Liiallinen huoli Kiinasta

PUHTAAMPI ITÄMERI

VEROT JA SIJOITUKSETPerintö- ja lahjaveroa on nostettu viime vuosina useasti

Tavoitteenamme

N O: 1 2 0 1 5

T A L O U S - R A H O I T U S - R E P O R T A A S I - H A A S T AT T E L U J A / W W W. A L A N D S B A N K E N . F I

Botnia Marin Menestyksen tiellä

2 Ålandsbanken | Sisältö

SISÄLTÖ N0.1PAREMPI TYÖ JA PUHTAAMPI YMPÄRISTÖ

Ålandsbanking-lehteä julkaisee: Ålandsbanken, Bulevardi 3, 00120 Helsinki Puhelin Helsinki 0204 293 600, Puhelin Tamper 0204 293 200, Puhelin Vaasa 0204 293 300, Puhelin Turku 0204 293 100, Puhelin Parainen 0204 293 150 S-posti alandsbanking@alandsbanken.fi Vastaava julkaisija Anne-Maria Salonius Päätoimittaja Svein Erik Sogn Layout Jörgen Melin ja Erik Larsson Kuva IBL, iStockphoto, Håkan Flank, Kristian Pohl, Viktor Fremling ja Tiina Tahvanainen Painotalo NogaGruppen/Reusner painettu ympäristöä säästävälle paperille

20 MENESTYKSEN TIELLÄ28 KALOJA KUIVALLA MAALLA

10 PANKKI VÄLITTÄÄ ITÄMERESTÄKun elää lähellä merta, on luonnollista, että haluaa suojella sitä. Näin sanoo Anne-Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja.

7 LIIALLINEN HUOLI KIINASTA 16 VARAINHOITO

Kannen kuva: Viktor Fremling

4 HENKILÖKUVA Haluamme luoda asiakkaillemme arvoa

tarjoamalla suuren pankin palvelutarjonnan pienemmän pankin huolenpidolla.

16 PÄÄOMAN SÄILYTTÄMINEN Kiinan pörssihuolien ei odoteta vaikuttavan

eurooppalaisiin yrityksiin kovin voimak-kaasti. Sijoitusilmapiiri ei kuitenkaan ole pa-ras mahdollinen.

20 MENESTYKSEN TIELLÄ Luotettava käsityö kannattaa.

24 VEROUUTISET Perintö- ja lahjaveroa on nostettu viime

vuosina useasti.

26 KALOJA KUIVALLA MAALLA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI.

Se on iso, korkean luokan teknologiaa täyn-nä ja jännittävä. Fifax-kalaviljelmä alkaa toi-mittaa maissa kasvatettua kirjolohta.

4 KIM WIKSTRÖM

Pääkirjoitus | Ålandsbanken

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA ÅLANDSBANKING LEHTEMME PARIIN

Minulla on ilo esitellä sinulle uusi lehtemme Ålandsbanking. Käsittelemme lehdes-sämme ajankohtaisia teemoja; yhtenä tärkeänä osana on markkinakatsauk-semme, jonka tulet jatkossa saamaan

myös sähköisenä versiona kahden viikon välein. Sivulla 18 avaamme markkinakatsausta ja kerromme tarkem-min, mihin Ålandsbankenin varainhoito perustaa näke-myksensä. Taustalla on laadukkaat prosessit ja osaavat asiantuntijat, joista osaan tutustut tässä lehdessä.

Varainhoidossa asiakkaamme suosivat täyden valtakir-jan varainhoitoa; jossa asiantuntijamme tekevät sijoituksiin tarvittavat muutokset asiakkaan tavoitteiden ja riskitason mukaan. Taloudellinen tilanne ympärillämme on haastava ja pörssi on alkusyksyn kuluessa heilunut voimakkaasti pitkän nousun jälkeen. Täyden valtakirjan varinanhoidol-la varmistat, että asiantuntijamme tekevät sijoituksiisi tarvittavat muutokset markkinoiden muuttuessa ilman että sinun tarvitsee huolehtia. Epävarmuus ympäröivässä maailmassa tulee todennäköisimmin jatkumaan ja onkin hyvä aika tavata oma asiantuntija Ålandsbankenissa ja käydä läpi oma taloudellinen kokonaisuus. Ovatko säästöt ja sijoituksesi optimoitu tavoitteisiisi, riskitasoosi ja taloudelliseen tilanteeseesi ja ovatko pankkiasiat muuten kunnossa? Samalla voit myös kartoittaa vakuutuksien tarjoamat vaihtoehdot sekä mahdolliset tarpeet tarjoa-miimme juridisiin palveluihin.

Olemme Ålandsbankenissa panostaneet jo pitkään ympäristön suojeluun ja kestävä kehitys on meille tärkeitä toiminnassamme. Ympäristö huomioiden Ålandsban-king-lehti tulee myös pääsääntöisesti olemaan digitaa-lisessa muodossa. Jo 18 vuoden ajan olemme tukeneet ympäristönsuojelua yhteensä 1.200.000 eurolla. Kevään ja kesän aikana olemme aloittaneet Itämeriprojektin josta voit lukea enemmän sivulla 10. Haastamme projektis-sa myös muita yrityksiä mukaan Itämeren suojeluun. Itämeriprojekti on tärkeä osa meidän toimintaamme ja pitkäaikainen ja kunnianhimoinen ponnistus. Ålandsban-ken haluaa tehdä parhaansa Itämeren pelastamiseksi. Haluamme olla esikuvana muille toimijoille ympäri Itä-merta ja muistuttaa ihmisiä, että kukin voi kantaa korten-sa kekoon tilanteen parantamiseksi. Yksi hyvä esimerkki vastuullisesta yritystoiminnasta on Ahvenanmaalainen Oy FiFax Ab, johon voit tutustua sivulla 26.

Kuljemme omaa tietämme

Ålandsbankenin tulos on kehittynyt suotuisasti ja olemme saaneet paljon uusia asiakkaita kaikilla toimialueillamme. Meiltä odotetaan palveluiden korkeaa laatua, joustavuut-ta, henkilökohtaisia ratkaisuja ja hyvää palvelua. Näihin haasteisiin haluamme vastata ja myös kehittää toimin-taamme koko ajan entistä paremmaksi. Haluamme, että asiakkaamme saavat niin ainutlaatuista palvelua, että haluavat suositella meitä myös ystävilleen.

Antoisaa ja virkistävää syksyä!

Anne-Maria Salonius, johtaja Ålandsbanken Suomi

”Me Ålandsbankenilla olemme jo pitkään

panostaneet ympäristönsuojeluun ja toimintamme kestävyys

on meille tärkeää.”

Kim Wikström

” Kun tekee töitä vaativien rahoitusratkaisujen parissa, on työntekijän kokemus sekä asiakkaalle että pankille eduksi.”

4

Kim Wikström työskentelee rahoitusjohtajana ja tiimiesimiehe-nä Private Bankingissa Yrjönkadulla Helsingissä. Ålandsban-kenilla hän aloitti jo vuonna 1988. Kim on valmistunut merko-nomiksi Haminan Kauppaoppilaitoksesta ja on töiden ohella muun muassa opiskellut markkinointia.

Kim on naimisissa ja hänellä on kolme lasta: tyttö ja kaksos- pojat. Perhe asuu Espoossa.Teksti: Jenny Ruda Kuva: Viktor Fremling

K oko työura pankkialallaEnnen kuin Kim tuli Ålandsban-keniin, hän työskenteli SCAB Rahoitus Oy:llä kortti- ja myynti- yksikössä vuodet 1985-1988.

Aikaisempi kollega yrityksestä rekrytoi Kimin Ålandsbankeniin vuonna 1988 josta lähtien hän on työskennellyt täällä. Voi sanoa, että olen ollut koko elämäni pankkialalla, toteaa Kim.

Uran Ålandsbankenilla Kim aloitti Unit-ed Leasing Oy:llä, joka oli Ålandsbankenin tytäryhtiö. Siellä teimme töitä esimerkiksi autojen ja tietokoneiden leasingtoiminnan parissa, kertoo Kim. United Leasing fuu-sioitui pankin kanssa 1990-luvun alussa.

United Leasingin ja Ålandsbankenin fuusion jälkeen Kim vaihtoi työtehtäviä. Hän oli mukana aloittamassa Ålands-banken Asuntoluotto -konttoria. Vaikka olimme yksi pankin konttoreista, toimimme oman logon alla, kuten Kim asian ilmaisee. Ålandsbankenin Asuntoluotossa työsken-telimme nimenmukaisesti asuntorahoi-tuksen parissa, joka osoittautui todella onnistuneeksi investoinniksi pankille. Se oli stressaavaa, mutta hauskaa aikaa uralla. Ålandsbanken Asuntoluotto -konttori toimi muutamia vuosia, kunnes kehitys meni eteenpäin ja pankissa päätettiin, että kaikkien konttoreiden tulisi olla yhtenäisiä. Ålandsbanken Asuntoluotto yhdistettiin silloin Bulevardin konttoriin.

Hauskinta työssä on Kimin mukaan asiakkaiden tapaaminen ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden solmiminen. Lisäksi työskentely parhaiden mahdollisten kolle-goiden kanssa tuntuu kannustavalta. Kim aloittaa tavallisen työpäivänsä useimmiten osaston yhteisillä aamukahveilla. Tämä on se hetki päivästä, jolloin koko ryhmä ke-rääntyy keskustelemaan työasioista, mutta

että sijoitusratkaisuja ja sen lisäksi myös perinteisiä pankkipalveluja, kuten kortteja ja Internetkonttorin. Tärkein tavoitteem-me on antaa asiakkaillemme hyvää ja henkilökohtaista palvelua. Kuuntelemme ennen kuin puhumme, kysymme ennen kuin vastaamme ja etsimme vilpittömästi ratkaisuja, jotka sopivat juuri asiakkaan erityisiin tarpeisiin. Ålandsbankenin Private Banking -asiakkaana saat oman asiakas-neuvojan, joka yhdessä muun tiimin kans-sa auttaa sinua kaikissa pankkiasioissa ja hallinnollisissa tehtävissä – jotta arkesi olisi helpompaa.

Haluamme uskoa, että olemme onnistuneet melko hyvin palvelulupaukses-samme: monet nykyisistä asiakkaistamme ovat sanoneet arvostavansa tapaa, jolla hoidamme heidän asioitaan. Asiakkaiden luottamus ansaitaan päivittäisellä toimin-nallamme.

Mihin aiotte panostaa tänä syksynä?– Syksystä on tulossa jännittävä. Odo-tamme innolla uusia tuotteitamme, joissa voimme yhdistää sijoitukset ja lainat. Lisäksi meillä on syksyn aikana useita asiakastilaisuuksia. Päämäärämme on kasvaa yhdeksi Suomen suurimmista Private Banking -yksiköistä.

Mitä teet vapaa-ajalla?– Vietämme paljon aikaa perheen kanssa mökeillämme. Kesällä menemme Itä- Suomen mökille Virolahteen. Siellä istun oikeastaan enimmäkseen laiturilla, nauraa Kim. Haluan ottaa rennosti ja fokus on rentoutumisessa ja nauttimisessa. Pidän grillaamisesta, joten kesän aikana sitä tulee tehtyä paljon. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin ollut toisenlainen: olen rakentanut terassin mökin viereen. Pieni korjailu me-nee, mutta en halua tehdä kovin montaa projektia vapaalla ollessani.

Talvella, varsinkin joulun aikaan, hiih-tolomalla ja pääsiäisenä, olemme mökillä Levillä. Siellä ohjelmassa on hiihtoa ja erityi-sesti laskettelua, mutta olemme siellä myös syksyllä nauttiaksemme ruska-ajasta. Menemme pohjoiseen Levin mökillemme noin kymmenen kertaa vuodessa.

Yritän myös pitää huolta kunnostani ulkoillen joko juoksemalla tai kävelemällä. Usein minulta kysytään pelaanko golfia tai purjehdinko, mutta niitä en harrasta, se ei ole minun juttuni, nauraa Kim.

5Henkilökuva | Ålandsbanken

toki myös vitsailemme ja puhumme omis-ta asioistamme, kertoo Kim. Päivä jatkuu asiakastapaamisten, sisäisten kokousten sekä suunnittelutyön merkeissä.

Minkälaisia ovat Private Banking -asiakkaanne?– Erikoisosaamistamme Private Bankin-gissa ovat omaisuudenhoito sekä rahoitus, joissa meillä on vahva markkina-asema. Asiakkaamme ovat varakkaita yksityishen-kilöitä ja heidän yhtiöitään, jotka ovat kiin-nostuneita varainhoidosta, investoinneista ja sijoituslainoista. Tyypillisellä Ålandsban-ken Private Banking -asiakkaalla on salkku meillä ja hän on kiinnostunut sijoittamaan sekä investoimaan uusiin arvopapereihin. Haluamme luoda asiakkaillemme arvoa tarjoamalla suuren pankin palvelutarjon-nan pienemmän pankin huolenpidolla. Ålandsbanken Private Banking on asiakkai-densa keskuudessa tunnettu palvelustaan, joustavuudestaan ja taitavasta henkilökun-nastaan, sanoo Kim.

Kerro hieman lisää osastostasi – Private Banking Helsinki Rahoitus– Private Banking Rahoituksessa meitä on yhteensä 10 henkeä, joista suurin osa on työskennellyt pankissa jopa yli kymmenen vuotta. Kun tekee töitä vaativien rahoitus-ratkaisujen parissa, on työntekijän koke-mus sekä asiakkaalle että pankille eduksi. Private Banking Sijoituksissa työskentelee nykyään 28 ihmistä, joten koko Private Banking -yksikkömme Helsingissä koostuu noin 40 henkilöstä. Tarjoamme Private Banking -palveluita myös Tampereella, Vaasassa, Turussa ja Paraisilla.

Mitä palveluita tarjoatte?– Tarjoamme asiakkaillemme sekä laina-

Liiallinen pelko Kiinasta Pörssilaskut ovat Kiinassa olleet dramaattisia. Niiden ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan erityisen voimakkaasti kotitalouksien kulutukseen taikka maan elinkeinoelämään. Kiinan hallituksella ja keskuspankilla on sitä paitsi paljon huo-jentamisen varaa. Sen vuoksi Kiinan pörssilaskujen ei pitäisi olla jarruna poh-joismaisille yhtiöille. Ericssonilla, Autolivillä ja Hennes & Mauritzilla katsomme olevan parhaat mahdollisuudet lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä. Teksti: Stefan Olsson

6 Ålandsbanken | Kommentit – Muu maailma

7Kommentit – Muu maailma | Ålandsbanken

Myllerrys on loppukesästä ollut harvinaisen suurta globaaleilla osakemarkkinoilla,

pohjoismaiset pörssit mukaan lukien. Pääasiallisin huolenaihe sijoittajien keskuudessa on Kiina, jossa etenkin Shanghain ja Shenzhenin pörsseissä on koettu dramaattisen jyrkkiä pudotuksia. Lisäksi yuan devalvoitiin, missä itse asiassa oli kyse muutoksista mekanismeissa, joilla määritellään viitekurssi suhteessa dollariin. Tiedottaminen asiasta oli hieman puutteellista. Pörssilaskuilla pelä-tään olevan negatiivisia vaikutuk-sia, kuten kotitalouksien kulutuk-sen heikkeneminen ja paineen lisääntyminen Kiinan rahoitusjär-jestelmiä kohtaan.

