Akavaaka 2014

Punnittuatietoa akavalaisista

Akavaaka- tilastokoosteSyksy 2014

Akavaaka — 2014 3

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässäAkavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeasti koulutettu-jen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akava-laisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten työajoista, palkallisista ja palkattomista yli-töistä sekä työhyvinvoinnista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.

Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.

ISSN 2342-5474 (painettu)ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu)Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fiTaitto: Jukka-Pekka Tolvanen / www.tutkimustaitto.info Kuvat: Ida PimenoffPainopaikka: Kirjapaino UusimaaIlmestymispäivä 21.11.2014

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

1 Työllisyys ja työttömyysAkavalaisen työvoiman määrä kasvaaNuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissäIkääntyvien työllisyysaste nouseeYksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänAkavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminKorkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

2 Työolot ja työuratAkavalaiset tekevät keskimäärin yli 41 työtuntia viikossaKiire kuormittaa akavalaisiaKolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana

3 Palkat ja verotusPalkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessaSuomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaaTyöttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiinVeroratkaisut vuodelle 2015 kasvattavat progressiotaAkavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuistaKeskituloisen verotus on Suomessa ankaraaVerojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi

4 KoulutusNeljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettujaSuoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenutOpinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainKolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen

5 Perustiedot akavalaisistaAkavalaisia on lähes 600 000Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa

4681013151619212325

26283033

3638434446474850

5254555758

606264

AKAVAAKA

Akavaaka onsaatavilla osoitteessa

www.akava.fi/akavaaka

LINKKIVINKKISISÄLLYS

3

1 – Työllisyys ja työttömyys

Akavaaka — 2014 76 Akavaaka — 2014TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YSTYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta seitsemällä prosentilla, toisin sanoen 28 000 henkilöllä ja on noin 435 000 henkilöä vuonna 2013. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä oli supistunut 0,6 prosenttia ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2013 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.

Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Noin joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki kuusi prosenttia. Vuonna 2013 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinäneljä prosenttia.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkki-noille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2013 Akavan jäsenjärjestöjen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista jäsenistä 27 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli samassa ikäryhmässä 20 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.

Osa-aikatyö on yleisintä 60 vuotta täyttäneillä akavalaisilla naisilla. Heistä suurin osa, kolme neljästä, oli osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla aka-valaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittais-ten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus on 14 prosenttia 60–64-vuotiai-den ikäryhmässä sekä akavalaisilla että muilla kuin akavalaisilla. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässäkokoaikatyössä.

Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2013: akavalaiset (435 000)

Kaikki

Miehet (N = 209 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 226 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

Yhteensä

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

%

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

74

72

87

80

61

79

52

74

81

67

70 14

3

6

11

27

1 16

8

4

5

19

11 5 4

2 5

4 3

7 6

8

5 5

9

23

6

9

12

3

14

0 20 40 60 80 100

3

1

3

6

6

3

2

8

34

5

4

3

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2013: koko työvoima (2 621 000)

Kaikki

Miehet (N = 1 349 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 1 272 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

Yhteensä%

0 20 40 60 80 100

60

55

71

13

12

12

11

62

48

62

39

66

70

54

57 11

4

6

8

20

13

7

1

7

17

22

27

15

8

8

9

6

6

3

8

5

9

9

8

6

4

3

12

11

2

4

16

7

25

10

10

28

16

9 8

Akavaaka — 2014 98 Akavaaka — 2014TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Nuoret akavalaiset naiset useinpätkätöissäKaikista kokoaikaisista palkansaajista 13 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2013. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli sama ja heitä oli 48 000. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 34 prosent-tia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.

Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määräaikai-sissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2008 neljä prosenttiyksikköä, 17 prosentista 21 prosenttiin. Muissa ikäryh-missä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet olisivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2008. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on noussut miehillä 37 prosenttia, naisilla 4 prosenttia vuodesta 2008. Silti naisia on lähes puolet enemmän määräaikaisis-sa työsuhteissa kuin miehiä. Lukumäärämuutos johtuu siitä, että sa-maan aikaan kaikkien akavalaisten palkansaajien määrä on kasvanut.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoima tutkimuksen 2013 aineisto

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2013

Arvio määräaikaistenmäärästä 1000 henkilöäAkavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2013

23748

171142

3016113

524121

142112

1420815

Kaikki palkansaajatAkavalaiset palkansaajat

Akavalaiset palkansaajatMiehetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaatNaisetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaat

KoulutusasteTutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteTyönantaja ValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäOpettajat ja muut opetusalan asiantuntijatErityisasiantuntijat ilman opetusalaaAsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehetKaikki muut

%

1313

921

1634

13

2313

12

2817

1515

12

10 15 20 25 30 35 40

2

0 5

6

4

6

45

27

Akavalaisten miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet iän mukaan 2008–2013

Alle 35-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Kaikki naiset

35–50-vuotiaat

%

2008 2009 2010 2011 2012 2013

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Naiset

Alle 35-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Kaikki miehet

35–50-vuotiaat

%

2008 2009 2010 2011 2012 2013

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Miehet

Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määrä-aikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työn määräaikaisuudel-le on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräai-kaisuuden perustetta ei kuitenkaan ole kirjattu, vaikka työsopimus-lain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti.

Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 12 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista joka viides vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.

Suurin osa, 59 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuh-teista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on akavalaisista 15 prosentilla ja valtiosektorilla 28 prosentilla.

Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista oli niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikai-suuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää hyväksyttäviä perusteita.

Alle 35-vuotiaat miehet ovat yhä useammin määrä-aikaisissa töissä.

Naisia on määrä-aikaisissa työsuhteissalähes puolet enemmän kuin miehiä.

Akavaaka — 2014 1110 Akavaaka — 2014 TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Ikääntyvien työllisyysaste nouseeKorkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä kor-keampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2008. Ikäryhmässä 20–50-vuotiaat koko väestön työllisyys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista.

Joka kymmenes korkeasti koulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2013. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.

Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuon-na 2013 se oli 73 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi23 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2000–2013.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008 ja 2013

Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2013: 55–59-vuotiaat

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2013

Korkeasti koulutetutKoko väestö%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

5963

65 66 66 6567

86

68

85

71

88

71

88

74

89

73

88

74

90

73

88

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013


Alle 20-vuotta 20–29-vuotta 30–39-vuotta 40–49-vuotta 50–59-vuotta 60–64-vuotta

Koko väestö Korkeasti koulutetut2013 2008 2013 2008

Työllisyysaste, % 68.5 70.3 84.8 85.1Työttömyysaste, % 8.3 6.4 4.7 3.4Työvoimanulkopuolella, % 25.3 24.5 11.0 9.0

Korkeasti koulutetut 2008

Koko väestö 2008

Koko väestö 2013

Korkeasti koulutetut 2013

%%

Työllisyysaste iän mukaan 2008 ja 2013

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Ikäryhmät

Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2013: 60–64-vuotiaat

%Korkeasti koulutetutKoko väestö

23 25 26 27 2934

37

56

39

57

41

60

39

57

39

58

42

61

42

56

45

64

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Työuriin pituutta työllisyysastetta nostamalla.


55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2013


Korkeasti koulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuo-tiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2013 korkeasti koulutetuista kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeasti koulutetuista vain joka toinen(52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeasti koulutetuista 4 prosenttia, muista 16 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli joka kym-menes, korkeasti koulutetuista kuusi prosenttia.

Työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008, osoittaa alla oleva kuvio. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttö-myys on lisääntynyt.

Joka toinen korkeasti koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.

Yksityinen sektori työllistää nuoriaVuoden 2013 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeasti koulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palvelukses-sa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla 12 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu toimii päätoimisena yrittä-jänä tai ammatinharjoittajana.

Alle 35-vuotiaista korkeasti koulutetusta miehistä 71 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeasti koulutetuilla naisilla vastaava osuus on 53 prosenttia. Yritykset ovat korkeasti koulutettujen mies-ten suurin työllistäjiä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen yleistyy miesten keskuudessa iän myötä. Joka viides 50 vuotta täyttäneistä korkeasti koulutetuista miehistä on päätoiminen yrittäjä.

