A A L L O N Y L I O P P I L A S L E H T I

N r o . 8 / 2 0 1 0

AALLON SYNTTÄRIT!NYT PUHUU USKIS

KUKA MAKSAA LOPPUTYÖSI?

28 40

N r o . 8 / 2 0 1 0 M E N E E A A L L O N P I N N A N A L L E

16Tule tulevaisuuden tekijäksi!Tarvitsemme lisää tulevaisuuden IT-ammattilaisia mukavaan joukkoomme. Tule työskentele-mään mielenkiintoisissa asiakasprojekteissamme yhdessä kokeneen tiimimme kanssa. Pääset nopeasti vauhtiin ja kehityt urallasi tekemisen kautta. Jos opintosi ovat vielä kesken, meillä voit joustavasti yhdistää työn ja opiskelun – ja ehdit viettää myös antoisaa vapaa-aikaasi.

Haemme Helsingin ja Tampereen toimipisteisiimme mm. • Ohjelmistosuunnittelijoita• Business Intelligence –asiantuntijoita• Tietovarastoasiantuntijoita• Integraatioasiantuntijoita

Tutustu tehtäviin ja muihin työmahdollisuuksiimme tarkemmin ja lähetä hakemuksesi koti-sivuillamme www.solita.� /ura.

”JOS AALTO OLISI RAKENNUS, SE OLISI TYLYPAHKA.

SIINÄ ON MAGIAA, JOHON MONI USKOO.”

Synttärikortteja yksivuotiaalle yliopistolle, sivu 28

”FACEBOOKKAA. TWIITTAA. AVAUDU.”

Kymmenen neuvoa aloittelevalle tutkijalle, sivu 16.

”KAI SIELLÄ OLI KAUHEA HOMOJENLYTTÄYSMEININKI?”

Räsäsen poika ja muut opiskelijauskikset, sivu 40

*HELMENKALASTUS

6 Opiskelijat keräävät yliopistolleen rahaa8 Urheilu- ja muiden juhlien tuntua

13 Anonyymit eläimet14 Koukussa uusi puheenjohtaja

SYVISSÄ VESISSÄ16 Tahdotko tutkijaksi?

22 Henkilökuvassa minä itte28 Onnea & menehtymistä, yksivuotiaat!40 Reportaasi konservatiivin pään sisältä

MATO-ONGELLA46 Taiteilijan vastapaino

48 Kulttuurikokemuksia edarissa ja 13 eurolla50 Ota kaikki irti joululomasta ja Kelasta

52 Iltasatu55 Perässälaahaajat

miehistö

N r o . 8 / 2 0 1 0 56 N r o . 8 / 2 0 1 0

pääkirjoitus

S e o n j o s s a i n n a p a p i i r i l l ä , O u l u s s a , t o k a i s e e A a l t o - y l i o p i s t o n l u e n n o i t s i j a E s p o o n O t a n i e m e s s ä .

Kolumni Kalevassa 27.11 .2010

PÄÄTOIMITTAJAAnna Munsterhjelm

ULKOASUJaakko Suomalainen

TOIMITTAJAJohanna Mitjonen

KIRJOITTAJATLinda Finell, Tuukka Hetemäki, Ilmari

Jokinen, Krista Kauppinen, Reetta Nurmo, Kerttu Partanen, Tuuti Piippo, Laura

Saarikoski, Niclas Storås, Sofia Ziessler

KUVAAJAT JA KUVITTAJATMatti Ahlgren, Tom Engström,

Joonas Lehtimäki, Kira Leskinen, Veera Lipasti, Minna Mäkipää,

Mirka Suikkanen

KUSTANTAJAAalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY)

TOIMITUSNEUVOSTOHanne Haapoja, Tuomas Jääskeläinen, Aku-Ville Lehtimäki, Juhani Mykkänen,

Antti Oksanen, Jussi Rosendahl, Teija Sutinen, Maija Töyry (pj)

ILMOITUSMYYNTITimo Herttua, 040 4827080

MEDIAKORTTI: www.ainolehti.fi/media

PAINO Art Print Oy PAINOS 8 000 SISÄSIVUJEN

PAPERI Dito 100g/m2

KANNEN PAPERIGalerie Art Gloss 250g/m2

YLIOPPILASLEHTI AINOPL 69 02150 Espoo

Käyntiosoite:Lämpömiehenkuja 2 02150 Espoo

etunimi. sukunimi@ayy.fi 050 5209447 www.ainolehti.fi

ISSN-L 1798-4394 ISSN 1798-4394

KANNEN KUVAMirka Suikkanen

Meidän pitäisi unohtaa suvaitseminen ja aloittaa hyväksyminen.

Ystäväni sanoi kerran osuvasti, että mitään sellaista ei voi suvaita, jonka täysin hyväksyy. Suvaitseminen sanana pitää sisällään latauksen, joka antaa puhujalle vallan päättää, sietääkö hän suvaittavaa asiaa silmissään.

Kun hyväksyy elinpiiriinsä homot, maahanmuuttajat tai vammaiset, ei heitä tarvitse erikseen enää suvaita.

Sana asettaa suvaittavat ihmisryhmät väkisin eriarvoiseen asemaan. Miksi silti käytämme sitä niin yleisesti, kun on puhe marginaalisista ryhmistä?

Linda Finell

Linda yritti katsoa homokohua konservatiivisten, uskovaisten opiskelijoiden silmin. Lue reportaasi sivulta 40.

Älä suvaitse homoja

nko uuden ylioppilaskunnan ensimmäinen vuosi ollut hulvaton farssi vai synkkä tragedia? Tyylilaji on katsojan silmässä, mutta paikka on teatteri. Harva kantaesitys on saanut näin paljon huomiota. Hesarissakin julkaistaan siitä arvioita kerran viikossa.

Kaksitoista kuukautta sitten yleisö ei tiennyt, kuinka syvässä suossa tuo-reen näytelmän ylioppilaskunta joutuu vielä tarpomaan. Osa oli fuusioon tyytyväinen, moni vastusti, jotakuta ei voinut vähempää kiinnostaa. Enää kukaan ei voi väittää, ettei tuntisi tarinaa. Käsiohjelma on jaettu jo use-ampaan kertaan, ja koululaisryhmien oppaat ovat neuvoneet suojateilleen oikean tulkintatavan kädestä pitäen.

AYY:n teatterissa kulisseja kannatellaan hampaat irvessä ja hymy huu-lessa, vaikka teatterin seinät kolisevat tuulessa ja pyörönäyttämö nykäisee näyttelijät nurin kerran toisensa jälkeen. Viereisissä saleissa, pienemmillä näyttämöillä, esitetään vilkkaasti yhteiskunnallista proosaa ja puhdas-ta viihdettäkin – tyhjälle katsomolle. Kun isolla lavalla riittää niin paljon enemmän draamaa, rikoksia ja rakkautta! Maistuu niillekin, joiden edellinen teatterivierailu tehtiin Hevosenkenkään 1990-luvulla.

Vuoden näytelmä on ollut kaukana riippumattomasta taiteesta. Teatterin mesenaatit ovat sen verran vaikutusvaltaisia, että heidän sormennapsau-tuksensa saa juonen muuttumaan ja ohjaajat nöyrtymään. Näyttelijät jou-tuvat opettelemaan uuden käsikirjoituksen ja puvustajat ompelevat sormet verillä uusia asuja.

Mesenaattien takia ensimmäinen näytös on ollut liian pitkä – paljon pidempi, kuin moni osasi lipun ostaessaan arvata. Penkki on kova, eikä innokkaiden myyjien tuputtama popcorn maistu. Fiksuimmat teatterilaiset kyseenalaistavat jo työehtojaan. Uudet kiinnitykset aloittavat tammikuussa.

Mennään väliajalle. Kahvia ja joulupullaa!

Anna Munsterhjelm

OVäliajanpaikka

N r o . 8 / 2 0 1 0 7

helmenkalastus / aallonharjalla

6 N r o . 8 / 2 0 1 0

Yliopistot kasaavat nyt itselleen pesämunaa, jonka eurot valtio on luvan-nut 2,5-kertaistaa. Aallossa säätiöpääoman kerääminen alkoi jo vuonna 2008, mutta kahdensadan miljoonan tavoitteesta uupuu vielä kolmisen-kymmentä miljoonaa euroa. Suurin osa potista on tullut yrityksiltä ja sää-tiöiltä, mutta keväällä käynnistynyt kampanjavaihe keskittyy alumneihin ja sen toteuttavat opiskelijat.

”Saimme keväällä yhteydenoton Aallon varainhankinnasta. He näkivät, että opiskelijat olisivat luonnollinen tapa lähestyä alumnikuntaa ja etsivät siksi yrittäjähenkisiä opiskelijoita, jotka voisivat lähteä vetämään kampan-jaa”, Santeri Everi muistelee.

Everi ja Mikko Kuusi ovat molemmat kauppakorkeakoulun opiskelijoita ja Aaltoesin aktiiveja.

”Meillä oli alussa tarkka suunnitelma, mutta se on muuttunut radikaalisti matkan varrella”, Everi kertoo.

Hanke alkoi kahdeksan hengen tiimistä, joka – tekijöiden tajuttua raa’ an työn määrän – kasvoi nopeasti yli 60 hengen organisaatioksi.

Pilottivaiheessa he oppivat myös sen, että lahjoittajia motivoi sekä halu olla mukana rakentamassa Aalto-yliopistoa että tunneyhteys vanhaan kou-luunsa. Syntyi ajatus yhteisökampanjoista, joissa nykyiset jäsenet soittavat entisille jäsenille. Kampanjassa ovat mukana KY, TF, Prodeko sekä Pyöreän Tornin Kilta. Yhteisöjen välillä on käynnissä leikkimielinen kilpailu siitä, kuka kerää eniten rahaa. Miljoonalla eurolla yhteisö saa oman nimetyn kunniapro-fessuurin ja neljä eniten lahjoituksia kerännyttä opiskelijaa pääsee keväällä opintomatkalle yhteistyöyliopistoon.

Ja töitä riittää. Marraskuun puolivälissä tiimillä on jo yli 17 000 kampan-jakontaktia eli sähköpostia ja puhelua. Tavoitteena on ottaa yhteys kaikkiin niihin 40 000 rekisteröityneeseen alumniin, joille yliopistolla on yhteystiedot. Useimmat puheluista ovat rentoja ja niiden aikana on käyty pitkiäkin keskus-teluja esimerkiksi takavuosien kuntiksista ja excuista tai opetuksen laadusta.

”Alumnit ovat suhtautuneet yllättävän positiivisesti puhelinkampanjaan ja ylipäätänsä Aalto-yliopistoon. Luuri korvaan -tyyppisiä puheluita on ollut vain muutamia”, Kuusi kertoo.

”Jos alumneilla on ollut negatiivinen mielikuva Aallosta, se on useimmiten perustunut väärään tietoon. Esimerkiksi jotkut ovat pohtineet kannattaako Aallolle lahjoittaa, kun ylioppilaskunnat kiistelevät raha-asioista. Silloin olem-me selventäneet, että kiistalla ei ole vaikutusta itse yliopiston toimintaan.”

Aikaa varainkeruulla on kesäkuun loppuun asti. Sen jälkeen luvassa on muun muassa opiskelijoiden ideoima kiitosjuhla lahjoituksen tehneille alum-neille sekä kampukselle pystytettävä muistomerkki, johon tulee kaikkien yli sata euroa lahjoittaneiden nimet.

Krista Kauppinen

AALTO-YLIOPISTOSTA, PÄIVÄÄ!

Päästäkseen kymmenessä vuodessa maailman kärkiyliopistojen joukkoon Aalto tarvitsee lisää rahaa.

Siksi opiskelijat tarttuivat luuriin ja ryhtyivät soittelemaan alumneille.

Matti Ahlgren

N r o . 8 / 2 0 1 0 9

helmenkalastus/pelkkää juhlaa

Syysmökillä visioitiin ja saunottiinKY ry:n kehitysyhteistyöjaosto Ke-hyn mökkireissu maistui enemmän herkuilta kuin paperilta. Perinteisel-le, nyt marraskuussa Karjalohjalla pidetylle syysmökille uskaltautui mukaan parikymmentä kehyläistä, joiden joukossa oli myös syksyllä aloittaneita kyltereitä. Kahdesti vuodessa järjestettävät reissut ovat aiemminkin houkutelleet mukaan porukkaa, jota ei muissa jaoston tapahtumissa näy.

Kehyn puheenjohtaja Julius Hurri kertoo viikonlopun pitäneen sisäl-lään perinteistä mökkiajanvietettä: saunomista, syömistä, kortin peluuta, kitaransoittoa ja vähän laulamistakin.

”Rohkeimmat uskaltautuivat ui-maan, vesi oli tosi kylmää.”

Rentoilun lisäksi viikonloppuna vedettiin Kehyn toiminnalle suu-ria linjoja. Mökillä päätettiin muun muassa suunnata kehy-hankkeita entistä enemmän aaltolaisten omal-le osaamisalueelle.

”Aiomme keskittyä tekemään asioita, joissa olemme oikeasti hyviä, sen sijaan että toteuttaisimme hank-keita, joita kuka tahansa pystyisi tekemään”, Hurri sanoo.

”Toinen tärkeä asia, jota suunnitel-tiin, on Kehyn maltillinen levittäyty-minen Aaltoon.”

