky-mien äärellä kohtaavat sekä yrityk-set että muut toimijat. Oma näke-mys ja ymmärrys saa yhteisestä kes-kustelusta yleensä sytykkeitä, joita ei kotikonttorissa yksin googlaamalla syntyisi. Palvelu ei siis tuota yleen-sä suoria vastauksia, vaan jokainen yritys muodostaa itse näkemyksen-sä ja tietysti päättää myös jatko te-kemisensä. Toimme myös avoimen tiedon periaattein – kaikki materi-aalimme löytyvät kotisivuiltamme.

Tavoitteenamme on olla yk-si sytyttäjä yrityksen ennakoivaan markkinan seuraamiseen. Madal-


lamme kynnystä hyödyntää en-nakoivaa tietoa tuottamalla hy-vin paketoituja ja suomalaiselle relevantteja näkymiä muutok-sista ja kehityskuluista. Haas-tamme kaikki pk-yritysten en-nakointiprosesseja tukevat yri-tykset hyödyntämään ja jatkoja-lostamaan palvelussamme tuo-tettua materiaalia omassa työs-sään. Olemme saamassa Team Finland Markkinoiden mahdol-lisuudet palvelulle vuorovaiku-tustyökalun, joka mahdollistaa aiheiden avaamisen yhä var-hemmin eri sidosryhmille. Olet-ko valmis tulemaan talkoisiin ja ennakoimaan suomalaisen yri-tyksen kilpailuedun kasvattami-seksi?

Future Watch on osa Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet -palvelua, jota tuotetaan yhdessä Finpron ja ulkoasiainministeriön kanssa.

Ajankohtaisia esimerkkejä eHealth mahdollisuuksia Intiassa

Juuri valmistuneessa Intia- katsauksessa selvitämme, mitkä kulttuuriset tekijät muokkaa-vat tavallisten kuluttajien suhtautumista eHealth ratkaisuihin. Intiassa perheen merkitys ohi yksilön edun haastaa mobiiliratkaisujen kehittäjiä miettimään palvelujen tarjontaa yk-silön sijasta koko perheelle. Merkkejä siitä, että pitkällä aikajänteellä perhekäsitys Intiassa on osittain murtumassa kohti länsimaista ydinperhettä, on kuitenkin olemassa. Lisäksi In-tiassa digitalisaatio etenee kyllä vauhdilla, mutta käyttöön otettavat mobiilisovellukset tar-vitsevat ”humaanin” tulkin ennen käyttöönottoa. Palvelut on suunniteltava näillä ehdoilla.

Uusi Silkkitie Euroopasta Kiinaan?

Yksi juuri liikkeelle lähtevä aihe on Kiinan suunnitelmat uuden Silkkitien rakentamiseksi Kiinan ja Euroopan välille. Suunnitelmaan liittyy mittavat investoinnit maa- ja meritieinf-raan. Katsauksen ehkä se mielenkiintoisin kulma kuitenkin on, mitä tämä vuosisadan yksi suurimmista infrahankkeista tarkoittaa toteutuessaan eri toimialoille Euroopassa.

Muuta ajankohtaista: Aasia, Venäjä, Afrikka

Future Watchin ydintoiminnan maita ovat USA, Kiina, Intia ja Venäjä. Aasiaa on alettu seu-rata myös laajemmin Kiinan voimakkaiden heijastusvaikutuksen vuoksi. Venäjällä enna-koiminen olisi juuri nyt erityisen tärkeää, mutta samalla vielä haastavampaa kuin ennen. Katsommekin Venäjää nyt tuontirajoitteiden luomien uusien mahdollisuuksien silmäla-sein. Uusina maantieteellisinä suuntina tänä vuonna ovat katsaukset Saharan eteläpuoli-sen Afrikan muutamiin maihin. Afrikan markkinan ratkaisut ovat hyvin pitkälle mobiile-ja – tämä tematiikka tulee näkymään tulevissa Afrikka teemoissamme.

Heli Elorantatyöskentelee Helen Oy:ssä tieto ana lyy-tikkona ja on Tietoasiantuntijat ry:n va-rapuheenjohtaja.

”Olen kroonisen kiinnostunut historiasta ja nyt loppukesästä ja alkusyksystä on kolahta-nut kunnolla pari YLE:n näyttämää tv-sarjaa Englannin kuninkaista. Elokuussa tv:stä tuli Ontto Kruunu, joka on Shakespearen näytel-miin perustuva, kolmen peräkkäisen Englan-nin kuninkaan (Rikhard II, Henrik IV ja Hen-rik V) tarinan kertova sarja. Tämän jälkeen siirryttiin Henrik VIII:n aikaan kun nähtäväk-si saatiin Susipalatsi, kuninkaan neuvonan-tajaksi kohoavan Thomas Cromwellin tarina. Upeat sarjat, paljon silmänruokaa ja molem-pien jälkeen piti sukeltaa nettiin etsimään li-sää tietoa.”

