Punnittuatietoa akavalaisista

Akavaaka- tilastokoosteKevät 2015

Akavaaka — kevät 2015 3

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässäAkavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeasti koulutettu-jen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akava-laisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten työajoista, palkallisista ja palkattomista yli-töistä sekä työhyvinvoinnista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.

Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.

AKAVAAKA

Akavaaka onsaatavilla osoitteessa

www.akava.fi/akavaaka

LINKKIVINKKI

ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu)Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fiTaitto: Jukka-Pekka Tolvanen / www.tutkimustaitto.info Kuvat: Ida PimenoffIlmestymispäivä 11.6.2015

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

1 Työllisyys ja työttömyysAkavalaisen työvoiman määrä kasvaaNuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissäIkääntyvien työllisyysaste nouseeYksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänAkavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminKorkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

2 Työolot ja työuratAkavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossaKiire kuormittaa akavalaisiaKolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana

3 Palkat ja verotusPalkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessaSuomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaaTyöttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiinVeroratkaisut vuodelle 2015 kasvattivat progressiotaAkavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuistaKeskituloisen verotus on Suomessa ankaraaVerojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi

4 KoulutusNeljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettujaSuoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenutOpinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainKolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen

5 Perustiedot akavalaisistaAkavalaisia on lähes 600 000Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa

4681013151619212325

26283033

3638434446474850

5254555758

606264

SISÄLLYS

3

1 – Työllisyys ja työttömyys

Akavaaka — kevät 2015 76 Akavaaka — 2014TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YSTYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta kahdella pro-sentilla, toisin sanoen 9 000 henkilöllä ja on noin 444 000 henkilöä vuonna 2014. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi sama-na ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokes-kuksen Työvoimatutkimuksen 2014 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.

Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palve-lussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki kuusi prosenttia. Vuonna 2014 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinäneljä prosenttia.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmark-kinoille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2014 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista jäsenistä 24 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli samassa ikäryhmässä 19 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta.

Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä akavalaisilla naisilla, koska he ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalai-silla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 11 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä, muilla kuin akavalaisilla 14 prosenttia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässäkokoaikatyössä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: koko työvoima (2 622 000)

Kaikki

Miehet (N = 1 347 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 1 275 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä%

0 20 40 60 80 100

Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: akavalaiset (444 000)

Kaikki

Miehet (N = 207 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Naiset (N = 237 000)

Alle 35-vuotiaat

35–49-vuotiaat

50–60-vuotiaat

61–64-vuotiaat

Yhteensä

Kokoaikatyö,pysyvä

Kokoaikatyö,määräaikainen

Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön

%

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

1

5 4

2 5

4 3

6

8

5

0 20 40 60 80 100

6

3

2

8

34

5

4

76

72

86

7

4

6

7

84

63

81

55

77

82

75

72 12

4

6

9

24

17

7

6

1

4

6

12

4

4

5

5

3

4

3

4

2

4

3

3

5

2

5

3

6

1

3

14

3

12

7

6

12

9

10 5

60

55

70

65

41

62

37

67

70

19 4

9

5

448

57

8

9

6

6

6

8711

13

19

31

15 10

12

3

5

4

8

16 6

9

8

14 7 14

119 911

10

2

3

16

6

27

11

9

29

17

Akavaaka — kevät 2015 98 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Nuoret akavalaiset naiset useinpätkätöissäKaikista kokoaikaisista palkansaajista 14 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2014. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 11 prosenttia ja heitä oli 44 000. Määräai-kaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 30 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.

Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määrä-aikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2009 kuusi prosenttiyksikköä, 13 prosentista 19 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet olivat lä-hes samalla tasolla kuin vuonna 2009. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on noussut miehillä 25 prosenttia, naisilla laskenut kaksi prosenttia vuodesta 2009. Silti naisia on edelleen huomattavasti enemmän määräaikaisissa työsuhteissa kuin miehiä.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoima tutkimuksen 2014 aineisto

Arvio määräaikaistenmäärästä 1000 henkilöäAkavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014

24444

15951

281693

153

221

122012

1319724

Kaikki palkansaajatAkavalaiset palkansaajat

Akavalaiset palkansaajatMiehetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaatNaisetAlle 35-vuotiaat35–50-vuottaYli 50-vuotiaat

KoulutusasteAlempi korkeakouluasteTutkijakoulutusasteYlempi korkeakouluasteAlin korkea-asteTyönantaja ValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäOpettajat ja muut opetusalan asiantuntijatErityisasiantuntijat ilman opetusalaaAsiantuntijatJohtajat ja ylimmät virkamiehetKaikki muut

%10 15 20 25 30 35 400 5

1411

819

1430

10

1414

11

2415

1413

103

6

3

6

36

19

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009–2014

Akavalaisten miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet iän mukaan 2009–2014

Alle 35-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Kaikki naiset

35–50-vuotiaat

%

2009 2010 2011 2012 2013 2014

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Naiset

Alle 35-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Kaikki miehet

35–50-vuotiaat

%

2009 2010 2011 2012 2013 2014

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Miehet

Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määrä-aikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työn määräaikaisuudel-le on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräai-kaisuuden perustetta ei kuitenkaan ole kirjattu, vaikka työsopimus-lain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti.

Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 11 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista joka viides vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.

Suurin osa, 62 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuh-teista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on akavalaisista 13 prosentilla ja valtiosektorilla 28 prosentilla.

Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista oli niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikai-suuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää hyväksyttäviä perusteita.

Joka viides alle 35-vuotias mies on määrä-aikaisessa työsuhteessa.

Naisia on määrä-aikaisissa työsuhteissalähes puolet enemmän kuin miehiä.

Akavaaka — kevät 2015 1110 Akavaaka — kevät 2015 TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Ikääntyvien työllisyysaste nouseeKorkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä kor-keampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2009. Ikäryhmässä 20–50-vuotiaat koko väestön työllisyys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista.

Yli joka kymmenes korkeasti koulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2014. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.

Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuon-na 2014 se oli 74 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi23 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2000–2014.

Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 55–59-vuotiaat

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014

KorkeakoulutetutKoko väestö%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

5963 65 66 66 65 67

86

68

85

71

88

71

88

74

89

73

88

74

90

73

88

74

85

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009 ja 2014

Alle 20-vuotta 20–29-vuotta 30–39-vuotta 40–49-vuotta 50–59-vuotta 60–64-vuotta

Koko väestö Korkeasti koulutetut2014 2009 2014 2009

Työllisyysaste, % 68.2 68.2 84.0 85.9Työttömyysaste, % 8.8 8.4 5.3 4.1Työvoimanulkopuolella, % 25.2 25.6 11.3 10.4

Korkeakoulutetut 2009

Koko väestö 2009

Koko väestö 2014

Korkeakoulutetut 2014

%%

Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Ikäryhmät

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014

Työuriin pituutta työllisyysastetta nostamalla.

Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 60–64-vuotiaat

%KorkeakoulutetutKoko väestö

23 25 26 27 2934

37

56

39

57

41

60

39

57

39

58

42

61

42

56

45 45

6462

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

02014

Akavaaka — kevät 2015 1312 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuo-tiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2014 korkeakoulutetuista kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain joka toinen(52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista 5 prosenttia, muista 15 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosent-tia, korkeasti koulutetuista seitsemän prosenttia.

Työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008, osoittaa alla oleva kuvio. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttö-myys on lisääntynyt.

Joka toinen korkea-koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.

Yksityinen sektori työllistää nuoriaVuoden 2014 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet kor-keakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla 11 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. 8 prosenttia korkeakoulutetuista toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoit-tajana.

Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 73 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 56 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinhar-joittaminen yleistyy miesten keskuudessa iän myötä.

Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.