Korkeasti koulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.

Väestö (1 000)

52.652.955.650.157.154.2

54.959.459.959.961.858.8

335.9327.5328.7317.3311.4309.0

319.9342.0363.6359.5351.8339.7

55–59-vuotiaat

55–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

60–64-vuotiaat

200820092010201120122013

200820092010201120122013

200820092010201120122013

200820092010201120122013

Ansiotyö Työtön tai lomautettu EläkkeelläTyökyvyttömyyseläketai pitkäaikaissairaus

Muu työvoimanulkopuolella

%

Korkeasti koulutetut

Muut kuin korkeasti koulutetut

86 4 22

33

12 2

212

311

2 23 32 23 23 2

2 3

211122

23322

65545

8686868787

363637

353030

5452545352

58

65 1111

11111011

414140

373534

6469

686968

10

567

89

333232

353637

23

247

6 59

5676

46

44

46

191919

1818

16

1919

16171716

0 5010 6020 7030 8040 90 100


Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehettyöllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänSuurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2013 neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seuraa-vaksi suurimmalle toimialalle, terveys- ja sosiaalipalveluihin, liike-elä-män palveluihin sekä teollisuuteen, työllistyi yhteensä 44 prosenttia työllisistä akavalaisista.

Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä reilu viidennes työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat liike-elämän palvelut (18 prosenttia) ja koulutus (15 prosenttia).

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisista joka kymmenes tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 22 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (36 prosenttia) kuin miehillä (13 prosenttia). Ammattiryhmittäi-set tiedot käyvät ilmi sivun 66 taulukosta.

Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2014 on esitetty sivulla 65. Tauluk-ko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.

TyöllisetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.

Työlliset työnantajan mukaan 2013: Kaikki työlliset (2 396 000)

Kaikki

Miehet(N = 1 225 00)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 1 171 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Työlliset työnantajan mukaan 2013: Korkeasti koulutetut (669 000)

Valtio

Kunta

Yksityinen

Yrittäjä

Valtio

Kunta

Yksityinen

Yrittäjä

Kaikki

Miehet(N = 313 00)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 356 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

60

78

67

58

69

66

45

41

6 22

5 8

86

5 13

9

4

7

7 10

10

5

17

24

19

8

13

25

38

42

%0 20 40 60 80 100

516 835

5

100%

0 20 40 60 80

71

5228

11

12

21

14

33

43

47

66

46

63

53

39

31

4011

14

11

9

12

14

12

12

12 9

6

11

19

11

5

7

8

742

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2013

Koulutus

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Liike-elämän palvelut

Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.

Kaikki muut

Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus

Julkinen hallinto ja maanpuolutustus,pakollinen sosiaalivakuutus

Informaatio ja viestintä

Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala%

Kaikki

Miehet

Naiset

02

43

211

6

79

8

610

8

999

821

14

1118

15

254

15

3015

23

5 10 15 20 25 30 35


Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKorkeasti koulutetusta työvoimasta 11 prosenttia on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Osuus on noussut parilla prosenttiyksiköllä vuodesta 2008. Päätoimisia korkeasti koulutettuja yrittäjiä oli 60 000. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 15 000 henkilöä vuonna 2013. Naisten osuus on 42 prosenttia. Joka neljäs (27 prosent-tia) päätoimisista yrittäjistä on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.

Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta seitsemän prosent-tia, noin 29 000. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodos-tavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä.

Korkeasti koulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2013

Joka neljäs korkeastikoulutettu yrittäjä työllistää itsensä lisäksi muitakin.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2013

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 2014

Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2014

Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?

Eri alojen lääkärit 42 %

Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 % Muu sosiaali- ja terveysala 9 %

Tekniikka ja luonnontieteet 21 %

Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 25 %

Vastaajienlukumäärä

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Kyllä Ei On nykyisin päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä

Ei tietoa

%

927434493

183471274

2271505085

2013250

41665

301

KaikkiMiehetNaisetIkäryhmäAlle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaatAmmattiryhmäJohtajatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatTyönantajaYksityinenValtioKunta

200 40 60 80 100

19 72 795

678

94

2413

22

8

93

4 251

1

3

11

22

212

6479

826872

6667

6071

8489

82

667584

2514

1223

17

2428

1515

1198

2517

11

9 % 10 % 10 % 10 % 11 % 11 %

38 % 47 % 36 % 42 % 43 % 42 %

Osuus korkeastikoulutetuista

Naisten osuus

1 000 henkilöä

Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

51

80

70

60

50

40

30

20

10

0 2008 2009 2010 2011 2012 2013

58 5964

69

75

15

6054

1513

5147

1210

4839

12


Akavalaisten keskeisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi

Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides akava-lainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä vii-den viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Miehistä joka neljäs ja naisista14 prosenttia on harkinnut yrittäjyyttä. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on yleisintä 35–50-vuotiaiden ikäryhmässä, yksityisellä sektorilla työs-kentelevillä ja tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla.

Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittä-jähenkisyyden ja hyvän yritysidean puuttuminen. Yrittäjähenkisyyden puute on naisilla yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin miehillä. Yritysidean puuttuminen on sitä vastoin miehillä yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin naisilla.


Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennenPerus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutet-tujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien suunta on ollut nouseva. Vuoden 2012 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 7,7 prosenttia ja työttömiä oli 207 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 4,1 prosenttia ja heitä oli työttömänä 43 000.

Joka viides akavalainen

on harkinnut yrittäjyyttä.

Kaikki

Miehet

Naiset

Ei ole "yrittäjähenkinen"

Puuttuu hyvä yritysidea

Epävarma perusturva

Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta

Oman työn myymisen vaikeus

Joutuu tekemään liikaa töitä

Tulot heikkenisivat alussa verrattuna nykyiseen tulotasoon

Muu syy

En osaa sanoa

%

4034

45

2025

16

88

7

77

7

52

7

11

2

11

1

1518

13

33

50 10 15 20 25 30 35 40 45 50

2

Työttömien lukumäärät 2012 suluissa selitteen yhteydessäLähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2013 arvio

Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2013

15.3

8.3

8.37.7

4.1

4.1

Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (15 000)

Keskiaste (103 000)Kaikki (207 000)Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (28 000)

Perusaste (62 000)

2221201918171615141312111098765432101990 1991 1992 1993 1994 1995 19961997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

%222120191817161514131211109876543210

%


Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeasti koulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaih-telua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan syyskuussa 2014 oli työttömänä noin 42 100 korkeasti koulutettua, joista noin 4 100 vasta-valmistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.

Työttömyysasteet sukupuolen mukaan 2000–2013

Kaikki

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

Työttömyysaste, %

Miehet

Korkeastikoulutettujen

työttömien määrä on

kaksin-kertaistunut

kuudessa vuodessa.

Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet

Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Kaikki 2013/9 2014/9 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 81 710 82 617 907 1.1

Keskiaste 118 902 135 815 16 913 14.2

Alin korkea-aste 19 656 21 027 1 371 7.0

Korkeasti koulutetut:

Alempi korkeakouluaste 18 969 22 203 3 234 17.0

Ylempi korkeakouluaste 16 300 18 477 2 177 13.4

Tutkijakoulutus 1 148 1 432 284 24.7

Korkeasti koulutetut yhteensä 36 417 42 112 5 695 15.6

Kaikki työttömät yhteensä 267 303 293 980 26 677 10.0

Vastavalmistuneet 2013/9 2014/9 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 499 271 -228 -45.7

Keskiaste 10 547 11 956 1 409 13.4

Alin korkea-aste 308 323 15 4.9


Alempi korkeakouluaste 2 297 2 558 261 11.4

Ylempi korkeakouluaste 1 476 1 466 -10 -0.7

Tutkijakoulutus 74 71 -3 -4.1

Korkeasti koulutetut yhteensä 3 847 4 095 248 6.4

Kaikki työttömät yhteensä 15 452 16 731 1 279 8.3

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2013 arvio

Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2013 arvio

Kaikki



Työttömyysaste, %Naiset

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

8.8

5.7

4.8

7.5

4.6

4.1


Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain

Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvoLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

Kaikki työttömät

Taideaineet (ylempi korkeakoul. tutk.)