Sukellusta noin 25 prosenttia Tarkasteltaessa lähemmin osake-markkinoiden merkitystä Kiinan taloudelle huomataan kuitenkin suhteen niiden välillä olevan heikompi useisiin muihin maihin verrattuna ja vaikutusten rajalli-semmat kuin mitä sijoittajapiirit näyttävät hinnoittelevan.

Manner-Kiinan, Shanghain ja Shenzhenin, pörssien arvo sukelsi elokuussa noin 25 prosenttia. Hongkongin pörssi Hang Seng, joka on tavallisesti vähemmän heilahteleva indeksi, kesti paineet

nen (katso kaavio 2). Tämä selittyy suurelta osin sillä, että ainoastaan kolme prosenttia Kiinan väestös-tä omistaa suoraan osakkeita ja että valtaosa heistä kuuluu maan rikkaimmistoon.

HyvinvointivaikutusYksityisten sijoittajien osak-keenomistus Kiinan pörssino-teeratuista yhtiöistä oli vuoden huippunoteerausten yhteydessä alle 30 prosenttia Kiinan brutto-kansantuotteesta. Sitä voidaan verrata tilanteeseen esimerkiksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Intiassa, joissa vastaava osuus on 130 prosentin tietämillä.

Niin kutsuttu ”hyvinvointivaikutus”, jonka mukaan kuluttaja kuluttaa enemmän rahaa tuntiessaan hyvinvointinsa nousevan, kuten tuntuvien pörssinousujen yhteydes-sä, ei myöskään näytä olevan täysin sovellettavissa kiinalaisiin kuluttajiin. Osakemarkkinoiden kehityksellä kun on merkitystä ainoastaan pieneh-kölle osalle väestöstä. Loppupäätel-mä on, että kotitalouksien kulutusta ohjaavat Kiinassa muut tekijät, eikä pörssin romahdus luultavasti pie-nennä kulutusta muutoin kuin mah-dollisesti lyhyellä aikavälillä (pörssi-romahdukseen liittyvä dramatiikka aikaansaa kuitenkin todennäköisesti tiettyä epävarmuutta sen mahdolli-sista seurauksista reaalitalouteen).

Jos käännetään katseet elin-keinoelämään päin, niin kuva on samankaltainen. Rahoituslähteenä osakemarkkinat eivät ole yhtä mer-kittävät kiinalaisille yrityksille kuin on asianlaita monissa muissa maissa. Yrityksen oman pörssiarvon hei-kentyminen ei sen vuoksi merkitse olennaista potentiaalista rajoitetta.

Ei suurta dramatiikkaaEmme näe mitään suurempaa dramatiikkaa Kiinan elinkeinoelä-män tämänvuotisessa kehitykses-sä. Teollisuuden ostopäällikköin-deksi on taantunut aikaisempien tasoihin verrattuna, mutta toisaalta palvelusektorin

Emme näe mitään suurempaa dramatiikkaa Kiinan elinkei-noelämän tä-mänvuotisessa kehityksessä.

Sekä nousun että laskun vetureina ovat olleet yksityi-set sijoittajat, jotka toden-näköisesti ovat käyneet osakekauppaa talouden pe-rustekijöitä ja yritysten tulosnäkymiä huomioimatta.

paremmin, mutta menetti kuiten-kin noin 15 prosenttia arvostaan samana ajanjaksona.

Talouden perustekijöitä ja yritysten tulosnäkymiä huomioimattaPörssilaskut seuraavat vuoden 2014 keskivaiheilla alkanutta hui-keaa nousua, joka katkesi alku- kesästä kaupankäyntisääntöjen tiukentamisen yhteydessä. Sekä nousun että laskun vetureina ovat olleet yksityiset sijoittajat. He ovat todennäköisesti käyneet osake-kauppaa, eivätkä ole suuremmas-sa määrin ottaneet huomioon talouden perustekijöitä eivätkä yhtiöiden tulosnäkymiä ja heidän on ollut pakko myydä lainarahoi-tuksella hankkimansa osakkeet osakesäilytysten lainoittamista koskevien määräysten tiukenta-misen seurauksena – kupla, joka puhkesi. Kehitys sitten vuoden-vaihteen on kuitenkin toisennä-köistä. Shanghain pörssi on laske-nut merkittävästi lievemmin eli 8,5 prosenttia ja Shenzhenin pörssi on noussut noin 23 prosenttia.

Miten tärkeä pörssi on Kiinan taloudelle? Kotitalouksien kulutuksen ja pörs-sikehityksen välinen korrelaatio on viime vuosina ollut Kiinassa alhai-

KAAVIO 1: SHANGHAIN PÖRSSI VERSUS MSCI WORLD

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

07-31-10 01-31-13 07-31-15

SSE Composite Index MSCI The World Index (Rebased)

Lähde: Macrobond

8

Hennes & Mauritz on viime vuosina vakiinnutta-nut asemaan-sa suurehkois-sa kiinalaisissa kaupungeissa

KAAVIO 3: KIINA - RAHAPOLITIIKAN VÄLINEET

KAAVIO 2: KIINAN VÄHITTÄISKAUPPA VERSUS SHANGHAIN PÖRSSI

7,5

9,5

11,5

13,5

15,5

17,5

19,5

21,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

7,0

7,5

8,0

2005 2010 2015

Ohjauskorko (vasen akseli) Vakavaraisuusvaatimus pienille pankeille (oikea akseli) Vakavaraisuusvaatimus suurille pankeille (oikea akseli)

Lähde: Macrobond

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

TAMMI-05 TAMMI-10 TAMMI-15

Kiinan vähittäiskauppa, kasvu Shanghai Composite index

Lähde: Macrobond

ostopäällikköindeksi on kehittynyt positiivisesti.

Teollisuustuotanto on edelleen kasvussa, kasvua oli kesäkuussa noin 6 prosenttia. Kasvuvauhti on tosin alentunut. Se ei sinänsä ole yllättävää ottaen huomioon yhä suurempi pohja ja Kiinan ilmoittama pyrkimys siirtyä raskaasta teollisuu-desta kulutusvetoisamman valmis-tuksen osuuden kasvattamiseen.

Kiinan hallituksella ja keskuspankilla on huojentamisen varaa

Keskuspankki alensi 25. elokuuta ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyk-sikköä ja höllensi suurille pankeille asetettua vakavaraisuusvaatimus-ta 0,50 prosenttiyksikköä.

Laskun jälkeen yhden vuoden lainakorko on 4,60 prosenttia ja useimpien suurten pankkien vaka-varaisuusvaatimus 18 prosenttia, mikä yhdistettynä alhaiseen inflaa-tioon antaa runsaasti alentamisen varaa, mikäli siihen olisi tarvetta.

Luottamus vahvistuuOhjauskoron ja vakavaraisuusvaa-timuksen alentamisen, yhdessä pääomamarkkinoiden vakautta-mistoimenpiteiden kanssa, tulee

mielestämme vahvistaa luottamus-ta Kiinan kyvystä hallita kasvunsa tasapainossa globaalin talouden kanssa. Elokuun keskivaiheilla toteutettu ”devalvaatio” on tosin lisännyt huolestuneisuutta siitä, että Kiinalla olisi pyrkimys heikentää en-tisestään valuuttaansa pitkäaikaisen arvon nousun jälkeen suhteessa US-dollariin, mitä pidämme vähem-män todennäköisenä.

Kiinan pörssiromahduksella lienee siten vähäinen vaikutus nii-hin pohjoismaisiin yhtiöihin, joiden myynnistä suuri osa on Kiinassa. Näitä yrityksiä ohjaavat pikemmin-kin taloudelliset perustekijät, kuten asunto- ja kaupunkirakentaminen (Kone), infrastruktuuri (esimer-kiksi ABB, Hexagon, Cargotec, Ericsson) ja kotitalouksien kulutus (esimerkiksi Hennes & Mauritz, Autoliv, Amer Sports). Näke-mämme perusteella arvioimme Ericssonilla, Autolivilla ja Hennes & Mauritzilla olevan parhaat mahdollisuudet hyvän kysynnän jatkumiseen Kiinassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

EricssonEricssonin liikevaihdosta noin 8 pro-senttia tulee Kiinasta ja arvioimme liikevaihdon kehityksen Kiinassa olevan vakaata tai nousevaa tulevi-

na neljänneksinä. Kolmen kiina-laisen matkaviestintäoperaattorin 4G-verkoston laajentaminen jatkuu tärkeänä kansallisena infrastruktuu-ripanostuksena, maan matkavies-tintäpalveluiden kysynnän mahdolli-sesta notkahduksesta riippumatta.

AutolivAutoliv odottaa tulojensa kasva-van orgaanisesti Kiinassa vuonna 2015, henkilöautojen tuotannon laskusta ja markkinaosuuden tämänvuotisesta hienoisesta hei-kentymisestä huolimatta. Yhtiöllä on laaja näkyvyys kiinalaisten kevyiden ajoneuvojen valmistajien keskuudessa, joten arvioimme Autolivin kehittyvän vakaasti Kiinassa.

Hennes & MauritzHennes & Mauritz on viime vuosina vakiinnuttanut asemaansa suureh-koissa kiinalaisissa kaupungeissa, joissa väestön ostovoima on suuri. Sen myynnistä tulee nyt reilut 5 prosenttia Kiinan 290 myymälän ja verkkokaupan tuottamana. Yhtiö kohdentaa nyt tarjontaansa alempiin hintasegmentteihin, minkä vuoksi sillä on suuri potentiaali houkutella asiakkaikseen merkittävä osa kiina-laisista kuluttajista.

Ålandsbanken | Kommentit – Muu maailma

Kaikelle mistä välität

jo 90 vuotta

Onko joku asia sinulle erityisen rakas ja tärkeä? Katsotaan yhdessä, miten se parhaiten turvataan. Ålandsbankenin kautta voit vakuuttaa kotisi sekä ajoneuvosi. Kotivakuutustasi voit täydentää lisävakuutuksilla kuten tapaturma-, sairauskulu- tai lemmikkieläinvakuutuksella. Kysy lisää vakuutuksista pankkineu-vojaltasi.

Vakuutukset myöntää Folksam Vahinkovakuutus Oy.

10 Ålandsbanken | Itämeri-projekti

Itämeri-projektiÅlandsbanken on pitkään tukenut erilaisia ympäris-

tötekoja Luontotilien kautta. 0,2 % vastaava summa Luontotileillä olevien asiakkaiden talletuksien perus-teella lahjoitetaan avustuksena eri organisaatioille.

Mitä olette nyt kehittäneet Itämeri-projektilla?– Ålandsbankenille on pitkään ollut tärkeää työskennellä pa-remman ympäristön puolesta. Tässä työssä Itämeri-projektin kehittäminen on seuraava luonnollinen askel, jossa keskitämme ympäristöpanostuksemme Itämereen ja kasvatamme aktiivisem-min sekä toimijoiden välistä yhteistyötä että yksittäisten projek-tien voimavaroja.

Kuulostaa siltä, että olette ottaneet aktiivisemman roolin.– Aktiivisia olemme olleet kauan, mutta roolistamme on tullut sel-keämpi. Meillä pankissa, kuten suurimmalla osalla asiakkaistam-me, on läheinen suhde Itämereen. Monella on mökki saaristossa, moni purjehtii tai veneilee ja yksinkertaisesti haluaa antaa lasten-sa myös jatkossa nauttia terveestä ympäristöstä. Tämän myötä meillä on luonnollisesti suuri Itämeren kehittymisestä välittävä verkosto. Turvataksemme parhaalla tavalla sitoutumisen, jota

– ITÄMEREN YSTÄVIÄ AKTIIVISUUTEEN KANNUSTAVA PROJEKTI.

Viimeisen 18 vuoden aikana Ålandsbanken on jakanut yli 1 200 000 euroa erilaisiin ympäristöprojekteihin. Vuonna 2015 pankki on Itämeri-projektilla entisestään kehittänyt hankkeiden tukemista sekä rahallisesti että asiantuntijuudella.

Tapaamme Anne-Maria Saloniuksen, Suomen liiketoiminta-alueen johtajan, kuullaksemme lisää pankin työstä ja Itämeri-projektista.

TuomaristoKarl-Johan Lehtinen, ympäristöpäällikkö NEFCO:ssa (Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö), Anne-Maria Salonius Ålandsbankenilta, Seppo Knuuttila, erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa (SYKE), Lotta Nummelin, Itämerisäätiön toimitusjohtaja ja Alf Norkko, Itämerentutkimuksen professori Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, Helsingin yliopistossa.

kohtaamme sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä pankissa ja sen ulkopuolella, halusimme luoda avoimen foorumin yhteistyölle. Kaikki, joilla on hyviä ideoita Itämeren tilanteen parantamiseksi, ovat tervetulleita mukaan myötävaikuttamaan sekä osaamisella että pääomalla. Kokemuksesta tiedämme, että mitä useampi on mukana auttamassa, sitä tehokkaampaa työ on.

Sinun sitoutumisesi paistaa läpi, onko pankinjohtajan tehtävä todella pelastaa ympäristö?– Meitä on tässä monta edesauttamassa, sekä pankissa että muualla. Emme näe, että meillä olisi oikeastaan vaihtoehtoa. Näen, että meidän on pyrittävä pienentämään ympäristökuormi-tusta ja edistettävä Itämeren toipumismahdollisuuksia. Teemme sen parhaiten yhteistyön ja hyvien ideoiden yhdistelmällä. Oma sitoutumiseni projektiin tulee enimmäkseen sitä kautta, että rakastan merellä olemista ja purjehtimisesta. Kun elää lähellä merta, on luonnollista, että haluaa suojella sitä.

Mikä erottaa Itämeri-projektin muista hankkeista terveemmän meren puolesta?– Työskentelemme aktiivisesti saattaaksemme yhteen hyviä ideoi-ta ja mahdollistaaksemme niiden toteutumisen. Kysymyksessä voi olla kaikki olemassa olevien organisaatioiden tuen tarpeista koulu- luokkien tai työpaikkojen paikallisiin aloitteisiin. Tavallisesti tuen tarve on rahallista, mutta koemme myös projektin mahdollistaman tiedon, kokemuksen ja verkostojen yhdistämisen olevan suureksi hyödyksi. Tavoitteemme ei ole erottua muista vaan yhdistää.

Mitä käytännössä teen jos minulla on idea, joka tarvitsee tukea?– Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä pystyi hakemaan tukea projekteille osoitteessa balticproject.org. Valitsemalla kategorian, jolle halusit hakea tukea sekä kuvailemalla projektia. Kokoamme kaikki hakemukset ja valitsemme niistä yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa 4–5 projektia, jotka sitten julkistetaan yleisöäänestykseen. Voittajat saavat mahdollisuuden sekä rahal-liseen avustukseen että muihin tukimuotoihin. Tämä työ aloite-taan nyt ja sitä voi seurata sosiaalisessa mediassa.