MIKÄ KOLAHTAA


Jari Karjalaisen tie on kulkenut his-torian opinnoista Berliiniin ja lopulta tieto asian tuntijaksi suuren finanssi-konsernin strategiatoimintoon.

Epäröin, kun minua kysyttiin mukaan tä-hän juttusarjaan. En pidä itseäni varsi-

naisena täysinoppineena tietoasiantuntijana, vaan katson enemmänkin olevani tietyllä ta-paa oppipoika.

Taustaltani olen varsinaisesti historian asiantuntija. Olen ymmärtänyt, että tieto-asiantuntijoiden piirissä tämä tausta ei ole mitenkään harvinainen. En tekisi nykyistä työtäni ilman kyseistä koulutustaustaa. His-toria auttaa hahmottamaan laajoja kokonai-suuksia suhteellisen nopeassa ajassa ja opet-taa kriittistä ajattelua etenkin lähteiden suh-teen. Tietotyössä juuri näistä tekijöistä on ol-lut erityisen paljon hyötyä.

Näkemykseni on muutenkin, ettei tieto-asiantuntija voi oikein koskaan olla täysinop-pinut. Työvälineet ja työympäristö muuttuvat jatkuvasti ja osaamisen päivitys on jatkuvaa. Pitäähän muistaa, että tiettyjen lähteiden mu-kaan viimeinen yleisnero, joka hallitsi kaikki eri tieteenalat, oli pääosin 1500-luvulla elänyt Justus Lipsius. Perimätiedon mukaan hänen uransa ja samalla elämä päättyi hänen kirjas-tonsa kaatuvien kirjahyllyjen alle. Yleisnerou-den aikakausi historiassa oli ohi.

En tiedä pitääkö yllämainittu tarina paik-kansa, mutta se kuvaa mielestäni tietoammat-tilaisuuden olemusta matkana, jossa avoin mieli ja uusien taitojen omaksuminen on hy-

vin tärkeää. Tässä yhteydessä voin lämpimäs-ti suositella osallistumista Tietoasiantuntijat ry:n järjestämiin koulutuksiin. Esimerkik-si hiljattain päättynyt analyysikoulutus an-toi paljon ajateltavaa ja toi hyviä työvälineitä omaan työkuvaani.

Palataanpa koulutukseen. Taustaltani olen siis varsinaisesti historian asiantuntija, mutta niitä töitä en ole tehnyt varsinaisesti päivää-kään. Opiskelin jo opintojeni loppuvaiheessa informaatiotutkimuksen perusopinnot ja ai-neopinnot suoritin jo työelämään siirryttyä-ni. Tämä oli varsinkin työuran alkuvaiheessa hyvä tapa, koska pääsin silloin käytännössä testaamaan opittuja asioita.

Opiskelin opintojeni loppuvaiheessa muu-taman vuoden Saksassa ja olin vielä palattua-ni Suomeen stipendiaattina vuoden verran Suomen Berliinin kulttuuri-instituutissa, jos-sa vastasin instituutin kirjastosta ja tietopal-velusta. Ulkomailta paluun jälkeen hain töitä Suomesta ja työllistyin silloiseen Tapiola-ryh-mään informaatikoksi.

Hoidin aluksi yhtiön sisäistä tietopalvelua informaatikon nimikkeellä, mutta sen jälkeen toimenkuvani on muuttunut lähes vuosittain. Sähköisten tietolähteiden kehityksen myötä tietoammattilaisen rooli on ollut yhä enem-män tarjota luotettavia ja ajankohtaisia tie-tolähteitä koko organisaation käyttöön. Tie-don hakijasta on tullut enemmän eräänlai-sen tietopalvelujen informaatioarkkitehtuu-rin suunnittelija. Tai näin ainakin omalla koh-dallani on käynyt.

Olen edelleen saman työnantajan palve-luksessa, josta sain ensimmäisen vakinaisen työpaikkani. Miksi näin? Suuri syy siihen on, että en ole varsinaisesti tallannut samaa pol-kua tähän asti, vaan polkuja on ollut useita ja moni polku on johtanut lopulta työtehtävien muuttumiseen.

Tämän hetkisellä polulla olen tietoasi-antuntijana strategiatoiminnossa, jossa vastuullani on paljolti toimintaympäristön seuranta ja analysointi eri muodoissaan. Yl-lätyksenä ei ole tullut myöskään se, että yh-tenä tehtävänäni on yhtiöryhmän historian tallentaminen :)

Urapolkuja tietoasiantuntijaksi on vaikka kuinka paljon. Tietoasiantuntijan urapolku -palstalla tietoasiantuntijan tehtävissä toimivat henkilöt kertovat oman ammatillisen tarinansa eli

”Miten minusta tuli minä?”

