Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä · 2019. 3. 20. · Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 46 12 3,8 Hyvinvointi 2 572 541 4,8 Sosiaalityö ja -ohjaus 2 572 541 4,8

Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä

18.3.2019

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osasto

Asioita

• Viime hallituksen tavoitteet

• Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanke

– Opiskelijavalintojen kehittäminen

– Toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyö

• Visio 2030

• Osaamisella Soteen

2

Asioita





• Visio 2030


3

Nopeutetaan siirtymistä työelämään

Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista

mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan

nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.

– Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä.

– Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa.

– Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä.

– Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 29.5.2015

”Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret

siirtyvät nopeammin jatko-opintoihin. Joustavat opintopolut helpottavat

opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun

yhteensovittamista.”

Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien

toimeenpanemiseksi (2015)

Asioita

• Hallituksen tavoitteet




• Visio 2030


6

Osaaminen ja koulutus -kärkihankke 3,

Nopeutetaan siirtymistä työelämään

• Opintojen suorittamista edistetään joustavin opintopoluin sekä

työnteon ja opiskelun yhteensovittamista helpottamalla

• Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla

koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien

osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä.

• Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia

täysimääräisesti.

• Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä

ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus

lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

7

Kärkihankkeen toimeenpano

• Tulossopimukset 2017-2020, strategiarahoitus

– http://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimukset

– http://minedu.fi/yliopistot-sopimukset

• Kärkihankerahoitus

– Hankkeet 2017-2019, 2018-2020

• Työryhmät

– Valmiina valintoihin I (2016), Valmiina valintoihin II (2017)

– Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö (määräaika 12/2018), ammatillisen

ja korkeakoulutuksen yhteistyö (asetetaan)

• Selvitykset

• Seuranta

• ym.

8

http://minedu.fi/ammattikorkeakoulut-sopimuksethttp://minedu.fi/yliopistot-sopimukset

Erityisavustukset korkeakoulutuksen

kehittämishankkeisiin

2017-2019: 25 M€ 2018-2020: 40 M€AMK (10 hanketta) = 11,8 M€ YO (7 hanketta) = 13,2 M€ AMK (9 hanketta) = 18,5 M€ YO (10 hanketta) = 21,5 M€

Kielten opetusAalto-yliopisto: 1 788 000€

Haaga-Helia AMK: 3 324 400€

Alakohtainen kehittäminen, yhteinen opintotarjonta ja oppimateriaalit

Oulun yliopisto: 3 210 000 €Savonia AMK: 1 035 000 €Aalto-yliopisto: 1 680 200 €Lahden AMK: 2 016 200 €Helsingin yliopisto: 900 000€Turun yliopisto: 1 179 000€

Jyväskylän AMK: 3 000 000€Kajaanin AMK: 1 535 000€Seinäjoen AMK: 1 359 600€Helsingin yliopisto: 1 491 100€Laurea AMK: 3 065 000€Lapin AMK: 2 526 900€

Metropolia AMK: 350 000€Metropolia AMK: 581 100€Laurea AMK: 750 000€Hämeen AMK: 1 655 200€Turun yliopisto: 1 006 400€Metropolia AMK: 547 000€

OpiskelijavalinnatMetropolia AMK: 2 085 000€

Helsingin yliopisto: 2 929 500€Jyväskylän yliopisto: 2 910 400€

Korkeakoulupedagogiikan/digipedagogiikan osaamisen

kehittäminenOulun AMK: 700 000€

Turun yliopisto: 3 005 500€

YrittäjyysAalto-yliopisto: 1 140 000€Aalto-yliopisto: 2 534 800€

Ristiinopiskelu, yhteiset tietojärjestelmät ja oppimisalustat, oppimisanalytiikka

Tampereen yliopisto: 1 347 000€Itä-Suomen Yliopisto 3 588 100€

Tampereen AMK 2 293 300€Oulun yliopisto 1 531 000

Työhön kiinnittyminen, uraohjaus, työelämäpedagogiikkaHaaga-Helia 1 790 100€

Arcada: 342 900€Jyväskylän yliopisto: 2 509 900€

Avoin TKI toimintaSeinäjoen AMK: 1 414 600€

Opiskelukyky, hyvinvointi ja esteettömyysJyväskylän yliopisto: 1 982 200€

bioanalytiikka SOTE-satelliittikoulutus biotalous esittävä taide restonomikoulutus muotoilu liiketoimintaosaaminen palliatiivinen hoito SOTE-ala lääketieteet sairaanhoitajakoulutus automaatiotekniikka tietojenkäsittely ja ICT –ala kiertotalous kestävä kehitys luonnontieteet