Ekonomi, alempi kk

Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Filosofian maist.(hum.)

Filosofian maist. (luonnont.ala)



Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)

Lisensiaatti

Ekonomi, ylempi kk

Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.

Tradenomi

Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)

Diplomi-insinööri

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Arkkitehti

Sosionomi, sosiaalialan AMK

Tohtori

Kasvatustieteiden maist.

Oikeustieteen kand.

Farmaseutti

Lastentarhanopettaja

Lääkäri

Hammaslääkäri

2013/9

2014/9

0

Tuoreimmat korkeasti koulutettujen työttömyys tiedot ovat

osoitteessa: www.akava.fi/

tyottomyystilastot

LINKKIVINKKI

%1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuoden aikana kaikilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutus-aloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknistaloudellisilla aloilla.

Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeasti koulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta ala-kohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajil-la. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.

Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Insinööri (ml.amk & rak.arkkitehdit)TradenomiFilosofian maist.(hum.)Diplomi-insinööriKauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Filosofian maist. (luonnont.ala)Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.Taideaineet (ylempi tutkinto)Sosionomi, sosiaalialan AMKKasvatustieteiden maist.TohtoriKauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Humanististen tieteiden kand.Oikeustieteen kand.LisensiaattiLastentarhanopettajaLuonnontieteiden kand.Teol. koulutus (ylempi tutkinto)Agronomi, maa- ja metsät. maist.ArkkitehtiFarmaseuttiLääkäriHammaslääkäri

6 2713 5972 8482 6292 2551 7641 5001 14099597983172872043239333232223922912511010323

71567838935134415524222017611420921

12585795837483

222099

Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Syyskuu 2014Kasvu

vuoden aikana

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000

Työttömienmäärän kasvu

6 500

Kuvio on arviotyöttömyys asteista tutkinnoittain vuosina 2013 ja 2014. Laskenta tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise maan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovatkuiten kin keskenäänvertailukelpoisia.

Korkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminTyöttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kolmessa vuodessa noin 30 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttö-myys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kolmen vuoden aikana noin 52–77 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset.

Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat työttö-mien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. Alle 40-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden työttömien määrät ovat nousseet eniten, noin 37–38 prosenttia.


Korkeasti koulutettujenpitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

Tilanne kunkin vuoden heinäkuussaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

Jo joka neljäskorkeasti koulutettu on ollut työttömänä vähintään vuoden ajan.

Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2014,korkeasti koulutetut sekä muut kuin korkeasti koulutetut, elokuu

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaElokuun 2014 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessäLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Alle 30-vuotta / 7 578

40–54-vuotta / 13 700

55–59-vuotta / 4 187

60–64-vuotta / 4 271

30–39-vuotta / 14 261

2014201320122011

1801751701651601551501451401351301251201151101051009590

Indeksi 2011/8=100Korkeasti koulutetut

Alle 30-vuotta / 64 399

40–54-vuotta / 71 30255–59-vuotta / 30 165

60–64-vuotta / 34 164

30–39-vuotta / 43 017

2014201320122011

Indeksi 2011/8=1001801751701651601551501451401351301251201151101051009590


Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän.

Joka neljäs korkeasti koulutettu työtön on niin sanottu pitkäaikais-työtön eli hänellä on ollut vuonna 2014 takanaan vähintään vuoden mittainen työttömyysjakso. Yli vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat suhteellsiesti yleisempiä tutkijakoulutusasteella. Heinäkuussa 2014 lähes 12 000 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuo-den.

0–12 viikkoa 13–26 viikkoa Yli vuoden27–52 viikkoa

Työttömyyden kesto 2011–2014

2011

2012

2013

2014

2011

2012

2013

2014

2011

2012

2013

2014

2011

2012

2013

2014


Työttömien lkm

Yli vuoden työttömänä olleiden lkm


Tutkijakoulutusaste


16 596

17 556

21 463

25 168

16 273

17 569

21 268

23 348

1 011

1 095

1 294

1 601

212 699

215 473

243 121

262 818

2 927

3 139

4 191

5 706

2 649

2 918

4 040

5 550

261

279

333

490

49 995

52 650

62 730

74 532%

51

49

43

40

53

52

45

41

39

36

32

26

44

42

38

35 17

18

17

17

19

20

20

18

17

18

18

17

18

19

18

17 18

18

20

23

16

17

19

24

26

25

26

31

24

24

26

2819

19

16

16

25

22

18

17

18

17

14

14

19

19

15

14

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Akavaaka — 2014 2726 Akavaaka — 2014

2 – Työolot ja työurat

Akavaaka — 2014 2928 Akavaaka — 2014TYÖOLOT JA TYÖURAT

Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.

Ylitöiden tekeminen on yleisempää akavalaisilla kuin muilla palkansaajilla.

Akavalaiset tekevät keskimäärinyli 41 työtuntia viikossaAkavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika on pidempi kuin muiden palkansaajien. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutki-muksen mukaan kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät41,1 työtuntia viikossa. Muiden palkansaajien viikkotyöaika on 40,6 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko on pidempi kuin naisten työviikko ja yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.

Akavalaisten ammattiryhmien välillä on huomattavia eroja työvii-kon pituudessa. Pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virka-miehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 45,1 tuntia. Lyhintä työviikkoa tekevät opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat, mutta heistäkin joka neljäs tekee vähintään 40-tuntista työviikkoa.

Ylitöiden tekeminen on akavalaisilla palkansaajilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Työvoimatutkimuksen mukaan lähes joka neljäs akavalainen teki tutkimusviikolla ylitöitä, kun muiden palkansaajien joukossa ylitöitä tehneiden osuus oli 17 prosenttia. Erityisesti korva-uksettoman ylityön määrä erottaa akavalaiset muista palkansaajista. Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saanut korvausta tutkimusviikol-la tekemistään ylitöistä. Muilla palkansaajilla osuus oli kaksi prosent-tia.

Ylitöiden tekeminen on lähes yhtä yleistä valtiolla ja yksityisellä sektorilla, joilla noin joka neljäs akavalainen tekee ylitöitä. Sekä val-tiolla että yksityisellä sektorilla ylitöitä tehtiin tutkimusviikon aikana keskimäärin yli kahdeksan tuntia. Kunnissa tehdään muita työnan-tajasektoreita harvemmin ja vähemmän ylitöitä, mutta kunnissakin ylitöitä tehneiden osuus oli 22 prosenttia ja ylitöitä tehtiin keskimää-rin kuusi tuntia viikossa.

Ylitöiden tekeminen on yhteydessä palkansaajan sosioekonomi-seen asemaan, mikä ilmenee erityisesti korvauksettomien ylitöiden yleisyydessä. Alemmista toimihenkilöistä ja työntekijöistä 16 prosenttia teki tutkimusviikolla ylitöitä, mutta vain harvoin kor-vauksetta. Ylemmistä toimihenkilöistä ylitöitä teki joka neljäs. Jopa yhdeksän prosenttia heistä ilmoitti, ettei saanut korvausta tutkimus-viikolla tekemistään ylitöistä. Tutkimusviikolla korvauksettomia yli-töitä tehneillä ylemmillä toimihenkilöillä korvauksettomien ylitöiden keskiarvo oli 10 tuntia viikossa ja mediaani seitsemän tuntia viikossa.