Teksti: Mathias Wikström Kuva: Viktor Fremling

Kuva: Toby Maudsley

Itämeri-projektiMiltä tuomaristo näyttää? Tärkeää olla hyvä kokoonpano.– Olemme panostaneet vahvasti saadaksemme kokoon sellaisen tuomariston, joka edustaisi hyvin eri alojen asiantuntemusta ja kokemusta. Ylpeinä voimmekin esitellä asiantuntevan tuomaristomme, joka koostuu seuraavista henkilöistä:

Karl-Johan Lehtinen, ympäristöpäällikkö NEFCO:ssa (Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö), Seppo Knuuttila, erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen merikeskuk-sessa (SYKE), Lotta Nummelin, Itämerisäätiön toimitus-johtaja ja Alf Norkko, Itämerentutkimuksen professori Hel-singin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.

Minä toimin tuomaristossa pankin edustajana.

Kuinka paljon pääomaa jaatte?– Tuomaristo ratkaisee huolellisen pohdinnan jälkeen kullekin projektille jaettavat summat. Tänä vuonna jaamme yhteensä jopa 330 000 euroa.

Kuinka tuomaristo ratkaisee mitä kukin saa?– Tuomaristo valitsee ne projektit ja ehdotukset, joilla on suurin potentiaali parantaa Itämeren tilannetta. Tuki harkitaan seuraavien kriteerien perusteella:

• Suora vaikutus Itämeren tilanteen parantamiseen

• Idean taloudellinen kestävyys ja vaikutus työllisyyteen

• Täytäntöönpanon aikataulu ja pääoman tarve/itsenäisyys/riippumattomuus

Voiko kuka tahansa hakea mukaan?– Totta kai, meillä on jopa oma kategoria lapsille ja kouluille. Juuri nyt kokoamme tämän vuoden hakemuksia, mutta jo vuodenvaihteen jäl-keen avaamme haun seuraavan vuoden projekteille. Seuraa projektia Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla.

11

Anne-Maria Salonius,johtaja Liiketoiminta-alue

Suomi, Ålandsbanken

12

Porissa SuomiAreenassa Ålandsbanken haastoi kaikki mukaan kantamaan vastuuta Itämeren pelastamisesta.

Sanna Soininen – Trafin osastopäällikkö Esa Härmälä – Metsähallituksen toimitusjohtaja Mari Pantsar-Kallio - SITRAn johtaja.

Niklas von Weymarn – Metsä Groupin Äänekos-ken biotehdasprojektin johtaja, Kimmo Mäki – Helsingin Sataman toimitusjohtaja, Anne-Maria Salonius – Johtaja Ålandsbanken Suomi.

Kaikkien apu tarpeen

VAKAVASTI SAIRAS ITÄMERI

Lämmin ja tuuleton sydänkesä 2014 olisi voinut muodostua kaikkien suomalaisten unelmien kesäksi. Mutta etenkin kauneimmassa saaristossamme järkyttävä sinilevämössö pilasi tunnelman täydellisesti. Uimaan ei päässyt, näkymä ja satamalahtien haju oli kuvottava. Kuin pahaa unta, paitsi että täyttä totta. Tänä kesänä emme ole saaneet kokea samankaltaisia säitä, mutta siitä huolimatta kuulemme hälyttäviä raportteja levätilanteesta. Alla kuvaamme mitä tapahtuu ja miksi sekä miten me kaikki yhteisvoimin voimme tehdä asialle jotakin.

Ålandsbanken | Itämeri-projekti

Teksti ja kuva: Eero Lehtinen

13

Paavo Kojonen – Navidomin toimitusjohtaja, Juha Nurminen – John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, Airi Kulmala – MTK:n projektikoordinaattori.

Kaikkien apu tarpeen

VAKAVASTI SAIRAS ITÄMERI

Puhtaita pulmusia ei ole. Vuosina 2008–2013 Suomesta pää-tyi Itämereen keskimäärin 3 900 tonnia fosforia vuo-sittain.

Ilonpilaaja sinilevä Itämeren kesäajan levämassasta noin puolet on sinilevää. Sinisek-si sinileväpuuro muuttuu vasta bakteerien kuoltua, meren pinnalle ilmestyessään hiukkaset ovat kellertäviä ja sen paksuuntuessa väri alkaa muuttua vihertäväm-mäksi. Syanobakteerit eli sinilevä ovat oire Itämeren laajemmasta rehevöitymisestä, jonka vuoksi vesi samenee ja meren eliölajis-to köyhtyy. Itämeren tarjoamat elinolosuhteet muuttuvat mahdot-tomiksi yhä useammille kasveille ja kalalajeille.

Sinilevä syntyy fosforista ja typestäSyanobakteerit tarvitsevat lisääntyäkseen fosfaattifosforia, tarvitsemansa typen ne ottavat veteen liuenneesta ilmakehän typpikaasusta, jota on aina rajatto-masti tarjolla. Itämeren ravinne-kuormitus ja rehevöityminen alkoi kiihtyä 1950-luvulta lähtien. Kaikki Itämeren maat ovat syyllisiä tähän kaikessa hiljaisuudessa kehitty-neeseen ekokatastrofiin. Itämeren rannikkovyöhykkeen kaupunkien jätevedet päätyivät vuosikym-menien ajan vesistöihin täysin puhdistamattomina. Maanviljelys ja lisääntynyt keinolannoitus ovat omalta osaltaan lisänneet kuormi-tusta. Räjähdysmäisesti kasvanut

liikenne on tuonut oman merkittä-vän lisänsä.

Hapen väheneminen on ongelmaTyppikuormitus, josta neljännes tulee ilman kautta laskeumana, kasvattaa Itämeressä muiden levien kuin sinilevien tuotantoa, josta seurauksena on meren syvänteiden hapettomuus. Hapen väheneminen taas lisää fosforin vapautumista pohjasta, mikä puo-lestaan luo sinilevälle vaarallisen hyvät kasvuolosuhteet. Sinilevän pysäyttäminen edellyttää siis kahden ”raaka-aineen”, typen ja fosforin, mereen päätyvän määrän oleellista vähentämistä.

Kaikki ovat vastuussaItämerikeskustelussa yhdelläkään merialueen maalla ei ole aihetta syyn vierittämiseen muiden niskoille. Puhtaita pulmusia ei ole. Vuosina 2008–2013 Suomesta päätyi Itämereen keskimäärin 3 900 tonnia fosforia vuosittain. Eli vajaa kilo per asukas. Tästä fosforikuormasta 95 % kulkeutui mereen jokien kautta, loput suora-na pistekuormituksena yhdyskun-tajätevesien, teollisten päästöjen ja kalanviljelylaitosten välityksellä. Suora pistekuormitus suomalais-lähteistä on vähentynyt yli 70 % vuoden 1990 tasosta. Suomen osuus Itämereen päätyvästä fosforikuormasta on nykyisellään kymmenen prosentin luokkaa.

Maatalous on suurin yksittäinen ravinnekuormittaja Ravinnekuormituksen määrä vaih-telee sääolosuhteiden mukaan. Runsassateisina vuosina joet kuljettavat enemmän ravinteita

Itämeri-projekti | Ålandsbanken

14 Ålandsbanken | Itämeri-projekti

mereen ja lämpimät talvet johtavat myös runsaampaan

ravinteiden valumiseen vesistöihin. Itämeren fosforikuormasta suurin osa on peräisin maataloudesta. Kuormituksen jakaantuminen alkuperän mukaan vaihtelee merialueittain. Myös kaikilla omilla rannikkoalueillamme maatalous on suurin yksittäinen ravinne-kuormittaja. Suurin sen osuus on Saaristomeren valuma-alueella. Suomenlahden tiheästi asutetuilla rannikolla yhdyskunnat ja teollisuus ovat toiseksi suurin fosforilähde, kun taas Saaristomeren alueella kalankasvatus ja haja-asutus ovat maatalouden jälkeen suurimmat kuormittajat. Perämerta rasittaa myös sen valuma-alueella merkit-tävä metsätalous.

82 000 tonnia typpeäItämeren typpikuormituksesta 85 % päätyy mereen jokivesien mukana. Lopusta typpikuormi-tuksesta ovat vastuussa suora pistekuormitus sekä ilmalas-keuma. Suomen typpipäästöt vuosien 2008–2013 vuosittaisena keskiarvona on 82 000 tonnia eli kutakuinkin 15 kiloa per asukas per vuosi. Suomi on vastuussa

11 %:n osuudesta koko Itämeren alueen typpipäästöistä. Suomesta Itämereen päätyvän typpikuor-mituksen määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan huolimatta pistemäisen kuormituksen alene-misesta. Typpikuormitus on peräi-sin maatalouden ja yhdyskuntien lisäksi teollisuudesta, haja-asutuk-sesta ja metsätaloudesta. Myös kalankasvatuksella ja turvetuotan-nolla on oma osuutensa Itämeren typpikuormituksessa.

Puola pahin kokonaiskuormittaja, Suomikin saa vakavan varoituksen Yhdeksän Itämeren alueen valtion fosfori- ja typpikuormituksia ver-tailtaessa Puola nousee synkän tilaston kärkeen. Sen fosforipääs-töjen kokonaismäärä on miltei yhtä suuri kuin Suomen, Ruotsin ja Venäjän yhteiskuormitus. Myös typen osalta Puola on yli 150 000 tonnin kokonaismäärällään listan kärjessä. Suomen osalta lista muuttuu kiusallisemmaksi, kun kuormitukset suhteutetaan asu-kaslukuihin. Siitäkin huolimatta, että Suomen ja Ruotsin Itämereen rajoittuvat rannikkolinjat ovat muita maita pidemmät. Suomella

on siis paljon tekemistä omalla maaperällään ennen kuin sor-mea on syytä heristää naapurien suuntaan. Ja kun muistetaan, että Itämeren veden vaihtumiseen kuluu 25–30 vuotta, on tavoitel-tu muutos siltäkin osin pitkän ja hitaan prosessin tulos. Tilanteen minkäänlainen paheneminen on kuitenkin pysäytettävä kaikin kei-noin ja mahdollisimman nopeasti.

Talven 2014–2015 suolapulssiHelmikuun puolessa välissä talvi-selta tutkimusmatkaltaan palan-nut Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda toi tullessaan sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät uutiset perustuivat ennen kaikkea onnekkaaseenkin suola- pulssiin, joka on tuonut talven myrskyjen tehostamana erittäin suolaista ja happipitoista vettä Pohjanmereltä Itämereen. Pulssi oli Arandan tutkimusten aikoihin tammikuun loppupuolella edennyt parinsadan kilometrin matkan eteläisellä Itämerellä. ”Pääaltaan syvänteiden tai Suomenlahden tilaan pulssi vaikuttaa vasta myöhemmin”, tiivistää Arandan tutkimusmatkan johtajana toimi-nut Juha Flinkman. Syvän veden

Puola on kuormituksen pahin lähde, mutta myös Suomi saa vakavan varoi-tuksen.

Sinileväfaktat: Sinilevät eli syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muo-dostaa jonomaisia ketjuja. Vaikka sinilevät eivät ole rakenteeltaan leviä, ne kuitenkin kasvien tavoin yhteyttävät ja tuottavat happea.

Sinilevä tarvitsee veden fosfaattifosforia ja ilmakehän typpeä kehittyäkseen.

Sinilevä viihtyy yli 15 asteen lämmössä ja auringossa.

Sinilevä muuttuu keltaisista hiukkasista vihertäväksi puuroksi ja lopulta sini-seksi löyhkääväksi mönjäksi rannoille.

Sinilevissä on lajeja, joissa on hermo- tai maksamyrkkyä tuottavia kantoja. Samakin laji saattaa esiintyä myrkyllisenä tai myrkyttömänä.

Kaikkiin runsaisiin sinileväesiintymiin täytyy suhtautua niin, että ne suurella todennäköisyydellä voivat olla myrkyllisiä.

Eläimille, kuten koirille ja lehmille, myrkyllinen sinilevä voi olla tappavaa.

Tyypilliset oireet altistuneella ihmisellä ovat ihoreaktioita, silmäoireita, pään-särkyä, ripulia ja huonovointisuutta.

Itämeri-projekti | Ålandsbanken

Onnekasta suolapulssia voimisti se, että talvimyrskyt toivat paljon suolaa ja hapekasta vettä Pohjan-mereltä Itämereen.

happipitoisuus on Suomenlahdella sekoittumisen myötä parantunut huomattavasti edelliskesän ja syk-syn tilanteeseen verrattuna, mutta talveen 2013/14 verrattuna tilanne oli tänä vuonna huonompi.

Kuormitus saadaan pysähtymäänItämeren sisäinen kuormitus saadaan pysähtymään sitä mukaa kuin syvänteissä taas riittää happipitoista vettä. Mutta talvimyrskyjen mukana syvyyk-sistä liikkeelle lähteneen hapet-toman ja ravinnepitoisen veden sekoittumisesta pintavesiin seuraa lyhyen tähtäimen tilanteen huo-noneminen ja alkaneesta kesästä ennustettiinkin jopa viime kesää pahempaa sinilevän osalta.

Suolapulssin vaikutukset myönteisiäJohn Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja merenkulkuneu-vos Juha Nurminen kommentoi talvisia tutkimustuloksia: ”Suola-pulssin pitkän tähtäimen vaiku-tukset ovat erittäin myönteisiä. Tulevan kesän tilapäisilmiön vai-kutusta ja ajoitusta on vaikeampi arvioida, on kuitenkin mahdollista, että nähdään askel taaksepäin. Nyt on tärkeää muistaa, että yleistilan-ne on Suomenlahdella kehittynyt suotuisaan suuntaan jo 6–7 vuo-den ajan ja tämän hetken fosfori-piikki on väliaikainen ilmiö. Itäisen Suomenlahden osalta voidaan vain arvailla muuttuuko viime kesän hieno tilanne hetkellisesti huonom-paan suuntaan.”

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin.

1. Vähennä veden kulutusta. Jätevesien mu-kana mereen joutuu runsaasti ravinteita.

2. Pese matot kuivalla maalla. Varmista, etteivät pesuvedet valu veteen.

3. Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita, kuten mäntysuopaa ja etikkaa. Vältä fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä sisäl-täviä pesuaineita.

4. Lannoita puutarhaa säästeliäästi. Suosi luonnollisia lannoitteita.

5. Suosi lähiruokaa ja kauden satoa.

6. Syö vain kestäviä kalalajeja. Valitse esimerkiksi kotimaista ahventa, haukea tai silakkaa sekä MSC-merkittyä (Marine Stewardship Council) kalaa.

7. Säädä, sammuta ja käytä vihreää virtaa. Sammuta aina turhat sähkölaitteet, jos poistut huoneesta. Osta vain energia- tehokkaita sähkölaitteita. Tue uusiutuvia energiamuotoja ja osta vihreää sähköä.

8. Kuluta vähemmän, kierrätä enemmän. Jätteen määrän vähentäminen vähentää myös vesistökuormitusta.

9. Lajittele jätteet oikein ja kompostoi. Vie vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin paikkoihin.

10. Lomaile lähellä. Lentäminen lisää ilmas-ton lämpenemistä.

Eli – Itämerityöhön osallistuminen on ihan maalaisjärkeen perustuvaa vastuullista kan-salaistoimintaa ja jokainen voi ilman suuria uhrauksia ja niin halutessaan kantaa oman kortensa tähän tärkeään kekoon.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus SYKE, John Nurmisen säätiö

Itämeriviestijöiden Itämeren Suoleluvinkit -esitteestä löytyy lisää jokamiehen vaikuttamismahdollisuuksia:

15

Kymmenen vinkkiä Itämeren suojeluun

Syanobakteerit kukkivat Itämerellä

16 Ålandsbanken | Varainhoito

Ålandsbankenin CIO Stefan Gothenby suhtautuu pidemmällä aikavälillä varovaisesti osakemarkkinoi-hin. Matalien korkojen maailmassa oikea allokaatio eri omaisuuslajien välillä on siksi erittäin tärkeässä asemassa, jotta tuottoa voidaan saavuttaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten Ålandsbanken hoitaa sijoitussalkkuasi.