Lääketiede ja

sosiaali- ja terveysalan hankkeet

SOTKA – Sote-satelliittikoulutus

MEDigi – Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi

Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen

Jobitti – Bio- ja lääkealan kehittämishanke

Tuottaa terveysalan AMK-

tutkintoihin alueellisesti

sovellettavan verkkopainotteisen

koulutus konseptin.

OKM:n hankerahoitus 581 100 €

Kehittää SOTE-alan

korkeakoulutuksen digi-sote-

osaamista ja –opintoja sekä

pedagogisia ratkaisuja.

SOTEPEDA 24/7

OKM:n hankerahoitus 3 065 000 €

Kehittää biolääketieteen koulutusta

ja edistää bioalan opiskelijoiden

siirtymistä työelämään.


Palliatiivisen hoitotyön kehittämishanke

Luo valtakunnalliset suositukset

YO ja AMK palliatiivisen hoitotyön

ja lääketieteen perus-, jatko-, sekä

erikoistumiskoulutuksesta.


Luo lääketieteenalojen digitaalisia

oppimisympäristöjä ja kehittää ja

yhtenäistää alan opetusta ja

osaamista



Määrittää kansallisesti

sairaanhoitajakoulutuksen

tuottaman 180 op

perusosaamisen.

Asioita

• Hallituksen tavoitteet




• Visio 2030


11

12

Syksyllä 2018

alkaneen

yhteishaun

ensisijaiset

hakijat

Riviotsikot Ensisijaiset hakijatPaikan vastaanottaneet

Hakijoita per paikan vastaanottanut

Ammattikorkeakoulukoulutus 72 745 23 781 3,1Kasvatusalat 473 258 1,8Lääketieteet 780 128 6,1Terveys- ja hyvinvointialat 28 773 6 298 4,6Terveys 19 389 4 468 4,3Hoitotyö 11 882 3 163 3,8Terveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka 1 566 398 3,9Kuntoutus 5 550 772 7,2Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 421 135 3,1

Hyvinvointi 9 413 1 830 5,1Sosiaalityö ja -ohjaus 9 413 1 830 5,1

Palvelualat 4 597 1 608 2,9Taiteet ja kulttuurialat 5 368 1 385 3,9Humanistiset alat 288 98 2,9Yhteiskunnalliset alat 56 30 1,9Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 14 009 4 940 2,8Luonnontieteet 125 68 1,8Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 6 230 2 392 2,6Tekniikan alat 11 574 5 886 2,0Maa- ja metsätalousalat 1 104 690 1,6

Yliopistokoulutus 67 592 17 685 3,8Kasvatusalat 6 550 2 425 2,7Lääketieteet 7 899 930 8,5Terveys- ja hyvinvointialat 3 252 702 4,6Palvelualat 1 708 265 6,4Taiteet ja kulttuurialat 4 887 614 8,0Humanistiset alat 6 929 2 090 3,3Yhteiskunnalliset alat 10 078 1 880 5,4Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 14 335 2 663 5,4Luonnontieteet 3 309 1 933 1,7Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 2 767 1 354 2,0Tekniikan alat 4 625 2 425 1,9Maa- ja metsätalousalat 1 098 314 3,5Tieto puuttuu 155 90 1,7

Kaikki yhteensä 139 745 41 466 3,4

13

Riviotsikot Ensisijaiset hakijatPaikan vastaanottaneet

Hakijoita per paikan vastaanottanut

Ammattikorkeakoulukoulutus 23 592 8 524 2,8Kasvatusalat 196 122 1,6Lääketieteet 240 53 4,5Terveys- ja hyvinvointialat 9 286 2 157 4,3Terveys 6 724 1 616 4,2Hoitotyö 4 293 1 223 3,5Terveystekniikka, kuvantaminen ja bioanalytiikka 464 136 3,4Kuntoutus 1 931 245 7,9Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 46 12 3,8