Siksi Hurri toivottaakin myös muut aaltolaiset lämpimästi mukaan Kehyn toimintaan.

SYYSMÖKILLÄ VISIOITIIN JA SAUNOTTIIN

Marraskuun lopussa Opiskelijoi-den liikuntaliitto OLL:n liittoko-kous julkaisi kannanoton, jossa se vaati tarmokkaampia toimenpitei-tä liikunnan ja terveydenhoidon linkittämiseksi toisiinsa. Myös kuun viimeisenä päivänä pidetyn SYLin opiskelukykyseminaarin puheen-vuoroissa nostettiin esiin vanha totuus: liikunta auttaa jaksamaan.

Ja silti vain satakunta aaltolaista otti osaa samoihin aikoihin järjes-tettyyn Aalto by Night -liikuntata-pahtumaan, jossa eri lajeja pääsi kokeilemaan parilla eurolla. Silloin

Meilahden saleissa muun muassa zumbattiin, joogattiin, spinnattiin ja pelattiin tennistä porukalla. AYY:n liikunta-asiantuntija Karoliina Sark-kula on itse tapahtumaan tyytyväi-nen, mutta toivoo ensi vuonna use-amman opiskelijan lähtevän mukaan hikoilemaan.

Onneksi pian koittaa uusivuosi! Silloin sopii taas kerran startata terveempi vuosi lupauksilla. Varaat-ko kaverin kanssa sulkisvuoron vai päivitätkö kuntosalikortin?

Johanna Mitjonen

ZUMBAA TENTISTÄ VITONEN

ANONYYMIT ELÄIMET JOONAS LEHTIMÄKI

Aalto täyttyy karnevaalihumusta helmikuun alussa, kun AYY juhlii vuoden mittaista taivaltaan. Hallituksen kulttuurivastaava Saara Hyrkkö kutsuu mukaan ennak-koluuloisimmatkin aaltolaiset: ”Tällaista vuosijuhlaa et varmasti osaisi odottaa ylioppilaskunnalta”.

Juhlavuosiviikon suunnittelu on vielä alussa, joten Hyrkkö ei uskalla kertoa mitään kovin tarkkaa viikon sisällöstä.

”Vuodenvaihteen jälkeen uudet kulttuuritoimijat pääsevät mukaan juhlaviikon suunnitteluun. Haluam-me, että uudetkin tekijät pääsevät tekemään juhlasta omannäköisensä.”

Luvassa on kuitenkin viikon mittainen juhlaputki: ur-heilukilpailua, opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä

lounastilaisuutta sekä klubi-iltaa. Alvar Aallon syntymäpäivän jälkeisenä lauantaina

katetaan ylioppilaskuntien vuosijuhlaperinteitä uudista-va illallinen Ravintola Sipuliin, ja sunnuntaina kokoonnu-taan tietysti rääppeiden äärelle brunssille.

Viikon helmenä on Pinnan alla -bileet: viime talven varpajaisia muistuttava rento, cocktail-henkinen juhlati-laisuus.

Linda Finell

AYY:n juhlavuosiviikko 31.1.–6.2.2011. Ilmoittautuminen ja lipunmyynti joulukuun aikana.

VIIKON MITTAISET SYNTTÄRIT

N r o . 8 / 2 0 1 0 11

Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suomalaisen viestintä teollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintä- teollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivä lehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.

UutisraivaajaHelsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu

Hakuaika päättyy 1.3.2011 Lisätietoja ja haku lomake osoitteessa uutisraivaaja.fi

Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.

Ja

ak

ko

Heik

ki

OPISKELIJAT: Osastolle on muuhun TKK:hon verrattuna vaikea päästä sisään, joten väki on lahjakasta ja tietää sen itsekin. Arkkitehtiopiskelijoita kehutaan tai pilkataan Otaniemen hipeiksi ja wannabe-graafikoiksi. Vuosikurs-sista muotoutuu usein tiivis porukka, joka viettää viikon-loputkin yhdessä Arkkitehtikillan majalla ja pariutuu kes-kenään. Arkkarit tunnetaan myös ennakkoluulottomina ja aamuun asti jaksavina juhlijoina – olisivatko harjoitus-töiden ääressä valvotut tunnit kehittäneet opiskelijoista kunnon yöeläimiä?

OPISKELU: Jos Otaniemeen tulee aamuyöllä, arkkiteh-tiosaston ikkunoista pilkottaa todennäköisesti valo. Kri-tiikkien ja kilpailujen palautuspäivien lähestyessä töitä tehdään usein ympäri vuorokauden. Yleensä seitsemän vuotta kestävä opiskelu on neljännen vuoden opiskeli-jan mukaan ”jumalattoman raskasta, vaikeaa ja erittäin palkitsevaa”. Viimeistään neljännellä vuosikurssilla useimmat aloittavat alan töissä. Opintoaikaa pyritään lyhentämään, mutta moni vetää silti itsensä piippuun. Epävirallisen tiedon mukaan arkkitehtiopiskelijat kulut-tavatkin opintopsykologin penkkiä ahkerimmin. Kursseilla piirretään, lasketaan, suunnitellaan ja raken-netaankin. Pääaineeksi voi valita rakennussuunnitte-lun, arkkitehtuurin historian ja teorian, yhdyskunta- tai kaupunkisuunnittelun. Perinteisemmän opiskelun lisäksi arkkareiden koulutukseen kuuluu haalariharjoittelu työ-maalla sekä virastoharjoittelu toimistossa.

TULEVAISUUS: Isona arkkitehdit pukeutuvat jokapoika-paitaan, kasvattavat kahden päivän sängen ja esittelevät kotinsa sisustuslehdessä. Töitä tehdään niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, mutta läheskään kaikki eivät itse piirrä. Moni perustaa yksin tai kurssikaverinsa kanssa oman toimiston.

”Valmiit arkkitehdit ovat kertoneet, että raivostuttavinta on tuttavapiiristä jatkuvasti tulevat Voisitko sä suunnitella mulle talon -pyynnöt. Ne ihmiset ajattelevat, että raken-nukset ideoidaan ja piirretään puolessa tunnissa tupakka-askin kanteen.”

Kerttu Partanen

OTANIEMEN GRAAFIKOT

Pakkasyö on, ja leiskuenkylterit Hesarii täyttää.Kansa Niemen parjatunäänivaltaansa käyttää.Ääneti Jussi käy taistoaan,jäässä rahat on aina vaan,sopu on pelkkää unta.

Hei taikkilaiset hyppikää,pian on taide-yyoon aika!Vain vuoden kesti Aalto tääja sekin synkkänä mieleen jää.Mut’ taikkilaiset pettynee,eivät pois täältä pääse.

KY-talon yö, siellä uuras työ.Kaik’ on putsattu,jo on juhla nyt.Lalalallalla, avokonttori soi,tulla pollarit voi ilomielin!

Pimees’ käpyovellaseisoi isot kihot.Tule tänne nopeesti,ota shekki multa.Joulun’ ei edarii,valittajani onneton.Tule tänne poikani,ota rahat multa.

Ja niin AYY joutunee taas käräjil’,joku joutuu kai rosikseenkin.Mut Saara se kirkkaasti luo loistoaanjo Kipsarin pöytihinkin.

Kaikki neljä Rehtoria toivottavat aaltolaisille rikasta joulua ja unohduksen vuotta 2011!

rehtorin rupinat / helmenkalastus pakinoitsija tarkkailee ayy-politiikkaa pöydän päältä.

pakinoitsijan nimi ei ala t-kirjaimella.

Pikkurehtorin joulutervehdys

Taiteen maisterin keskimääräiset ansiot lisineen (Tilastokeskus)

Tekniikan Akateemisten alkupalkkasuositus vastavalmistuneelle 2011

Suomen Ekonomiliiton alkupalkkasuositus vastavalmistuneelle 2010 (2900-3300 e)

helmenkalastus / vieraissasarjassa esitellään aallon koulutusohjelma pinnan alta.

N r o . 8 / 2 0 1 0 13

Getting satisfaction from what you do.Just another day at the office for a high performer.

©2010 Accenture. A

ll rights reserved.

Visit accenture.fi/tyopaikat

Choose Accenture for a career where the variety of opportunities and challenges allows you to make a difference every day. A place where you can develop your potential and grow professionally, working alongside talented colleagues. The only place where you can learn from our unrivalled experience, while helping our global clients achieve high performance. If this is your idea of a typical working day, then Accenture is the place to be.

Accenture Summer Internship 2011Want to get a taste of what it’s like to work as a management consultant, technology consultant or IT profess- ional in Finland’s Best Place to Work? Looking for practical work experience, the kind that will strengthen your

resumé and help you begin working life with more confidence?

If you’re a 3rd or 4th year Business or Engineering student with excellent grades, join our Summer Internship

Program! You will get a chance to work on a real project with our talented professionals and jump-start your career. To find out more and to apply, visit our website!

Ja

ak

ko

Heik

ki

KUKA SANOISI TAHDON?Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius istutti EK:n pyynnöstä AYY:n samaan pöytään KY-säätiön ja KY ry:n kanssa. Seitsemän viikon neuvottelut johtivat sovintoesitykseen, jonka voi tulkita joko kivasti tai raadollisemmin.

Sovintoesityksen mukaan Mitä järkeä?

KY-säätiö antaa AYY:lle miljoonan euron toiminta-avustuksen.

Kylterit ja taikkilaiset saavat AYY:n hallitukseen kaksi kiintiöpaikkaa yhden sijaan.

AYY saa edustuksen KY-säätiön hallitukseen.

KY-säätiö lahjoittaa Aalto-yliopistol-le miljoonan.

AYY tuhoaa lopullisesti KY:n verkko-levyiltä palautetuista tulevaisuustyö-ryhmän materiaaleista ne osat, joita asiantuntija ei katso säilyttämisen arvoisiksi. Siihen asti kyseisiä asiakir-joja ei saa luovuttaa kenellekään.

Jos sovintoesitys olisi mennyt läpi...

Jes! Nyt ei voida enää ruikuttaa kyltereiden ahneudesta tai siitä, etteivät AYY:n rahat riitä toiminnan pyörittämiseen. Iso kädenojennus KY ry:ltä, joka voisi ottaa kunnian kyltereiden edunvalvonnasta itsel-leenkin.

Kaikkien koulutusalojen edustajat pääsevät varmasti vaikuttamaan. Moniäänisellä hallituksella on taka-naan isompi luotto. Urputus teekka-ridiktatuurista vaimenee.

Varmistetaan läpinäkyvyys ja se, et-tei säätiö muutu rapukestikerhoksi.

Aalto on yhteinen ponnistus. Lahjoi-tus on merkki siitä, että opiskelijat ovat satasella mukana.

Hyvä. Tikulla silmään, joka van-hoja muistaa. Kyse on yksityisistä luonnoksista, joita ei ole tarkoitettu julkiseen jakoon.

... AYY:n riitaisa alkutaival olisi ohi. Aaltoa voitaisiin vihdoin ryhtyä rakentamaan yhdessä.

Säätiö valvoisi avustuksen käyttä-mistä tiukasti, eikä sitä saisi käyttää kuin kauppiksessa opiskelevien hyväksi. Rahat kiertäisivät AYY:n kautta vain imagosyistä.

Kuinka moni suomalainen suostuisi siihen, että persut saisivat kiin-tiöpaikan hallitukseen? Ja mistä ihmeestä kaivettaisiin kaksi hallituk-seen haluavaa taikkilaista?

Just. AYY:n edustajan tulee olla KY ry:n jäsen. Ja kuka valitsee KY ry:n jäsenet?

Öh. Eikö yliopiston kuuluisi tukea opiskelijoitaan? Sitä paitsi näitäkin masseja saa käyttää vain kylterei-den hyväksi.

Tuleeko tulevaisuustyöryhmäläisille paha mieli, jos pilke silmäkulmassa kirjoitetut paperit leviävät maail-malle? Kansallisarkisto on jo kerran todennut, että julkisuuslaki koskee myös KY:n asiakirjoja.

... KY olisi voittanut AYY:n omaisuus-väännössä 6-1.

Hieno juttu!

14 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 15

August on suomalainen vaihtoehto kansainvälisille liikkeenjohdon konsulttitoimis-toille. Autamme asiakkaitamme strategiaan, myyntiin ja markkinointiin, operaatioihin,

talouteen sekä rakenteeseen ja organisaatioihin liittyvissä haasteissa.

Haemme nyt tiimimme harjoittelijaa kesäksi 2011. Harjoittelijat ovat tyypillisesti opinnoissaan hyvin menestyneitä vähintään 3. vuosikurssin opiskelijoita, jotka

haluavat kartuttaa kokemustaan liikkeenjohdon konsultoinnista.

Hakuaika: 31.1.2011 mennessä Harjoittelujakso: 3–4 kuukauden jakso touko–syyskuussa.

Hakemuksesi voit lähettää meille joko suomeksi tai englanniksi sähköpostitse tai postitse:

August Associates Oy / RekrytointiBulevardi 2-4 A00120 Helsinki

Sähköposti: minttu.sinisalo@august.fi

Liitä hakemukseesi CV, opintorekisteriote, yo-todistus, lukion päästötodistus sekä mahdolliset aiemmat työtodistukset.

Katso lisätietoja www.august.fi

Harjoittelija Augustiin kesäksi 2011

Kerro terveisiä SYL:n liittokokouksesta!”Itse olen vielä vähän väsynyt, mutta AYY:n kannalta meni tosi hyvin. SYL:lle saatiin loistava puheenjohtaja ja AYY-Jarno (Lappalainen) on sen hallituksessa ensi vuonna.”