P örssit ovat laskeneet viime aikoina, onko nyt oston paikka?Kyllä, lyhyellä aikajän-teellä ja ehkä joulun

tienoille asti voidaan osakemark-kinoilta mahdollisesti saada hyvää tuottoa. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso saattavat houkutella sijoittajat takaisin osakemark-kinoille. Pidemmällä aikavälillä osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kuitenkin haasteellisia, ja ne perustuvat vahvoille talouden kas-vuodotuksille. Tämä yhdistettynä velkaantuneisuuteen ja epävar-moihin talousnäkymiin monissa

maissa, saa meidät suhtautumaan varovaisesti osakemarkkinoihin pitkällä aikajänteellä.

Suositko siis tällä hetkellä korkosijoituksia? Suosin lyhyen koron sijoituksia. Pitkien valtionobligaatioiden tarjoama alhainen korkotuotto ei mielestämme houkuttele ajankoh-taisessa markkinatilanteessa.

Kuulostaa synkältä, näkyykö sijoitustaivaalla mitään valopilkkuja?Kyllä. USA:n osalta näemme, että talous on elpymässä. Amerikka-laisten kotitalouksien tilanne on

parempi ja työllisyyskehitys on positiivinen. Rahapolitiikkaan on kuitenkin tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat dollaria vahvistavasti. Tämä puolestaan rajoittaa pörssin nousupotentiaalia Wall Streetilla. Mitkä pörssimarkkinat näyttävät kiinnostavilta?Heikompi euro merkitsee parem-paa kilpailukykyä eurooppalaisyri-tyksille. Suhtaudumme siksi posi-tiivisemmin Euroopan pörsseihin verrattuna esimerkiksi amerik-kalaisosakkeisiin tai kehittyviin markkinoihin, erityisesti Kiinaan. Myös Pohjoismaat näyttävät mie-lenkiintoisilta. Analyysimme osoit-tavat, että esimerkiksi Suomesta ja Ruotsista löytyy useita yhtiöitä, joiden tulosodotukset ovat hyviä.

Markkinanäkemyksesi on mielenkiintoinen. Miten se vaikuttaa rahastoihini ja sijoitussalkkuuni Ålandsbankenissa?Tässä markkinatilanteessa on mielestäni tärkeää yrittää keskittyä pääoman säilyttämiseen. Tämä tarkoittaa, että osakkeiden osuus on nyt normaalia alhaisempi, niin rahastoissa kuin asiakassalkuissa-kin. Sama koskee myös valtionob-ligaatioita. Sijoitamme sen sijaan lyhyen koron instrumentteihin ja tiettyihin yrityslainoihin, joiden avulla salkun tuottopotentiaalia voidaan nostaa. Olemme myös valinneet muutamia vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joilla arvioidaan

Tässä markki-natilanteessa on mielestäni tärkeää yrit-tää keskittyä pääoman säi-lyttämiseen.

Teksti: Per Sommerlou Kuva: Viktor Fremling

Stefan Gothenby

”KESKEISTÄ ON PÄÄOMAN SÄILYTTÄMINEN”Stefan Gothenby:

17

olevan tuottopotentiaalia ja tasai-sempi tuottokehitys myös ajankoh-taisessa markkinatilanteessa.

Miten toimit, jos epävarmuus markkinoilla lisääntyy?Ensinnäkin voimme allokaatios-samme edelleen laskea osake-painoa ja nostaa korkopainoa. Sijoitusrahastoja valitessamme voimme valita rahastoja, joiden riskiprofiili on matalampi. Vii-meisenä keinona voimme joissa-kin tilanteissa hyödyntää myös johdannaisia, suojataksemme salkkua laskevilla markkinoilla.

Miten Ålandsbankenin markkinanäkemys muodostuu?Markkinanäkemyksestä vastaa varainhoitoyksikkömme (lue lisää Markkinanäkemys-julkaisustam-me sivulla 18). Tiimimme hyödyn-tää analyysimallia, jota kuvastaa kirjainyhdistelmä FMQ.

Mitä se tarkoittaa?Ensimmäinen kirjain F merkitsee osakekohtaista fundamenttiana-lyysia, esimerkiksi yhtiön tulos-kehityksen analysointia. M-kirjain kuvastaa makrotaloudellista analyysia, esimerkiksi inflaation ja talouskasvun tarkastelua. Q-kirjain juontuu englanninkielisestä sanas-ta quantitative, ja tarkoittaa meillä matemaattista ja tilastotieteellistä analyysia (sivulla 18 voit lukea lisää kvantitatiivisesta analyysis-ta). FMQ-mallin avulla pystymme laajalti analysoimaan muutoksia osake- ja korkomarkkinoilla. Saam-me myös kattavan kuvan markki-natilanteesta maailmanlaajuisesti.

Mikä on tärkeintä? Mielestäni meidän tulee toimia kurinalaisesti ja johdonmukai-

” Mielestäni meidän tulee toimia kurinalaisesti ja johdonmukaisesti salkunhoidon jokaisella osa-alueella. Erityisen tärkeää meille on kuitenkin ymmärtää makrotaloudellista kehitystä ja missä talouden syklin vaiheessa olemme tällä hetkellä.”

sesti salkunhoidon jokaisella osa-alueella. Erityisen tärkeää meille on kuitenkin ymmärtää makrotaloudellista kehitystä ja missä talouden syklin vaiheessa olemme tällä hetkellä.

Miksi?Saamme näin kompassikurssin pitkällä aikajänteellä. Makroanalyy-si auttaa meitä tekemään allokaa-tiopäätöksiä, sekä ymmärtämään, millaisia riskejä kannattaa ottaa. Osake- ja korkopainojen nosta-minen tai laskeminen on jatkuvan pohdinnan ja päätöksenteon alla. Nämä ovat erittäin tärkeitä pää-töksiä markkinatilanteessa, jossa tuotto-odotukset ovat matalia niin osake- kuin korkomarkkinoillakin.

Onko tuottoa kuitenkin mahdollista saavuttaa?Tavoitteenamme on, että osake-kurssien laskiessa rahastomme ja sijoitussalkkumme laskevat markkinoita vähemmän. Pääoman säilyttäminen osakemarkkinoiden ollessa heikkoja mahdollistaa hyvän tuoton saavuttamisen asiakassalkuissa pidemmällä aikavälillä.

Miksi tämä on hyvä sijoitusfilosofia?Suurin osa asiakkaistamme, esimerkiksi yrittäjät, haluavat pää-omalleen vakaata salkunhoitoa. He ymmärtävät, että pystymme luo-maan arvoa nousevilla markkinoil-la, ja että viimeisen huippunotee-rauksen tavoitteleminen reippaissa pörssinousuissa ei välttämättä ole yhtä tärkeää. Pyrimme arvonluon-tiin pidemmällä aikavälillä, ja silloin on tärkeää välttää turhia riskejä, esimerkiksi pohjanoteerauksen saavuttamista pörssilaskuissa.

Varainhoito | Ålandsbanken

”KESKEISTÄ ON PÄÄOMAN SÄILYTTÄMINEN”

MarkkinanäkemysKiinnostaako Ålandsbankenin ajankohtainen näke-mys eri markkinoista? Haluatko tietää miten sijoitus-salkkuasi hoidetaan? Nyt voit tilata Markkinanäke-myksemme! On erittäin tärkeää, että sinä asiak-kaanamme tunnet luottamusta sal-kunhoitoamme kohtaan. Haluamme, että näkemyksemme tulevat selkeästi esille. Joka toinen viikko ilmestyy siksi julkaisu nimeltä Markkinanäkemys. Julkaisussa voit lyhyesti tutustua Ålandsbankenin ajankohtaisiin mark-kina-analyyseihin, sekä osakkeiden että korkojen osalta. Selvitämme myös, mitkä ovat vaikutukset asiak-kaidemme salkkuihin ja rahastoihin.

Markkinanäkemyksen tavoittee-na on selkeys. Julkaisua voidaankin luonnehtia säätiedotukseksi, jonka ennuste ulottuu 6 kuukauden pää-hän. Houkuttelevimmat markkinat ja omaisuusluokat merkitään auringolla, kun taas kaikkein epävakaisimmilta näyttävät markkinat merkitään ukkospilvellä.

Markkinanäkemys koostuu kolmesta eri osa-alueesta; allokaatiosta, osakesijoituk-sista ja korko-sijoituksista.

Allokaatio-osios-sa selvitetään, millaista paino-tusta osakkeiden ja korkojen välillä suosimme tällä hetkellä. Lähtökoh-tana on 50 % / 50 % jakauma osakkei-den ja korkojen välillä (omassa sijoitussalkussasi painotukset voivat luonnollisesti vaihdella riskinotto- halukkuutesi perusteella).

Kun osakemarkkinat näyttävät epävarmoilta, osakesijoitusten painoa lasketaan ja korkosijoitusten painoa vastaavasti nostetaan, ja päinvastoin. Tällä hetkellä osakepai-no on 45 % ja korkopaino 55 %, sillä pörssien arvostustasot ovat mieles-

tämme korkealla. Lue lisää sivulta 16, josta löytyy Ålandsbankenin CIO Stefan Gothenbyn haastattelu. Gothenby kertoo mm. analyyseista Markkinanäkemyksen taustalla.

Osakesijoitukset jakautuvat neljään päämarkkina-alueeseen: Pohjois-maat, Eurooppa, USA ja kehittyvät markkinat. Nämä markkinat ovat osakesalkunhoitomme perusta, ja uskomme, että niiden avulla voimme luoda tasapainoista arvonkehitystä osakesijoitusten saralla.

Korkosijoitukset on puolestaan jaettu kahteen eri pääryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodosta-vat pitkät ja lyhyet korot, ja näihin lukeutuvat pääasiassa valtionobli-gaatiot ja rahamarkkinainstrumen-tit. Toinen ryhmä koostuu korkean luottoluokituksen niin kutsutuista ”varmoista” yrityslainoista, sekä

riskipitoisimmista yrityslainoista, joissa korkotuotto on parempi, mutta myös yritykseen liittyvä konkurssi-riski on suurempi.

Entä missä aurin-komme paistaa tänään? Vastaus on lähinnä lyhyissä koroissa sekä Pohjoismaiden ja Euroopan osake-markkinoilla. Pitkien korkojen osalta horisontissa näkyy

ukkospilviä ja tiivistäen voimme todeta, että sijoitusilmasto on hieman synkkä.

Kuulostaako mielenkiintoiselta? Pankkikonttorisi tai oma asiakas- neuvojasi auttaa sinua mielellään, jos haluat tilata Ålandsbankenin Markkinanäkemyksen!

Matematiikan ja tilastotieteen avulla tulevaisuuden ennus- taminen on helpompaa. Ålandsbankenin asiantuntija Eric Berglund kertoo, miten kvantitatiivisten mallinnus- menetelmien avulla voidaan tehdä rationaalisempia sijoitus-ratkaisuja, niin asiakassalkuis-sa kuin sijoitusrahastoissakin.

”KVANTTI EI TUNTEILE”

Mitä on kvantitatiivinen analyysi?– Kvantitatiivinen analyysi, mitä kvantiksi-kin tiimissämme kutsutaan, on osake- ja korkomarkkinoiden analysoimista mate-maattisten mallien ja tilastotieteen avulla.

Kuulostaa monimutkaiselta?– Jossain määrin kyllä, mutta käytän-nössä se ei ole kovinkaan monimutkaista. Vältämme liian monimutkaisia analyysi-malleja, emmekä käytä ”musta laatikko -malleja” jotka automaattisesti luovat positioita markkinoilla. Pyrimme sen sijaan hyödyntämään yksinkertaisia ja relevant-teja analyysimalleja, jotka yleensä toimivat markkinatilanteesta riippumatta. Tällainen kvantitatiivinen analyysi tukee meitä sal-kunhoidossa, esimerkiksi Premium-rahas-tojen ja asiakassalkkujen osalta.

Millä tavalla mallit tukevat salkunhoitoa?– Tilastollisten yhteyksien pohjalta on helpompi ennakoida eri omaisuuslajien kehitystä, sekä löytää mielenkiintoisia sijoi-tuskohteita. Pyrimme esimerkiksi havait-semaan ylilyöntejä kurssikehityksessä, tai arvostustasoiltaan tavanomaista halvem-pia tai kalliimpia sijoituskohteita.

Miten tämä toimii käytännössä?– Voidaan sanoa että kvantti ei tunteile,

Teksti: Per Sommerlou Kuva: Viktor Fremling

18 Ålandsbanken | Varainhoito

Voidaan sanoa että kvantti ei tunteile, vaan antaa meille signaaleja ja sijoitusideoita systemaattisella tavalla.

vaan antaa meille signaaleja ja sijoituside-oita systemaattisella tavalla. Se mahdol-listaa markkinatapahtumien objektiivisen analysoimisen. Kvanttimallit tuovat myös uusia näkökulmia markkinanäkemykseem-me, ja voimme näin tehdä järkevämpiä ja paremmin alustettuja sijoituspäätöksiä.

Miten kvanttia käytetään salkunhoidossa?– Kvantti on tärkeä osa analyysitoimin-taamme kaikissa omaisuusluokissa. Mutta salkunhoitomme perustuu myös fundamentaaliselle ja makrotaloudelliselle analyysille. Salkusta ja markkinatilanteessa riippuen näiden kolmen osa-alueen paino-arvo voi vaihdella. Kvantitatiivisella analyy-sillä on merkittävä rooli allokaatiopäätök-sissä, eli painotuksissa eri omaisuuslajien välillä. Se myös auttaa meitä järjestelmälli-sellä tavalla tunnistamaan uusia sijoitus- ideoita, esimerkiksi löytämään toimialoja tai yksittäisiä osakkeita jotka jollakin tavalla erottautuvat joukosta.

Onko jokin tietty analyysimalli muita tärkeämpi?– Kyllä, seuraamme tiivisti malleja jotka analysoivat sijoittajien riskinottohalukkuut-ta ja sentimenttiä markkinoilla. Pyrimme näin paremmin ajoittamaan osto- ja myyn-tipäätöksiä salkuissa.

Voitko antaa esimerkin tällaisesta mallista?– Äärimmäisten markkinatilanteiden havaitsemiseksi käytämme kvanttimallia, jossa varman sijoituskohteen, esimerkiksi valtionlainan, tuottoa verrataan riskipi-toisempaan sijoituskohteeseen, esimer-kiksi osakkeisiin. Jos malli antaa vahvan signaalin, voidaan tulkita että markkinoilla on odotettavissa nopea korjausliike. Hyö-dynnämme paljon myös eri toimialojen välisiä tuottoanalyysejä. Näistä näemme, millaista taloustilannetta markkinoilla nyt hinnoitellaan.