Hyvinvointi 2 572 541 4,8Sosiaalityö ja -ohjaus 2 572 541 4,8

Palvelualat 1 711 672 2,5Taiteet ja kulttuurialat 1 897 497 3,8Humanistiset alat 78 29 2,7Yhteiskunnalliset alat 14 7 2,0Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 4 253 1 616 2,6Luonnontieteet 17 10 1,7Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 2 025 848 2,4Tekniikan alat 3 664 2 202 1,7Maa- ja metsätalousalat 424 311 1,4

Yliopistokoulutus 30 944 9 080 3,4Kasvatusalat 2 517 911 2,8Lääketieteet 3 663 370 9,9Terveys- ja hyvinvointialat 869 182 4,8Palvelualat 828 78 10,6Taiteet ja kulttuurialat 1 816 282 6,4Humanistiset alat 2 812 1 067 2,6Yhteiskunnalliset alat 4 203 754 5,6Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 7 563 1 548 4,9Luonnontieteet 1 761 1 146 1,5Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 1 190 682 1,7Tekniikan alat 3 118 1 863 1,7Maa- ja metsätalousalat 508 139 3,7Tieto puuttuu 96 58 1,7

Kaikki yhteensä 54 274 17 604 3,1

S2018

yhteishaun

ensisijaiset

hakijat, toisen

asteen

koulutuksen

2017 tai

myöhemmin

suorittaneet

Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu

• Taustalla aiempi kehittäminen

• 2016: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulossopimuksissa 2017-

2020 sovittu, että pitkäkestoista valmentautumisesta edellyttävistä

pääsykokeista luovutaan 2018 mennessä

• 2016-17: Todistusten hyödyntämistä pohdittiin työryhmissä

• 2017: Työryhmäraporttien ja niihin saatujen lausuntojen perusteella

laadittiin toimenpiteet

– käsiteltiin korkeakoulujen johdon kanssa kesäkuussa 2017

– Lopulliset toimenpiteet hyväksyttiin korkeakoulujen johdon kanssa 17.8.– http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitt%C3%A4misen+toimenpit

eet_20170817.pdf

16

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-477-1http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-429-0

http://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+opiskelijavalintojen+kehitt%C3%A4misen+toimenpiteet_20170817.pdfhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-477-1http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-429-0

Mikä muuttuu? - sovittua

• 2018 mennessä

– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei

edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.

– Syksyllä 2018 viestintä 2020 käyttöön otettavista todistusvalinnan

valintaperusteista

• 2020 mennessä

– Todistusvalinnasta pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen ylioppilastutkinnon

arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä

opiskelupaikkaansa hakeville.

– Luovutaan yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että

pääsykokeeseen

– Todistusvalinnan lisäksi valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen

perusteella. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhä yhteisempiä,

useilla aloilla käytettäviä valintamenettelyjä, joissa arvioidaan valmiuksia ja

kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä.

– Korkeakoulut kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia

vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana, ns. siirto-opiskelijoiden

valinnalla.

– Lisäksi kehitetään tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin

17

Ennen uudistusta (2016) 2/3

paikoista täytetään tavoilla, joissa

ylioppilastutkintomenestyksellä ja

hakukohteesta riippuen myös

kirjoitetuilla aineilla ja lukion

ainevalinnoilla on merkitystä

19

Osuuksien koot suuntaa

antavia!

20

Osuuksien koot suuntaa

antavia!

21

22

2016 keväällä ja syksyllä yhteishaussa 1. syklin koulutuksiin hyväksytyt (Valmiina valintoihin -raportista)

2018 syksyllä yhteishaussa 1. syklin koulutuksesta hyväksytyt (taulukosta vasemmalla)

YO AMK

2016syksy 2018 2016

syksy 2018

Todistusvalinta 2 865 4344 97 303015,2 % 24,2 % 0,3 % 13,1 %

Yhteispisteet 9 191 6758 8 735 385048,7 % 37,6 % 31,3 % 16,7 %

Koepisteet 6 337 6328 19 108 1604233,6 % 35,2 % 68,4 % 69,6 %

Kilpailumenestys 24 35 0 00,1 % 0,2 % 0,0 % 0,0 %

Avoimen väylä 122 156 0 00,6 % 0,9 % 0,0 % 0,0 %

Muu 323 364 0 1291,7 % 2,0 % 0,0 % 0,6 %

18 862 17 985 27 940 23 051

Käytännön työtä korkeakoulujen

kehittämishankkeissa

• Helsingin yliopiston vetämä hanke– Todistusvalinta: ylioppilastutkinnon arvosanojen ”pisteytystyökalu”