Jari Karjalainen työskentelee Lähi-Tapiolassa.


S itran yhtenä tehtävänä on enna-koida yhteiskunnan muutosvoi-

mia ja niiden vaikutuksia suomalai-siin. Ennakointi eli mahdollisten tu-levaisuuksien analysoiminen on hy-vin olennainen osa päivittäistä työ-täni tulevaisuusorganisaatio Sitrassa.

PuheenvuoroJENNA LÄHDEMÄKI

SITRAN STRATEGIA-, ENNAKOINTI- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ennakoimalla kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa

teisöllinen, hallinto on osallistava ja uudistumiskykyinen ja ihmiset ovat osaavia. Tulevaisuuden vision ja sen edellytysten rakentamisessa on en-nakoinnilla suuri rooli. Sitrassa enna-kointi on hyvin paljon myös tulevai-suuden tekemistä, jolloin se muistut-taa innovaatio- tai ketterän kehityk-sen prosessia. Historiallisessa tarkas-telussa ennakoinnissa ovat onnistu-neet parhaiten ne organisaatiot, jotka ovat päättäneet millaisen tulevaisuu-den he haluavat luoda ja kulkeneet määrätietoisesti visiotaan kohti. Yksi esimerkki tällaisesta organisaatiosta on Xerox.

Pentti Malaska on määritellyt en-nakoinnin oivallisesti: ennakointi on osallistava toimintatapa yhteisen pit-kän aikavälin vision luomiseksi yrityk-selle tai instituutioille (Malaska 2013, 19). Minulle ennakointi tarkoittaa myös omien ajattelumallien haasta-mista. Tulevaisuuden analysoiminen on mitä suurimmissa määrin epä-

varmuuteen hyppäämistä. Meille on luonnollista vetää johtopäätöksiä pol-kuriippuvaisesti eli aikaisempien va-lintojemme pohjalta. Enemmän kuin hyödyllistä on kuitenkin haastaa it-sensä pohtimaan tilanteita, joissa jo-kin asia, esimerkiksi koulutus, kehit-tyykin päinvastaisesti kuin oletan. Ennakointi on mielen ja ajattelun avaamista uudelle ja sen myöntämis-tä, että oma ajatteluni on henkilökoh-taisen historiani tuotos ja sen haasta-minen on vaikeaa.

Ennakoinnin keinoin voi raken-taa dialogia ja jaettua ymmärrystä erilaisten ajattelijoiden ja ristikkäis-ten mielipiteiden välille. Jos jotakin, niin dialogia tässä yhteiskunnalli-sessa tilanteessa tarvitaan! Tämän-hetkinen yhteiskunnallinen keskus-telu tuntuu viestivän akuutista krii-sistä, jossa vastakkainasettelua ai-heuttavat sujuvasti niin globaali pa-kolaistilanne kuin työmarkkinarat-kaisut täällä kotimaassa. Tällaisessa

Minulle ennakointi tarkoittaa myös omien ajattelumallien haastamista

Työtäni ohjaa visio Suomesta kestä-vän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Vi-sion mukaisessa maailmassa eletään hyvää elämää maapallon kantoky-vyn rajoissa. Tavoitteenamme on po-sitiivinen kehityskierre, jossa yksilöil-lä ja yhteisöillä on vaikutusmahdol-lisuuksia, talous on uudistava ja yh-

Ennakoinnissa ovat onnistuneet parhaiten ne organisaatiot, jotka ovat päättäneet millaisen tulevaisuuden he haluavat luoda ja kulkeneet määrätietoisesti visiotaan kohti.


ilmapiirissä ennakoinnin tarjoamat työkalut, kuten oman ajattelun aika-perspektiivin laajentaminen (miltä tämä tilanne voisi näyttää 30 tai 50 vuoden kuluttua?) ovat enemmän kuin tarpeen.

Megatrendeistä apua ennakointiinSitra tuottaa vuosittain trendilistan, joka pyrkii jäsentämään keskeisiä glo-baaleja muutosilmiöitä. Trendilistan suuri suosio kertoo ihmisten pala-vasta halusta ymmärtää kiihtyvässä muutoksessa olevaa maailmaa sekä monimutkaisia ja yhteen kietoutu-neita ilmiöitä. Omalle työlleni tren-dilistan suosio on hieno lähtökoh-ta. Päätoimitan Uusjuoni.fi:tä, Sitran kestävän hyvinvoinnin –visiosta ker-tovaa verkkojulkaisua. Se on täynnä esimerkkejä siitä, miltä yhteiskunnal-linen muutos voisi näyttää jakamis-taloudesta onnellisuusindeksiin ja lä-hienergiasta yksilölliseen terveyden-huoltoon.

