All night long - Finnish language

helsinki - pietari

ALL NIGHT LONG

SASKA AALTONEN | TEEMU KAMMONEN

helsinki - pietari

ALL NIGHT LONGENSIMMÄISET VUODET VENÄJÄLLÄSOKOS HOTELLIEN SOKOS HOTELLIEN

Kansi: Jussi KarjalainenTaitto ja ulkoasu: Janne Valkeapää

Alkusanat 11

I. Ripea..sti rajan taa 12

Alkuluvut rohkaisevat 13

Ensiretket rajan taa 13

Helsinki - Pietari all night long ja vähän päälle 15

Kolme pistettä ilmaantuu kartalle 16

Ensimmäinen toimisto 18

Alkuaikojen ihmettelyä 19

Puhtaat jauhot pussissa ja sen pitää näkyä 22

Tästä lähdettiin - Pietarin Sokos hotellien tontit ennen rakentamista 24

Kevenne: Pietarin suomalainen siirtokunta 28

II. Suunnitelmat konkretisoituvat 30Vasilievsky ensimmäisenä piirrustuspöydälle 31

Pyöreitä kumileimoja 32

Palotarkastajakenraali 36

Saisinko käteistä, kiitos 40

Njet problem, normal katastrof 41

sisa..llys

Visuaalinen ilme 45

Zavtrabudismin alkeet 47

Paikalliset tavarantoimittajat 48

Kevenne: Sanitary Doctor 49

Sevilla-simulaattori 51

Huomaatko eron? 55

III. HenkilO..kunta 56

Kauneuden lisäarvo 57

Kulttuurien kipinöintiä 58

Nuori yritys, nuoret työntekijät 67

Kevenne: Eremitaasin misut 72

IV. Hotellien pyO..ritta

..misesta

.. 74

Ensimmäiset asiakkaat, viimeinkin 75

Avajaisia 76

Olympia Garden pasolinimaisissa tunnelmissa 81

Erot erotiikassa 86

Vasilievskyn vuosijuhla 86

Kevenne: Jaksaa jaksaa 87

Mallikasta markkinointia 88

Kevenne: Vodka - Connecting poeple 92

V. ala- ja yla..ma

..kia

.. 96

Lama saapuu Venäjälle 97

AN Security 101

Elpymisiä 102

Re-brändäys ja kylpylän kehittäminen 104

Hotellit esittelyssa.. 116

Sokos hotel Palage Bridge 114

Sokos hotel Olympia Garden 119

Sokos hotel Vasilievsky 121

VI. Kaksi Ja..rvenpa

..a..ta

.. 124

Juhani Järvenpää - Priimusmoottori ja diplomaatti 125

Vallanvaihto 128

Kevenne: Tyhmä ei ole, joka pyytää 129

VII. Ruoka, juoma, ilo ja elo 130Venäläinen keittiö 131

Uudistumisen paine ravintoloissa 132

Pimeitä makunautintoja 133

Suoraan satamasta, suoraan asiaan - Visa free 135

Juhlahumussa 137

Kevenne: Venäläinen vastakohtaisuusvitsi 142

Mikä mahtaa olla in? 144

Kevenne: Borssikeitto 146

IX. Oppi tulee ida..sta

.. 150

Myöhempää ihmettelyä 151

Venäläinen aika 154

Historia arvossa 156

Expaattien perheiden arki Pietarin vuosina 156

Asuminen Pietarissa 158

Naapurirakkautta 160

Kastijako ja tuloerot 161

Kevenne: Matrjoškha-nukke 162

Käytöskoodeja kaikille 164

Ongelmatilanteissa 166

Julmaa oikeudenmukaisuutta 167

Kaikki antennit pystyssä 168

X. Nouseva kaupunkimatkailun metropoli 170Kova ja kaunis helmi 171

Sokos Hotellien liiketoiminnan aloit-tamisesta Venäjällä on kulunut jo hyvä tovi. Vaikka matka on ollut kuoppainen ja vaiheikas, tavoitteissa on kuitenkin onnistuttu ja tätä nykyä itärajan toi-sella puolella kohoaa kolme modernia, tasokasta, toisistaan poikkeavaa ja menes-tyvää hotellia. Vieraalle ne näyttäytyvät kansainvälisinä kokoontumispaikkoina, joissa on asiansa osaava henkilökunta ja funktionaalinen infrastruktuuri, aivan niin kuin ne olisivat aina olleet juuri sel-laisia kuin ovat. Mutta Venäjällä mikään ei taida oikestaan olla sitä miltä näyttää, ja kuka uskoisi, että lähes kaikki mitä

näet on pitänyt tehdä tyhjästä?

Tarina siitä, kuinka tähän päästiin, on kiehtova, täynnä vauhtia ja vaaral-lisia tilanteita. Se on tarina suomalaisen osaamisen maihinnoususta uuteen kulttuuriin ja kansainväliseen bisnes-ympäristöön. Se on tarina 23 miljoonan euron investoinnista, lähes tuhannen hotellihuoneen synnystä ja sadoista rekkakuormista rakentamisen raaka-aineita ympäri Eurooppaa. Mutta ennen kaikkea se on asialleen omistautuneiden ihmisten tarina. Tämä on tarina siitä kun mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy.

“Russia is a riddle

wrapped in a mystery

inside an enigma.” Winston Churchill

Alkusanat

I. Ripea..sti rajan taa

- Muutamankin hotellin mentävä aukko

12

Alkuluvut rohkaisevatEletään 2000-luvun ensimmäisen

vuosikymmenen puoliväliä ja Sokos Hotelleja on jokaisessa suuremmassa ja vähän pienemmässäkin suomalaises-sa kaupungissa. Toimintaa on myös Suomenlahden toisella puolella Virossa. Laajentuminen Venäjän markkinoille on selkeä optio, sillä Venäjän matkai-lun ennustetaan kääntyvän jyrkkään nousuun. Myös Venäjän talouskasvu on nopeaa, joten maa vaikuttaa erin-omaiselta kohteelta pystyttää hotelleja. Majoitustarjonnassa on muutamankin hotellin mentävä aukko. Äveriään pään loistohotelleista on riittävästi tarjontaa, samoin kuin janan toisessa päässä edulli-sia majoituksia, mutta keskiluokan hotel-leja ei kartalla oikeastaan ole. Yhtälö osoittaa selkeästi Sokos Hotel -konsep-tille terveen ja lupaavan kasvupohjan. Ja tämän avautuvan ikkunan kahvaan tart-tuu kaksi miestä. SOK:n tytäryhtiö Soko-tel Oy:n johtaja Matti Pulkki ja SOK:n pääjohtaja 2002–2007 Kari Neilimo toteuttavat Väisälän veljesten laskuop-pia mallikkaasti ja vetävät ensimmäiset rohkeat, mutta perustellut suuntaviivat

rajan yli. Kunnianhimoinen tavoite oli tässä vaiheessa lähteä rakentamaan jopa kahdeksan hotellia Venäjälle.

Vuonna 2005 Venäjällä elettiin niin sanotun kovan talouden aikaa. Vaikka maan talous kasvoi nopeasti monta vuotta, riskinä olivat korkeat korot. Tämä hillitsi lainanottoa markkinoilla. Se taas vaikutti kiinteistömarkkinoihin. Ennen kaikkea talouskasvu vaikutti tarvehie-rarkiaan: vaurastuvan keskiluokan liik-kuvuus nosti majoituspalveluiden tarvet-ta ja loi kasvavat markkinat. Tuleviin hotelleihin asiakkaita laskettiin saapuvan sekä Suomesta että Venäjältä, etupäässä liikemiehiä ja kulttuurista kiinnostuneita kaupunkimatkalaisia.

Ensiretket rajan taaEnsimmäiset reissut itärajan taakse

tehtiin Viipuriin. Kolme Härmän cowboy-ta, kiinteistöalan erikoismies Tomi Berg-man, konsultti Juhani Järvenpää ja Matti Pulkki, kävi katsastamassa kiinteistöjä ja haistelemassa ilmapiiriä entisessä suomalaisessa hansakaupungissa. Olihan se lähellä ja veti turisteja kotimaas-

13

ta. Viipuris-ta ei kuitenkaan

ollut niin helppo löytää poten-tiaalista hotellimaastoa. Pulmana oli yleinen epämääräisyys, joka sopi huo-nosti suomalaisten visioon tavasta tehdä kauppoja. Nahkatakkimiehet maalailivat hotelleja kaupunkikuvaan ja kehui-vat saatuja etuja vahvoin sanakääntein – kuin käytettyjen hevosten kauppiaat konsanaan. Tummat tammat jäivät kuitenkin ostamatta hotellitonteista puhumattakaan.

Matkaa jatkettiin eteenpäin ja jo pian asiat etenivät toivottuun suuntaan. Pieta-rin johtoportaan avoimuus sekä sivis-tynyt kontaktipinta tekivät vaikutuksen kolmikkoon. Alkoi olla selvää, että SOK kurvaisi suoraan pelipaikoille historial-lisen viehättävään ja sopivasti dekadent-tiin Pietariin, Suomenlahden Venetsiaan.

Pietarin tarjonta, kaiken mat-kailijaa kiinnostavan suhteen, vastaa suurimpia eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta Pietari on lähempänä ja myös edul-lisempi kuin useimmat kohteet

Euroopan kartalla. Liikekiinteistöjen omistajat esittelivät kolmikolle lukuisia kohteita. Myös kaupungin viranomaiset esittivät ideoita ja tukivat projektia alusta saakka, olihan kaupunki tehnyt juuri päätöksiä pyrkimyksenään turis-min lisääminen. Suotuisassa ilmapii-rissä hotelleille löydettiin hyvät sijainnit. Vuosien saatossa lokaatiot ovat paran-tuneet entisestään, sillä varsinkin Vasilin saaren Sokos Hotellit ovat merkittävän lähellä turistien ykköskohteita, kuten esimerkiksi Eremitaasia. Suomalaisten kannatti pitää päänsä, sillä kyselyt toisil-ta hotelliketjuilta tuottivat vain yhden vastauksen: hotellin pystyttäminen ei ole kannattavaa muualle kuin pääkadulle Nevski Prospektille.

Myös positiiviset kokemukset Virosta valoivat uskoa suomalaisiin. Sokos Hotel Palace Bridgen johtaja Jukka Räisänen kommentoi:

“Se tiedettiin , että tu-

lossa on todella vaikea

projekti , mutta tulikin

vielä paljon vaikeampi .”

14

Se, että Viru Hotelli oli avattu Tallin-naan, mahdollisti pään aukaisun myös Venäjälle. Viru Hotellin avaus meni liiketoiminnallisesti ja operatiivisesti erittäin hyvin ja tietenkin siitä sai sellais-ta luottoa, että asiat tulevat menemään hyvin. Pietarissa me näimme selkeän aukon markkinoilla ja taloudelliset ennusteet olivat hyviä, bruttokansan-tuote kasvoi 6 % vuodessa. Ei ihme, että SOK:lla katsottiin numeroita luottavai-sesti ja saatiin tavallaan henkinen lupa lähteä kokeilemaan kepillä jäätä. Tont-timaita lähdettiin katsomaan hyvillä fiiliksillä.

Helsinki-Pietari All Night Long ja va

..ha..n

pa..a..lle

Kun suunnitelmat hotellialalle iskemisestä olivat selvillä, oli aika kasata mittavaan urakkaan motivoitunut ja dynaaminen ydinmiehistö, jolla oli paitsi rautainen ammattitaito tämänkaltaisen urakan hallinnasta, myös kokemusta Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vaikka suomalaiset eivät sitä vält-tämättä osaa joka päivä arvostaakaan, on maamme infrastruktuuri kuin hyvin rasvattu kone. Aikatauluihin ja asian ete-nemiseen voi luottaa kuin atomikelloon: kaikki käy oikeaan aikaan ja yleensä melkoisen tarkasti suunnitellun budjetin mukaisesti. Venäjällä kaikki on toisin.

Se tiedettiin, että tulossa on todella vaikea projekti, mutta tulikin vielä paljon vaikeampi, Juhani Järvenpää arvioi urak-kaa vuonna 2011.

Tämä ennakkoaavistus piti hyvin paik-kansa. Kolmen hotellin rakentaminen Pietariin tarjosi James Bond -seikkai-lulle tyypillisiä piirteitä: univormuasuisia kenraaleja, kauniita naisia, historiallisia miljöitä ja nopeita autoja. Ja vauhtia ja vaaratilanteita. Jokainen Pietarissa vuosia asunut tietää, että Äiti Venäjä yllättää sinut jokaisena päivänä.

Sokos Hotellien silloinen talousjohtaja Kari Liski palaa ajassa vuoteen 2005:

Kun kartoitettiin lähialueita Matti Pulkin kanssa, kansainväliset, Venäjään

15

perehtyneet suomalaiset firmat avustivat meitä. Se auttoi pitkälle alussa.

Silloin yli viiden miljoonan asuk-kaan Pietarissa oli saman verran hotel-lihuoneita kuin Helsingissä. Sesongin kuumimpina aikoina huoneita ei yksin-kertaisesti riittänyt kaikille kaupunkiin tulijoille, vaikka niitä olisi yrittänyt varata hyvissä ajoin. Ei tarvittu kristal-lipalloa tai talousneroa kertomaan, että kysyntä ylitti tarjonnan lukemilla, joihin kannatti tarttua.

Asiaan perehtymättömälle on hyvä tässä vaiheessa kertoa, että hotellin perustaminen Venäjälle ei ole aivan tavanomaiseen kiinteistökauppaan ver-rattavissa oleva tapahtuma. Siihen tar-vitaan paljon enemmän aikaa, rahaa ja resursseja. Hotelleja ei voi perustaa ihan minne tahansa. Oikeudet ovat tarkasti rajatut ja niiden hakeminen on erittäin pitkä prosessi. Suomalaiset halusivat nopeasti markkinoille ja saman tien alettiin etsiä hotellioikeuksien omistajia kaupantekomielessä. Hotellioikeuksia oli tarjolla. Sokos ei ollut ainoa hotel-liketju, joka kärkkyi mahdollisuuksien

kaupungissa omaa lokeroaan.

Osa heistä oli vanhoja tuttuja, jotka olivat toimineet maassa jo hieman pidempään. Tästä oli etua muodostet-taessa strategiaa. SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä summaa tilanteen:

Laskelmien lisäksi meillä oli liikekump-panuuksia Venäjällä, joilta sai ensikäden tietoa markkinoista. Muutama osaava henkilö lähetettiin näiden tietojen pohjalta luomaan syvempi näkemys asiasta. Kun he tulivat takaisin, päätökset syntyivät nopeasti ja ryhdyttiin toimeen.

Kolme pistetta..

ilmaantuu kartalle

Kuten aikaisemmin on jo kerrottu, alkuun Venäjän miljoonakaupunkeihin kaavailtiin jopa kahdeksaa omaa Sokos Hotellia ja viittä franchise-periaatteella toimivaa hotellia. Tontteja käytiin kat-somassa Jekaterinburgissa asti. Jyrkän talouskasvun siivittämissä tunnelmissa etsittiin kärkkäästi jalansijaa kuumene-ville markkinoille. Ikkuna päästä

16

viimeinkin konkreettisesti sisään bisnekseen avautui Pietarista, kun Holiday Club Spa Finland -ketju tarjosi Vasilin saaren kylpyläkoh-dettaan SOK:lle 2007. Vuotta aikai-semmin Sokos Hotellit oli ostanut kuusi Holiday Clubin kylpylähotellia Suomesta ja nyt ehdotettiin, että he lunastaisivat myös ketjun Pietarissa käynnistyneen projektin. Tätä tilaisuutta ei hukattu ja vuokrasopimus syntyi nopeasti, kiitos Holiday Club resorts:n toimitusjohtaja Vesa Tengmanin yhteistyökyvyn ja näkemyksen.

Seuraavat kaksi kohdetta realisoitui-vat myös kiivaan etsinnän tuloksena ver-raten nopeasti. Virolaisen kiinteistöke-hitysyhtiö Manutentin kanssa päästiin sopimukseen Sokos Hotel Vasilievskyn vuokraamisesta ja rakentamisesta toisek-si hotelliksi samaiselle Vasilin saarelle. Sokos Hotel Olympia Garden tuli SOK:n hotelleille niin ikään hyvällä sekoituksel-la onnea, päämäärätietoisuutta ja sosiaa-lista pääomaa. Juhani Järvenpää sai Pie-tarin kontakteiltaan arvokkaan vihjeen pian markkinoille ilmaantuvasta hotel-limahdollisuudesta. Norjalainen Wenaas

-yhtiö oli aikeissa vuokrata hotellitonttinsa oikeudet. Toiminnan miehenä hän reagoi heti ja soitti ytimekkään puhelun Kari Liskille.

”Nyt olisi tarjolla tämmöinen. Hoide-taanko? Olen itse jo matkalla Norjaan…”

Juhani kävi jumppaamassa kaupan esivalmistelut Oslossa. Paperit tehtiin Suomessa ja vuokraamisesta sovittiin pitkällä ja monimutkaisella sopimuksel-la. Hotellisopimuksien sisällöstä voidaan kertoa sen verran, että vielä rakentamat-toman hotellin vuokrasopimuksessa vuokralainen määrittelee suurelta osin sen, mitä tontilla tapahtuu. Vuokralaisen tahto vaikuttaa sovitusti hotellin ulko-asuun, käyttöön, huoneisiin, keittiöihin ja ravintoloihin liittyviin seikkoihin, joita vuokraaja sitoutuu toteuttamaan. Yleen-sä vuokrasopimukset tehdään 15–20

”Nyt olisi tarjolla täm-möinen . Hoidetaanko? Olen itse jo matkalla Norjaan …”

17

vuoden mittaisiksi ja

lähes aina sellaisiksi, joissa vuokraajalla on optio jatkaa liiketoi-mintaa tontilla.

Ensimma..inen toimisto

On lähes lyyrinen sattuma, että mitta-van projektin maihinnousu alkoi Iisakin kirkon aukiolta. Sinne pystytettiin Sokos Hotellien ensimmäinen Pietarin toimis-to.

Ensimmäiset kolme hotelliprojektia vaativat toteutuakseen kovan ydin-tiimin. Juhani Järvenpää sai kantaakseen seriffin tähden. Lorentz Salo ja Atte Vannasmaa värvättiin apulaisseriffeiksi. Dynaamisessa tiimissä olivat lisäksi Sami Karppi, Ville Relander, Kenneth Lindberg ja Pille Möll. Ensimmäisessä toimistossa alkoi olla tungosta.

Pääjohtaja Juhani Järvenpää ja markkinointijohtaja Satu Oksanen olivat tässä vaiheessa olleet melkein vuoden verran

Pietarissa hoitamassa hotellikaup-poja ja verkostoitumassa paikallisiin piireihin. He olivat säveltäneet SOK:lta Suomesta saadut nuotit jo viivastolle ja nyt tarvittiin osaavaa orkesteria sovit-tamaan teos hotellioopperaksi. Vielä tarvittiin orkesterisalin virkaa toimittava pääkallonpaikka, mistä käsin rumpuja päristeltäisiin ja tahtipuikkoja heilutel-taisiin.

Kuvitelkaa tilanne: tyhjässä toimis-tossa istuu ensimmäistä työpäiväänsä joukko asiantuntijoita. Juuri konkreti-soitunut urakka on niin mittava, että on ymmärrettävästi painostavan hankalaa hahmottaa välittömästi, mistä päästä pitäisi aloittaa. Projekti-, it- ja ravintola-toiminnan johtajat osoittivat ammattitai-tonsa vie-raalla maalla hankkimalla ensin fläppitaulun, printterin ja kahvikoneen. Homma lähti liikkeelle kovin pienestä ja tämän vitsikkään hankintarallin jälkeen tittelit olivat verraten näkymättömiä

“Tunnelma oli hyvin

intensiivinen , mutta silti

jälkeen päin muistan sen

erittäin hyväksi ajaksi .”

18

tämän porukan sisällä. Jokaisen piti venyä ja paukkua vähän joka suuntaan.

Kolmen huoneen toimisto vuokrat-tiin Manutentilta, samalta virolaiselta yritykseltä, jonka kanssa oltiin juuri saatu solmittua vuokrasopimus tulevasta Sokos Hotel Vasilevskyn tontista.

Tässä pienessä historiallisen raken-nuksen kivijalassa sijaitsevassa toimis-tossa tapahtui oikeastaan kaikki toiminta ennen ensimmäisen hotellin valmis-tumista. Siellä rekrytoitiin, haastateltiin ja pidettiin jopa koulutuksia huoneiden välisessä kapeassa käytävässä.

Food & Beverages Manageriksi pestattu Ville Relander saapui Venäjän toimistolle oltuaan juuri vuoden Sokoksen palkka-listoilla Suomessa. Vaikka hän oli asunut itärajan takana aiemmin jo pariinkin otteeseen, oli toimiston meininki jopa hänelle yllättävän syvävenäläistä.

Jouduin jakamaan työpisteeni pomoni Lorenzin kanssa ja käyttämään jopa samaa tietokonetta asioiden hoitoon. Nettiyhteys toimi välillä, useimmiten ei,

ja joka paikassa roikkui Atte Vannas-maan vaatteita kuivumassa. Kaikki tämä teki menosta kovin kodikasta.

Myös silloinen sisäinen tarkastaja Pille Möll nostalgisoi alkuaikojen toimis-toelämää:

Sinne vaan tuli enemmän ja enemmän väkeä. Muutamalle hengelle tarkoitetuissa tiloissa pyöri väkeä kuin torikokouksessa ja tunnelma oli hyvin intensiivinen, mutta silti jälkeen päin muistan sen erittäin hyväksi ajaksi. Aurinko tuntui paistavan koko ajan ja välillä kun piti rauhoittua menin kävelemään historiallisille kaduille. Iisakin kirkon aukiolla katselin, kun nuoret parit menivät naimisiin. Kerran toimistolle mennessä näin miehen smokki päällä puussa, Hän oli kiivennyt oksan-haaraan kosimaan naistaan. Sellaisen todistamisesta jäi todella hyvä fiilis.

Alkuaikojen ihmettelya

..

Vaikka geneettisesti olemme vähintäänkin yhtä lähellä venäläisiä kuin

19

ruot-salaisiakin,

on kulttuurishokki ollut itärajan takana aina nimensä ve-

roinen. Hotelliurakoimaan saapuneet suomalaiset näkivät Pietarin alusta asti romanttisena – mutta myös hieman outona.

Pille, joka oli neuvostoajan kasvatti Virosta, adaptoitui Pietariin helposti. Hän toimi tulkkina ja kulttuuriadapterina toimistolla, kun kieli- tai kulttuurimuuri nousi pystyyn. Hänen näkemyksestään oli paljon apua suomalaistiimin tapakas-vatuksessa ja sisäänajossa venäläiseen bisneskulttuuriin. Muu toimiston väki sen sijaan sai tallata vähän pidemmän tovin integraatiopolkua.

Juhani Järvenpää muistelee alkuaikoja Pietarissa ihmettelyn aikakautena:

Aluksi monet kengät tuli pilattua, kun

opettelin suunnistamaan yli viiden mil-joonan asukkaan metropolin sohjoiseksi suolatuilla kaduilla. Kaikki lukemista myöten oli opeteltava alusta ja vai-

kealta se tuntui. Onneksi oikeaksi kädeksi palkattiin Venäjä-konkari Satu Oksanen, jonka kanssa matka taittui usein käsikynk-kää. Satu oli mukana kaikessa, luki lehdet puolestani, opasti oikeaan metroon, kertoi taksille minne mennä ja teki varaukset ravintoloihin. Absurdeja asioita tuli vas-taan arkipäivässä koko ajan ja oppiminen tapahtui pikkuhiljaa. Kielimuurin puit-teissa sattui kerrankin hauska tapaus, kun myymäläetsivä alkoi kaupassa seurata minua. Luulin hänen tulleen auttamaan ja latasin kaikki ostokseni yksitellen hänen syliinsä.

Venäläinen liiketoiminta erosi merkit-tävästi kotimaisesta, joten tyyli tehdä kauppaa ja harjoittaa liiketoimintaa täytyi opetella uudelleen. Asian sisäistämiseen ei ole kattavaa koulutusta tai ainakaan sille ei ollut aikaa, joten usein käytäntöjä selvitettiin varsinaisessa neuvottelutilan-teessa.

Alkuaikana halusin saada tiimin

“Absurdeja asioita tuli

vastaan arkipäivässä

koko ajan ja oppiminen

tapahtui pikkuhiljaa.”

20

Lorentz otti vaimonsa mukaan Venäjälle ja vaimoparan kulttuurishokkia ei ainakaan parantanut uuden asunnon ensisiivouksen yhteydessä sängyn alta löytynyt rynnäkköhaulikko.

21

ymmärtämään venäläistä kulttuuria ja testasin käytännön tilanteissa toiminta-malleja. Kun teimme ensimmäistä bis-nesplania Venäjällä, mukana oli kolme venäläistä ja kolme suomalaista. Pyysin heitä arvioimaan tilannetta omasta näkökulmastaan niin, että jos antaisin kriittistä palautetta heille, kuinka hen-kilökohtaisesti he ottaisivat sen asteikolla yhdestä kymmeneen. Suomalaiset vas-tasivat kolmesta neljään ja venäläisistä kaksi vastasi yhdeksän ja yksi kymmenen. Tämä meni muistiin välittömästi, Jukka Räisänen sanoo.

Puhtaat jauhot pussis-sa ja sen pita

..a.. na

..kya

..

Urakan alkupuolella Juhani Järvenpää halusi tehdä Pietarilaisille päättäjille ja valtaapitäville selväksi millaisissa asi-oissa liikuttiin. Hän halusi ilmaista mil-laisia jauhoja oli pussissa pitämällä info-tilaisuuden Suomen konsulaatissa, jossa hän kertoi selkeästi millaiset tavoitteet ja toimintatavat yhtiöllä oli. Tämä oli täysin ennenkokematonta venäläisille. He pitivät sitä äärimmäisen rehellisyyden

ja avoimuuden merkkinä, mitähän se olikin. Tällä muistorikkaalla tilaisuudella oli käänteentekevä merkitys yhtiön Pieta-rin toiminnassa. Se avasi monia ovia sekä silloin että tulevaisuudessa.

Silloinen talousjohtaja Sami Karppi muistaa tilaisuuden hyvin:

Juhanilla oli visio, että halutaan kertoa kaikki meidän hankkeesta täällä. Venäläi-set tahot olivat vastaan, kukaan ei tee täl-laista. Juhani piti päänsä ja halusi pitää puheensa puhtaalla maaperällä, joten hän kutsui kaikki kaupungin päälliköt ja johtajat Suomen konsulaattiin ja esitteli kaikki toisilleen. Venäläisillähän kontaktit menevät aina pääjohtajan kautta, mutta Juhani teki selväksi, että päälliköt ja välitason johtajat vastaavat omista ton-teistaan ja viranomaiset voivat olla yhtey-dessä suoraan heihin eikä jokaisessa asi-assa pääjohtajaan. Hän antoi ymmärtää, että virkaatekevät olisivat koska tahansa tervetulleita työmaalle, niin että asiat saadaan tehtyä jo alunperin oikein. Jälkitarkastuksiin perustuva valvonta hidastaisi asioita ja tekisi niistä turhaan liian monimutkaisia. Yleensähän täällä

22

yritykset tekevät asiat kysymättä keltään projektinsa loppuun, saavat ongelmia ja sitten yritetään säätää, peitellä ja pai-kata tilanne säädösten mukaiseksi. Erään viranomaistahon johtajan sihteeri tuli

sanomaan myöhemmin Juhanille, että tällaista ei ole kukaan koskaan tehnyt Venäjällä; kertonut etukäteen, että mitä aikoo toteuttaa, niin ei vain tehdä.

“Tällaista ei ole

kukaan koskaan

tehnyt Venäjällä;

kertonut etukäteen ,

että mitä aikoo

toteuttaa, niin ei

vain tehdä.“

23

Ta..sta

.. la

..hdettiin...

- Pietarin Sokos-hotellien tonttimaita ennen rakentamista. Inspiroivaa!

24

25

26

27

Pietarin Suomalainen siirtokunta

Pietarista riittää besserwisserille paljon viisasteltavaa, onhan se esimerkiksi Vladimir Putinin kotikaupunki. Mutta tiesitkö, että 1800-luvun lopulla se oli toiseksi suurin suomalaisten kotikau-punki? Vain Helsingissä asui enemmän suomalaisia kuin Pietarissa, jossa heitä oli tuolloin jopa 24 000. Etenkin Suomen rautatieaseman ympäristössä kuuli usein puhuttavan suomea. Helsinki-Pietari välillä junia kulki päivittäin jopa kah-dessatoista vuorossa.

Pietarissa asui paljon suomalaisia VR:n ratatyöntekijöitä, mutta myös teh-dastyöläisiä, piikoja, käsityöläisiä, kaup-piaita ja kultaseppiä. Etenkin viimeksi mainittuja silloisessa Pietarissa riitti. Heistä Fabergélle työskennellyt aikansa sankari Alma Pihl suunnitteli hoville maailmankuulun Talvimunan. Myös pe-rinteikäs suomalainen kultaliike Tilland-

er toimi kaupungissa. Suomesta oli tsaa-rille virkaatekeviä sekä upseereita useita satoja, eräs heistä muuan C.G.E. Man-nerheim, joka myöhemmin Marsalk-kanakin tunnettiin.

Suomalaiset kalastajat myivät saaliinsa käypään hintaan ja maalaiset kulkivat pitkienkin taivalten takaa ruokkimaan loputonta suurkaupungin nälkää. Olihan autonominen Suomi tuolloin vain kiven-heiton päässä valtakunnan pääkaupun-gista. Oma lukunsa olivat myös suoma-laiset prostituoidut, jotka balttilaisten virkasisarten kanssa kilpailivat korkealla lukumäärällään kysyntävetoisten mark-kinoiden herruudesta. Kuin Fjodor Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuk-sen Sonja, monet tytöistä joutuivat kan-tamaan keltaista lippua merkiksi amma-tillisesta statuksestaan.

Kuten tänäkin päivänä, suomalaisten lapset saivat Pietarissa 1800-luvun lo-pulla käydä koulua omalla äidinkielel-lään. Se oli ironisen edistyksellistä, sillä kotimaassa viralliset kielet olivat edelleen ruotsi ja venäjä aina vuoteen 1883 saakka. Suomalaiset hoitivat osal-

Su0mip0Jka

taan myös yleisten kulkuneu-vojen verkostoa kaupungin lukuisissa kanaaleissa 80:lla höyrylaivalla, jotka reiteillään yhdistivät Pohjolan Venetsian rantoja. Höyrypaattien taru loppui, kun sillat valmistuivat ja raitiolinjayhtey-det toivat täysin uuden ulottuvuuden metropoliin.

Suomesta oli tsaarille virkaatekeviä sekä

upseereita useita satoja.

II. Suunnitelmat konkretisoituvat- Rakentaminen alkaa

”Hyvin suunniteltu on puoliksi pilattu.”

Venäläinen sananlasku

30

Vasilievsky ensimma

..isena

..

piirustuspO..yda

..lle

Sokos Hotel Virun remontissa mukana ollut ja kymmenet S-ketjun konsep-tiravintolat suunnitellut Jaakko Puro otettiin remmiin pääarkkitehdiksi. Suunnitteluun saatiin myös kansain-välistä väriä, sillä vaikka Puro pitelikin lankoja käsissään, piirustuksia toteuttivat hänen alaisensa, turkkilainen Sinan Kurtbay ja italialainen Alessandro Van-zino. Venäläisille italiaisen arkkitehdin mukanaolo toi isoa lisäarvoa. Ovathan italialaiset suunnitelleet leijonanosan historiallista Pietaria, Pohjolan Venet-siaa. Sujuvuuden lisäämiseksi Natalia Väänänen palkattiin tulkiksi ja toimi-maan kulttuurikonsulttina suunnittelu-työssä.

Vaikka hotellien rakennusurakat aika-taulutettiin alkaviksi samoihin aikoihin, oli Hotelli Vasilievsky ensimmäisenä vuorossa Puron suunnittelupöydällä, sillä Holiday Clubin suunnittelutyö oli jo pitkälti tehty ennen projektin siirtymistä

sokoslaisille. Vasilievsky oli haasteel-linen kohde arkkitehdeille. Pohdittiin, miten vanhan talon pohjaratkaisun saisi muutettua toimivaksi ja nykystandardit täyttäväksi hotelliksi. Huoneitakin pitäisi saada rakennettua kolmisen sataa.