”KVANTTI EI TUNTEILE”

Eric Berglund

Miten kvantitatiiviset sijoituspäätöksenne näkyvät minulle asiakkaana?– Esimerkiksi kesällä mallimme indikoivat, että pörssit olivat ylihinnoiteltuja, ja että sijoittajien riskinottohalukkuus oli maksi-missaan. Kvantitatiivisella mallinnuksella oli tärkeä rooli päätöksenteossa, kun päätimme lisätä defensiivisiä sijoituksia ja nostaa käteisvarojen osuutta salkuissa.

Mitä kvanttimallit kertovat tällä hetkellä?– Viimeaikaisten rajujen kurssilaskujen jälkeen lyhyen aikavälin kvanttisignaalit eivät ole olleet kovinkaan selkeitä. Kun katsomme kokonaisuutta, johon sisältyy myös fundamentaalinen ja makrotaloudel-linen analyysi, piirtyy yhteneväisempi kuva, jonka perusteella suosimme varovaisuutta osakemarkkinoilla pitkällä aikajänteellä.

Varainhoito | Ålandsbanken 19

20 Ålandsbanken | Asiakashaastattelu

Samaan aikaan kun suomalainen vientiteolli-suus jatkaa vastatuuleen seilaamista, pyrkii vene-

valmistaja Botnia Marin vakaasti eteenpäin kansainvälisen kilpailun kovassa merenkäynnissä. Ruorin takana seisoo Johan Carpelan, yrityksen perustaja ja vielä jonkin aikaa sen toimitusjohtaja. Yritys, jonka hän ja vaimo Britt-Marie perustivat 1976 ja jota he yhdessä poikansa Robertin kanssa vetävät, on tänään erikoistunut painaviin niin sanottuihin walkaround-ve-neisiin.

Botnia Marinin veneet tunne-taan paremmin nimellä Targa. Ne ovat muodostuneet jonkinlaiseksi standardiksi omassa luokassaan

ja ne tunnetaan ympäri maailman. Targa-veneet ovat arvostettuja niin siviilikäyttäjien kuin venekul-jetusyritysten ja viranomaistenkin keskuudessa kiitos niiden todella hyvän merikelpoisuuden. Targaa ei suotta markkinoida sanoilla ”The 4x4 of the Seas”.

Perheyritys, joka investoi ja laajentaa– Tämän vuoden maaliskuussa ostimme naapuritontin ja sen 4300 m2 suuruisen teollisuus-hallin, kertoo Johan Carpelan seisoessamme Botnia Marinin laitoksen ulkopuolella Maalahden Teollisuustiellä elokuun aurinkoi-sena päivänä.

Olemassa olevan 16 000

Taloudellisen kriisin pimeyden keskellä pienet menestyksen va-lopilkut kirkastavat maan synkkiä vientitilastoja. Tällainen valopilkku on Pohjanmaalainen yritys Botnia Marin, jolla on tuotantoa Maalah-dessa ja Uusikaarlepyyssä.Teksti ja kuva: Ari Sundberg

neliömetrin tehtaan laajennusta oli suunniteltu pidemmän aikaa valmiiksi ahtaalle tontille. Kun naapuriyritys viime vuonna muutti toimintansa toiselle paikkakunnal-le, tarttui Botnia Marin tilaisuuteen ja osti tuotantolaitoksen aidan toiselta puolelta. Juuri ennen tätä oli myös 185 työntekijän vahvui-nen henkilöstö kasvanut viidellä uudella työntekijällä.

Uusia neliöitä todella tarvit-tiin. Ei ainoastaan koska Targa myy melko hyvin ja tilaa tarvittiin lisääntyneeseen tuotantoon, vaan myös siksi, että vanhat toimitilat olivat yksinkertaisesti jo pitkään olleet kovin ahtaat.

– Vähän ahtaassa tehtaas-sa on kuitenkin ollut se etu, että

Kun useimmat muut yritykset vaikuttavat kiristävän budjettejaan, on Botnia Marin alkanut investoida.

Targa, the 4x4 of the Seas

Juniorijollista venealan edelläkävijäksi

21Asiakashaastattelu | Ålandsbanken

henkilökunta voi helposti kommu-nikoida keskenään. Rationaalisuus ja tehokkuus vaativat tilaa, toteaa Carpelan.

Laajentuminen tuskin silti vähentää vuorovaikutusta. Botnia Marin on perheomistuksessa oleva yritys, jossa etäisyys johdon, hallinnon ja tehtaan työntekijöiden välillä ei koskaan ole ollut erityisen pitkä. Tällä on paljon tekemistä Johan Carpelanin suhtautumi-sessa henkilökuntaansa: he ovat hänen tärkein resurssinsa.

– Olemme aina yrittäneet pitää kiinni henkilöstöstämme, myös vaikeina aikoina. Vältäm-me irtisanomisia ja yritämme selviytyä lyhemmillä lomautuksilla kun myynti ei vedä. Tähän asti se

on ollut toimiva strategia, sanoo Carpelan ja toteaa, että tällainen suhtautuminen työnantajan puolella on luonut uskollisen ja ymmärtäväisen henkilöstön.

– Meillä henkilöstön vaihtu-vuus on erittäin pientä ja meillä on jo useita toisen polven veneen- tekijöitä palkattuna. Monet työn-tekijöistämme ovat työskennelleet meille 25–30 vuotta.

Henkilökunnan lojaalius yritys-tä ja työtään kohtaan on tärkeää Botnia Marinille, jolle käsityön laatu on ehkä merkityksellisin kil-pailuetu. Targa valmistetaan aina tilaajan erityistoiveiden mukaan pienimpiä yksityiskohtia myöten. Sen takia Botnia Marin pyrkii myös keskittämään kaiken suunnittelus-ta tuotantoon omaan yritykseen.

– Ulkopuolisilta valmistajilta meille tulee tekniikka, kuten moottorit, navingointivälineet ja ruostumattomat osat. Varsinaisen veneen valmistuksen, sisustuksen sekä varusteiden asennuksen hoi-damme itse. Täten voimme valvoa jokaisen yksityiskohdan laatua. Siksi onkin tärkeää, että meillä on kokenut henkilöstö, joka tuntee veneemme kuin omat taskunsa.

– Targa-veneen valmistus sisältää paljon manuaalista työtä ja juuri sitä haluamme suojella, koska tarjoamme asiakkaalle yksilöllisiä ratkaisuja. Työn vapaus yhdistettynä henkilökunnan osaa-miseen ja kokemukseen mahdol-listaa myös improvisaation.

Purjehdus veressäJohan Carpelan syntyi syyskuus-sa 1945 Pietarsaaressa. Hieman vitsaillen hän huomauttaa, että se oli tasan yhdeksän kuukautta Suomen armeijan jatkosodasta kotiuttamisen jälkeen.

– Isäni oli hammaslääkäri ja äiti kotirouva. Myös minä pohdin hetken ryhtyväni hammaslääkä-riksi. Mielestäni se olisi ollut hyvä ammatti, koska hammaslääkä-reillä vaikutti olevan niin paljon vapaa-aikaa, sanoo hän pilke silmäkulmassa.

Hänen isänsä oli purjehtija, joten luonnollisesti myös Johan kiinnostui veneistä.

– Aloitin purjehduksen jo pienenä. Asuimme pursiseuraa vastapäätä ja sain olla gastina monille purjeveneen omistaville kavereille.

Purjeveneet eivät kuitenkaan olleet ainoa kiinnostuksen kohde. Johan Carpelan oli jo varhain innokas ja yritteliäs mies monine harrastuksineen.

– Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Lisäksi oli jääkiekko, koripallo, partio ja liuta muita harrastuksia, jotka ahmivat kaiken aikani.

Hän sanoo olevansa aikaop-timisti; nuorena hänen oli ehkä vähän vaikea ymmärtää, ettei ollut mahdollista ehtiä tehdä kaikkea kiinnostavaa. Koulunkäynti kärsi tämän vuoksi.

Saadakseen ylioppilastut-kinnon suoritettua hän ymmärsi lopulta, että kotikaupunkiin täytyisi saada hieman etäisyyttä. Hän päättikin jättää kotipaikan hou-kutukset ja käydä lukion loppuun Svenska Privatskolanissa Oulussa.

– Siellä oli karismaattinen reh-tori nimeltä Greta Wetterstrand. Hän teki minulle selväksi, että vain minä itse voin huolehtia siitä, että pääsen ylioppilaaksi.

Sen toteaminen oli käänteen-tekevää. Carpelan sai ylioppilas-todistuksensa ja suuntasi sitten Turkuun Kauppakorkeakouluun.

– Kesät vietin Pietarsaaressa työskennellen Nautorissa, joka oli silloin suhteellisen uusi yritys. Kiitos Nautorin, veneenraken-

Olemme aina yrittäneet pitää kiinni henkilöstös-tämme, myös vaikeina aikoi-na. Vältämme irtisanomisia ja yritämme selviytyä lyhemmillä lomautuksilla.

Juniorijollista venealan edelläkävijäksi

22

nus oli iskostunut Pietarsaaren ilmapiiriin.

Tämä veneentekijähenki oli tarttuvaa, erityisesti nuorelle yrit-täjähenkiselle miehelle. Ei ihme, että Carpelan pian perusti oman veneverstaan. Uusi tyttöystävä, yrittäjän tytär Britt-Marie, assis-tenttinaan hän alkoi 1971 valmis-taa juniorijolla Flipperiä samalla vielä opiskellen.

Täyspäiväistä veneenrakennustaTuore ekonomintutkinto taskus-saan Carpelan palkattiin 1973 venevalmistaja Arteknolle Tam-pereelle, jossa hän otti harteilleen monia rooleja runsaan kolmen vuoden ajan. Hän muun muassa kehitti ja myi H-veneitä ja paria muuta purjevenemallia. Artek-non lisäksi kaksi muuta yritystä Suomessa ja kaksi ulkomailla valmistivat H-veneitä. Siinä oppi hyvin, mitä kilpailu tarkoittaa, toteaa Carpelan.

Ahvenanmaalainen kilpaileva H-veneen valmistaja, Scanboat, joutui tulipalon uhriksi uuden vuoden 1976 tienoilla. Carpelanin työnantaja ei halunnut ostaa palon jäämistöä.

– Pari kuukautta myöhemmin ostin muotit sekä muuta palosta

selvinnyttä. Lähetimme kirjeitä 20 kuntaan ympäri Suomea. Maalah-desta vastattiin, että sieltä löytyisi teollisuushalli, jonka kunta oli val-mis ostamaan ja remontoimaan tarkoitusta varten. Sijainti lähellä isompaa kaupunkia sekä lento-kenttää oli hyvä ja kunta oli valmis tukemaan meitä, joten valinta oli helppo.

Aluksi vastaperustetulla Botnia Marin -venetehtaalla oli ongelmia henkilökunnan rekrytoimisessa huolimatta siitä, että kiinteistössä oli ennen ollut lasikuituvalmistusta.

– Ei löytynyt ketään, joka olisi osannut käsityön, joten aloitimme valmistamalla yhden pienemmän moottoriveneen opettaaksemme työntekijöille laminointitekniikkaa. Minullahan oli kokemukseni Flip-per-jollista opiskeluajalta. Moot-torivene Botniasta tuli nopeasti toinen päätuote H-veneen rinnalle.

Joukko pienempiä ja isompia venemalleja on vuosien saatossa mennyt läpi tuotantolinjan, jotkut menestyksekkäämpinä kuin toiset. Vähemmän onnistunut venemal-li, Mini Racer, seisoi Carpelanin konttorin ikkunan edessä kolmen vuoden ajan muistutuksena siitä, ettei pidä tehdä sellaista mistä ei tiedä tai osaa mitään.

Venemalli Targa ilmestyi

mielikuviin ensimmäistä kertaa vuonna 1980, kun Carpelan näki sen venemessuilla Helsingissä. Venettä valmisti kalajokelainen te-lakka, joka ajautui konkurssiin pari vuotta myöhemmin. Seuraavana vuonna Carpelan sai vihiä, että veneen muotit olivat myynnissä ja vuonna 1984 laskettiin ensimmäi-nen Botnia Marinin valmistama Targa, Targa 25 vesille.

Edellisen omistajan markki-nointipanostukset olivat suureksi hyödyksi, kun Botnia Marin lan-seerasi oman kehitetyn variaation-sa Targa 25:sta.

– Perustimme Botnia Marinin vuonna 1976 yksinomaan vientiä ajatellen ja näin on jatkunut: kes-kimäärin 85 % on mennyt vientiin. Aloittaessamme H-veneillä ase-timme utopistiseksi tavoitteeksi valmistaa niitä 1000 kappaletta. Vuonna 2004 olimme valmista-neet 1005 ja silloin lopetimme niiden parissa. Botnia H-vene oli useiden vuosien ajan ollut ylivoi-maisesti menestynein H-vene.

Siinä vaiheessa Botnia Marin oli jo selviytynyt useista vastoinkäymisistä ja notkahduksista.– Vuosi 1991 oli katastrofaali-nen koko Suomen taloudelle ja erityisesti venealalle. Luultavasti kauppatieteellisten opintojeni ansiosta olin ollut varovainen valuuttalainojen kanssa, mutta monilla muilla yrityksillä oli niitä taakkanaan. Meillä oli vielä hyvin tilauksia laskusuhdanteen alkaes-sa 1990, joten kriisi osui meihin tietyllä viiveellä.

Keskellä kriisiä yhtiö alkoi kehittää Targa 27-venettä, joka syksyllä 1991 lanseerattiin Ham-purissa.

– Myimme kuusi venettä, H-vene lähti uuteen nousuun ja matalasuhdanne oli ohi Botnia Marinin osalta.

– Targa 25:n, vuonna 1989 ke-hitetyn Targa 29:n ja uuden Targa 27:n ansiosta selvisimme taloudel-lisesta lamasta vain lomautuksilla. Kului 17 vuotta kunnes lomautuk-sista neuvotteleminen tuli ajan-kohtaiseksi seuraavan kerran.

Ostimme muotit Scan-boatilta, joka joutui tuli-palon uhriksi uuden vuoden 1976 tienoilla.

Ålandsbanken | Asiakashaastattelu

Tämän vuoden maaliskuussa ostimme naapuritontin ja sen 4300 m2 suuruisen teollisuushallin, kertoo Johan Carpelan.

23

Ensimmäisestä Targasta vali-koima on laajentunut seitsemään eri versioon, joista Targa 44 on suurin. Mallinumero kertoo aluk-sen pituudesta jaloissa mitattuna. Eri malleja on lisäksi päivitetty ja monessa tapauksessa uudistettu kokonaan.

– Parhaillaan kehitämme uutta mallia nimeltään Targa 30.

Targa – venealan edelläkävijäTargaa myydään tänä päivänä koko maailmassa. Maalahden tehtaalla seisoi elokuussa veneitä, odottamassa toimitusta Sveitsin rajavartiolaitokselle. Suuri osa asi-akkaista on hyvätuloisia yksityis-henkilöitä, jotka haluavat veneen jolla voi ajaa kauas merelle. Merkittävä osuus veneistä menee kuitenkin ammattikäyttöön.

– Lontoon poliisi käyttää Tar-gaa Thames-joella ja tšekkiläinen poliisi ajaa Targalla Tonavaa pitkin. Grönlanti on kiinnostava markkina, jossa Targasta on tullut käsite. Siellä Targa on yksi niistä harvois-ta veneistä, joka on onnistunut saamaan kaikki sertifikaatit, jotka vaaditaan jotta venettä saadaan käyttää matkustajakuljetuksiin vaarallisilla vesillä. Ainoa mark-kina, jolle emme ole menneet on USA: se on niin iso, että meillä tus-kin olisi toimituskapasiteettia jos menestyisimme siellä hyvin.

