1

50 VUOTTA SUOMALAISTA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ

KELAn tutkimus 50 vuotta

5.6.2014

Jaakko Kiander

2

50 VUOTTA SUOMALAISTA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ

• Miten tähän on tultu: ensimmäiset 50 vuotta

• Miten tästä eteenpäin: seuraavat 50 vuotta

3

LÄHTÖKOHDAT

• 1950-luvun kiista eläkejärjestelmästä– Perusturva vai ansioturva?

• Työmarkkinajärjestöjen valinta– Korporatismi vai valtio?

• Välineeksi yksityinen vakuutusjärjestelmä– Ruotsissa valtiollinen systeemi

• Houkuttimeksi TEL-varojen takaisinlainaus

4

HYVINVOINTIVALTION KASVUKAUSI

• Hyvinvointivaltion ja eläkejärjestelmän kasvukausi

1966 - 1986• Eläkekarttumia parannettiin• Yrittäjät ja maanviljelijät integroitiin mukaan• Generöösit varhaiseläkemahdollisuudet• Antelias indeksointi• Eläkemeno nousi nopeasti, verokiilaa ei

murehdittu

5

JATKUVASTI NOUSEVA ELÄKEMENO?

• Eläkemenon nousupaineet tunnettiin, koska väestön ikärakenteen kehityksestä on ollut hyvä kuva jo varhain

• Maksutason ennakoitiin nousevan 35 prosenttiin– Sama kuin Hollannin nykyinen maksutaso!

• Luultavasti tätä ei pidetty suurena ongelmana 1980-luvun alussa– Keskustelu verokiilan ongelmista ei ollut vielä alkanut

6

Ennustaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa….

7

KÄÄNNE JA SOPEUTTAMINEN

• 1990-luvun lama romahdutti nopeasti maksutulon perustana olevan palkkasumman

• Muutokseen ryhdyttiin reagoimaan, koska tilannetta ei pidetty ohimenevänä ongelmana

• Työeläkepolitiikan suunta muuttui kokonaan: aiemmasta etuisuuksien parantamisesta siirryttiin sekä nykyisten että tulevien etujen leikkaamiseen– Indeksileikkaukset– Työntekijän TEL-maksu– Julkisen sektorin eläkkeiden normalisointi

8

RAHASTOINTI

• Työeläkejärjestelmä oli alusta pitäen osittain rahastoiva– Maksuja kerättiin enemmän kuin eläkkeitä maksettiin– Ylijäämä rahastoitiin, tosin ei kovin tuottavasti

(takaisinlainaus)

• Samalla kuitenkin alettiin maksaa eläkkeitä myös niille, joille ei rahastoja ollut karttunut– Suurelta osin jakojärjestelmä

9

RAHASTOINNIN MERKITYS ALKOI KASVAA• TEL-yhtiöt saivat suuria sijoitustuottoja 1990-

luvulla lainatessaan rahaa valtiolle• TEL-sijoitustoiminta uudistettiin 1997• Seurauksena sijoitustuottojen ja

sijoitusvarallisuuden voimakas kasvu– KEVA+VER > 50 mrd. euroa– TyEL-yhtiöt > 100 mrd. euroa– Eläkevarat yhteensä yli 80 %/BKT

10

ELÄKKEET JA IKÄRAKENTEEN MUUTOS

• Ikärakenteen muutosta ja vanhushuoltosuhteen nousua on ennustettu ja odotettu pitkään

• Muutos johtaa eläkemenojen nousuun suhteessa palkkasummaan ja BKT:seen

• Suurin muutos tapahtuu 2010 - 2030• Toteutunut kehitys ei ole täysin vastannut

ennustettua:– Eliniän odote on kasvanut ennustettua nopeammin– Työikäisen väestön määrä ei ole supistunut– Eläke-etujen leikkaukset ja palkkasumman hyvä kehitys

ovat hillinneet eläkemeno-osuuden nousua

11

VUODEN 2005 UUDISTUS

• Uudistuksella pyrittiin varautumaan ennakoituihin muutospaineisiin ja myöhentämään eläkkeelle siirtymistä