Julkisivu oli suojeltu ja se oli ainoa mikä säilyi, muuten talo päätettiin purkaa. Vanhan talon purkaminen oli yllättävän vaativaa, sillä kantavien rakenteiden hahmottamien oli vaikeaa, olihan ra-kennus hyvin vanha. Kaikkien kauhuksi suojeltu julkisivu kaatui osittain yhdessä vaiheessa ja viranomaisten pelättiin pai-navan jarrua projektille. Taidokkaalla diplomatialla, sekä osaavien entisöijien avulla, tilanteesta selvittiin kuitenkin kuiville ilman merkittäviä viivästymisiä.

Jaakko Puro muistelee alun kommel-luksia:

Kun rakentaminen oli alkuvaiheessa, mukana oli valtava määrä ihmisiä ja palavereissa puhuttiin vain venäjää. Välillä yhteistyö kävi erittäin kiivaaksi, eikä osa venäläisistä edes tiennyt kuka Juhani oli! Ristiriitatilanteessa vain käveltiin ulos. Eräskin rakennusliikkeen

31

johtajana ollut nainen lyttäsi meidät täysin ja kieltäytyi

yhteistyöstä. – Takaisin tultiin vasta kun oltiin ymmärretty, kuka hommaa johtaa. Sitten pahoiteltiin ja jatkettiin.

Henkilökemiallisista syistä projekti otti aikataulullista takapakkia heti alussa. Suurin ongelma oli molemminpuolinen luottamuspula. Juhani paranteli suhteita parhaansa mukaan, mutta tilanne pysyi vaikeana molemmin puolin. Kaikki sovittu piti olla dokumentoituna. Tavalla tai toisella. Joissakin tapauksissa mentiin niin pitkälle, että kuvattiin kädet pape-reita allekirjoittaessa, kuten myös alle-kirjoituksen antaneen päättäjän kasvot. Jopa dokumenttien luovutuksista tehtiin omat dokumenttinsa todistajineen.

Asianomaisten tulehtuneet välit Sokos Hotel Vasilievskyn tapauksessa johtuivat hyvin pitkälle Viron ja Venäjän välillä

vallinneesta pahasta diplomaattikrii-sistä. Tonttia vuokraava Manutent oli virolainen yritys ja pienen länsi-naapurin firmat oli ajettu ahtaalle niin Pietarissa, kuin muuallakin

Venäjällä. Uutisia seuranneet muistavat kriisin aiheutuneen patsaskiistasta, jossa Neuvostoliiton voittoa juhlistanut Pronssi-soturipatsas poistettiin Tallinnasta.

PyO..reita

.. kumileimoja

Jos yhden hotellin rakennuttaminen puolituntemattomalle maaperälle on todella haastavaa, niin kolmen hotellin samanaikainen rakennusprojekti vaatii vieläkin enemmän. Monelle projektin operatiivinen vaihe muodostui erään-laiseksi selviämiskokeeksi, jossa mitattiin taidot, sopeutumiskyky ja kärsivällisyys moneen kertaan.

Alusta saakka rakentaminen erosi totu-tusta ja vaikeuksia kohdattiin lähes kai-killa mahdollisilla sektoreilla.

Raja-asemilla rakennustarvikkeiden tullaukset viivästyttivät etenemistä ja myös Venäjän sisäisissä, Moskovasta tul-

...kuvattiin kädet paperei-

ta allekirjoittaessa, kuten

myös allekirjoituksen anta-

neen päättäjän kasvot...

32

Viroon pystytetty neuvostoajan isänmaallisen sankarin patsas, venäläinen sota-mies toisesta maailmansodassa, ei ollut nykyvirolaisten mieleen. Naapurimaan päätös siirtää monumentti pois nostatti Venäjällä vihan, jonka määrää kukaan ei osannut aavistaa. Jopa Putinin nashi-nuoret lähetettiin mellakoimaan Viroon. Tapahtumilla arveltiin olevan vaikutusta jopa suomalaisten hotelliprojektiin.

Venäläiset inhoavat byrokratiaa, mutta rakastavat pyöreitä kumileimoja.

33

Myös hotellien suunnittelu-vaihe oli “kirjava“.

34

leissa toimituksissa oli viiveitä. Luonnol-lisesti neuvostoperintönä rakenteeseen jäänyt mittava byrokratiakoneisto heitti havuja ladulle jatkuvasti. Erilaiset vaadit-tavat sertifikaatit ja dokumentit olivat niin moninaisia, että yhteen laskettuna yhden hotellin pystyttämiseen ravintoloineen vaadittiin vino pino lupia, kaikkiaan yli 150 kappaletta, eri toimistoista. Lisäksi lait ja säädökset muuttuivat lujaa tahtia. Eri-tyispiirteenä järjestelmässä on kuitenkin se, että uuden lain tullessa voimaan, vanha jää olemaan; jokaisesta juridisesti huomi-oitavasta seikasta löytyy useita taakkoja.

Yhtiön lakimies Igor Karpukhin muo-toilee asiaa näin:

Venäjä ei ole Suomi. Tämä on vaikea viidakko. Täällä pitää selvitä! Olen ylpeä siitä, että olen näin luovassa ja lahjakkaas-sa tiimissä. Suomessa kaikki on helpompaa; ei ole niin paljon papereita eikä aikaa kulu niin paljon byrokratiaan. Täällä ei lakimies saa olla herkkähermoinen, hänen pitää ehdottomasti olla suunnitelmallinen ja rehellinen kommunikaatiossa.

Tarkastusten ja erilaisten tarkastajien

määrä ihmetytti aluksi suomalaisia, mutta pian siihenkin totuttiin. Maassa maan tavalla. Ennakkotarkastuksissa käytiin läpi kaikki, mitä hotellissa tulee olemaan. Lain mukaan Venäjällä täytyy olla ennen rakentamista suunniteltuna yksityiskoh-taisesti kaikki, aina hellaa myöten. Sen jäl-keen lyödään pyöreitä leimoja piirustuksia koskeviin asiakirjoihin. Jos suunnitelmia halutaan muuttaa, on pakko maksaa ja paljon – tai aloittaa alusta.

Kuten katsastuskonttorin sinipukuiset virkailijat raapustavat autosi rekisteriot-teen taakse listan korjattavista puutteista, niin myös venäläiset rakennustarkastajat antoivat käyntinsä lopuksi pitkän listan asioista jotka pitäisi hoitaa ennen kuin lei-masta voidaan edes keskustella. Jähmeän oloisella systeemillä oli myös puolensa, sillä toisaalta se rajasi ongelmakohdat selkeästi ja pakotti rakentajat tekemään tarkempaa työtä, muuten urakka ei val-mistuisi ikinä.

“Tämä on vaikea viidakko. Täällä pitää selvitä!“

35

Palotarkastaja- Kenraali

Atte Vannasmaa muistaa hyvin Pieta-rin alueen Palotarkastaja-Kenraalin kanssa käydyn palaverin, jossa hänen tehtävänsä oli edustaa hotellia ”kovat kaulassa”.

Ohjeet oli annettu valmiiksi: Edusta vaan kovana, äläkä puhu mitään. Au-dienssi tapahtui hulppeassa rakennuk-sessa, jonka käytäväsokkeloiden päästä aukeni huone, jossa istui katetun pöydän ääressä insinöörejä, teknikoita, rakennut-tajan edustaja, rakentajan edustaja, turval-lisuus- ja huoltopäälliköt ja tietysti itse herra Palotarkastaja-Kenraali, joka oli kiinnostu-nut lähinnä testaamaan uuden mediakän-

nykkänsä toimintoja. Hänen edessään oli kolme lankapuhelinta sijoitettuna rinnak-kain. Jossain vaiheessa Palotarkastaja kiin-nostuu tilanteesta ja nostaa katseensa. Tässä vaiheessa avaan pelin tulkin välityksellä ja kerron hänelle, että edustan suomalaista yritystä, joka haluaa laajentaa toimintaan-sa Pietarin alueelle ja noudattaa tietenkin kaikkia määräyksiä lain sanan mukaisesti. Pyydän samalla puheenvuorolla selkeitä ohjeita, että näin voisi tapahtua. Tulkin käännettyä kohteliaan pyyntöni arvoval-tainen Kenraali leimahti ja alkoi raivota insinööreille. Hänen mielestään puutteet säädösten ymmärrettäväksi tekemisessä on täysin insinöörien syytä, eihän voida olettaa että muualta maailmasta Venäjälle tuleva yrityspomo voisi ymmärtää mitään venäläisten tavoista tehdä asioita.

36

Puro Planin arkkitehdit loihtivat rakennettavista hotelleista monia vaihtoehtoisia visioita ja lukuisia tyylikkäitä havainnekuvia.

37

Venäläisten matkatoimisto-jen edustajia tutustumassa

Olympia Gardenin työmaahan 27. heinäkuuta 2007.

38

Keksipä joku ikuistaa jalkansakin taideteokseen.

Vot! Valmista tuli.

39

Saisinko ka..teista

..,

kiitos

Myös raha eli käteinen tuotti ajoit-tain hankaluuksia hankintalistalla. Sami Karppi muistaa, että alkuun pelattiin täysin käteisellä ja sen saaminen pankista ei aina ollut helppoa.

Olin pankissa vääntämässä leimaa ja allekirjoitusta shekkiin, jolla piti kuitata käteistä toimintaan, koska emme olleet saaneet vielä laskutusoikeutta eli meitä ei pystynyt laskuttamaan kätevästi tili-siirroilla. Ensi alkuun kaksi shekkiä meni pieleen, kun firman leimasin ei tehnyt tarpeeksi tasaista jälkeä tai asettunut millilleen sille varattuun boksiin siinä shekissä. Shekit lähtivät hylkyyn. Jokainen shekki piti raapustaa käsin ja kyrillisin kirjaimin summat ja kaikki, se oli aikaa

vievää puuhaa se, joten painoin leima-sinta kirurgin tarkuudella shekkipaperiin.

Kolmannella leima natsasi, mutta alle-kirjoitus erosi liikaa aikaisemmin mal-liksi tehdystä nimmarista ja taas uusiksi. Neljäs ja viideskin shekki menivät tämän takia silppuriin ja puolentoista tunnin kohdalla vaadin saada nähdä sen alku-peräisen nimmarin, että osaisin tehdä edes lähelle sellaisen, olihan kyse kuiten-kin omasta nimikirjoituksestani. Katsoin paperia ja olihan se vähän erilainen kuin tavallisesti. Taisi olla talvi kun kävin hakemassa shekkivihkon ja kädet olivat olleet kohmeessa. Aloin sitten kuudenteen shekkiin rustaamaan mahdollisimman tarkkaa kopiota kohmeraapustuksesta ja tässä vaiheessa pankkihenkilökunta jännitti kuin synnytyksessä. He olivat innostuneita, koska se oli jo todella lähellä vaikka shekki menikin hylkyyn taas.

Viimein seitsemäs korjasi potin ja pankkivirkailijat taputtivat ja onnittelivat minua onnistuneesta nostosta. Tuntui kuin olisi läpäissyt vaativan testin, vaikka olin siis ollut nostamassa käteistä venäläisessä pankissa vain pari tuntia.

“...tässä vaiheessa pank-

kihenkilökunta jännitti

kuin synnytyksessä...”

40

Njet Problem, Normal Katastrof

Paikallinen työmoraali ja tehokkuus eivät välttämättä vastanneet kaikilta osin Suomen tasoa ja tämä vaati välillä zenmäistä kärsivällisyyttä projektin johdolta. Alemman tason työntekijöillä ei vastuuntuntoa ollut juuri lainkaan, joten kontrollerien määrä täytyi moninkertaistaa heti urakan alussa. SOK:n koneisto kotimaassa on niin tehokas, että kaikkeen löytyy valmis malli jota noudattaa. Rajan takana lähes kaikki piti aloittaa nollasta ja kehittää uusi tapa tehdä ja toteuttaa asioita. Mallia otettiin tietysti Suomesta mutta myös Virosta, josta oli jo paljon kokemusta yhden hotellin ostosta ja Prismojen rakennuttamisesta. Mutta lopulta oikeastaan mikään ei käytännössä ollut samanlaista kuin Viru-hotellissa, vaikka maiden lähihistoriasta olisi saattanut toisin olettaa.

Kun rakentamisen aloittamiseen vaadittavat lupa-asiat olivat kunnossa,

kolme urakoitsijaa marssitti sirkuksensa kaupunkiin savuavilla linja-autoilla. Kansallisuuksien määrä ensimmäisellä hotellityömaalla oli mittava. Miehiä tuli pitkin entistä Neuvostoliittoa, enimmäk-seen kuitenkin Etelä-Venäjältä. Vetovas-tuuseen palkattiin venäläinen urakoitsija ja suomalainen valvoja. Työmaalla paitsi rakennettiin, myös elettiin arkea, juhlittiin ja riideltiin eli väännettiin isolle tiiviille yhteisölle tyypillistä sosiaalista draamaa. Rakennustyömaa oli siis jonkinlainen leiriä ja kolossaalisen näytelmän kulissia muistuttava kyhäys, jollaisia lähes kaikki historialliset urakat lienevät olleet.

Työkulttuurin ilmeiset erot kävivät nopeasti selville ja huomattiin, että työn valvonnan tarpeessa oli kotimaahan nähden suuria eroja. Suomalainen valvoja huomasi käskyjärjestyksen merkitsevän paljon neuvonpidossa. Jos antoi viisi tehtävää, joista viimeinen oli pakkauspah-vien hävittäminen, huomasi pian, että pahvit oli viety kätevästi roskikseen, mutta muut tehtävät olivat ikään kuin unoh-tuneet. Kahden tehtävän kerta-annok-silla urakkaa jatkettiin loppuun saakka.

41

M y ö s virhetendens-

sin pysäyttäminen oli joskus suurempi homma kuin itse työ. Vaikka valvoja kävi sanomassa, että väärin tehty työ on keskeytettävä, jatkoivat työmie-het jääräpäisesti, kunnes heidän oma esimiehensä tuli ja vihelsi pelin poikki. Venäläisillä rakennustyömailla pomo oli aivot ja suu, työntekijä kädet ja var-paat. Jaakko Puro rikkoi tätä perinnettä tarttumalla itse maalisutiin Olympia

Gardenin työmaalla.

Tein ravintoloiden seinien sekä takan pintakäsittelyn itse paikan päällä.

Vastaanottotilan takaseinän vahvan punaisen värin sekoitin Baltika-oluesta, pigmenteistä ja lakasta. Lopuksi maala-sin itse koko seinän. Se oli venäläisessä työkulttuurissa jotain niin käsittämätöntä, että koko työmaa pysähtyi seuraamaan kuinka kohteen suunnittelija itse maalaa seinää malliksi maalareille.

Ehkä Puron olisi pitänyt maalata mal-liksi myös Holiday Clubinkin vastaanot-to, sillä sen seinä sai enemmän kuin pari eri väristä maalipintaa ennen nykyistä. Lorentz Salon pitämästä päiväkirjasta poimittu teksti kertoo hyvin tilanteesta.

Rakentamisen ihmeitä: Respan taka-seinän piti määräysten mukaan olla vaalea. Sitä kuitenkin oltiin työmaalla maalaamassa oranssiksi. Jussi Järvenpää pysäytti työn ja reklamoi. Lopputulos oli silti oranssi. Uusi reklamointi työn-johdolle, jonka tuloksena tällä kertaa punainen seinä. Vahva vaatimus oikeasta

... Se oli ven

äläisessä

työkulttuurissa jotain

niin käsittämätöntä, että

koko työmaa pysähtyi

seuraamaan ...

Tällä kertaa punainen seinä. Milloin ja miten päädytään

oikeaan väriin?

42

Holiday Clubin (tuleva Palace Bridge) toimistos-sa suojauduttiin rakennuspölyltä.

väristä tehtiin selväksi työntekijöille sekä johdolle ja respa maalattiin uudelleen, TAAS ORANSSIKSI! Saa nähdä milloin ja miten päädytään oikeaan väriin.

Paikallisista tavoista opittiin ja vir-hemarginaalia saatiin kavennettua viimeiseen rakennusurakkaan. Vaikka

tämänkin kohteen valmistuminen viiväs-tyi, oli Sokos Hotel Olympia Gardenin rakennusprojekti kuitenkin parhaiten johdettu ja toteutettu kokonaisuus. Ra-kennuttaja osattiin hakea niiden kansain-välisten rakennuttajien joukosta, joilla oli jo monia onnistuneita kokemuksia isoista rakennusprojekteista Pietarissa.

43

Grand Hotel Europan parissa maineikkaasti toiminut ruotsalaisyritys JGP valikoitui tehtävään. Suomessakin pelannut entinen huippujääkiekkoilija, rakennuttajakonsultti Göran Blomgren vastasi työstä projektijohtajana ja toimi luottomiehenä sen norjalaiselle rahoitta-jalle. Jaakko Puro työskenteli mielellään ruotsalaisen kanssa.

Kun kahdessa muussa rakennuspro-jektissahan oli mukana ainakin 20 ura-koitsijan edustajaa työmaakokouksissa, oli suunnittelijan kannalta huomattava helpotus istua Olympia Gardenin ra-kennuspalavereissa, joissa oli ainoastaan yhden yrityksen edustajat puimassa seuraavia siirtoja. Göran oli myös erin-omainen ongelmanratkaisija. Esimerk-kinä voi mainita tapauksen, jossa naapu-rikiinteistö valitti nousevan hotellin peittävän heidän puistonäkymänsä ja työmaan häiritsevän heitä. He uhkasivat valittaa viranomaisille ja estää hotellin

toteutuksen. Göran ja Lars Wenaas hoitivat ongelman

lupaamalla kiinteistön asuntoihin uudet ikkunat. Tämä riitti hyvitykseksi ja projekti sai jatkua.

Göran Blomgren ja projektipääl-likkö Conny Johnsson pitivät työmaalla tiukkaa kuria. Paikat pidettiin siisteinä, ja heillä oli nollatoleranssi kaikkea määräyksiä rikkovaa toimintaa kohtaan. He antoivat potkut välittömästi, mikäli sääntöjä rikottiin. Tämä saattoi johtaa siihen, että erään kerran työnjohdon ja työntekijöiden välit tulehtuivat hen-genvaarallisiksi. Conny pahoinpideltiin pahasti työmaan ulkopuolella, kun viisi miestä kävi hänen kimppuunsa ja löi ruuvimeisseleillä miehen täyteen reikiä. Kaikkien onneksi Conny selvisi elossa.

Budjetti venyi ja paukkui, ja Juhani sai allekirjoitettavaksi välillä laskuja joiden summaa hänen oli vaikea ymmärtää. Sokos Hotel Olympia Gardenin takka maksoi jopa monen ihmisen vuosipal-kan. Kun Jussia ihmetytti, että miten takasta joutuu maksamaan niin paljon, hän soitti Göran Blombergille, joka vas-

”Puolet takan hinnasta mak-

settiin siinä vaiheessa, että

saatiin luvat Moskovasta...”

44

tasi rehellisesti:”No puolet takan hinnasta maksettiin

siinä vaiheessa, että saatiin luvat Mosko-vasta...”

Visuaalinen ilmeJaakko Puron yritys suunnitteli hotel-

lin aulojen, ravintoloiden ja huoneiden sisustuksen. He ideoivat Palace Bridgen nimeä mukailevan sillan ala-aulaan, va-litsivat värit ja valaistuksen. Irtokaluste-ehdotukset tehtiin yhdessä Juhanin kanssa.

Vallila Interiorsin Anne Berner sai vastuualueekseen hotellien sisustuk-sen toteuttamisen. Hän oli jo tähän lähtiessään konkari Venäjälle suuntau-tuvassa liiketoiminnassa, joten hänellä oli vahva näkemys siitä, mikä miellyttää venäläistä silmää. Jokaisesta hotellista haluttiin tehdä yksilöllinen ja kaikista muista kaupungin hotelleista erottuva. Hän kertoo toteutuksesta näin:

Sisustuksen kirjo oli moninainen, mutta kansainväliset standardit täyt-tävä. Palace Bridgessä (aiemmin Holiday

Jos pääarkkitehti Jaakko Puro saa valita, on suunnitellussa kohteessa aina takka.

45

Club) on klassiset, aavistuksen värit-tömät ja hivenen marine-vaikutteiset seinät ja yleisilme. Olympia Gardenis-sa on kivan raikas ote, jossa punaisilla tuoleilla tuodaan väriä ja katseen kiin-nekohtaa, kun vieras astuu huoneeseen. Kaikissa hotelleissa on kyllä modernit ihanat huoneet, mutta ehkä Vasilievs-kyssä on yksilöllisemmät, venäläiset huoneet, joissa on vähän vanhanaikais-ta linnamaisuutta. Mielikuviltaankin hotellit eroavat toisistaan. Olympia Garden on bisneshotelli, jonne on helppo tulla ja joka on varma ja turvallinen, eikä provosoi ketään. Palace Bridge taas on enemmän resort-henkinen, monipuolinen ja sanoisinko hieman isohko. Kynnys astua sisään on jo vähän korkeampi. Haasteena oli tehdä siitä puoleensavetävä, koska alakerrassa on paljon avaruutta. Sinne rakennet-tiin keilahalli ja pubi, myös silta toimii mainiosti tilaa jakavana ja tasoja tuo-vana elementtinä. Vasilievsky on näistä kolmesta selkeästi venäläisin hengeltään ja myös tämän perheen symppis, pieni ja olohuonemainen. Siellä hyvä ruoka yhdistyy kivaan huoneeseen ehkä eniten näistä.

Myös Juhani Järvenpäällä oli omia lisäyksiä hotellien sisustukseen. Anne Berner sai häneltä usein puhelinsoittoja milloin mistäkin.

Kerran Jussi soitti Amsterdamista, että siellä oli kiikareita ja laivoja myytävänä, jotka sopisivat Bridgen kalaravintolaan. Hän kuvaili esineitä yksityiskohtaisesti puhelimessa. Minä annoin firman luot-tokortin tiedot myyjälle puhelimessa. Lähetin kuriirin ja ostettiin muutamalla tonnilla yllätyksiä, mutta myöhem-min, kun tuotteet saapuivat, ne sopivat interiööriin melkoisen hyvin.

Jaakko Puro puolestaan pohti tiimin kanssa, kuinka Sokos Hotel Vasilievsky suunnattaisiin myös paikallisille. Tavoit-teena oli alusta saakka vaurastuvan luokan haltuunotto.

Kävimme Moskovassa katsomassa, miten vastaavat palvelut oli siellä toteu-tettu ja tietysti mitkä olivat menestyviä ravintolakonsepteja taloudellisen tilan-teensa vakauttaneiden keskuudessa. Etsimme ei vain itse venäläisyyttä, vaan

46

sitä vanhaa kunnon venäläistä atmos-fääriä, samovaaritunnelmaa, jossa oli massiivista fiilistä ja hämyistä, himmeää valaistusta. Haasteena oli toteutuksessa venäläisten rakentajien asenne, koska tiukat määräykset rajoittivat visioiden päivänvaloonsaattamista. Niiden nojal-la meiltä pyydettiin aina lisää aikaa ja rahaa. Opeteltiin keinoja, että pystyt-tiin sanomaan: tämä on normien ja määräysten mukainen. Näin onnistuttiin tekemään esimerkiksi avokeittiöt hotel-leihin.

Zavtrabudismin al-keet

K: Mikä oli siis Neuvostoliiton val-tionuskonto?

V: Zavtra-Budhismi!

Neuvostoaikojen shutkaus toimii vieläkin, mutta ymmärtääksesi sen, sinun täytyy todella osata venäjää.

SHUTKA=VITSIZAVTRA=HUOMENNABUDET=TULLA

Kun neuvostovenäläi-nen kävi kaupassa kysymässä kulutus-hyödykkeitä, oli vastaus usein “zavtra budet, huomenna tulee.”

Vaikka Neuvostojen Liitto oli jo aikaa sitten muuttunut historiaksi, Sokoksen hotellisyndikaatti sai harjoitella vanhaa uskontoa aluksi yllin kyllin. Tavaran hankkimisen vaikeus johti siihen, että suuri osa hotellien sisäkaluista tuli itäi-sestä Euroopasta, sekä myös Suomesta ja Ruotsista. Tullit olivat vastassa rajalla, ja vastoin kaikkia epäilyksiä tavaroiden tullausprosessit menivät melko suju-vasti ja kivuttomasti.

Venäjän tulli on haasteellinen, muttei vaikea. Merkittävin haaste on, että sään-nöt muuttuvat usein ja pitää pysyä kär-ryillä. Konkari Anne Berner ymmärsi heti alusta, että asioihin pitää paneutua.

Venäjän tulli on haasteellinen , muttei vaikea.

47

Pelisääntöjä on kunnioitettava,

tietoa ja valokuvauksia vaadi-taan. Tavarat on punnittava ja mitattava täsmällisesti. Toisin kuin huhuissa, tietty mieli-valtaisuus on vähentynyt tullissa. Edes korruptiota ei juurikaan enää esiin-ny ja rutiinit rajalla ovat lainalaista toi-mintaa. Niistä suoriutuminen on asen-nekysymys. Jos ajattelee, että siellä vaan on idiootteja sohimassa, niin ei mikään toimi.

Sujuvuutta lisää se, että huolitsi-joina on alusta asti käytetty venäläisiä osaajia, sillä he hoitavat asiat nopeasti ja tehokkaasti, onhan Pietari yksi Venäjän suurimmista maahantuonnin keskuksista sekä merellisen että Keski-Euroopan läheisen sijainnin vuoksi. Ajoittaisia ongelmia tuotti lähinnä se, että venäläiset rekat oli tilattava etukäteen, eikä niitä aina ollut saatavilla kovan käyttöasteen takia. Välillä sattui tietenkin jo tilastollisesti jotain, ja muu-

tama rekka oli onnistunut katoamaan matkalle. Onneksi ne kuitenkin löy-tyivät joka kerta jostakin.

Paikalliset tavaran-toimittajat

Samaan aikaan kun hotellit nousi-vat Pietarin maaperästä ilmatilaan, Atte Vannasmaa paini tavarantoimit-tajien etsinnän kanssa. Hän muistelee alkuaikojen säätämistä naureskellen. Lähi-idässä vuosia samantyyppistä työtä tehneelle miehelle Venäjän hen-kilölähtöinen kaupanteko oli miellyt-tävän tuttua ja hän osasi nauttia siitä.

Niin – vaikka mikään ei toiminutkaan niin kuin olettaisi, kaikki oli järjes-tettävissä, kun vain löysi oikean henkilön pöydän toiselle puolelle, hän kiteyttää venäläisen kaupankäyntikulttuurin kliseisen ytimen.

Vannasmaa oli saanut tietää pestistään jo hyvissä ajoin ja teetti hotelliketjun tar-peisiin paikallisella konsulttitoimistolla tutkimuksen eri tavarantoimittajista.

...tämä stressasi

suomalaisia, vaikka

venäläiset itse ei

vät

olleet moksiskaan .

48

Sanitary Doctor

Venäjällä hotellia pyörittäessä on lain mukaan henkilöstössä oltava ns. Sanitary Doctor vastaamassa hygienia-asioista.

Pietarin Sokos-hotellissa tehtävää hoi-tava Vera-rouva keksi luovan ratkaisun vähätöiseen työnkuvaansa: hän ei ole paikalla ja saa sopeutettua palkkaa.

Minulle etätyö ei olisi tullut mieleen-kään! Hän tuli itse ehdottamaan. Vera tietää tulla kun se on tarpeen. Ennen hän oli toimistossa, nyt maalla datšallaan, Juhani Järvepää kuvailee.

Pekka Salmela muistelee, että välillä heidän Sanitary Doctorinsa oli hyvinkin tiukka hygienian toteuttamisesta:

Suomessa kokit siivoavat. Venäjällä ei. Saniteettivastaava Vera-rouva ilmoitti, että on suorastaan laitonta pyytää kokkia viemään roskat, saati pesemään lattiaa. Sitten hankimme Europress-roskapuris-timen. Paikallisesta näkökulmasta yhden henkilön pitäisi olla siinäkin roskis-vastaava eli Garbage Manager, kuten Venäjällä aina vaaditaan. Väitettiin pok-kana että muutenhan joku voi vaikka puristua sinne. Kyse oli vain siitä ettei kukaan halunnut siivota. Lopuksi eräs kokki sanoi että teillä Suomessa on kaik-kea! ”Jos maksat minulle yhtä paljon kuin saisin Suomessa, niin vien roskat.”

Tulok-sena syn-

tynyt kirja oli paksuu-deltaan odotuksia nostattava, mutta

tutkimuksen tulos sen sijaan ei, sillä konsulttien mukaan kysyttyjen tavaroi-den jatkuva saaminen Venäjällä tulisi olemaan mahdotonta. Silti tässä piti onnistua. Atte otti asiassa yhteyttä jo 90-luvun alusta Venäjällä keittiömes-tarin hommia tehneeseen vanhaan työkaveriinsa Kenneth Lindbergiin, joka palkattiin projektiin keittiömes-tariksi.

Kenneth oli hyvin selvillä kanavista, joiden kautta tavaroita oli mahdollisuus saada, ja hän tiesi, että kaikkea pyydet-tyä oli mahdotonta toteuttaa.

Tietenkin on vaikeampi tehdä annettu menu kuin luoda se olemassa olevien resurssien mukaan. Suomesta meille tuli Sevillan lista, sama mikä Suomessakin on Sevilloissa. Lopulta saimme haalittua pitkän prosessin jälkeen noin 85 % listalla

olleista tuotteista. Osa parempia kuin kotimaassa, osa huonolaa-

tuisempia, mutta keksimme korvaavat ratkaisut ja lista voitiin toteuttaa sellaise-naan.

Vaikka joku tavarantoimittaja vai-kutti tapaamisen perusteella erittäin asialliselta, oli itse tavara käytävä aina tarkistamassa henkilökohtaisesti. Jopa saman tavarantoimittajan toimitusten laatu saattoi paljon ja tämä stressasi suomalaisia, vaikka venäläiset itse eivät olleet moksiskaan. Joka viikossa on heidän mukaansa vaihteleva määrä maanantaita, jolloin asiat eivät ole vain tarkoitettu menemään täydellisen soljuvasti tai motivaatio työn laadun ylläpitämiseen ei ole parhaimmillaan.

Sokos Hotel Olympia Gardenin alkuaikojen keittiöpäällikkö Pekka Salmela osaa jälkeenpäin muistella kadonneen paprikan metsästystä läm-möllä:

Pietarissa oli monta tukkumyynnin tarjoajaa. Lukuisissa käytiin, mutta useimmiten jouduttiin peräytymään.

“Niillä jutuilla olen

itkettänyt ja naurattanut

kollegoita maailmalla.”

50

Määrät olivat naurettavia, mikään ei ollut muoveissa! Possut ja kalat koko-naisina kaikki samassa! Kissat juoksivat vastaan jo kun astuttiin sisään. Tällaisia tukkureita esittäytyi SOK:lle lukuisia. Myöskään kuljetuspalveluita ei ollut, vaan mentiin metrolla ja tultiin neljällä volgataxilla. Ne olivat itselleni valtavan hienoja kokemuksia kun niitä jälkeen-päin miettii. Niillä jutuilla olen itkettänyt ja naurattanut kollegoita maailmalla.

Vuonna 2009 suurta osuutta toimi-tuksista alkoi hoitaa SOK:n oma Pris-ma-ketju, joka pitää standardit samana ja kuljetukset ajallaan. Onhan kolmelle hotellille kannattavampaa hoitaa raaka-aineiden hankinta keskitetysti. Tosin vaikka Suomen Prismat ovat suuria ja niistä saa aina kaikkea, Pietarissa se ei ollut niin itsestään selvää. Hedelmät ja vihannekset tulivat tietysti kaukaa subtrooppiselta ilmastovyöhykkeeltä. Joskus laatu kärsi matkan taiton takia. Rajamuodollisuudet veivät välillä aikaa ja vihannekset ehtivät pilaan-tua. Usein tavaraa joutui lähettämään jo rajalta takaisin. Eräät toimittajista, kuten Valio, pystyivät toimittamaan

tavaran perille tuoreena ja luotetta-vasti. Isojen keittiöiden henkilökunnan unelma onkin iso toimittaja, jolta hoitu-vat kaikki hommat.

Sevilla- simulaattoriSevillasimulaattori oli nerokas rat-

kaisu, joka mahdollisti henkilökunnan kouluttamisen asiakastilanteisiin ennen ravintolan avaamista.