Akavalaisten viikkotyöaika 2013

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit

% tuntia viikossa 25 mediaani 75

Kaikki 100 41.1 38 39 43

Miehet 53 41.9 38 40 45

Naiset 47 40.2 38 38 42

Työnantaja

Yksityinen 54 41.7 38 40 45

Valtio 15 41.4 37 38 41

Kunta 32 39.8 37 38 42

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 17 45.1 40 43 48

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 39 40.8 38 38 41

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 22 38.4 35 38 40

Asiantuntijat 17 40.5 38 38 42

Kaikki muut 5 43.8 38 38 40

Ylityötä tekevät palkansaajat 2013

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Muut palkansaajat

Akavalaiset palkansaajat

Miehet

Naiset

Työnantaja

Valtio

Yksityinen

Kunta

Kaikki palkansaajat

Sosioekonominen asema

Ylempi toimihenkilö

Työntekijä

Alempi toimihenkilö%

7.4

7.7

7.4

8.3

7.0

8.5

8.3

6.0

7.7

9.2

5.7

Ylityötunnit keskimäärin,tuntia / viikko

1

1

1

1

1

1

3 15

15

15

10 13

17

12 13

14

16

15

16

15

8

7

9

5

8

1

2

18

24

17

23

25

26

25

22

24

16

16

0 5 10 15 20 25 30

Sekä korvaamaton että korvattu ylityöKorvaukseton ylityö Korvattu ylityö

TYÖOLOT JA TYÖURAT


Kiire kuormittaa akavalaisiaAkavalaisilla kiireen ja työpaineen kokemukset ovat työssä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen kyselyaineistossa lähes puolet akava-laisista ilmoitti kokevansa henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, kun muista palkansaajista kiirettä ja työpainetta koki yli kolmannes. Akavalaisista 46 prosenttia piti kiirettä ja työpainetta haitallisimpana kyselyssä mainituista henkistä hyvinvointia haittaa-vista tekijöistä.

Kiireen ja työpaineen ohella Työvoimatutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia väkivallasta tai sen uhasta sekä häirinnästä tai kiusaami-sesta. Kaikki kartoitetut hyvinvointia haittaavat tekijät olivat akavalai-silla naisilla yleisempiä kuin miehillä ja varttuneemmissa ikäryhmissä yleisempiä kuin nuoremmilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneistä akavalaisista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvoin-tia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, 16 prosenttia altistui väkival-lalle tai koki sen uhkaa ja joka kymmenes joutui työssään henkistä hyvinvointia haittaavan häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Saman ikäryhmän miehistä kiirettä ja työpaineita koki 47 prosenttia, väkival-lalle tai sen uhalle altistui 4 prosenttia ja häirintää tai kiusaamista koki 2 prosenttia.

Kiireen, väkivallan ja kiusaamisen kokemusten yleisyys vaihtelee ammattiryhmittäin. Miehillä ja naisilla hyvinvointia haittaava kiire ja työpaineet olivat ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Akavalaisista naisjohtajista jopa 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpaineita. Miesjohtajista kiirettä ja työpainetta koki yli puolet. Opettajia ja muita opetusalan asiantuntijoita lukuun ottamatta akavalaisista miehistä suhteellisen pieni osa koki työssään väkivaltaa, häirintää tai kiusaamista. Mies-opettajista ja opetusalan asiantuntijoista väkivallalle altistui tai sen uhkaa koki 13 prosenttia.

Akavalaisilla naisilla on merkittäviä ammattiryhmien välisiä eroja väkivalta- ja kiusaamiskokemusten yleisyydessä. Väkivaltakoke-mukset ovat naisilla yleisimpiä asiantuntijoiden ammattiryhmässä, jossa yli viidennes altistui työssään väkivallalle tai koki sen uhkaa. Naisopettajilla ja muilla opetusalan asiantuntijatyötä tekevillä naisilla väkivaltakokemuksia oli 16 prosentilla. Erityisasiantuntijanaisista pois-lukien opetusalan asiantuntijat väkivaltakokemuksia oli 12 prosentilla. Väkivallalle altistuneet tai sen uhkaa kokeneet akavalaiset naiset tekevät työtä pääsääntöisesti joko sosiaali- ja terveyspalvelu- tai opetusalalla.


TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT

Akavalaisista naisjohtajista 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.


Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan:akavalaiset palkansaajat

Kiire ja työpaine

Väkivalta tai sen uhka

Häirintä tai kiusaaminen

Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja iän mukaan:akavalaiset palkansaajat

Kiire ja työpaine

Väkivalta tai sen uhka

Häirintä tai kiusaaminen

Yli 40-vuotiaista naisista58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.

Naiset yhteensä

Alle 30-vuotiaat

30–39-vuotiaat

40–64-vuotiaat

Miehet yhteensä

Alle 30-vuotiaat

30–39-vuotiaat

40–64-vuotiaat

Kaikki yhteensä

Alle 30-vuotiaat

30–39-vuotiaat

40–64-vuotiaat

48

32

43

53

95

61

83

610

42

26

36

47

42

11

51

42

53

50

37

5816

10

11

11

148

2

6

%100 20 30 40 50 60

Miehet yhteensä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

Asiantuntijat

Muut

Naiset yhteensä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

Asiantuntijat

Muut

42

52

42

22

21

4

32

3

37

4213

41

38

8

77

125

1610

218

210

5314

63

50

60

45

32

%100 20 30 40 50 60 70


Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaanaAkavan kesällä 2014 teettämässä mielipidekyselyssä kysyttiin, minkä ikäisenä akavalaiset uskovat jäävänsä eläkkeelle kokoaikaisesti. Akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana. Kolmannes arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana ja 42 prosenttia 64–65-vuotiaana. Miesten arvio omasta eläkeiästään oli keskimäärin muutaman kuukauden korkeampi kuin naisten. Nuo-ret arvioivat eläkeikänsä korkeammaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. Alle 35-vuotiaista akavalaisista yli puolet arvioi siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä 14 prosenttia arvioi eläköityvänsä yli 65-vuotiaana.

Akavalaisissa johtajissa ja opetusalan asiantuntijoissa oli am-mattiryhmistä eniten niitä, jotka arvioivat siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Eläkeikänsä arvioivat korkeimmaksi yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat. He arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 66,1 vuoden iässä.

Työvoimatutkimuksen aineisto osoittaa, että työssä koettu kiire, väkivalta ja kiusaaminen ovat yhteydessä sairastumisiin. Niille akava-laisille, jotka kokivat työssään kiirettä, väkivaltaa tai kiusaamista, tuli tyypillisesti vuosittain enemmän sairauspäiviä kuin niille, jotka eivät koe mitään mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista. Työssään kiirettä ja työpaineita kokeneille kertyi vuoden aikana keskimäärin9,8 sairauspäivää. Väkivallalle tai sen uhalle altistuneille kertyi kes-kimäärin 11 sairauspäivää ja häirintää tai kiusaamista kokeneille kes-kimäärin 16,3 sairauspäivää vuoden aikana. Niille akavalaisille, jotka eivät kokeneet työssään mitään edellä mainituista henkisen hyvin-voinnin haitoista, kertyi vuoden aikana keskimäärin 6,4 sairauspäivää.

Yllä olevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuk-sen yhteydessä tehtyyn lisätutkimukseen, joka perustuu Euroopan komission asetuksiin. Lisätutkimusten aiheet vaihtuvat vuosittain ja niiden tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2013 lisätutki-muksen aiheina olivat työtapaturmat ja työperäiset sairaudet.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

KaikkiNe, joilla ei

työhyvinvointa haittaavia henkisiä haittoja*

Ne, joilla kiirettäja työpainetta

Ne, joilla väkivaltaatai sen uhkaa

Ne, joilla häirintäätai kiusaamista

Sairauspäivät vuodessa Osuus, % Sairauspäivät

vuodessa Osuus, % Sairauspäivät vuodessa Osuus, % Sairauspäivät

vuodessa Osuus, % Sairauspäivät vuodessa

Kaikki 6.8 50 4.2 48 9.8 9 11.0 5 16.3

Miehet 4.0 57 2.5 42 6.2 4 … 2 12.7

Naiset 9.4 42 6.4 53 12.6 14 13.9 8 17.0

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatTyövoimatutkimuksessa kysytty sairauspäivät viikossa, tässä yhteydessä korotettu vuositasolle. *) Tässä tarkoitetaan annettuja kolmea haittaa: Kiire ja työpaine, väkivalta tai sen uhka, häirintä tai kiusaaminen... = havaintoja on liian vähän luotettavan tiedon esittämiseksiLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Akavalaisten sairauspoissaolot ja työhyvinvointi 2013


Kiirettä ja työpainetta kokeneille tuli 9,8 sairauspäivää vuodessa.