– Vaihtoehtoiset opiskelijavalinnan toteutustavat

– valintayhteistyön hyvät käytännöt, selvitykset

http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/

http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/ylioppilastutkinnon-hyodyntaminen-

opiskelijavalinnassa/

• Metropolia Ammattikorkeakoulun vetämä hanke– Todistusvalinnan kehittäminen

– Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi

– Muiden osaamisperustaisten valintatapojen kehittäminen

– Opiskelijavalintoihin liittyvän ohjauksen ja viestinnän kehittäminen

http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/

23

http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/ylioppilastutkinnon-hyodyntaminen-opiskelijavalinnassa/http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/

24

http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ammattikorkeakoulujen-

opiskelijavalintojen-kehitt%C3%A4minen-diaesitys.pdf

http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ammattikorkeakoulujen-opiskelijavalintojen-kehitt%C3%A4minen-diaesitys.pdf

”Vain monen L:n ylioppilaat pääsevät

opiskelemaan”

• Monen L:n ylioppilaita on vähän, esim. 2016 keväällä ja syksyllä

suoritetut ylioppilastutkinnot:

• Monen L:n suorittajia ei yksinkertaisesti riitä joka paikkaan, vaikka

hakijoissa on useiden vuosien ylioppilaita. Kaikki paikat eivät voi

mennä heille!

2016 kevät ja syksy, laudaturien määrä valmistuneissa tutkinnoissa

Laudaturien määrä tutkinnossa 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

tasan n laudaturia 1 0 1 1 3 30 59 161 272 547 1119 3543

n tai enemmän laudatureja 1 1 2 3 6 36 95 256 528 1075 2194 5737

29

Vipusen blogeja aiheesta

• https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2018/10/15/korkeakoulujen-aloittajien-

ikajakauma/

• https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2018/11/26/ensikertalaiskiintiot-ja-

ensimmaista-paikkaa-hakevien-asema-korkeakoulujen-

opiskelijavalinnoissa-havaintoja-vuosilta-2015-2018/

• https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-

kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-

kayttoonoton-vaikutuksia/

30

https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-kayttoonoton-vaikutuksia/https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-kayttoonoton-vaikutuksia/https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2019/03/07/havaintoja-yliopistojen-kauppatieteen-opiskelijavalinnoista-2015-2018-todistusvalinnan-kayttoonoton-vaikutuksia/

Yhteishaku uudistuu

• Taustalla vieraskielisen koulutuksen haasteet

• Kevään yhteishaku jaetaan kahdeksi erilliseksi yhteishauksi k2020

alkaen

• Ensimmäisessä yhteishaussa vieraskieline

– Ei hakukohteiden prioirisointia ja ”sijoittelua”

• Jälkimmäinen yhteishaku vastaan nykyistä

• VN asetus 14.3.2019 https://minedu.fi/artikkeli/-

/asset_publisher/korkeakoulujen-kevaan-yhteishaku-uudistuu

31

https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-kevaan-yhteishaku-uudistuu

Asioita





• Visio 2030


32

33

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/han

dle/10024/161375

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161375

Asioita





• Visio 2030


34

#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030

Ehdotus Suomelle: Suomi 100+

SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI

Yli puolelle nuoristakorkeakoulututkinto

Korkeakoulutusta ja asiantuntijuudenkehittämistä elämän eri tilanteisiin

4 % BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan: tieteen uuttaluovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia

UUTTA LUOVAT YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT

Lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä

Vahvat ja kansainvälisesti vetovoimaisetosaamisen keskittymät

Aktiivisesti mukana maailmankiinnostavimmissa verkostoissa

Avoimuus, kansainvälisyys ja globaali vastuu

Vahva TKI-toiminta ja monimuotoinenkorkeakoulutus yhteiskunnan ja elinkeinorakenteenmuutosvoimina

Maailman osaavin työvoima kilpailuetunaja hyvinvoinnin rakentajana

Eettisyys ja yhteiskuntavastuu

MAHDOLLISTAVA OHJAUS, RESURSSIT JA RAKENTEET

Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia!