Lupien ja ravintolainfrastuk-tuurin valmistumisen vääjäämät-tömän myöhästymisen takia ravinto-lahenkilökunta ei voinut harjoitella omassa ravintolassa. Ensin ongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä hen-kilökuntaa treenaamaan käytäntöjä Suomessa sijaitseviin Sokos Hotellien ravintoloihin. Seuraavaksi koulutusta lokalisoitiin vuokraamalla ensimmäiseksi harjoittelusaliksi Lissabon-nimisen ravintolan yläkerta samaiselta Iisakin kirkon aukiolta, missä ensimmäinen toimistokin vielä oli. Koulutuksia pystyttiin jakamaan nyt jo kahteen paikkaan, mutta silti tilat kävivät nopeasti liian pieniksi.

51

Korvaavaksi ja isommaksi tilaksi, jossa oli oma sali ja keittiökin, löytyi pietarilaisen musiikkiakatemian ruoka-la. Hands on -tyylillä henkilökunta kävi siellä läpi lista-, viini- ja juomakoulutus-ta. Pienehköön saliin säädettiin neljän hengen pöytiä ja näin päästiin alkuun. Hyvän alun ja asiakaspalautteen jälkeen akatemialla piti laittaa pillit pussiin teknisten ongelmien takia. Ongelmat liittyivät erääseen korvaamattomaksi luokitellun pöydän särkymiseen.

Pian kuitenkin saatiin vuokrat-tua oikeat ravintolatilat Zvezda Seriff (suomeksi seriffin tähti) -nimisestä western-teemalla pyörineestä saluunasta. Sinne perustettiin legendaarinen Sevillasimulaattori. Siellä listaa hiottiin ja palvelua paranneltiin nopeasti jo siihen pisteeseen, että ravin-tolan varauskirja oli täynnä pian joka ilta. Sevillasimulaattori osoittautui menestykseksi, ja siellä alettiin kestitä hotellitoiminnalle tärkeitä sidosryhmiä. Tunnelma oli katossa.

Food & Bevarages Manager Ville

Relander oli ovella hovimestarin omi-naisuudessa toivottamassa asiakkaat tervetulleiksi.

Sevillasimulaattorin testiasiak-kaamme olivat yleensä ystäviä tai sidosryhmiä, mutta kun huhu uudesta länkkäriravintolasta levisi kaupungilla, alkoi ovella olla koputtelemassa joka ilta uteliaita venäläisiä. Tietysti päästin heidätkin sisään, ja koska kysymys oli asiakaspalveluharjoittelusta, ketään ei laskutettu ruoista, mikä aiheutti erityis-tä hilpeyttä asiakkaissa. Nämä ihmiset ovat sitten vuosien aikana olleet meidän hyvän tahdon lähettiläitämme, jotka ovat vieneet viestiä eteenpäin omille ystävilleen.

Ravintoloiden rakennusprosessin viivästymisen takia jouduttiin hoi-tamaan lennossa monia muitakin ruokailutilanteita, sillä toimistoon tuli jo ryhmävarauksia hyvällä tahdilla. Useampi keikka jouduttiin heittämään catering-tyylisesti kasaamalla paketti vuokratiloihin, jotka olivat usein Pieta-rin katukuvan monissa palatseissa. Näistä tilaisuuksista kehkeytyi usein

52

ihan spontaanisti hyvin tunnelmallisia iltoja.

Joskus siinä saattoi käydä niin, että kun tulimme palatsiin ja tarkastelimme jo vuokrattuja tiloja, huomasimme että eihän täällä ole sähköjä missään. Ei auttanut kuin etsiä jostain isohkolla

generaattorilla varustettuja autoja tuot-tamaan energiaa illaksi. Ja Venäjällä kun oltiin, niin yleensä asiat järjestyi, ja kaikki löytyi jotain kautta yllättävän helposti, jos oli vaan rahaa, Atte Vannas-maa kertoo nopeasta tilanteen haltuu-notosta.

Koska kysymys oli asiakas-palveluharjoittelusta, ketään ei laskutettu ruoista, mikä aiheutti erityistä hilpeyttä asiakkaissa.

53

Ennen...

54

...ja..lkeen

Huomaatko eron?Kuvat vasemmalla ovat hotelli Vasilievskyn

tontilta ennen rakentamista. Alla oleva talo näkyy ylemmässä kuvassa taka-alalla.

Yllä olevassa kuvassa hotellin etualalla olevat vihreä ja oranssi rakennus ovat samoja kuin vasemman sivun kuvissa ennen hotellin rakentamista. Kyseessä on suojeltu historial-linen katunäkymä, eikä kiinteistöjen julkisi-vuihin voitu siksi tehdä lainkaan muutoksia. ...Tai no, toki pientä paikkailua tehtiin.

55

III. HenkilO..kunta

- Parempaa, hienompaa ja kauniimpaa, kuin arki

56

Kauneuden lisa..arvo

Henkilöstöpäälliköksi rekrytointeja tekemään palkattiin Natalia Bordovs-kaya. Hänestä tuli samalla ensimmäinen venäläinen SOK:n tytäryhtiö OOO Sokotelissa.

Natalia oli koulutukseltaan psykologi ja hänellä oli selkeä visio siitä, miltä hotellin henkilökunta tulisi näyt-tämään. Hänen mielestään tärkein yksittäinen tekijä asiakaspalvelijan palkkaamisessa oli ulkonäkö. Oli oleel-lista, että korkeatasoisia palveluita tarjosivat komeat ja kauniit työnteki-jät. Psykologin mukaan asiakas tuntee itsensä tärkeäksi, kun miellyttävän näköinen työntekijä palvelee häntä. Natalian mielestä asiakaspalvelijan kauneus toisi palveluun huomattavaa lisäarvoa. Hänen mukaansa hotellissa asuminen on venäläiselle asiakkaalle ennen kaikkea kokemus, jossa kaiken pitääkin olla parempaa, hienompaa ja kauniimpaa kuin arki.

Vahvan tasa-arvon Suomessa kauneut-ta arvostetaan monella tasolla ja se on kenties enemmän yksilökohtainen omi-

naisuus, jossa persoonallisuuden kaikki atribuutit ovat mukana. Hotellinjohtaja Jukka Räisänen ja Natalia joutuivat kes-kustelemaan aluksi paljonkin siitä, onko juuri klassinen kauneus ainoaa oikeaa kauneutta. Venäläiset päälliköt komp-pasivat vahvasti Nataliaa.

Venäläiset ovat ylpeitä kauniista naisistaan ja myös Paparazzi-malli-toimiston omistaja ja naiskauneuden asiantuntija Laila Snellman on ihaillut venäläistä naiskauneutta Pietarin mat-koillaan.

Nykyäänhän Venäjältä löytyy maail-man kauneimmat naiset! Vielä vähän aikaa sitten he olivat hyvin piilossa kotona. Nyt, kun he voivat tulla ulos rohkeasti ja saavat pukeutua kuten tahtovat, katukuvassa törmää koko ajan uskomattomiin kaunottariin.

He ovat pitkäsäärisiä, pitkiä ja totta kai kun Venäjä on laaja maa, niin sieltä löytyy monipuolisesti erilaisia kauneuk-sia: kirgiisejä, tataareja ja vaikka mitä. Ei voida sanoa, että joku on venäläisen näköinen. Malli Natalia Vodianova

57

esimerkik-si on ihan blon-

din italialaisen näköinen. Naiset Venäjällä, he totisesti ovat feminiinisiä, osaavat kävellä korkeilla koroillaan ja käyttää myös koruja.

Natalia Bordovskayan mielestä kaunis ihminen ei saa pilata kauneut-taan erilaisilla tyylillisillä kikkailuilla. Parta, nenäkoru tai tatuoinnit oli yllät-tävän suuri kynnyskysymys. Viiden tähden hotellin vastaanoton esimies kertoi Räisäselle eräänkin työnhakijan olevan ”muuten hyvä”, mutta nenäkorun vuoksi häntä ei tulisi palkata. Räisänen vastasi, että juuri nenäkorun vuoksi hän haluaisi palkata hakijan.

Venäläiset edustavat yllättävän vanhan-aikaista ajattelua. Jostain mielipiteistä ikäistenikin kanssa tulee mummola mieleen, Räisänen huokaa.

Kaikille osapuolille muodostui

kuitenkin yhteneväiseksi käsityksek-si, että modernissa hotellissa täytyy olla myös modernin näköinen hen-

kilökunta, vaikkakin kaunis sellainen.

Kulttuurien kipinO

..intia

..

Uusi kansainvälinen pelaaja hotellimarkkinoilla kiinnosti alan työntekijöitä. Luonnollisesti monet kilpailijat vuotivat tahtomattaan ammat-tilaisiaan uusille tulokkaille, sillä heissä oli tuoreutta ja uudenlaista tapaa tehdä asioita. Osa kilpailevien hotellien joh-dosta ei nähnyt asiaa työmarkkinoille tavallisena ilmiönä, vaan otti asian hyvin henkilökohtaisesti ja katkaisi aiemmin lämpimät välinsä suomalaisiin. Tämän voi ymmärtää, koska ammattitaitoista uutta henkilökuntaa on Pietarissa vaikea saada, sillä alan kouluja ei oikeastaan ole, ja jokainen työnantaja joutuu kou-luttamaan henkilökuntansa itse. Hen-kilöstövuokrauspalveluita Pietarissa ei hotellien perustamisen aikoihin ollut.

Uuteen kulttuuriin sopeutuminen oli

“Jostain mielipiteistä

ikäistenikin kanssa tulee

mummola mieleen.“

58

Yksi Sokos hotellien Venäjän ensimmäisistä työntekijöistä, Marina Bazyuk, palveli Holi-day Clubissa, joka sittemmin

sai nimen Palace Bridge.

59

ILTA-SANOMAT PERJANTAINA 6. 11. 200940

NAISETHyvät

Muotia maailmalta

ILTA-SANOMAT PERJANTAINA 6. 11. 2009 41

ODOTUS: Esikoistaan odottava SatuOksanen on törmännyt Venäjälläpelottaviinkin asenteisiin.RASKAUS EI OLE sairaus – eikäSatu Oksanen, 43, näin ajatellut-kaan tullessaan ”varttuneilla päivil-lään” raskaaksi ensimmäistä kertaaelämässään.

Erikoiseksi tilanteen teki kuiten-kin se, että Oksanen on töissä Pieta-rissa, jossa hän joutui törmäämäänmyös venäläiseen raskauskulttuu-riin.

Kun suomalainen nainen suhtau-tuu odotukseensa jalat maassa-asenteella ja pyrkii käymään töissäraskauden loppuajoille saakka,venäläisistä moinen tapa on kauhis-tuttava.

– Venäläiset lääkärit pelottelevatnaiset heti raskaudenalussa niin pahasti,ihan kyyneliin asti,että he eivät tahdouskaltaa tehdä mi-tään koko raskauten-sa aikana, PietarinSokos-hotellienmarkkinoinnista jamyynnistä vastaavaOksanen kertoo.

– Suomalaisestanäkökulmastahanon vain hyvä, ettätuleva äiti käy töissäpitkään eikä jääkotiin potemaanoloaan ja pohti-maan, onko kaikki nyt varmastihyvin.

SUOMALAIS-VENÄLÄISESSÄtyöyhteisössä Oksasen raskaus onotettu vastaan hyvin, mutta venä-läisten erilaiseen ajattelutapaan onjoutunut törmäämään myös Oksa-sen esimies Juhani Järvenpää.

– Niin, meidän Satu on siis tällähetkellä hyvin vakavasti raskaana,mikäli venäläistä ajattelutapaa onuskominen, Järvenpää kuvailivastikään Sokoksen suomalaisellevierasryhmälle.

Vieressä hymyili Oksanen vauva-vatsansa kanssa – ja näytti voivansuorastaan erinomaisesti.

– Olen voinut paremmin kuinvuosikausiin. Jopa vanhat selkä-kivut katosivat kuin niitä ei olisikoskaan ollutkaan. Siksi on vai-kea kuvitellakaan, että venäläis-ten mielestä minun olisi pitänytolla jo pitkään kotona tekemättämitään.

Venäjällä Oksanen kävi raskau-tensa vuoksi lääkärissä kerran, ja sesai jäädä viimeiseksi.

– Täällä on näin vanhoja ensi-synnyttäjiä niin vähän, että lääkärittulkitsevat esimerkiksi sikiöidengeenivirhetodennäköisyyksiä ihaneri tavalla kuin Suomessa. He on-nistuivat pelottelemaan minutkintotaalisesti pariksi viikoksi, ennenkuin sain Suomesta uudet tuloksetja huojentavaa tietoa siitä, ettäkaikki on hyvin.

VENÄLÄISET NAISET jäävätkotiin sairauslomalle – ja sitä kutsu-taan nimenomaan niin – usein jovarsin varhaisessa raskaudenvaiheessa, mutta lain mukaan sepitää tehdä viimeistään kaksi kuu-kautta ennen synnytystä. Lisäksiäitien käyttäytymistä säätelevätmonet taikauskoisuuteen liittyvätsäännöt, kuten kielto käydä kam-paajalla odotusaikana.

– Kaikesta huolimatta kävintäällä jokin aika sitten kampaajalla,mutta mietin sinne mennessänikuumeisesti, kuinka peittelisinvatsaani, ettei minua heti tuomittai-si!

Pietarin ja Moskovankatukuvassa on vastaviime vuosina alkanutnäkyä hieman enem-män odottavia äitejä.Aikaisemmin he tun-tuivat todellakin olevanpiilossa – aivan kuinvammaiset Neuvosto-liiton aikana.

Edelleen äidit vältte-levät silti julkisiapaikkoja pienten vau-vojensa kanssa, eivätkävaunujen kanssa kulki-jat ole niin yleinennäky kuin Suomessa.

– Siihen on tietystimonta syytä, mutta yksi on var-maan tarttuvien tautien pelko.Katuja ja julkista liikennettä ei olemyöskään suunniteltu lainkaanniin, että niillä voisi liikkua lasten-vaunujen kanssa.

VENÄJÄLLÄ VUODESTA 1996asuneella Oksasella on nyt edessäänelämänmuutos myös siksi, että hänsuunnittelee muuttavansa joksikinaikaa Suomeen.

– Raskauden myötä olen ymmär-tänyt entistä paremmin sen, mitenhyvä Suomen sosiaaliturvajärjestel-mä on. Esimerkiksi toimiva ilmai-nen terveydenhoito ja suomalainenäitiyspakkaus ovat asioita, joistavenäläiset naiset voivat vain haa-veilla.

Näillä näkymin Oksanen ei maltakuitenkaan olla Pietarista poissakuin vuoden.

– Pidän venäläisestä elämän-menosta ja iloitsin jo, että suomalai-nen koulu muuttaa lähelle nykyistäasuntoani Pietarin keskustassa.Eihän siihen ole kuin seitsemänvuotta, kun tämä lapsi menee kou-luun!

>Odottavaa äitiäei saa valokuvataVENÄLÄISET ovat hyvintaikauskoisia, joten raskau-teenkin liittyviä uskomuk-sia on runsaasti. Osalleniistä on olemassa jopajonkinlainen järkevä seli-tyskin.� Raskaana ollessa ei saaposeerata kuvassa, muutenlapsi voi syntyä kuolleena.Taikauskoiset pelkäävät,että lapsen kehitys pysäh-tyy siihen hetkeen, kunhänet vangitaan filmille. � Ei saa leikkauttaa hiuk-sia, muuten lapsi syntyyennen aikojaan. Ihmisenelinvoiman uskotaan ke-rääntyvän hiuksiin, siksiniistä luopuminen on vaa-rallista äidille.� Ei saa katsoa kauhistut-tavia asioita, muuten lap-sesta tulee ruma. Nykytietä-mykseen mukaan odotta-van äidin mieliala ja tunne-liikutukset saattavat vaikut-taa sikiöön, mutta rumaa seei lapsesta tee.� Raskaus täytyy salatamahdollisimman pitkään,muuten tulee huonoa on-nea. Tämä liittynee kesken-menoriskiin raskaudenalkuaikana, näin äiti sääs-tyy turhilta lähipiirin kyse-lyiltä, jos raskaus menekesken.� Ei saa syödä salassa,muuten lapsesta tuleepelokas. Raskausaikanaäidin ruokahalu kasvaa,

joten tämän uskomuksenavulla on ehkä vapautettunaiset siitä, että he yrittäisi-vät syödä salassa.� Laskettua aikaa ei saakertoa edes miehelle, muu-ten synnytyksestä tuleetuskallinen. Uskomuksenmukaan nainen kantaasynnytyspäivänä kaikkienniiden sielujen tuskaa, jotkatietävät hänen synnytykses-tään.� Ei saa ripustaa lakanoita.Tämä liittynee haluunvarjella äitiä nostelemastaraskaita taakkoja ja nostele-masta käsiään ylös, etteisiitä ole vahinkoa raskau-delle.� Ei saa istua jalat ristissä,muuten lapsesta tuleevääräjalkainen. Todellisuu-dessa jalat ristissä istumi-nen voi estää verenkiertoa,joten se ei ole suositeltavaasiksi.� Ei saa ostaa lapselletavaroita etukäteen, silläpahat henget pääsevätniihin käsiksi. � Ei saa ommella, leikatatai neuloa mitään, muutenlapsi saa syntymämerkinposkeensa. � Ei saa silittää kissaa,muuten lapselle tulee paljonvihollisia. Todellisuudessakissaan liittyy oikeastitoksoplasmoosin vaara.Lähteet: Deti.mail.ru,Missfit.ru

”Ei raskaana kampaajalle!”ROSEMARIE SÄRKKÄ

”Ei saaleikkauttaahiuksia,muutenlapsi syntyyennenaikojaan.”

IS / H

EINI S

IVON

EN

”Venäläisetlääkäritpelottelevatnaiset hetiraskaudenalussa ihankyyneliinasti.”Satu Oksanen

ARJAPAANANEN

[email protected]

KULTTUURIEROJA43-vuotiaana ensimmäistäkertaa raskaaksi tullutSatu Oksanen yllättyivenäläistentaikauskoisuudestaraskauteen liittyen.

Ei vainhipeille!LIUKUVÄRJÄYK-SET tuovat monellemieleen rockin,rauhan ja vapaanrakkauden. Yhtäkkiäaiemmin lähinnäkesämekkoihin kuulu-neesta värjäyksestäon tullut salonkikel-poista. Vaikka vaateei olisi varsinaisestiliukuvärjätty, siinä voiolla samaa ideaa.Eikä liukuvärjätynvaatteen tarvitse ollahippityylinen kutennämä iltapuvutosoittavat.

Greyn anatomiasta tutunSara Ramirezin pukumuistuttaa kesämekkoa.Vaikutelmaa korostavatsandaaleista vilkkuvatvarpaat.

Julianne Moorensähäkästi asustettumekko osoittaa, ettäliukuvat värit voivat ollakatu-uskottavia.

”Vasta tällä iällä kasvoissa alkaa näkyä persoonallisuutta.Vielä kaksikymppisenä olin aikamoinen tusinanaanma.”PMMP:n laulaja Paula Vesala, 27, Annassa

Ninni Laaksonen:– Minä halusin olla lastentarhanopettaja. Se haaveminulla oli lapsesta asti todella vahvana. Haave-ammatti johtui siitä, että olen aina tykännyt älyttö-mästi lasten kanssa leikkimisestä. En muista tarkal-leen, milloin tuo haave sitten hiipui. Se vaan taisihävitä vähitellen samalla, kun teini-ikäni alkoi.

JAAKKO MARTIKAINEN

Mikä minusta piti tulla?

Näyttelijä KerryWashingtonin mustaniltapuvun juju onkirkkaanpunaiseksivärjätty helma.


NAISETHyvät

Muotia maailmalta


























IS / H

EINI S

IVON

EN


ARJAPAANANEN

[email protected]







JAAKKO MARTIKAINEN




NAISETHyvät

Muotia maailmalta


























IS / H

EINI S

IVON

EN


ARJAPAANANEN

[email protected]







JAAKKO MARTIKAINEN



RASKAUS EI OLE sairaus – eikä Satu Oksanen, 43, näin ajatellutkaan tulles-saan ”varttuneilla päivillään”raskaaksi ensimmäistä kertaa elämässään.Erikoiseksi tilanteen teki kuitenkin se, että Oksanen on töissä Pietarissa, jossa hän joutui törmäämään myös venäläiseen raskauskulttuuriin. Kun suomalainen nainen suhtautuu odotukseensa jalat maassa -asenteella ja pyrkii käymään töissä raskauden loppuajoille saakka, venäläisistä moinen tapa on kauhistuttava.

– Venäläiset lääkärit pelottelevat naiset heti raskauden alussa niin pahasti, ihan kyyneliin asti, että he eivät tahdo uskaltaa tehdä mitään koko raskautensa aikana, Pietarin Sokos-hotellien markkinoinnista ja myynnistä vastaava Oksanen kertoo.

– Suomalaisesta näkökulmastahan on vain hyvä, että tuleva äiti käy töissä pitkään eikä jää kotiin potemaan oloaan ja pohti-

maan, onko kaikki nyt varmasti hyvin.

SUOMALAIS-VENÄLÄISESSÄ työ-yhteisössä Oksasen raskaus on otettu vas-taan hyvin, mutta venäläisten erilaiseen ajattelutapaan on joutunut törmäämään myös Oksasen esimies Juhani Järvenpää.

– Niin, meidän Satu on siis tällä hetkellä hyvin vakavasti raskaana, mikäli venäläistä ajattelutapaa on uskominen, Järvenpää kuvaili vastikään Sokoksen suomalaiselle vierasryhmälle. Vieressä hymyili Oksanen vauvavatsansa kanssa – ja näytti voivan suorastaan erinomaisesti.

– Olen voinut paremmin kuin vuosi-kausiin. Jopa vanhat selkäkivut katosivat kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Siksi on vaikea kuvitellakaan, että venäläisten mielestä minun olisi pitänyt olla jo pitkään kotona tekemättä mitään.

Venäjällä Oksanen kävi raskautensa

Ilta-sanomat 6.11.2009

60


NAISETHyvät

Muotia maailmalta


























IS / H

EINI S

IVON

EN


ARJAPAANANEN

[email protected]







JAAKKO MARTIKAINEN



vuoksi lääkärissä kerran, ja se sai jäädä viimeiseksi.

– Täällä on näin vanhoja ensisynnyt-täjiä niin vähän, että lääkärit tulkitsevat esimerkiksi sikiöiden geenivirhetoden-näköisyyksiä ihan eri tavalla kuin Suomes-sa. He onnistuivat pelottelemaan minutkin totaalisesti pariksi viikoksi, ennen kuin sain Suomesta uudet tulokset ja huojenta-vaa tietoa siitä, että kaikki on hyvin.

VENÄLÄISET NAISET jäävät kotiin sairauslomalle – ja sitä kutsutaan nimenomaan niin – usein jo varsin var-haisessa raskauden vaiheessa, mutta lain mukaan se pitää tehdä viimeistään kaksi kuukautta ennen synnytystä. Lisäksi äitien käyttäytymistä säätelevät monet taikauskoisuuteen liittyvät säännöt, kuten kielto käydä kampaajalla odotusaikana.

– Kaikesta huolimatta kävin täällä jokin aika sitten kampaajalla, mutta mietin sinne mennessäni kuumeisesti, kuinka peit-telisin vatsaani, ettei minua heti tuomit-taisi! Pietarin ja Moskovan katukuvassa on vasta viime vuosina alkanut näkyä hieman enemmän odottavia äitejä. Aikaisemmin he tuntuivat todellakin olevan piilossa – aivan kuin vammaiset Neuvostoliiton aikana. Edelleen äidit välttelevät silti julkisia pai-kkoja pienten vauvojensa kanssa, eivätkä vaunujen kanssa kulkijat ole niin yleinen näky kuin Suomessa.

– Siihen on tietysti monta syytä, mutta

yksi on varmaan tarttuvien tautien pelko. Katuja ja julkista liikennettä ei ole myöskään suunniteltu lainkaan niin, että niillä voisi liikkua lastenvaunujen kanssa.

VENÄJÄLLÄ VUODESTA 1996 asuneella Oksasella on nyt edessään elämänmuutos myös siksi, että hän suunnittelee muutta-vansa joksikin aikaa Suomeen.

– Raskauden myötä olen ymmärtänyt entistä paremmin sen, miten hyvä Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on. Esimerkiksi toimiva ilmainen terveydenhoito ja suoma-lainen äitiyspakkaus ovat asioita, joista venäläiset naiset voivat vain haaveilla. Näillä näkymin Oksanen ei malta kuitenkaan olla Pietarista poissa kuin vuoden.

– Pidän venäläi-sestä elämän-menosta ja iloitsin jo, että suomalain-en koulu muuttaa lähelle nykyistä asuntoani Pietarin keskustassa. Eihän siihen ole kuin seit-semän vuotta, kun tämä lapsi menee kouluun!

Arja Paananen

61

aluksi vaativaa suomalaisille työnteki-jöille, kuten myös venäläisille suoma-laisessa yrityksessä. Tämä loi väistämät-tä ristiriitoja, mutta myös huvittavia tilanteita.

Cross Cultural Human Resources oli alussa vähän vaikeaa toteuttaa, kun meillä oli niin suomalaisia pomoja. Kaikki piti tehdä kuten Suomessa, ol-tiinhan tuomassa suomalaista konsep-tia Venäjälle. Me venäläiset yritimme selventää, että molempia kulttuureja pitää kehittää työpaikalla toistensa suuntaan, mutta joskus he eivät vain ymmärtäneet venäläisiä erikoisuuksia! Eihän sitä voi vain painaa napista, joka muuttaa kaikkien ajattelun suoma-laiseksi, Natalia Bordovskaya, entinen HR-päällikkö ja johtoryhmän jäsen ki-teyttää alkuaikojen ristiriitoja.

Sokos Hotel Olympia Gardenin keit-tiöpäällikkö Nikolai Eliseev kertoo alkuaikojen tuottaneen hänellekin sopeutumisvaikeuksia:

Kun tulin töihin, ensifiilikset suoma-laisten kanssa eivät olleet helppoja, koska

heillä ei ollut joustoa. Oli paljon ehdot-tomia sääntöjä, joita ei rikota. Meillä Venäjällä on paljon tilaa, myös sisällä päin. Venäjällä on ravintoloissa enem-män henkilökohtainen suhde työkaverei-hin kuin yhtiöön, ja monesti työ tehdään harmaana. Se takaa tietyn ilmapiirin tai tunteen, kun kaikki jakavat yhteisen salaisuuden. Ei se tunnelma ole huonom-pi tai parempi. Se on vaan erilainen.

Sokoksella on yhtiön omat säännöt. Se oli minulle erityisen vaikeaa. Kävimme esimieheni, Pekka Salmelan kanssa paljon keskusteluita, joiden seurauksena esimerkiksi lopetin pyynnöstä tupakoin-nin.

Riitelimme. Minusta hänellä oli vääränlainen idea siitä kuinka tehdä työtä Venäjällä. Olihan se hassua, että keittiötapaamisissa Pekka sanoi, että teemme väärin tämän ja oikein tuon. Meidän mielestämme aluksi pitäisi sanoa hyvät asiat ja vasta sitten huonot, jos ollenkaan. Jouduin aina tulkiksi. Kerran ojennuksen jälkeen tilanne kään-tyi historiaan ja jouduin kääntämään Pekalle, että venäläiset eivät ole valmiita

62

antamaan anteeksi Mannerheimin tekosia. Hän oli ymmällään, että mitä se tähän kuuluu. Kohau-tin vaan olkapäitäni. Minulla on oma mielipide siitä, kuinka työtä tehdään. Mutta nyt jälkeenpäin voin hyvin myöntää olleeni silloin aluksi ai-nakin 70 %:sesti väärässä! Lopuksi aloin joustaa. Selitin itselleni, että minun ei pidä miettiä itseäni vaan asiakkaita. Jos he ovat onnellisia, mekin olemme. Muuta formulaa ei ole. Kun yhtiö on vahva, on hyvä tehdä työtä ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Itse olen samanlainen, ajattelen ensin, sitten teen. Siksi löysin paikkani täällä ja saan erinomaista kokemusta.

Pekka Salmelankin mukaan aluksi oli aina jotain pielessä, mutta aika kultaa muistot.

Tulin hyvin toimeen Nikolain kanssa, ajasta jäi hyvä mieli, kun sain liikaa venäläisyyttä karistettua.

Venäjällä ammattilaistenkin kes-kuudessa oli sellanen mentaliteetti, että jos oli homeinen kaali, se säästettiin!

“Työnteki-jä voi syödä sen”, minulle usein vastattiin. Se oli niin kaukana länsimaisesta tavasta tehdä ruokaa ravintolan keittiössä, jossa hygienia ja tuoreet raaka-aineet ovat lähtökohta.

Osa saatavilla olevista raaka-aineista oli todella laadukkaita. Koska vihannek-set tulivat usein pieniltä köyhiltä tiloilta, ei heillä ollut varaa käyttää apulantaa. Usein saatavilla oli siis lokaalia luomua! Lihatuotteet olivat pääasiassa joko yhdysvaltalaista tuontilihaa tai venäläi-seen suurelliseen tyyliin kokonaisia ruhoja. Meillä oli sitä varten keittiössä lihanleikkaaja, hän oli viidenkymmenen paremmalla puolella oleva miellyttävä herra. Eräänä päivänä kuulin, että lihan-leikkaaja on umpihumalassa töissä. Otin Nikolain mukaan, hän vakuutteli minulle etteihän tässä nyt mitään ongelmaa ole. Herra löytyi pukukopilta ja Nikolai

“Nyt jälkeenpäin voin

hyvin myöntää olleeni

silloin aluksi ainakin

70 %:sesti väärässä!“

63

Keittiöön tarvitaan lihanleikkaaja, eli

butcher, sillä liha tulee usein paikallisen tapaan

kokonaisina ruhoina.

Kokonainen karitsa olkapäällä matkustettiin metrolla hallista kotiin.

Pietarissa omatkin lihanleikkaajataidot

kehittyivät kummasti.

Viereisen sivun pikkukuvat:

Venäläistä järjestelmällisyyttä. Koottu vaatekaappi yhdessä Olympic Gardenin huoneista, vaikka itse huone on vielä kesken.

Vapaa-aikaa Pietarilaisittain, Zenit-Real Madrid mestareiden liigan ottelu Pietarissa. Fanituotteet mukana töissä saivat aikaan hilpeyttä.

Stressaavan, keittiössä vietetyn työpäivän jälkeen tarvitaan jotain muuta ajateltavaa kuin jälleen kokkausta. Sianpään sai nopeasti kauppahallista kotimatkalla.

64

Olympic Gardenin omat erikoisjoukot ensim-mäisenä harjottelupäivinä uudessa keittiössä.

“Työvaatteet oli tilannut ensimmäinen mestari Anton Tourchin. Tilasin uudet vaatteet lähes

heti vallanvaihdon jälkeen”, kertoo Pekka Salmela mustavalkoisista asuista.

65

vas-tahakoisesti

tulkkasi minulle miksi mies on ennen puoltapäivää humalas-

sa. Selvisi että hänestä oli tullut isoisä. Humala oli kuitenkin hankittu ravinto-lan viinoilla ja varastamisesta tuli kova sanktio. Potkut. Venäläisten mielestä tuoreen papan toiminta oli aivan hyväk-syttävää. Jukka Räisänen kuitenkin puolsi minua. Natalia Bordovskaya tuli parinpäivän kuluttua melkein linjoja pitkin huutaen, ”Siellähän on juhlittu syystä, ei miestä voi erottaa!” Lopuksi se oli joko minä tai hän, onneksi hän.

Kenneth Lindberg oli itse ollut 80-luvulla töissä Suomessa japanilaisen kanssa ja tästä kokemuksesta oli hyötyä integraatiossa.

Opin japanilaiselta, että vieraassa maassa täytyy olla parempi kuin pai-kalliset saman ammatin harjoittajat samassa työpaikassa – muuten kukaan ei hyväksy sua. Vain ammattitaidolla ja

antaumuksella voi lunastaa paikkansa työyhteisössä. Varsinkin jos on johta-vassa asemassa.

Historian taakka kansojemme välillä on tosiasia, joka tämän päivän poliittisen korrektiuden ilmapiirissä on melkoinen tabu ja se saattaa näkyä ennakkoluuloi-sena käytöksenä. Ennakkoasenteet ken-ties vaivaavatkin suomalaisia enemmän, vaikka se on vaikeaa myöntää.

Jukka Räisänen yllättyi erään kerran suorasta kysymyksestä.