Miksi hait AYY:n puheenjohtajaksi?”Vaikeuksista huolimatta kulunut vuosi hallituksessa on ollut mielettömän hieno. Se kannusti hakemaan. Toi-saalta näen AYY:ssä paljon mahdollisuuksia, jotka eivät ole vielä käyneet toteen. Hain puheenjohtajaksi, koska minulla on vilpitön innostus tekemistä kohtaan.”

Puheenjohtajaksi valittiin jälleen teekkari. Aiheuttaako se närää?

”Toivon, että ei. Ehkä tyhmää sanoa näin, mutta teekkarei-ta on joka tapauksessa meidän ylioppilaskunnassamme paljon. Hain puheenjohtajaksi aaltolaisena ja teen työtä aaltolaisena. Olen oppinut asettumaan toisten asemaan.”

Miten valitsit muut hallituslaiset?”On oikeastaan kaksi tärkeintä juttua. Ensimmäinen on, että saadaan tasapainoinen ja monipuolinen poruk-ka. Sellainen yhteen pelaava tiimi, josta löytyy erilaisia näkemyksiä ja monenlaisia taustoja ja erilaista osaa-mista. Ei ole tarkoitus hakea mitään konsensushakuista

porukkaa, vaan voi olla ristiriitaisiakin näkemyksiä. Ja toisena se, että saadaan osaavat ja motivoituneet ihmi-set oikeisiin tehtäviin.”

Mitä teet, kun näet sisarusten riitelevän lelusta?”Minulla on partiotausta ja olen ollut lastenleireillä töissä, joten tilanne on tuttu. Kyllä ensin lähdetään siitä, että riita keskeytetään, istutaan alas rauhoittumaan ja mieti-tään mistä on kysymys. Molemmat sisarukset kertovat, minkä takia lelu on heille tärkeä. Näin he ymmärtävät, miksi lelu on toiselle merkittävä. Sovinnon tekeminen lähtee ymmärryksestä.”

Mitä haluaisit tietää rivijäseneltä liittyen AYY:hyn? ”Miksi et hakisi AYY:n toimijaksi? Mitkä ovat ne jutut, jotka arveluttavat?”

Mikä on ensimmäinen asia, johon tartut kautesi alkaessa?

”Yhteistyö lähtee ihmisten välisistä suhteista, joten loisin lisää kontaktiverkostoa. Käytännössä tämä tarkoittaa tutustumista, haluan saada ihmiset – yliopiston henki-lökunnan sekä kiltojen ja järjestöjen ihmiset esimerkiksi

– kartalle siitä, keitä me AYY:n hallituksessa olemme.”

Johanna Mitjonen

MITÄ KYSYISIT RIVIJÄSENELTÄ, SAARA HYRKKÖ?

AYY:n hallituksen uusi puheenjohtaja on tottunut ratkomaan lasten riitoja ja uskoo sovinnon lähtevän ymmärryksestä.

helmenkalastus/koukussa

Ma

tti

Ah

lgre

n

16 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 17

Näetkö päiväunia väitöskirjasta – tai edes lopputyöstä, jonka aiheen valitsee koulun tai työnantajan

sijasta sinä itse? Aino selvitti, kuinka saat projektisi rahoitettua.

RAHANARVOISTA NEUVOALOPPUTYÖNTEKIJÄLLE

Teksti: Anna Munsterhjelm Kuvitus: Jaakko Heikki

10

18 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 19

1. KARTOITA HUOLELLA

Laadi sotasuunnitelma. Kerää listaksi kaikki mahdolliset ta-hot, joilta voisit hakea ja saada rahoitusta. Järjestä ne sit-ten tärkeysjärjestykseen joko realististen mahdollisuuksiesi tai huimimpien haaveittesi perusteella. Mieti, millaisilla ar-gumenteilla mihinkin tahoon parhaiten vetoat. Älä lähetä ge-neerisiä hakemuksia.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ylläpitämästä säätiöpalvelu.fistä löydät ajankohtaiset tiedot kolmestakym-menestä suomalaiselle tieteelle, taiteelle ja kulttuurille apura-hoja myöntävästä tahosta. Yliopistolta ja julkiselta sektorilta, esimerkiksi ministeriöiltä, löytyvät omat tukijärjestelmänsä. Yritykset ja ulkomaalaiset rahoituslähteetkin kannattaa lista-ta (esimerkiksi Community of Sciencen fundingopps.cos.com). Älä luota pelkkiin nettitietoihin, vaan soita ja kysy.

2. KAHMI NETTIOSUMIAMitä itse tekisit, jos tuntematon pyytäisi sinulta rahaa työ-hönsä? Tsekkaisit tietysti hänen taustansa Googlesta.

On tärkeää jättää itsestään merkkejä verkkoon. Kuin apu-rahaasi harkitseva lautakunta löytää tutkimusaiheeseesi liit-tyvän blogisi, Twitter-tilisi ja nettikeskustelukommenttisi, se vakuuttuu paneutumisestasi. Muista mainita aktiivisuudesta-si myös hakemuksessa.

Jos itsesi työntäminen nettiin tuntuu yhtä ääliömäiseltä kuin omien kuvien teippailu yliopiston seinille, lue Antti Iso-kankaan ja Riku Vassisen Digitaalinen jalanjälki -kirja.

3. TEE ITSESI VÄLTTÄMÄTTÖMÄKSI

Avoin apurahahaku tarkoittaa kymmeniä ja satoja hakemuk-sia yhtä stipendiä kohti. Etsi tukea kuten nohevimmat teinit kesätöitä: marssi suoraan mielenkiintoisimpaan paikkaan.Rahoittajaa kiinnostaa vain se, mitä hyötyä työstäsi on. Tee itsesi tarpeelliseksi, vielä mieluummin välttämättömäksi. Kirjoita tutkimussuunnitelmasi, kuin olisit jo unelmapaik-kasi leivissä etkä vasta varovaisesti ovella kolkuttelemassa. Mitä valmiimpi suunnitelmasi on, sitä varmemmin saat to-teuttaa sen sellaisenaan.

Diplomi-insinööri Tero sai lopputyöpaikan kotikunnal-taan. Rakennustekniikan opiskelija oli valmistellut esityksen, jonka pointtina oli osoittaa, kuinka kunta säästäisi satoja tu-hansia euroja palkkaamalla hänet kehitystöihin.

4. ANNA KAVERILLE PUNAKYNÄValmiit lopputyöt oikoluetetaan kyllä kavereilla tai kääntäjil-lä, mutta kuinka moni on pyytänyt apua tutkimussuunnitel-mansa hiomiseen? Tai sen myymiseen?

Kansainvälistä tutkimusta rahoittavan säätiön asiamies kertoo, että vuosien aikana paperinkeräykseen on lentänyt moni lupaavakin anomus. Syy hylkäämiseen voi olla vaikka kankeassa kielessä. Jollei tutkimussuunnitelma vakuuta suju-vuudellaan tai kattavuudellaan, jää mainio idea helposti tuke-matta. Piskuisilla säätiöillä ei ole resursseja sparrata apurahan saajia prosessin aikana, joten ne valitsevat hakijoista ne, jotka kykenevät näyttöjensä perusteella tuottamaan selkeästi jäsen-neltyä ja suoraan julkaisuihin kelpaavaa tekstiä.

Apple-tuotteet sopivasti Suomen suurimmalta.Humac shop.humac.fi Erottajankatu 1-3 Aurakatu 1 00130 Helsinki 20100 Turku

Tule Humaciin, me autamme sinua löytämään täydellisen joululahjan, alkaen 59 €.

Joulun

lahjalistojen

toivotuimmat.

TM ja © 2010 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Apple, Apple-logo, iMac, iPod nano, iPod shuffle, iPod touch, MacBook Pro ja Magic Mouse ovat Apple Inc:n Yhdysvalloissa ja muissa maissa rekisteröityjä tavaramerkkejä. Sisältö myydään erikseen. Saatavana iTunesissa. Nimikkeiden saatavuus voi muuttua. Kaikki ohjelmat eivät ole saatavilla kaikkialla.

20 N r o . 8 / 2 0 1 0

5. ÄLÄ KAVAHDA KAUPALLISUUTTA Jos pääset tekemään oman elokuvan, haittaako, että kolmes-sa kohtauksessa heilutellaan jaffapulloa? Tekeekö tutkimuk-sen kansilehdelle painettu firmalogo itse tutkimuksesta huo-nomman?

Yhä useammat apurahanmyöntäjätkin painottavat tut-kimusten kaupallista potentiaalia ja liiketoimintamahdolli-suuksia. Esimerkiksi Tekesin TULI-ohjelma tukee tutkijoita työnsä kaupallistamisessa rahoituksen lisäksi asiantuntija-palveluita tarjoamalla.

Eikä kukaan kiellä hankkimasta tutkimukselle sponsorei-ta. Antaisiko toimistohotelli työtilan, jos lupaat mainita hei-dät vuoden väitöskirjapalkintoa pokatessasi?

6. HEITTÄYDY HYVÄNTEKEVÄISYYSKOHTEEKSIYritykset ovat valmiita maksamaan maineesta ja kunniasta. Pro bono tehdyt maailmanparannushankkeet nostavat nii-den yhteiskunta- ja ympäristövastuun profiilia. Älä siis luk-kiudu ajattelemaan, että pörssifirmat voisivat rahoittaa vain kovien alojen lopputöitä. Miten olisi vaikka kansalaisjärjes-tön johdon sparraaminen konsulttifirman piikkiin tai kan-taaottava ympäristötaideteos Keilaniemeen?

7. KIRJOITA KIRJASuomessa vuosittain julkaistuista kirjoista noin 85 prosenttia on tietokirjoja. Tämän päälle tulevat vielä alle viisikymmen-sivuiset pienpainatteet. Tee lopputyöstäsi teos, jonka lukisi äidin ja opettajan lisäksi muutama muukin. Kun miellät kir-

Paljon. Sinulle.

TEKin jäsenenä saat herkullisen kasan etuja ja palveluja. Kuten ilmaisen Tekniikka&Talous- sekä TEK-lehden ja rahallista

turvaa työttömyyden varalle IAET-kassasta. Mutta tiesithän, että autamme myös työnhaussa, neuvomme lakiasioissa ja rohkaisemme

työnantajaa maksamaan sinulle kunnon palkkaa. Noin esimerkiksi.

© iS

tock

Phot

o.co

m/C

hris

tiTol

bert

Opiskelijajäsenyys on ilmaista! Liity jäseneksi ja katso kymmenet edut netissä:

www.tek.fi/liity

Mainos_TEKin_edut.indd 1 9/27/10 9:24 AM

22 N r o . 8 / 2 0 1 0

Tapiolan UNDO-vakuutus korvaa lääkärikuluja, rikkoutuneita tavaroita sun muita takaiskuja.

Kotona sekä reissussa.

Tilaa suoraan netistä alkaen 6 € / kk.

TapiolaUNDO.fi Koska aina ei mene putkeen.

Koska aina ei mene putkeen.

Palveluntarjoaja:Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola

Hyvää joulua | God Jul | Season’s Greetings

Thank you for your fruitful cooperation

Tack för gott samarbete

Teknillisen korkeakoulun tukisäätiö kiittää yhteistyökumppaneitaan

jo 30 vuotta jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä! Tukisäätiö jatkaa tekniikan opetuksen

ja tutkimuksen tukemista entiseen tapaan.

REPORTAASIA HENKILÖKUVAA GONZOA

BLOGIA PAKINAA

PIIRROSTA STUDIOKUVAA SARJAKUVAA RUNOA

UUTISIA ILMIÖJUTTUJA

Haluaisitko päästä tekemään juttuja tai kuvia AYY:n omaan

Aino-ylioppilaslehteen? Tule avustajatapaamiseen keskiviikkona

15.12. klo 17 Ainon toimitukseen, Otakaari 11!

Luvassa ideointityöpaja ja kuplajuomaa. Ilmoittaudu mukaan lähettämällä

meiliä toimitus@ayy.fi. Tervetuloa kaikki

lehdenteosta kiinnostuneet!

jallisen osuuden alusta lähtien oikeaksi opukseksi, muotoutu-nee siitä kaikin puolin jäntevämpi ja perustellumpi.Potentiaalisiin kustantajiin voit olla yhteydessä heti idean saatuasi tai jo valmis käsikirjoitus kainalossa. Omakustan-nettakin voi tarjota kirjakauppoihin.

8. VAADI APUA KOULULTAApurahahauissa tutkimussuunnitelma on papereista tärkein. Sen ja muiden liitteiden sekä itse hakemuksen teossa yliopis-ton henkilökunta on aika hakoja. Mene alan parhaan asian-tuntijan vastaanotolle ja vaadi konkreettista apua, älä tyy-dy massaluentojen powerpoint-ohjeisiin. Pyydä onnistuneita apuraha-anomuksia nähtäväksesi. Proffat voivat jakaa vink-kien lisäksi myös arvokkaita kontakteja. Hanki uskottavat ja persoonalliset suositukset.

Yliopisto saa krediitteja ja rahaa opiskelijoista, jotka teke-vät loistavan, näkyvän tai menestyksekkään lopputyön. Älä anna niitä vastikkeetta.