Päämäärää kohti vievät kehittämisohjelmat

Osaavimman työvoiman kotimaaksi

Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö

Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

Vision päämäärät

• Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto

• Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin

• 4 % BKT:stä tutkimus- ja kehittämistoimintaan – tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua, lisääntyvää hyvinvointia

Tiekartan toimenpiteet – Vaikuttavuus tehdään yhdessä

Jaettu tilannekuva

• Suomalaiset korkeakoulut ovat vahvoja toimijoita• Kansalliset haasteet

- Suomalaisen osaamisperustan murenemat- Laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen

• Globaalit muutosvoimat ja megatrendit- Työn murros- Digitalisaatio- Globaalien haasteiden ratkaiseminen yhdessä- Avoimuus ja yhteistyö- Globaali osaamiskilpailu

• Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälinen vetovoima ja kilpailukyky ei ole kaikilta osin riittävää

Tiekartan kehittämisohjelmat ja muut toimenpiteet

Valtakunnalliset kehittämisohjelmat

• Monivuotisia kehittämiskokonaisuuksia• toimeenpano käynnistyy nyt ja

• ohjelmien sisältö tehdään yhdessä.

• Yhteiset kehittämisohjelmat mahdollistamaan korkeakoulukentän yhtäaikaisen uudistumisen ja esimerkiksi keskitettyjen hankintojen synergiaedut

• Kokoavat ja koordinoivat korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden tahojen kehittämistyötä ja voimavaroja

Muut toimenpiteet

• Vision tavoitteisiin kytkeytyvä korkeakoulu- tai alakohtainen tai alueellinen kehittämistyö

• Erityisesti korkeakouluyhteisöjen toiminnan ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi käynnistyy useita kehittämistoimia

• Korkeakouluissa esim. kielistrategia

• Valtakunnallisesti esim. korkeakoulujen henkilöstön ajankäyttöselvityksen hankinta

Kehittämisohjelmien aikaansaama systeeminen muutos

Kehittämisohjelma 1 Osaavimman työvoiman kotimaaksi

Suomen osaamiskilpailukykyä, sivistystä ja vetovoimaa vahvistava korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen edellyttää korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamista, ensimmäistä tutkintoa suorittavien aloittajien määrän lisäämistä sekä suoritettavien tutkintojen määrän kasvattamista vuosina 2020-2030. Jatkuva oppiminen ja kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen osaamispääomaa.

Kasvatetaan korkeakoulutettujen osuutta• Tutkintotavoitteita nostetaan vuodesta 2021 alkaen aloilla,

joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää

• Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan

• Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein

Jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta • Valmistelu 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja

opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä

• Reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin

Lisää ulkomaisia osaajia Suomeen • Toimenpidekokonaisuus lisäämään ulkomaalaisia osaajia ja opiskelijoita Suomeen

• Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.

Kehittämisohjelma 2 Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö

Digitalisaatio on yhteiskunnan merkittävä muutosvoima. Se edellyttää muutosta korkeakoulujen toimintatavoissa, opetuksen järjestämisessä ja koulutussisällöissä.

Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö

• Korkeakoulutuksen digitaalisuus edellyttää uudistuvaa pedagogiikkaa.

• Palveluympäristö parantaa koulutuksen saavutettavuutta, joustavuutta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä maailmanlaajuista yhteistyötä.

Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu

• Lisätään korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja sekä uudistetaan pedagogiikkaa.

• Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.

Opiskelijavalinnat, II asteen

yhteistyö

7,9 miljoonaa € / 3 hanketta

Opiskelukyky, hyvinvointi,

esteettömyys

2 miljoonaa € / 1 hanketta

Korkeakoulupedagogiikan/

digipedagogiikan kehittäminen

3,7 miljoonaa € / 2 hankettaAlakohtainen kehittäminen, yhteinen

opintotarjonta ja digitaaliset materiaalit

33 miljoonaa € / 20 hanketta

Ristiinopiskelu, yhteiset

tietojärjestelmät, yhteiset

oppimisalustat, oppimisanalytiikka

8,8 miljoonaa € / 4 hankettaTyöhön kiinnittyminen, uraohjaus,

työelämäpedagogiikka


Yrittäjyys


Avoin TKI-toiminta

1,4 M€ / 1 hanke

Kärkihankerahoitusta saaneet korkeakoulutuksen kehittämishankkeet

Visio 2030 tiekartalla

Kehittämisohjelma 1Osaavimman työvoiman kotimaaksi

Kehittämisohjelma 2: Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö

Digitaalisen palveluympäristön kehittäminenModulaarisuus

VISIO 2030

"Hyvinvoivat

korkeakouluyhteisöt ovat

Suomen voimavara ja

kilpailutekijä. Korkeakoulut

ovat

Suomen parhaita työpaikkoja."