Lufthansan aluejohtaja kysyi minulta, miksi suomalaisilla on aina takakireä asenne, kun neuvottelupöydässä on venäläisiä. Pohdin sitä ja ymmärsin, että se on syvällä kansamme luonteessa ja meidät on kasvatettu siihen. En ole pystynyt kokonaan purkamaan sitä itsekään. Löydän itseni huonona päivänä turhanpäiten arvostelemasta, katsoen vain asian negaatiota. Venäläisillä on meitä paljon korkeampi toleranssi, kunhan kritiikki ei kohdistu henkilöön.

“Ennakkoasenteet kenties

vaivaavatkin suomalai-

sia enemmän .“

66

Nuori yritys, nuoret tyO

..ntekija

..t

Hotellien henkilökunnan keski-ikä on nuori, 26 vuotta. Nuoresta iästään huolimatta työntekijät omistautuvat työnteolle ja tekevät sitä sydämellä. Venäläiset ottavat työasiat hyvin hen-kilökohtaisesti ja työn merkitys heidän elämässään on suuri. Mutta silti vastuu omasta työstä sälytetään pomolle, koska hänen sanansa on se viimeinen sinetti, jota noudatetaan kirjaimellisesti. Tässä on tiettyjä eroja suomalaiseen työmen-taliteettiin.

Koska hotellien valmistuminen myöhästyi vaikeuksien takia, noin puolet jo koulutetusta ja perehdytetystä henkilökunnasta irtisanoutui ja lähti toteuttamaan uutta ammattitaitoaan muualle. Kulut tuplaantuivat, sillä heidän tilalleen jouduttiin taas koulut-tamaan uudet työntekijät.

Koulutimme työntekijät itse, koska Venäjällä tämän alan koulutustilanne on varsin huono ja kansainvälisen tason

työntekijöitä on todella vaikea saada. Jos heitä on markkinoilla, se näkyy sitten taas palkkauksessa, ja toisaalta ei ehkä ole järkeä palkata paria valmiiksi kou-lutettua ihmistä aloittavien ihmisten sekaan, jos sinulla on tarve kymmeniin uusiin työntekijöihin, Kenneth Lindberg summaa.

Koulutukseen ei ollut aikaa tai varoja uhrata kuukausia. Siitä pyrit-tiin tekemään mahdollisimman tehokas. Erittäin intensiivisen perehdytysjakson tavoitteena oli antaa uudelle työnteki-jälle kattava ja monipuolinen tietotaito hotellin tehtävistä. Raisa Goreva muis-telee koulutuksen sisältöä näin:

Pääidea koulutuksessa oli, että pys-tyisimme auttamaan toisiamme mahdol-lisimman hyvin aina kun joku tarvitsi apua. Sen takia opimme kaikesta paljon: menuista, drinkeistä ja asiakaspalve-lusta. Muutama päällikkö lähetet-tiin täydentämään koulutustaan vielä muihin maihin. Monet kävivät Suomessa lisäkursseja, minä kävin Briteissä Glen-morangie -viskikoulua.

67

Tuloksena oli monipuolinen hotelli-ammattilainen, joka pystyisi vastaamaan itse työstään. Juhani Järvenpää tiivistää yhtiön näkemystä työntekijästä:

Suomalaisittain Sokos Hotelleilla suh-taudutaan työntekijään niin, että hän on itse vastuussa työstään eikä hänen esimiehensä. Eli ollaan subjekteja, ei objekteja. Venäjällä työntekijä olet-taa automaattisesti, että työtehtävään vaadittava näkemys tulee ylempää. Olen kysynyt monta kertaa työntekijöiltä, että luulevatko he pomon ymmärtävän paremmin miten työntekijän oma hom-mansa tulisi hoitaa vai olisiko se sit-tenkin työntekijä itse. Kukaan ei ole toistaiseksi vielä kieltänyt asiaa... Toi-saalta venäläiseen työmentaliteettiin kuuluu, että pomolle ei sanota vastaan, vaan totellaan. Vaikeaa on jostain syystä ollut kertoa heille myös, että kyllä kai-kille sattuu virheitä ja niitä on tavallaan lupa tehdä. Tosin ei liian montaa kertaa samaa.

Pohjoismaalainen johtamistapa antaa työntekijälle tilaa ja samalla vastuuta. Jotkut yhtiön ensimmäisistä venäläisistä

ovat vieläkin töissä yrityksessä juuri tämän ansiosta.

Suomalaiset pomot ovat avarakatsei-sia. He ovat avoimia kaikelle uudelle, joten on helppo esittää omia ideoita. Pidän siitä paljon, koska se tekee työstä paljon mielekkäämpää. Venäjällä on tyypillistä, että ei voi mennä edes puhu-maan pomolleen näissä asioissa. Onhan tämä läheisyys outoa, varsinkin aluksi, mutta se on minun mielestäni erittäin positiivista. Se luo turvallisuutta, täs-mentää Raisa Goreva. Hän oli yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 lähtien ja ehti toimia myös ravintolapäällikkönä uudessa pimeäravintolassa Dans Le Noir’ssa.

Suo1malaiset sopeutuvat lopulta yllättävänkin nopeasti, vaikka meitä pidetään vähän jäykkänä ja vierasujona kansana. Varsinkin itse pidämme tätä käsitystä yllä kansallisesti. Kuitenkin Jukka Räisäsen mukaan Sokos Hotellien suomalainen henkilökunta on osoit-tautunut jopa venäläisemmäksi kuin venäläiset itse.

68

Missä me sitten lopulta näytimme inte-graation onnistuneen? Häsläämisessä! Ja suunnittelemattomuudessa! Välillä me suunniteltiin työ samalla, kun juostiin paikalle. Venäläiset sanoivat itsekin etteivät ole moista nähneet, Räisänen kuvailee työn tahtia.

Tämä eriskummallinen menestys-tekijä on antanut yritykselle jalansijaa Venäjän markkinoilla: venäläinen palve-lu venäläiselle asiakkaalle ulkomaalaisen tarjoilemana; se tuntuu miellyttäväm-mältä.

“Suomalaiset pomot ... ovat avoimia kaikelle uudelle,

joten on helppo esittää omia ideoita. Pidän siitä paljon , koska se tekee työstä paljon

mielekkäämpää.”

69

70

Henkilökunnan koulutuk-

sissa jumpattiin reippaasti

venäläiseen tapaan .

71

Eremitaasin Misut

Eremitaasi on Pietarin matkailijoiden must-kohde. Totisesti megalomaaninen kompleksi pitää sisällään yli 3 miljoonaa taide-esinettä, joista vain 5 prosenttia on esillä kerrallaan. Yksi maailman suurim-mista taideaarteiden varastosta on mit-taamattoman arvokas ja sillä on karvaiset suojelijansa.

Kun palatsin käytävillä käveleksii, vas-taan voi silloin tällöin tulla hyväkuntoi-sia kissoja, mikä saattaa kummastuttaa taiteennälkäistä vierailijaa. Onko kyse taidekissoista, installaatiosta vai ovatko venäläiset misut vain niin sivistyneitä, että ne ovat tulleet nauttimaan korkeakult-tuurista niin kuin vierailijakin?

Eremitaasi juontaa nimensä ranskan kielen sanasta, joka tarkoittaa erakkoma-jaa. Nimestä huolimatta ainakaan hiiret, saati rotat, eivät saa rauhassa öljyvärimaa-lauksilla tai jalopuisilla kaluilla mässäillä.

Arvokkaat taideteokset välttyvät sii-mahäntien terrorilta, koska keisarinna Elisabeth hankki kissoja jo yli 250 vuotta sitten Kazanin kaupungista Tatarsta-nista toimittamaan jyrsijävahdin vakans-sia. Tänä päivänäkin puolensataapäinen mirripartio operoi vuorokauden ympäri entisessä Talvipalatsissa. Lienevätkö aarteiden vartijat julmien tataari-kollien jälkeläisiä?

Puolensataa-päinen mirri-partio operoi vuorokauden ympäri .

IV. Hotellien pyO

..ritta

..misesta

..

74

Ensimma..iset

asiakkaat, viimeinkin

Kun ensimmäinen asiakasryhmä saapui pikkuisen keskeneräiseen Holiday Club:iin 2007, ei ihan kaikki sujunut kuin Strömsössä. Tulossa oli talon omaa väkeä, joukko hotellin johtajia ja ketjuohjaajia Suomesta. Eritoten heille haluttiin näyt-tää kuinka hyvin hommat jo pyörivät, vaikka epäiltiin, että Suomen päässä liik-kuu kaikenlaisia huhuja asioiden tilasta naapurimaan tonteilla.

Sami, Lorentz, Juhani ja koko hotellin henkilökunta oli odotellut jo muutaman päivän huonekalukuormaa saapuvaksi, sillä hotellista puuttuivat vielä muun muassa kaikki tuolit. Lähetystä ei vielä näkynyt edes saman päivän aamuna ja kaikki, paitsi venäläiset työntekijät, alkoi-vat olla huolissaan. Osa laski jo minuut-teja vieraiden tuloon. Lopulta kuorma saapui niukasti muutamaa tuntia ennen juhlavieraiden oletettua saapumisai-kaa. Kuljetusta jatkettiin suoraan len-nosta mitä ripeimmin. Jokainen käsipari kantoi kalusteita kerroksiin, huoneisiin,

oleskelutiloihin ja kaikkialle. Pomoa ei erottanut pikkolosta, sillä ilman jokaisen ahkeraa asennetta homma ei olisi tullut millään valmiiksi määräaikaan men-nessä. Sami Karppi oli mukana kanta-massa tuoleja kerroksiin.

Meno oli kuin leffoissa, tiedätkö sem-moinen nopeutettu kohtaus, jossa ihmiset vilisee kantamuksien kanssa. Just ehdit-tiin, jotain varttia ennen vietiin viimeiset huonekalut huoneisiin. Sitten pyyhit-tiin hiet naamalta, laitettiin takit päälle ja oltiin kunniakujassa just ajoissa, kun vieraat tulivat nurkan takaa. Sitten, kun saatiin heidät käteltyä ja saatettua sisään, henkilökunta puhkesi aplodeihin ja iloiseen riemuun, kun tilanne purkautui tällä tavalla. Se oli mahtava hetki kaikille ja monelle tuli siinä ihan tippa linssiin.

Ensimmäisten vieraiden kanssa Murphyn laki meinasi ottaa vallan vi-siitistä. Päiväisen kalusterallin jälkeen iltaohjelmaksi oltiin sovitusti viemässä ryhmää teatteriin, mutta jostain syystä ajoissa hoidetut tilaustaksit päättivät olla tulematta. Joukosta alkoi kuulua kotimaasta tuttua nurinaa, johon sil-

75

loinen toinen food & beverages manager Dmitri Melnikov reagoi välittömästi ja pysäytti kadulta lennosta bussin, joka oli poistumassa ajosta. Hän sai vedottua kuskin herkkään paikkaan ja onnistui palkkaamaan hänet illan kuljettajaksi. Teatteriin ehdittiin kuin ehdittiinkin ajoissa.

Ja koska oltiin vodkan Mekassa, halut-tiin sitä tietenkin tarjoilla vieraille omasta baarista, vaikka lupia ei vielä ollutkaan. Alkoholin anniskeluluvat maassa, jossa alkoholia on kuitenkin näennäisesti erit-täin hyvin saatavilla, eivät olleet helpot saada. Asia onnistuttiin kuitenkin ratkai-semaan kenenkään ulkopuolisen tajua-matta.

Tehtiin diili paikallisen Baarimes-tarien yhdistyksen kanssa, koska heillä oli vaadittavat luvat ja laitteisto, he tulisivat järjestämään tiloihimme anniskelun asi-akkaiden ajaksi ja me hoitaisimme itse ruoan valmistamisen ja sen tarjoilun, kertoo keittiömestari Kenneth Lindberg jälleen yhdestä tilanteen pelastaneesta kikasta.

Vieraat lähtivät tyytyväisinä ja kaikki huokaisivat helpotuksesta, mutta silti varjot pysyivät paratiisissa, koska ensi-asiakkaiden lupakäytännöissä oli OVIR:n (Office of Visas and Registration) edusta-jan mukaan pieniä puutteellisuuksia. Lasku asiakasbyrokratian oppirahoista oli ensimmäisten puheiden mukaan 200 000 euroa. Lorentz Salo sääti asiaa sisukkaasti ja lopulta tilanteesta selvittiin pelkällä varoituksella.

Kyllähän se oli järkyttävän kokoinen lasku, mutta onneksi se siitä sitten lähti selviämään. Venäjällä ensin hutkitaan raipalla tyhjät pois pelotteeksi ja sitten vasta silotellaan. Siihen piti vaan tottua, Salo muistelee.

AvajaisiaViimein hotelleissa vietettiin avajai-

sia ja Venäjälle tuttuun tyyliin pidoista ei puuttunut leipää eikä sirkushuveja. Varsinkin ydintiimillä oli fiilis katossa, sillä jokaisella oli sisällään mahtava tunne siitä, että nyt oli todellakin saatu jotain aikaan.

76

Olympia Gardenin henkilökunta poseeraa avajaispäivänä hotellin aulassa.

77

Laura Voutilainen elementissään.

Tanssilegendat ja vanhat ystävykset Jorma Uotinen ja Aira Samulin

Keilausta kellarissa

Hotellin kylpylätiloihin oli järjestetty näyttävä lasershow.

Lorentz Salo avaa hotellin. Vasemmal-la SOK toimitusjohtaja Arto Hiltunen.

Pietarilaisia akrobaatteja

Akrobaatti viihdytti juhlavieraita

Holiday Clubin avajaisten

prameutta kuvina...

78

Nähtiinpä juhlissa kamelikin!

Ravintola Sevilla näyttää prameal-ta, kuten Venäjällä kuuluukin.

Valaistus puki Holiday Clubin kylpylän juhla-asuun.

Helena Lindgren ja muusikko Jukka Hakoköngäs

Pietarin Sokos Hotellien myynti- ja markkinointijohtaja Satu Oksanen sai poskipusun muusikko Remu Aaltoselta. Vasemmalla Finnairin maajohtaja Marja Illikainen.

Allasbalettia hotellin kylpylässä

79

Kaiken nähnyt ja paljon kokenut metropolien mies Jorma Uotinen filosofoi: Hotellit on aina hotelleja. On yökerhot ja ravintola ja niitä konfrenssisaleja. Toisessa paikassa on vessa, vesiposti ja suihku ja kolmannessa materiaalit, luuta, puuta tai jotain muuta. Mutta Pietarissa! Sieltä löytyy tanssia! Mariinskista ja Bolshoista. En teeskentele tuntevani venäläistä kult-tuuria, mutta perinteisessä klassisessa tanssissa he ovat hyviä! Aina on hyvä kat-sastella erilaista elämänmenoa ja haistella valkosipulia.

Paikan päälle oli kutsuttu seurapiirien kermaa Venäjältä ja Suomesta, tärkeitä viranomaisia ja luonnollisesti SOK:n johtajia. Ville Relander ja Kenneth Lind-berg olivat panneet parastaan tarjoilun suhteen ja buffet-pöytiin valmistettiin ruoat kahdelle tuhannelle ihmiselle.

Kutsuvieraana ollut Remu Aaltonen on vieläkin innoissaan juhlista.

Olihan ne tietenkin ennen näkemät-tömät. Ja kun Venäjällä ollaan, ni onhan ne geimit oltavakin spektaakkelit. Kun ne satsaa asioihin, ni sit ne menestyy. Siel

oli kaikki kamelit, seeprannahkataljat ja porot rivissä odottamassa. Mä sanoin sille Satulle, et tää tulee natsaa, mä oon ihan varma.

Lorentz Salon päiväkirja summaa ava-jaisillan hyvin.

Avajaisissa upea ohjelma: trapetsi-taiteilijoita, kuviokelluntaa, Laura Vouti-lainen, jazzbändi, espanjalaista musiikkia esittävä bändi kellarissa. Talossa myös kameli ja poro. Yöllä klo 04.00 jälkeen talossa iso vesivahinko ja osa asiakkaista jouduttiin siirtämään pois huoneistaan. Joukossa myös suomalaisia lehtimiehiä, tottakai. ”Pelättiin, että katto romahtaa”, Hohoijaa, kuinka yliampuvaa! No, ainakin henkilökuntaa ja juhlia kehuttiin, joten positiivista julkisuuttakin oli. Vesivahingon syyksi paljastui vesiputken alumiiniliitok-sen pettäminen.

Pieninä varjoina kylpyläparatiisin ava-jaisissa olivat yllätykselliset vesivahingot, jotka vielä pahaksi onneksi sattuivat pai-kalle kutsuttujen suomalaisten toimittajien kerroksessa. Turvallisuuden vuoksi heitä pyydettiin vaihtamaan yösijaa kesken yön.

80

Tietenkin tämä onneton takaisku sai lehdissä tilaa jopa avajaisjuh-lallisuuksia enemmän draaman-nälkäisten toimittajien toimesta.

Olympia Garden paso-linimaisissa tun-nelmissa

Hieman ennen Holiday Clubin avajai-sia Sokos Hotel Olympia Gardenissa oli vietetty astetta dekadentimmat start up -kemut. Avajaisillan ohjelmasta palkat-tiin vastaamaan italialainen taiteilija Giuliano Da Capo, jonka tuotantoyhtiö oli erikoistunut suuriin juhliin. Hänen näkemyksensä onnistuneesta ohjelmasta nojasi vahvasti teatraalisiin performans-seihin ja osin jopa shokeeraaviin mini-näytelmiin, jotka oli rakennettu eri ker-rosten huoneistoihin.

Pietarilainen NeverPorn -performans-siryhmä vastasi näytelmistä ja rakensi ne Da Capon ohjeiden mukaan. Erilaisia teemoja oli useita. Yhdessä niistä elävä kuollut, zombie, vaelteli dramaattisesti sisustetussa ja valaistussa huoneistossa

a i v o j a ravinnokseenetsiskellen. Aikaansa edellä oleva tematiikka puri yleisöön, joka oli innoissaan efektien ja meikkauksen tasosta.

Toisessa huoneessa käytiin loputto-masti läpi kolmiodraamaa kahden naisen ja yhden aviomiehen välillä. Mini-näytelmästä ei puuttunut pasolinimaisia piirteitä ja jokainen näytös sai raikuvia aplodeja kutsuvierailta.

Yksi draamakattaus oli rakennettu hotellin käytävälle. Maanisdepressiivinen Peppi Pitkätossu piirteli seiniin mystisiä kuvioita ja sotki juuri maalattuja käytäviä ja seiniä siihen malliin, että jotkut vieraat, kenties performanssitaiteili-joiden kutsumat, yhtyivät riehakkaaksi yltyneeseen toimintaan, auttaen Peppiä hänen destruktiivisessa installaatiossaan. Kaikki eivät olleet yhtä innoissaan luovan

Hänen näkemyksensä on-

nistuneesta ohjelmasta nojasi

teatraalisiin performans-

seihin ja jopa shokeeraaviin

mini-näytelmiin .

81

Olympic Garden avajaisista

ei puuttunut sirkushuveja

Illan iltalialainen tirehtööri segnore Da Capo taikoi Olympia Gardeniin mieleenpainuvan avajaisjuhlan.

Olympic Gardenin (silloinen Olympia Garden) avajaisseremonia.

82

Luuppiperiaatteella toimiva mininäytelmä kertoi tarinaa herrasmiehestä ja kahdesta kaunottaresta.

Avajaisohjelma oli kuuminta hottia monella tapaa.

83

Hotelli Vasilievskyn

avajaisia ei edes itse joulu-

pukki voinut jättää väliin

Kunniavieras joulupukki saapui Korva-tunturilta asti nauttimaan juhlahumusta.

Graffittitaiteilija Pavel Pletnov maalasi ennen auto-tallina toimineen juhlatilan aivan uuteen uskoon.

84

Juhani juttelee illan tärkeimmän vieraan eli Pieta-rin kuvernööri Valentina Matvijenkon kanssa.

Juhani Järvenpää ja piispa Nazar

22.8.2009 Ilta-sanomat

85

ilmaisun suunnasta. Onnistunut taide jakaa mielipiteet.

Erot erotiikassaOlympic Gardenin avajaisissa strip-

tease-kulttuurista tehtiin taidetta.

Kyllä se on niin, että kaikkein kovim-missa ja mieleenjäävimmissä kemuissa vierailee poliisi kulminaatiopisteessä ja niinhän meillä kävi Olympia Gardenin avajaisissa, muistelee yleensä Sokos Hotellien venäläisten juhlien ruoka ja juoma -järjestelyistä vastannut Ville Relander.

Performanssiryhmän erikoisuus olivat eroottishenkiset näytelmät, ja tällä kertaa eräässä huoneessa esitettiin draamaattista näytöstä naisten välisestä ystävyydestä. Ystävyyden eroottista luontoa korostettiin lemmenleikein, joissa vertauskuvalliset lohet vierailivat tummissa ja vetisissä tunneleissa ja kon-

ventionaalisen hyvän maun rajoja venytettiin kenties rikkoutumiseen

saakka. Yleisö sai enemmän kuin haki, ja joku soitti poliisit valvomaan moraalia. Miliisit veivät performanssitaiteilijat ja heidän ystävänsä putkaan ja juhlat saivat dramaattisen päätöksen. Varmaa on, että näistä juhlista puhuttiin jälkeen päin ja paljon.

Vasilievskyn vuosi-juhla

Sokos Hotel Vasilievskyn täyttäessä vuoden päätettiin järjestää avajaisiakin riehakkaammat kemutukset. Juhlien järjestämiseen oli selkeästi tarvetta, sillä vähään aikaan ei oltu pistetty jalalla kore-asti, ainakaan omissa tiloissa. Itsenäistä Suomea oli juhlittu itsenäisyyspäivän jatkoilla konsulaatista saapuneen bussi-lastin kanssa, mutta Venäjällä halutaan ja osataan juhlia mitä pienemmästäkin syystä ja siellä syntymäpäivät ovat juh-lista rakkaimmat.

Sokos Hotel Vasilievskyn johtaja Tomi

Varmaa on , että näistä

juhlista puhuttiin jäl-

keen päin ja paljon .

86

JAKSAA JAKSAA - eli Herrasmies ja jono

vaimoehdokkaita

Lokakuussa 2009 Palace Bridgen viihtyisään kattohuoneeseen 706 (tiedän huoneen viih-tyisäksi, koska asun siinä nyt itse. toim. huom.) muuttaa tanskalainen herrasmies vaimonkan-tomatkallaan. Vaimo-ongelmat ratkeavat ottamalla härkää sarvista ja laittamalla ilmoitus paikalliseen englanninkieli-seen ilmaisjakelulehteen St. Petersburg Timesiin. Nimettömänä pysyttelevä vastaanottovirkailija kertoi tapauksesta seuraavasti:

Ilmoitus on aiheuttanut erittäin run-saan puhelinruuhkan respaan, ja vaimo-kandidaatteja tulee vierailulle yötä päivää. Rekisteröimme heidät vieraiksi, eipä paljon muuta tehtävissä. Aika idearikkaita ja vi-riilejä nuo tanskalaiset. Herra on kuiten-kin jo 62-vuotias parrakas uros!

Meriläinen kertoo:

Kutsuimme 600 henkeä aveceineen. Kuuluisa Venäläinen tv-tähti Mikhail Gendelev veti ohjelmaa ja venäjällä suosittu Candy Shop -bändi esiintyi kemuissa. Suhteellisen rauhalliset juhlat saavuttivat puolen yön kulminaatiopisteen, jolloin ihmiset luulivat bileiden olevan loppu. Mutta Gendelev kuuluttikin, että nyt kellariin. Oltiin säästetty yllätystä siihen saakka, ja hämmentynyt joukko saatettiin alas. Valot olivat pimeänä ja ihmiset olivat jännittyneitä, että mitä nyt seuraa. Sitten

räjähti. Klubi Dj ja breakdanceryhmä aloit-tivat liekityksen ja porukka riemastui niin että tunnelma oli saman tien katossa. Eikä sitä päästetty laskemaan, vaan hoidettiin lisää yllätyksiä vieraille, jotka meinasivat seota, kun Zenitin (Pietarin jalkapallojouk-kue, jota Sokos Hotels sponsoroi) cheerlea-derit tulivat heittämään settinsä. Nämä juhlat olivat erittäin onnistuneet ja siitä oli kiittäminen Maxima-tapahtumatoimistoa.

Mallikasta markki-nointia

Moni projektissa mukana olleista käyt-tää hotellitoiminnan käynnistymisen jälkeisestä alkuajasta termiä Grand Sur-prise. Kyse oli nimenomaan positiivi-sesta suuresta yllätyksestä, koska hanke oli saanut paikallisesti ja jopa kansallisesti mukavasti julkisuutta matkailumedioissa, ja asiakkaita alkoi tulla jopa yli odotusten. Se oli suuri helpotus kovista paineista kärsineille johtoryhmäläisille. Tietenkin menestys oli kaikkien osallistuneiden työn hedelmä, mutta tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille myös markkinointiosas-ton panos.Zenin tytöt vetivät perussettiä, kuten kuvasta näkyy.

88

Kilpailijoihin pidettiin alusta asti pientä etäisyyttä toteuttamalla asioita omalla tyylillä. Kaupungin hotelliva-likoimassa yleinen tapa tehdä asioita tuntui olevan melko jäykkä ja jopa pönäkän vanhoillinen. Tuoreutta korostettiin motolla: Open Way, Easy Stay. Lähdettiin rakentamaan hotel-leista kohtauspaikkoja ja tiloja, joissa oli sosiaalisesti helppo tunnelma. Viestintä tuki tätä ideologiaa.

Hotellit pyörivät jo hyvällä teholla ja asiakkaita kulki sisään ja ulos. Holi-day Clubin kylpylä ei kuitenkaan ollut vielä valmis, vaikka sitä oli ehditty mark-kinoida joissakin yhteyksissä. Kiusallisen selittelyn sijaan rehellisyys toimi parem-min, ainakin promootioarvoltaan hyvin tärkeiksi arvioitujen Spa Messujen yhtey-dessä. Joukko avaintoimittajia oli kut-suttu tutustumaan kylpylään, joka ei ollut vielä valmis. Toimittajat olivat kuitenkin kyseisenä iltana Pietarissa ja niin heidät päätettiin ottaa vastaan.

Ville Relander oli järjestämässä avajais-vastaanottoa viivästyneelle rakennustyö-maalle.

Käytiin ostamassa punaista mattoa ja mansikoita torilta, jostain astiastoja ja katettiin setti toimittajille. Päätettiin, että ei selitellä mitään, vaan kerrotaan avoimesti mitä luksuskylpylään on tulossa. Pyysimme toimittajia käyttämään vähän mielikuvi-tusta pressukasojen keskellä. Jotenkin siinä, kun toimittajat kohtasivat jotain, mitä eivät ollenkaan osanneet odottaa, rehellisyys oli vetoavaa. Illasta tuli tunnelmallinen ja siitä jäi kaikille kovin positiivinen jälkimaku. Tämmöiset tempaukset kasvattivat meissä ja koko tiimissä paljon yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Sokos Hotels toi heti vahvasti suomalaista otetta Pietariin järjestämällä Naisten Kympin, jossa Venäjällä ennen

näkemättömät ”pupupojat” saavuttivat suuren suosion.

89

Jukka Rintalan pukemat daamit eivät tun-netusti ole seinästä reväistyjä, mutta nyt mies itse repäisee Pietarissa kirjaimellis-esti seinästä - maalaamalla ja sisustamalla oman nurkkauksensa suomalaishotelliin.Rintala vietti Pietarissa viikonlopun projektiaan aloitellen. Ensimmäisenä työnä oli maalata Sokos Hotel Palace Bridgen aulaan seinämaalaus, joka tulee hallitsemaan myöhemmin valmistuvaa lob-bynurkkauksen sisustusta.

- Kannattaako tätä nyt vielä kuvata, kun tämä on vasta alkutekijöissään? pedanttina tunnettu Rintala tuskaili poseeratessaan seinämaalauk-sensa edessä.

Suurin osa suomalaisista tuntee Rintalan ainoastaan hänen Linnan juhlien puvuistaan, mutta sisustaminen kuuluu yhtä lailla hänen rep-ertuaariinsa.

Kun hotellin lobbyprojekti Pietarissa valmistuu noin kuukauden kuluessa, siitä tulee sekä Rinta-lan oman että suomalaisen sisustustyylin käyn-tikortti venäläisille.

- Olen käynyt Pietarissa usein aiemmin esit-telemässä muotiani ja nyt tarjoutui tilaisuus esi-tellä myös sisustamistani, Rintala iloitsi ja kertoi hänellä olevan jo paljon venäläisiä asiakkaita.Kun seinämaalaus oli viittä vaille valmis, Rintala ehti tutustumaan Pietarin nähtävyyksiin työ-parinsa Matti Vaskelaisen kanssa. Moika 22:ssa sijaitsevan Kempinski-hotellin kattoterassilla hän ryhtyi pohtimaan viimeistä silausta lobbyprojektiinsa.

- Katsokaa noita kullankimaltavia kirkkojen kupoleita! Ehkä minunkin pitäisi viimeistellä pietarilainen lobbynurkkaukseni lehtikullalla, hän suunnitteli.Arja Paananen

Jukka Rintala repäisee seinästä Pietarissa

Jukka Rintala maalasi oman seinämaalauk-sensa pietarilaisen Sokos-hotellin seinään. Myöhemmin hän sisustaa paikalle oman lob-bynurkkauksensa.

ENTINEN HUIPPUMALLI, laulaja Ninja

Sarasalo nautti miehensä Yoshikin ja

kaksivuotiaan Taito-poikansa kanssa syksyi-

sestä Pietarista.

– Tämä on ensimmäinen kertani kaupungis-

sa: Pietari on kaunis, kultturelli ja vieraanvarai-

nen. Olemme käyneet Taiton kanssa myös

Japanissa ja Italiassa. Lapselle tekee hyvää näh-

dä erilaisia juttuja kodin ulkopuolella.

Hän matkusti kaupunkiin Pietarin Sokos-

hotellien ja St. Peter Line -varustamon kut-

sumana, sillä viisumittomia risteilyjä teke-

vä Princess Maria -alus juhli vuoden kes-

tänyttä liikennöintiään. Elokuussa alkoi-

vat uutuutena myös viiden kaupungin

Itämeren-risteilyt Princess Anastasialla.

ELÄMYKSIÄ

PIETARISSA

Kaikilla ON LAHJOJA

– EN OLE KOSKAAN pitänyt itseäni lahjak

kaana urheilijana, vaan menestykseni

perustuu siihen, että olen treenannut

paljon. Sisäinen tahto ja määrätietoisuus

ovat lahjojani. Muistutan nuoria, ettei

lahjakkuuden tarvitse näkyä aina ulos

päin. Minulla on kaksi laudaturin yli

oppilaaksi kirjoittanutta isoveljeä, ja

itselläni kesti kauan löytää omat vah

vuuteni. Olin levoton ja hukassa, kunnes

aloitin 15vuotiaana nyrkkeilyn, Eva

Wahlström kertoi Espoon Leppävaaran

urheilupuistossa, jossa käynnistettiin

Zestohjelman yhdeksäs vuosi.

Eva on yksi tutuista Zesttiimiläisistä,

jotka kiertävät yläkouluissa opastamassa

nuoria kehittämään sosiaalisia taitojaan

ja uskomaan itseensä.

KULTTUURI- JA URHEI-

LUMINISTERI Paavo

Arhinmäki suojeli

Palloliiton Uuden-

maan piirin kanssa

järjestettyä Zest-

ystävyysottelua, jos-

sa pelasi julkkisten

lisäksi koululaisia ja

FC Hongan ammat-

tijalkapalloilijoita.

”Kulttuurista ja

urheilusta jokainen

voi löytää itselleen

kivan harrastuksen”,

hän rohkaisi.

”OLEN KÄYNYT

Pietarissa aiem-

min 1990-luvulla.

Kaupunki on

länsimaistunut,

mutta vieraan-

varaisuus ei ole

kadonnut. Venä-

läiset suhtautu-

vat intohimoises-

ti taiteeseensa,

kuten teen itse-

kin”, näyttelijä-

viulisti Johanna

Koivu sanoi. Syk-

syllä luvassa on

uusia näyttelemi-

seen ja musiikkiin

liittyviä töitä.

ROCK-MUUSIKKO A.W. Yrjänä

vaikuttui toimittaja-muusik-

kovaimonsa Kikke Heikkisen

kanssa Pietarin ravintoloista.

”Illallinen kaupungin van-

himmassa ravintolassa, Pal-

kinissa, oli ikimuistoinen.”

PARARAZZI-MALLITOIMISTON

Laila Snellman (oik.) lähti reis-

suun ystävänsä Anne-Maria

Ylitapion kanssa, joka puvusti

pian ensi-iltansa saavan Syvälle

salattu -elokuvan. ”Haluaisin

käydä Mariinski-teatterissa kat-

somassa balettia”, Laila mietti.