• Joustava eläkeikä ja kannustinkarttuma– Tavoitteena varhaiseläkkeiden käytön vähentäminen (63

v.)– Kannustaminen myöhentämiseen (+4,5 %/v)

• Elinaikakerroin– Kohorttikohtainen leikkuri, joka neutralisoi elinajan

odotteen kasvun vaikutuksen

12

UUDISTUKSEN KRITIIKKI• 2005-uudistus näyttää toimineen hyvin

– Varhaiseläkkeiden käyttö on vähentynyt– Keskimääräinen eläkeikä noussut 2 vuodella– Vanhuuseläkkeelle jäädään noin 64-vuotiaina

• Uudistuksen toimivuudesta ei kuitenkaan olla vakuuttuneita (ekonomistit, ETK)– Hyvä kehitys johtuu lähinnä työttömyyseläkeputken

siirrosta– Elinaikakertoimen ohjaavaan vaikutukseen ei uskota– Johtopäätös: ei uskota, että tavoite (62,4/2025)

saavutetaan

13

VUODEN 2017 UUDISTUKSEN TAUSTA

• Uutta eläkeuudistusta alettiin vaatia heti vuoden 2005 jälkeen– Talousneuvosto 2007– Pääministeri Vanhanen 2009– EK, VM, EU, OECD

• Taustalla tyytymättömyys 63 vuoden alaikärajaan ja arvio TyEL-maksujen suuresta korotustarpeesta

(3 - 5 %-yksikköä)

14

VUODEN 2017 UUDISTUS• Työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat

tavoitteesta: 62,4/2025

• Työmarkkinajärjestöt sopivat seuraavan uudistuksen tulevan voimaan 2017

• Taustaselvittäjäksi J. Pekkarisen työryhmä (2013)• Samaan aikaan toisaalla: sosiaalitupossa ja

työmarkkinaratkaisuissa sovittiin TyEL-maksujen nostosta 0,4 %-yks./v 2011 - 2016

• Uudistusneuvottelut 2014

15

MITÄ UUDISTUKSELLA TAVOITELLAAN?• Keskimääräisen eläkeiän nousua

– Eläkeikä on tosin noussut ennakoitua nopeammin ilman uudistustakin

– Elinaikakertoimen vaikutus ei ole vielä näkyvissä

• Maksutason vakauttamista– ETK:n uusimman laskelman mukaan maksutasossa ei ole

enää merkittäviä korotuspaineita

• Eläketason turvaamista– Elinaikakertoimen on pelätty leikkaavan liikaa eläkkeitä …

koska on oletettu, ettei siihen reagoida

16

ETK:N TUOREIN ENNUSTE TYÖELÄKEMENOJEN JA TYÖELÄKEMAKSUN (TYEL) KEHITYKSESTÄ 2014 - 2080, PROSENTTIA PALKKASUMMASTA

20002005

20102015

20202025

20302035

20402045

20502055

20602065

20702075

20800

5

10

15

20

25

30

35

MenoMaksu yhteensä

17

TYÖELÄKKEEN TULEVAISUUS

• Työeläke on uhanalainen– Eläketaso voi uudistuksissa heikentyä liikaa– Järjestelmän legitimiteetti ei säily automaattisesti

• Työeläke on kestävä– Lakisääteisyys ja osittainen rahastointi yhdistettynä

vakuutusmuotoisuuteen ja keskinäisiin yhtiöihin luo institutionaalista vakautta

– Työmarkkinajärjestöillä on yhteinen intressi ylläpitää työeläkejärjestelmää

– Osittain rahastoiva järjestelmä on joustavampi kuin kokonaan rahastoitu tai jakojärjestelmä

18

KYSYMYKSIÄ & KOMMENTTEJA