Targa on edelläkävijä omalla markkinallaan, jota yhä useammat kilpailijat ovat alkaneet jäljitellä.– Ne käyttävät muun muassa muotoilua ja myyntivalttejam-me, mutta aiomme säilyttää niin korkean laadun materiaaleissa ja valmistustavoissa, että kilpailijoi-den on hankala pysyä mukana. Ne jotka ajavat meitä takaa, eivät yksinkertaisesti ehdi ohittaa meitä.

Carpelan kertoo, että yritys saa paljon palautetta käyttäjiltä, muun muassa ”maailman paras vene”-vakuutteluja ja matkakerto-muksia.

– Olemme saaneet tarinoita ihmisiltä, jotka ovat matkan-neet Euroopan halki Ranskasta Mustallemerelle ja Istanbuliin sekä

toisilta, jotka ovat tehneet pitkiä matkoja Pohjoisnorjasta Huippu-vuorille tai Islannista Grönlantiin. Tuntuu hyvältä kuulla tällaisista kokemuksista.

Vaikka Botnia Marinilla menee toistaiseksi hyvin, on Johan Carpelan täysin tietoinen siitä, että tuulet voivat kääntyä nopeasti.

– 2008 veneteollisuuden pohja romahti maailmanlaajuisesti. Täällä Suomessa selvisimme yllättävän hyvin, mutta esimerkiksi useita norjalaisia venevalmistajia muutti Puolaan, jossa valtio jakaa avokätisiä tukiaisia palkkatason ollessa samanaikaisesti 30 % omastamme. Italiassa alamäki oli kokonaiset 90 % muutamassa vuodessa. Botnia Marinilla uskom-me tilanteen pysyvän hyvänä niin kauan kun onnistumme ylläpitä-mään korkean laadun ja olemaan tehokkaita.

Huippumodernin ja laajen-netun Maalahden tehtaan ja Uusikaarlepyyn edelleen moderni-soidun yksikön turvin voi olettaa, että Botnia Marin uskoo tulevai-suuteensa.

Sukupolvenvaihdos Johan Carpelan täyttää 70 tänä vuonna ja luovuttaa pian yrityksen johdon pojalleen Robertille.

– Tulen kuitenkin varmasti kuljeskelemaan täällä häiritsemäs-sä myös sen jälkeen, sanoo hän ja nauraa pilaillen.

Myös tytär Martina, joka on koulutettu suunnittelija Taideteol-lisesta korkeakoulusta, tekee töitä perheyritykselle.

Kuitenkin elämänkumppani, vaimo Britt-Marie, saa lämpimim-mät kiitokset.

– Hän on ollut kallio, niin yrityksille, kodille kuin sosiaaliselle elämällekin. Hän piti järjestyksen kun minä hätiköin ja halusin syök-syä eteenpäin aivan liian nopeasti.

Johan sanoo monta kertaa miettineensä, sitä minkä vuoksi ihminen ryhtyy yrittäjäksi ja ottaa askeleen kohti epävarmuutta.

– Täytyy olla optimisti, vähän hullu ja visionääri. Pitää löytyä tahtoa tehdä jotain enemmän tai erilailla kuin kaverit. Tulee olla peloton.

Carpelan suhtautuu epäillen siihen, että yrittäjyyttä pitäisi opettaa yhä useammille.– Kaikilla ei ole oikeaa paloa ja epäonnistuminen voi tuottaa heille ongelmia. Yrittäjän täytyy olla peloton ja tietää, että pystyy itse nousemaan vastoinkäymisten jälkeen.

Johan Carpe-lan täyttää 70 tänä vuonna ja luovuttaa pian yrityksen joh-don pojalleen Robertille.

Lontoon poliisi käyttää Targaa Thames-joella ja tšekkiläinen poliisi ajaa Targalla Tonavaa pitkin.

Asiakashaastattelu | Ålandsbanken

24

Viime vuosina pääomatulojen verokantaa on nostettu useampaan otteeseen ja pro-gressiota kiristetty. Pääomatuloverokanta on tällä hetkellä porrastettu seuraavasti: 30 % 30.000 euroon saakka ja 33 % ylime-nevältä osalta. Lisäksi osinkoveromalliin on tehty verotusta kiristäviä muutoksia. Niinpä se ei yllätä, että sijoittajien kiinnos-tus erilaisia sijoitustuotteita, kuten sijoi-tusrahastoja ja vakuutuksia kohtaan on kasvanut.

Kun omistajan verotusta on kiristet-ty ja yhtiön vero laskettu 20 %:iin, ero osakeyhtiön ja yksityishenkilön saamien tulojen verotuksen välillä on viime vuosina kasvanut isoksi.

Sen lisäksi, että verotus kannustaa aktiivisia sijoittajia etsimään ratkaisuja, joissa verotus ei ole voittojen kotiuttamisen esteenä, myös vaihtoehto yksityishenkilön sijoitustoiminnan siirtämisestä osakeyhtiöön on entistä houkut-televampi. Tällöin on huomioitava osakeyhtiön mukanaan tuomat hallinnolliset velvoitteet sekä se, kuinka verotehokkaasti varat ovat kussakin yksittäistapauksessa kotiutettavissa yhtiöstä osakkeenomistajalle.

Hallitusohjelman verolinjauksiaPääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan verotuksen kärkitavoitteiksi on asetettu tällä

vaalikaudella mm. työn tekemisen, yrittämi-sen ja työllistämisen, riskinoton, omistamisen, investoimisen ja sijoittamisen kannustaminen. Kokonaisveroastetta ei ole tarkoitus nostaa vaalikauden aikana. Mitä ilmeisimmin ainakaan pääomatulokantaa ei ole kuitenkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollista alentaa. Veronalennukset, joita tehdään, kohdistunevat erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotulovero-tukseen.

Myös perintö- ja lahjaveroa on nostettu viimeisen neljän vuoden aikana useasti. Halli-tusohjelmaan on nyt kirjattu tavoite perintö- ja lahjaverotuksen keventämisestä. Käytännössä tämä kevennys tarkoittaa todennäköisesti lähinnä edellisinä vuosina tehtyjen kiristysten osittaista purkamista.

Hallitusohjelmaan on myös kirjattu tavoit-teeksi tehdä selvitys pääomatuloverotuksesta,

Myös perintö- ja lahjaveroa on

nostettu viimeisen neljän vuoden aikana useasti.

Ålandsbanken | Veroista

VEROTUKSEN AJANKOHTAISIA TEEMOJA SIJOITTAJALLE

Teksti: Anne Launis, PwC

25

omaisuuden verotuksesta sekä eri sijoitusmuo-tojen verokohtelusta vaalikauden aikana. Fokuk-sessa on erityisesti erilaisten sijoitusmuotojen kuten suorien sijoitusten, sijoitusvakuutusten ja sijoitusrahastojen neutraali verokohtelu. Selvitys voi myöhemmin vaalikauden aikana johtaa verolakien muutoksiin, joissa verotehokkaiden sijoitusmuotojen veroetuja leikataan.

Hallituksen on myös tarkoitus selvittää pörssilistautumisten edistämiseksi First North -kauppapaikalle listautuville yrityksille mah-dollisuutta säilyttää listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalli. Lisäksi hallitus aikoo selvittää, voitaisiinko alle 500 euron vuotuiset osinko-tulot säätää yksityishenkilölle verovapaiksi. Nämä ovat talouden kannalta edullisia, mutta teknisesti hankalia muutoksia, joten valtiova-rainministeriön voi odottaa suhtautuvan niihin penseästi.

Osakeyhtiön kautta sijoitustoimintaa harjoitta-via voi kiinnostaa se, että osakeyhtiön tappioi-den käyttömahdollisuutta on tarkoitus laajen-taa siten, että tulolähteen tappiot voi vähentää osakeyhtiön muiden tulolähteiden tuloista.

Muutoksia jo vuodelle 2016Elokuussa julkistetussa vuotta 2016 koskevassa talousarvioehdotuksessa sijoitustoimintaan olennaisesti vaikuttavana uudistuksena esi-tetään luovutustappioita vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun ne nykyisin ovat vähennyskelpoisia ainoastaan luovutusvoitoista. Tämä voi olla sijoittajille merkittävä muutos, mutta se, millaisin rajoituksin sääntely tullaan toteuttamaan, vaikuttaa olennaisesti lopputu-lokseen.

Lisäksi vuodeksi 2016 otetaan määräai-kaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaa-seen katumiseen verotuksessa. Käytännössä siinä on kysymys ulkomailta vuosien varrella saatujen, mutta ilmoittamatta jääneiden sijoi-tustulojen ilmoittamisesta jälkikäteen osittain tavanomaista keveämmin sanktioin.

Jos on kiinnostunut sijoittamaan varoja vastikkeetta yleiseen hyvään, huomionarvoi-nen muutos on se, että yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron lahjoitukset tullaan säätämään verotuksessa tietyin edellytyksin vähennyskelpoisiksi.

Viimeinen mahdollisuus hyödyntää pääomanpalautusten siirtymäsäännöstä

Vuodesta 2014 lähtien listaamattoman yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (ns. SVOP-rahasto) tapahtuvaa varojenjakoa on verotettu pääsäännön mukaan osinkona.

Kuluvan verovuoden 2015 osalta on vielä mahdollisuus soveltaa tällaisiin varojenjakoihin lain voimaantuloon liittyvää siirtymäsäännöstä, jonka voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa. Listaamattomiin yhtiöihin tehtyjä rahastosijoituksia voidaan palauttaa vielä vuo-den 2015 aikana vanhoin verotusperiaattein, mikäli sijoitus SVOP-rahastoon on tehty ennen vuotta 2014. Tämä johtaa useissa tapauksissa osinkoverotusta edullisempaan luovutusvoitto- verotukseen, tai jopa siihen, että varojenjako voidaan tehdä verotta. Joissakin tapauksissa osinkoverotus saattaa kuitenkin olla verotuk-sellisesti edullisempaa, ja sen vuoksi verokoh-telu on selvitettävä aina tapauskohtaisesti.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan verotuksen kärkitavoitteiksi on asetettu tällä vaali-kaudella mm. työn tekemisen, yrittämi-sen ja työllistämisen, riskinoton, omistami-sen, investoimisen ja sijoittamisen kannus-taminen.

Veroista | Ålandsbanken

VEROTUKSEN AJANKOHTAISIA TEEMOJA SIJOITTAJALLE

26 Ålandsbanken | Fifax

Lattian alla on edistynyt putkisysteemi, joiden kautta

kaloja voidaan siirtää altaiden välillä kasvun aikana. Tommy

Andersson, Fifaxin tekninen päällikkö, esittää päälinjan, joka on lähes 2 metriä halkasijaltaan.

27Fifax | Ålandsbanken

Tulevaisuuden kalanviljely saa muotonsa maalla

Se on iso. Siellä on korkean luokan teknologiaa. Se on jännittävä. Fifaxin kalaviljelmä maalla ulottuu 15 000 neliömetrin alueelle Eckerön metsäalueella. Ensi kesä-nä toimitetaan ensimmäiset kirjolohet, jotka on kasva-tettu täysin kontrolloidussa ympäristössä.

Virkamiehiä Suomen maa- ja metsätalous-ministeriöstä vieraili vastikään Eckerön Storbyssä sijaitsevalla

laitoksella. Todiste siitä, että suurta hanketta Ahvenanmaalla seura-taan suurella mielenkiinnolla myös kansallisella tasolla. Samantapaisia laitoksia on tai ollaan rakentamas-sa myös muualla maailmassa – muun muassa Norjassa, Puolassa, Skotlannissa, Dubaissa, Roma-niassa ja Saudiarabiassa – mutta tämä on suuri pohjoismaisella mittapuulla mitattuna. Projekti pysyy aikataulussaan. Vaihe yksi on melkein valmis, vaihe kaksi puolivalmis ja vaiheen kolme arvi-oidaan valmistuvan ensi kesänä. Intensiivisimmän rakennusvaiheen aikana noin 70 henkilöä päivässä osallistui työhön. Kyseessä on erittäin edistynyt elintarviketehdas. Halli, johon mahtuu 36 allasta ja kolme puhdistamoa – 12 allasta ja yksi puhdistamo per osasto – on yhtä iso kuin ostoskeskus Maxinge Jomalassa. Sieltä löytyvät myös tilat henkilökunnalle, laboratori-olle, valvontahuoneelle, omalle

hapentuotannolle ja hygieniasululle. Kukaan ei voi mennä altaille kulke-matta sulun läpi. Laitos on jaettu viiteen hygienia-alueeseen.

Näyttelyhuone, jossa kiinnostu-neet voivat seistä ja katsoa altaisiin ilman että kalat häiriintyvät, on rakenteilla.

Vaiheessa kolme rakennetaan myös biokaasulaitos, jossa sisäi-sesti käytettävä energia tuotetaan kalojen jätöksistä ja jätevedenpuh-distamon lietteestä.

Hiljaista ja rauhallistaKaiken A ja O on luoda mahdol-lisimman suojattu ja kontrolloitu ympäristö kaloille, jolloin lopputu-loksesta tulee paras mahdollinen.

Vesi, jossa kalat uivat, pum-pataan Ahvenanmerestä, johon on noin 1,8 km matkaa laitokselta. Se puhdistetaan, erilaiset taudin-aiheuttajia sisältävät mikro-orga-nismit poistetaan, ja lämmitetään 14–15 asteiseksi.

– On suuri etu, että veden lämpötila voidaan pitää samana ympäri vuoden. Tasainen lämpö-tila takaa kalojen tasaisen kasvun. Meressä kasvavat kalat, lopettavat

Tavoite on saada häiriöte-kijät minimiin, sillä kalat pelästyvät helposti.

Teksti: Helena Forsgård Kuva: Viktor Fremling

syömisen kun vedestä tulee liian lämmintä tai kylmää, sanoo Björn Geelnard, Fifaxin hallituksen jäsen.

Hallissa ei ole ikkunoita ja valaistus suunnitellaan niin optimaaliseksi kuin mahdollista. Täällä täytyy lisäksi olla hiljaista ja rauhallista.

– Tavoite on saada häiriöteki-jät minimiin, sillä kalat pelästyvät helposti, sanoo Geelnard.

Pieni vedenkulutusVedestä otetaan automaattises-ti näytteitä ja sitä puhdistetaan jatkuvasti, sillä kalojen ulosteet sisältävät muun muassa fosforia ja typpeä.

– Uutta vettä lisätään tar-vittaessa, sillä osa haihtuu ja osan käyttävät kalat. Kysymys ei kuitenkaan ole isoista määristä, suurin osa kiertää laitoksen sisällä, sanoo automaatioinsinööri Tommy Andersson, joka on palkattu tekni-seksi päälliköksi.

Tekniikkaa kutsutaan nimellä RAS, joka tulee sanoista Recir-culating Aquaculture Systems eli kiertävä vesiviljely.

– Puhdistus tapahtuu

Fifax:

Herbert Sundqvist, rakennuspäällikkö

Ålandsbanken | Fifax

biologisessa prosessissa. Olemme käyttäneet tanskalais-

ta osaamista ja tekniikka on erittäin salaista. Mitään ei saa valokuvata, ei edes itse talon betonirunkoa, sanoo Tommy Andersson.