Työskentelen myös kansainväli-sen tutkimushankkeen parissa, jon-ka aiheena on koulutuksen tulevai-suus ja se mitä roolia koulutusjärjes-telmät näyttelevät siirtymässä kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Education for a Changing World -tut-kimusprojekti kysyy suuria kysymyk-siä siitä, mikä on koulutuksen rooli yhteiskunnassamme ja miten kestä-vyyden voisi integroida kokonaisval-taisesti koulutusjärjestelmään, ei vain kierrätysprojektien muodossa, vaan fundamentaalisena osana kaikkeen kouluun liittyvään.

Miten ennakointi, tulevaisuusajat-telu ja niiden mukanaan tuomat laa-jemmat perspektiivit lähtisivät yhteis-kunnassamme paremmin lentoon? Aloitetaan vaikka linkittämällä en-nakointi kiinteäksi osaksi organisaa-tioiden strategiaa. Niin suurten kuin pientenkin organisaatioiden pitäisi pyrkiä tunnistamaan toimintaympä-ristönsä tulevaisuuden haasteet ja ol-la valmiita muuttamaan toimintaan-sa niiden mukaisesti. Ennakoinnissa pääsee helposti alkuun vaikkapa tuo-malla työpaikoille tulevaisuuskahvi-tunnit, joissa jokaisella on lupa poh-tia suuria yhteiskunnallisia kysymyk-siä ja niiden vaikutuksia.

Tiedotta johtamistaJos tiedot eivät ole ajantasaisia, päätök-set reagoivat tapah-tuneeseen tapahtu-mien ohjaamisen asemesta.

NÄKÖKULMA

Jyrki Kasvi on kansanedustaja, joka on toiminut aiemmin mm. Tietoyh-teiskunnan kehittämiskeskus TIE-KEn tutkimus- ja kehitysjohtajana sekä tutkijana Aalto-yliopiston työp-sykologian ja johtamisen laitoksessa.

D igitaalisen teknologian kehi-tys kiihtyy edelleen eksponen-

tiaalisesti, samoin teknologian mah-dollistama digitalisaatio, toiminnan, talouden ja kulttuurin murros. Joi-denkin tulevaisuudentutkijoiden mukaan maailma muuttuu seuraa-vina 20 vuotena yhtä paljon kuin ai-empina 200 vuotena yhteensä. Vuo-si 1815 tunnetaan parhaiten 100 päi-vän keisarikunnasta ja Waterloon taistelusta.

Meidän yhä tehokkaammat tie-tojärjestelmämme tuottavat kiih-tyvällä tahdilla uutta tietoa. 90 % maailman datasta on tuotettu kah-den viime vuoden aikana. Mutta pystymmekö me hyödyntämään

kaikkea tätä dataa, muuttamaan sen informaatioksi, tiedoksi ja pää-töksiksi?

Me puhumme big datasta, suur-ten tietomassojen reaaliaikaisesta hallinnasta, analyysistä ja hyödyntä-misestä palvelutuotannossa ja pää-töksenteossa, mutta todellisuudesta suuri osa meidän tietovarannoistam-me on niin heikkolaatuisia, ettei niitä voi käyttää mihinkään muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten tie-dot on alun perin kerätty. Vanhoja tietojärjestelmiä ei ole suunniteltu big datan tarpeisiin, minkä seurauk-sena tietoaineistot ovat epäyhden-mukaisia ja vanhentuneita, ja mää-ritelmät ja metadata ovat puutteelli-sia. Mitä tarkoittaa esimerkiksi hoi-topäivä eri sairaaloissa ja terveyskes-kuksissa.

Esimerkiksi kuntien vertailu on vaikeaa, koska joka kunnalla on eri-lainen tilikartta. Lisäksi kunnissa voi olla jopa 1000 tietojärjestelmää ja sa-toja rekistereitä, eri kunnissa erilai-

Mooren laki on jo vuosikymmenten ajan ennustanut tietotekniikan suorituskyvyn kiihtyvää kasvua, kaksin-kertaistumista aina kahden vuoden välein. Nykytekniikalla Mooren lain ennakoidaan pätevän vielä ainakin vuoteen 2030 asti. Sen jälkeen kukaan ei osaa sanoa, mitä tapahtuu. Esimerkiksi kvanttilaskenta jopa no-peuttaisi kehityksen kiihtymistä, jos sen tekniset haasteet onnistutaan ratkaisemaan.


sia. Ei ihme, että kuntien määrää ha-lutaan laskea.