KaikkiMiehetNaisetIkäryhmäAlle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaatTyönantajaValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäJohtajatOpetusalan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatYhteiskunta- ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontietellisen alan asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijat

9 7

11

4 8

14

15 8 9

5 5 6

3 12

16 11

17 17

17

5 15

30

9 19 17

17 2

25 16

17 11 20

42 41

42

39 43

42

39 43 45

29 47

30 51

42 47

48

32 35

29

52 34

14

37 31 30

48 46

39 30 29 26

21

Arvioitueläkeikä,keskiarvo

VastaajienlukumääräAkavalaisten arvio omasta eläkeiästään 2014

Alle 63-vuotiaana 63-vuotiaana 64–65-vuotiaana Yli 65-vuotiaana

65.065.264.9

66.365.264.0

64.465.165.1

64.664.765.266.165.565.764.5

932495437

183471278

65301416

855050

15022732

2010 20 40 60 80 100

%


Lähteet: Akavan työmarkkinatutkimukset 1997–2004;Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto; Akavan TNS Gallupilla teettämät mielipidekyselyt 2010–2014


Kaikki

Miehet

Naiset

Ikäryhmä

Alle 35-vuotiaat

35-50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

932

437

495

183

471

278

Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen,jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa?


Mitä akavalaiset pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeänä?

Erittäintärkeä

Melkotärkeä

En osaasanoa

Ei erityisentärkeä

Ei lainkaantärkeä

Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Joustavammat työajat

Varmuus työpaikan säilymisestä

Johtamis- ja esimiestyön parantaminen

Kiireen vähentäminen

Työympäristön parantaminen

Mahdollisuus osa-aikatyöhön

Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen

Työterveyshuollon kehittäminen

Mahdollisuus vuorottelu- tai sapattivapaaseen

Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen

Työmäärän vähentäminen

Koulutusmahdollisuuksien parantaminen

Palkan lisääminen

Työtehtävien muuttaminen

Työurat pidentyvät kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä joustavuutta.

Akavalaisten arvioita omasta eläkeiästä on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin vuodesta 1997 alkaen. Vaikka tutkimusten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, ne viittaavat arvioidun eläkeiän nousuun. Akavan vuoden 1997 Työmarkkinatutkimuksessa akava-laiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä. Vuoden 2014 kyselyssä akavalaiset arvioivat eläköityvänsä keskimää-rin 65-vuotiaana.

Vuosilomien tai muiden vapaiden lisääminen kannustaisi akava-laisia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Neljännes mielipideky-selyn vastaajista ilmoitti jatkavansa työssä varmasti ja 43 prosenttia luultavasti, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Yli 50-vuotiaissa akavalaisissa oli nuorempia ikäryhmiä enemmän niitä, jotka jatkaisivat varmasti työssä ja toisaalta eniten myös niitä, jotka eivät varmasti jatkaisi työssä, vaikka saisivatkin lisää vuosilomaa tai muita vapaita.

Työurien pituuteen vaikutetaan kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä työn joustavuutta. Akavan vuoden 2013 eläkeasennekyse-lyssä kartoitetuista vaikuttimista akavalaiset kokivat työssä jaksami-sen kannalta tärkeimmiksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työ-hönsä, työaikojen joustavuuden lisäämisen ja varmuuden työpaikan säilymisestä. Useampi kuin joka toinen kyselyyn vastannut akava-lainen piti vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön erittäin tärkeänä. Puolet vastaajista piti joustavia työaikoja työssä jaksamisen kannalta erittäin tärkeänä.

Lähde: Akavan eläkeasennekysely 2013

Varmasti Luultavasti En osaa sanoa Luultavasti ei Varmasti ei

57 38 1

1

2

2

1

2

2

3

2

2

5

2

4

2

5

42

33

46

43

48

45

50

56

42

42

37

37

38

31

34

26

23

18

23

11

0 20 40 60 80 100

39

39

47

43

48

43

51

44

3

6 1

8 2

9 1

11 1

14

14

16

18

19

28

29

33

39

12 1

2

2

1

3

2

4

3

4

6

24 43 9 17 7

30 41 7 13 10

20 45 10 20 5

22 46 9 19 4

24 48 10 13 5

26 32 8

0 20 40 60 80 100

22 13


%

%

1997

2001

2004

2008

2010

2013

2014

Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 1997–2014

61.2

61.3

62.0

62.8

63.2

63.9

65.0

59 60 61 62 63 64 65vuotta

3 – Palkat ja verotus

Akavaaka — 2014 3938 Akavaaka — 2014PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Palkat paranevat iän jakoulutuksen karttuessaKokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2013 keskimäärin 4 310 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa.

Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 29 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 460 euroa kuukaudessa, kun naisista 15 prosentilla ansioihin lisättiin 280 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sekto-rilla, jossa joka kolmas akavalainen sai lisäpalkkion. Julkisella sekto-rilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.

Akavalaisten miesten kokonaisansiot 4 820 euroaja naisten3 860 euroa kuukaudessa.

Akavalaiset keskimäärin, e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk

Sukupuoli

Miehet 4 820 3 680

Naiset 3 860 2 990

Työnantaja

Valtio 4 550 3 740

Kunta 3 910 3 010

Yksityinen 4 540 3 430

Kaikki 4 310 3 330

Kokonaisansiot 2013

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013

Joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisellä sektorilla. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013

Kaikki

Miehet

Naiset

Tulospalkkiota saavien osuus, %

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013

Tulospalkkiot 2013

240

400

470

160

10

300

460

500

170

10

170

280

390

140

10

Tulospalkkiot saajaakohden, e/kk

Kaikki Miehet Naiset

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

0 10 20 30 40 50

1822

1521

2915

3237

24

66

6

810

8

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

Luontoisetuja saavien osuus, %0 10 20 30 40 50 60 70

Kaikki

Miehet

Naiset

2831

2649

5742

6270

49

3935

41

777

Luontoisedut 2013

130

130

160

60

40

160

170

180

40

60

90

90

120

50

60

Kaikki Miehet

Luontoisedut saajaakohden, e/kk

Naiset


Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keski-määrin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 760 euroa.

Nuorimmassa ikäryhmässä valtion keskimääräiset palkat olivat sata euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot häviävät. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keski-määräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisem-paa.

Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 330 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Mitä korkeampi koulutus-taso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.

Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 Henkilöiden määrätilastoissa (1 000)

Kaikki Miehet Naiset

Kaikki

Miehet

Naiset

Kaikki yhteensä

Perusaste

Keskiaste

Alin korkea-aste



Tutkijakoulutusaste

€ / kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000


1 389

150

588

200

224

206

22

703

58

268

131

123

113

10

686

91

320

68

101

93

12

3 3303 680

2 990

2 7903 020

2 420

2 8403 140

2 490

3 400

3 050

3 5004 070

3 030

4 6305 200

4 170

5 5105 800

5 140

4 050

Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2013

PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista an-saitsi vuonna 2013 vähintään 3 830 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 590 euroa (desiili 10) ja joka kymme-nes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.

Akavalaiset

Kaikki palkansaajat

€ / kk

1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500

Kokonaisansioiden hajonnat 2013 (ilman tulospalkkioita)

Kokoaikaiset palkansaajat.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013

3 750 mediaanidesiili 10

2 590

desiili 102 080

desiili 904 860

desiili 906 340

2 850 mediaani

3 830 mediaani

2 930 mediaani


25–35 35–44 45–54Ikäryhmät

55–64

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

Kaikki

Valtio

Yksityinen

Kunta

Euroa/kk

Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.


Suomalaisten palkat parantuneet,ostovoimassa on vielä kurottavaa Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalk-kataso suhteessa EU15-maihin on parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin vuonna 2006, kun taas vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia matalammat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat vuonna 2006, ja vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat.

Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimää-räinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden brut-topalkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa.

Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa.

Korkea hintataso nakertaa suomalaisten ostovoimaa.