NYRKKEILIJÄ Eva

Wahlström ja näyt-

telijä Pamela Tola

kertoivat miten itse

ovat päässeet

tavoitteisiinsa.

”Kamppailin koulu-

aikana itsetuntoni

kanssa. Monet

näyttelijät saattavat

olla ujoja ja jännittää

esiintymistä, mutta

itseensä pitää uskoa”,

Pamela sanoi.

PIETARI ON tuttu

paikka Hurriganes-

legenda Remu Aal-

toselle, joka matkus-

ti kaupunkiin tällä

kertaa toimittaja-

poikansa Saskan

kanssa. ”Vauhtia ja

vaarallisia tilanteita

riittää”, kaupungin

yöelämää kehunut

Remu virnisti.

NELJÄTTÄ KER-

TAA Pietariin

tutustunut

Radio Aallon

juontaja Ellen

Jokikunnas

keskittyi shop-

pailemaan. ”En

ole aiemmin

ehtinyt kaup-

poihin. Löysin

uusia mekkoja

ja ihanan takin.”

”TREENAAMME AIKAISIN,

sitten lähden eduskuntaan.

Kaikille tekisi hyvää liikkua

aamuisin, se antaa erilaista

puhtia päivään”, Tanssii täh-

tien kanssa -ohjelmassa näh-

tävä kansanedustaja Jani Toi-

vola virnisti. Ex-vuorikiipeilijä

Veikka Gustafsson haluaa

auttaa nuoria rakentamaan

onnistumisen kulttuuria.

LAULAJA Ninja Sara-

salo on mukana Yht-

äkkiä tässä -perfor-

manssiryhmässä. ”On

vapauttavaa näytellä.

Esityksemme ovat

teatraalisia. Pidin

myös juuri ensimmäi-

sen valokuvanäyttely-

ni, olen kiinnostunut

ihmisten kuvaamises-

ta”, hän kertoi. Ninja

rentoutui Pietarissa

Taito-poikansa ja

sushikokkina työsken-

televän puolisonsa

Yoshikin kanssa.

110 MeNaiset 22.9.2011

Ilta-sanomat netti 6.6.2010

90

ENTINEN HUIPPUMALLI, laulaja Ninja

Sarasalo nautti miehensä Yoshikin ja

kaksivuotiaan Taito-poikansa kanssa syksyi-

sestä Pietarista.

– Tämä on ensimmäinen kertani kaupungis-

sa: Pietari on kaunis, kultturelli ja vieraanvarai-

nen. Olemme käyneet Taiton kanssa myös

Japanissa ja Italiassa. Lapselle tekee hyvää näh-

dä erilaisia juttuja kodin ulkopuolella.

Hän matkusti kaupunkiin Pietarin Sokos-

hotellien ja St. Peter Line -varustamon kut-

sumana, sillä viisumittomia risteilyjä teke-

vä Princess Maria -alus juhli vuoden kes-

tänyttä liikennöintiään. Elokuussa alkoi-

vat uutuutena myös viiden kaupungin

Itämeren-risteilyt Princess Anastasialla.

ELÄMYKSIÄ

PIETARISSA

Kaikilla ON LAHJOJA

– EN OLE KOSKAAN pitänyt itseäni lahjak

kaana urheilijana, vaan menestykseni

perustuu siihen, että olen treenannut

paljon. Sisäinen tahto ja määrätietoisuus

ovat lahjojani. Muistutan nuoria, ettei

lahjakkuuden tarvitse näkyä aina ulos

päin. Minulla on kaksi laudaturin yli

oppilaaksi kirjoittanutta isoveljeä, ja

itselläni kesti kauan löytää omat vah

vuuteni. Olin levoton ja hukassa, kunnes

aloitin 15vuotiaana nyrkkeilyn, Eva

Wahlström kertoi Espoon Leppävaaran

urheilupuistossa, jossa käynnistettiin

Zestohjelman yhdeksäs vuosi.

Eva on yksi tutuista Zesttiimiläisistä,

jotka kiertävät yläkouluissa opastamassa

nuoria kehittämään sosiaalisia taitojaan

ja uskomaan itseensä.

KULTTUURI- JA URHEI-

LUMINISTERI Paavo

Arhinmäki suojeli

Palloliiton Uuden-

maan piirin kanssa

järjestettyä Zest-

ystävyysottelua, jos-

sa pelasi julkkisten

lisäksi koululaisia ja

FC Hongan ammat-

tijalkapalloilijoita.

”Kulttuurista ja

urheilusta jokainen

voi löytää itselleen

kivan harrastuksen”,

hän rohkaisi.

”OLEN KÄYNYT

Pietarissa aiem-

min 1990-luvulla.

Kaupunki on

länsimaistunut,

mutta vieraan-

varaisuus ei ole

kadonnut. Venä-

läiset suhtautu-

vat intohimoises-

ti taiteeseensa,

kuten teen itse-

kin”, näyttelijä-

viulisti Johanna

Koivu sanoi. Syk-

syllä luvassa on

uusia näyttelemi-

seen ja musiikkiin

liittyviä töitä.

ROCK-MUUSIKKO A.W. Yrjänä

vaikuttui toimittaja-muusik-

kovaimonsa Kikke Heikkisen

kanssa Pietarin ravintoloista.

”Illallinen kaupungin van-

himmassa ravintolassa, Pal-

kinissa, oli ikimuistoinen.”

PARARAZZI-MALLITOIMISTON

Laila Snellman (oik.) lähti reis-

suun ystävänsä Anne-Maria

Ylitapion kanssa, joka puvusti

pian ensi-iltansa saavan Syvälle

salattu -elokuvan. ”Haluaisin

käydä Mariinski-teatterissa kat-

somassa balettia”, Laila mietti.

NYRKKEILIJÄ Eva

Wahlström ja näyt-

telijä Pamela Tola

kertoivat miten itse

ovat päässeet

tavoitteisiinsa.

”Kamppailin koulu-

aikana itsetuntoni

kanssa. Monet

näyttelijät saattavat

olla ujoja ja jännittää

esiintymistä, mutta

itseensä pitää uskoa”,

Pamela sanoi.

PIETARI ON tuttu

paikka Hurriganes-

legenda Remu Aal-

toselle, joka matkus-

ti kaupunkiin tällä

kertaa toimittaja-

poikansa Saskan

kanssa. ”Vauhtia ja

vaarallisia tilanteita

riittää”, kaupungin

yöelämää kehunut

Remu virnisti.

NELJÄTTÄ KER-

TAA Pietariin

tutustunut

Radio Aallon

juontaja Ellen

Jokikunnas

keskittyi shop-

pailemaan. ”En

ole aiemmin

ehtinyt kaup-

poihin. Löysin

uusia mekkoja

ja ihanan takin.”

”TREENAAMME AIKAISIN,

sitten lähden eduskuntaan.

Kaikille tekisi hyvää liikkua

aamuisin, se antaa erilaista

puhtia päivään”, Tanssii täh-

tien kanssa -ohjelmassa näh-

tävä kansanedustaja Jani Toi-

vola virnisti. Ex-vuorikiipeilijä

Veikka Gustafsson haluaa

auttaa nuoria rakentamaan

onnistumisen kulttuuria.

LAULAJA Ninja Sara-

salo on mukana Yht-

äkkiä tässä -perfor-

manssiryhmässä. ”On

vapauttavaa näytellä.

Esityksemme ovat

teatraalisia. Pidin

myös juuri ensimmäi-

sen valokuvanäyttely-

ni, olen kiinnostunut

ihmisten kuvaamises-

ta”, hän kertoi. Ninja

rentoutui Pietarissa

Taito-poikansa ja

sushikokkina työsken-

televän puolisonsa

Yoshikin kanssa.

110 MeNaiset 22.9.2011

MeNaiset 22.9.2011

91

Vodka - connecting people

Suomi tunnetaan Nokiasta, Venäjä vodkasta.

Kyseisen kulutushyödykkeen ympärille on kehittynyt paitsi loputon määrä sutkautuksia ja legendoja, myös kiinnostavia rituaaleja ja käsimerk-kejä. Neuvostoliiton aikaan työläisen työpäivän päättävä, rentouttava paukku ”raketin polttoainetta”, tuli sivistyneesti nauttia seurassa – ei yksin. Koska liksat olivat pienet ja viinakin kalleuden lisäksi toisinaan kortilla, liittyi tähänkin asiaan yllättävän paljon Neuvostoliiton vakio-toimintaa: säätämistä.

“Na troih” (suom. kol-mistaan) -jakaminen juontaa juurensa siitä, että vodkapullo maksoi Sosialis-tisten Tasavaltojen Liitossa kolmisen ruplaa ja pullollinen ainetta oli juuri

sopiva määrä kolmelle toverukselle nol-laamaan työpäivän uurastuksen mielen päältä vaivaamasta. “Kolmeen pekkaan” -käytäntö realisoitui ympäri laajaa maata joka päivä jonotellessa: se kenellä oli rupla sijoittaa, piti takin lävestä yhden sormen näkyvissä. Pian jo toveri löy-tyikin, jolloin lisättiin toinen sormi ja kohta jo kolmaskin löysi vodkatrionsa. Ennalta toistensa tunteminen ei ollut ensisijaista, vaan työnsankareiden itsensä palkitseminen.

K: Miksi valtion vaakunassa kotkat tähyävät eri suuntiin?

V: Etsivät kolmatta.

Kolme lasien ääressä viihtyvää toverusta luki Pravdasta uutisen: joka neljäs alkoholisti Venäjällä kuolee vii-naan. Vanhin herroista ilmoitti harkit-sevansa ajoissa juomisen lopettamista. Kaksi muuta huomautti: ”Mutta Igor, meitähän on vain kolme!”

Siperia opettaaVodka juodaan aina lasista. Tarvit-

taessa ne vaikka lainataan tai perintei-sesti jopa vuokrataan. Palkkio tietysti maksetaan sillä itsellään. Vaikka vodka juodaan kylmänä, siihen ei laiteta jäitä, eikä sitä lantrata. Suuren osan vuodesta ei jäähdyttäminen tosin vaadi Venäjällä suurta luovuutta.

Vaikka vieras olisi millainen vitsiniek-ka, ei pelkkä kippis riitä. Maassa maan tavalla, malja on aina osoitettava jollekin: ihanille naisille, antoisalle elämälle tai vaikka syvälliselle ystävyydelle tai ikui-selle veljeydelle. Jos kyseessä on liiketa-

paami-nen, on malja kohotettava yhteisten onnistumisten hedelmille. Kyseisessä taidossa annetaan mielikuvi-tukselle arvoa. Mikäli olet mieshenkilö,

sinulta odotetaan vuorollasi puhetta. Tee se vaikka omalla kielelläsi, kunhan et yritä laistaa etiketistä. Jos puhe pidetään naisille, nousevat kaikki miehet seiso-

Jos puhe pidetään

naisille, nousevat kaik-

ki miehet seisomaan .

maan. Illan edetessä, älä jätä tyhjiä pulloja pöydälle. Taikauskoinen venäläi-nen ystäväsi asettaa ne aina lattialle pois huonoa onnea tuottamasta.

Venäjällä totuus on taruakin ihmeel-lisempää - ainakin jos alkoholilla on osuutta asiaan!

Ivan Ivanovits, (Venäjän Matti Meikäläinen), kuinka vodka vaikuttaa teihin?

- Vähän vodkaa ei vaikutusta.- Kohtuudella vodkaa ja ehkä laulan.- Kun juon sydämeni kyllyydestä alan

johtamaan!

Sama päti myös Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin käytännön arvomaailmaan, oli kyse sitten vaikka orkesterin johtamisesta.

Vladimir Putin puolestaan oli Sardi-nian datšallaan rannalla ja ihmetteli kuinka Välimeri onkaan kirkas Suomen-lahteen verrattuna. Yhtäkkiä kultainen kala ilmestyi pinnalle ja puhutteli suuren maan pientä, mutta mahtavaa johtajaa lempinimellä: Vova, mitä ikinä toivotkin, täytän käskysi.

Herra Putin aprikoi ja epäröiden ilmoitti: hartain toiveeni on, että Venäjän koko kansa rakastaisi minua.

Toivomuskala muutti silmän-räpäyksessä presidentin vodkapulloksi.

Vodka historian valossa

Venäläiset muistavat Suomen histo-riasta usein kieltolain. Koska ”kuivan lain” (kuten aikaa maassa kutsutaan) päättymisen ajankohta on usein naapu-rille jäänyt hämärän peittoon, sillä on milloin selitetty vodkaturismin määrää

Etusormella napsuttelu kaulaan

viittaa humalatilaan.

Leningradissa, milloin suomalaisen alko-holismin juuria. Karusta kaudesta on Venäjällä sepitetty kaskujakin:

Tapahtui eräänä kirkkaana päivänä suomalaisessa oikeussalissa, kun eräs epäilty herra Viljakainen oli kuultavana.

Tuomari kysyy: Herra V. miten saa-vuitte käräjäoikeuteen?

Epäilty: Konstaapelit saattoivat.

Tuomari: Taasko humalassa?Epäilty: Kyllä herra tuomari, molem-

mat aivan änkyrässä!

Pietarin Vodkamuseo sijaitsee Iisakin kirkon kupeessa osoitteessa Konnog-vardeyskyn Bulevardi 4.

- Vähän vodkaa ei vaikutusta.- Kohtuudella vodkaa ja ehkä laulan .

- Kun juon sydä-meni kyllyydestä alan johtamaan!

96

V. ala- ja Yla..ma

..kia

..

- Lama ja uudet tuulet

97

Lama saapuu Vena..ja..lle

Kovan rahan kauden kulutusjuh-lia seurasi taloudellinen krapula, ja tämä näkyi välittömästi hotellibisnek-sessä. Vuosi 2008 hyydytti talouskas-vun Venäjällä, ja maa luiskahti maail-manlaajuisen laman seurauksena takaisin kamppailemaan onnesta mark-kinatalouden ehdoilla. Hotellien käyt-töasteet romahtivat. Tammikuussa 2009 Holiday Clubin käyttöaste on 9.8 %, kun se edellisenä vuonna samaan aikaan oli ollut 37 %.

Yhdessä yössä Venäjän talous romahti. Jos me tipuimme polvilleen, niin ympärillä monet menivät mahalleen, ja ihan kunnol-la. Onneksi toiminta oli jo päällä, muuten hotellit olisivat viivästyneet todennäköi-sesti vuosia. Alkuperäiseen liiketoiminta-suunnitelmaan tuli yhtäkkiä kahden, kolmen vuoden syvä monttu. Lama muutti liiketoimintasuunnitelman pysy-västi, mutta samalla trimmasi toiminnan tehokkaaksi. Nyt hyvien vuosien aikana olemme pystyneet tekemään suunnilleen samoilla kiinteillä kustannuksilla isompaa

liikevaihtoa ja nostaneet näin kannatta-vuutta, summaa Venäjän Sokos-hotellien emoyhtön SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä tilannetta, kun dramaattisista hetkistä on kulunut neljä vuotta.

Ihanat hotellit auki ja hyvä vauhti päällä ja heti tuli lama. Piti sopeuttaa eli myytiin halvemmalla, Venäjän Sokos hotellien pääjohtaja Marja-Liisa Jär-venpää sanoo helpoimmasta kilpai-lukeinosta.

Lisäksi aloitettiin terveellinen kulu-kuuri. Suurimmista summista eli hen-kilöstöstä ja kiinteistökuluista nipistet-tiin nopeasti. Yhdistettiin Sokos Hotel Vasilievskyn ja Holiday Clubin siivous- ja huoltohenkilökuntaa. Katsottiin entistä tarkemmalla luupilla paljonko työnteki-jöitä tarvittaisiin, jotta homma pyörisi vielä mallikkaasti.

Lama kohteli jyrkässä talouskas-vussa vuosikausia purjehtinutta Venäjää kovalla kädellä. Se näkyi paitsi valtavana määränä pysähtyneitä nostokurkia, myös lisääntyneinä sosiaalisina ongelmina, jotka tietenkin heijastuivat hotellien

henkilökunnan asenteissa. Jatkuvat laiminlyönnit, laittomuudet ja varkaudet vaivasivat Holiday Clubin henkilökun-taa ja turvallisuuspäällikkö Aleksander Mashinilla riitti töitä. Lama näkyi luon-nollisesti myös työntekijöiden moraalissa ja lisärahan tarve loi oma-aloitteisia bis-neksiä hotellin sisälle. Ovimiehet diila-sivat pimeiden taksien kanssa, toimivat parittajina ja kaveerasivat nahkatakkisten setien kanssa. Siivoojat saattoivat salaa asua hotellissa ja juopotella töissä. Myös monille muille työntekijöille alkoholi oli iso ongelma. Lisäksi monia työntekijöitä ei kiinnostanut ilmoitella poissaoloistaan, ja jos heidän peräänsä kyseltiin, he saat-toivat tuoda näytille metroasemalta oste-tun sairaslomatodistuksen, joka yleensä todettiin nopeasti väärennökseksi.

Aitojakin lääkärintodistuksia näkyi toimistossa aikaisempaa enemmän. Hotellit pyörivät vajaalla miehityksellä. Ihmiset kuormittuivat työtaakasta ja moni ilmaisi väsymystään. Johtoportaas-sakin väsymyksen merkit alkoivat näkyä. Silloinen henkilöstöpäällikkö Natalia Bordovskaya muistaa, kun ruotsalaisen Gunnar Jonsson kutsuttiin vetämään

Mindo (My Individual Development System) ja Lots (Logical Thinking System) -tekniikoita henkilöille, jotka pitivät lankoja hyppysissään ja työsken-telivät jaksamisen äärirajoilla.

Aloimme jo viikon jälkeen ymmärtää toisiamme, huomattavasti parem-min, Natalia hihkaisee.

Sessiot auttoivat ainakin minua myöntämään avoimesti omat heikkouteni ja madalsivat kynnystä pyytää apua työhön liittyvissä tehtävissä, Sami Karppi kertoo koulutuksen hyviksi havaitsemi-aan seurauksia.

Hienojakoiset psykologiset teknii-kat auttoivat tiimiä paljon prosessien jälkeenkin ja painetilanne purkautui onnellisesti. Helpotusta tilanteeseen eivät suinkaan tuoneet muiden hotel-lien valmistumisaikataulut, sillä kriit-tisellä hetkellä kaikki projektit alkoivat olla tiensä päässä samaan aikaan, vaikka niitä oli pyritty porrastamaan. Ankaralla työllä selvittiin.

Vaikka lama toi lunta tupaan, avasi

98

S I P 11

HELSINGIN SANOMAT l B 3

MAANANTAINA 28. TOUKOKUUTA 2012

Talous [email protected]: (09) 122 2682PL 65, 00089 Sanoma

B HELSINGIN SANOMAT l B 3


Jarmo Aaltonen [email protected] on HS:n taloustoimittaja.

Edessä Aasia, itä,takana kypsä Suomi

S uomalaisten ruokakauppojen ja tuotteiden suosioVenäjällä ja Baltiassa on samaan aikaan sekä luonnol-lista että hämmästyttävää.Venäjän vallan alle joutuminen vuonna 1809 avasisuomalaisille valtavat työ- ja tavaramarkkinat idästä. 1880-luvulla Pietarissa asui jo 24 400 suomalaista eli se oli toisek-si suurin ”suomalaiskaupunki” Helsingin jälkeen.Vaikka härmäläisen geeniperimässä on yksin korvessamuksaavaa metsästäjää ja kalastajaa, niin jo yli sata vuottasitten ruuan vienti Suomesta Venäjälle oli käsittämättömänsuurta: 1900-luvun alussa keisarikunnan pääkaupunkiinPietariin rahdattiin 25 000 kiloa kalaa, 35 000 kiloa voita ja47 000 litraa maitoa – joka päivä!

KAUPPA OLI tuolloin pitkälti suomalaisten käsissä. Myö-hemmin neuvostovallan aikaan virolaiset puolestaan ihaili-vat televisiosta K-kaupan Väiskin lihatiskiä, joka edustilänsimaista valikoimaa ja laatua.Silti on hämmentävää, että venäläiset ja baltit arvostavatyhä suomalaista laatua, sillä useimmat suomalaisyhtiötNokiaa myöten aina jankuttavat, että suomalaisuudella eikannata maailmalla melskata.Pietarin Prismoissa suomalaiset tuotteet ovat hyllyissänäkyvästi esillä niin, ettei nimiä ole edes translitteroitukyrillisiksi kirjaimiksi. Tarjouskatalogeissa Suomi-alkuperääon korostettu, ja voipaketin kyljessä paistaa isolla FIN-merk-ki.

OSUUSKAUPPOJEN jäsenet kyselevät aika ajoin, mitä ihmet-tä S-ryhmä kauppoineen Venäjällä tekee. Jos rahaa tuleeikkunoista ja ovista, miksei sitä jaeta bonuksina asiakas-omistajille?SOK:n liiketoimintajohtajan Antti Sippolan mukaan täl-lainen ”impivaaralaisuus Euroopan umpisuolessa” on isoliiketoimintariski.Kun kotimaan markkinat kypsyvät, kasvua on haettavamuualta. Jos kasvua ei tule, jaettavakin vähenee kuin sekuuluisa pyy, ja yhtenä päivänä ei ole enää mitään jaettavaakenellekään.

Suomalaisten ominta aluetta on aina ollut insinööritietoavaativien investointitavaroiden vienti, ei palveluosaaminen.Verkkokaupan vuoksi rajat ovat katoamassa myös palvelu-viennissä, joten jos mitään ei tehdä eikä muualta halutaoppia uutta, vikkelät kansainväliset ketjut valtaavat Suo-menkin markkinat. Silloin loppuvat eväät kaikilta.

NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO

Maanantai 28. 5.Tilastokeskus julkaisee kuluttajabarometrin toukokuulta.EK julkaisee luottamusindikaattorit toukokuulta. Keskiviikko 30. 5.Tiedot euroalueen yritysten ja kuluttajien talousluottamuksestatoukokuulta julkaistaan. Torstai 31. 5.Tullihallitus julkaisee ulkomaankaupan kuukausikatsauksen maa-liskuulta.Saksassa julkaistaan tilastot työttömyyden kehityksestä touko-kuussa. Yhdysvalloissa julkaistaan tilastot bruttokansantuotteenkehityksestä tammi–maaliskuulta sekä tilastot uusien työttömyys-korvaushakemusten määrästä ja yksityisen sektorin työpaikkojenmäärästä.

Perjantai 1. 6.Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi toukokuulta julkais-taan. Tilastot euroalueen työttömyysasteesta huhtikuulta julkaistaan. Yhdysvalloissa julkaistaan tilastot työttömyyden ja maataloudenulkopuoliset työpaikkojen kehityksestä toukokuulta.

KOONNUT: ELINA KERVINEN HS

ALKAVALLA viikolla seura-taan edelleen markkinaliik-keitä Euroopassa, missä kes-kustelu Kreikan erosta euros-ta on voimistunut.Huolet velkakriisin leviä-misestä ovat heijastuneetmuun muassa yhteisvaluuttaeuron arvoon. Euro heikkeniviime viikolla suhteessa Yh-dysvaltojen dollariin neljättäviikkoa peräkkäin ja viikonaikana noin kaksi prosenttia.

TÄMÄN viikon kiinnostavim-pia eurotapahtumia on Irlan-

nin torstaina järjestettäväkansanäänestys EU:n maalis-kuussa solmitun talouskuri-sopimuksen hyväksymisestä. Irlanti on ainoa sopimuk-sen allekirjoittajamaa, jonkaon alistettava asia kansan-äänestykselle. Muut sopija-maat voivat panna sopimuk-sen toimeen myös ilman Ir-lannin osallistumista. Irlannin pääministeri En-da Kenny kannusti sunnun-tain televisiopuheessaan ää-nestäjiä hyväksymään sopi-muksen.

”Vahva kyllä-ääni luo var-muutta ja vakautta siitä, ettämaamme talouden elpymi-nen jatkuu”, Kenny sanoi uu-tistoimisto AP:n mukaan. Irish Times -lehden viimeviikolla julkaisemassa mieli-pidetiedustelussa 39 prosent-tia äänestäjistä kannatti so-pimuksen hyväksymistä, 30vastusti ja 31 prosenttia ei ol-lut päättänyt tai aikoi ollaäänestämättä. Nordean pääanalyytikonJan von Gerichin mukaansopimuksen hyväksyminenluultavasti helpottaisi Irlan-nin joukkolainoihin kohdis-tuvaa painetta.

”Irlannin ulkopuolella hel-potus markkinoilla on luul-tavasti rajallinen”, Gerich ar-vioi viikkokatsauksessa.

Irlanti äänestäätalouskuri-sopimuksesta

PIETARI. ”Tuokaa vain lisäätuoreita hedelmiä, vihannek-sia, perunoita, punajuuria jamerilohta”, Victoria Gornovatoivoo Pietarin ZvezdnajanPrismassa, joka tunnetaan tut-tavallisemmin Karelian Pris-mana.Kassojen yläpuolella roik-kuu sinisiä ja valkoisia ilma-palloja kierrenauhana, silläPietarissa ovat alkaneet Pris-man Suomi-viikot.

Gornova on Anastasia-tyttä-rensä kanssa Kareliassa, koskatäältä saa isot ostokset kerral-la. Leivät ja muut arjen appeethän ostaa lähikaupasta, mutta

usein hän suuntaa myös suo-malaiskauppaan. ”Käyn aika usein, koska pi-dän kaupasta, joka on siisti jaluotettava. Lihaostokset teenaina täällä, tämä on täydelli-nen kauppa”, Gornova sanoo.

VENÄLÄISEN kaupan tiskillälihaa on röykkiöittäin, sillä sesaapuu ruhoina ja paloitellaankaupan takahuoneessa. Laris-sa Vasilievna Stoliarova miet-tii lihatiskillä sianniskan os-toa. Maidot ja kasvikset ovat joostoskärryssä.Liha- ja kalavalikoimat ovattärkeitä, sillä venäläiset eivätluota eineksiin. Stoliarovakinhilpaisee mielellään 25 mi-nuutin kävelymatkan kaup-

paan, josta saa tuoreita tuot-teita. Suomalaiskaupat ovathänelle tuttuja.”Enimmäkseen ostan ruoka-ni täältä, koska kauppa on luo-tettava. Tuokaa vain lisää täl-laisia kauppoja tänne.”

KARELIAN viereisen metro-aseman kautta kulkee 100 000pietarilaista päivässä. Samaankortteliin on nousemassa100 000 neliön kauppakeskus.Prismaa vajaat kolme vuot-ta vetänyt Larissa Trofimovakertoo, että suomalaiskaupatovat tuttuja, koska monet pie-tarilaiset käyvät Suomessa os-toksilla.Suomalaiset tuotteet ja S-ryhmän omat merkit ovat nä-

kyvästi esillä, sillä hiemankorkeammasta hinnasta huoli-matta ne ovat pietarilaistenmieleen. Esimerkiksi litra Valion mai-toa maksaa 51 ruplaa eli 1,29euroa, kun paikallisen saa 41ruplalla eli 1,04 eurolla.

Suomalainen peruna on 40prosenttia kalliimpaa kuinpaikallinen, mutta silti me-nekki on hyvä. Kareliaan onasiakkaiden pyynnöstä kerättysuomalaistuotteita jopaomaan hyllyynsä, jotta ne löy-tää helpommin. Tuotteet ovatalkuperäispakkauksissa teks-teineen päivineen.”Uutuudet ja sellaiset tuot-teet vetävät, joita muilla ei ole.Suosituimpia suomalaistuot-

teita ovat kahvit, mehut, vedetja sipsit”, Trofimova kertoo.Trofimovan mukaan asiak-kaiden kertaostos on keski-määrin 700 ruplaa eli vajaat20 euroa. Se on venäläisittäinhyvä.Pietarin kehä- ja ulosmeno-tien risteykseen viime vuonnaavatussa Prisma OsinovajaRoshassa kertaostos on keski-määrin 50 euroa, kun Suomenparhaissa hypermarketeissapäästään 70 euroon.

Ero johtuu tuplasti isom-masta koosta ja sijainnista:8 000 neliön kauppaa käyttä-vät ”kukkulan kuninkaat” eliisoissa omakotitaloissa mäelläasuvat rikkaat. Lähietäisyydel-le on rakenteilla 30 000 asuk-

kaan lähiö. Kaupan tuntumas-sa asuu kohta 80 000 ihmistä.

PÄIVISIN marketissa on hil-jaista. Asiakkaat tulevat autoil-laan kello 19 jälkeen ja varsin-kin lauantaisin, jolloin myy-dään kolmasosa viikon myyn-nistä. ”Autoilla käyvät asiak-kaat ostavat paljon kerrallaaneivätkä juuri katso hintaa”,Prisman vetäjä Anatoli Zakri-nichni kertoo.Kovan kilpailun vuoksi tässäPrismassa ei myydä lainkaankodinkoneita, ja vaateosasto-kin on keskittynyt enimmäk-seen lapsiin.

”Venäläinen nainen ei ostavaatteitaan marketeista”, Zak-rinichni hymähtää.

Jarmo Aaltonen HS

Suomalaisuus vetää PietarissaS-ryhmä pystyttää entistä isompia hypermarketteja Venäjälle.

JUHA METSO

Anastasia (vas.) ja Victoria Gornova ostivat Kareliasta muun muassa suomalaisia tuoremehuja.

PIETARI. Kulutuskysynnänkasvu jatkui viime vuonna Venä-jällä niin, että kansantuotesaavutti vuoden 2009 syvääromahdusta edeltäneen huippu-tason.Kansantuote kasvoi 4,3 pro-senttia, mutta vähittäiskauppalisääntyi vielä enemmän, 7,2prosenttia. Kuluttajien ostovoi-maa tukee inflaation hidas-tuminen noin kuuteen prosent-tiin eli venäläisittäin hyvinalhaiselle tasolle.

Inflaation hidastuminen joh-tuu muun muassa siitä, ettähallinnollisesti määrättyjä ener-gian vähittäishintoja nostetaantavanomaista vähemmän ja

tavallista myöhemmin, eli alku-vuoden sijaan vasta kesällä,Suomen Pankki arvioi.

KULUTUS ja öljyn hinnan nousuavittivat Venäjän toipumistataantumasta. Vähittäiskaupankasvu viittaa siihen, että luotta-mus talouteen on lisääntynyt,mutta on esitetty synkempikintulkinta: ruplan devalvoitumisenpelko. Venäläisten ostovoima onvahvasti riippuvainen tuontitava-roiden hintojen kehityksestä eliruplan vahvuudesta.Vähittäiskaupan kasvun taus-talla voi siis olla huoli rahanarvosta, mikä panee kansalaisetsijoittamaan säästönsä kulutus-

tavaroihin. Venäläisekonomistitnimittävät tätä ”epävarmuudellaelvyttämiseksi”, mikä poikkeaauseimpien muiden maidenkuluttajakäyttäytymisestä.Kun muualla epävarmuuspanee ihmiset kiristämäänkukkaronnyörejä, venäläinenpanee rahansa kulutukseen,kuten teki myös vuonna 2008.

PERINNÄISESTI venäläistenkuluttajien luottamus talouteenon vähäistä: kuluttajaluottamu-sindikaattorin pitkän ajan keski-arvo on negatiivinen. Vuoden2008 lopulla se sukelsi jyrkästi,mutta on kohonnut siitä vainlievästi negatiivisen puolelle.

Venäläinen kuluttaa epävarmoina aikoina

TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK

LiettuaLatviaViroVenäjä

Lähialueiden PrismatLiikevaihto, miljoonaa euroa Henkilöstö

2011 2012 2013 2011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0

PIETARI. S-ryhmän liiketoi-mintaa harjoittavalla SOK:llaon nyt Pietarin alueella yhdek-sän Prisma-markettia. Ensim-mäinen avattiin 2008.Osuuskunta aikoo avata seu-raavan vuoden aikana vielä4–5 uutta, vaikka kilpailu onkoventunut itänaapurissakin.SOK arvioi uusien kauppojenkasvattavan sen markkina-osuuden alueen ruokakaupas-ta noin viiteen prosenttiin.SOK:n liiketoimintojen joh-tajan Antti Sippolan mukaantänä vuonna SOK:n Pietarin-ja Baltian-toimintojen liike-vaihto on vajaat 400 miljoo-naa euroa, ensi vuonna jo 600miljoonaa. Toimipaikkojenmäärä kasvaa 2013 loppuunmennessä 21:stä 36:een.