Meidän tiedonhallintamme on jäänyt jälkeen tekniikan mahdolli-suuksista. Tietojärjestelmien kerää-miä tietoaineistoja ei voida yhdistellä ja analysoida reaaliaikaisesti. Esimer-kiksi Suomen talouspolitiikkaa teh-dään pahasti vanhentuneiden tieto-jen varassa, käytännössä sokkona. Viimeisimmät vahvistetut kansanta-louden tilastot ovat vuodelta 2012; Vuoden 2013 luvut ovat vasta ennak-kotietoja, joita korjattiin viimeksi elo-kuussa, siis elokuussa 2015. (1)

Tiedolla johtaminen edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista tie-toa, on sitten kyse yksilöstä, yrityk-sestä, kunnasta tai kansantaloudesta. Kerran vuodessa kerätyt ja käsityönä ynnätyt tiedot ovat nopeasti muuttu-vassa maailmassa hyödyttömiä. Jos tiedot eivät ole ajantasaisia, päätök-set reagoivat tapahtuneeseen tapah-tumien ohjaamisen asemesta.

Tilanteen korjaamiseen eivät pel-kät ICT-strategiat riitä. Tarvitaan ta-voitteellinen tahtotila ja johtajuutta sen saavuttamiseksi. Kyse ei ole tek-niikasta vaan asenteesta ja toiminta-kulttuurista. Esimerkiksi Virossa yh-teiskunnan kattava digitalisaatio oli poliittinen päätös, johon kaikki pre-sidentti Toomas Ilveksestä alkaen si-toutuivat. Virossa ei riidelty siirty-mäajoista tai tietojärjestelmäuudis-tusten rahoituksesta vaan päätettiin, koska on valmista, esimerkiksi minä päivänä viranomaiset, pankit ja te-leoperaattorit hyväksyvät sähköisen identiteetin. Saa suorittaa!

Suomessa ei tahdota saada ai-kaan edes päätöstä yritysten tilin-päätös- ja verotietojen reaaliaikaises-ta xbrl-muotoisesta rapotoinnista vi-ranomaisille, vaikka sitä on valmistel-tu jo vuosien ajan, ja kaikki on käytän-nössä valmista. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa xbrl-raportointi on ollut käytössä jo pitkään. Ei ihme,

että niiden talouspolitiikka ei hapuile sokkona. Tahto ja johtajuus!

Valtiovarainministeriön Jul-kICT-toiminnolla on periaatteessa valtuudet käskyttää valtionhallinnon tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan yhteentoimivuutta, mutta näitä ”nat-soja” ei ole haluttu käyttää. Kuntien ja yritysten velvoittaminen paranta-maan tiedonhallintaansa tuntuu suo-rastaan mahdottomalta ajatukselta. Siinähän kajottaisiin kuntien autono-miaan ja asetettaisiin yrityksille hal-lintorasitteita!

Nähdään vain vaatimusten paikal-liset kustannukset, ei parantuneen tiedonhallinnan kansallisia hyötyjä.

LÄHDE

Tilastokeskuksen viimeisin kansantalouden kirjanpito: http://www.stat.fi/til/


Innostunut ja innostuk-sissaan ideoiva ja inno-voiva ihminen on uusi öljy, josta voimme jalos-taa maailmanluokan tuotteet ja palvelut.Miksi aloitan puhumalla ihmisis-tä, innostuksesta ja innovaatiois-ta? Eikö tässä ollutkaan kysymys satsauksista tiedonhallintaan, tu-loksista ja tehokkuudesta?

NÄKÖKULMA

Petri Hakanen on yrittäjä ja kon-sultti Petri Hakanen Oy:ssä ja BBI Group Oy:ssä ja toimii tietojohtami-sen osaamis yhteisön TDWI Finlan-din puheenjohtajana – tietoammatti-lainen, johtaja, ja Tiedolla Johtamisen puolestapuhuja ja toteuttaja

tuloksen väliin luoda kaavan tai jon-kinlaisen menetelmän, jota toteutta-malla haluttu päämäärä saavutetaan varmemmin?

Tulen tässä jutussa myöhem-min uudestaan ideoihin ja innovaa-tioihin, mutta palataan nyt minulta pyydettyyn näkökulmaan ja aihee-seen ”Miksi Suomen ICT-satsaukset eivät ole tuoneet toivottuja säästöjä ja tehokkuutta?”. Aivan. Huomasit,

Miksi Suomen ICTsatsaukset eivät ole tuoneet toivottuja tuloksia ja tehokkuutta?