2006

2010

0 20 40 60 80 100 120

99113

86

8699

7690

102

Kaikki

Erityisasiantuntijat

Ostovoimakorjatut palkat

Kaikki

Erityisasiantuntijat

EU-15-maiden palkkataso = 100

Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010

Kokoaikatyössä olevien tuntipalkatLähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 sekä Akavan oma laskelma


Vuodesta 2006 vuoteen 2013 kaikkien kokoaikaisten palkansaa-jien ansiot ovat nousseet noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeasti koulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen palkkara-kennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat24,8 prosenttia, korkeasti koulutettujen 19,7 prosenttia seitsemän vuoden aikana.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yrityk-set sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.


Kaikki palkansaajat

126

124

122

120

118

116

114

112

110

108

106

104

102

100

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2013

Kokonaisansioiden kehitys 2006–2013

Indeksi 2006 = 100Bruttopalkat

Korkeasti koulutetut ovat jääneet jälkeen ansio-kehityksessä.

126

124

122

120

118

116

114

112

110

108

106

104

102

100


Työttömyysturvan heikennyksetkohdistuvat akavalaisiin työttömiinTyöttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidon-naiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.

Vuonna 2014 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 310 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 48 prosenttia brutto-palkasta eli noin 2 070 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha60 prosenttia eli noin 2 600 euroa kuukaudessa.

Lähde: Akavan laskelma

Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2014, e/kk

Sairauspäiväraha

Ansiopäiväraha(työttömyyspäiväraha)

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

0

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

07 0006 5006 0005 5005 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0005000

Keskivertoakavalainen

Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

PALKAT JA VEROTUS

Maan hallitus on antanut syyskuussa 2014 eduskunnalle esityk-sen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että ansiopäivärahan ja korotetun ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan 1.1.2015 alkaen. Muutokset vaikuttavat siten, että taitekoh-ta laskee ja korotetun ansiopäivärahan korvausasteet pienenevät. Nämä työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat pääsääntöisesti akavalaisiin työttömiin. Niiden, joiden ansiot ennen työttömyyttä ovat 4000–5000 euroa kuukaudessa, päiväraha pienenee 82 euroa kuukaudessa verrattuna nykyiseen laskentasääntöön.

Korotettua päivärahaa maksetaan työllistymistä edistävän palve-lun ajalta 200 päivää sekä pitkän työhistorian perusteella90 päivää. Edellä mainituilla tulotasoilla menetykset ovat 289–313 euroa kuukaudessa.

Muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joi-den työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäi-väraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen.

Työttömyyttä edeltävä palkka, euroa/kk

Nykyinentilanne

Ehdotuksenmukainen

Vaikutus,euroa/kk

Päiväraha 2015, euroa/kk*

2 000 1 249 1 249 -

3 000 1 680 1 680 -

4 000 2 014 1 932 -82

5 000 2 205 2 123 -82

Korotettu päiväraha 2015, euroa/kk**

2 000 1 491 1 400 -91

3 000 2 113 1 950 -163

4 000 2 629 2 340 -289

5 000 2 988 2 675 -313

*) Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahan taitekohta laskee 3 443 eurosta 3 115 euroon.**) Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan pitkän työhistorian (20 vuotta) perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 15.9.2014

Esimerkkejä työttömyysturvalain muutoksen vaikutuksesta 2015

Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja.

PALKAT JA VEROTUS


Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattavat progressiotaSuomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2014 verotuksen mukaan jo 2 125 euron palkkata-solla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia. Rajaveroaste on50 prosenttia 3 475 euron kuukausipalkalla ja 58 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 225 euroa.

Suurten palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisäämällä tuloveroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin vero-luokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tuloveroasteikossa rajaa ehdotetaan alennettavaksi 90 000 euroon. Tämä niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeim-millaan noin 59 prosenttiin. Vuonna 2015 asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla tulorajoja noin puolitoista prosenttia. Muutos laskee hiukan alimpien tuloluokkien veroasteita.

Vuonna 2015 toteutetaan verosta tehtävä lapsivähennys pehmen-tämään lapsilisäleikkauksia. Vähennys on enimmillään 50 euroa lasta kohti, yksinhuoltajille määrä on kaksinkertainen. Vähennys pienenee niin sanottujen puhtaiden ansiotulojen ylittäessä 36 000 vuodessa. Kahden huoltajan ja yhden lapsen tapauksessa vähennystä ei saa, jos oma palkka on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Arviolta46 prosenttia akavalaisista on sellaisia, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Heistä 40 prosenttia jää kokonaan lapsivähennyksen ulkopuo-lelle. Koko väestöstä 19 prosentilla lapsivähennykseen oikeuttavalla tulot ylittävät suunnitellun tulorajan.

Vuoden 2014 verotuksen mukaan2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat

Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton

Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2014 ja 2015 (arvio)

4 000 5 000 6 000 7 000 8 000

Rajavero 2014Rajavero 2015

Tulovero 2015Tulovero 2014

Raja- ja tuloveroaste, %

1 0000 2 000 3 000 9 000 10 000 11 000

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Palkansaajien määrä (1,7 milj.)

Palkkasumma (68,1 mrd. e)

Verot ja maksut (20,5 mrd. e)

Verolajeittain

Valtion ansiotulovero (3,8 mrd. e)

Kunnallisvero (10,6 mrd. e)

Työntekijöiden eläke- jatyöttömyysvakuutusmaksu(4,1 mrd. e)

%

Akavalaiset maksavat kolmanneksenveroista ja maksuista Tilastokeskuksen vuoden 2012 Tulonjakotilaston mukaan joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 29 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten ansioista kertyi 46 prosenttia valtion ansiotuloverosta.

Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 64 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnal-lisverosta vuonna 2012. Vastaavasti 42 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia yhteenlasketuista veroista.

Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotulo-verosta.

79

71

67

54

29

33

46

31

29

0 20 40 60 80 100

71

69

Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 618 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksutLähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012

Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2012

Akavalaiset Muut palkansaajat

21


Rajavero

Tulovero

Verojen osuus tulojenlisäyksestä

Verojen osuus tuloista


Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraaLänsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiris-tyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkai-sella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.

Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaaji-en vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyös-sä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään31 500 ja puolet vähintään 51 500 (mediaani) euroa vuodessa.Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 108 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin33,5 prosenttia ja muualla Euroopassa 32 prosenttia. Tulojen kas-vaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.

Oheisessa kuviossa on esitetty 5 000 euroa kuukaudessa ansait-sevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2013. Suomessa palkansaaja maksoi 5 000 euron kuukausiansioistaan veroja ja mak-suja 37,1 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 32,4 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia.

Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 16,7 prosenttia ja Italiassa puolestaan eniten, 46,9 prosenttia.

Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.


*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukanaYhden hengen talousLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2013; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2013

Vuosiansio vuoden 2013 rahassa mitattuna, euroa

SuomiMuut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa

23.0

30.7

37.1

46.8

24.6 29.8

35.1

42.1

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

14

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

1420 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000 130 000

% %

5

Akavalaisten jakauma:

Kaikkien palkansaajien jakauma:

5

25

25

50

50

75

75

95

95

Yhden hengen talous, vuositulo 62 500 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2013

Italia

Belgia

Saksa

Itävalta

Tanska

Suomi

Alankomaat

Ranska

Espanja

Ruotsi

USA

Norja

Britannia

Australia

Japani

Viro

Sveitsi%

46.9

46.7

42.6

38.4

37.9

37.1

36.9

34.5

32.4

32.4

28.7

28.1

27.3

23.1

22.8

22.4

16.7

50454035302520151050

Palkansaajien tuloveroaste 5 000 e/kk ansaitsevilla 2013


Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksiAkava teetti TNS Gallupilla mielipidekyselyn kesällä 2014. Kyselyssä tiedusteltiin akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten mielipiteitä siitä, kuinka julkista taloutta tulisi tasapainottaa.

Vastaajille annettiin kuusi vaihtoehtoa, joista tuli valita huonoin ja sopivin keino julkisen talouden parantamiseksi. Vaihtoehdot koskivat julkisten palveluiden tasoa, laatua, laajuutta, maksuja, eläkkeen suuruut-ta, eläkeikää sekä veroja. Valittavana oli vain yksi vaihtoehto.