55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2014

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2014

Väestö (1 000)

52.652.955.650.157.154.261.2

54.959.459.959.961.858.866.9

335.9327.5328.7317.3311.4309.0295.5

319.9342.0363.6359.5351.8339.7338.6

55–59-vuotiaat

55–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

60–64-vuotiaat

2008200920102011201220132014

2008200920102011201220132014

2008200920102011201220132014

2008200920102011201220132014

Ansiotyö Työtön tai lomautettu EläkkeelläTyökyvyttömyyseläketai pitkäaikaissairaus

Muu työvoimanulkopuolella

%

Korkeasti koulutetut

Muut kuin korkeasti koulutetut

86 4 2

2

2

2

86 6 2

1

3

1

86 5 3

2

2

1

86 5 3

3

2

1

86 7 3

3

2

2

54

545352

5858

65 11

5

2

64 11

6

3

69 11

7

2

68 11

8

4

69 10

9

7

69 12

12

8

3332

323536

3737

68 11

10

6

52

87 4 2

1

2

2

87 5 2

1

3

2

0 5010 6020 7030 8040 90 100

86 4

6

6

19

19

4

7

19

19

4

6

16

19

4

5

17

18

6

9

17

18

4

5

16

16

4

5

15

16

2

2

36

3

2

36

2

3

37

3

3

35

2

1

27

4141

403735

3334

3

1

30

2

2

30

Akavaaka — kevät 2015 1514 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehettyöllistyvät teollisuuteen ja liike-elämäänSuurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2014 lähes neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seu-raavaksi suurimmalle toimialalle, teollisuuteen, terveys- ja sosiaalipal-veluihin sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 42 prosenttia työllisistä akavalaisista.

Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka viides. Akavalaisista miehistä joka neljäs työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat koulutus (17 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (15 prosenttia).

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja joh-totehtävissä. Naisista 11 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 19 prosenttia kuuluu vastaavaan ammat-tiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (33 prosenttia) kuin miehillä (16 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 66 taulukosta.

Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2015 on esitetty sivulla 65. Tauluk-ko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.

Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.

TyöllisetLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2014

Koulutus

Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Liike-elämän palvelut

Kaikki muut

Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus

Julkinen hallinto ja maanpuolutustus,pakollinen sosiaalivakuutus

Informaatio ja viestintä

Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala%

0 5 10 15 20 25 30 35

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Työlliset työnantajan mukaan 2014: Kaikki työlliset (2 383 000)

Kaikki

Miehet(N = 1 215 00)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 1 168 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Valtio

Kunta

Yksityinen

Yrittäjä

%0 20 40 60 80 100

Työlliset työnantajan mukaan 2014: Korkeakoulutetut (721 000)

Valtio

Kunta

Yksityinen

Yrittäjä

Kaikki

Miehet(N = 325 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Naiset(N = 396 000)

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

Yhteensä

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

100%

0 20 40 60 80

53

73

64

46

63

56

43

30

45 6

8

5

5

1015

22

16

10

2811

12

10

15

12

8

12

14

11 38

47

40

31

17

10

6

8

6 22 12

5 7 8

6 10 18

6 13 24

6 10 16

4 25 5

7 36 8

7 42 10

6 34 8

60

80

66

57

68

67

48

42

52

Kaikki

Miehet

Naiset

444

410

7

77

7

610

8

97

8

1115

13

225

14

237

15

2917

23

Akavaaka — kevät 2015 1716 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajiaKorkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai si-vutoiminen yrittäjä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeasti koulutettuja yrittäjiä oli 57 000. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 17 000 henkilöä vuonna 2014. Naisten osuus on 44 prosenttia. Joka kolmas päätoimisista yrittäjistä on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.

Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 27 000. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjis-tä.

Joka kolmas korkea-koulutettu yrittäjä työllistää itsensä lisäksi muitakin.

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 2015

Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2015

Eri alojen lääkärit 42 %

Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 % Muu sosiaali- ja terveysala 9 %

Tekniikka ja luonnontieteet 21 %

Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 25 %

Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2014

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2014

9 % 10 % 10 % 10 % 11 % 11 % 10 %

38 % 47 % 36 % 42 % 43 % 42 % 44 %

Osuus korkeastikoulutetuista

Naisten osuus

1 000 henkilöä

Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

51

80

70

60

50

40

30

20

10

0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

58 5964

69

7574

15

6054

1513

5147

1210

4839

12

Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?

Vastaajienlukumäärä

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Kyllä Ei On nykyisin päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä

Ei tietoa

%

927434493

183471274

2271505085

2013250

41665

301

KaikkiMiehetNaisetIkäryhmäAlle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaatAmmattiryhmäJohtajatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatTyönantajaYksityinenValtioKunta

200 40 60 80 100

19 72 795

678

94

2413

22

8

93

4 251

1

3

11

22

212

6479

826872

6667

6071

8489

82

667584

2514

1223

17

2428

1515

1198

2517

11

17

57

Akavaaka — kevät 2015 1918 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides akava-lainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä vii-den viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Miehistä joka neljäs ja naisista14 prosenttia on harkinnut yrittäjyyttä. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on yleisintä 35–50-vuotiaiden ikäryhmässä, yksityisellä sektorilla työs-kentelevillä ja tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla.

Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittä-jähenkisyyden ja hyvän yritysidean puuttuminen. Yrittäjähenkisyyden puute on naisilla yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin miehillä. Yritysidean puuttuminen on sitä vastoin miehillä yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin naisilla.

Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennenPerus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutet-tujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttö-myys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien suunta on ollut nouseva. Vuoden 2013 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja työttömiä oli 219 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 4,4 prosenttia ja heitä oli työttömänä 46 000.

Joka viides akavalainen

on harkinnut yrittäjyyttä.

Akavalaisten keskeisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Kaikki

Miehet

Naiset

Ei ole "yrittäjähenkinen"

Puuttuu hyvä yritysidea

Epävarma perusturva

Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta

Oman työn myymisen vaikeus

Joutuu tekemään liikaa töitä

Tulot heikkenisivat alussa verrattuna nykyiseen tulotasoon

Muu syy

En osaa sanoa

%

4034

45

2025

16

88

7

77

7

52

7

11

2

11

1

1518

13

33

50 10 15 20 25 30 35 40 45 50

2

16.6

8.7

4.5

8.28.7

4.0

Työttömien lukumäärät 2013 suluissa selitteen yhteydessäLähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio

Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2014

Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (15 000)

Keskiaste (106 000)

Kaikki (219 000)

Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (31 000)

Perusaste (67 000)

2221201918171615141312111098765432101990 1991 1992 1993 1994 1995 19961997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%222120191817161514131211109876543210

Akavaaka — kevät 2015 2120 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaaKorkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan huhtikuussa 2015 oli työttö-mänä noin 45 400 korkeakoulutettua, joista noin 4 300 vastavalmis-tunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.

Korkea-koulutettujen

työttömien määrä on

kaksin-kertaistunut

kuudessa vuodessa.

Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet

Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Kaikki 2014/4 2015/4 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 84 070 85 733 1 663 2.0

Keskiaste 126 549 144 353 17 804 14.1

Alin korkea-aste 20 389 21 924 1 535 7.5

Korkeakoulutetut:

Alempi korkeakouluaste 20 476 23 974 3 498 17.1

Ylempi korkeakouluaste 17 171 19 842 2 671 15.6

Tutkijakoulutus 1 374 1 572 198 14.4

Korkeakoulutetut yhteensä 39 021 45 388 6 367 16.3

Kaikki työttömät yhteensä 281 497 310 374 28 877 10.3

Vastavalmistuneet 2014/4 2015/4 Muutos, lkm Muutos, %

Perusaste 493 316 -177 -35.9

Keskiaste 10 174 12 226 2 052 20.2

Alin korkea-aste 271 293 22 8.1

Korkeakoulutetut:

Alempi korkeakouluaste 2 385 2 653 268 11.2

Ylempi korkeakouluaste 1 401 1 556 155 11.1

Tutkijakoulutus 98 81 -17 -17.3

Korkeakoulutetut yhteensä 3 884 4 290 406 10.5

Kaikki työttömät yhteensä 15 014 17 201 2 187 14.6

Työttömyysasteet sukupuolen mukaan 2000–2014

Kaikki

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

Työttömyysaste, %

Miehet

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

2014

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio

Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio

Kaikki

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

Työttömyysaste, %Naiset

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

9.3

7.4

4.0

8.0

5.2

4.4

Akavaaka — kevät 2015 2322 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Tuoreimmat korkeakoulutettujen

työttömyys tiedot ovat osoitteessa:

www.akava.fi/ tyottomyystilastot

LINKKIVINKKIKorkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuo-den aikana kaikilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutusaloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknista-loudellisilla aloilla.

Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeasti koulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta ala-kohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajil-la. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.