Onko innostumisella yhteys tu-loksiin ja tehokkuuteen? Vastaus on helppo, eikö vain. Se on liiankin help-po. Itsestäänselvyytenä myös helppo yhteisesti nyökyttelemällä sivuut-taa. Tekemisessä keskitymme mää-riteltyihin tuloksiin. Innostuminen olkoon toivottua, mutta kuitenkin vain mielentila, jonka vaihteluilla em-me haluaisi olevan tuloksiin haitallis-ta vaikutusta. Voiko innostumisen ja


S ignaali ja kohina. Nate Silver (New York Timesin toimittaja)

on tehnyt järkälekirjan aiheesta ”Sig-naali ja kohina, miksi monet ennus-teet epäonnistuvat, mutta jotkin ei-vät”. Kirjassa uppoudutaan ennusta-misen maailmaan erilaisten ajankoh-taisten esimerkkien kautta - kuten USAn asuntokupla ja luottoluokittaji-en toimet tai luonnonilmiöiden ja ta-lousilmiöiden ennustaminen. Niin ja tietysti esimerkit urheilun maailmas-ta ovat esillä (kuten amerikkalainen jalkapallo ja shakki tai pokeri). Kir-joittaja ei päästä lukijaa helpolla teo-reettisen viitekehyksensä kimppuun. Sen sijaan laajat ja perusteelliset ku-vaukset ennusteiden haasteista ja on-gelmista ovat tervetullutta luettavaa. Yritän seuraavassa tiivistää Silverin ennuste-ajattelun. Jos olen ymmär-tänyt sanoman oikein, voin todeta, että se kyllä viehättää.

Epävarmuus. Ennustaminen on ob-jektiivisuuden ja subjektiivisuuden yhdistäjä. Täysin objektiiviset en-nusteet ovat mahdottomia. Nate Sil-verin ajattelu perustuu 1800-luvun ajattelijaan, Thomas Bayesiin, mutta lähtökohtana on myös Karl Poppe-rin tiedonkäsitys. Tiedon, informaa-tion epätäydellisyys on lähtökohtana, jota täydellistetään jatkuvasti uudel-la informaatiolla. Ennustajia on myös kahdenlaisia. Siilit eivät siedä epävar-muutta, vaan rakentavat ennusteen-sa suurten, ehdottomien lähtökoh-tien varaan. Sen sijaan Silverin kan-nattamat ketut ottavat ennustami-sessa huomioon monenlaiset asiat ja informaation sekä sietävät epävar-muutta. Näin ennustetta pitää korja-ta jatkuvasti uudelle informaatiolla. On myös mieluummin otettava huo-mioon useita rinnakkaisia ennusteita ja haettava niistä konsensusennuste yksilöllisen sijasta.

Epävarmuuden ilmentymät. Ennusteita tehtäessä ja tulkittaes-sa on aina otettava huomioon kol-me keskeistä epävarmuustekijää: 1. Alkuehtojen epävarmuus ote-

KIRJATettä muutin ehdotettua teemaa hie-man säästöjen tavoittelusta tulosten tavoitteluun.

Siilomainen budjettiharha

Tiedonhallintaan liittyvässä kehit-tämisessä on usein alulle paneva-na voimana tavoitteena säästää. Säästämisen tavoite, säästämisen pakko, korostuu entisestään, kun tiedonhallinta järjestetään palvelu-taso- ja kustannusvastuullisiksi yk-siköiksi. On kovin inhimillistä, että ulkoinen paine kohdistuu toivottuun palvelutasoon ja sen kustannuksiin ja että sisäinen toiminta-ajatus kääntyy tiedonhallinnan menetelmien ja hal-lintamallien kehittämiseen. Samalla tiedonhallinnan sisäinen strateginen ajattelu painottaa säästämistä. Tästä on seu rauksena toimin nallis ten koh teiden kapse lointia, aja tuksel-lista eris tämistä kokonaisuudesta. Kapseloinnin seurauksena saa tam-me huo mata, että voi sim me saa-da ”kapselin” edulli semmin ulkois-tet tuna tai päädymme esittämään laajan ERP:in vaihtamista toiseen uu-den ratkaisun ollessa laskennallisesti nykyistä halvemman.

Toiminnan kehittämisen myytti

Tiedonhallinta on täynnä myyttejä, lähes jumalaistarun omaisia usko-muksia. Uskomme, että ei ole olemas-sa IT-hankkeita vaan kaikki kehittä-minen on toiminnan kehittämistä – tai mielestämme tulisi ainakin olla. Kuitenkin, käynnistämme jatkuvas-ti IT-hankkeita, joiden lähtökohtaiset perusteet tulevat tekniikan uusimi-sesta, teknisen suoritustehon paran-tamisesta ja halusta hankkia uusia hy-vän tuntuisia ohjelmistoja – ja halus-tamme säästää hankkimalla korvaava halvempi. Toiminnan kehittämisen myyttiä toteutamme sopeuttamal-la ja osallistamalla toimintaa uusiin hankintoihin.