Akavalaisten mielestä annetuista vaihtoehdoista julkisten palveluiden tason ja laadun heikennykset (35 prosenttia) ja verojen korotukset(35 prosenttia) olivat yhtä huonoja vaihtoehtoja. Huonona vaihtoehtona pidettiin myös eläkkeen tason pienentämistä (16 prosenttia), eikä niin-kään alimman eläkeikärajan korottamista (7 prosenttia).

Sopivinta keinoa valittaessa vastaukset jakautuivat tasaisemmin.Joka kolmas akavalainen oli sitä mieltä, että julkisten palveluiden laajuudesta voisi tinkiä, joka neljäs kannattaisi julkispalveluista pe-rittävien omavastuumaksujen korottamista ja joka neljäs olisi valmis korottamaan alinta eläkeikää parilla vuodella. Akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten vastaukset poikkeavat eniten alimman eläkeikärajan noston suhteen.

Erilaisten verojen korotukset eivät ole akavalaisten mielestä paras keino kohentaa julkista taloutta, vaan päinvastoin. Silti kysyimme, mitä veroja akavalaiset olisivat valmiita korottamaan ainakin jonkin verran.


Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

Akavalaiset tinkisivät tarvittaessa julkisten palvelujen laajuudesta,ei laadusta.

Akavalaiset (n=932)

Muut kuin akavalaiset (n=821)

Akavalaiset (n=932)


Eräitä vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi

%50 40 30 20 10 0

3527

3533

1616

7

47

01

1313

2518

3333

2528

12

48

34

0 10 20 30 40 50%

Vastaajan mielestä huonoin Vastaajan mielestä sopivin

Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto annetuista10 verosta. Vastaaja sai olla myös sitä mieltä, että mitään veroa ei tulisi korottaa tai olla ottamatta kantaa. Samaa kysyttiin muilta työ-voimaan kuuluvilta kuin akavalaisilta.

Akavalaisten vastuunkanto näkyy siinä, että heidän ”pylväänsä” ovat pidempiä kaikkien annettujen verovaihtoehtojen kohdalla. Muis-ta kuin akavalaisista joka viides ilmoitti, että ei ole valmis minkään veron korotuksiin, akavalaisista seitsemän prosenttia.

Haittaverot, kuten alkoholi-, tupakka ja makeisverot, saivat eniten mainintoja. Kolme neljästä (77 prosenttia) akavalaisista ja yli puolet (54 prosenttia) muista kuin akavalaisista valitsivat haittaverojen koro-tukset. Akavalaiset valitsivat seuraavaksi korotusvaihtoehdoksi pää-omatuloverot (54 prosenttia) ja kolmanneksi verot polttoaineiden, sähkön tai muun energian kulutuksesta (19 prosenttia). Vastauksista voi päätellä, että on helppoa valita korotettavaksi sellaisia veroja, joita ei tälläkään hetkellä joudu maksamaan tai joiden maksamiseen voi vaikuttaa omalla kulutuskäyttäytymisellään. Vähiten kannatettiin korotuksia arvonlisäveroon (akavalaiset 7 prosenttia, muut 4 prosent-tia), kunnallisveroon (akavalaiset 9 prosenttia, muut 7 prosenttia) ja valtion ansiotuloveroon (akavalaiset 15 prosenttia, muut 12 prosent-tia).

Alle 35-vuotiaat akavalaiset ovat valmiimpia kaikkiin veronkorotuk-siin kuin vanhemmat ikäluokat. Poikkeuksena on arvonlisävero, jota vain kaksi prosenttia nuorista akavalaisista antaisi korottaa.

Mitä veroja oltaisiin valmiita korottamaan ainakin jonkin verran julkisen talouden tasapainottamiseksi?

%

Akavalaiset (n=932)


Haittaverot (esim. alkoholi, tupakka, makeiset)

Pääomatulovero

Polttoaineiden, sähkön yms. energiaveroja

Yritysverot

Lahja- ja perintöverot

Kiinteistövero

Valtion ansiotulovero

Kunnallisvero

Arvonlisävero

Jokin muu vero

En ole valmis korottamaan mitään veroja

En osaa sanoa

7754

5441

19

19

0 10 20 30 40 50 60 70 80

1818

1815

1512

16

9

9

97

7

7

4

4

12

3


Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään

Maksaisin huomattavastienemmän erilaisia veroja

Lakisääteinen eläkkeenipienenisi

Alinta eläkeikärajaa (63)korotetaan 2 vuodella

Julkisten palveluiden laajuudesta tingitään

Julkisten palveluiden käyttämisestäperitään korkeampia omavastuumaksuja

4 – Koulutus

Akavaaka — 2014 5554 Akavaaka — 2014KOULUTUS

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto

%%Tutkijakoulutusaste



Alin korkeakouluaste

Keskiaste

Perusaste

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

1975 1985 1995 2000 2005 2012

13

13

1617

1511

55

9

0.2

4

7

3

20

66

30

50

38

34

40

29

4244

1824

4 6 8 9 11

6

0.3 0.6 0.7 0.9 1

25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2012

Neljännes aikuisväestöstäon korkeasti koulutettujaSuomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti neljän viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 1975 vähintään alem-man korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2012 joka neljäs oli korkeasti koulutettu. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, edelleen vajaalla viidenneksellä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

KOULUTUS

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 yliopis-toissa oli uusia opiskelijoita 26 300. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 200 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 6 500 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 800 opiskelijaa.

Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa uu-sia opiskelijoita oli 800 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Syksyllä 2013 uusia opiskelijoita oli 37 500. Kolme neljästä uudesta opiskeli-jasta oli ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulu-tuksessa, 18 prosenttia aikuiskoulutuksessa ja 9 prosenttia aloitti opinnot suorittaakseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008–2013

Yliopistot

10

20

30

40

2008

19.6

38.2*

20.223.8

20.2

29.1

20.3

28.526.0

29.426.3

30.3

2009 2010 2011 2012 2013

1 000 henkilöä

10

20

30

40 37.0

21.8

38.2

21.0

39.5

21.9

38.8

22.9

38.3

23.9

37.5

24.8

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulututkinnoissa mukana nuoret, aikuisopiskelijat ja ylemmät tutkinnot* Suuri määrä johtuu vuoden 2005 tutkintouudistuksesta, joka kannusti opiskelijoita valmistumaan siirtymäajan puitteissa.Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot

1 000 henkilöä

Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut

Vuonna 2013 suoritettiin yhteensä 55 200 korkeakoulu-tutkintoa.


Uudetopiskelijat

Osuus, %Suoritetut tutkinnot

Osuus, %

Yliopistot/koulutusaste

Alempi korkeakoulututkinto 17 244 65.5 13 157 43.4

Ylempi korkeakoulututkinto 6 507 24.7 14 603 48.2

Lääkärien erikoistumiskoulutus 677 2.6 653 2.2

Lisensiaatintutkinto 68 0.3 179 0.6

Tohtorintutkinto 1 830 7.0 1 730 5.7

Yliopistot yhteensä 26 326 100 30 322 100

Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi

Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 27 593 73.6 18 860 75.9

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus 6 624 17.7 4 025 16.2

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 294 8.8 1 948 7.8

Ammattikorkeakoulut yhteensä 37 511 100 24 833 100

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä 63 837 55 155

Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Yliopistoissa suoritettiin 14 600 ylempää korkeakoulututkintoa ja 13 200 alempaa korkeakoulututkintoa vuonna 2013. Tohtoreita val-mistui 1 700. Kaikkiaan vuonna 2013 yliopistoissa suoritettiin yhteen-sä 30 300 tutkintoa, tuhat tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna.

Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut tasaisesti neljä vuotta. Vuonna 2013 suoritettiin 24 800 tutkintoa, missä on lisäystä noin 900 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylempien ammatti-korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Vuonna 2013 suoritettiin 1 900 ylempää ammattikorkeakoulututkin-toa.