SOK AIKOO pysyä Pietarinalueella, missä sillä on myöskolme hotellia. Kaksi niistä onkeskustassa Vasilin saarella jakolmas lentokenttätien varres-

sa. Alun perin hotelleja pititulla kahdeksan, mutta nytsuunnitelma on Sokos-hotel-lien vetäjän Marja-Liisa Jär-venpään mukaan jäissä Pris-ma-laajennusten vuoksi.Prismoihinsa SOK on raken-tanut myös kanta-asiakasoh-jelman, johon on liittynytmuutamassa vuodessa400 000 käyttäjää. Suomestapoiketen lähialueiden vihreäl-lä kortilla saa alennuksia,mutta ei bonuksia, jotka kuu-luvat osuuskunta-aatteen mu-

kaisesti vain omistajajäsenille.Isoja paikallisia kilpailijoitaPrismalla on Pietarissa noinviisi, minkä lisäksi kaupungis-sa on isoja kansainvälisiä ket-juja. Myös maailman suurinkaupan alan yritys, amerikka-lainen Wal-Mart on tulossaapajille.

SOK ON pystyttänyt hyper-markettinsa usein metroase-mien liepeille paikkaan, jonkatuntumassa on 100 000–150 000 asukasta kävelyetäi-syydellä. Prisma tunnetaankinPietarissa ”metro-ketjuna”. Pietarin Prismoja alusta astivetäneen Vesa Punnosen mu-kaan ensi joulukuussa valmis-tuvasta Buharetskayan Pris-masta tulee koko kaupunginensimmäinen hypermarket,joka on samassa rakennukses-sa uuden metroaseman kans-sa. Metro kulkee sen ali.S-ryhmän pääkilpailija Kes-ko on rynninyt Venäjälle isoil-la rautakaupoillaan, mutta nytsilläkin on rakenteilla kaksi Ci-tymarkettia Pietariin.

Stockmannilla on seitsemäntavarataloa ja kymmeniä Sep-pälä-, Lindex- ja Bestseller-myymälöitä Venäjällä.

Pietarin vihreä korttiei oikeuta bonuksiin.

Jarmo Aaltonen HS

Hotellihankkeet jäissäPrisma-laajennusten vuoksi

SOK:n liiketoimintojen johtajaAntti Sippola viritteli PrismojenSuomi-viikkojen koristeita.

S I P 11












NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO























Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO









TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 2013 2011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0








Jarmo Aaltonen HS



S I P 11












NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO























Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO









TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 2013 2011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0








Jarmo Aaltonen HS



S I P 11












NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO























Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO









TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 2013 2011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0








Jarmo Aaltonen HS



S I P 11












NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO























Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO









TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 2013 2011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0








Jarmo Aaltonen HS



S I P 11












NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO























Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO









TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 2013 2011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0








Jarmo Aaltonen HS



S I P 11




BHELSINGIN SANOMAT l B 3




S uomalaisten ruokakauppojen ja tuotteiden suosioVenäjällä ja Baltiassa on samaan aikaan sekä luonnol-lista että hämmästyttävää.Venäjän vallan alle joutuminen vuonna 1809 avasi

suomalaisille valtavat työ- ja tavaramarkkinat idästä. 1880-luvulla Pietarissa asui jo 24 400 suomalaista eli se oli toisek-si suurin ”suomalaiskaupunki” Helsingin jälkeen.

Vaikka härmäläisen geeniperimässä on yksin korvessamuksaavaa metsästäjää ja kalastajaa, niin jo yli sata vuottasitten ruuan vienti Suomesta Venäjälle oli käsittämättömänsuurta: 1900-luvun alussa keisarikunnan pääkaupunkiinPietariin rahdattiin 25 000 kiloa kalaa, 35 000 kiloa voita ja47 000 litraa maitoa – joka päivä!KAUPPA OLI tuolloin pitkälti suomalaisten käsissä. Myö-hemmin neuvostovallan aikaan virolaiset puolestaan ihaili-vat televisiosta K-kaupan Väiskin lihatiskiä, joka edustilänsimaista valikoimaa ja laatua.Silti on hämmentävää, että venäläiset ja baltit arvostavatyhä suomalaista laatua, sillä useimmat suomalaisyhtiötNokiaa myöten aina jankuttavat, että suomalaisuudella eikannata maailmalla melskata.Pietarin Prismoissa suomalaiset tuotteet ovat hyllyissänäkyvästi esillä niin, ettei nimiä ole edes translitteroitukyrillisiksi kirjaimiksi. Tarjouskatalogeissa Suomi-alkuperääon korostettu, ja voipaketin kyljessä paistaa isolla FIN-merk-ki.

OSUUSKAUPPOJEN jäsenet kyselevät aika ajoin, mitä ihmet-tä S-ryhmä kauppoineen Venäjällä tekee. Jos rahaa tuleeikkunoista ja ovista, miksei sitä jaeta bonuksina asiakas-omistajille?

SOK:n liiketoimintajohtajan Antti Sippolan mukaan täl-lainen ”impivaaralaisuus Euroopan umpisuolessa” on isoliiketoimintariski.

Kun kotimaan markkinat kypsyvät, kasvua on haettavamuualta. Jos kasvua ei tule, jaettavakin vähenee kuin sekuuluisa pyy, ja yhtenä päivänä ei ole enää mitään jaettavaakenellekään.


NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO

Maanantai 28. 5.Tilastokeskus julkaisee kuluttajabarometrin toukokuulta.EK julkaisee luottamusindikaattorit toukokuulta. Keskiviikko 30. 5.Tiedot euroalueen yritysten ja kuluttajien talousluottamuksestatoukokuulta julkaistaan. Torstai 31. 5.Tullihallitus julkaisee ulkomaankaupan kuukausikatsauksen maa-liskuulta.Saksassa julkaistaan tilastot työttömyyden kehityksestä touko-kuussa. Yhdysvalloissa julkaistaan tilastot bruttokansantuotteenkehityksestä tammi–maaliskuulta sekä tilastot uusien työttömyys-korvaushakemusten määrästä ja yksityisen sektorin työpaikkojenmäärästä. Perjantai 1. 6.Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi toukokuulta julkais-taan. Tilastot euroalueen työttömyysasteesta huhtikuulta julkaistaan. Yhdysvalloissa julkaistaan tilastot työttömyyden ja maataloudenulkopuoliset työpaikkojen kehityksestä toukokuulta.




nin torstaina järjestettäväkansanäänestys EU:n maalis-kuussa solmitun talouskuri-sopimuksen hyväksymisestä. Irlanti on ainoa sopimuk-sen allekirjoittajamaa, jonkaon alistettava asia kansan-äänestykselle. Muut sopija-maat voivat panna sopimuk-sen toimeen myös ilman Ir-lannin osallistumista. Irlannin pääministeri En-da Kenny kannusti sunnun-tain televisiopuheessaan ää-nestäjiä hyväksymään sopi-muksen. ”Vahva kyllä-ääni luo var-muutta ja vakautta siitä, ettämaamme talouden elpymi-nen jatkuu”, Kenny sanoi uu-tistoimisto AP:n mukaan. Irish Times -lehden viimeviikolla julkaisemassa mieli-pidetiedustelussa 39 prosent-tia äänestäjistä kannatti so-pimuksen hyväksymistä, 30vastusti ja 31 prosenttia ei ol-lut päättänyt tai aikoi ollaäänestämättä.

Nordean pääanalyytikonJan von Gerichin mukaansopimuksen hyväksyminenluultavasti helpottaisi Irlan-nin joukkolainoihin kohdis-tuvaa painetta. ”Irlannin ulkopuolella hel-potus markkinoilla on luul-tavasti rajallinen”, Gerich ar-vioi viikkokatsauksessa.








kyvästi esillä, sillä hiemankorkeammasta hinnasta huoli-matta ne ovat pietarilaistenmieleen. Esimerkiksi litra Valion mai-toa maksaa 51 ruplaa eli 1,29euroa, kun paikallisen saa 41ruplalla eli 1,04 eurolla.Suomalainen peruna on 40prosenttia kalliimpaa kuinpaikallinen, mutta silti me-nekki on hyvä. Kareliaan onasiakkaiden pyynnöstä kerättysuomalaistuotteita jopaomaan hyllyynsä, jotta ne löy-tää helpommin. Tuotteet ovatalkuperäispakkauksissa teks-teineen päivineen.

”Uutuudet ja sellaiset tuot-teet vetävät, joita muilla ei ole.Suosituimpia suomalaistuot-

teita ovat kahvit, mehut, vedetja sipsit”, Trofimova kertoo.Trofimovan mukaan asiak-kaiden kertaostos on keski-määrin 700 ruplaa eli vajaat20 euroa. Se on venäläisittäinhyvä.Pietarin kehä- ja ulosmeno-tien risteykseen viime vuonnaavatussa Prisma OsinovajaRoshassa kertaostos on keski-määrin 50 euroa, kun Suomenparhaissa hypermarketeissapäästään 70 euroon.Ero johtuu tuplasti isom-masta koosta ja sijainnista:8 000 neliön kauppaa käyttä-vät ”kukkulan kuninkaat” eliisoissa omakotitaloissa mäelläasuvat rikkaat. Lähietäisyydel-le on rakenteilla 30 000 asuk-

kaan lähiö. Kaupan tuntumas-sa asuu kohta 80 000 ihmistä.PÄIVISIN marketissa on hil-jaista. Asiakkaat tulevat autoil-laan kello 19 jälkeen ja varsin-kin lauantaisin, jolloin myy-dään kolmasosa viikon myyn-nistä. ”Autoilla käyvät asiak-kaat ostavat paljon kerrallaaneivätkä juuri katso hintaa”,Prisman vetäjä Anatoli Zakri-nichni kertoo.Kovan kilpailun vuoksi tässäPrismassa ei myydä lainkaankodinkoneita, ja vaateosasto-kin on keskittynyt enimmäk-seen lapsiin.


Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO






tavaroihin. Venäläisekonomistitnimittävät tätä ”epävarmuudellaelvyttämiseksi”, mikä poikkeaauseimpien muiden maidenkuluttajakäyttäytymisestä.Kun muualla epävarmuuspanee ihmiset kiristämäänkukkaronnyörejä, venäläinenpanee rahansa kulutukseen,kuten teki myös vuonna 2008. PERINNÄISESTI venäläistenkuluttajien luottamus talouteenon vähäistä: kuluttajaluottamu-sindikaattorin pitkän ajan keski-arvo on negatiivinen. Vuoden2008 lopulla se sukelsi jyrkästi,mutta on kohonnut siitä vainlievästi negatiivisen puolelle.


TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 20132011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0





SOK ON pystyttänyt hyper-markettinsa usein metroase-mien liepeille paikkaan, jonkatuntumassa on 100 000–150 000 asukasta kävelyetäi-syydellä. Prisma tunnetaankinPietarissa ”metro-ketjuna”. Pietarin Prismoja alusta astivetäneen Vesa Punnosen mu-kaan ensi joulukuussa valmis-tuvasta Buharetskayan Pris-masta tulee koko kaupunginensimmäinen hypermarket,joka on samassa rakennukses-sa uuden metroaseman kans-sa. Metro kulkee sen ali.S-ryhmän pääkilpailija Kes-ko on rynninyt Venäjälle isoil-la rautakaupoillaan, mutta nytsilläkin on rakenteilla kaksi Ci-tymarkettia Pietariin.Stockmannilla on seitsemäntavarataloa ja kymmeniä Sep-pälä-, Lindex- ja Bestseller-myymälöitä Venäjällä.


Jarmo Aaltonen HS



S I P 11















NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO



















Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO








TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 20132011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0







Jarmo Aaltonen HS



S I P 11















NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO



















Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO








TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 20132011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0







Jarmo Aaltonen HS



S I P 11















NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO



















Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO








TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 20132011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0







Jarmo Aaltonen HS



S I P 11















NÄKÖKULMA

22TALOUDEN

VIIKKO



















Jarmo Aaltonen HS


JUHA METSO








TAUSTA

700

600

500

400

300

200

100

0

LN / HSLähde: SOK



2011 2012 20132011 2012 2013

4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

500

0







Jarmo Aaltonen HS



Helsingin Sanomat 28.5.2012

99

100

se myös muutaman todella arvokkaan tilaisuuden. Talouden aaltoillessa tar-joutui tilaisuus tehdä harvinaislaatuinen siirto liiketoiminnan pelikartalla. SOK onnistui tekemään onnenkauppoja virolaisten kanssa ja osti koko kiinteistön tontteineen päivineen itselleen. Sokos Hotel Vasilievsky on vieläkin ainoa hotelli, jonka SOK itse omistaa Venäjällä, sillä vastaavaa tilaisuutta ei ole ainakaan toistaiseksi herunut markkinoilta. Tätä nykyä, kilpailun kovennuttua, ei hotel-lien paikkoja ole millään tavoin helppo löytää turismia huimasti kasvattaneesta Pietarista.

AN SecuritySokos Hotellit palkkasivat kuuluisan

pietarilaisen turvallisuusalan yrityksen hoitamaan hotellien ovimieshommat ja vartioinnin. Lisäksi yritys toimi lisätur-vana ekspatriooteille, SOK:n kotimaan ulkopuolisille työntekijöille. Monissa haastatteluissa sivutaan firman antamaa ”jänispassia” – eräänlaista hätäkorttia – jonka pystyy vetäisemään taskusta, kun hätä oli suurin tai kortin haltija oli väärässä paikassa väärään aikaan. Varsinkin miliisit suhtautuivat kysei-seen turvallisuusalan yritykseen silmin-nähden kunnioituksella, sillä firman johtajat ja monet työntekijät olivat Venäjän sotien veteraaneja ja kovissa paikoissa kannuksensa hankkineita miehiä. Kätevää.

SOK:n Pietarin johtoryhmän ko-deissa olevat hälyttimet oli yhdistetty AN Securityn päämajaan. Mikäli unohti sammuttaa äänettömän hälytyksen, kaksi konepistoolein varustettua kaappia kurvasi hurjana endurolla paikalle alta aikayksikön, ja tämä hätkähdytti aluksi esimerkiksi Sami Karppia.

101

Jos et päästänyt heitä sisään koputuksen jäl-

keen, he tulivat ovesta läpi ja hoitivat turvallisuutesi action leffoista tuttuun tyyliin. Hirvitti edes hengittää kun katsoi ovisilmästä hampaisiin asti aseistautu-neita kommandoja, mutta silti asioiden hoitumiseksi oli parempi päästää partio sisään tekemään asunnon tarkastus.

Atte Vannasmaa tietää samaiset kommandot käytännön miehiksi, joilla pysyvät kädessä myös remonttityökalut.

Meidän taloyhtiön alakerran oven lukko oli naurettavan löysä ja sen sai ihan riuhtaisemalla auki. Talvella kapean rappukäytävän ikkunoilla alkoi nukkua narkkareita ja kadun ihmisiä. Hirvitti, kun kaksi metriä meidän ovesta säännöl-lisesti nukkui joku potentiaalisesti vaaral-linen tyyppi ja varsinkin lapsia se pelotti. Yritin saada isännöitsijää korjaamaan asian monta kertaa, mutta mitään ei

koskaan tapahtunut. Kerroin asiasta töissä turvafirman mie-

hille ja he sanoivat ratkaisevansa asian. Seuraavana iltana kun tulin töistä olivat turvamiehet käyneet ampumassa muutamalla kuuden tuuman naulalla ikkunat pysyvästi raolleen niin että kylmä talvinen viima puhalteli ikkunalautoja käytävässä. Kukaan ei koskaan enää pitänyt siellä yömajaa.

Kortissa oli maaginen numero, johon pystyi soittamaan kellon ympäri ja ojen-tamaan luurin esimerkiksi etenemisen estäneelle tai pysäyttäneelle virkaval-lan edustajalle. Linjan toisessa päässä AN Securityn johtaja, Sergei, entinen sotaveteraani, selvitti tilanteen yleensä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Elpymisia..

Alamäki kesti Venäjällä oikeastaan vain vuoden. Kotimarkkinat elpyivät suhteellisen nopeasti ja öljyn hinta nousi lähes huippulukemiin, mikä luonnon-varoiltaan rikkaassa maassa toi pelastuk-sen laman kourista. Myös hotellien käyt-töaste kasvoi taas. Nopean elpymisen on

“Jos et päästä

nyt heitä

sisään koputuks

en jälkeen, he

tulivat ove

sta läpi...”

102

arveltu olevan rohkean talouspolitiikan ja kokemuksen ansiota, sillä 90-luvun siir-tymätalouden aikaisesta syvästä lamasta oli selkeästi opittu toimintamalleja, ja lisäksi Venäjällä lamaan suhtauduttiin eri tavalla kuin Suomessa. Juhani Järvenpää linjaa eroja:

Meillä Suomessa laman aikana itketään ja voivotellaan, lasketaan menetyksiä, Venäjällä sen sijaan mietitään aktiivises-ti mitä tässä voidaan tehdä ja puhutaan yleisestikin ratkaisulähtöisesti. Suomessa puhutaan kustannuksista. Täällä mie-titään miten kehitetään ja luodaan uutta tai saadaan muuta lisäarvoa, joka lisäisi kysyntää. Tietenkin myös leikataan ja irti-sanotaan. Se on Venäjällä liiankin help-poa, sillä maassa ei ole esimerkiksi ollen-kaan työehtosopimuksia. Meillä pyrittiin kuitenkin sopimaan jokaisen kanssa hen-kilökohtaisesti työn ehdoista, jotta olisi varmempi olo molemmin puolin.

Kahdeksan hotellin sotasuunnitelma jouduttiin edellisen laman aikana lait-tamaan naftaliiniin odottamaan, mutta nyt kun pelitaidot ovat kehittyneet ja eletään taas markkinataloudellisesti

rauhatonta aikaa, Venäjän hotellipeli voi avata uusia tilaisuuksia suomalaisille. Pääjohtaja Marja-Liisa Järvenpää kom-mentoi asiaa syksyllä 2011:

Kun kassavirta on kohdillaan ja tulos positiivinen, tämä tulee kyseeseen. Strate-gia on kuitenkin pysytellä Pietarissa eikä lähteä esimerkiksi Moskovaan. On brändin tunnettavuuden kannalta oleel-lisempaa vahvistaa sitä pääasiallisella markkina-alueella ja keskittyä sinne missä osataan jo toimia. Pietari on turismissa Venäjän ykköskaupunki ja Euroopan Trip Advisorissakin tilalla 7, kohottaen koko ajan asemaansa. Kaupungissa alkaa tulla ahdasta tällä alalla, sillä vuosittain hotelli-huoneiden määrä lisääntyy noin 10 %:lla. Lisähotellien tullessa ajankohtaiseksi niiden lokaatiot ovat avainasemassa. Hyviä tyhjiä tontteja tai hotellitoimintaan soveltuvia kiinteistöjä on erittäin hankala löytää, vaikka niitä etsitään koko ajan ja alan ihmisten kanssa palaveerataan viikottain.

Vuonna 2008 iskeneestä lamasta selvit-tiin lopulta melko vähäisin tappioin ja jälkeenpäin monet ydintiimiläisistä ovat

103

sitä m i e l t ä ,

että lama tavallaan auttoi SOK:ta. Se puristi kon-

septista löysät pois ja myös aikaisemmin täysin suomalaisten johtajamasta hotel-liryppäästä tuli suomalais-venäläinen kansainvälinen organisaatio, sillä venäläisiä johtajia tuli taloon juuri laman aikana. Laman jälkeen oli aika virittää koneistoa uuteen kauteen.

Yrityksenä tunnistamme nyt Pieta-rin bisnespotentiaalin ja meillä on mahdollisuus myös kasvattaa hotel-litoimintaamme, kun liiketoiminta on tarpeeksi tuottavaa, ja se tuottaa syner-giaa muille yrityksemme toimialueille, summasi Kuisma Niemelä syksyllä 2012.

Lamasta selvinneen Venäjän kansain-välinen bisnespotentiaali kasvoi nopeasti taloustaantumaa edeltänyttä aikaa kiin-nostavammaksi. Uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen lopussa ulkomaista rahaa virtasi paitsi Venäjälle, myös Venäjältä ulos. Siitä potista Suomen

matkailuyritykset saivat sievoisen summan. Mutta matkailualalla koko

aikuisen ikänsä työskennelleen Pietarin Sokos Hotellien Sales Executive Pietari Pipatin mukaan enemmänkin voitaisiin tarjota.

Suomessa ei vieläkään ehkä ymmärretä Venäjän mahdollisuuksista tarpeeksi. Jos fakta on se, että Pietarin konsulaatissa kirjoitetaan yli miljoona viisumia vuosit-tain, niin kyllä sen pitäisi näkyä muual-lakin kuin Itä-Suomen kauppakeskusten kassoilla venäjänkielisinä opasteina. Venäläisiä kiinnostaa Suomessa luonnon puhtaus ja turvallisuus. Eivätkö nämä toteudu suunnilleen kaikissa maamme kunnissa, joissa moni on riippuvainen matkailun tuomista rahoista?

Re-bra..nda

..ys ja kylpy-

la..n kehitta

..minen

Retail is detail and bisnes is in detail,avaa Tomi Meriläinen Sokos Hotel-

lien operatiivista strategiaa, mikä ei kiireen keskellä saa unohtua, kun kilpailu turisteista kiristyy vuosi vuo-

“It ’s not a Hotel“

104

delta. Monet kansainväliset ketjut, kuten Crown Plaza sekä Holiday Inn rantautuivat nekin Pietariin viime vuosikymmenen lopulla. Myös Marriot on vahvasti mukana kilpailussa ja avasi samaan aikaan Marriot Courtyardin kun Sokos Hotellit Vasilievskyn. Hos-tellimaisia minihotelleja nousee Pietariin kuin sieniä sateella, samoin kuin edul-lisia Bed & Breakfasteja ja mihinkään viralliseen julkaisuun listaamattomia kotimajoituksia.

Kun SOK:lla päätettiin yhdistää Pie-tarin hotellit saman lipun alle ja vaihtaa Holiday Club kantamaan myös Sokos

Hotellien brändiä nimeämällä se Sokos Hotel Palace Bridgeksi, Venäjällä ope-roiva suomalainen teki epätyypillisen mainoskampanjan, jossa hotellin mai-noksissa oli teksti “It's not a Hotel“.

Tällä korostettiin hotellien kohtaus-paikka-imagoa ja modernia ympäristöä. Viraalikampanjoiden lisäksi iskettiin internetiin. Venäjän facebookissa eli vkontakte.ru:ssa Sokos Hotellien kam-panja tavoitti kohderyhmäänsä reilusti kertaheitolla.

Mainoskuvan pariskunnan yöpyminen Sokos Hotellissa sujuu kuin tanssa vain!

105

Kolmen hotellin mainoksia paikallismedioissa

106

107

Kampanja onnistui hyvin. Näkyvyyttä saatiin tavoitellusti paikallisessa printtimediassa sekä sosiaalisessa mediassa, ja

pian ketju tunnettiin Venäjän matkailume-dioissa entistä laajemmin. OOO Sokotelin markkinoinnissakin työskennellyt Dmitri Melnikov summaa nimenvaihdoksen:

“Liiketaloudelliset syyt

johtivat Sokos Hotel Palace

Bridgen ravintolamaailman

ja kylpylän muuttamiseen

tuottavammiksi .”

108

Päätös muutokseen tuli Suomesta. Minusta lama ei ollut syy siihen. Holi-day Club muutettiin Sokos Hotel Palace Bridgeksi, jotta olisi helpompi hoitaa mark-kinointia. Se on vaan tehokkaampaa kol-mella kuin yhdellä hotellilla. Kolme hotellia on myös kovempi brändi kuin kaksi. Kaikki organisoitui tässä vaiheessa jo helposti, nimet, liput, laput ja markkinointi.

Myös tilan käyttö, kylpylämaailman käyttöaste ja kulinarististen keitaiden määrä askarrutti. Lopulta liiketaloudel-liset syyt johtivat Sokos Hotel Palace Bridgen ravintolamaailman ja kylpylän muuttamiseen tuottavammiksi. Only for ladies -toimintaperiaatteella oper-oiva suomalainen franchising tyyppinen Ab Lady Line International Oy kun-tokeskus astui kuvioihin vuonna 2011. Se kävi päinsä, koska muun muassa Elixia -saleistaan tutun liikuntakeskusguru Jalle Söderholmin konsepti on alan kehityksen kärkipäästä. Ja muusta Euroopasta aske-leen edellä olemistahan nuori venäläinen asiakas juuri haluaakin.

Ultramodernin salikompleksin palvelut perustuvat henkilökohtaiseen avaimeen.

Kaikki toimii automatisoidusti, koska avain on ohjelmoitu käyttäjän tarpeisiin testattuun kunto-ohjelmaan. Ruumiin kulttuuria ylistäneen neuvostoajan jälkeen naisten kuntoilu on Venäjällä rinnastettu rikkaan miehen etsintään tai ollut muuten vaan kysymysmerkkien ympäröimää toimintaa. Lady Linen konsepti on tar-jota naisille oma liikuntabrändi, jota kuluttajaystävällisemmäksi on vaikea päästä. Naisten fysiikkaan perehtyneet ladytrainerit ja kummallekin sukupuolelle yhteisen EasyFitin valmentajat palvelevat kaiken tasoisia kuntoilijoita. Kirsikaksi kakun päälle on tulossa valmentajaholo-grammit, jotka tuovat science fictionin tunnelman hikoiluun.

Liikkuessaan asiakas pääsee kuntoilu-laitteen näytöltä nettiin, radioon, peleihin tai opetusvideoihin. Venäjällä täysin uusi konsepti sallii asiakkaiden myös rentou-tua kymmenessä erilaisessa saunassa ja allasosastoilla. EasyFit ja Ladyline -kun-tokeskukset muodostavat yhdessä kylpylän kanssa yli 5000:n neliömetrin hyvinvoin-tikeskuksen, joka on Pietarin suurin ja kau-nein, Ladyline Internationalin maajohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo ylpeänä.

109

Liiketaloudelliset syyt

johtivat Sokos Hotel Palace

Bridgen ravintolamaail-

man ja kylpylän muut-

tamiseen tuottavammiksi .

110

2 Sokos Hotel Palace Bridgestä business- ja welness-hotelli

Sokos Hotels on Suomen johtava hotelliketju. SOK:lla on Pietarissa kolme korkeatasoista

hotellia. Sokos Hotel Palace Bridge on ylellinen kylpylähotelli, joka nyt uudistaa konseptiaan

vaiheittain vuoden mittaan. Hotellista tulee korkeatasoinen business- ja wellness-hotelli,

mikä näkyy kaikkialla hotellissa – niin huoneissa, ravintoloissa kuin ilmapiirissäkin.

Kuntokeskusten avauksen myötä kylpylä aloittaa rentouttavat ’musiikkia veden alla’ –

teemaillat. Lady Linen and EasyFitin asiakkailla on käytössään Pietarin suurin ja kaunein kylpylä. Sokos

Hotel Palace Bridgen kylpylässä on tarjolla kauneushoitoja, hierontaa, solariumit, 6 allasta ja

8 saunaa, joista yksi on eksoottinen lumisauna. Asiakkaita palvelevat myös hotellin

tasokkaat ravintolat, baarit ja kahvilat.

SOK:lla on Pietarissa Sokos hotel Palace Bridgen lisäksi kaksi hotellia, Sokos Hotel

Vasilievsky ja Sokos Hotel Olympia Garden.

Lisätietoja: Yrjötapio Kivisaari, maajohtaja Suomi ja Venäjä, Ab Lady Line International Oy,

puh. +358 40 546 6283 ja +7 981 143 0486, [email protected]

Jukka Räisänen, General Manager, Sokos Hotel Palace Bridge, puh. +358 40 590 6595 ja

+7 921 8641387, [email protected]

Lady Line ja EasyFit franchising -liikuntakeskusketjuilla on Suomessa yhteensä lähes 40 000

asiakasta ja 40 toimipistettä kolmellakymmenellä eri paikkakunnalla. Ensimmäiset ketjun

Venäjän toimipisteet on avattu Pietarissa Sokos Hotel Palace Bridgessä helmikuussa 2011.

Ketjun tavoitteena on avata 5 kuntokeskusta Pietarissa seuraavan kahden vuoden aikana.

Molempien brändien takana on Ab Lady Line International Oy joka on suomalainen,

yksityinen ja D&B AAA -luottoluokitettu yritys. Lady Line on Pohjois-Euroopan levinnein, saman konseptin alla toimiva naisten

hyvinvointipalveluja tuottava ketju. EasyFit on uuteen teknologiaan toimintansa perustava

naisille ja miehille palveluita tarjoava New Age liikuntakeskusketju, jossa asiakkaat

kuntoilevat virtuaalisen Personal Trainerin ja ryhmäliikuntaohjaajan tukemana.

Lisätietoja osoitteissa www.ladyline.fi, www.easyfit.fi, www.clubladyline.ru ja

www.clubeasyfit.ru. Sokos Hotels on Suomen laajin hotelliketju, johon kuuluu yli 50 hotellia Suomessa,

Tallinnassa ja Pietarissa. S-ryhmään kuuluva Sokos Hotels -ketju tarjoaa ammattitaitoista

palvelua liikematka- ja kokousasiakkaille sekä monipuolisia vaihtoehtoja vapaa-ajan

matkustajille. Lisätietoja: www.sokoshotels.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Lady Line ja Sokos Hotel Palace Bridge ovat aloittaneet

wellness-yhteistyön Pietarissa

Suomalainen Ab Lady Line International Oy ja Sokos Hotel Palace Bridge ovat

aloittaneet hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden yhteistyön Pietarissa. Sokos Hotel

Palace Bridge avasi helmikuussa Pietarin suurimman yli 5 000 neliömetrin

hyvinvointikeskuksen ja kylpylän. Lady Line- ja EasyFit –kuntokeskukset, kylpylän

laaja hoitovalikoima ja ylellisen kylpylähotellin ravintolapalvelut muodostavat

kokonaisvaltaisen hyvinvointielämyksen vaativan asiakkaan makuun.

Suomen suurin liikuntapalveluiden franchising tuottaja Lady Line International ottaa nyt

jalansijaa Venäjällä ja vie sinne vankkaa suomalaista osaamistaan. Ketjun ensimmäiset

Venäjän toimipisteet avattiin Sokos Hotel Palace Bridgessä helmikuussa. Samalla hotellin

korkeatasoinen kylpyläosasto uudistuu. Investointi on hotelli- ja ravintolatoimintaa Pietarissa

harjoittavalle SOK:lle merkittävä, sillä uudesta yli 5 000 neliömetrin hyvinvointikeskuksesta ja

kylpylästä tulee Pietarin suurin. LadyLine ja EasyFit

Lady Line on naisille suunnattu viihtyisä, erityisesti naisten tarpeita varten suunniteltu täyden

palvelun hyvinvointikeskus. EasyFit on puolestaan miesten ja naisten yhteinen uusinta

teknologiaa hyödyntävä kuntokeskus. Molemmissa kuntokeskuksissa on tarjolla

henkilökohtaista valmennusta. Lady Linessa työskentelee lisäksi ohjaajia – Lady Trainereita

- jotka ovat erikoistuneita naisten fysiologiaan ja liikuntaan.

Lady Line on avannut Sokos Hotel Palace Bridgen kuntokeskuksensa yhteyteen Pietarin

ensimmäisen lämmitetyn Hot & Relax Studion, joka tarjoaa mm. Pilatesta, Yogaa ja

Stretchingiä. Lady Line tarjoaa myös 30 minuutin Lady –tunteja, jotka sopivat

kiireisimmänkin aikatauluun. Laajasta tuntivalikoimasta löytyvät myös venäläisille tutut Girya

–tunnit. Lady Line –asiakkuus maksaa 39 000 ruplaa vuodessa. Maksun voi jakaa 12

kuukaudelle joka on uusi maksutapa Venäjällä. Asiakkuus oikeuttaa myös EasyFit-

kuntosalin käyttöön. EasyFit -kuntokeskuksessa asiakas voi käyttää viimeisimpään wellness –teknologiaan

perustuvaa tietokone- ja video-ohjattua harjoittelua. EasyFit-tunneilla virtuaalinen opettaja

ohjaa ryhmää suurella screenillä. ClubEasyFitin vuosimaksu on 29 000 ruplaa, minkä voi

jakaa kuukausieriin.

LEHDISTÖTIEDOTE

111

POIKA TULI

Pirates of the Caribbean -eloku-

vien Orlando Bloom, 34, ja huippu-

malli Miranda Kerr, 27, ovat saaneet

poikavauvan. Pirpana on parin esi-

koinen. Kolme vuotta seurustel-

leet kyyhkyläiset vaihtoivat

vihkisormuksia viime

heinäkuussa.