9. HANKI ENKELISaadakseen rikkaan kummisedän ei tarvitse mennä Diiliin pelleilemään. Tuplatutkinnon kauppiksesta ja TKK:lta hank-kinut Riku löysi lopputyölleen rahoittajan alan seminaarista.

Sijoittaja pääsi tukemaan itseään kiinnostavaa hanketta ja Riku sai rahan lisäksi arvokasta sparrausapua. Käytännössä bisnesenkeli lunasti itselleen pienen osuuden Rikun firmasta.

”Hän nettoaa jotain vasta sitten, jos saan osoitettua tutkimuk-seni tulokset kaupallisesti päteviksi.”

10. TEE SE KAIKESTA HUOLIMATTAÄlä luovuta, vaikka apurahat ja stipendit menisivät naapu-reiden suihin. Jos todella tahdot tehdä lopputyösi juuri tästä aiheesta, tee. Nosta opinto- tai pankkilainaa, luovu kämpäs-täsi ja muuta tyttöystävän tai vanhempien nurkkiin. Jaa yöl-lä lehtiä ja tee intohimotyötä päivällä. Nobelkin teki kokeita labran puuttuessa omassa keittiössään.

Kauppatieteiden maisteri Kirsi, 36, päätti tehdä väitös-kirjansa äitiyslomalla.

”Hullun hommaa! Mutta hulluna on ihana olla. Jaksan olla parempi äiti, kun saan välillä ajatella vaipankiinnittämistä monimutkaisempia asioita. Mielekkään ja motivoivan työn takia olen valmis vähentämään unitunteja.”

Uurastus palkitaan varmasti ennen pitkää. Kun Kirsi jät-ti väitöskirjansa marraskuussa, tarjottiin hänelle samana päi-vänä jatkotutkimuksen tekemistä.*

24 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 25

Y K S I -V U O T I A A L L E

Tekstit: Johanna Mitjonen, Anna Munsterhjelm, Reetta Nurmo,

Tuuti Piippo, Sofia Ziessler Kuvitus: Mirka Suikkanen

Ilotulituksia! Kuplia! Hassuja hattuja!

Vuodenvaihteessa Aalto-yliopisto ja sen

ylioppilaskunta täyttävät vuoden.

Ainossa esiintyneet aaltolaiset ja muutama

muukin lähettivät päivänsankareille synttäriterveisiä.

26 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 27

“Olen tarkkaillut Aallon ensimmäis-tä vuotta ulkopuolisena sisäpiiriläisenä. Haluaisin, että keskustoimiston hyvä asenne ja tekemisen meininki leviäisi myös kouluihin. Suunnitelmista pitäisi siirtyä toteutukseen: pistää iso vaihde päälle. Nyt pitäisi näyttää, että Aalto on mitä luvattiin: aidosti opiskelijaläh-töinen yliopisto, joka panostaa opiske-lijoihin ja laadukkaaseen oppimiseen.

Opiskelijatasolla Aalto ei kosketa kuin pientä osaa. Koulurajat ylittävis-sä jutuissa mukana olevat ovat varmas-ti hyötyneet. Opiskelijat, jotka halua-vat keskittyä vain omaan alaansa, eivät näe etuja ruohonjuuritasoltaan.

Vuosi SYL:n puheenjohtajana on ol-lut tosi avartava. Olen jututtanut pre-sidenttiä, heilunut megafoni kädessä mielenosoituksessa ja keskustellut eri-laisista lähtökohdista tulevien ihmis-ten kanssa. Kauppiksessa toimin vain kauppislaisten kanssa, ja he ovat aika samanmielisiä kuin itse olen.”

LISÄÄ HANAA!Suomen ylioppilaskuntien liiton nykyinen puheenjohtaja Matti Parpa-la toimi KY:n viimeisenä puheenjohtajana 2009. Tammikuussa Parpala aloittaa SYL:n pääsihteerinä. Opiskelijaliikkeen erotuomari -juttu julkais-tiin Ainossa 2/2010.

”Aalto koskettaa vain pientä osaa

opiskelijoista.

” “Näen Aallossa edelleen mörön. Taidetta ei arvosteta taiteen vuoksi. Aallossa sen rooli on tukea tekniikkaa ja taloutta niin, että voidaan tehdä nättejä kännyköitä.Kuluvana vuonna olen saanut toistuvasti vastata kysymyk-seen, mikä taideopiskelijoita Aallossa pelottaa. Sitä selven-tääkseni olen tehnyt koulutyönä toistaiseksi julkaisemat-toman dokumentin, jossa taikkilaiset opiskelija-aktiivit avaavat tuntemuksiaan.

Alkuvuodesta pelkäsin, että TKY-taustainen pääsihtee-ri vie AYY:ta liikaa teekkareiden suuntaan. Nyt suurin on-gelma on kuitenkin muualla. Vastassa on omaisuuskiistasta kummunnut kylterikielteisyys. Kyltereitä epäillään kaikesta.

Miten saataisiinkin kaikki rakastamaan kaikkia – sitä on moni miettinyt vuoden aikana.”

AALTO ON MÖRKÖTaidekasvatuksen opiskelija Ilmari Arnkil toimi TOKYO ry:n puheenjohtajana ja AYY:n edustajiston jäsenenä vuonna 2010. Arnkil lähetti opetusministeri-ölle ”valikoituja voimasanoja” numerossa 3/2009.

“Aallon pitää toimia vauhdilla, koska Oxfordilla on vain 99 vuotta etumatkaa. Näyttää siltä, että ylin johto ja ruohon-juuritaso seilaavat samaan suuntaan. Täytyy mainita esi-merkillinen vararehtori Raevaara, joka pelastaa koko Aal-lon! Jos Aalto olisi rakennus, se olisi Tylypahka. Siinä on magiaa, johon moni uskoo.”

HOPI HOPI!Juhani Karanka on arkkitehtuurin opettaja, joka yrittää parantaa opiskelijoiden ja henkilökunnan mielenterveyttä. Karanka oli huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta Ainon 2/2010 Harmaa surma -jutussa.

”Aalto-yliopiston toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Odo-tukset ovat suuret, mutta pitää muistaa, että kyse on vasta yksivuotiaasta. Potentiaalia on vaikka mihin, mutta kehit-tyminen ja kypsyttely vievät oman aikansa.

Ihan erityisesti tästä ensimmäisestä vuodesta mieleeni ovat jääneet juhlalliset ja omaperäiset avajaiset Finlandia-talolla.

Syntymäpäivälahjaksi Aalto sai valtiolta hallituksen esi-tyksen siitä, että yksityishenkilöiden yliopistoille tekemien lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu myös ensi vuoden. Eduskunta käsittelee tätä parhaillaan.

Valtiohan rahoittaa yliopistojen toimintaa varsin tukevas-ti, toimintarahoitus kaikkien yliopistojen toimintaan on ensi vuonna 1,8 miljardia euroa. Kaikkien yliopistojen rahoitus nousee kustannustason nousua vastaavasti, ja Aalto saa vie-lä 20 miljoonan euron lisärahoituksen.”

LAHJAKSI RAHAAOpetusministeri Henna Virkkunen piti juhlapuheen ja minglaili AYY:n edustajiston ensimmäisessä kokouk-sessa, josta raportoitiin Ainossa 1/2009. Ensi vuonna Virkkunen aikoo tietysti aloittaa terveellisemmän elämän ja ryhtyä hiihtämään.

TKY:n entinen puheenjohtaja Christian Peltonen on ollut AYY:n ensimmäisen edustajiston aktiivisimpia keskustelijoita. Kesällä diplomi-insinööriksi valmistu-nut Peltonen raotti vanhaa neuvottelupäiväkirjaansa Aino 4/2010:n Operaatio rahansiirto -jutussa.

EESPÄIN!“Suomen paras kauppakorkeakoulu on tullut Aallon myötä kunnianhimoisemmaksi kuin ennen. Nyt täällä on sellainen tekemisen meininki, josta tykkään.

Päivittäinen työ ei ole juuri muuttunut, mutta nyt saam-me kokea itse asioita, joita yrityksissä tutkimme: fuusion jäl-keen suunnitelmien toteuttamisesta on tullut byrokraatti-sempaa.”

HÖYRYTKÄÄ KOHTI TAVOITTEITA

“Jos Aallon ensimmäisestä vuodesta pitäisi tehdä elokuva, oli-si kiinnostavaa ohjata Operaatio rahansiirrosta The Social Network -tyyppinen oikeussalidraama. En ole nähnyt vielä mitään todisteita siitä, että Aallon myö-tä mikään paranisi. ELO on pyrkinyt luomaan itsenäisempää Helsinki Film School -brändiä, koska hallinnollisesti ei ole mahdollista päästä irti Aallosta. Olisipa jollain poliittista rohkeutta sanoa, ettei tää nyt men-nyt ihan niinku Strömsössä.”

PIKAISTA MENEHTYMISTÄOskari Sipola opiskelee elokuvaohjausta ja tekee ensimmäistä pitkää elokuvaansa. Sipola ja amatöö-riohjaaja Miika Ullakko tapasivat Ainossa 4/2010. Ainossa 3/2010 Sipola ja Mike Pohjola tahtoivat irrot-taa osastonsa Aallosta ja viedä sen taideyliopistoon.

Jaakko Aspara on diplomi-insinööri, kauppatieteen tohtori ja taiteen tohtori, joka toimii professorina markkinoinnin laitoksella. Aallon esikuvasta kerrottiin Ainossa 5/2010.

“Jos Aalto olisi talo, se olisi toistaiseksi aika sokkeloinen. Sin-ne on helppo eksyä, asioita tapahtuu hirveästi ja kaikesta on vaikea pysyä kärryillä. Toivottavasti siitä tulee rauhallisem-pi, että saisi keskittyä omaan osaamiseen. Se, että on osaa-mista vähän joka lähtöön, on kyllä ajatuksena innostava. Uskon, että sokkelo selviää.”

SELVITTÄKÄÄ SOKKELO

“Keväällä esitin edustajistolle vaatimuksen erota Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Nyt en ole enää ihan varma, kan-nattaisiko SYL:stä todella erota. Kuulutaanko vai ei – sillä ei ole väliä. Kriittinen keskustelu on tärkeää. AYY:n on mentä-vä koko ajan eteenpäin.

Ensimmäisenä vuonnaan Aalto on osoittanut, että tulevai-suudessa häämöttää jotain tavoittelemisen arvoista. Riidat pitää jättää menneisyyteen.”

28 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 29

Pekka Heikkinen toimii palkitun Luukku Housen projektijohtajana ja työskentelee puurakentamisen professorina. Luukkuun kurkattiin Ainossa 4/2010.

”Ihan vielä Aalto ei ole sitä, mitä kaikki haluaisivat – mut-ta eteenpäin mennään. AYY:ssä elämme nyt vaikeita aikoja. Paljon myönteistäkin on vuoden aikana tapahtunut, ylioppi-laskunnassa monet asiat ovat kehittyneet. Edunvalvonta- ja kulttuuripuolella menee hyvin, mutta omaisuuskiista rassaa. Harmitti, että yliopiston remontti viivästyi eikä AYY saanut toimistoa suunnitellusti käyttöönsä.”

ELÄMME KOVIA AIKOJATeemu Halme on entinen TKY:n, nykyinen AYY:n pääsihteeri ja sikatilallinen. Porsasten herra -juttu julkaistiin Ainossa 1/2010.

Aallon vararehtori Jorma Kyyrä pohdiskeli jo Ainos-sa 2/2009, millainen Aallon kampuksesta voisi tulla. Päätöstä siitä ei ole vieläkään tehty.

”Aallosta ei ole tullut niin radikaalia kuin aluksi näytti. Uusia ideoita ei ole juuri tullut – lukuun ottamatta Kalevi Ekma-nin luotsaamaa Desing Factorya. Aallossa on palattu keskus-johtoiseen malliin. Ainoastaan pelimerkit on jaettu uudes-taan ja osa pelaajista on vaihtunut.

Ylioppilaskunnan ensimmäinen hallitus on ottanut hyvin vastuuta ja noussut sotkujen yläpuolelle. Edustajisto taas on syvällä riidoissa. Vaikka ylioppilaskunnassa olisi mahdolli-suus tehdä ainutlaatuisia muutoksia, emme ole saaneet oike-astaan mitään uutta aikaan. Vanhat toimintatavat ovat jä-mähtäneet.

Aalto-yliopistolla ja AYY:llä oli paljon uusia ideoita, mut-ta niiden toteuttaminen on jäänyt, kun ei ole uskallettu ot-taa riskejä ja tehdä asioita toisin. Aallosta ei sentään ole tul-lut osakeyhtiömuotoista eikä opiskelijoita lakaistu kokonaan maton alle. Negatiivista on se, että AYY:ssä on ollut oikeus-tapauksia, poliisin virka-apupyyntö, asioita on pimitetty ja salattu sekä jouduttu pyytämään entinen valtakunnansovit-telija apuun.

Muuhun Suomeen verrattuna hyvää on se, ettei meillä ole ajettu alas yksiköitä tai leikattu työpaikkoja. Vaikka opiske-lijoiden vapaus opiskella ei ole toteutunut siinä laajuudessa mitä suunniteltiin, Aallossa kuitenkin kannustetaan poikki-tieteelliseen opiskeluun.

Jos AYY:n ensimmäistä vuotta pitäisi kuvata jollakin esi-neellä, se olisi veitsenteroitin.”