Työttömät ilman lomautettujaLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Insinööri (ml.amk & rak.arkkitehdit)TradenomiFilosofian maist.(hum.)Diplomi-insinööriKauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)Filosofian maist. (luonnont.ala)Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.Taideaineet (ylempi tutkinto)Kasvatustieteiden maist.Sosionomi, sosiaalialan AMKTohtoriKauppatiet. koul. (alempi tutkinto)Humanististen tieteiden kand.Oikeustieteen kand.LisensiaattiLuonnontieteiden kand.LastentarhanopettajaAgronomi, maa- ja metsät. maist.Teol. koulutus (ylempi tutkinto)ArkkitehtiFarmaseuttiLääkäriHammaslääkäri

Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot

6 7144 2293 0012 8642 4102 0771 5911 2031 1011 07199079777146038935231230825615012412426

78488238142439235227723119626220464

1127541522274572725345

Huhtikuu2015

Muutosvuoden aikana

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimminTyöttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kolmessa vuodessa noin 42 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttö-myys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kolmen vuoden aikana noin 69–108 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset.

Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat työttö-mien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. Alle 40-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden työttömien määrät ovat nousseet eniten, noin 40–50 prosenttia.

Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain

Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvoLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

Kaikki työttömät

Taideaineet (ylempi korkeakoul. tutk.)

Ekonomi, alempi kk

Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Filosofian maist.(hum.)

Filosofian maist. (luonnont.ala)

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)

Lisensiaatti

Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.v

Ekonomi, ylempi kk

Tradenomi

Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)

Diplomi-insinööri

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Arkkitehti

Sosionomi, sosiaalialan AMK

Tohtori

Kasvatustieteiden maist.

Oikeustieteen kand.

Farmaseutti

Lastentarhanopettaja

Lääkäri

Hammaslääkäri

2014/9

2015/9

0%

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kuvio on arviotyöttömyys asteista tutkinnoit-tain vuosina 2014 ja 2015. Laskenta tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen las-kentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise maan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovatkuiten kin keskenäänvertailukelpoisia.

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000

13

Työttömienmäärän kasvu

Akavaaka — kevät 2015 2524 Akavaaka — kevät 2015TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS TYÖLLISY YS JA TYÖTTÖMY YS

Korkeakoulutettujenpitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

Pitkäaikais-työttömien osuus korkea-koulutetuista työttömistä on 30 prosenttia.

Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän.

Korkeakoulutetuista työttömistä 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttö-miä. Pitkäaikaistyöttömyys eli yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot ovat yleisimpiä tutkijakoulutusasteen työttömillä. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 13 600 huhtikuussa 2015.

Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa. Työttömät ilman lomautettuja.Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

0–12 viikkoa 13–26 viikkoa Yli vuoden27–52 viikkoa

Työttömyyden kesto 2012–2015

2012

2013

2014

2015

2012

2013

2014

2015

2012

2013

2014

2015

2012

2013

2014

2015

Alempi korkeakouluaste

Työttömien lkm

Yli vuoden työttömänä olleiden lkm

Ylempi korkeakouluaste

Tutkijakoulutusaste

Muut kuin korkeasti koulutetut

13 332

16 842

20 476

23 974

11 393

14 765

17 171

19 842

901

1 063

1 374

1 572

190 400

215 991

231 008

252 010

2 861

3 588

5 034

6 600

2 624

3 360

4 910

6 391

270

304

423

585

50 316

58 151

70 436

82 122%

38

34

30

27

38

33

28

24

31

28

23

21

35

32

28

25 20

21

22

21

21

25

24

22

21

22

23

22

22

23

24

23

22

20

20

18

21

21

20

17

23

22

21

17

23

22

21

18

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015,korkeasti koulutetut sekä muut kuin korkeasti koulutetut, helmikuu

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneitaHelmikuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessäLähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Alle 30-vuotta / 8 341

40–54-vuotta / 14 003

55–59-vuotta / 4 305

60–64-vuotta / 4 430

30–39-vuotta / 14 923

2014 2015201320122011

2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

Indeksi 2011/2=100Korkeakoulutetut

Alle 30-vuotta / 67 304

40–54-vuotta / 77 63555–59-vuotta / 32 998

60–64-vuotta / 36 172

30–39-vuotta / 46 491

Indeksi 2012/8=100Muut kuin korkeakoulutetut

2014 2015201320122011

2102052001951901851801751701651601551501451401351301251201151101051009590

21

21

25

28

23

23

29

32

30

29

31

37

26

27

30

33

Akavaaka — kevät 2015 2726 Akavaaka — kevät 2015

2 – Työolot ja työurat

Akavaaka — kevät 2015 2928 Akavaaka — kevät 2015TYÖOLOT JA TYÖURAT

Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.

Ylitöiden tekeminen on yleisempää akavalaisilla kuin muilla palkansaajilla.

Akavalaiset tekevät keskimäärinyli 40 työtuntia viikossaTilastokeskuksen vuoden 2014 Työvoimatutkimuksen mukaan kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät keskimäärin 40,4 työtuntia viikossa. Muiden palkansaajien viikkotyöaika on 40,6 tuntia. Akava-laisten miesten työviikko on pidempi kuin naisten työviikko ja yksityi-sellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.

Akavalaisten ammattiryhmien välillä on huomattavia eroja työvii-kon pituudessa. Pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virka-miehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 42,5 tuntia. Lyhintä työviikkoa tekevät opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat, mutta heistäkin joka neljäs tekee vähintään 40-tuntista työviikkoa.

Ylitöiden tekeminen on akavalaisilla palkansaajilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Työvoimatutkimuksen mukaan lähes joka neljäs akavalainen teki tutkimusviikolla ylitöitä, kun muiden palkansaajien joukossa ylitöitä tehneiden osuus oli 19 prosenttia. Erityisesti korva-uksettoman ylityön määrä erottaa akavalaiset muista palkansaajista. Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saanut korvausta tutkimusviikol-la tekemistään ylitöistä. Muilla palkansaajilla osuus oli kaksi prosent-tia.

Ylitöiden tekeminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa 27 prosenttia tekee ylitöitä. Kunnissa ylitöitä ilmoitti tehneensä tutki-musviikon aikana 22 prosenttia akavalaisista ja valtiolla 14 prosenttia.

Ylitöiden tekeminen on yhteydessä palkansaajan sosioekonomi-seen asemaan, mikä ilmenee erityisesti korvauksettomien ylitöiden yleisyydessä. Alemmista toimihenkilöistä 19 prosenttia ja työnteki-jöistä 15 prosenttia teki tutkimusviikolla ylitöitä, mutta vain harvoin korvauksetta. Ylemmistä toimihenkilöistä ylitöitä teki joka neljäs. Kah-deksan prosenttia heistä ilmoitti, ettei saanut korvausta tutkimusvii-kolla tekemistään ylitöistä. Tutkimusviikolla korvauksettomia ylitöitä tehneillä ylemmillä toimihenkilöillä korvauksettomien ylitöiden keski-arvo oli 9 tuntia viikossa ja mediaani seitsemän tuntia viikossa.

Akavalaisten viikkotyöaika 2014

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit

% tuntia viikossa 25 mediaani 75

Kaikki 100 40.4 38 38 42

Miehet 48 41.1 38 40 43

Naiset 52 39.6 38 38 40

Työnantaja

Yksityinen 53 41.3 38 40 43

Valtio 13 40.4 37 38 40

Kunta 35 38.7 37 38 40

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 15 42.5 38 40 45

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 40.2 38 38 40

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 25 39.0 35 38 40

Asiantuntijat 18 40.9 38 38 42

Muut 5 39.6 38 38 40

TYÖOLOT JA TYÖURAT

Ylityötä tekevät palkansaajat 2014

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Muut palkansaajat

Akavalaiset palkansaajat

Miehet

Naiset

Työnantaja

Yksityinen

Kunta

Valtio

Kaikki palkansaajat

Sosioekonominen asema

Ylempi toimihenkilö

Alempi toimihenkilö

Työntekijä%

6.7

6.9

6.6

8.0

5.8

7.0

5.7

10.0

7.0

5.5

8.1

Ylityötunnit keskimäärin,tuntia / viikko

0 5 10 15 20 25 30

Sekä korvaamaton että korvattu ylityöKorvaukseton ylityö Korvattu ylityö

3 16

8 15

1 16

9 14

7 17

9 17

4 17

9 5

7 16

1 17

15

19

24

18

23

24

27

22

14

24

19

15

1

1

1

1

1

1

Akavaaka — kevät 2015 3130 Akavaaka — kevät 2015

Kiire kuormittaa akavalaisiaAkavalaisilla kiireen ja työpaineen kokemukset ovat työssä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen kyselyaineistossa lähes puolet akava-laisista ilmoitti kokevansa henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, kun muista palkansaajista kiirettä ja työpainetta koki yli kolmannes. Akavalaisista 46 prosenttia piti kiirettä ja työpainetta haitallisimpana kyselyssä mainituista henkistä hyvinvointia haittaa-vista tekijöistä.