Strategiaharha

Visioissa ja strategioissa ylätasoil-la kirjatut tavoitteet ja uskomukset harhauttavat meidät ajattelemaan ja kehittämään tiedonhallintaa mutkan kautta – aloitamme kehittämällä stra-tegiassa kuvattujen seurausten taus-toja, emme suoraa toimintaa kehit-

tämällä. Ajattelussamme asetamme tiedonhallinnan kehittämisen ”mah-dollistavaksi” tukitoiminnaksi ja ke-hittämisemme kohdistuu näihin mie-lestämme mahdollistaviin asioihin. Samalla myytti toiminnan kehittä-misestä elää vahvana.

Lähes ylimaallinen usko datan kaiken tekevään voimaan

Asetamme tiedon kehittämisen mie-lessämme etusijalle – etenkin, kun kyse on tietojohtamisen kehittämi-sestä. Haluamme uskoa, että data on uusi öljy. Uskomme, että keräämäl-lä lisää tietoa, jalostamalla siitä hyvä-laatuisia raportteja ja mittareita, pää-töstemme laatu kohenee. Uskomme, että tutkimalla riittävästi ja kokeile-malla, löydämme datastamme eväät uusiin innovaatioihin. Haluamme us-koa ja satsaamme paljon datan kerää-miseen, muokkaamiseen ja esittämi-seen, koska olemme tämän ajatus-tavan hyväksyneet ja mahdollises-ti myös koemme tietotarpeiden täs-mällisen määrittämisen olevan toi-minnan kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta aloittaen vaikeaa.

Innostuksen ja strategisen ajattelun edistäminen

Etsimme vastausta satsausten osu-vuuteen, tehokkuuteen ja innovatii-visuuteen paremmasta johtamisesta, Lean-ajattelusta, strategisesta kette-ryydestä, itseohjautuvasta organisaa-tiosta, tiedonhallinnan hallintamal-leista ja kehittämisen menetelmistä. Jotta saamme näistä lähtökohdista parhaan tehon toimintaamme, tulisi kokonaisuutta kyetä tarkastelemaan konkreettisin ja ihmiskeskeisin näkö-kulmin.

Kuvittele maailma, jossa kukaan ei enää suostu kehittämään mi-tään ilman selkeitä toiminnallisia innovaatioita. Tällaiseen maailmankuvaan on pyr-kimys oheisessa kuvassa viiden tee-ma-alueen ja niihin liittyvien 13 ison kysymyksen kautta. Tervetuloa mu-kaan ideoimaan ja rakentamaan tu-loksekasta, tehokasta ja innovatiivis-ta tulevaisuutta!


Epävarmuuden sietäminen ja ennakko-oletusten avoimuus

taan hallintaan tiedos-tamalla, mitkä ovat ennusteen laadinnan lähtökohtadata ja -in-formaatio. Se on aina sidoksissa johonkin teoreettiseen viiteke-hykseen ja ajatusmaa-ilmaan. 2. Tapahtu-maketjun epävar-muus lisääntyy ajas-sa. Tämä epävarmuus-tekijä perustuu siihen, että ajassa tulee uutta informaatiota ilmiön

ympäristöstä. Tuo uusi informaa-tio voi muuttaa merkittävästi läh-tökohtaolettamuksia. 3. Raken-teellinen epävarmuus tarkoittaa sitä, että ymmärrys ilmiön eri puo-lista on aina rajallinen, siis epävar-ma. Erityinen rakenteellinen epä-varmuus tulee sellaisesta ilmiöstä, jota voidaan kutsua kompeksiseksi. Esim. pokeri ja jalkapallo tai luot-toluokitus ovat kompleksisia ongel-mia, kompleksisia järjestelmiä.

Tieteen edistys. Nate Silverin van-noo tieteen nimeen. Hänen mieles-tään tieteen edistys on mahdollis-ta. Hyvinä pidetyt teoriat osoitetaan ajan mittaan virheellisiksi. Yksikään teoria ei ole täydellinen. Politiikassa puolestaan eri puolueet ovat omien uskomustensa ja valintojensa van-keja eivätkä näin anna periksi vasta-puolelle. Silverin mielestä politiikas-sa totuudella ei ole oikeutettua ase-maa. Silver tiivistää oppi-isänsä Baye-sin opin seuraavasti (s. 456): ”Bayesin teoreema alkaa ja päättyy tosimaail-man tapahtuman mahdollisuutta kos-kevaan todennäköisyysarvioon. Se

edellyttää, että uskoo, että maailma on luontaisesti epävarma... Se kui-tenkin edellyttää, että hyväksyy, että maailmaa koskevat subjektiiviset ha-vainnot ovat totuuden likiarvoja.”