AALTO ON KONSERVATIIVIJukka Liukkonen on koulutuspolitiikasta kiinnostunut taikkilainen, jolla on lukuisia luottamustehtäviä Suo-messa ja ulkomailla. Ainossa 3/2010 lukijat äänestivät Liukkosen yhdeksi Aallon toivoista.

30 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 31

”Aallolla on vielä matkaa tavoitteeseensa. Organisaation ra-kentaminen ei ole ollut niin helppoa kuin luultiin. Päätök-senteko tuntuu kankealta: mitkä päätökset tehdään kouluta-solla ja mitkä Aallon johdossa. Ensi vuonna toivon Aallolta lisää sisäistä viestintää ja organisaation kehittämistä, jot-ta ylioppilaskunnassa tiedettäisiin, kehen yliopistossa pitäisi vaikuttaa ja millä aikataululla. Joitakin asioita tulee nyt ly-hyellä varoitusajalla. Erityisesti harmittaa kampusasia: se ei ole edennyt käytännön tasolle, eikä siihen liittyen ole kysytty yhteistä mielipidettä.

Hyvää Aallossa ovat poikkitieteelliset ohjelmat, kuten IDBM ja kauppakorkeakoulun ja tuotantotalouden laitoksen yhteisohjelma. Näitä tulee tulevaisuudessa toivottavasti lisää.

Ylioppilaskunta on nyt sisäisessä kriisissä. Ratkaisun avain on sovintoesitys, joka neuvoteltiin seitsemässä viikos-sa. Olen tyytyväinen, että neuvottelupaketti saatiin valmiik-si. Harmi, että on eripuraa. Toivottavasti esitys on ratkaisu kiistaan: onhan absurdia, jos ylioppilaskunta käyttäisi re-surssejaan oikeudenkäyntiin itseään vastaan. Sovintoesitys tulisi hyväksyä ja alkaa rakentaa aidosti parempaa ylioppi-laskuntaa.

Vuosi sitten Aino kysyi, mitä antaisin AYY:lle lahjaksi. Sil-loin annoin vasaroita ja nauloja Lämpömiehenkujan remont-tia varten ja Ilmari (Arnkil) antoi aikaa. Nyt antaisin rohke-utta katsoa eteenpäin ja tehdä vaikeita päätöksiä.”

”Yliopistoyhteisömme näyttää melko samalta kuin vuoden alussakin. Vuosi on lyhyt aika, kun puhutaan toiminnan käynnistämisestä. Pieni pettymys on silti ollut, kuinka vä-hän näkyvyyttä esimerkiksi ylioppilaskunta on edunvalvon-taan tai Aallon opetukseen ja tutkimukseen liittyvillä uu-distuksilla saanut – edes yliopistoyhteisömme sisällä. Ja jos jotain tapahtuukin, tieto siitä ei kulje. Toisaalta varmuus sii-tä, että pitkällä aikavälillä tässä hankkeessa on todellista po-tentiaalia – jos uskallamme nyt tehdä rohkeita päätöksiä – on kasvanut.

AYY:ssa valtaa käyttää enemmistö, mikä on aivan luon-nollista. Oleellisempi kysymys on mielestäni se, kokevatko vähemmistöt ylioppilaskunnan toiminnan yhtä paljon omak-seen kuin enemmistö. Olemmeko matkalla kohti yhtenäistä vai epäyhtenäistä ylioppilaskuntaa? Sitä voi tarkastella esi-merkiksi tapahtumien osallistujakunnan tai hallitustyrkky-jen opintotaustojen kautta.”

VÄHEMMISTÖIL-LEKIN VIIHDETTÄJenni Laakso toimi Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan viimeisenä pääsihteerinä 2009 ja yhdistysmuotoisen KY:n ensimmäisenä pääsihteerinä 2010 sekä osallistui Operaatio rahansiirtoon (Aino 4/2010). Nyt hän tekee graduaan Pietarissa. ”Seu-raavaksi täytyy laittaa tutkintotodistus tilaukseen, ylioppilaskunnan jäsenmaksu kun on maksettu vain tälle syksylle.”

”AYY:ssa valtaa käyttää

enemmistö, mikä on aivan luonnollista.

Olennaisempaa on se, voivatko

vähemmistötkin kokea ylioppilaskunnan

omakseen.

”

ROHKEUTTA!Tiina Kanninen toimi KY ry:n hallituksen puheenjoh-tajana 2010. Pestin jälkeen hän jatkaa AYY:n ja KY ry:n edaattorina ja opintojaan kauppakorkeakoulussa. Ainossa 3/2009 Kanninen kiitteli opetusministeriötä uudesta yliopistolaista.

”Kampustyöpajojen materiaali on nyt koossa, mutta yliopis-ton hallitus ei ole päättänyt vielä mitään. Tarvitaan myös li-sää keskustelua yhteisön kanssa ja asiantuntijalausuntoja.Aalto-yliopiston kampus ei ole koskaan valmis. Tavoitteena on yhteiskuntaan päin auki oleva, tiivis yliopisto. Se ei tar-koita välttämättä yhtä yhteistä kampusta.”

AIKAA AJATTELULLE

”Reissu toi kolme suurta lähemmäksi toisiaan ja näytti Aal-lolle kansainvälistä suuntaa. Keväällä Shanghaissa avattiin Aalto Tongji Design Factory, ja kaksivuotinen, puoliksi Kii-nassa ja puoliksi Suomessa järjestettävä maisteriohjelma on tulossa ohjelmistoon. Uutta matkaa ei ole vielä suunnitteil-la, vaikka Tracksista jäikin hymy huulille. Muistan loppuelä-mäni, millaista oli olla mukana jooga- ja tanssitunnilla junan porhaltaessa Siperian keskiyössä.”

“Jos yksi promille Aallon opiskelijoista olisi valmis luomaan Aalto on Tracksin kaltaisia projekteja, niitä olisi 150 vuodes-sa. Vaikutus olisi tosi suuri.

Kiinnostus AaltoVG:a ja Aaltoesia kohtaan on lisääntynyt hurjasti vuoden aikana. Meillä käy jatkuvasti ulkomaalaisia ryhmiä kiertämässä. Tuntuu, että kulttuurinmuutos on alka-nut oikeasti: ihmiset ajattelee yrittäjyyttä ja startupeja paljon enemmän. Helsinki on kehittynyt Euroopan aktiivisimmaksi startup-kaupungiksi. Aalto on vaikuttanut siihen mahdollis-tamalla VG:n ja Aaltoesin toiminnan.

Aallossa on hirveä määrä mahdollisuuksia, joita alan nyt vasta tajuta. Joskus yllättää se, miten hitaasti asiat isossa yli-opistossa tapahtuu. Harmittaa joidenkin opiskelijoiden ja AYY:n lyhytnäköisyys ja se, että keskitytään valittamiseen eikä eteenpäin viemiseen. Rahakiista himmentää monen us-koa yhteiseen tulevaisuuteen.

Jos Aallon pitäisi ottaa mallia jostain startupista, suosit-telisin Angry Birdsin kehittänyttä Roviota. Teekkareiden pe-rustama firma kehitti ensin 50 peliä, joista ei tullut hittiä. Vasta sitten löytyi jättipotti, maailman ladatuin iPhone-peli.”

//nosto// ”Tuntuu, että kulttuurinmuutos on alkanut oi-keasti. Meillä käy jatkuvasti ulkomaalaisia ryhmiä vieraina.”

”AudioDraft on hyvä esimerkki siitä, miten Aallon sisältä voi kasvaa kansainvälistä kiinnostusta herättäviä tuotteita, kun yrittäjyyttä tuetaan.

Meille Aallon eka vuosi on ollut loistava aika perustaa yri-tys, koska olemme saaneet tukea, intoa ja voimaa Aaltoesista, AaltoVG:sta ja Aalto Start-up Centerista. Aallosta tulee kan-sainvälinen menestystarina!”

“Aalto näyttää voittoja maksimoivien bisnesideoiden, kuluja minimoivan teknologian ja niitä yhdistävän taiteen yhdistel-mältä. Koulut eivät näytä integroituneen vielä, joten on liian aikaista sanoa, miten käy.

Yhdistyminen vaikutti minuun ja muihin täällä nyt opis-keleviin monella tavalla. Joudumme toimimaan koekaniinei-na kunnes kaikki palaset loksahtavat paikoilleen. Joskus se on ollut hämmentävää ja harhaanjohtavaa.

Vaikka englanninkielisen tiedon saaminen helpottui Aal-lon myötä, siinä on yhä puutteita.

Jos Aalto saavuttaa missionsa tehdä maailmaa muuttavaa tutkimusta ja koulutusta, siitä voi tulla suosittu akateeminen matkakohde. Kauppakorkeakoulu on Helsingin turistireitti-en lähellä, ja näen usein matkailijoita pyörimässä rakennus-ten ympärillä.

Toivon Aallolle sen ensimmäisenä syntymäpäivänä, että muutosvaihe ja sen johtaminen olisi menestyksekäs ja että tulevat opiskelijat saavat nauttia sen valtavista yhdistyvistä resursseista. Ja että Suomen parhaat koulut pääsevät maail-man parhaiden joukkoon.”

SUUNTAA MUILLE MAILLEEntinen TKY:n hallituksen jäsen Mikko Ikola sai idean Aalto on Tracks -junamatkasta Shanghain maailman-näyttelyyn. Retkestä raportoitiin Ainossa 5/2010.

OLKAA KUIN ANGRY BIRDSKristo Ovaska oli mukana perustamassa yrittäjyysyh-teisö Aalto Entrepreneurship Societya ja Aalto Venture Garagea. Aaltoesista on kerrottu Ainoissa 1/2009 ja 3/2010.

LOISTAVAA AIKAA YRITYKSELLEKimmo Nurmisto vastaa Aalto-syntyisen AudioDraftin (ent. Futuuns) markkinoinnista ja viestinnästä. Fu-tuunsin alkutaipaleesta kerrottiin Ainossa 1/2010.

JOUDUIMME KOEKANIINEIKSIYonas Belai on matkailun ammattilainen, joka opiske-lee kauppatieteen maisteriksi. Belai vertaili Suomessa ja Etiopiassa opiskelemista Ainossa 4/2010.

32 N r o . 8 / 2 0 1 0

“Näen A!?”:ta joka puolella, salasanani on pidempi, totut-telen yhä uuteen sähköpostiin, kopiointikorttini vaihtui va-hingossa kauppiksen korttiin, olen eksynyt Otaniemessä niin monesti että osaan jo liikkua.

Ylioppilaskuntani on kasvanut ja muuttanut pois. Sen ko-kouksissa tunnen itseni muukalaiseksi koulusta, joka ei ole kuin muut, vaan kuriositeetti. Kuulin vasta, että kaltaiseni opiskelijat joutuvat maksamaan tuhansia euroja ensi vuonna. Tällä hetkellä tuntuu, etten kuulu joukkoon.

Synttärilahjaksi Aallolle pyytäisin jokaista koulua teke-mään muistokirjan entisistä ja nykyisistä opiskelijoista ja henkilökunnasta, hyvistä ja huonoista, näyttämään Aallolle mistä se on tullut ja millainen elämä sen vanhemmilla oli en-nen kuin se syntyi.

Toivon, että Aalto ansaitsee kaikkien opiskelijoidensa kunnioituksen kuuntelemalla oikeasti ja ottamalla vakavasti heidän toiveensa ja arvonsa.”

“Aalto-brändi näyttää lyöneen itsensä hyvin läpi. Aalto on EU:ssa ja Pohjoismaissa esimerkki uudesta, modernista kor-keakoulusta. Siellä ollaan hyvin kiinnostuneita Aallosta ja ymmärretään yhdistymisen syyt.

Lukukausimaksukokeilu lähtee hitaasti käyntiin. Aallosta siis tuskin tulee Suomen Harvardia, mutta hyvien opiskelijoi-den ja tutkijoiden silmissä haluttu korkeakoulu siitä voi tulla.”

ÄLÄ PYRI HARVARDIKSIBirgitta Vuorinen on opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos, joka vastaa vieraskielisten koulutus-ohjelmien lukukausimaksukokeilusta. Vuorinen kertoi Ainossa 3/2010, että lukukausimaksuja tullaan käyttä-mään opetuksen parantamiseen.

34 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 35

KALTAISENI JOUTUVAT JATKOSSA MAKSAMAANKanadasta kotoisin oleva Sarah Alden hoitaa kan-sainvälisiä asioita TOKYO ry:n hallituksessa. Aldenia haastateltiin Ainossa 3/2010.

36 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 37

”Missä menevät vapaamieli-syyden rajat?” pauhaa kansanedustaja Pentti Oinonen televisiossa.

Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta alkaa pätkällä eduskunnan täysistun-nosta. Oinonen kertoo häntä kalvavasta pelosta: jos sallimme homojen mennä naimisiin keskenään, alkavatko ihmi-set seuraavaksi vaatia oikeutta avioitua lemmikkiensä kanssa?

Lähetyksen jälkeen kaveripiirissä-ni kuohuu. Missä tapaammekin, on pu-heena poikkeuksetta homoilta ja sen aiheuttama ällistys ja ärsytys. Ihmette-lemme kilpaa, mistä ohjelman konser-vatiivista puolta edustaneet vanhoilliset on poimittu. Pimeältä keskiajalta?