Kiireen ja työpaineen ohella Työvoimatutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia väkivallasta tai sen uhasta sekä häirinnästä tai kiusaami-sesta. Kaikki kartoitetut hyvinvointia haittaavat tekijät olivat akavalai-silla naisilla yleisempiä kuin miehillä ja varttuneemmissa ikäryhmissä yleisempiä kuin nuoremmilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneistä akavalaisista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvoin-tia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, 16 prosenttia altistui väkival-lalle tai koki sen uhkaa ja joka kymmenes joutui työssään henkistä hyvinvointia haittaavan häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Saman ikäryhmän miehistä kiirettä ja työpaineita koki 47 prosenttia, väkival-lalle tai sen uhalle altistui 4 prosenttia ja häirintää tai kiusaamista koki 2 prosenttia.

Kiireen, väkivallan ja kiusaamisen kokemusten yleisyys vaihtelee ammattiryhmittäin. Miehillä ja naisilla hyvinvointia haittaava kiire ja työpaineet olivat ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Akavalaisista naisjohtajista jopa 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpaineita. Miesjohtajista kiirettä ja työpainetta koki yli puolet. Opettajia ja muita opetusalan asiantuntijoita lukuun ottamatta akavalaisista miehistä suhteellisen pieni osa koki työssään väkivaltaa, häirintää tai kiusaamista. Mies-opettajista ja opetusalan asiantuntijoista väkivallalle altistui tai sen uhkaa koki 13 prosenttia.

Akavalaisilla naisilla on merkittäviä ammattiryhmien välisiä eroja väkivalta- ja kiusaamiskokemusten yleisyydessä. Väkivaltakoke-mukset ovat naisilla yleisimpiä asiantuntijoiden ammattiryhmässä, jossa yli viidennes altistui työssään väkivallalle tai koki sen uhkaa. Naisopettajilla ja muilla opetusalan asiantuntijatyötä tekevillä naisilla väkivaltakokemuksia oli 16 prosentilla. Erityisasiantuntijanaisista pois-lukien opetusalan asiantuntijat väkivaltakokemuksia oli 12 prosentilla. Väkivallalle altistuneet tai sen uhkaa kokeneet akavalaiset naiset tekevät työtä pääsääntöisesti joko sosiaali- ja terveyspalvelu- tai opetusalalla.

TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT

Akavalaisista naisjohtajista 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.

Yli 40-vuotiaista naisista58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja iän mukaan:akavalaiset palkansaajat

Kiire ja työpaine

Väkivalta tai sen uhka

Häirintä tai kiusaaminen

Naiset yhteensä

Alle 30-vuotiaat

30–39-vuotiaat

40–64-vuotiaat

Miehet yhteensä

Alle 30-vuotiaat

30–39-vuotiaat

40–64-vuotiaat

Kaikki yhteensä

Alle 30-vuotiaat

30–39-vuotiaat

40–64-vuotiaat

48

32

43

53

95

61

83

610

42

26

36

47

42

11

51

42

53

50

37

5816

10

11

11

148

2

6

%100 20 30 40 50 60

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan:akavalaiset palkansaajat

Kiire ja työpaine

Väkivalta tai sen uhka

Häirintä tai kiusaaminen

Miehet yhteensä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

Asiantuntijat

Muut

Naiset yhteensä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

Asiantuntijat

Muut

42

52

42

22

21

4

32

3

37

4213

41

38

8

77

125

1610

218

210

5314

63

50

60

45

32

%100 20 30 40 50 60 70

Akavaaka — kevät 2015 3332 Akavaaka — kevät 2015

Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaanaAkavan kesällä 2014 teettämässä mielipidekyselyssä kysyttiin, minkä ikäisenä akavalaiset uskovat jäävänsä eläkkeelle kokoaikaisesti. Akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana. Kolmannes arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana ja 42 prosenttia 64–65-vuotiaana. Miesten arvio omasta eläkeiästään oli keskimäärin muutaman kuukauden korkeampi kuin naisten. Nuo-ret arvioivat eläkeikänsä korkeammaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. Alle 35-vuotiaista akavalaisista yli puolet arvioi siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä 14 prosenttia arvioi eläköityvänsä yli 65-vuotiaana.

Akavalaisissa johtajissa ja opetusalan asiantuntijoissa oli am-mattiryhmistä eniten niitä, jotka arvioivat siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Eläkeikänsä arvioivat korkeimmaksi yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat. He arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 66,1 vuoden iässä.

Työvoimatutkimuksen aineisto osoittaa, että työssä koettu kiire, väkivalta ja kiusaaminen ovat yhteydessä sairastumisiin. Niille akava-laisille, jotka kokivat työssään kiirettä, väkivaltaa tai kiusaamista, tuli tyypillisesti vuosittain enemmän sairauspäiviä kuin niille, jotka eivät koe mitään mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista. Työssään kiirettä ja työpaineita kokeneille kertyi vuoden aikana keskimäärin9,8 sairauspäivää. Väkivallalle tai sen uhalle altistuneille kertyi kes-kimäärin 11 sairauspäivää ja häirintää tai kiusaamista kokeneille kes-kimäärin 16,3 sairauspäivää vuoden aikana. Niille akavalaisille, jotka eivät kokeneet työssään mitään edellä mainituista henkisen hyvin-voinnin haitoista, kertyi vuoden aikana keskimäärin 6,4 sairauspäivää.

Yllä olevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuk-sen yhteydessä tehtyyn lisätutkimukseen, joka perustuu Euroopan komission asetuksiin. Lisätutkimusten aiheet vaihtuvat vuosittain ja niiden tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2013 lisätutki-muksen aiheina olivat työtapaturmat ja työperäiset sairaudet.

KaikkiNe, joilla ei

työhyvinvointa haittaavia henkisiä haittoja*

Ne, joilla kiirettäja työpainetta

Ne, joilla väkivaltaatai sen uhkaa

Ne, joilla häirintäätai kiusaamista

Sairauspäivät vuodessa Osuus, % Sairauspäivät

vuodessa Osuus, % Sairauspäivät vuodessa Osuus, % Sairauspäivät

vuodessa Osuus, % Sairauspäivät vuodessa

Kaikki 6.8 50 4.2 48 9.8 9 11.0 5 16.3

Miehet 4.0 57 2.5 42 6.2 4 … 2 12.7

Naiset 9.4 42 6.4 53 12.6 14 13.9 8 17.0

Kokoaikatyössä olevat palkansaajatTyövoimatutkimuksessa kysytty sairauspäivät viikossa, tässä yhteydessä korotettu vuositasolle. *) Tässä tarkoitetaan annettuja kolmea haittaa: Kiire ja työpaine, väkivalta tai sen uhka, häirintä tai kiusaaminen... = havaintoja on liian vähän luotettavan tiedon esittämiseksiLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto

Akavalaisten sairauspoissaolot ja työhyvinvointi 2013

TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT

Kiirettä ja työpainetta kokeneille tuli 9,8 sairauspäivää vuodessa.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

KaikkiMiehetNaisetIkäryhmäAlle 35-vuotiaat35–50-vuotiaatYli 50-vuotiaatTyönantajaValtioKuntaYksityinenAmmattiryhmäJohtajatOpetusalan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatYhteiskunta- ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontietellisen alan asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijat

9 7

11

4 8

14

15 8 9

5 5 6

3 12

16 11

17 17

17

5 15

30

9 19 17

17 2

25 16

17 11 20

42 41

42

39 43

42

39 43 45

29 47

30 51

42 47

48

32 35

29

52 34

14

37 31 30

48 46

39 30 29 26

21

Arvioitueläkeikä,keskiarvo

VastaajienlukumääräAkavalaisten arvio omasta eläkeiästään 2014

Alle 63-vuotiaana 63-vuotiaana 64–65-vuotiaana Yli 65-vuotiaana

65.065.264.9

66.365.264.0

64.465.165.1

64.664.765.266.165.565.764.5

932495437

183471278

65301416

855050

15022732

2010 20 40 60 80 100

%

Akavaaka — kevät 2015 3534 Akavaaka — kevät 2015

Työurat pidentyvät kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä joustavuutta.