NELJÄTTÄ

PUKKAA

JALKAPALLOTÄHTI

David Beckham, 35,

ja hänen vaimonsa

Victoria, 36, pääsevät

piakkoin vaipanvaih

topuuhiin, sillä per

heeseen syntyy neljäs

lapsi kesällä. Parin

tiedottajan mukaan

pojat Brooklyn, 11,

Romeo, 8, ja Cruz, 5,

ovat innoissaan tule

vasta sisaruksestaan.

Los Angelesissa asuva

pariskunta avioitui

vuonna 1999.

ENSIMMÄISTÄ kertaa Pie-

tarissa vieraillut näyttelijä

Minka Kuustonen ja hänen

siippansa, näyttelijä Aaro

Wichmann vaikuttuivat

eniten vanhasta arkkiteh-

tuurista. ”Olen ollut viimek-

si Pietarissa 12-vuotiaana

miekkailukilpailussa. Kau-

punki on muuttunut siitä

huimasti”, Aaro sanoi.

JUONTAJA ELLEN Jokikunnakselle

(oik.) matka Pietariin oli kolmas.

”Tekemistä on aina niin paljon,

etten ole ehtinyt vielä kertaa-

kaan shoppailemaan. Se puute

pitää paikata ensi reissulla”, hän

nauroi. Ellenin kevääseen kuu-

luu uusia aluevaltauksia, joista

hän ei saa puhua vielä julkisesti.

Pikkusisko Ida aloittaa maalis-

kuussa maskeeraajan opinnot.

PUTOUS-OHJELMASSA

heittäytyvä Iina Kuus-

tonen juhli uuttavuotta

näyttelijäpuolisonsa

Kai Vaineen kanssa.

”Vuodenvaihde oli

hyvä aika tulla Pietariin.

Kaupunki pisti paras-

taan. Varsinkin ilta-

valaistus oli vaikuttava.”

Pari esiintyy kesällä

yhdessä Suomenlinnan

Ronja Ryövärintytär

-näytelmässä.

PIETARIN SOKOS Ho-

tellien toimitusjohtaja

Juhani Järvenpää (oik.)

toivotti muusikko Ilkka

Alangon tervetulleeksi

uudenvuoden viettoon.

”Mieleen jäi etenkin

öinen kujanjuoksu

taiteilijaystäväni Sami

Hyrskylahden kanssa.

Eksyimme äärimmäisen

mielenkiintoisiin paik-

koihin”, Ilkka virnisti.

ODOTUSTA

VUODEN 1994 tangoku

ningatar Tiina Räsänen

ja vuoden 1999 tango

kuningas Petri Hervanto

ovat onnellisen perhe

tapahtuman edessä, sillä

Tiina odottaa parin en

simmäistä yhteistä lasta.

He avioituvat vuonna

2001, mutta liitto päättyi

eroon seitsemän vuotta

myöhemmin. Nyt pari

on löytänyt toisensa uu

delleen, ja pienokaisen

laskettu aika on huhti

kuussa. Molemmilla on

aiemmista liitoistaan

yksi tytär.

MAISTRAATISSA

vuonna 2001 avi-

oituneiden Tiina

Räsäsen ja Petri

Hervannon häitä

juhlittiin Tango-

markkinoilla seu-

raavana kesänä.

93

MIMMI NUUSKII

VIIKONKASVOTHENNA RAUTIAINEN (09) 120 5413, 040 538 6467 [email protected]

Mitä talvilajiaSEURAAT?

1 INKA HENELIUSUrheilutoimittaja

Vapaalla ollessani mielenkiintoni kohdistuu erityisesti jääkiekkoon. Seuraan myös lumilautailua, alppi hiihtoa, maastohiihtoa sekä uutena upeana jännityslajina naisten ampumahiihtoa.

2 RIITTA HAVUKAINENNäyttelijä

Katsoin viimeksi mäkiviikkoa, sillä mäkihyppy on jännittävä laji. Seuraan myös hiihtoa ja etenkin Krista Lähteenmäen uraa. Hän vaikuttaa määrätietoiselta ja hyvältä tyypiltä.

3 SAIJA TUUPANENLaulaja

Seuraan taitoluistelua televisiosta ja luen lehdistä Kiira Korven ja Laura Lepistön haastatteluja. Hiihto ja jääkiekko eivät kolahda ollenkaan.

4 ANTERO MERTARANTAUrheiluselostaja, juontaja

Seuraan ylivoimaisesti eniten jääkiekkoa. Se on erittäin vauhdikasta viihdettä, ja käyn usein paikan päällä katsomassa pelejä. Olen itsekin luistimet jalassa monta kertaa viikossa, sillä pelaan kaukalopalloa.LINDA MÄKI-KALA

1 2

3 4

– RAKASTUIN PIETARIIN kertaheitolla. Tie-

sin, että kaupunki on nykyisin moder-

ni, mutta sen monipuolisuus yllätti.

Arkkitehtuuri, pienten yksityiskohtien

kauneus ja historia kiehtovat. Palaan

ehdottomasti takaisin senkin vuoksi,

että sukujuureni johtavat Pietariin,

muotisuunnittelija Tiia Vanhatapio fii-

listeli ”Pohjolan Venetsiassa”, jossa hän

vastaanotti uuden vuoden.Tiia ja muut julkkikset matkustivat

Pietariin kaupungin kolmen Sokos Ho-

tellin kutsumina. Uusivuosi on venäläi-

sille vuoden suurin juhla. Vieraat pää-

sivät nauttimaan kuplivasta humusta

keskustan uusissa, trendikkäissä ravin-

toloissa. Hotelli Palace Bridgen ylelli-

nen kylpylä- ja saunamaailma tarjosi

virkistystä väsyneille juhlijoille.

JUHLAHUMUA PIETARISSA

MUOTISUUNNITTELIJA Tiia Vanhatapio vieraili Pieta-rissa ensimmäistä kertaa. ”Ihastuin kiertoajelulla kaupunkiin heti”, hän ker-toi avopuolisonsa Eero Leppäsen rinnalla. Tiian putiikki muuttaa keväällä Helsingin ydinkeskustaan, ja hän matkustaa syys-kuuksi New Yorkiin kult-tuuristipendin turvin.

RUOKAFIILISTELIJÄK-SI tunnustautuva vuoden 2007 Idols-voittaja Ari Koivu-nen ihastui venä-läisiin herkkuihin. ”Yksinkertainenkin ruoka on tajutto-man maukasta”, Ari totesi. Nykyään hän laulaa Amoral-yhtyeessä ja tekee duokeikkoja muu-sikko Luca Gargan-on kanssa.

ROCK-MUUSIKKO A.W. Yrjänä ja kulttuurivaikut-taja Kikke Heikkinen olivat Pietarin ensikertalaisia. ”Ennakkoluulot saivat kyy-tiä. Söimme loistavia ruo-kia ja saimme energistä pal-velua. En nähnyt nihkeyttä missään”, A.W. totesi. Kikke iloitsi, että osuuskunta Lilithin kustantama homo-seksuaalisuutta käsittelevä teos valittiin viime vuoden parhaimpien tietokirjojen joukkoon.

NÄYTTELIJÄ Jani Toivola otti matka-seurakseen parhaan ystävänsä Tiina Haa-piaisen. ”Kaupunki hämmensi positiivi-sesti. Kun luulin näh-neeni kauneimman palatsin, nurkan ta-kaa löytyi aina isom-pi ja upeampi.” Jani ehti tutkailla myös naisten pukeutu-mista. ”Katukuvassa naiset ovat viimeisen päälle. Arvostan rohkeutta, jolla he kantavat itsensä.”

KUVA

T AT

TE K

AJO

VA, A

RI K

. OJA

LA, R

OSE

MA

RIE

SÄRK

KÄ, J

ON

NA

ÖH

RNBE

RG, L

EHTI

KUVA

, ALL

OV

ER P

RESS

92 MeNaiset 13.1.2011

MeNaiset 13.1.2011

112

POIKA TULI








heinäkuussa.

NELJÄTTÄ

PUKKAA

JALKAPALLOTÄHTI

David Beckham, 35,

ja hänen vaimonsa


piakkoin vaipanvaih




tiedottajan mukaan

pojat Brooklyn, 11,





pariskunta avioitui

vuonna 1999.























PUTOUS-OHJELMASSA




Kai Vaineen kanssa.

”Vuodenvaihde oli








-näytelmässä.

PIETARIN SOKOS Ho-







öinen kujanjuoksu






ODOTUSTA

VUODEN 1994 tangoku

















yksi tytär.

MAISTRAATISSA

vuonna 2001 avi-

oituneiden Tiina

Räsäsen ja Petri

Hervannon häitä

juhlittiin Tango-

markkinoilla seu-

raavana kesänä.

93

POIKA TULI








heinäkuussa.

NELJÄTTÄ

PUKKAA

JALKAPALLOTÄHTI

David Beckham, 35,

ja hänen vaimonsa


piakkoin vaipanvaih




tiedottajan mukaan

pojat Brooklyn, 11,





pariskunta avioitui

vuonna 1999.























PUTOUS-OHJELMASSA




Kai Vaineen kanssa.

”Vuodenvaihde oli








-näytelmässä.

PIETARIN SOKOS Ho-







öinen kujanjuoksu






ODOTUSTA

VUODEN 1994 tangoku

















yksi tytär.

MAISTRAATISSA

vuonna 2001 avi-

oituneiden Tiina

Räsäsen ja Petri

Hervannon häitä

juhlittiin Tango-

markkinoilla seu-

raavana kesänä.

93

113

SOKOS HOTEL PALACE BRIDGE

Sokos Hotel Palace Bridge on upea wellness-painotteinen kaupunkihotelli Pietarin historiallisessa keskustassa, Vasilin saarella. Hotellin nimi tulee lähellä sijaitsevasta kuuluisasta Palat-sisillasta, joka vie suoraan Pieta-rin päänähtävyyksien pariin – Eremi-taasiin, Palatsiaukiolle, Amiraliteettiin, Iisakin kirkolle sekä Nevski Prospektin alkuun.

Sokos Hotel Palace Bridgessä yhdistyvät upealla tavalla uusi ja vanha

Pietari – hotellin sydän on 1800-luvun puolivälissä rakennettu tiilimakasiini joka toimi aina vallankumoukseen asti kuuluisan pietarilaisen Jeliseje-vin kauppiassuvun viinikellarina. Nyt näiden vanhojen holvikaarien alta löytyy moderni ja monipuolinen viihde- ja hyvinvointimaailma: ravintola Sevilla, elämysravintola Dans Le Noir?, EasyFit ja Lady Line -liikuntakeskukset sekä upea kylpylä sauna- ja suihkumaail-moineen.

Sokos Hotel Palace Bridge on sa-manaikaisesti kansainvälisen tason ko-koushotelli, jossa on helppo järjestää niin päiväkokous kuin suuri kansain-välinen konferenssi.

Hotellissa on 324 huonetta, yhdek-sän kokoustilaa, kaksi ravintolaa, kah-vila ja aulabaari sekä Pietarin keskus-ta-alueen suurin hyvinvointikeskus.

Ravintola Sevilla

Hotellin pääravintola on tunnelmal-linen Sevilla, Espanjan parhaimpiin

114

Hotellit esittelyssä

makuihin erikoistunut ravintola. Holvi-kaarien ja mahtavien kristallikruunu-jen alla ravintolan herkut pääsevät arvoiseensa miljööseen. Sevillan listal-ta löytyy mm tapaksia, rapeita salaat-teja sekä meheviä herkkuja grillistä.

Aulabaari Bridges Lobby Lounge

Bridges Lobby Lounge aulabaari on hotellin sykkivä sydän, onhan se auki 24/7. Aulabaari koostuu kahdesta osasta – itse ”sillalla” toimivasta baaris-

ta sekä hotellin aulatilasta, jossa on useita ihanan upottavia sohvaryhmiä. Tunnelmaa lisää aulan takka. Bridges Lobby Loungen ruokalistalta löytyy klassikkoja kuten Caesar-salaatti, Club sandwich, hampurilainen sekä paikalli-sia venäläisiä herkkuja. Bridges Lobby Lounge toimii kohtaamispaikkana niin hotelliasukkaiden kuin pietarilaisten keskuudessa.

Elämysravintola Dans le Noir?

Dans le Noir? on lokakuussa 2011 avattu uniikki elämysravintola. Uuden ravintolan ideana on ruokailu pimeässä tilassa, jossa asiakkaita palvelevat sokeat tarjoilijat eli oppaat. Ennen ravin-tolaan menoa asiakkaat valitsevat me-nunsa neljästä eri yllätyksellisestä vaih-toehdosta, joiden valikoima perustuu venäläiseen ja ranskalaiseen keittiöön. Varsinainen menun sisältö paljastetaan asiakkaille vasta ruokailun jälkeen. Ravintola sijaitsee hotellin aulaker-roksessa ravintola Sevillan yhteydessä.

115

Kahvila Garden Café

Garden Café kahvilasta löytyy pientä purtavaa niin makean kuin pikku-suolaisen nälkään. Garden Cafe toimii myös Dans Le Noir? elämysravintolan aulatilana, jossa voi illalliskokemuksen jälkeen vielä siemailla vaikkapa lasin viiniä ja ystävien seurassa pohtia nautit-tua ainutlaatuista illallista täydellisessä pimeydessä.

Kylpylä

Sokos Hotel Palace Bridgen todelli-nen helmi on sen ylellinen kylpyläosas-to. Roomalaistyylisessä kylpylässä, vanhojen holvikaarien suojassa on

ainutlaatuinen tunnelma. Vanhojen sein-ien sisältä paljastuu moderni ja ylellinen kylpylämaailma, joka tarjoaa kehon ja mielen rentoutumista ja hyvinvointia. Allas- ja hemmotteluhoito-osastojen lisäksi kylpylässä on monipuolinen sauna- ja suihkumaailma.

Ison uima-altaan lisäksi allasosas-tolla on erilaisia porealtaita rentou-tumiseen ja nauttimiseen. Erikoisuuk-sina mm. mineraaliallas, kylmäallas ja lasiseinäallas. Lisäksi kylpylässä on myös erillinen suihkumaailma, jossa voit kokeilla esimerkiksi trooppista suihkua. Kylpylähotellin monipuolinen ja eksoot-tinen saunaosasto koostuu kahdeksasta täysin erityyppisestä saunasta. Sau-namaailmassa voit kokeilla suomalaisen ja venäläisen saunan lisäksi kaldariumia (kuuma huone kuumavesialtaineen), lumiparatiisia, kelosaunaa, turkkilaista hammamia, höyrysaunaa sekä luola-saunaa.

Hemmotteluhoito-osasto luo hyvää oloa erilaisilla hoidoillaan. Hoitovalikoi-

...lumiparatiisia, kelo-sauna, turkkilainen

hammam, höyrysauna, luolasauna...

116


117

masta löytyy mm. hieronta-, vartalo-, kasvo-, käsi- ja jalkahoitoja.

Harrasteet

Sokos Hotel Palace Bridgen hyvin-vointikeskukset EasyFit ja naisille suun-nattu Lady Line häikäisevät upeudel-laan. Modernissa, uusinta teknologiaa hyödyntävässä kuntokeskuksessa on

tumma tammilattia, vanhat tiiliset holvi-kaaret ja valaistuksena kristallikruunut! Lady Line on sekin varustettu Techno-gymin viimeisimmillä laitteilla ja etenkin Pietarin ensimmäinen lämmitetyn studi-on Hot Yoga ja Hot Pilates -tunneilla voi aistia häivähdyksen orientin tuulahduk-sesta. Tunnelmallisissa kellariholveissa pääsee myös keilaamaan.

Kokouspalvelut

Sokos Hotel Palace Bridge on kansainvälinen kokoushotelli, jonka monipuolinen ja korkeatasoinen va-rustelu mahdollistaa monenlaiset tilaisuudet. Ballroom, muunneltavat tilat ja nykyaikainen kokoustekniikka tarjoavat puitteet niin muutaman kuin yli 350 hengen tapahtumille. Hotelli sopii erinomaisesti esimerkiksi kokouksiin, seminaareihin, konferensseihin, koulu-tustilaisuuksiin, gaalaillallisiin, yksityis-tilaisuuksiin ja häihin.

Hotel Palace Bridgen “sillalta“

118


SOKOS HOTEL OLYMPIA GARDEN

Sokos Hotel Olympia Garden on korkeatasoinen ja kodikas hotelli Pietarin ydinkeskustan tuntumassa. Hotelli sijait-see vehreässä puistossa yhden Pieta-rin valtaväylistä, Moskovskii prospektin, varrella ja on siten sijainniltaan erin-omainen valinta niin työ- kuin vapaa-ajan matkustajan kannalta. Hotellin lähistöllä

on runsaasti kauppoja ja ravintoloita, ja lähin metroasema (Tehcnologicheskii Institut) on vain kahden minuutin kävely-matkan päässä. Hotelli on myös Pulko-von lentokentälle vievän tien kupeessa, joten matkustus sinne on vaivatonta.

Sokos Hotel Olympia Garden on erinomainen kokous- ja konferenssi-hotelli, joka monipuolisten kokoustilo-jensa vuoksi soveltuu hyvin erityyppisille tilaisuuksille. Sokos Hotel Olympia

Ravintola Fransmannissa tunnelmaa luo myös takka.

119

Gardenin 13 muunneltavissa olevasta kokoustilasta löytyy oivallinen tila paitsi kokouksille myös koulutustilaisuuksille, seminaareille tai vaikkapa yri-tyksen juhlatilaisuudelle.

Hotellissa on 348 huonetta, 13 kokoustilaa, ravintola, baari sekä kuntosali ja sauna.

RavintolaFransmanni

Sokos Hotel Olympia Gar-denissa sijaitseva viehättävä ravintola Fransmanni tarjoaa provencelaisen keittiön herkkuja. Frans-manni on erikoistunut nimenomaan maa-laisranskalaiseen keittiöön ja maukkaat annokset, hyvät ranskalaiset viinit, tuore juuri paistettu leipä sekä ravintolasalin tunnelma takkoineen tekevät illallisesta kotoisan mukavan elämyksen. Ravintola Fransmannin viehättävä kabinetti sovel-tuu hyvin erilaisten pienimuotoisten yksi-tyistilaisuuksien järjestämiseen.

Fransmanni Bar on mukava kohtaa-mispaikka, jossa voi nauttia ystävien tai työtoverien kanssa lasillisen viiniä tai kupposen kahvia, siemailla hyvää olutta ja pelata biljardia tai vain rentoutua ja käydä läpi sähköpostiviestejä. Viikonlop-puisin baarissa on usein myös elävää musiikkia tai DJ. Kesäisin Fransmanni Bar laajenee puiston puolelle, kun teras-si aukeaa suoraan vehreään puistoon.

120


SOKOS HOTEL VASILIEVSKY

Sokos Hotel Vasilievsky sijaitsee 8. Linjalla Vasilin saarella, josta on 10–15 minuutin kävelymatka moniin Pietarin päänähtävyyksiin. Sokos Hotel Vasilievskyn huoneet ovat elegantisti sisustettuja ja värimaailmaltaan läm-minhenkisiä. Hotellissa on useita eri-tyyppisiä, yksilöllisesti sisustettuja huo-neita. Hotellin tunnelmallisuutta lisää julkisissa tiloissa pidettävä kuukausit-tain vaihtuva modernin venäläisen taiteen näyttely.

Hotellin läheisyydessä on kiehtova kauppahalli, viehät-tävä Pyhän Andreaksen tuomiokirkko, vilkas käve-lykatu, Taideakatemia sekä Kunstkamera museo. Lähim-mälle metroasemalle (Vasi-liostrovskaya) on seitsemän minuutin kävelymatka. Pietarin päänähtävyydet

kuten Eremitaasi, Iisakin kirkko ja Ami-raliteetti ovat nekin vain 15 minuutin kävelymatkan päässä hotellilta, Nevan toisella puolella.

Hotellissa 255 huonetta, viisi ko-kouskabinettia, ravintola, pubi, kunto-sali ja sauna.

Ravintolat

Repin Lounge Restaurant & Bar on hotellin kohtauspaikkka, ja ravintolan ita-lialais-amerikkalainen keittiö tarjoilee tut-tuja klassikoita uusin ja yllättävin tavoin.

121

Venäläiset herkut ovat toki myös edus-tettuina Repin Loungen listalla. Baarin mukavissa sohvaryhmissä on helppo rentoutua niin työpäivän päätteeksi kuin kaupunkiin tutustumisen lomassa.

8th Line pubissa on runsas valikoima oluita ja siidereitä. Pubin viskivalikoima on puolestaan yksi Pietarin laajimmista. Oluen lomassa voi pubin isolta valko-kankaalta seurata urheilulähetyksiä. Ja jos urheilua katsoessa tulee nälkä, löytyy 8th Linen listalta hyvä valikoima kunnon tuhtia pubiruokaa!

Kokoustilat

Sokos Hotel Vasilievskyn kokouska-binetit ovat viihtyisiä, ja moderni taide kokoushuoneen seinällä tuo raikkaan tuulahduksen kokouspäivään. Kokousti-lojen nimet tulevat Vasilin saaren kol-mesta suuresta valtaväylästä: Bolshoy, Sredniy ja Malyi prospekt. Suurimman kokoustilan, Bolshoy prospektin, kapa-siteetti on 55 henkilöä.

Juhlatilat

Hotellin kabinetit soveltuvat erinomai-sesti pienimuotoisten yksityistilaisuuksien pitoon. Viehättävän ilmapiirin ja ammat-titaitoisen henkilökunnan johdosta hotel-lista onkin muodostunut erittäin suosittu hää- ja syntymäpäiväjuhlien pitopaikka.

122


123

VI. Kaksi ja..rvenpa

..a..ta

..

- Päätä huimaavaa johtamista x 2

124

Juhani Ja..rvenpa

..a.. -

Primusmoottori ja diplomaatti

Juhani Järvenpään merkitys projek-tin toteutuksessa oli korvaamaton. Hän valitsi oikeat ihmiset oikeille paikoille ja hänen peräänantamattomuutensa seurauksena pyöritetään nyt kolmea hotellia. Jokainen tätä kirjaa varten haastateltu henkilö kertoo tämän ja vieläpä moneen kertaan.

Juhani on toiminut koko aikuisikänsä hotellibisneksessä. Ennen SOK:ta hän työskenteli Rantasipillä. Johtotehtäviin miehen valmisti Oulussa Sokos Hotel-lien oma kenttäkoulutus, jossa tehtiin kaikkia alan töitä parhaan mahdollisen kokonaiskuvan saamiseksi.

Venäjän keikka ei ollut Juhanille ensim-mäinen ulkomaankomennus. Oppirahat kansainväliseen liiketoimintaan käy-tiin maksamassa Yhdysvalloissa, mistä omaksuttiin suuren maailman tavat ja bisneksen käytäntö.

Juhani Järvenpää on itse elänyt Venäjää joka solullaan alusta saakka. Kulttuurin hän on oppinut ja sisäistänyt; eleetkin sen jo paljastavat. Yksinkertaisesti sanot-tuna tiimi hankki paikallisen know-how´n tekemällä asiat käytännössä, koska ohjekirjoja ei ollut. Jos oli, ne eivät ainakaan olleet käypiä käytännössä tai niiden juna oli mennyt jo. Suoriutumi-nen tehtävistä vaati täydellistä läsnäoloa ja tinkimätöntä muuntautumiskykyä kulttuurissa. Tämä oli Juhanin selkeitä vahvuuksia.

Anne Berner avaa liikekumppaninsa sielullisia ominaisuuksia:

Jussi oli mainio, koska hänestä tuli mel-kein ensi-istumalta venäläinen. Tämä on merkille pantavaa, sillä aluksihan hän ei kielimuurista johtuen ymmärtänyt pal-joakaan keskusteluista. Mutta vaikka hän ei ymmärtänytkään, hän alkoi silti keskus-tella, liftata ladojen kyytiin, neuvottella hintoja ja asua keskustassa. Hän jopa ryhtyi samaan vuorokausirytmiin, opette-li venäläiset tavat ja ulosannin dramatii-kan kokouksissa. Hän tutustui nopeasti ihmisiin, yhtä lailla taiteilijoihin kuin

125

byrokraat-teihin. Hänelle Pieta-

rissa riitti paljon oppimista ja energiaa, mitä hän imi itseensä vierailemalla näyttelyissä ja teattereissa, joissa hän sai ystäviä, tutustui taiteilijoihin, kävi luos-tareissa ja alkoi heti aistia venäläisen luonteen. Siitä huolimatta hän ei tehnyt hotelleista venäläisiä, lisäsi vain pieniä yksityiskohtia, joiden tiesi vetoavan venäläisiin. Hän hankki myös oikeat vodkat ja teet tarjoiltavaksi. Venäläisyys on enemmän ruoassa ja juomassa näissä hotelleissa.

Venäjällä tarvitaan, että opettelee kielen ja kulttuurin, ja niin Juhani on teh-nytkin. Ihmisten keskinäinen luottamus on tärkeämpää kuin Suomessa, koska laki ei suojaa samalla lailla kuin kotimaassa. Täällä tarvitsee tarmoa henkilökohtaisiin suhteisiin ja aikaa. Ja on osoitettava ole-vansa luotettava. Ja sitä Jussi on.

Ville Relander muistaa Juha-nin suorapuheisena, mutta intohimoisena visionäärinä.

Jussi sanoo aina mitä mieltä on. Se ei aina ole välttämättä mukavaa, mutta täm-möisissä urakoissa se on hyvä ominaisuus. Ja se on myös perivenäläinen ominaisuus. Vaikka hän onkin suorapuheinen, hänellä on taito kommunikoida todella hyvin erilaisten ihmisten kanssa, oli kyseessä sitten siivooja tai kaupunginjohtaja. Juhanin kanssa oli myös mahtavaa käydä ulkona, koska hän piti hyvästä ruoasta, juomasta ja seurasta. En usko että tämä projekti olisi koskaan tapahtunut ilman häntä.

Juhani itse kuvaa venäläisen kulttuurin antia: Suomessa esimerkiksi sunnuntai-ilta on tylsyyden huippu. Täällä on toisin! Työläisetkin pistävät parhaat päälle mennäkseen Nevskille näyttäytymään ja tapaamaan ystäviä. Jopa Putin ja Med-vedev tapaavat lähipiiriä datšalla rennosti sunnuntaisin. Se on pietarilainen tapa tsaarin ajoista lähtien!

Täällä tarvitsee tarmoa

henkilökohtaisiin suhtei-

siin ja aikaa. Ja on osoitet-

tava olevansa luetettava. Ja

sitä Jussi on .

126

Pietarin Sokos-hotellien ensimmäinen ja toinen johtaja, Juhani ja Marja-Liisa

Järvenpää. Vaikka sama sukunimi on täysi sattuma, Pietarissa monet kuvittelivat Jussin

jättävän vallan ”vaimolleen”.

127

VallanvaihtoVuoden 2011 syksyllä Sokos Hotellien

valta vaihtui Venäjällä, kun Marja-Liisa Järvenpää astui Juhani Järvenpään saap-paisiin. Juhani Järvenpää on itse palkan-nut Marja-Liisa Järvenpään. Tosin jo toistakymmentä vuotta sitten.

Piti löytää henkilö joka vastasi tarpee-seen, Juhani sanoo kesällä 2011.

Mies tuntee Maisan (kuten Marja-

Liisaa kutsutaan) tekemiset ja uskoo hänen olevan oikea henkilö jatkamaan johtajan pallilla. Juhani on saanut myös Suomessa kollegiaalista tukea löy-dölleen, ja toinen Järvenpää jatkaa Juha-nin viitoittamalla tiellä.

Olen tuntenut Jussin toistakymmentä vuotta. Hän on ottanut minut S-ryhmään töihin. Tapasimme vuonna 1991 ensim-mäistä kertaa, kun olin Haaga-Helian Restonomi-lehdessä päätoimittajana. Kirjoitin pääkirjoituksen, joka sai Juhani Järvenpään hiiltymään. Mies otti minuun, opiskelijaneitiin, yhteyttä kysyäkseen kuvaako artikkelin sisältö opetuksen tasoa yhdessä maan johtavassa ravintola- ja hotellialan koulussa vai arvoisan opiskeli-jan ymmärryksen puutetta. Olin sekoitta-nut kaksi alan keskeistä termiä: käyttöas-teen ja käyttökatteen.

Dialogin laatu kuitenkin parani ede-tessään, ja erehdyksen perustelujen jäl-keen nopeisiin päätöksiin erikoistunut Juhani oli valmis palkkaamaan siltä istu-malta toisen Järvenpään SOK:lle. 2011 ympyrä sulkeutui, ja Marja-Liisa Järven-pää järjesti Juhanille läksiäiset Venäjällä.

Vallan vaihtuessa ei pitopöy-dästä herkkuja puuttunut.

128

Tyhma.. ei ole

joka pyyta..a..

- vaan joka maksaa

Pietarin Pulkovon lentokentälle johtavan Moskovan valtatien varressa ja Olympia-puiston (ven. olympiskij sad) kupeessa sijaitseva Sokos Hotel nimettiin valmistuttuaan Olympic Gardeniksi. Ei kauaakaan, kun Sotšin 2014 talviolympia-laisten valmistelujen keskeltä tuli tiukka nootti: komitealla on yksinoikeus Olym-pic-nimeen. Nimenkäytön poikkeuslu-van saaminen olisi maksanut päätähui-maavan summan, joten nimestä olisi luovuttava ja äkkiä. Juristien tilannetajun ansiosta huomattiin pian, että Moskovan olympialaisiin liittyvä Olympia paviljonki oli hotellin vieressä, ja koska kyseessä oli myös paikan nimi, ei käyttöä sellaisenaan voitaisi estää saati vaatia siitä korvauksia. Hotellista tuli Olympia Garden ja alku-peräinen mielikuva säilyi ennallaan. Yksi kirjain muutettiin, rahaa säästyi rutkasti ja kaikki olivat tyytyväisiä.

VII. Ruoka, juoma, ilo ja elo- Nautitaan täydestä sy-

dämestä, täysin vatsoin

130

Vena..la..inen keittiO

..

Maailman suurimman valtion maalais-maisen keittiön ja klassisten Euroopasta lähtöisin olevien reseptien fuusio on jo tsaarien ajan perua. Venäläinen keittiö saa aikaan unohtumattomia elämyksiä, jotka tunnetaan kansainvälisesti nimeltä. Jos Suomi yhdistetään sanaan sauna, niin Venäjästä tulevat mieleen blinit, borssi, vodka ja kaviaari. Kaviaaria löytyy vielä luonnonvarana, mutta sampikalan mäti on tätä nykyä enemmän kalanviljelyn kuin kalastuksen tulosta. Ruokapöy-tien mustan kullan lisäksi venäläiset rakastavat kalaa ja äyriäisiä. Tuhansien massiivisten jokien ja monien merien Venäjältä löytyy kulinaarista eksotiik-kaa veden hedelmien ystäville. Nykyään varsinkin kuningasrapunakin tun-nettu kamtsatkanrapu, jopa 15 kilon painoinen jättiläisäyriäinen, on erittäin suosittu illallispöytien kruunu tasok-kaissa pietarilaisravintoloissa. Lisäksi erilaiset lihapadat, juureskeitot ja piiraat ovat vakioruokia kansan ruokapaikko-jen menuissa. Venäläiset syövät mustaa leipää lähes kaikilla aterioilla, usein ilman voita tai muuta levitettä. Aamuisin

syödään kashaa, eli puuroa. Ei tarvitse olla gastronominen nero nähdäkseen mistä moni suomalaisen pöydän kansal-lisruoaksikin nostettu resepti on peräisin. Venäläinen pitopöytä on tarjonnaltaan hitusen koreampi; kuten kansallisuuk-sien kirjo tässä rotujen sulatusuunissa, ovat myös venäläisten ruokien ainesosat ja reseptit peräisin hyvin laajalta alueelta.

Zsolt Pleszinger, Sokos Hotellien Vasilievsky & Palace Bridge unkarilainen keittiöpäällikkö, kertoo idän ja lännen eroista:

Lännen ja idän välillä vallitsee suuri ero illalliskulttuureissa. Venäläiset rakasta-vat juhlia enemmän kuin ketkään muut. Salaatit, zakuskat eli startterit ovat val-taisat, ja vodkaa pitää olla vähintään juhlissa kuin juhlissa. Keski-Euroopassa syödään ensimmäinen ja toinen ruokalaji. Ehkä myös jälkiruoka. Venäjällä istutaan puoli päivää pöydän ääressä ja mässäillään menemään. Toisinaan muut asiakkaat, italialaiset ja ranskalaiset varsinkin, häi-riintyvät kun rikkaat venäläiset juhlivat. He eivät katso hintoja, vaan nauttivat täydestä sydämestä – ja täysin vatsoin. Pietarissa

131

hyvin-voiva väestö

viihtyy ravintoloissa ja haluaa myös tulla näh-

dyksi siellä. Myös isot merkkiautot, design-vaatteet, korut, kellot ja koko elämäntyyli puhuvat statuspainotteisen naamankulutuksen puolesta. Euroopassa miljonäärikin voi olla tavallinen tallaaja. Venäjällä, kun on rahaa, sen pitää näkyä.