Yhtä tuohtuneita ollaan muualla-kin Suomessa. Iltapäivälehtien lööpit raportoivat kirkosta eronneiden mää-

rän päivittäin, keskustelupalstoilla lyn-kataan Päivi Räsästä ja Facebookissa saan nauraa monelle Homoillan innoit-tamalle oivalliselle sutkautukselle.

Suurimman kohun jo taituttua kat-son ohjelman vielä Elävästä Arkistosta. Ja kas: alkuminuuttien paatoksellisuu-teen ei loppuosassa enää päästä, vaan vieraat latelevat harkittuja kommentte-jaan rauhallisina.

Silmääni pistää nuori nainen, joka on istutettu studion homovastaiselle puolelle. Olin ajatellut, että homoutta pitää syntinä vain vanhempi sukupolvi, mutta 34-vuotiaalla kirkkovaltuutetul-la Sonja Falkilla on tiukkoihin kris-tillisiin arvoihin perustuvia mielipiteitä homoliitoista. Hän pelkää, että aviolii-ton merkitys katoaa yhteiskunnasta jos homopareja aletaan siunata kirkossa.

Eikä Falk ole ainoa kaksi-kolme-kymppinen, joka niin uskoo.

Kaksi vuotta sitten Kirkon tutkimuskeskus selvitti suomalaisnuor-ten suhtautumista homoihin. Silloin ho-moseksuaalisuutta piti vääränä yli 150 000 nuorta – melkein neljännes kaikis-ta alle 25-vuotiaista nuorista. Myös uu-sin Nuorisobarometri kertoo, että vii-dennes 15–29-vuotiaista nuorista pitää itseään suvaitsemattomana.

Yllätyn. Yhtäkkiä tuntuu siltä, kuin olisin elänyt kiiltävässä kuplassa, missä kaikki ovat yhtä suurta suvaitsevaista perhettä. Ja kuitenkin joka viides ikä-toverini on homovastainen tai muuten suvaitsematon.

Keitä he oikein ovat? Ja ennen kaik-kea: miksi he eivät hyväksy homoja?

Ylen Homoillan jälkeen pyörittelimme silmiämme kirkon konservatiivien asenteille. He kun eivät päästäisi alttarille uskovaista,

joka sattuu seurustelemaan samaa sukupuolta olevan kanssa.

Kuinka kukaan nuori voi 2010-luvulla ajatella noin suvaitsemattomasti? Ymmärtääkseen sen toimittaja kurkisti

vastapuolen pään sisään.

Teksti: Linda Finell Kuvat: Kira Leskinen

38 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 39

Ensimmäisenä mieleen tulee tosiuskovaiset. Körttiläistuttuni selven-tää, että herätysliikkeidenkin välillä on suuria eroja homouteen suhtautumises-sa. Vanhoillislestadiolaiset, evankeliset ja Kristillisen kansanlähetyksen jäsenet eivät hyväksy homoutta lainkaan, kun taas herännäiset ovat toivottaneet ho-mot tervetulleeksi joukkoonsa jo vuosia.

Kirkon tutkimuskeskuksesta kerro-taan, että vanhoillisimpiin herätysliikkei-siin kuuluvat nuoret ovat vanhempiensa lailla konservatiivisia: alle 25-vuotiaista 72 prosenttia ei pidä homoseksuaalisuut-ta lainkaan hyväksyttävänä.

Evankelisen herätysliikkeen kattojär-jestön Sleyn pirteänvihreillä nettisivuilta löydän linkin yhdistyksen opiskelijatoi-mintaan, joka vaikuttaa varsin elinvoi-maiselta: raamattupiirejä, gospelkuoroa, draamaryhmää ja lähetystyötä. Täällä-kö homovastustajat pesivät?

Viikko surffailuni jälkeen vilkuilen aamuhämärässä kännykän kelloa hel-sinkiläisen ketjukahvilan edessä. Olen sopinut tapaamisen erään Evankeli-siin Opiskelijoihin kuuluvan, välivuotta viettävän nuoren naisen kanssa.

”Olet varmaan Linda?” Ikäiseni nä-köinen, tyylikkääseen mustaan villa-kangastakkiin ja nahkasaappaisiin pu-keutunut tyttö hymyilee ja ojentaa kätensä.

Ei sädekehää pään päällä, ei edes pa-heksuvaa katsetta lyhyeen hameeseeni.

”Homous on vääristymä ja sen harjoittaminen syntiä”, sanoo 24-vuotias Salome Huhtinen ja aset-telee valkoista helmikorua paremmin kaulalleen. Huhtinen kertoo mielipi-teensä kuin maailman suurimman it-sestäänselvyyden.

Olen helpottunut siitä, ettei puheem-me kanna naapuripöytään asti. Jos joku kavereistani heittäisi samanlaisen

kommentin, hänet naurettaisiin pihal-le. Nyt minua ei naurata, sillä Huhti-nen tuntuu kaikessa tyyneydessään ole-van pelottavan tosissaan.

Huhtinen kertoo yrittävänsä elää kaikin puolin kristittyä elämää, Raa-matun sanan mukaan. Hän ei esimer-kiksi harrasta irtosuhteita tai esiaviol-lista seksiä.

”Raamatun mukaan homouden har-joittaminen on syntiä, joten minäkään en voi sitä hyväksyä. Mutta ihmisi-nä homot ja heterot ovat yhtä arvok-kaita ja tervetulleita seurakunnan tilai-suuksiin.”

Yritys ulottaa avioliitto samaa suku-puolta olevien välille saa Huhtisen su-rulliseksi.

”Pidän avioliittoa pyhänä, ja mieles-täni se kuuluu vain naisen ja miehen välille.”

Ulkona alkaa kirkastua. Sisällä kahvilassa puhumme vielä kirkosta.

Salome Huhtisen mielestä surullista on sekin, että kirkko joutuu muuttumaan yh-teiskunnan maallisten arvojen muuttuessa.

”Liberaalit muuntelevat Jumalan sa-naa. He haluavat, että kirkko muuttuu heidän mieltymystensä mukaiseksi ja

uudistuu jatkuvasti.” Huhtisen mielestä kirkon pitäisi si-

toutua niihin arvoihin, joiden pohjalle se on aikoinaan perustettu.

Huhtinen on oikeassa siinä, että Suomen evankelisluterilainen kirkko on olemassaolonsa aikana muuttanut kantaansa kysymykseen jos toiseenkin. Kolmekymmentä vuotta sitten naisten oli turha haikailla pappisvihkimyksen perään – nykyään yli kolmannes Suo-men papeista on naisia. Vuosikymmen sitten 83 prosenttia papeista suhtau-tui homoparien siunaamiseen kielteises-ti – viime kuussa piispat ryhtyivät val-mistelemaan ohjetta, jonka avulla papit voivat rukoilla homoparien puolesta.

Muutos sekin. Vuosituhannen alussa papit olisivat pyyhkineet takamuksensa samalla ohjeella.

Tunnin jutustelun jäl-keen kävelen Rautatieasemalle miet-teliäänä. Kieltämättä mikä tahansa ins-tituutio menettää uskottavuuttaan, jos se jatkuvasti muuttaa periaatteitaan massoja miellyttääkseen. Kirkon arvot-han perustuvat vuosisatoja samana py-syneeseen Raamattuun.

Toisaalta: Raamatun tulkinta on vaihdellut vuosisatojen kuluessa myös sitä kirjaimellisimmin lukevien keskuu-dessa. Kuinka paljon kirkon periaatteet voivat muuttua, jotta se pysyisi sama-na kirkkona?

Samaa pohtivat varmasti monet ak-tiiviset seurakuntalaiset, sillä mieli-piteet jakaantuvat heidänkin kesken rajusti. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2003 julkaisemasta tutkimuk-sesta käy ilmi, että tasan puolet aktii-veista hyväksyisi homoseksuaalisuuden. Jäljelle jäävä puolikas ei pidä sitä lain-kaan hyväksyttävänä.

Seuraavassa selvityksessä tasapaino voi heilahtaa, sillä marraskuun seura-

Pyhän perheen esikoisen pitäisi tietysti huokua

hillityn kristillistä charmia, mutta

käkkärätukkainen Räsänen näyttää

suoraan surffilaudan päältä hypänneeltä.

40 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 41

kuntavaaleissa liberaalit jyräsivät Hel-singissä ja uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike sai enemmistön useisiin seurakuntiin.

Ahkerasta markkinoinnista huoli-matta näissä vaaleissa unilukkarin sau-va taisi olla vastapuolella: Homoilta ja Päivi Räsänen kolistelivat kirkossa nukkuvien puolueen hereille.

Räsäsen perheessä äiti on joutunut liberaalien kynsiin, mutta hä-nen laillaan homojen avioitumisoikeut-ta vastustava poika, hammaslääketie-teen opiskelija Sakari Räsänen, 22, on saanut rauhassa käydä keskustelua ka-vereidensa kanssa.

Pyhän perheen esikoisen pitäisi tie-tysti huokua hillityn kristillistä char-mia, mutta käkkärätukkainen Räsänen näyttää pikemminkin hypänneen ta-paamispaikkaamme kreikkalaisravinto-laan suoraan surffilaudan päältä. Juttu-kaan ei tunnu olevan kovin tiukassa.

Haluan tietää, mitä mieltä Räsänen on kuumana käyvästä homokeskus-telusta. Koko kohun keulakuvan per-heenjäsenenä hän on varmasti päässyt seuraamaan keskustelua eturivistä?

”Keskustelen tästä, kuten muista-kin aiheista, tosi mielelläni ihmisten kanssa. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin unohdettu koko asian ydin: keskustelua ei ole käyty siitä miksi su-kupuolineutraali avioliitto tulisi tai ei tulisi hyväksyä.”

Kun Räsänen puhuu, minun on pak-ko nyökytellä. Asiaa on käsitelty libe-raalien silmälasien läpi. Lähtökohtana tuntuu olevan se, että kaikki suomalai-set olisivat automaattisesti homomyön-teisiä: ikäänkuin konservatiivit olisivat yhtäkkiä tulleet vanhoillisten arvojensa kanssa kaapista ja kieltäneet homoilta heille aina kuuluneen oikeuden.

Räsäsen mielestä ”konservatiivien

argumentteihin ei olla vastattu, on vain tyydytty toteamaan mielipiteet homofo-bisiksi, syrjiviksi, loukkaaviksi tai van-hanaikaisiksi.”

Kuten Salome Huhtinen, myös Sa-kari Räsänen vakuuttaa, ettei kammoa homoja. Hänen arvonsa vaan yksinker-taisesti sotivat sitä vastaan, että avio-liitto instituutiona voisi olla kahden sa-maa sukupuolta olevan välinen.

Hörppään kahviani mietteliäänä. Kuinka tosiaan voimme olettaa, että konservatiivit vaihtaisivat puolta len-nosta? Heistä suurin osa perustaa mie-lipiteensä uskonnolle, joka on vaikutta-nut heidän koko maailmankuvaansa.

Ei sellaista muuteta yhdessä yössä. Räsänen tyhjentää kaakaomukinsa

ja kertoo vielä yhden mieltään kaiher-tavan seikan:

“Liberaalit voivat verrata konserva-tiiveja natseihin, apartheidiin tai puhua homojen vainosta ilman mitään medi-an kritiikkiä. En itse ole kovin herkkä loukkaantumaan, mutta kyllä konser-vatiivien joukossa on varmasti po-rukkaa, jota satuttaa se, että meidän kantamme kuvitellaan johtuvan vain homokammosta.”

Salome Huhtinen ja Saka-ri Räsänen eivät ole porukkansa poik-keuksia. Evankelisten Opiskelijoiden lauantaisessa teemaillassakaan ei näy tiukkapalmikkoisia enkeleitä tai jee-sushihhuleita, vaan ihan tavallisia nuo-ria. Kamppilaisessa salissa he juttelevat teekupin äärellä samoista asioista kuin minä ystävieni kanssa. Välillä keskus-tellaan rukouksen merkityksestä ja vei-

sataan gospel-lauluja. Juha Tapion biisiin olen itsekin vähällä yhtyä.

Väkeviin ennakkoluuloihin törmään vasta myöhemmin illalla, omieni pa-rissa.

”Kai siellä oli kauhea homojenlyt-täysmeininki käynnissä?” kysyy kaveri-ni kaljatuoppi huulillaan.

Tällä kertaa pyöritän silmiäni hänelle.Eivät tapaamani uskovaiset halua

homoja roviolla polttaa. Heidän uskon-sa määrittelee homoseksuaalisen toi-minnan synniksi, kuten me kaikki mää-rittelemme vääräksi varastamisen tai lyömisen. He mieltävät homouden omi-naisuudeksi, jonka aiheuttamat mieli-halut pitäisi tukahduttaa – aivan kuten minun mielestäni pitää tukahduttaa ne halut, jotka käskevat varastamaan tai lyömään.

Homous ei kuitenkaan satuta ketään tai ole muilta pois.

Palaan vielä Ajankohtaisen kakkosen Homoiltaan. Nyt jaksan kat-sella sitä lähes tyynenä. Puheet eläimiin sekaantumisesta puistattavat vielä-kin, mutta tällä kertaa ymmärrän myös konservatiivien kannan.