Tanskalaisia asiantuntijoitaLattian alla on edistynyt putkisys-teemi. Päälinja on lähes 2 metriä halkaisijaltaan.

– Tyhjiöpumppujen avulla kaloja voidaan siirtää altaiden välillä kasvun aikana, sanoo Pontus Nikula, Fifaxin toimitusjohtaja ja projektipäällikkö.

Teknologian on toimittanut AKVA Groupin tytäryhtiö Tans-kasta. Yhtiö on pörssinoteerattu Norjassa ja on maailman suurin omalla alallaan. Rakennusaika-na paikan päällä oli tanskalaisia tekniikka-asiantuntijoita. Fifax on myös palkannut tanskalaisen kalatalouden asiantuntijan, Lars Stigaardin, joka on päävastuussa itse viljelystä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensimmäi-set kirjolohet toimitetaan kesällä 2016. Silloin on otettu varaslähtö aloittamalla ostetuilla kalanpoika-silla, mutta Fifaxilla tulee olemaan oma munahautomo jotta voitaisiin olla täysin omavaraisia kalanpoi-kasten suhteen.

Pitkä matka Pontus Nikulalle ja Björn Geelnardille on työ Fifaxin kanssa ollut pitkä, melkein kahdeksan vuotta. Ensim-mäisistä ajatuksista, jotka heräsivät kun he lukivat perinteisen kalan-viljelyn negatiivisista vaikutuksista meriympäristöön – ”kuinka voimme viljellä kaloja ympäristöystävällisellä tavalla?” – tähän päivään, jolloin kolmasosa projektista on saatettu melkein loppuun.

Rahoitus on ollut iso pähkinä purtavaksi. Kulut ovat lähemmäs 20 miljoonaa euroa sisältäen kiinteistön, joka on F-Fast yhtiön omistuksessa. Rahat täytyy olla käytössä kauan ennen kuin ensim-mäinen kala voidaan myydä.

Kuutisenkymmentä osak-keenomistajaa on investoinut

pääyhtiöön. Runsaat 50 % ovat ahvenanmaalaisia sidosryhmiä, puolet omistaa suomalainen riski-sijoitusyhtiö Helmet Capital. Myös Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Euroopan kalatalousrahasto ovat osallistuneet tukien muodossa.

– Meille on myös ollut ensiar-voisen tärkeää, että pankkimme on ollut proaktiivinen ja luotettava. Ålandsbanken on ollut joustava ja hyvin yhteistyökykyinen prosessin varrella, sanoo Björn Geelnard.

Markkinat löytyvätTänään Suomessa kulutetaan noin 50 000 tonnia tuoretta lohta ja kirjolohta vuosittain. Fifax laskee toimittavansa 3 000 tonnia vuodessa silloin kun tuotanto on täydessä vauhdissa. Se vastaa puolta siitä määrästä, joka tänä päivänä viljellään verkkokasseissa ahvenanmaalaisilla vesillä. 15–20 henkilön arvioidaan saavan työtä päivittäisessä toiminnassa. Fifax viljelee vain kirjolohta ja siihen on muutama pääsyy. Suomen markkinoilla kirjolohi tunnetaan

– kaikki myyvät sitä ja kuluttajat pitävät siitä. Sen lisäksi kirjolohi on kestävä ja monia muita lajeja helpompi viljellä.

Björn Geelnard sanoo, että panostus on tietysti riskiprojekti. ”Kaikkea” voi tapahtua – markkina voi pettää ja hinta laskea. Sairau-det ja tekniset ongelmat voivat johtaa laskeneeseen tuotantoon.

– Jos kaikki menee hyvin, täs-tä tulee hyvä business omistajille. Me uskomme tähän joka tapauk-sessa. Tänään yhä useammat syövät yhä enemmän kalaa, mikä on positiivista paitsi kansanter-veydelle niin myös meille, toteaa Geelnard. Lisäksi ympäristöprofii-limme on erittäin vahva. Kalamme viljellään kestävästi ilman että meriympäristö kuormittuu. Näh-täväksi jää, mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä – siis saammeko korkeamman hinnan ympäristöystävällisestä kalas-tamme, hän sanoo ja lisää: – Jos hanke osoittautuu onnistuneeksi, meillä on mahdollisuus laajentaa samalla tontilla!

Meille on myös ollut ensiarvoi-sen tärkeää, että pankkim-me on ollut proaktiivinen ja luotettava. Ålandsbanken on ollut jous-tava ja hyvin yhteistyökykyi-nen prosessin varrella.

Rakkaudesta mereen on tunnuslauseemme, joka hallitsee työtämme. Uskomme kestävään, suuri-mittaiseen kalanviljelyyn, jonka ympäristövaiku-tukset ovat minimaaliset, sanoo Fifaxin hallituk-sen jäsen Björn Geelnard, joka laskee yrityksen tuottavan 3 000 tonnia kirjolohta vuodessa.

28

29Digitaaliset investoinnit | Ålandsbanken

Teksti: Joakim Enegren

Nyt arjestasi tulee vieläkin yksinkertaisempaa

Työ Ålandsbankenin päivitetyn netti-sivuston kanssa ylettyy paljon pidemmälle kuin

varovaisiin visuaalisiin muutok-siin. Kyseessä on jännittävä ja uusi ajattelutapa, jossa käyttä-jän tarpeet ovat keskiössä.

– Aika, jolloin vain istuttiin kotona tietokoneen ääressä ajatellen ”Nytpä minä vähän surffailen”, on lopullisesti ohi. Tänään nettiä tarvitaan kun olemme liikenteessä kännyk-kä tai tabletti kädessä. Tämä muutos asettaa meille luonnol-lisesti uusia vaatimuksia, sanoo Svein Erik Sogn.

Hyvästi kankeat nettisivutUlkonäön suurella muutoksella on oma nimi: Reagoiva web design, joka tarkoittaa, että nettisivut ja ulkonäkö sopeute-taan jokaiselle käyttäjälle.

– Ålandsbankenin nettisivut mukautuvat tarpeeseesi riippu-en siitä, käytätkö tietokonetta, tablettia vai matkapuhelinta. Si-nulla tulee aina olla niin täydelli-nen kokemus kuin mahdollista, selittää Sogn.

Uusi tapa esitellä rahasto- tarjontaa on hyvä esimerkki tästä käyttäjäkokemuksesta. Tietokoneella tai tabletilla voit selkeästi nähdä, miten kukin rahasto on kehittynyt ajan kuluessa.

– Haaste, joka motivoi meitä kehitystyössämme, on

Vuonna 2015 Ålandsbankenin digitaalisia palveluita on kehitetty ripeää vauhtia. Pankin nettisivut on uudistettu kokonaan ja Mobiilipankki julkaistaan puhelinsovelluksena. – Tämä on lähtölaukaus pitkäjänteisille panostuksillemme kohti käyttä-jäystävällisiä digitaalisia palveluita, jotka tukevat visiotamme tulevaisuuden ihmissuhdepankista, sanoo markkinoinnin ja liiketoiminnan kehityksen johtaja Svein Erik Sogn, joka on vastuussa Ålandsbankenin digitaalisesta strategiasta.

joka kerta löytää optimaalinen yhdistelmä fyysistä ja digitaa-lista kanssakäymistä. Siinä olemme täysin riippuvaisia asiakkaidemme antamasta palautteesta.

Pankkiasioita bussipysäkilläSamaan aikaan Svein Erik Sogn huomauttaa, että Ålands- bankenin suositulle Internet-konttorille ei ole tehty mitään muutoksia. Siellä odottavat kaikki tutut toiminnot ja pal-velut kuten ennenkin. Se, joka haluaa uutta, ei kuitenkaan tule pettymään uuteen Mobiilipank-kiin, Internetkonttorin pikkusis-koon.

– Mobiilipankki-sovel-luksessa iOS:lle ja Androidille pääset käyttäjänä kokeilemaan uusia palveluita, joista veikkaan tulevan erittäin suosittuja. Pu-

nainen lanka on, että haluam-me tehdä yleiskuvan saamisen ja pankkiasioiden hoitamisen sinulle vieläkin helpommaksi – riippumatta siitä, missä satut olemaan, sanoo Sogn.

Hän tiivistää kaiken digitaalisen kehityksen Ålandsbankenilla yhteen yksinkertaiseen toteamukseen.– Kaikki, mitä teemme toimii rakennuspalikoina kohti tavoitettamme olla ihmissuhdepankki. Ei riitä, että sanomme ”Me olemme ihmissuh-depankki”, vaan meidän täytyy osoittaa väit-tämä toteen. Sen teemme käymällä

vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa ja kehittämällä palve-luita, joita he haluavat käyttää joka päivä.

Svein Erik Sogn, markkinoinnin

ja liiketoiminnan kehityksen johtaja.

Hyödy digitaalisista investoinneistamme

Mobiilipankki lanseerataan vuodenvaihteen tienoilla.

Aika kuluu nopeasti kun on hauskaa! Tänä vuonna Paraisten, Tampereen ja Vaasan konttoreissa vietetään 20-vuotisjuhlia.

PARAINEN

Ensimmäinen juhlija, Parainen, avasi ovensa 3. elokuuta 1995. Alusta lähtien konttori on sijainnut Kauppiaskatu 24:ssa kävelykadun varrella Parais-

ten ydinkeskustassa. Pankki osti koko kiinteistön mutta aluksi vain pientä osa tiloista oli omassa käytössä. Henki-lökunta, joka aluksi koostui kahdesta henkilöstä, on vuosien mittaan kasvanut nykyiseen mittaansa sisältäen kontto-rinjohtajan, asiakasvastaavan ja kaksi palveluneuvojaa. Samanaikaisesti kont-toria on vuosien saatossa remontoitu ja laajennettu niin, että pankki voi tänään ylpeänä esitellä tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä tilojaan.

Suuri markkinaosuus paikkakunnallaKonttorin tapaa työskennellä on alusta asti leimannut asiakaspalvelu sen pienen lisän kanssa, jossa ongelmien sijaan nähdään mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Asiakkaat ovat arvostaneet tätä asen-netta ja suositelleet pankkia ystävilleen sekä tuttavilleen. Lopputuloksena Pa-raisten konttorilla on tänään suhteellisen suuri markkinaosuus paikkakunnalla.

Nykyään talossa sijaitsee Ålands-bankenin ja tilitoimiston lisäksi toisen-lainen ”pankki”, nimittäin Art Bank, joka on Pohjoismaiden suurin Salvador Dalin taidegalleria. 20-vuotispäivänään Ålands- banken kutsui asiakkaitaan kierrokselle Art Bankin toimitiloihin.

TAMPERE

Tampereella toiminta alkoi jo ke-sän 1995 lopussa niin kutsutus-sa Ruuskasen talossa Puuvilla-tehtaankadulla. Konttorinjohtaja Leena Honkasalo-Lehtinen ja

nykyisin Private Bankerina toimiva Kari-Pek-ka Tarko aloittivat toiminnan.

Viralliset avajaiset pidettiin 23. lokakuu-ta 1995. Siinä vaiheessa konttori oli ehtinyt muuttaa nykyisiin tiloihinsa tunnettuun Napparin taloon Hämeenkadulla ja kontto-rissa oli viisi työntekijää. Talon on piirtänyt arkkitehti Bertel Strömmer ja se on raken-nettu 1919–20 maan vanhimman hattu- ja turkisyrityksen Naparstok Oy:n toimesta. Sijainti on loistava keskellä kaupungin keskustaa Tampereen pääkadun varrella. Toiminta aloitettiin talon kahdessa ensim-mäisessä kerroksessa, mutta työntekijöiden määrän kasvaessa vuonna 1997 otettiin myös kolmas kerros käyttöön kattavan remontin jälkeen. Tänään Tampereen kont-torissa työskentelee 13 työntekijää.

Paraisten henkilökunta: John Laurén, asiakas-vastaava ja Jan-Peter Pomrén, konttorinjoh-taja. Varpu Öhrnberg ja Marja-Liisa Wihlman ovat työskennelleet Paraisten konttorissa alusta alkaen, nyt 20 vuotta

20. juhlavuosi kolmessa konttorissa

Ainoa sisämaan konttoriTampereen konttori on ainoa Ålands-bankenin sisämaan konttori. Tampe-relaisten lisäksi konttori palvelee koko Pirkanmaata, jossa on noin 400 000 asukasta. Kuten useimmissa muissa konttoreissa mantereella, aloitettiin myös Tampereella asuntolainoilla, jonka jälkeen konttori kasvoi nopeasti. Nykyään konttori tarjoaa sekä Private Banking- että Premium Banking - palveluita. Tampereen konttorin vahvuus on monipuolinen osaaminen, mutta kaikilla asiakasneuvojilla on myös omat vastuualueensa. Pankkipalvelujen lisäksi hoidamme asiakkaiden juridisia asioita, muun muassa testamentteja, kuolinpe-siä, pesänosituksia, perinnönjakoja ja edunvalvontaa.

Vaasan konttori jakaa tilat toisen ”pankin” kanssa: ravintola Il Banco.

Tampereen konttorin vahvuus on alusta asti ollut monipuolinen osaaminen.

VAASA

Vaasassa Ålandsbankenin kont-tori otettiin käyttöön 22. marras-kuuta 1995. Pankki perustettiin silloin vastaremontoituihin toimitiloihin tunnettuun Hartma-

nin taloon Vaasan torin laidalle. Sen jälkeen konttori on ehtinyt muuttaa kaksi kertaa ja päätyi kesällä 2010 nykyiseen osoitteeseensa Hovioikeudenpuistikko 11:een kunnianarvoi-san Wasa Aktie Bankin, sittemmin HAB:n kauniisiin tiloihin. Talo, joka valmistui vuonna 1904, on kastettu Kurteniaksi ensimmäisen pankinjohtajan Joakim Kurténin mukaan. Ra-

kennus on Vasabladet- lehden äänestyk-sessä valittu Vaasan kauneimmaksi taloksi. Tällä hetkellä kont-torissa työskentelee seitsemän henkilöä.

Myös Vaasan konttori jakaa tilat toi-sen ”pankin” kanssa, sillä samassa talossa toimii ravintola Il Ban-

co. Tätä voisi kuvailla epätavanomaiseksi mutta hyvin toimivaksi ratkaisuksi.

Asuntolainoista varainhoitoonMyös Vaasan konttori aloitti painottaen asuntolainoja. Kehitys alalla on ollut no-peaa ja useimmat pankit tarjoavat tänään digitaalisia pankkipalveluja, myös Ålands-banken. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Vaasassa meillä on nykyään enemmän aikaa neuvontaan ja myyntiin. Päivittäisiä pankkipalveluja tarvitsevien asiakkaiden täytyy harvoin seistä jonossa ja ne, jotka haluavat varata ajan pankkineu-vojalle pääsevät nopeasti tapaamiseen.

Linjassa pankin tavoitteiden kanssa meillä on tavoitteena olla sijoittajan pankki jolla on vahva rahoitusosaaminen. Olem-mekin Vaasassa systemaattisesti vuosien ajan käyttäneet resurssejamme ja osaa-mistamme tavoittaaksemme henkilöitä ja yrityksiä, jotka tarvitsevat varainhoitoa ja sijoitusneuvontaa. Meillä onkin nyt hyvä tasapaino perinteisen pankkitoiminnan ja varainhoidon eri muotojen välillä.