KOULUTUS

Koulutusalat yhteensä

Humanistinen ja kasvatusala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Kulttuuriala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnontieteiden ala

Alempi tai ylempikorkeakouluaste


200 40 60 80

4921

6124

5928

5927

5415

5427

3512

3414

3111

Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2012


Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon5,5 vuodessatai nopeammin.

Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainPuolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2012 Koulutustilaston mukaan 61 prosent-tia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, joissa 28 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.

Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritet-tiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 64 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkin-non suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 43 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opis-kelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.

%

Vuonna 2013 valmistui1 700 uutta tohtoria.


Koulutusalat yhteensä

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Humanistinen ja kasvatusala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Kulttuuriala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Luonnontieteiden ala

Tekniikan ja liikenteen ala%

43

64

50

48

45

38

29

28

27

200 40 60 80

Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2012


Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuon-na 2012. Heitä oli yhteensä 312 600. Lähes 60 prosenttia korkea-kouluopiskelijoista kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet olivat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta kaikilla koulutustasoilla.

KOULUTUS

Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta

Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta

Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta

Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta

Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen

Muuta koulutusta

En osaa sanoa

8

79

4

3

2

2

3%

200 40 60 80 100


Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2012


Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 578 900)

Lukiokoulutus (45 600)

Ammatillinen koulutus (224 500)

Ammattikorkeakoulutus (139 800)

Yliopistokoulutus (169 040)

54

28

53

57

58

200 40 60%

Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseenKolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnan-tajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallis-tuvat miehiä useammin koulutukseen ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.

Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasek-torilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.

Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013

*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Koulutuspäivienlukumäärä,keskiarvo*

Kaikki

MiehetNaisetIkäryhmäAlle 35 35–50Yli 50AmmattiJohtajatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatTerveydenhuollon alan asiantuntijatTyönantajaValtioKuntaYksityinen

0

Ei osallistunut Alle kolme päivää Vähintään kolme päivää

%20

7768

5853

41

45

48

4751

3924

2118

21

7

2522

26

2012

44

66

3917

212531

13

43

11

13

1624

34

47

31

3428

38

5242

4821

212127

37

32

40 60 80 100

4.8

4.74.9

5.34.84.6

4.75.44.74.64.04.87.0

5.15.24.3

5 – Perustiedot akavalaisista

Akavaaka — 2014 6362 Akavaaka — 2014PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 585 000 jäsentä vuoden 2014 alussa. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuu-luvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 5 000. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 110 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonais-jäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias, työvoimaan kuuluvista joka kymmenes.

2010 2011 2012 2013 2014

Opiskelijajäsenet 101 400 102 000 105 600 109 800 109 600

Alle 30-vuotias työvoima 38 600 40 400 36 700 33 600 39 700

”Nuoret” yhteensä 140 000 142 300 142 200 143 400 149 300

”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % 26 % 26 % 25 % 25 % 26 %

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2014

Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, melkein kolmannes (31 prosenttia) pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 57 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palvelukses-sa, 32 prosenttia kunnissa ja 7 prosenttia valtiosektorilla. Ammatin-harjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. Keskivertoakavalainen tekee töitä 41,1 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 320 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi myös sukupuolen mukaan Perustietoa työvoimaan kuuluvista akava-laisista 2014 -taulukosta sivulla 66.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset

Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2014

600

500

400

300

200

100

375 391 409 424 436 448 461486 498

537 547 553 566 580 585

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20122010 20132011 20140

1 000 jäsentä

SAK (1 025 000) STTK (567 000)STTK + TVK Akava (585 000)

Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2014

Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2014 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet.Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

Henkilöiden määrä palkansaajakeskus-järjestöissä (1 000)

200 40 60 80 100%

1970

1980

1990

2000

2010

2014

18

70

64

57

51

47

47 26

28

31

10

5

1429

26

26

25

27

931

1 624

1 879

2 092

2 204

2 179

Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.


Agronomiliitto 5 930

Akavan Erityisalat 27 934

Akavan Yleinen Ryhmä AYR 765

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 963

Driftingenjörsförbundet i Finland 3 338

Esimiehet ja Asiantuntijat YTY 10 097

Insinööriliitto IL 69 269

Kirkon Akateemiset AKI 5 790

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 160

KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 540

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 932

Metsänhoitajaliitto 2 613

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ 26 349

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 120 838

Professoriliitto 2 405

Päällystöliitto 4 220

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 23 176

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 408

Suomen Ekonomit* 50 556

Suomen Eläinlääkäriliitto 2 491

Suomen Farmasialiitto 7 716

Suomen Hammaslääkäriliitto 6 964

Suomen Lakimiesliitto 15 743

Suomen Lääkäriliitto 24 597

Suomen Psykologiliitto 6 610

Suomen Puheterapeuttiliitto 1 472

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 275

Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 816

Tekniikan Akateemiset TEK 74 334

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 167

Tieteentekijöiden Liitto 6 762

Tradenomiliitto TRAL 29 064

Upseeriliitto 6 040

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 11 950

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 729

Yhteensä 585 013

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2014

*Uusi nimi 1.1.2015 alkaenLähde: Akavan jäsenliittojen ilmoituksetEiKyllä Ei osaa sanoa

Suosittelisiko akavalaisen liiton jäsen ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely vuonna 2014


%

Kaikki

Naiset

Miehet

Ikäryhmä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

0 20 40 60 80 100

927

493

434

183

471

274

15

14

15

15

14

15 9

10

15

12

10

1174

75

74

70

75

75

Kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan ammattiliittonsa jäsenyyttä.

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavalaiset ovat tyytyväisiäjäsenyyteensä ammattiliitossaAkava kartoitti kesällä 2014 mielipiteitä muun muassa järjestäytymi-seen liittyvistä asioista. Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa, sillä kolme neljästä akavalaisesta on valmis suositte-lemaan oman ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille. Vanhemmat jäsenet suhtautuvat omaan ammattiliittoonsa hiukan nuoria myönteisemmin.

Kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatil-linen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä, käy ilmi TNS Gallupilla teetetystä Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksestä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.

66 Akavaaka — 2014

Päätoimi Kaikki (100 %) Miehet (48 %) Naiset (52 %)

Kokoaikatyö 85 % 87 % 83 %

Osa-aikatyö 6 % 3 % 9 %

Yrittäjä 5 % 5 % 4 %

Työtön 4 % 5 % 3 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 16 % 22 % 10 %

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 37 % 43 % 31 %

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat 25 % 13 % 36 %

Asiantuntijat 17 % 17 % 18 %

Muut tehtävät 5 % 5 % 5 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ikäjakauma

Alle 30-vuotiaat 10 % 9 % 10 %

30–39-vuotiaat 29 % 28 % 29 %

40–49-vuotiaat 27 % 27 % 28 %

50–59-vuotiaat 25 % 26 % 25 %

Yli 59-vuotiaat 9 % 10 % 8 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Keski-ikä 43 vuotta 43 vuotta 42 vuotta

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 83 % 81 % 84 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat 31 % 31 % 31 %

Alle 18-v. lapsen vanhempia 46 % 45 % 46 %

Määräaikainen palvelussuhde* 13 % 9 % 16 %

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* 10 10 10

Kokonaisansiot 2013 (sis. tulospalkkiot), €/kk* 4 310 4 820 3 860

Tulospalkkioiden saajien osuus* 21 % 29 % 15 %

Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk* 400 460 280

Luontoisetujen saajien osuus* 49 % 57 % 42 %

Luontoisedut saajaa kohden, €/kk* 130 170 90

Kokonaistyöaika, tuntia/viikko* 41 42 40

Ylitöitä tehneiden osuus* 24 % 23 % 25 %

Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä*

35 % 43 % 27 %

Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014: miehet ja naiset

*) Tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluviaLähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013 ja Palkkarakennetilasto 2013; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 1.1.2014

Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavan jäsenjärjestötAkavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013Akavan TNS-Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010Tilastokeskuksen PalkkarakennetilastoTilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2013Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisätutkimusaineisto 2013Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012Tilastokeskuksen KoulutustilastotTNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastotValtiovarainministeriöVerohallituksen Verotilasto 2013Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2013

www.akava.fi/akavaaka

Documents

Akavaaka 2014