Akavalaisten arvioita omasta eläkeiästä on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin vuodesta 1997 alkaen. Vaikka tutkimusten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, ne viittaavat arvioidun eläkeiän nousuun. Akavan vuoden 1997 Työmarkkinatutkimuksessa akava-laiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä. Vuoden 2014 kyselyssä akavalaiset arvioivat eläköityvänsä keskimää-rin 65-vuotiaana.

Vuosilomien tai muiden vapaiden lisääminen kannustaisi akava-laisia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Neljännes mielipideky-selyn vastaajista ilmoitti jatkavansa työssä varmasti ja 43 prosenttia luultavasti, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Yli 50-vuotiaissa akavalaisissa oli nuorempia ikäryhmiä enemmän niitä, jotka jatkaisivat varmasti työssä ja toisaalta eniten myös niitä, jotka eivät varmasti jatkaisi työssä, vaikka saisivatkin lisää vuosilomaa tai muita vapaita.

Työurien pituuteen vaikutetaan kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä työn joustavuutta. Akavan vuoden 2013 eläkeasennekyse-lyssä kartoitetuista vaikuttimista akavalaiset kokivat työssä jaksami-sen kannalta tärkeimmiksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työ-hönsä, työaikojen joustavuuden lisäämisen ja varmuuden työpaikan säilymisestä. Useampi kuin joka toinen kyselyyn vastannut akava-lainen piti vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön erittäin tärkeänä. Puolet vastaajista piti joustavia työaikoja työssä jaksamisen kannalta erittäin tärkeänä.

TYÖOLOT JA TYÖURAT TYÖOLOT JA TYÖURAT

Lähteet: Akavan työmarkkinatutkimukset 1997–2004;Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto; Akavan TNS Gallupilla teettämät mielipidekyselyt 2010–2014

1997

2001

2004

2008

2010

2013

2014

Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 1997–2014

61.2

61.3

62.0

62.8

63.2

63.9

65.0

59 60 61 62 63 64 65vuotta

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

Kaikki

Miehet

Naiset

Ikäryhmä

Alle 35-vuotiaat

35-50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

932

437

495

183

471

278

Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen,jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa?

Vastaajienlukumäärä

Varmasti Luultavasti En osaa sanoa Luultavasti ei Varmasti ei

24 43 9 17 7

30 41 7 13 10

20 45 10 20 5

22 46 9 19 4

24 48 10 13 5

26 32 8

0 20 40 60 80 100

22 13%

Mitä akavalaiset pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeänä?

Erittäintärkeä

Melkotärkeä

En osaasanoa

Ei erityisentärkeä

Ei lainkaantärkeä

Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Joustavammat työajat

Varmuus työpaikan säilymisestä

Johtamis- ja esimiestyön parantaminen

Kiireen vähentäminen

Työympäristön parantaminen

Mahdollisuus osa-aikatyöhön

Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen

Työterveyshuollon kehittäminen

Mahdollisuus vuorottelu- tai sapattivapaaseen

Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen

Työmäärän vähentäminen

Koulutusmahdollisuuksien parantaminen

Palkan lisääminen

Työtehtävien muuttaminen

Lähde: Akavan eläkeasennekysely 2013

57 38 1

1

2

2

1

2

2

3

2

2

5

2

4

2

5

42

33

46

43

48

45

50

56

42

42

37

37

38

31

34

26

23

18

23

11

0 20 40 60 80 100

39

39

47

43

48

43

51

44

3

6 1

8 2

9 1

11 1

14

14

16

18

19

28

29

33

39

12 1

2

2

1

3

2

4

3

4

6%

3 – Palkat ja verotus

Akavaaka — kevät 2015 3938 Akavaaka — kevät 2015PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Palkat paranevat iän jakoulutuksen karttuessaKokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2013 keskimäärin 4 310 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa.

Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 29 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 460 euroa kuukaudessa, kun naisista 15 prosentilla ansioihin lisättiin 280 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sekto-rilla, jossa joka kolmas akavalainen sai lisäpalkkion. Julkisella sekto-rilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.

Akavalaisten miesten kokonaisansiot 4 820 euroaja naisten3 860 euroa kuukaudessa.

Akavalaiset keskimäärin, e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk

Sukupuoli

Miehet 4 820 3 680

Naiset 3 860 2 990

Työnantaja

Valtio 4 550 3 740

Kunta 3 910 3 010

Yksityinen 4 540 3 430

Kaikki 4 310 3 330

Kokonaisansiot 2013

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013

Joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisellä sektorilla. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.

Kaikki

Miehet

Naiset

Tulospalkkiota saavien osuus, %

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013

Tulospalkkiot 2013

240

400

470

160

10

300

460

500

170

10

170

280

390

140

10

Tulospalkkiot saajaakohden, e/kk

Kaikki Miehet Naiset

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

0 10 20 30 40 50

1822

15

2129

15

3237

24

66

6

810

8

Kokoaikaiset palkansaajatLähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013

Kaikki palkansaajat

Akavalaiset

Työnantaja

Yksityinen

Valtio

Kunta

Luontoisetuja saavien osuus, %

0 10 20 30 40 50 60 70

Kaikki

Miehet

Naiset

2831

2649

5742

6270

49

3935

41

777

Luontoisedut 2013

130

130

160

60

40

160

170

180

40

60

90

90

120

50

60

Kaikki Miehet

Luontoisedut saajaakohden, e/kk

Naiset

Akavaaka — kevät 2015 4140 Akavaaka — kevät 2015

Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keski-määrin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 760 euroa.

Nuorimmassa ikäryhmässä valtion keskimääräiset palkat olivat sata euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot häviävät. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keski-määräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisem-paa.

Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 330 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Mitä korkeampi koulutus-taso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.

PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista an-saitsi vuonna 2013 vähintään 3 830 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 590 euroa (desiili 10) ja joka kymme-nes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.

Akavalaiset

Kaikki palkansaajat

€ / kk

1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500

Kokonaisansioiden hajonnat 2013 (ilman tulospalkkioita)

Kokoaikaiset palkansaajat.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013

3 750 mediaanidesiili 10

2 590

desiili 102 080

desiili 904 860

desiili 906 340

2 850 mediaani

3 830 mediaani

2 930 mediaani

Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2013

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013

25–35 35–44 45–54Ikäryhmät

55–64

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

5 500

5 250

5 000

4 750

4 500

4 250

4 000

3 750

3 500

3 250

3 000

2 750

Kaikki

Valtio

Yksityinen

Kunta

Euroa/kk

Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.

Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 Henkilöiden määrätilastoissa (1 000)

Kaikki Miehet Naiset

Kaikki

Miehet

Naiset

Kaikki yhteensä

Perusaste

Keskiaste

Alin korkea-aste

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Tutkijakoulutusaste

€ / kk0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013

1 389

150

588

200

224

206

22

703

58

268

131

123

113

10

686

91

320

68

101

93

12

3 3303 680

2 990

2 7903 020

2 420

2 8403 140

2 490

3 400

3 050

3 5004 070

3 030

4 6305 200

4 170

5 5105 800

5 140

4 050

Akavaaka — kevät 2015 4342 Akavaaka — kevät 2015

Suomalaisten palkat parantuneet,ostovoimassa on vielä kurottavaa Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalk-kataso suhteessa EU15-maihin on parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin vuonna 2006, kun taas vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia matalammat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat vuonna 2006, ja vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat.

Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimää-räinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden brut-topalkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa.

Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa.

Korkea hintataso nakertaa suomalaisten ostovoimaa.

PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Vuodesta 2006 vuoteen 2013 kaikkien kokoaikaisten palkansaa-jien ansiot ovat nousseet noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeasti koulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen palkkara-kennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat24,8 prosenttia, korkeasti koulutettujen 19,7 prosenttia seitsemän vuoden aikana.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yrityk-set sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.

2006

2010

0 20 40 60 80 100 120

99

113

86

8699

7690

102

Kaikki

Erityisasiantuntijat

Ostovoimakorjatut palkat

Kaikki

Erityisasiantuntijat

EU-15-maiden palkkataso = 100

Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010

Kokoaikatyössä olevien tuntipalkatLähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 sekä Akavan oma laskelma

Bruttopalkat

Korkea-koulutetut ovat jääneet jälkeen ansio-kehityksessä.

Korkeasti koulutetut

Kaikki palkansaajat

126

124

122

120

118

116

114

112

110

108

106

104

102

1002006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2013

Kokonaisansioiden kehitys 2006–2013

Indeksi 2006 = 100126

124

122

120

118

116

114

112

110

108

106

104

102

100

Akavaaka — kevät 2015 4544 Akavaaka — kevät 2015

Työttömyysturvan heikennyksetkohdistuvat akavalaisiin työttömiinTyöttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidon-naiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä.

Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.

Vuonna 2015 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 370 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia brutto-palkasta eli noin 2 000 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha60 prosenttia eli noin 2 600 euroa kuukaudessa.

Lähde: Akavan laskelma

PALKAT JA VEROTUS

Maan hallitus on antanut syyskuussa 2014 eduskunnalle esityk-sen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että ansiopäivärahan ja korotetun ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan 1.1.2015 alkaen. Muutokset vaikuttavat siten, että taitekoh-ta laskee ja korotetun ansiopäivärahan korvausasteet pienenevät. Nämä työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat pääsääntöisesti akavalaisiin työttömiin. Niiden, joiden ansiot ennen työttömyyttä ovat 4000–5000 euroa kuukaudessa, päiväraha pienenee 82 euroa kuukaudessa verrattuna nykyiseen laskentasääntöön.

Korotettua päivärahaa maksetaan työllistymistä edistävän palve-lun ajalta 200 päivää sekä pitkän työhistorian perusteella90 päivää. Edellä mainituilla tulotasoilla menetykset ovat 289–313 euroa kuukaudessa.

Muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joi-den työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäi-väraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen.

Työttömyyttä edeltävä palkka, euroa/kk

Nykyinentilanne

Ehdotuksenmukainen

Vaikutus,euroa/kk

Päiväraha 2015, euroa/kk*

2 000 1 249 1 249 -

3 000 1 680 1 680 -

4 000 2 014 1 932 -82

5 000 2 205 2 123 -82

Korotettu päiväraha 2015, euroa/kk**

2 000 1 491 1 400 -91

3 000 2 113 1 950 -163

4 000 2 629 2 340 -289

5 000 2 988 2 675 -313

*) Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahan taitekohta laskee 3 443 eurosta 3 115 euroon.**) Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan pitkän työhistorian (20 vuotta) perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 15.9.2014

Esimerkkejä työttömyysturvalain muutoksen vaikutuksesta 2015

Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja.

PALKAT JA VEROTUS

Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kk

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

0

3 500

3 250

3 000

2 750

2 500

2 250

2 000

1 750

1 500

1 250

1 000

750

500

250

07 0006 5006 0005 5005 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0005000

Keskivertoakavalainen

Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

Sairauspäiväraha 2015Ansiopäiväraha 2015Ansiopäiväraha 2014

Akavaaka — kevät 2015 4746 Akavaaka — kevät 2015

Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattivat progressiotaSuomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2014 verotuksen mukaan jo 2 125 euron palkkata-solla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia. Rajaveroaste on50 prosenttia 3 475 euron kuukausipalkalla ja 58 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 225 euroa.

Suurten palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisäämällä tulo-veroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tulo-veroasteikossa rajaa alennettiin 90 000 euroon. Tämä niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan noin 59 prosenttiin. Vuonna 2015 asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla tulorajoja noin puolitoista prosenttia. Muutos laskee hiukan alimpien tuloluokkien veroasteita.

Vuonna 2015 toteutetaan verosta tehtävä lapsivähennys pehmen-tämään lapsilisäleikkauksia. Vähennys on enimmillään 50 euroa lasta kohti, yksinhuoltajille määrä on kaksinkertainen. Vähennys pienenee niin sanottujen puhtaiden ansiotulojen ylittäessä 36 000 vuodessa. Kahden huoltajan ja yhden lapsen tapauksessa vähennystä ei saa, jos oma palkka on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Arviolta46 prosenttia akavalaisista on sellaisia, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Heistä 40 prosenttia jää kokonaan lapsivähennyksen ulkopuo-lelle. Koko väestöstä 19 prosentilla lapsivähennykseen oikeuttavalla tulot ylittävät suunnitellun tulorajan.

Vuoden 2014 verotuksen mukaan2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia.

Akavalaiset maksavat kolmanneksenveroista ja maksuista Tilastokeskuksen vuoden 2013 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 30 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten ansioista kertyi 45 prosenttia valtion ansiotuloverosta.

Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 54 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnal-lisverosta vuonna 2013. Vastaavasti 43 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia yhteenlasketuista veroista.

Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotulo-verosta.

PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)

Palkkasumma (69,3 mrd. e)

Verot ja maksut (21,5 mrd. e)

Verolajeittain

Valtion ansiotulovero (4,04 mrd. e)

Kunnallisvero (10,9 mrd. e)

Työntekijöiden eläke- jatyöttömyysvakuutusmaksu(4,1 mrd. e)

%0 20 40 60 80 100

Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 804 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksutLähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013

Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2013

Akavalaiset Muut palkansaajat

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat

Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton

Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2014 ja 2015

4 000 5 000 6 000 7 000 8 000

Rajavero 2014Rajavero 2015

Tulovero 2015Tulovero 2014

Raja- ja tuloveroaste, %

1 0000 2 000 3 000 9 000 10 000 11 000

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Rajavero

Tulovero

Verojen osuus tulojenlisäyksestä

Verojen osuus tuloista

77

70

67

55

30

33

45

31

30 70

69

23

Akavaaka — kevät 2015 4948 Akavaaka — kevät 2015

Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraaLänsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiris-tyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkai-sella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.

Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaaji-en vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyös-sä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään30 600 ja puolet vähintään 49 700 (mediaani) euroa vuodessa.Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 107 600 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin34 prosenttia ja muualla Euroopassa 31 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopas-sa.

Oheisessa kuviossa on esitetty 5 070 euroa kuukaudessa ansait-sevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2014. Suomessa palkansaaja maksoi 5 070 euron kuukausiansioistaan veroja ja mak-suja 37,7 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 31,7 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia.

Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 16,7 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,7 prosenttia.

Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.

PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Yhden hengen talous, vuositulo 63 400 euroaLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2014

Belgia

Italia

Saksa

Itävalta

Suomi

Tanska

Alankomaat

Ranska

Espanja

Ruotsi

USA

Norja

Britannia

Japani

Australia

Viro

Sveitsi%

50454035302520151050

Palkansaajien tuloveroaste 5 070 e/kk ansaitsevilla 2014

*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukanaYhden hengen talousLähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2014; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2014

Vuosiansio 2014, euroa

SuomiMuut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

14

50

48

46

44

42

40

38

36

34

32

30

28

26

24

22

20

18

16

1420 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000 130 000

% %

5

Akavalaisten jakauma:

Kaikkien palkansaajien jakauma:

5

23.5

24.5

29.7

31.3 34.6

37.7

47.4

42.3

25

25

50

50

75

75 95

95

%

46.7

43.1

42.6

39.3

37.7

37.7

37.3

34.7

32.7

31.7

28.8

27.9

27.8

25.4

24.7

22.0

16.7

Akavaaka — kevät 2015 5150 Akavaaka — kevät 2015

Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksiAkava teetti TNS Gallupilla mielipidekyselyn kesällä 2014. Kyselyssä tiedusteltiin akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten mielipiteitä siitä, kuinka julkista taloutta tulisi tasapainottaa.

Vastaajille annettiin kuusi vaihtoehtoa, joista tuli valita huonoin ja sopivin keino julkisen talouden parantamiseksi. Vaihtoehdot koskivat julkisten palveluiden tasoa, laatua, laajuutta, maksuja, eläkkeen suuruut-ta, eläkeikää sekä veroja. Valittavana oli vain yksi vaihtoehto.