Ensimmäisellä katselukerralla nau-roin ääneen nuoren kirkkovaltuutetun pelolle siitä, että avioliiton merkitys ka-toaa, jos homoja aletaan siunaamaan kirkossa. Nyt nyökkäilen, kun hän ker-too kirkon luopuvan Jumalan sanasta, jos se sallii homoliitot. Ymmärrän, ettei hän hyökkää yhtäkään homoa vastaan, vaan ainoastaan pelkää, että maallinen valta puuttuu Raamatun määräyksiin.

Minulle kirkastuu myös, että koko kohussa ei ole ollut kyse siitä, ovat-ko homot jollakin lailla alempiarvoisia tai syntisiä ihmisiä. Kyse on ollut vain instituutiosta nimeltä avioliitto.

Olisiko aika muuttaa sitä instituu-tiota?*

” Liberaalit voivat

verrata konservatiiveja natseihin ja

apartheidiin tai puhua homojen vainosta

ilman mitään median kritiikkiä.

”

42 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 43

“Elämän ja ympäristön pienten yksityiskohtien ihmettely on tärkeää. Kun katselen ympärilleni, pinnat ja muodot muuntuvat päässäni joksikin muuksi, usein eläimiksi. Tykkään leikkiä ajatuksella, että kaikki asiat ympärilläni elävät. Esimerkiksi talo voi näyttää ihan kirahvilta.

Minusta aistillisuus on tärkeä elämän ja taiteen peruspilari, ja taidekas-vatuksen opiskelijana haluan välittää muillekin moniaistillista havainnoin-tia. Itse saan siitä kovasti inspiraatiota. Käytän esimerkiksi paljon romua rakenteluun – esimerkiksi barbinkenkiä koruihin – ja kun piirrän, alan heti hahmotella metamorfooseja.

Arki on mielekästä ja kiinnostavaa. Se ei tarvitse erikseen mitään nos-tatusta, mutta huomaamani yksityiskohdat ovat pieniä ilotulituksia sen keskellä. Ne panevat nauramaan.”

Tuuli Rouhiainen opiskelee taidekasvatusta.

Sofia Ziessler

PIENIÄ ILOTULITUKSIA

So

fia

Zie

ssle

rmato-ongella / vastapainoaaltolaiset irrottautuvat opiskelusta

42 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 43

44 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 45

Isänpäivän aamuna opin kantapään kautta, ettei mie-litiettyään saa koskaan jättää kulkemaan yksin öisille kaduille.

Muutamia tunteja aiemmin illastin tyttöystäväni avecina hänen ainejärjestönsä vuosijuhlissa. Jatkoilta karkasin kotiin etuajassa, ja siksi tyttöystäväni joutui Iltapukumiehen hyökkäyksen kohteeksi. Tuntematon mies oli seurannut kotimatkalla ollutta juhlijaa Hietanie-menkadulle. Kun mies pääsi tarpeeksi lähelle, hän tuhosi mekon heittämällä helmoihin öljymäistä nestettä.

Iltapukumies on jo monelle tuttu – onhan hän erikois-tunut juuri opiskelijoiden vuosijuhliin. Mutta miksi?

Tylsä selitys: hän ei koskaan ole tavoittanut vastak-kaista sukupuolta ja on siksi katkera. Peräkammarin poika on vuosikaudet hautonut ja paisutellut vihaansa, jota nyt purkaa epätoivon ruiskuna iltapukujen helmoille.

Romanttisemmassa versiossa neste olisi tietysti lemmenjuomaa, jonka avulla ujo Iltapuku-mies yrittää tehdä vaikutuksen tyttöihin. Troppi ei vain tunnu tehoavan.

Tai vielä hirveäm-pää: joku on särkenyt iltapukumiehen sy-dämen. Iltapukumies on ikuisesti rampa, mutta samalla super-

sankari. Hän on petettyjen urosten Robin Hood, joka jakaa oikeutta öiden pimeinä hetkinä ja kostaa jokaisen särjetyn miessydämen puolesta. Sankari tarttuu siniseen Ikea-kassiinsa, lähtee Helsingin kaduille ja vuodattaa kaikki ne miestenvessassa hammasta purren ja nyrkkiä puristaen pidätetyt öljyiset kyyneleet naisten mekoille.

Sillä Iltapukumieshän tietää, että pahinta, mitä nuorille opiskelijattarille voi tehdä on tuhota heidän iltapukunsa.

Vai olisiko iltapukumiehen tarkoitus sittenkin vain ystävällismielisesti valistaa nykyajan naisia? Yöllä yksin vaeltelu on vaarallista. Parempi pysyä kotona tai juhlia aamuun asti.

Ottakaa neuvostani vaarin, miehet: nähkää vaivaa, että löydätte kumppanin, joka estää teitä ryhtymästä iltapukujen tärvelijäksi.

Älkääkä olko hölmöjä ja kuvitelko, että seuralaisenne pärjää yksin öisillä kaduilla.

Niclas Storås

Kolumnisti on arkkitehtiopiskelija, joka ei aina enää jaksa juhlia aamunkoittoon.

Pelastakaa iltapukumies

” Parempi pysyä

kotona tai juhlia aamuun asti.

”

Ja

ak

ko

Heik

ki

PÄÄTÄ PITÄÄ OIKEA LOMA. Sysää opiskelut ja työt hetkeksi kokonaan syrjään. Hyvä loma koostuu samoista aineksista kuin mukava elämä: täytyy nukkua hyvin, syödä kohtuudella, liikkua ja olla sopi-vasti sosiaalinen. Alkoholin käyttöä kannattaa välttää, sillä se ei auta palautumaan.

VAIHDA MAISEMAA. Lähde kavereiden kanssa Kanarialle tai mummon luo maalle, missä on helpompi päästä irti opiskelupaineista ja unohtaa tulevat tentit. Jo ennen loman alkua on hyvä erottaa toisis-taan opiskelu ja vapaa-aika, ja omistaa kotona vietetty aika rentoutumiselle. Pienet ja helpot rästihommat on hyvä tehdä pois alta ennen lomalle lähtöä, etteivät ne jää painamaan mieltä.

UNIVELKOJEN KUITTAAMINEN EI RIITÄ. Jos opiskelija on syksyn opiskeluiden jälkeen todella stres-saantunut, kannattaa reilusti lomailla niin pitkään kuin mahdollista. Lomalla on hyvä keskittyä lepäilyyn ja jättää hurjat matkasuunnitelmat toiseen kertaan. Ahdistavaa ti-lannetta on hyvä purkaa hyvän ystävän tai opintopsykologin kanssa ja miettiä, onko yrittänyt tehdä liian paljon.

Asiantuntijana Aalto-yliopiston opintopsykologi Timo Tapola.

Laura Saarikoski

VUODEN AINOA HENGÄHDYSHETKI

Kuinka muutaman viikon luentotauosta saisi todellisen, rentouttavan joululoman?

VIRKISTÄVÄN LOMAN RESEPTIOta sopiva ajanjakso, jolloin et opiskele etkä tee töitä.Nypi pois kaikki stressinaiheuttajat ja ilonpilaajat.Lisää maisemanvaihto tai muu irtiotto arjesta.Mittaa runsaalla kädellä unta ja lepoa,sekoita joukkoon sopivassa suhteessa rentoa liikuntaa ja hyvää ruokaa.Nauti seurassa, jossa parhaiten viihdyt.

Olen paahtanut kulhollisen paukkumaissia, hakenut Siwasta kolaa ja pehmustanut televisiotuolini kolmella tyynyllä. Olen laittanut puhelimeni äänettömälle, aset-tanut muistilehtiön käsinojalle ja teroittanut kynäni.

Räppään OUBS-nettisivun auki ja otan rennon asennon. Tervetuloa kotiini, Aalto-yliopiston ylioppi-laskunnan edustajisto!

Kahden tunnin kuluttua päätäni särkee (kuvanlaa-tu on surkea ja popcorneissa liikaa suolaa), mutta olen muodostanut mielipiteeni ylioppilaskuntani ylimmästä päättävästä elimestä. Poliittisesti laiskan sukupolven edustajana ajatukseni ovat tietysti yhtä epämääräisiä ja ailahtelevia kuin Suomen eduskunta.1) Perussuomalainen ajatus: Ei kai jäsenmaksuani ja mandaattiani käytetä tuollaiseen pokkurointiin, kapulakieleen ja vänkäämiseen? Minkä ihmeen takia edustajien on heitettävä jokaisen repliikin alkuun nimensä ja ryhmänsä? Puhuteltava broilerikukkoa arvoisaksi puheenjohtajaksi? Nämähän ovat hengail-leet keskenään puolentoista vuoden ajan pari kertaa kuukaudessa. Siinä ajassa luulisi jo pääsevän eroon titteleistä ja kravateista.2) Kokoomuslainen ajatus: Hitto, kuinka päteviä heppuja nuo ovatkaan. En edes joudu pakottamaan kyynisyyttäni taka-alalle, vaan saan itseni kiinni ihaile-masta napakoita esityksiä ja kyseenalaistavia puheen-vuoroja. Ehkä täällä voidaan todella saada jotain muu-toksiakin aikaan. Ehkä pikkutakit ja pikeepaidatkin ovat päällä vain siksi, ettei netti-tv:n äärellä poten-tiaalisia hevoshankintoja kyttäävä Zysse kavahtaisi liiallista rentoutta.3) Rkp-läinen ajatus: Jätteintressant, mutta olisiko-han jääkaapissani vielä tölkki Sandelsia?

Todellisen 3D-kuvan edustajistosta olisi saanut paikan päällä, kokouksethan ovat jäsenistölle avoi-mia. Muutama viikko sitten allekirjoittanut yrittikin lehtereille, mutta omaisuusnahisteluja päätettiin tuolloin käsitellä suljettujen ovien takana. Se siitä avoimuudesta.

Kokeilun jälkeisellä viikolla jätän sovitut kimppat-reenit välistä ja hakeudun OUBSin sivuille posket punaisina. Nostan nyrkkiä suosikeilleni ja irvailen uunommille.

OMG. Olen jäänyt koukkuun tähän broileripornoon.

Kirjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen, koska pel-kää puhelimensa soivan edarivaalien kynnyksellä.

mato-ongella / kulttuurikokemus

ylioppilaskunnan rivijäsen seurasi edustajiston kokousta

EDARI DUUNAA BROILERIPORNOO

mato-ongella / kolumni

46 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 47

Kiinnitimme kattolamppuja ystäväni ensimmäisen opiskelija-asunnon kattoon. Kannoimme kahden eri ruotsalaisfirman pahvilaatikoita ulos ja palkitsimme itsemme saunalla.

Hikipisaroiden putoillessa ja kiukaan sihistessä, Ikea ja Clas Ohlsson takaraivossani mietin, mikä minua estää toteuttamasta ideoitani – luovia tai kaupallisia, parhaim-millaan molempia. Ystävä kannusti miettimään mieluum-min sitä, miten pääsen esteistä yli. Kun olen ymmärtänyt, että minulla on tuote, jossa on hullu potentiaali, mikä vie sen seuraavalle tasolle?

On tuhat asiaa, jotka eivät sitä tee. Tekosyyt, pelko, turvallisuushakuisuus. Verokorttityöt ja säännöllinen tili, vanhempien esimerkki ja neuvot, inspiroivien idolien puute lähipiirissä.

Myöhemmin tekosyyt eivät tule vähenemään. Jos odotan, kunnes minulla on enemmän työkokemusta ja kontakteja, tilaisuus voi olla jo mennyt. Kun Ikean kalus-teet on vaihdettu Vepsäläisiin, luottoraja nostettu ton-nista viiteen ja kuopukselle pitäisi voida ostaa aamiaista seuraavat 16 vuotta, tyhjän päälle hyppääminen ei enää houkuttelekaan. Eikä luovia bisnes- tai muita ideoita enää tulvi kuten opiskeluaikana, jolloin piti herätä kesken unien raapustamaan niitä lähimmälle paperille.

Siinä tilanteessa moni toivoo, että olisi kuin minä ja ystäväni ylioppilaskunnan asunnossaan. Alussa.

Minun piti mennä Piilaaksoon asti, että ylsin näkemään esteiden yli. Menin sinne oppimaan, mikä on se startup, josta nyt höyrytään. Neljäntenä päivänä tajusin, että minullahan on sellainen.

Suomesta käsin ei voi kuvitella ilmapiiriä, jossa jokai-nen vastaantulija haluaa, että myyn ideani hänelle. Ideoi-den pallottelu ventovieraiden kanssa ei olekaan yhtäkkiä vaarallista, vaan pakollista, jos haluaa välttää kiusallisia sosiaalisia tilanteita. Kun ideastaan puhuu yhdelle, astuu ensimmäisen aidan yli. Epämukavuusalue ei tapakaan. Tämähän on kivaa!

Päätin kokeilla samaa Suomessa ja menin tapaamaan muutamaa kokenutta tekijää, jotka tietävät aiheestani enemmän. Yllätyksekseni sama ihme tapahtui täällä: en tavannut vain sitä henkilöä, jota menin tapaamaan, vaan myös koko hänen verkostonsa. Moni ammattilainen tääl-läkin on valmis esittelemään innostavan idean ja tyypin seuraavalle gurulle, joka saattaa olla ratkaiseva idean toteutumisen kannalta.

Nyt, alussa, ei ole paljon menetettävää. Meille turvalli-suudeksi riittää kolmen vuoden asumisoikeus kämpässä, jossa on muovimatto ja sauna. Sen lauteilla tulemme johtopäätökseen: tässä asiassa neuvoja kannattaa kysyä vanhemmilta ja viisaammilta, mutta ei äidiltä – kaikella rakkaudella.