”Yli puolelle nuorista

korkeakoulututkinto.”

”Asiantuntijuudenkehittämistä

elämän eri tilanteissa.”

Kehittämishankkeista Visioon 2030

Kehittämisohjelma 3: Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

”Palveluympäristön” nykytilaa

Yhteistyöverkoston XYZ alusta

Hyväksiluku

Koulutustarjontaan tutustuminen

Hakeutuminen/ilmoittautuminen

Opiskelu / Opetukseen

osallistuminen

Opintojen rekisteröinti

Osaamisen arviointi

Suoritustiedon hyödyntäminen

Korkeakoulun oma tarjonta omassa järjestelmässä

(Peppi, Oodi, Sisu tms.)

Coursera

Opintopolku.fi (avoin korkeakouluopetus)

Campusonline.fi

Coursera

A:n moodle

LITO -yhteistyöverkoston alusta

LITO.fi C:n Optima

Ristiinopiskelupalvelu (TaY -hanke)

Puro-palvelu

KOSKI, VIRTA

Kunkin korkeakoulun Opiskelijarekisteri

(Peppi, Oodi, Sisu,...)

EMREX

B:n moodle

edX

edX

EXAM

Korkeakoulun A tutkinto-opiskelija

Korkeakoulun B tutkinto-opiskelija

Kuka tahansa

Digitaalisen palveluympäristön kehittäminen - Luonnos

1. Koulutustarjontatiedon arkkitehtuuri (2018-2020): Tarjontatiedon luominen ja tallentaminen korkeakouluissa kerran ja tiedon välittäminen eri näkymiin (toisten korkeakoulujen järjestelmät, opintopolku.fi, mahdolliset muut koontiportaalit, ulkomaiset palvelut, kolmansien osapuolten appsit, yms.)

2. Identiteetin hallinta ja tunnistautuminen koulutustoimialalla (2019 -) Tavoite: kestävä ratkaisu, joka tukee joustavaa opiskelua yli korkeakoulurajojen ja myös toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyössä

3. Selvitykset (2019- ?)- Suoritustiedon välittämisen yhtenäiset ratkaisut: suoritustiedon välittäminen korkeakoulujen välillä,

muille toimijoille kansallisesti ja kansainvälisesti

- Suoritusten kuvailutiedon saatavuus – nykytilassa opintosuoritusten kuvailutieto ei säily sähköisesti niin, että tietoon olisi pääsy opintojen jälkeen.

4. Avoimen oppimateriaalin edistäminen Tavoite: valtakunnallinen palvelu kaikille koulutusasteille avoimen oppimateriaalin saatavuuden ja hyödynnettävyyden edistämiseksi.

5. Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon OPI-viitearkkitehtuuri: Kokonaisuuden kuvaus

Yhteistyöverkoston XYZ alusta

Hyväksiluku

Koulutustarjontaan tutustuminen

Hakeutuminen/ilmoittautuminen

Opiskelu / Opetukseen

osallistuminen

Opintojen rekisteröinti

Osaamisen arviointi

Suoritustiedon hyödyntäminen

Korkeakoulun oma tarjonta omassa järjestelmässä

(Peppi, Oodi, Sisu tms.)

Coursera

Opintopolku.fi (avoin korkeakouluopetus)

Campusonline.fi

Coursera

A:n moodle

LITO -yhteistyöverkoston alusta

LITO.fi C:n Optima

Ristiinopiskelupalvelu (TaY -hanke)

Puro-palvelu

KOSKI, VIRTA

Kunkin korkeakoulun Opiskelijarekisteri

(Peppi, Oodi, Sisu,...)