Tapaus Standard & Poors. S&P:n luottoluokitusarvio perustuu lähtö-kohtainformaatioon Suomen kan-santalouden tilasta. Arvion perusteet eivät avaudu lehdistötiedotteista. Ta-pahtumaketjun epävarmuus tulee selvästi esille S&P:n ”luottamukses-ta” siihen, että hallitus tekee raken-teelliset uudistukset, erityisesti sote- uudistuksen. Kuitenkaan sote- uudis-tuksen merkitys kestävyysvajeen rat-kaisijana ei lehdistötiedoista käy ilmi. Onkohan S&P riittävän avoin analyy-sissään, vai onko sen oman tiedon ”panttaaminen” oman liiketoiminnan ydin. Nate Silver käsittelee kriittisesti S&P:n roolia USAn asuntokuplan pal-jastumisessa. S&P:n kannatti ”pan-tata” todellista käsitystään aikansa oman liiketoiminnan edun nimissä!

Tapaus kestävyysvaje. Kestä-vyysvajeen osalta puolestaan Erkki Tuomioja toi ensimmäisten joukos-sa esille analyyttisiä epävarmuuste-kijöitä. Alkuehtojen epävarmuut-ta ovat Tuomiojaa siteeraten EU:s-sa 1990-luvun alussa määritelty raja 60%:n osuudesta kansantulosta, kun hänen mukaansa se voisi olla Suo-messa 100-150%. Myös bruttovel-ka voidaan käsittää toisinkin. Suo-messa eläkerahastot ovat merkittävä nettovarallisuuden lähde, jota tuossa bruttovelka-ajattelussa ei ole otettu huomioon. Tapahtumaketjun epävar-muutta puolestaan korostaa Tuomio-jaa siteeraten vaikuttavien muuttuji-

en moninaisuus kuten BKT, väestö-tekijät, reaalikorko, työttömyys jne. Myös aikatekijä tulee tässä keskiöön. Sehän on tunnistettu niin poliitikko-jen kuin myös tutkijoiden näkemyk-sissä. Niin rakenteellinen epävar-muus tulee puolestaan esille kansan-taloustieteilijöiden toisistaan poik-keavista tulkinnoista suhteessa elvy-tyspolitiikkaan ja leikkauksiin. (Ohei-sessa kuvassa VM:n virkamiesten näkemys Suomen tulevaisuudesta.)

Avoimuutta ja kriittisyyttä tar-vitaan. Ennusteissa on aina lausut-tava julki ennakkokäsitykset. Kyse on ns. metatiedoista. Ennusteita laadit-taessa on arvioitava aina ennusteen todennäköisyys suhteessa olemassa olevaan dataan ja informaatioon. Asi-antuntijat voivat harhaantua omiin ennakkokäsityksiinsä ja välttää ul-koista informaatiota. Avoimuutta siis tarvitaan. Poliitikot nostavat mie-lellään esille ennusteita, jotka tuke-vat heidän ideologisia lähtökohtiaan. Avoimuutta tarvitaan politiikassakin. Tulevaisuus ei ole ekstrapolaatio ny-kytilasta. On nähtävä erilaisia mah-dollisuuksia, myös tähän asti toteutu-mattomia sellaisia. Avoimuutta ovat siis myös erilaiset tulevaisuuden en-nusteet. Meiltä ennusteiden lukijoil-ta ja tulkitsijoilta edellytetään kriitti-syyttä ja analyyttisyyttä. Jos emme saa riittävästi taustatietoa, jäävät en-nusteet vaikeasti tulkittaviksi. En siis usko, että kestävyysvaje ja sote- uu-distus ovat suoraan yhteydessä toi-siinsa. En myöskään usko, että soten rakenneuudistuksella ja rahoitusuu-distuksella taataan leikkausten onnis-tuminen.

Need more ebooks?We’ve got you covered.

IntroducingProQuest

Ebook Central™

ProQuest / Merilkon [email protected], tel +358-40-5380614.

Ebooks have become an essential part of the information mix incorporations worldwide. Now ProQuest enables you to customisehow you acquire, manage, discover and use an extraordinary rangeof specialised ebooks in engineering, oil & gas, industrialmanufacturing, aerospace and many more subjects.

Coming in 2015, ProQuest Ebook Central offers the industry’sbroadest range of models, including subscription and purchaseoptions, via Demand-Driven Acquisition or hand-selected by you –completely customisable to fit your needs and your budget. Usersenjoy a clean, uncluttered and intuitive experience that responds toiOS and Android devices, extending the value of your collection towherever your users may be.

Combine ebooks with the rich, specialised content inProQuest Dialog to provide a comprehensive researchexperience like no other.

Explore the possibilities at

http://bit.ly/1UZsdRh.

2857adPORT.qxd:Layout 1 1/10/15 10:02 Page 1

Documents

4 / 2015 TIETO, ENNAKOINTI, ANALYSOINTI...Tiedolla johtaminen valtio-Kaisa Lähteenmäki-Smithneuvostossa / 17 Strategia, kokeilut ja palvelujen kehittäminen ennakoinnissa Tuula Jäppinenjulkisella