Ellei äidin nimi satu olemaan Kirsti Paakkanen.

Tuuti Piippo

Kirjoittaja opiskelee Creative Business Management -ohjelmassa Porissa.

Älä kysy äidiltä

mato-ongella / hankala opiskelukaverimitä jos matti muuttaa kukkaroon, kun opinnot ovat vielä kesken?

KELA EI OSANNUT AUTTAA, KUN TKK:LLA OPISKELEVALTA SADULTA LOPPUI OPINTO-TUKI.

”Yksi päivä huomasin, että tilillä on todella vähän rahaa. Löysin Kelan kirjeen, jossa kerrottiin viimeisten opinto-tukikuukausieni olevan nyt maksettu. En tehnyt asialle mitään pariin viikkoon, koska kandityö piti kiireisenä.

Tänään kävin sossussa. Hissi oli sotkuinen, oli spreija-uksia ja tussilla töhrittyjä seiniä, paikka oli kauttaaltaan nuhjuinen. Siellä selvisi, että toimeentulohakemuksen oheen pitää hankkia liitteitä, esimerkiksi kahden viimei-sen kuukauden tiliotteet ja viimeisin verotuspäätös.

Lisäksi pitää selvittää varallisuus. Jos omistaa säästö-tilin, pitäisi sen varat käyttää ennen kuin toimeentulotu-kea voidaan myöntää. Kelan opintotukiasiat voi hoitaa netissä, mutta toimeentulotukea ei. Mielestäni sen pitäi-si nykypäivänä olla mahdollista. En jaksaisi nähdä tätä vaivaa, jos siitä ei ole mitään hyötyä. Tai jos voin selvitä hengissä ilman tukea ja vaikka ruinata vanhemmilta ra-haa tai tehdä hanttihommia. Onneksi veronpalautukset tulevat pian.

Otaniemen Kelan sivutoimipisteessä käymisestä jäi nihkeä fiilis. Yritin kysellä, mitä voin tehdä, mutta mua palvellut ihminen ei ollut ystävällinen. Varattomuus tuntuu jo valmiiksi inhottavalta ja hankalalta, joten ei ole kivaa kuulla, että ”olet meidän systeemin ulkopuolella”.

Juttelin tuttuni kanssa, jolta on myös loppunut opin-totuki. Hän sanoi toimeentulotukea helpompaa olevan opintolainan nostaminen – toisaalta lainaa ei saa, jos kaikki tukikuukaudet on käytetty. Toinen tuttu kertoi tuntevansa useampiakin tyyppejä, jotka tekevät dippa-työtä toimeentulotuella. Missään ei ole koskaan kerrottu, että mitäs sitten, kun opintotuki loppuu.

Kun kaverini ei ollut opiskellut tarpeeksi, häneltä lopetettiin opintotuki. Sen tilalle saatu toimeentulotuki tarkoitti enemmän rahaa. Älytöntä.” JM

”OLET MEIDÄN SYSTEE-MIN ULKOPUOLELLA”

Ja

ak

ko

Heik

ki

”Kun opettaja saapui saliin, nousimme seisomaan. Jos satuttiin kaupungilla vastakkain, niiattiin ja tervehdittiin

kohteliaasti. Heitä puhuteltiin aina kunnioittavasti ja tituleerattiin

lehtoriksi tai professoriksi. Promootioni jälkeen menin naimisiin

entisen professorini kanssa. Oli vaikeaa tottua tuttavallisempaan

puhutteluun. Vieläkin joskus vahingossa teitittelen miestäni.”

Eeva-Liisa, opiskeli 50-luvulla kieliä ja historiaa

viisasten kerhoentiset opiskelijat antavat neuvoja nykyisille.

PROFFALLE PITÄÄ NIIATA

”Pelkäsin kauppiksen äreitä proffia kuten pelkää jokainen, joka on joskus joutunut esikuviensa nolaamaksi. Kerran opettaja

laittoi minut mittaamaan luentosalin pinta-alaa lyijykynällä. Olin kai

yrittänyt olla jollakin lailla nokkela – tyttöjä naurattaakseni, tietenkin!”

Jaakko, opiskeli 40- ja 50-luvulla kauppatieteitä

AM

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman Opiskelija-tutkimus 2010 -selvityksen mukaan yksin asuvalla opis-kelijalle jää asumiskustannusten jälkeen käyttörahaa 13 euroa päivässä eli 401 euroa kuukaudessa. Laskelmissa on oletettu, että opintotuen lisäksi nostetaan lainaa, käy-dään töissä tai saadaan vanhemmilta avustusta.

Silti – kuulostaa mahdottoman pieneltä päiväbudjetil-ta. Aino pyysi kahta aaltolaista opiskelijaa kokeilemaan, kuinka pitkälle kolmellatoista eurolla pääsee.

Marjut, 23, käy opiskelun lisäksi osa-aikatöissä ja saa merkkipäivinään rahalahjoja. Kuukausitulot keski-määrin 900 euroa, mistä vuokran osuus 400 euroa. 13 eurolla pääsi sukkahousutiskille. ”Testipäivänä oli kahdet pikkujoulut, ja bileviikonloppuun uppoaa yleensä enemmän rahaa kuin muun viikon aikana yhteensä. Os-tin kahdeksan euron viinipullon, ja sitten repesi sukka. Jos rahaa olisi ollut oikeasti käytössä vain 13 euroa, olisin joutunut jättämään juhlat väliin. Aika karua, mutta jos ei olisi rahaa, ei koululta varmaan saisi kavereita. Illanistu-jaiset, urheilu ja sellainen maksaa.”

Vesa, 20, elää opintotuella, käy kesäisin ja jouluisin töissä sekä saa vanhemmiltaan 300 euroa kuukaudessa.13 eurolla pääsi treffeille. ”Tenttiviikko – kävin vain syö-mässä ja lukemassa. Raha riitti kahdeksi päiväksi, opis-kelijalounaisiin ja kahviin. Viimeisillä euroilla tarjosin ki-valle tytölle kahvin ja pyysin treffeille. Vaikea ymmärtää, kuinka 13 eurolla per päivä voi tulla toimeen. Minulla on jo nyt tiukkaa, vaikken ylellisyyksiä harrastak

ELÄMÄ > 13 EUROA

mato-ongella / kolumni

ikko oli yrittänyt välttää kysy-mystä viimeiseen asti. Niskaan oli jo noussut ohut hien kalvo. Lopulta ei enää ollut vaihtoeh-toja.

”Kuinka lähellä se on Rautatie-asemaa?” hän kysyi nopeasti.

Mikon opiskelukaveri Aleksi hymyili vinosti.

”Tota, justhan sanoin, että se on siinä Lönkan ja Al-bertinkadun kulmassa. Mutta sulla on varmaan kartta beesissä, mä voin näyttää siitä.”

Aleksi otti Mikon ojentaman kartan ja suti kuulakärki-kynällä siihen krouvin ruksin.

Mikko oli kotoisin Turengista. Takana oli reilu kuukausi opintoja kauppakorkeakoulussa. Pohjois-Haagassa si-jaitsevasta solustaan hän oli tehnyt tuttavuutta pääkau-punkiin ja sen ihmisiin.

Aleksi oli syntyperäinen stadilainen. Hän kuului hei-moon, jonka Mikko oli nimennyt sporaihmisiksi. Turen-gissa elämän katsottiin alkavan, kun alla oli oma auto. Helsingissä elämää siellä, minne ei raitiovaunulla pääse, ei pidetty elämisen arvoisena.

Urbaanit ja itsetietoiset sporaihmiset tunsivat kes-kustan paremmin kuin Turengin paatuneimmat auton-tuunaajat Mazdansa moottorin. He käyttivät kaduista lempinimiä, kuten ”Freda”, ”Lönkka” tai ”Runski”. He kertoivat, että jokin paikka oli ”aivan Ysibaarin vieressä” tai että ”sinne pääsee kympillä, kun jää pois Johan-neksen kirkon pysäkillä”. Erityisesti he nauttivat siitä, kun Mikko kysyi sijaintia Rautatieasemaan tai Kampin keskukseen suhteuttaen, ne kun olivat jokseenkin ainoat kohteet jotka hän pystyi vaivatta paikantamaan.

Seuraavana päivänä Mikko lähti suunnistamaan Rautatientorilta kohti Aleksin kämppää. Hotelli Tornin edessä hän pysähtyi ja tarkisti sijaintinsa. Loppumatka sujui ongelmitta.

Aleksi avasi oven. Kaksioon oli pakkautunut jo lähes kaksikymmentä ihmistä. Aleksi työskenteli osa-aikaisena

graafikkona, vieraissa oli paljon Etelä-Helsingin media-toimistojen väkeä.

Mikko kiroili asuvalintaansa, piilarit ja kauluspaita olivat puhdas huti. Vastaan katsoi vahvasankaisia sil-mälaseja, päällään muilla vierailla oli T-paitoja joissa oli ironisia tekstejä. Myös ruutupaidat olivat suosittuja.

Yhden paidassa luki ”Kiitos 7.5.1995”. Paita vinoili siis sekä veteraaneille että Leijonille. Kyseisistä aiheista ei Hämeessä ole tapana vitsailla.

Mikko kävi kauhomassa lasillisen boolia, valitsi laji-telman hedelmiä ja murtautui nurkassa olevaan piiriin. Keskustelijat puhuivat fonteista.

Yhtä hyvin muut olisivat voineet puhua hepreaa – nii-täkään merkkejä Mikko ei juuri tuntenut.

Aleksi oli onneksi antanut hätätilanteita varten graa-fikkojen oman Vapaudut vankilasta -anekdootin.

Mikko odotti sopivaa hetkeä ja tilaisuuden tultua laukoi mahdollisimman rauhallisesti:

”Tiedän tyypin, joka käyttää leiskoissaan Comic Sans-sia. Kelatkaa nyt vähän.”

Ja yhtäkkiä Mikko oli mielessään taas Turengin os-tarilla. Joku oli heittänyt ilmaan epäilyksen siitä, että puuttuva lenkki ihmisten ja apinoiden välillä oli löytynyt: hämeenlinnalaiset. Samanlainen hyväksyvä nyökkäily täytti nyt sosiaalisen tilan.

Mikko meni pesemään hedelmälihaiset kätensä. Edel-lisen vuosisadan alussa rakennetun talon huonekorkeus oli sellainen, että pienessä vessassa olo oli kuin ava-ruusraketissa. Aukaistuaan oven Mikko huomasi tutun hahmon, jonka muisti olevan Espoosta.

Mikko piti espoolaisista. Toisin kuin sporaihmiset, he eivät pitäneet autoilua hitaana joukkoitsemurhana, vaan käytännöllisenä tapana liikkua. Keskustelunavaus sai kuitenkin tylyn vastaanoton.

”Ensinnäkin: mä en ole Espoosta, vaan Tapiolasta. Ja meille tulee kohta metro. Vihdoinkin.”

Tuukka HetemäkiKirjoittaja on kotoisin Tapiolasta, ei Espoosta.

N r o . 8 / 2 0 1 0 49

mato-ongella / iltasatu

KARTALLA

Min

na

Mä

kip

ää

50 N r o . 8 / 2 0 1 0 N r o . 8 / 2 0 1 0 51

perässälaahaajat

AYY:n yhteystiedotAYY:llä on palvelupisteet Arabianrannassa, Kampis-sa ja Otaniemessä. AYY:n keskustoimisto toimii Otaniemessä osoitteessa Lämpömiehenkuja 2. Yhteystiedot ja aukioloa-jat löytyvät myös AYY:n internet-sivuilta www.ayy.fi/yhteystiedot.

AYY:n postiosoitePL 6902151 Espoo

KeskustoimistoLämpömiehenkuja 202150 Espooayy@ayy.fi

ArabianrantaHämeentie 135 C00560 Helsinkiarabia@ayy.fi09 756 30431Avoinna ma–pe klo 11.30–14

Palvelupiste kauppa-korkeakoulullaKauppakorkeakoulun päärakennus, pohjaker-roksen A-siipi 040 353 8275 tai 040 353 8272 Avoinna ma–to 10.30–16.00, pe suljettuAsuntosihteeri päivystää ma 14–16, ti 10–12, ke 14–16, to 10-12

OtaniemiOtakaari 1102150 Espoootaniemi@ayy.fi050 520 9400 tai 050 520 9401Avoinna ma–pe klo 9–16. Asuntotoimisto on avoinna arkisin klo 12–16 sekä jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkip-äivänä klo 9–16.

AYY:N YHTEYSTIEDOTAYY:llä on palvelupisteet Arabianrannassa, Kampissa ja Otaniemessä. AYY:n keskustoimisto toimii väliaikaisissa tiloissa Otaniemessä osoitteessa Lämpömiehenkuja 2. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät myös AYY:n internet-sivuilta www.ayy.fi/yhteystiedot.

Tämä on mahdollista eurooppalaisessa huippuohjelmassa Aalto-yliopistossa. Olisiko sinusta tutkimaan tulevaisuuden palveluita?

sde.tkk.fi

Haku 3.1. – 28.2.2011

HALUATKO OPISKELLA NOPEASTI, TYÖSKENNELLÄ KESÄLLÄ JA TEHDÄ KENTTÄTUTKIMUSTA VAIKKA USA:SSA, INTIASSA TAI KIINASSA?