20. juhlavuosi kolmessa konttorissa

32 Ålandsbanken | Huomioita

RATKAISEVIATEKOJA

Elämässä ei ole kyse vain rahasta, sen ymmärrämme luon-nollisesti myös pankkina. Investoida voi monella tavalla. Tässä sinulle muutamia ehdotuksia ehkä kaikkein parhaiten tuottavista investoinneista.

Kävele, pyöräile tai juokse!

Nykyaikaisissa matkapuhelimis-sa voit seurata liikkumistasi päivän aikana ja nähdä tulok-

sesi helposti. Jos haluat parantaa fyy-sistä hyvinvointiasi, avuksesi löytyy monia mobiilisovelluksia. Runkeeper on yksi suosituimmista. Sen lisäksi, että voit seurata kuinka paljon itse investoit omaan kuntoosi, voit useimmissa so-velluksissa jopa haastaa ystäväsi.

O letko kyllästynyt osakkeisiin? Haluaisitko laajentaa salkkuasi jollain erilaisella? Yksi vaihtoehto on investoida viiniin. Myös tässä tapauksessa täytyy olla sekä pitkäjänteinen että asiantunteva. Yleensä investoidaan hienoimpiin ranskalaisiin

viineihin, mutta tavallisinta on varmaan se, että hyvä viini edeltää toista investointia – ystäviesi kanssa vietettyä aikaa.

Investointi, joka lyö muut laudalta

O tatko varasi nykyään itsestäänselvyytenä etkä investoi enää yhtä säännöllisesti kuin ennen? Ajattele tällöin ikivanhaa sääntöä,

jonka mukaan jatkuvat investoinnit hajauttavat riskiä ja luovat hyvät edellytykset positiivisille tu-loksille – tämä pätee myös ihmissuhteisiin. Monet ymmärtävät viisauden ainakin kerran vuodessa, kun ystävänpäivänä lähetämme kasoittain kukkia rakkaillemme (myynti kuusinkertaistuu yhdessä päivässä). Useampien päivien tekeminen ”kukka-päiviksi” on investointi, jota todella arvostetaan.

Arkirumban paras tuottoPuoli tuntia lattialla lasten kanssa ava-

ruusalusten, lohikäärmeiden, venei-den ja prinsessojen ympäröimänä

on investointi, joka ei kaduta ketään. Lego haluaa leikin jatkuvan myös tule-vaisuudessa ja allokoi nyt miljardi Tanskan kruunua luodakseen uusia kestäviä vaihtoehtoja tämän päivän raaka-aineille.

Usein emme osaa tarpeeksi arvostaa mahdollisuuksia ja turvaa, joista nautimme. Maa-

ilmassa, jossa ihmiset joutuvat pa-kolaisiksi aiempaa useammin, ei ole puutetta avuntarpeesta. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Sinä lähimmäisenä voit investoida tukemalla suuria avustus-järjestöjä ja auttamalla kotipaikka-kunnallasi.

Teksti: Mathias Wikström

Vaihtoehtoisia investointeja

PUNAISTA, VALKOISTA VAI HYVÄÄ SEURAA?

Asiakaspalvelun tiimi: Katja, Sandra, Tessa, Essi, Maud, Gitte, Anne, Lillan ja Mari.

Asiakaspalvelu | Ålandsbanken

”Pyrimme tulemaan Pohjoismaiden parhaaksi asiakkaista huolehtimisessa! Luonamme kukaan ei jää ongelmien ilmaantuessa yksin.” Maud Johans, Asiakaspalvelun osastopäällikköHei Maud, voitko hieman kertoa mitä Asiakaspalvelussa on meneillään?– Asiakaspalvelu vaihtoi kesän alussa nimeään kuvatakseen teh-täväämme paremmin kuin vanha nimi Contact Center.

Otamme suuren vastuun niistä asioista, joissa asiakkaamme puo-leemme kääntyvät ja haluamme tarjota korkeatasoista palvelua. Asiakas keskiössä tarjoamme nopeaa ja ammattimaista apua asioissa, jotka koskevat Ålands-bankenia ja palvelujamme. Mitkä ovat mielestäsi hyvän asiakaspalvelun tunnusmerkit?– Hyvä Asiakaspalvelu antaa henkilökohtaista, nopeaa ja am-mattimaista palvelua asiakkaan valitsemalla yhteydenottokanavalla ja asiakkaan ehdoilla. Olemme riippuvaisia asiakkaistamme ja näemme jokaisen ajankohtaisen asian mahdollisuutena parantaa suhdettamme asiakkaisiimme entisestään. Palveluspesialistit osastollamme ovat sitoutuneita,

kiinnostuneita, osaavia ja motivoi-tuneita. He keskittyvät täysin asiak-kaaseen juuri tässä ja juuri nyt. Me haluamme oikeasti auttaa jokaista asiakasta, emmekä lopeta ennen kuin asia on kokonaan hoidettu. Miten työskentelette kehittääksenne palveluitanne?– Jaamme erilaisia vastuualueita, jotta kasvattaisimme osaamis-tamme osaston sisällä ja näin pystyisimme palvelemaan mah-dollisimman nopeasti. Haluamme olla proaktiivisia organisaatiossa ja oppia koko ajan uusia asioita. Pohjimmiltaan meidän täytyy osata paljon kaikesta ja jokaisella tulee olla myös oma erikoistumisalueensa. Mikä mielestäsi erottaa teidät alan muista asiakaspalveluista?– Kun soitat Asiakaspalveluumme, tavoitat suoraan henkilön, joka on valmis vastaamaan kysymyksiisi ja

Lyhyttä faktaa:Puhelujen määrä: 3350 kuukaudessa

Vastausaika: tavoite on vastata puheluun 30 sekunnissa

Vastausfrekvenssi: 91,1 %

Asiakastyytyväi-syysindeksi: 8,6

auttamaan sinua parhaalla mah-dollisella tavalla. Emme joka kerralla voi ratkaista kaikkia ongelmia heti, mutta kiitos hyvien yhteyksiemme pankin muihin työntekijöihin py-rimme niin nopeasti kuin mahdol-lista palaamaan asiakkaalle hänen asiassaan. Me olemme ihmissuh-depankki ja sen tulee näkyä kaikissa kontakteissa kanssamme.

Onko teillä joku oma motto? – Asiakaspalvelu ei ole osasto vaan asenne! Mitkä ovat hauskimmat/kummallisimmat puhelut, joita olette saaneet?– Puhelinvaihde, joka on osa Asiakaspalvelua, saa paljon hauskoja kysymyksiä. Kyseessä voi olla kaikki Strandnäsin pank-kiautomaatista siihen, pystyykö lapsenlapseni istumaan paikoillaan konsertin aikana.

PALVELUKSESSASI

33

Asiakaspalvelu:

34 Ålandsbanken | Peter Wiklöf

Pankin kannattavuus on nyt selvästi yli hallituksen tavoitteleman 10 prosentin. Tarkoittaako

tämä, että osakkeenomistajat voivat luottaa runsaaseen osingonjakoon ensi keväänä?– On vielä liian aikaista antaa lausuntoja ensi kevään mahdollisista osingoista. Voin kuitenkin todeta, että Ålandsban-ken on vahvan kasvun vaiheessa, mikä ei ole tilanne useimmille suurpankeille Pohjoismaissa. Tämä tarkoittaa, että Ålandsbanken ei jaa yhtä suurta osaa voitostaan kuin suurpankit tekevät, vaan jatkamme varmistaen pankkimme vakaan kasvun.

Ålandsbanken kuului Pohjoismaiden menestyneimpiin pankkeihin kuluneena

vuonna. Mistä se pääasiassa johtuu ja mihin alueeseen haluat panostaa eniten tulevana vuonna?– Elämme maailmassa, jossa pankit yhä enenevissä määrin rationalisoivat ja virtaviivaistavat tarjontaansa. Se johtaa persoonattomiin tarjoomiin, joissa ero eri suurpankkien välillä on melkein olematon. Tässä maailmassa yritämme erottautua kuuntelemalla tarkasti asi-akkaiden toivomuksia ja sopeuttamalla tarjontamme asiakkaiden tarpeisiin. Suurpankit ovat finanssialan prosessite-ollisuutta – me olemme persoonallisia ratkaisuja rakentava käsityöläinen. Juuri nyt teemme kovasti töitä terävöittääk-semme tarjontaamme säästämisen ja sijoittamisen alueella. Olen ylpeä osaamisesta, jota olemme onnistuneet Ålandsbankeniin kokoamaan ja nyt on osattava hyödyntää sitä täysin asiakkai-demme eduksi.

Mitä uhkia näet jatkuvalle korkealle kannattavuudelle?– Suurin pitkän aikavälin

haaste on aina siinä, pystymmekö jatkos-sakin ansaitsemaan asiakkaidemme luot-tamuksen. Lyhyellä tähtäimellä ympäröivä maailma voi luonnollisesti vaikuttaa meihin osake- ja korkomarkkinoiden kautta. Toisaalta nyt, kuusi vuotta Lehman-romah-duksen jälkeen, alamme tottua tällaisessa ympäristössä toimimiseen.

Varainhoidon organisaatiossa on tapahtunut suuria muutoksia. Miltä

strategia näyttää tulevaisuudessa?– Varainhoidossa olemme sovittaneet yhteen Suomen ja Ruotsin resurssejamme. Olemme lisäksi vahvistaneet osaamistam-me niillä alueilla, joilla tuntui löytyvän tarvet-ta. Asiakkaillamme on usein suuri kiinnos-tus ja tarve säästö- ja sijoituspalveluihin. Siksi onkin erittäin tärkeää, että pystymme vastaamaan asiakkaiden odotuksiin.

Osakekurssi on noussut voimakkaasti tänä vuonna, mutta kaupankäynti osakkeella on vähäistä.

Näetkö sen ongelmana ja mitä voit siinä tapauksessa tehdä asialle?– Ålandsbanken on ollut listattuna Hel-singin pörssiin vuodesta 1942. Osakkeen likviditeetti on ollut rajallista ja sen voi nähdä siten, että runsaat 9 000 osak-keenomistajaamme eivät ole olleet ha-lukkaita myymään. Haluan luonnollisesti, että olemme kiinnostava yhtiö sijoittajille, mutta en näe sitä suurena ongelmana. Stabiilit osakkeenomistajat ovat etu kai-kille yhtiöille, jotka työskentelevät pitkän aikavälin kestävien tavoitteiden kanssa.

5

1

2

3

4

Ålandsbanken kuului menestyneimpiin pankkeihin kuluneena vuonna. Konsernijohtaja Peter Wiklöf tietää miksi: ”Suurpankit rationalisoivat ja virtaviivaistavat tarjontaansa. Se johtaa per-soonattomiin tarjoomiin. Erottaudumme muista kuuntelemalla tarkasti asiakkaiden toivomuksia.”

Teksti: Tore Davegårdh Kuva: Viktor Fremling

kysymystä Peter Wiklöf

35Yhteyshenkilöt | Ålandsbanken

Tämän julkaisun sisältö on ainoastaan yleistä informaatiota, ei rahoitusneuvontaa yksittäiselle henkilölle. Vaikka Ålandsbanken on pyrkinyt todentamaan informaation, pankki ei voi taata, että informaatio on kaikissa suhteissa virheetöntä, täydellistä tai oikean kuvan antavaa. Informaatio ei ota huomioon yksittäisen henkilön taloudellista tai verotuksellista tilannetta. Sijoitusneuvontaa toivovan tulee kääntyä asiantuntijan puoleen ennen konkreettisen liiketoimen toteuttamista tai toimenpiteeseen ryhtymistä. Kaikkiin ennusteisiin liittyy epävarmuus ja todellinen tulos saattaa poiketa ennustetusta. Rahoitusvälineiden arvo voi vaihdella ja alentua, ja arvo voi joidenkin kohdalla tulla jopa negatiiviseksi. Ålandsbanken ei vastaa informaation johdosta mahdollisesti syntyvistä vahingoista ja tappioista, ei suorista eikä välillisistä. Informaatiota suojaa tekijänoikeus ja sitä ei saa kopioida, välittää edelleen tai julkaista ilman Ålandsbankenin lupaa. Tästä informaatiosta johtuvissa riitaisuuksissa yksinomainen tuomiovalta on suomalaisilla tuomioistuimilla Suomen lakia soveltaen.

ÅLANDSBANKEN ABP

PRIVATE BANKINGJohtaja Maria Bernas-Hilli020 429 3655maria.bernas-hilli@alandsbanken.fiYrjönkatu 9 A, 3. krs, Helsinki

HELSINKIKonttorinjohtaja Maarit Vesala020 429 3601maarit.vesala@alandsbanken.fiBulevardi 3

TAMPEREKonttorinjohtaja Leena Honkasalo-Lehtinen020 429 3201leena.honkasalo-lehtinen@alandsbanken.fiHämeenkatu 8

VAASAKonttorinjohtaja Lars Lönnblad020 429 3301lars.lonnblad@alandsbanken.fiHovioikeudenpuistikko 11

TURKUKonttorinjohtaja Christer Fagerström020 429 3116christer.fagerstrom@alandsbanken.fiHansakortteli, Eerikinkatu 17

PARAINENKonttorinjohtaja Jan-Peter Pomrén020 429 3153jan-peter.pomren@alandsbanken.fiKauppiaskatu 24

PÄÄKONTTORI:Nygatan 2, MaarianhaminaAhvenanmaaPuhelin +358 204 29 011 (vaihde)www.alandsbanken.fi

LIIKETOIMINTA-ALUE SUOMIJohtaja Anne-Maria SaloniusPuhelin 020 429 3401anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

Rahastoa hallinnoi Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy. Rahastoesite sekä lisätietoja on saatavissa Ålandsbankenin kaikissa konttoreissa ja osoitteessawww.alandsbanken.fi. Ålandsbanken Abp markkinoi ja myy rahastoa Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen asiamiehenä.Rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinakehityksen myötä, etkä voi koskaan olla täysin varma siitä, että sijoittamasi pääoma palautuisikokonaisuudessaan takaisin. Puhelut 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/minuutti, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/minuutti.

Tervetuloa käymään tai mene osoitteeseen www.alandsbanken.fi

TÄYDENNÄ SIJOITUKSIASI VUOKRA-ASUNNOILLA. SIJOITA ASUNTORAHASTOON!

• Vuokra-asuntojen suuri kysyntä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuottoihin.• Helppo ja tehokas vaihtoehto omille asuntosijoituksille.• Rahaston strategiana on sijoittaa uusiin, pienehköihin vuokra-asuntoihin Suomen suosituilla kasvupaikkakunnilla.• Näistä odotamme saavamme parhaan vuokratuoton. Rahasto omistaa nyt jo yli 2.000 tällaista asuntoa.• Hajauta sijoitussalkkusi ja pienennä sen suhdanneherkkyyttä – sijoita sinne, missä Suomi kasvaa.

Lisätietoa saat puhelimitse numerosta 0204 29 011 tai osoitteesta www.alandsbanken.fi/asunto

MINIMI- SIJOITUS500 €

Neliöt tuottamaan!Sijoita asuntoihinAsuntorahastommekautta.

Kuljemme omaa tietämme

alandsbanking_magazine_210x297+3 bleed.indd 1 15.9.2015 10:44:41