Akavalaisten mielestä annetuista vaihtoehdoista julkisten palveluiden tason ja laadun heikennykset (35 prosenttia) ja verojen korotukset(35 prosenttia) olivat yhtä huonoja vaihtoehtoja. Huonona vaihtoehtona pidettiin myös eläkkeen tason pienentämistä (16 prosenttia), eikä niin-kään alimman eläkeikärajan korottamista (7 prosenttia).

Sopivinta keinoa valittaessa vastaukset jakautuivat tasaisemmin.Joka kolmas akavalainen oli sitä mieltä, että julkisten palveluiden laajuudesta voisi tinkiä, joka neljäs kannattaisi julkispalveluista pe-rittävien omavastuumaksujen korottamista ja joka neljäs olisi valmis korottamaan alinta eläkeikää parilla vuodella. Akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten vastaukset poikkeavat eniten alimman eläkeikärajan noston suhteen.

Erilaisten verojen korotukset eivät ole akavalaisten mielestä paras keino kohentaa julkista taloutta, vaan päinvastoin. Silti kysyimme, mitä veroja akavalaiset olisivat valmiita korottamaan ainakin jonkin verran.

Akavalaiset tinkisivät tarvittaessa julkisten palvelujen laajuudesta,ei laadusta.

Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto annetuista10 verosta. Vastaaja sai olla myös sitä mieltä, että mitään veroa ei tulisi korottaa tai olla ottamatta kantaa. Samaa kysyttiin muilta työ-voimaan kuuluvilta kuin akavalaisilta.

Akavalaisten vastuunkanto näkyy siinä, että heidän ”pylväänsä” ovat pidempiä kaikkien annettujen verovaihtoehtojen kohdalla. Muis-ta kuin akavalaisista joka viides ilmoitti, että ei ole valmis minkään veron korotuksiin, akavalaisista seitsemän prosenttia.

Haittaverot, kuten alkoholi-, tupakka ja makeisverot, saivat eniten mainintoja. Kolme neljästä (77 prosenttia) akavalaisista ja yli puolet (54 prosenttia) muista kuin akavalaisista valitsivat haittaverojen koro-tukset. Akavalaiset valitsivat seuraavaksi korotusvaihtoehdoksi pää-omatuloverot (54 prosenttia) ja kolmanneksi verot polttoaineiden, sähkön tai muun energian kulutuksesta (19 prosenttia). Vastauksista voi päätellä, että on helppoa valita korotettavaksi sellaisia veroja, joita ei tälläkään hetkellä joudu maksamaan tai joiden maksamiseen voi vaikuttaa omalla kulutuskäyttäytymisellään. Vähiten kannatettiin korotuksia arvonlisäveroon (akavalaiset 7 prosenttia, muut 4 prosent-tia), kunnallisveroon (akavalaiset 9 prosenttia, muut 7 prosenttia) ja valtion ansiotuloveroon (akavalaiset 15 prosenttia, muut 12 prosent-tia).

Alle 35-vuotiaat akavalaiset ovat valmiimpia kaikkiin veronkorotuk-siin kuin vanhemmat ikäluokat. Poikkeuksena on arvonlisävero, jota vain kaksi prosenttia nuorista akavalaisista antaisi korottaa.

PALKAT JA VEROTUS PALKAT JA VEROTUS

Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

Mitä veroja oltaisiin valmiita korottamaan ainakin jonkin verran julkisen talouden tasapainottamiseksi?

%

Akavalaiset (n=932)

Muut kuin akavalaiset (n=821)

Haittaverot (esim. alkoholi, tupakka, makeiset)

Pääomatulovero

Polttoaineiden, sähkön yms. energiaveroja

Yritysverot

Lahja- ja perintöverot

Kiinteistövero

Valtion ansiotulovero

Kunnallisvero

Arvonlisävero

Jokin muu vero

En ole valmis korottamaan mitään veroja

En osaa sanoa

7754

5441

19

19

0 10 20 30 40 50 60 70 80

1818

1815

1512

16

9

9

97

7

7

4

4

12

3

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

Akavalaiset (n=932)

Muut kuin akavalaiset (n=821)

Akavalaiset (n=932)

Muut kuin akavalaiset (n=821)

Eräitä vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi

%50 40 30 20 10 0

3527

3533

1616

7

47

01

1313

2518

3333

2528

12

4

8

34

0 10 20 30 40 50%

Vastaajan mielestä huonoin Vastaajan mielestä sopivin

Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään

Maksaisin huomattavastienemmän erilaisia veroja

Lakisääteinen eläkkeenipienenisi

Alinta eläkeikärajaa (63)korotetaan 2 vuodella

Julkisten palveluiden laajuudesta tingitään

Julkisten palveluiden käyttämisestäperitään korkeampia omavastuumaksuja

4 – Koulutus

Akavaaka — kevät 2015 5554 Akavaaka — kevät 2015KOULUTUS

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto

%%Tutkijakoulutusaste

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

Alin korkea-aste

Keskiaste

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

01975 1985 1995 2000 2005 2013

25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2013

Neljännes aikuisväestöstäon korkeakoulutettujaSuomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2013 joka neljäs oli korkeakoulutettu. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, edelleen vajaalla viidenneksellä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

KOULUTUS

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 yliopis-toissa oli uusia opiskelijoita 27 000. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 500 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 7 000 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 700 opiskelijaa.

Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa uusia opiskelijoita oli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Syksyllä 2014 uusia opiskelijoita oli 38 600. Kolme neljästä uudesta opiskelijasta oli ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa, 17 prosenttia aikuiskoulutuksessa ja 9 prosenttia aloit-ti opinnot suorittaakseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009–2014

Yliopistot

10

20

30

40

2009 2010 2011 2012 2013 2014

1 000 henkilöä

10

20

30

40

2009 2010 2011 2012 2013 2014

Ammattikorkeakoulut

¹Uusien opiskelijoiden laskentatapa muuttui vuonna 2012. Luvut ennen ja jälkeen vuoden 2012 eivät ole vertailukelpoisia.Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot

1 000 henkilöä

Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut

Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulu-tutkintoa.

12

13

1617

11

5

9

30

50

40

29

4244

1724

6

0.3 0.7 0.9 1.1

20.223.8

20.2

29.1

20.3

28.5 26.029.4

¹

26.330.3

27.031.2

38.2

21.0

39.5

21.9

38.8

22.9

38.3

23.9

37.5

24.8

38.6

25.0

0.2

4

7

20

66

3 4

15

5

38

34

0.6

6 8 912

Akavaaka — kevät 2015 5756 Akavaaka — kevät 2015KOULUTUS

Uudetopiskelijat

Osuus, %Suoritetut tutkinnot

Osuus, %

Yliopistot/koulutusaste

Alempi korkeakoulututkinto 17 538 65.0 13 640 43.8

Ylempi korkeakoulututkinto 7 033 26.1 14 920 47.9

Lääkärien erikoistumiskoulutus 668 2.5 580 1.9

Lisensiaatintutkinto 108 0.4 155 0.5

Tohtorintutkinto 1 651 6.1 1 869 6.0

Yliopistot yhteensä 26 998 100 31 164 100

Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi

Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus 28 548 74.0 18 685 74.7

Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus 6 564 17.0 4 202 16.8

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 462 9.0 2 115 8.5

Ammattikorkeakoulut yhteensä 38 574 100 25 002 100

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä 65 572 56 166

Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Yliopistoissa suoritettiin 14 900 ylempää korkeakoulututkintoa ja 13 600 alempaa korkeakoulututkintoa vuonna 2014. Tohtoreita val-mistui 1 900. Kaikkiaan vuonna 2014 yliopistoissa suoritettiin yhteen-sä 31 200 tutkintoa, 800 tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna.

Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2014 suoritettiin 25 000 tutkintoa, missä on lisäystä noin 200 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylempien ammatti-korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Vuonna 2014 suoritettiin 2 100 ylempää ammattikorkeakoulututkin-toa.

KOULUTUS

Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon5,5 vuodessatai nopeammin.

Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittainPuolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 Koulutustilaston mukaan 61 prosent-tia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, joissa 29 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.

Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritet-tiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 66 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkin-non suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 44 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opis-kelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.

Vuonna 2014 valmistui1 900 uutta tohtoria.

Ylempi korkeakoulututkinto

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Koulutusalat yhteensä

Humanistinen ja kasvatusala

Kulttuuriala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Luonnontieteiden ala

Alempi tai ylempikorkeakoulututkinto

20100 4030 60 7050

Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013

%

5122

6124

6026

5929

5616

5425

4118

3515

3312

Akavaaka — kevät 2015 5958 Akavaaka — kevät 2015KOULUTUS

Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuon-na 2013. Heitä oli yhteensä 299 600. Lähes 60 prosenttia korkea-kouluopiskelijoista kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet olivat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta kaikilla koulutustasoilla paitsi yliopistokoulutuksessa jossa ei tapahtu-nut muutosta.

KOULUTUS

Koulutusalat yhteensä

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Humanistinen ja kasvatusala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Kulttuuriala

Luonnontieteiden ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala%

20100 4030 6050 8070

Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2013

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 576 600)

Lukiokoulutus (45 200)

Ammatillinen koulutus (225 500)

Ammattikorkeakoulutus (138 800)

Yliopistokoulutus (167 200)

20100 4030 6050%

Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseenKolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnan-tajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallis-tuvat miehiä useammin koulutukseen ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.

Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasek-torilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.

Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta

Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta

Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta

Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta

Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen

Muuta koulutusta

En osaa sanoa

8

79

4

3

2

2

3%

200 40 60 80 100

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana

Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013

*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014

Koulutuspäivienlukumäärä,keskiarvo*

Kaikki

MiehetNaisetIkäryhmäAlle 35 35–50Yli 50AmmattiJohtajatYhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijatTekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijatLiike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijatOpetusalan asiantuntijatSosiaalialan asiantuntijatTerveydenhuollon alan asiantuntijatTyönantajaValtioKuntaYksityinen

0

Ei osallistunut Alle kolme päivää Vähintään kolme päivää

%20

7768

5853

41

45

48

4751

3924

2118

21

7

2522

26

2012

44

66

3917

212531

1343

11

13

1624

34

47

31

3428

38

5242

4821

212127

37

32

40 60 80 100

4.8

4.74.9

5.34.84.6

4.75.44.74.64.04.87.0

5.15.24.3

44

66

52

48

47

40

31

29

26

52

27

50

56

58

5 – Perustiedot akavalaisista

Akavaaka — kevät 2015 6362 Akavaaka — kevät 2015PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 589 000 jäsentä vuoden 2015 alussa. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuu-luvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4 000. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 111 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonais-jäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias, työvoimaan kuuluvista joka kymmenes.

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Opiskelijajäsenet 101 400 102 000 105 600 109 800 109 600 111 300

Alle 30-vuotias työvoima 38 600 40 400 36 700 33 600 39 700 38 600

”Nuoret” yhteensä 140 000 142 300 142 200 143 400 149 300 149 800

”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % 26% 26% 25% 25% 26% 25%

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2015

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset

Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015

600

500

400

300

200

100

375 391 409 424 436 448 461486 498

537 547 553 566 580 585

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20122010 20132011 2014 20150

1 000 jäsentä

Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 58 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 32 prosenttia kunnissa ja 6 prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,4 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 370 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi myös sukupuolen mu-kaan Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015 -taulukosta sivulla 66.

SAK (1 008 040) STTK (549 476)STTK + TVK Akava (588 865)

Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015

Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet.Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

Henkilöiden määrä palkansaajakeskus-järjestöissä (1 000)

200 40 60 80 100%

1970

1980

1990

2000

2010

2015

18

70

64

57

51

47

47 26

28

31

10

5

1429

26

26

25

27

931

1 624

1 879

2 092

2 204

2 146

589

Akavaaka — kevät 2015 6564 Akavaaka — kevät 2015

EiKyllä Ei osaa sanoa

Suosittelisiko akavalaisen liiton jäsen ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely vuonna 2014

Vastaajienlukumäärä

%

Kaikki

Naiset

Miehet

Ikäryhmä

Alle 35-vuotiaat

35–50-vuotiaat

Yli 50-vuotiaat

0 20 40 60 80 100

927

493

434

183

471

274

15

14

15

15

14

15 9

10

15

12

10

1174

75

74

70

75

75

Kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan ammattiliittonsa jäsenyyttä.

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavalaiset ovat tyytyväisiäjäsenyyteensä ammattiliitossaAkava kartoitti kesällä 2014 mielipiteitä muun muassa järjestäytymi-seen liittyvistä asioista. Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa, sillä kolme neljästä akavalaisesta on valmis suositte-lemaan oman ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille. Vanhemmat jäsenet suhtautuvat omaan ammattiliittoonsa hiukan nuoria myönteisemmin.

Kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatil-linen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä, käy ilmi TNS Gallupilla teetetystä Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksestä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.

Agronomiliitto 5 937

Akavan Erityisalat 28 476

Akavan Yleinen Ryhmä AYR 770

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl 1 905

Driftingenjörsförbundet i Finland 3 238

Esimiehet ja Asiantuntijat YTY 10 193

Insinööriliitto IL 70 838

Kirkon Akateemiset AKI 5 817

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 1 169

KTK Tekniikan Asiantuntijat 9 053

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL 7 940

Metsänhoitajaliitto 2 599

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 26 899

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 121 033

Professoriliitto 2 437

Päällystöliitto 4 050

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 23 622

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 2 341

Suomen Ekonomit 51 465

Suomen Eläinlääkäriliitto 2 596

Suomen Farmasialiitto 7 794

Suomen Hammaslääkäriliitto 7 049

Suomen Lakimiesliitto 16 138

Suomen Lääkäriliitto 24 993

Suomen Psykologiliitto 6 817

Suomen Puheterapeuttiliitto 1 505

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 7 414

Suomen Työterveyshoitajaliitto 1 792

Tekniikan akateemiset TEK 72 353

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat 1 209

Tieteentekijöiden liitto 6 891

Tradenomiliitto TRAL 29 549

Upseeriliitto 6 106

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut 12 157

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL 4 720

Yhteensä 588 865

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

66 Akavaaka — kevät 2015

Päätoimi Kaikki (100 %) Miehet (48 %) Naiset (52 %)

Kokoaikatyö 86 % 88 % 84 %

Osa-aikatyö 6 % 3 % 9 %

Yrittäjä 4 % 4 % 3 %

Työtön 5 % 5 % 4 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet 15 % 19 % 11 %

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 % 44 % 31 %

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat 25 % 16 % 33 %

Asiantuntijat 18 % 16 % 19 %

Muut tehtävät 5 % 5 % 6 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Ikäjakauma

Alle 30-vuotiaat 9 % 9 % 9 %

30–39-vuotiaat 27 % 29 % 28 %

40–49-vuotiaat 27 % 28 % 27 %

50–59-vuotiaat 26 % 25 % 26 %

Yli 59-vuotiaat 11 % 8 % 9 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

Keski-ikä 43 vuotta 43 vuotta 43 vuotta

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto 84 % 82 % 87 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat 33 % 32 % 33 %

Alle 18-v. lapsen vanhempia 46 % 48 % 44 %

Määräaikainen palvelussuhde* 11 % 8 % 14 %

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* 9.3 9.4 9.3

Kokonaisansiot 2013 (sis. tulospalkkiot), €/kk* 4 370 4 880 3 920

Tulospalkkioiden saajien osuus* 21 % 29 % 15 %

Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk* 400 460 280

Luontoisetujen saajien osuus* 49 % 57 % 42 %

Luontoisedut saajaa kohden, €/kk* 130 170 90

Kokonaistyöaika, tuntia/viikko* 40.4 41.1 39.6

Ylitöitä tehneiden osuus* 24 % 23 % 24 %

Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä*

10 % 13 % 7 %

Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset

*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluviaLähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014 ja palkkarakenneaineisto 2013; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja

Akavan jäsenjärjestötAkavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013Akavan TNS-Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010Tilastokeskuksen PalkkarakennetilastoTilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2014Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisätutkimusaineisto 2013Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013Tilastokeskuksen KoulutustilastotTNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastotValtiovarainministeriöVerohallituksen Verotilasto 2013Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2014

www.akava.fi/akavaaka