EMREX

B:n moodle

edX

edX

EXAM

Korkeakoulun A tutkinto-opiskelija

Korkeakoulun B tutkinto-opiskelija

Kuka tahansa

1. K

ou

lutu

sta

rjonta

tied

on a

rkkite

htu

uri

2. Identiteetinhallinta ja tunnistautuminen

3. S

elv

itykse

t su

oritu

stie

do

n v

älittä

mis

estä

ja

su

oritu

ste

n k

uvia

ilutie

do

nsa

ata

vu

ud

esta

4. Avoimen

oppimateriaalin

tietovaranto

Kehittämisohjelma 3 Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

Korkeakouluissa tuotettu osaaminen vastaa yhteiskunnan, työelämän ja yksilön tarpeisiin. Korkeakoulun opetussuunnitelmatyö, opetus ja ohjaus perustuvat uusimpaan oppimista koskevaan tutkimukseen sekä yhteiskunnan tarpeisiin. Digitaalisuuden vahvistuminen ja kansainvälisyys edellyttävät entistä suurempaa huomiota pedagogiseen kehittämiseen. Monipuoliset oppimisympäristöt sekä erilaisten oppijoiden tarpeet korostavat ohjausosaamisen merkitystä.

Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma

• Lähtökohtina monipuoliset oppimisympäristöt ja ohjaus, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt.

• Ohjelmaa toteutetaan vuosina 2020-2025.

• Tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.

Kehittämisohjelma 4 Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

Korkeakouluyhteisön hyvinvointia rakentuu osaamisen, osallisuuden ja hyvän johtamisen perustalle. Korkeakoulujen, yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien johtamisosaamisen tukemiseksi sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tuntemuksen lisäämiseksi käynnistetään ohjelmakokonaisuus. Ohjelma muodostuu osallistujien johtamisvalmiuksia ja verkostoja kehittävästä osiosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamasta, korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan perehdyttävästä osiosta.

Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma

• Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen.

• Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana.

Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan

• Toteutetaan mm. henkilöstön ajankäytön tutkimus.

Kehittämisohjelma 5 Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision saavuttamisen edellytyksenä on laadukas elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa uudistava tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö ja innovaatioekosysteemit. Pitkäjänteisellä tutkimus- ja innovaatiorahoituksella, monimuotoisella yhteistyöllä sekä avoimuudella vahvistetaan tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia

• Vahvistetaan erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne.

Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä.

• Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdittamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista.

• Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit.

Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin

Asioita





• Visio 2030

• Osaamisella soteen -hanke

50

Osaamisella soteen -hankkeen tilanne

• Opetus- ja kulttuuriministeri asetti 4.7.2017 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen

kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen tarpeisiin hankkeen

Osaamisella soteen. Uusia osaamistarpeita syntyy sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

rakenteen että palvelujen uudistamisesta.

• SOTE -uudistuksen tavoitteena olivat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat,

kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut, mikä heijastuu myös

osaamistarpeisiin täydennyskoulutuksessa ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

• Tavoitteena on, että hanke jättää loppuraportin määräaikaan, vaalikauden loppuun

mennessä.

• Hankkeen ohjausryhmässä keskeiset ministeriöt, Opetushallitus sekä ammatillisen

koulutuksen ja korkeakoulujen edustajat. Laaja asiantuntijaverkosto ja virkamiesryhmä

valmistelun tukena.

• Väliraportti täydennyskoulutustarpeista on julkaistu maaliskuussa vuonna 2018.

http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2017

Osaamisella soteen -hankkeen tilanne

• Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-

Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

• Osaamista uudistamalla soten tavoitteisiin – sotella uudet puitteet osaamisen

kehittämiseen - Osaamisella soteen -hankkeen politiikkasuositukset syksy 2018.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/8fce71b8-

11ba-490b-9cc1-111ec8004c55/MUISTIO_20181120100026.pdf

• Tutkintoon johtavan koulutuksen muutostarpeet, väliraportti valmistumassa arviolta

maaliskuussa 2019

• 5 seminaaria TA-alueilla. 7.2 Uudenmaan YTA-alueen seminaari Tikkurilassa,

yhteistyössä Laurea –ammattikorkeakoulun kanssa

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu sote-osaaminen.pdfhttps://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/8fce71b8-11ba-490b-9cc1-111ec8004c55/MUISTIO_20181120100026.pdf

Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen,

esiin nousseita teemoja

• SOTE-uudistuksen tavoitteista nousevat keskeiset osaamistarpeet

• Koulutuksen sisällölliset uudistustarpeet

• Koulutuksen toteuttamistavan uudistustarpeet, erityisesti ammattien

välinen yhteistyö ja harjoittelu

• Koulutuksen uudistaminen siten, että se toteutustapa ja rakenteet

vastaisivat joustavasti jatkuvan oppimisen tarpeisiin

• Ennakointi

• Opintopolut ja tutkintorakenne sosiaali- ja terveysalalla

• Geneerisen osaamisen tarve ja erikoisosaamisen tarve

• Työelämän ja koulutuksen vuorottelu

53

54

Kuva opiskelijoista Mika Huisman / Helsingin yliopisto

Osaamisella soteen –hankkeessa tunnistettuja haasteita

kustannus-

vaikuttavuus-

osaaminen ja eettinen

osaaminen, kestävä

kehitys

palveluohjaus

ja asiakkaan

osallisuuden

tukeminen

uuden

järjestelmän

ja

lainsäädän-

nön

ymmärrys

digitaalisuus

tiedon hallinta

ja

hyödyntämine

n, asiakkaiden

palvelu

asiakas-

lähtöisyys,

toiminta-

kulttuurin

muutos,

palvelumuotoilu

yhdyspinnat

sosiaali-

terveys

perus -

erikois

kunta-

maakunta

ammattien

välinen

yhteistyö ja sen

johtaminen

tietoon ja

näyttöön

perustuva

toiminta kaikilla

tasoilla

Kiitos!

[email protected]

55

mailto:[email protected]

Harjoittelua koskeva muutos valmisteilla

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (HE 15/2018 vp.) 23 §

Palveluntuottajan velvollisuudet

Palveluntuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan:

----

6 a) otettava maakunnan, korkeakoulun ja oppilaitoksen osoituksen mukaisesti

ilman erillistä korvausta toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen

liittyvään käytännön harjoitteluun sosiaali- ja terveysalan

ammattikorkeakoulututkintoa sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillista

perustutkintoa, ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita;

Ehdotus täydentää pykälän 6 kohdassa säädettyä velvoitetta, jonka mukaan

palveluntuottajan on otettava toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen

liittyvään harjoitteluun lain 38 §:ssä tarkoitettuja yliopistotasoisia koulutuksia ja niihin

liittyvää harjoittelua suorittavia opiskelijoita.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (jäljempänä

järjestämislaki) 3 §:n mukaan palveluntuottajalla tarkoitetaan maakuntalain 52

§:ssä tarkoitettua maakunnan liikelaitosta sekä osakeyhtiötä ja muuta yhtiötä,

yhteisöä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä ja itsenäistä ammatinharjoittajaa,

joka tuottaa maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Näitä

palveluntuottajia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskukset, suun

hoidon yksiköt sekä palvelun tuottajat, jotka tuottavat asiakkaille palveluja

asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin perusteella (Laki asiakkaan va-

linnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa).

• Maakunta ei olisi velvollinen maksamaan erillistä korvausta edellä mainittujen

opiskelijoiden harjoittelusta. Myöskään ammattikorkeakoulut eivät jatkossa enää

maksaisi koulutuskorvauksia palvelun tuottajille.

• Harjoittelun kustannukset sisältyisivät maakuntien palveluntuottajille

maksamaan kokonaisrahoitukseen. Maakunnat neuvottelisivat ja sopisivat

ammattikorkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja

palveluntuottajien kanssa siitä, että julkisen järjestämisvastuun piiriin

kuuluvat palvelun tuottajat varaisivat riittävästi harjoittelupaikkoja

ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tarpeisiin.

Jatkuva oppiminen

• Työryhmä

– https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-parantamaan-

jatkuvan-oppimisen-mahdollisuuksia

• Selvityksiä, mm

– http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161392/18-

2019%20Jatkuvan%20oppimisen%20rakenteet%20raportti%202.pdf

• Visio 2030 toimet

58
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-parantamaan-jatkuvan-oppimisen-mahdollisuuksiahttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161392/18-2019 Jatkuvan oppimisen rakenteet raportti 2.pdf

Documents

Ajankohtaista korkeakoulutuksen kehittämisestä · 2019. 3. 20. · Terveys, monialaiset koulutusohjelmat 46 12 3,8 Hyvinvointi 2 572 541 4,8 Sosiaalityö ja -ohjaus 2 572 541 4,8