Uudistumisen paine ravintoloissa

Vanhan kauppiaan viisaus – asiakas on aina oikeassa – pätee myös tuoreemmas-sa markkinataloudessa. Sokoksen keit-tiöissä on jouduttu tarkasti tutkimaan, mitä asiakkaat todella haluavat, ja on perehdytty myös siihen, paljonko he ovat valmiita maksamaan siitä. Nykyvenäläi-seen mentaliteettiin kuuluu vahvasti uutuuden tarve, etenkin vauraissa ja mak-sukykyisissä piireissä. Joskus SOK:nkin on vaikea vastata kysyntään; asiak-kaat saattavat käydä trendipaikoissa pari

viikkoa, kunnes miljoonakaupunkiin nousee taas täysin uusi paikka.

Menuita ja ravintoloiden ilmeitä uudis-tetaan, kun uusien tuulien tarvetta ais-titaan ilmassa. Viimeksi Vasilievskyn Repinissä vaihdettiin ranskalaiseen keittiöön nojaava ruokalista tutumpaan italialaiseen ja helpompiin variantteihin. Muissa hotellien ketjuravintoloissa on enemmän tai vähemmän toteutettu yhtiön omia tuttuja konsepteja, mutta venäläisen mestarin mukaan nimeytyssä Repinissä on vapaampi toteutus.

Anniskelun laatu, ilmapiiri ja tarjonta vaikuttavat aina viihtyvyyteen. Vasilievs-kyn 8th Line Pubi on onnistunut luomaan nahkaansa asiakkaiden mielty-myksien mukaan. Kuten usein Venäjällä, sekin on myös ihmisestä kiinni. Päälle parikymppinen innokas Bar Manager kehittää koko ajan toimintaa, ja lyhyellä aikajänteellä tulos on onnistuttu tup-laamaan. Salaisuus piilee vanhoissa kikoissa. Tiskin takaa pitää jutella asiak-kaalle kuin vanhalle tuttavalle.

Paikallinen vakioasiakas, Aleksander,

Tiskin takaa pitää ju-

tella asiakkaalle k

uin

vanhalle tuttavalle .

132

poikkeaa joka päivä vaikka vain kahville.

Toisiin hotelleihin verrattuna pidän Sokoksen hotellien erilaisesta atmos-fääristä. On mukavaa relata kun muualla on kiireinen tempo, Aleksander pohtii.

Pimeita.. makunautin-

toja a la Dans Le Noir

2011 Lokakuussa avattiin Sokos Hotel Palace Bridgen yhteyteen mielenkiin-toinen uutuus – pimeä ravintola – jonka konsepti on yksinkertainen: asiakas ruokailee täysin pimennetyssä huonees-sa. Pimeys blokkaa ruokailusta näköais-tin pois ja virittää muut aistit, varsinkin haju- ja makuaistin korostuneen tarkoiksi. Pimeässä ruoka todellakin maistuu paremmalle, jos se on hyvin tehty. Vaikka kyse on ranskalaisesta franchise-konseptista, on Pietarissa tehty tiettyjä venäläistämismuutoksia. Rans-kassa ravintolassa on vain yksi menu, mutta Pietarissa neljä. Lisäksi ne pyritään uudistamaan parin kuukauden välein.

Ruoasta keskusteleminen ja raaka-

aineiden arvaileminen nousi luonnollis-esti tavallista suurempaan rooliin. Wau-elämyksiä oli lukuisia! Hiljaisina hetkinä tuntui kuin ihmiset olisivat kadonneet ympäriltä. Menulle valittu viini täydensi elämystä. Tuoksujen ja makujen koros-tuminen sekä oman makuaistin todellinen testaaminen tekivät illasta ainutlaatui-sen. Ravintolan sisustus, pälyilevät ihmiset tai annoskateus eivät vaivanneet. Silmillä syöminen ei tullut kuuloonkaan! Taustal-la soi musiikki ja sekin sai pimeydessä aivan uuden sävyn. Tavallaan Dans Le Noir avasi aivan uuden ulottuvuuden aistien ytimiin, kommentoi helsinkiläi-nen ravintoloitsija ja Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -tv-ohjelman tekijä Antti Eronen kokemustaan pimeäravintolasta.

Konseptissa on myös mielenkiintoinen ja mielekäs lisäarvo, sillä tarjoilijoina toimivat sokeat, ja tavallaan asiakaskoke-mus pimeäravintolassa on kuin pikakurs-si sokeiden maailmaan. Läpitunkematon pimeys luo erikoisen tunnelman ja tuo ruokailukumppaneissakin esiin vivahtei-ta, joihin ei ehkä koskaan ole kiinnittänyt huomiota. Harva modernin maailman ihmisistä itse asiassa edes muistaa miltä

133

tuntuu olla täysin pimeässä tilassa, kau-pungeissa on valoa kaikkialla ja haja-asutetulla seudullakin säkkipimeää yötä valaisevat yleensä ainakin tähdet ja kuu. Sokos Hotellien Pietarin Dans le Noir -ravintolassa työskentelee vuoroissa kah-deksan sokeaa tarjoilijaa. Maassa, jossa ei ole merkittävää sosiaaliturvaa, tämä on mahtava tilaisuus vammansa takia vaikeassa asemassa oleville.

Tarjoilijana pimeäravintolassa työs-kentelevä Daniil Slutsker kertoo työstään:

Opimme koulutuksessa ravintolaetike-tin: kuinka tarjoilla, mistä tarjoilla, miten kerätä astiat pois ja kuinka asiakasta palvellaan perusteellisesti. Se on minusta mahtavaa ja todella pidän työstäni! Aikaisemmin työskentelin sokeiden

yhdistyksessä. Viimeiset kaksi vuotta olen ollut koti-isänä. Teen hyvää borssia lapsilleni kun en ole töissä.

Mukavin puoli työssä on tavata ulkomaalaisia. Olemmehan kasvaneet kansainvälisessä val-tiossa ja pimeässähän näytämme kaikki samal-ta! Toivon, että näkevät osoittavat enemmän huomiota sokeille Dans le Noir -kokemuksen jälkeen. Ehkä kynnys auttamiseen-kin madaltuu. Jos yleiset

Kauppalehti | Perjantaina 11. marraskuuta 2011

3sivu23

TIEDUSTELUT L’Oréal Paris / 075 758 000; Yves Saint Laurent / 075 758 013

Näinä päivinä kiihtyy supina yli sermien ja neuvottelupöytien, kun toimis-tojemme daamit suunnittelevat loppuvuoden juhlakauden tyyliään. Ennen kaikkea tähtäimessä on firman pikkujoulut, tuo potentiaalisin onnistumi-sen ja epäonnistumisen näyttämö. Ylilyönneiltä ei varmasti tänäkään vuonna tulla välttymään, mutta kun huomio kiinnitetään henkilökohtaisen tyylin pienimpiin muuttujiin, menestys on taattu.Olennaista ei siis olekaan miten ylös makkarankuorimaisen pikkumus-tan helma kirittää tai kuka vetää päätyyn asti Illan syvimmälle uurrettu miehusta -kategoriassa. Olennaista on näyttää hyvältä vielä pilkun aikaan, ja sehän ei onnistu jos halpismeikit valuvat pitkin kasvoja. Silloin ei mam-ba soi, vaan abloyt jäävät rapisemaan yksinään taskun pohjalle!Juhlameikissä on huomioitava paitsi sotamaalauksen näyttävyys myös sen kestävyys. Kovat bileet tarvitsevat tuekseen kovat aineet. Kun naapuripöy-dän daamilla on Philipp Pleinin niittikoristeltu mekko ja HR-managerilla Piaget’n Cocktail Collectionin sormukset viskisoodaa pitelevissä käsis-sään, nokituksen mahdollisuus jää todella ohueksi.Löydämme ratkaisun niin kutsutusta kultameikistä. Tässä yhteydessä kultameikillä ei tarkoiteta koko kasvoalueen sminkkaamista umpeen, vaan hienostunutta kultamaaleilla pelaamista, jonka efektiivisyydestä toimiston tissiposkiset harjoittelijapojut eivät ymmärrä mitään mutta jonka elegans-sin yrityksen direktoraatti panee kyllä merkille.Unohtaa ei sovi myöskään kultameikin pelotevaikutusta pahimpiin kil-pailijattariin. Tämä on selkeä pelipaikka!

Viime vuosina valkokulta on dominoinut arvometallimeikkien markkinoi-ta, mutta nyt perinteinen keltakulta iskee takaisin. L’Oréal Paris paaluttaa trendiä kokonaisella kultameikkien L’Or-sarjallaan, josta löytyvät huulipu-nat, kynsilakat ja luomivärit. Kultameikeillä maalaaminen on kuitenkin astetta haastavampaa kuin arkimeikin duunaaminen. Tärkeintä on huomioida ihon rasvaisuusaste, eli kaikenlainen smäidä on hoidettava ensin iholta pois. Kullan pienet hiuk-kaset taittavat valoa miljoonin tavoin ja sen kanssa rasvainen tai kovin huokoinen iho korostuu liikaa, kun taas heleä iho saa kultameikeistä ihanasti sädehtivän korostuksen.Teinitytöillä on lupa käyttää kultaa isosti, onhan heitä piirittävien ihai-lijoiden Sierroissakin isot spoilerit. Aikuinen nainen satsaa sen sijaan un-derstatementiin. Hän ei esimerkiksi lakkaa kynsiään kokonaan kultaväril-lä, vaan ainoastaan kynsien kärjet tai vaihtoehtoisesti kynnen tyven. Muu osa kynnestä vedetään tummalla lakalla, ja kerrannaisvaikutus on kova.Samalla hienostuneen korostamisen teemalla mennään luomissa. Vä-hemmän on kiikariosastollakin enemmän. Isompaa massoittelua kannattaa käyttää vain huulissa. Syvä kultakiilto hyvinhoidetuilla, pehmeillä huulilla aikaansaa ympäristössä suoranaista kultakuumetta. Pikkujoulujen kultasminkki viimeistellään pienellä näytteellä kultasävyä korkeimman huomioarvon décolleté-alueelle.

Tommi [email protected]

TyyliopasTommi Aitio näyttää tien virheettömään bisnespukeutumiseen.

Kultakuume sävyttää juhlakauden alkua

Kirjakritiikki Kuvankaunis Afrodite viettelee leppoisaa päivää Välimeren rannalla. Palmubaarissa juopottelee ”täydellinen nainen” Penelope. Afro-diten mies, tosi könsikäs ja sotasan-kari Ares ajelee panssariautoillaan sotakentillä Afganistanissa, kunnes saapuu todistamaan Afroditen ja uu-den rakastajan Adoniksen kisailua. Ares teloittaa Adoniksen, joka joutuu kuolleidenmaahan Haadeen inhan jakkupuku-Persefonen kiusattavaksi. Samaan aikaan Helsingissä nuoret naiset Milla ja Kalla harrastavat

prostituutiota iloisina. Afrodite ereh-tyy Haaden lennolta ja joutuu Helsin-kiin, päätyy julkkikseksi ja on muu-tenkin katseiden alle, liikkuuhan hän liki alasti vain näkinkengät rintojen-sa peittona, ”no ei oikeat tietenkään, sellaiset designit!”. Miehet ovat kädettömiä ja silmät-tömiä, kuolaavat vaan, ja jos puhuvat, niitten suusta tulee vaan” rörrörör”. Ainoat vakavastiotettavat miehet ovat joko hyvännäköisiä bodattuja hupsuja tai sitten (tosin vastentahtoi-sesti puoleensavetäviä) maskuliinisia sotureita. Jopa poikavauvat purskah-tavat itkuun ymmärtäessään suku-

puolensa. Lopulta ollaan Lilithin joh-dolla lahtaamassa Patriarkaattia.Kyse on aivan hillittömästi ajassa ja paikassa, taruissa ja nykyelämässä poukkoilevasta Laura Gustafssonin Huorasadusta. Estoitta fabuloiva Gustafsson tuo mukaan puolihuoli-mattomasti kaikki aktivistien huo-lenaiheet ihmiskaupasta ja ydinvoi-masta alkaen. Jopa villieläimet kään-tyvät paratiisissa vegaaneiksi. Yllät-täen monikansalliset yritykset saavat tällä kertaa olla rauhassa. Gustafsso-nin kieli on mahtava parodia pissis-kieltä, 7-päivää ja oletettua blondiste-lua. ”’Miksi auttaisin?’ ’Sun täytyy.

Sun oikeesti täytyy.’”Gustafssonin kirja on poikkeuksellisen mahtava ja omaääninen teos ja sen lu-keminen on virkistävintä, mitä pitkään aikaan kotimaisessa kirjallisuudessa on tapahtu-nut – Katja Ketun Kätilön kanssa tämän kirjavuoden parasta antia.

Markus ÅnäsLaura Gustafsson: Huorasatu (Into)

Pissikset tylyinä

PietariMartti [email protected]

Ruoka Pietarissa toimiva Sokos-ho-telli Palace Bridge tarjoaa asiakkail-

leen tajuntaa laajentavan ravintolaelä-myksen. Sokos on hankkinut Rans-kasta Dans le noir -konseptin, jonka ideana on ruokailu säkkipimeässä.Aluksi asiakkaat saatetaan jonossa pimeään ravintolasaliin, ohjataan pöytiin ja tarjoilu alkaa. Noin tunnin kestävän session aikana asiakkaita palvelevat sokeat tarjoilijat. Täydelli-sessä pimeydessä näkevien ja sokei-den roolit vaihtuvat. Suvereenisti tar-joilusta selviävät sokeat opastavat maailmanhallinnan kadottaneita nä-keviä.Ruokailu pimeässä on aluksi hie-man pelottava, jopa klaustrofobinen kokemus. Ammattitaitoisesti toimiva tarjoilija on asiakkaan ainoa turva. Vähitellen outo tilanne alkaa laueta ja asiakas ryhtyy toimimaan jäljellä olevien aistiensa avulla. Yhteispeli pöydän muiden asiak-kaiden kanssa viriää, juttu alkaa luis-taa ja eteen kannettu ruoka maistua. Sokkoruokailu on kokemuksena vä-hän sama, kuin jos joutuisi keskelle nykytaideperformanssia. Tunnin ai-kana maailmanmenoa ja elämän ar-vaamattomuutta joutuu miettimään monelta kantilta. Asetelma korostaa ruoan aromia ja makua. Ruokien ja juomien koostumuksen arviointi pi-meässä on harjaantumattomalle kui-tenkin yllättävän vaikeaa. Punkku ja valkkarikin menevät sekaisin. Onko lasissa ehkä sittenkin rose-viiniä?Sokoksella on franchising-sopi-mus Dans le noir -konseptin omista-van Ethik Investment Groupin kans-sa. Ethikillä on ”sokkoravintoloita” Pietarin ohella Pariisissa, Lontoossa, Barcelonassa ja New Yorkissa.– Pietarissa on valtavan monipuo-linen ravintolatarjonta. Halusimme tuotteen, joka varmasti erottuu muis-ta, kertoo hotellinjohtaja Jukka Räi-sänen Palace Bridgestä.

Asiakaspalvelusta huolehtii kuusi sokeaa tarjoilijaa, jotka Sokos valitsi yhdessä Pietarin sokeainyhdistyksen kanssa. Räisäsen mukaan yhteistyö sokeiden kanssa identifioituu sau-mattomasti sosiaalisen vastuun peri-aatteeseen. Aikooko hotelliketju avata pimiö-ravintolan myös Helsingissä?– Helsinki saattaa olla tarkoituk-seen liian pieni metropoli. Pietarissa on enemmän potentiaalia ja lisäksi venäläiset ovat kokeilunhaluisia ja etsivät mielellään uusia elämyksiä, Jukka Räisänen sanoo.

Sokkona Sokoksella – Pietarin ravintolan pimeät tunnelmatSokos nappasi rans-kalaisen ravintola-konseptin, jossa syödään pimeässä ja tarjoilijat ovat sokeita

Kohti pimeyttä.

Sokko-ruokailun

aluksi asiakkaat saatetaan

jonossa pimeään

ravintola-saliin.

Kiillot kun-nossa. L’Oréal Paris tuo loppu-vuoden kiihkeim-pään juhlasesonkiin rajoitetun painoksen L’Or-meikkisarjan, joka hehkuu kullan-keltaisissa tunnelmis-sa. Huulipu-na maksaa 11,90 euroa, kynsilakka 8,90 euroa ja luomiväri 10,50 euroa. Yves Saint Lau-rentin valokynä Radiant Touch 42,50 euroa.

Rallatus

Rantasipi

Kokoustarjonnan parasta satoa

Ratkiriemukas

Rock’n’roll

Rusetti

Rosolli

Rauha

Raikaava

Rantasipi

Rantasipi

Rattoisa

Rantasipi

Rantasipi

Runs

asRent

o

Rieh

akas

Raik

as

Ruok

aisa

Rant

asip

i

Raila

kas

Rytm

ikäs

ROH

KEA

RAK

KA

US

RALL

ATTA

VA RIEMU

ROU

HEA

REM

PSEÄ

RULL

AAVA

RAFL

AAVA

RAN

TASI

PI

RAKA

S

RAIKAARA

NTA

SIPI

ROM

ANTT

INEN

ROM

ANSS

I

ROIH

AHTA

A

RAVI

NTO

LA

RAPS

ODI

NEN

R

VIELÄ EHDIT!

VIETÄ KAUDEN PARHAAT PIKKUJOULUT RANTASIPI-HOTELLISSA TAI -KYLPYLÄSSÄ.Lisätietoja ja varaukset: www.rantasipi.fi/pikkujoulut

DANS LE NOIR

Teos voitti■ Vuoden 2011 kirjallisuuden Fin-landia-palkintoehdokkaina ovat Laura Gustafssonin Huorasa-dun ohella Eeva-Kaarina Aro-sen Kallorumpu (Teos), Kristina Carlsonin William N. päiväkirja (Otava), Laila Hirvisaaren Minä, Katariina (Otava), Rosa Liksomin Hytti nro 6 (WSOY) sekä Jenni Linturin Isänmaan tähden (Teos). Palkinnon saajan päättää teatte-rinjohtaja Pekka Milonoff, joten alunperin näytelmäksi sovitettu Huorasatu lienee vahvoilla.

Laura Gustafsson. Kirjailijatar esiintyy Ars Cafe -illassa Kiasmassa tänään kello 18.Kauppalehti | Perjantaina 11. marraskuuta 2011

3sivu23












Pissikset tylyinä






Kohti pimeyttä.

Sokko-ruokailun


jonossa pimeään

ravintola-saliin.


Rallatus

Rantasipi


Ratkiriemukas

Rock’n’roll

Rusetti

Rosolli

Rauha

Raikaava

Rantasipi

Rantasipi

Rattoisa

Rantasipi

Rantasipi

Runs

asRent

o

Rieh

akas

Raik

as

Ruok

aisa

Rant

asip

i

Raila

kas

Rytm

ikäs

ROH

KEA

RAK

KA

US

RALL

ATTA

VA RIEMU

ROU

HEA

REM

PSEÄ

RULL

AAVA

RAFL

AAVA

RAN

TASI

PI

RAKA

S

RAIKAARA

NTA

SIPI

ROM

ANTT

INEN

ROM

ANSS

I

ROIH

AHTA

A

RAVI

NTO

LA

RAPS

ODI

NEN

R

VIELÄ EHDIT!


DANS LE NOIR


Laura Gustafsson. Kirjailijatar esiintyy Ars Cafe -illassa Kiasmassa tänään kello 18.


3sivu23












Pissikset tylyinä






Kohti pimeyttä.

Sokko-ruokailun


jonossa pimeään

ravintola-saliin.


Rallatus

Rantasipi


Ratkiriemukas

Rock’n’roll

Rusetti

Rosolli

Rauha

Raikaava

Rantasipi

Rantasipi

Rattoisa

Rantasipi

Rantasipi

Runs

asRent

o

Rieh

akas

Raik

as

Ruok

aisa

Rant

asip

i

Raila

kas

Rytm

ikäs

ROH

KEA

RAK

KA

US

RALL

ATTA

VA RIEMU

ROU

HEA

REM

PSEÄ

RULL

AAVA

RAFL

AAVA

RAN

TASI

PI

RAKA

S

RAIKAARA

NTA

SIPI

ROM

ANTT

INEN

ROM

ANSS

I

ROIH

AHTA

A

RAVI

NTO

LA

RAPS

ODI

NEN

R

VIELÄ EHDIT!


DANS LE NOIR




3sivu23












Pissikset tylyinä






Kohti pimeyttä.

Sokko-ruokailun


jonossa pimeään

ravintola-saliin.


Rallatus

Rantasipi


Ratkiriemukas

Rock’n’roll

Rusetti

Rosolli

Rauha

Raikaava

Rantasipi

Rantasipi

Rattoisa

Rantasipi

Rantasipi

Runs

asRent

o

Rieh

akas

Raik

as

Ruok

aisa

Rant

asip

i

Raila

kas

Rytm

ikäs

ROH

KEA

RAK

KA

US

RALL

ATTA

VA RIEMU

ROU

HEA

REM

PSEÄ

RULL

AAVA

RAFL

AAVA

RAN

TASI

PI

RAKA

S

RAIKAARA

NTA

SIPI

ROM

ANTT

INEN

ROM

ANSS

I

ROIH

AHTA

A

RAVI

NTO

LA

RAPS

ODI

NEN

R

VIELÄ EHDIT!


DANS LE NOIR




3sivu23












Pissikset tylyinä






Kohti pimeyttä.

Sokko-ruokailun


jonossa pimeään

ravintola-saliin.


Rallatus

Rantasipi


Ratkiriemukas

Rock’n’roll

Rusetti

Rosolli

Rauha

Raikaava

Rantasipi

Rantasipi

Rattoisa

Rantasipi

Rantasipi

Runs

asRent

o

Rieh

akas

Raik

as

Ruok

aisa

Rant

asip

i

Raila

kas

Rytm

ikäs

ROH

KEA

RAK

KA

US

RALL

ATTA

VA RIEMU

ROU

HEA

REM

PSEÄ

RULL

AAVA

RAFL

AAVA

RAN

TASI

PI

RAKA

S

RAIKAARA

NTA

SIPI

ROM

ANTT

INEN

ROM

ANSS

I

ROIH

AHTA

A

RAVI

NTO

LA

RAPS

ODI

NEN

R

VIELÄ EHDIT!


DANS LE NOIR



134

asenteet muuttuisivat epäitsekkäämmiksi, se olisi mahtavaa. Asiakkaiden reaktiot ovat olleet mielenkiintoista seurattavaa. He ovat kokeneet suuria tunteita epäta-vallisessa ravintolassa. Palaute on positii-vista ja kaikki haluavat tuoda ystävänsä ja perheensäkin pimeään syömään. Itsel-länikin on jo paljon hyviä kokemuksia ja palkkakin on hyvä, muualla se on sokeille heikompaa. Rekrytoimistossahan puhe-limet kuulemma soivat solkenaan, kun kaupungin kaikki sokeat haluavat tänne töihin.

Suoraan satamasta, suoraan asiaan - visa free

Suomenlahden ympäri kulkeva linja St. Peterline on keväästä 2010 laskenut laivoiltaan maihin jatkuvasti enene-vissä määrin viisumivapaasti matkusta-via turisteja. Risteilijät ovat tuoneet turistilisää myös Sokos Hotellei-hin. Varsinkin Sokos Hotel Vasilievsky lähimpänä satamaa saa vahvasti osansa. Helsingistä, Tukholmasta tai Tallinnasta eurooppalaisen Venäjän porteille

saapuneille m a t k a l a i s i l l e ruokalistalla pitää olla myös lokaaleja erikoisuuksia. Asiakkaiden kirjo on suuri ja harva nyrpistää nenäänsä venäläisen makumaailman runsaudensarvelle, sillä liki 80 % ulkomaisista asiakkaista tilaa illalla stro-ganoffia, kanaa Kievin tapaan tai klassik-kojen klassikkoa, borssikeittoa.

Kaupunkivierailulla olevat nuoret ja usein myös vähän vanhemmatkin juhli-vat ja tutustuvat takuulla tavalla tai toi-sella perivenäläiseen alkoholikulttuuriin. Pietarin yöelämästä voi löytää mitä vain, kirjaimellisesti. Tai toisaalta voi löytää itsensä mistä vain.

Neljä Ruusua -yhtyeen solisti ja keu-lakuva Ilkka Alanko kertoo seikkai-luistaan Pietarissa:

Yöt Pietarissa on pörrätty eksoottisissa kuppiloissa, ug-mestoissa kuten Gribo-jedovissa, Fish Fabrikissa tai mosaiik-

Pietarin yöelämästä voi löytää mitä vain ,

kirjaimellisesti .

135

Yöllinen kukkuja

löytää itse

nsä helposti

rannalta ruikuttamasta.

Hotellille nimensä antanut Palatsisilta (eng. Palace Bridge) nostetaan öisin.

136

kikirkon kupeessa Achtung Babyssä. Se on ihan hallitsematonta menoa. Kerran baaritiskillä valehtelematta kaksimetri-nen muija tuli pokaa mua sanoen: ”you me, my house” . Pelkäsin ihan oikeesti ja esittelin sit kihlasormusta. Kelasin et muuten toi rutistaa mut kainaloon ja vie mennessään.

Pietarissa pitäis olla monta viikkoo! On se hämmentävää, kun kaupat on auki ja hevoset on kaduilla seiskalta sunnuntaina aamulla, kun ollaan liikenteessä. Se on jännää, kun se on kuitenkin niin lähellä. Uskomattoman lähellä!

Erityisesti kesällä Suomenlahden metropoli, jota myös megapolikseksi Venäjällä kutsutaan, tarjoaa lukemat-tomia diskoteekkejä ja tyyleiltään mo-nimuotoisia klubeja eri tarkoituksiin.

Kommellusherkällä maaperällä Poh-jolan Venetsiassa voi yöllinen kukkuja löytää itsensä helposti rannalta ruikut-tamasta, kun öisin nousevat kääntösillat vangitsevat juhlijan keskustaan aamun-koittoon saakka. Toisaalta se jos mikä sopii selitykseksi luvattomille poissa-

oloille.

JuhlahumussaEnglantilainen, ranskalainen ja

venäläinen ryömivät viimeisillä voimil-laan erämaassa, kun yhtäkkiä huomaavat hiekassa vodkapullon ja kolme lasia. Pullon sisältö jaetaan tasan kolmeen lasiin ja kun viimeinen tippa putoaa pullon suusta, sieltä ilmestyy pullon henki.

- Kiitokseksi siitä, että vapautitte minut, saatte jokainen yhden toivomuk-sen, jonka ehdottomasti täytän!

Ensimmäisenä toivoo englantilainen:- Toivon, että olisin kotona, perheeni

parissa, takkatulen äärellä siemailemassa kello viiden teetäni!

Zap! Bang! Boof! Englantilainen hävisi erämaasta! Tuli ranskalaisen vuoro toivoa:

- Toivon, että olisin Pariisin upeim-massa ravintolassa gourmet-illallisella, juoden samppanjaa kauniiden naisten seurassa!

Znap! Boom! Viuh! Ranskalainenkin katosi. Tuli venäläisen vuoro toivoa:

137

SILLAT: Pietarin kesäöiden hohto kiteytyy

nouseviin siltoihin. Hajamieliselle turistille

sillat voivat olla myös kirous.

ILMAN TÄTÄ näkyä Pieta-

ri ei olisi Pietari.

Hyvissä ajoin kello yh-

den jälkeen yöllä miliisit

sulkevat jo liikenteen Palat-

sisillalta eli Dvortsovyi

mostilta.Sitten yhtäkkiä kello 1.25,

ilman mitään ääntä, sillan

molemmat puoliskot ryhty-

vät nousemaan kohti taivas-

ta.Silta on valaistu kauniis-

ti, joten romanttisempaa

näkyä ei voisi juuri toivoa.

Taustalla näkyvät Vasi-

linsaaren kärjen punaiset

Rostra-pylväät ja edustalla

pöyhkeilee mahtava Eremi-

taasin palatsi. On kuin

siirtyisi tsaarien aikaan.

Ja jos malttaa odottaa

vielä hetken, ensimmäiset

isot laivat alkavat lipua

Suomenlahdelta kohti

Laatokkaa ja sieltä jopa

Mustallemerelle tai Kaspi-

anmerelle asti.

TÄTÄ NÄKYÄ kerääntyvät

katsomaan joka kesäyö

tuhannet pietarilaiset ja

turistit. Osa kuljeksii Nevan

rantakadulla samppanja-

pullon kanssa tai istuu

rannan terasseilla. Toiset

haluavat nähdä sillat lä-

hempää ja lähtevät Nevalle

yöristeilylle.

Pietarilaisille sillat ovat

arkea, joten he muistavat

ottaa nousut huomioon

liikkumisessaan. Turisteille

sillat voivat kuitenkin tuoda

ikäviä yllätyksiä.

Siltojen aikataulu kan-

nattaa painaa mieleen

erityisesti silloin, jos sattuu

asumaan Vasilinsaarella.

Joka yö saari jää nimittäin

useiksi tunneiksi liikenne-

mottiin, jolloin sinne ei

pääse eikä sieltä pääse pois.

VASILINSAARELLE johtaa

neljä siltaa, joten saarelle on

teoriassa mahdollista keplo-

tella kiertämällä autolla iso

lenkki ja hyödyntämällä

siltojen eriaikaista nousuai-

kataulua – mutta aina ei

sekään auta.

Kello 2.00–2.45 ja kello

3.35–4.55 saarelle ei pääse

autolla millään ilveellä.

Lisäksi venäläisiin aikatau-

luihin ei voi aina luottaa:

joskus silta nostetaankin

ylös ilmoitettua aiemmin.

SUOMALAISISSAKIN

Pietarin-kävijöissä on

satoja, jotka ovat joutuneet

takavuosina mottiin kes-

kustaan unohdettuaan

pitää kelloa silmällä. Moni

on ratkaissut ongelman

yksinkertaisesti istumalla

yökerhossa aamuviiteen.

Vasilinsaarella asuville

yksi vaihtoehto on jäädä

suosiolla syömään ja istu-

maan iltaa saaren omiin

kuppiloihin, ne ovat lisäksi

edullisempia ja aidompia

kuin keskustan turistipaikat.

Sokos-hotelleista kaksi

Nousevien siltojen lumosijaitsee Vasilinsaarella,

joten siltapulma tullee

kesällä tutuksi monille

suomalaisille.

– Joitakin siltamottiin

jääneitä olemme pelastaneet

jopa niin, että he ovat yöpy-

neet Olympic Gardenissa,

joka sijaitsee siltojen toisel-

la puolella keskustassa,

kertoo Sokos-hotellien

toimitusjohtaja Juhani

Järvenpää.ARJA PAANANEN

Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

ILTA-SANOMAT KESKIVIIKKONA 28. 4. 2010

24 MATKAPIETARI-EXTRA

S-Etukorttiin saa Visa-ominaisuudet maksutta,

vaikka olisi ihan tavallinen ihminen. Muutama

tavallista onnekkaampi ihminen pääsee myös

kokeilemaan Visaansa maailmalle maksamatta

mitään. Arvomme nyt kaikkien S-Etukortti Visaa

hakeneiden kesken kolme 700 euron arvoista

Visa-reissua eli S-Matkojen kahden hengen

lento + hotelli -matkaa Eurooppaan.

Voit myös osallistua lähettämällä postikortin:

S-Pankki, Markkinointi, PL 77, 00088 S-ryhmä.

Lisätietoja osuuskaupan asiakasomistajalle mak-

suttomasta Visasta sekä Visa-reissu kilpailusta

osoitteessa s-pankki.fi


25

MATKAPIETARI-EXTRA

lomaile tänä kesänä tyylilläsi.

Lähde ryhmämatkalle joko samanhenkisten

matkailijoiden tai oman porukan kanssa johonkin yli

100 kiehtovasta vaihtoehdostamme.

Kaipaatko lomamatkaltasi jotain erityistä, muttet tiedä

miten sen toteuttaisi? Tutustu uniikkeihin matkapaket-

teihimme ja varaa unohtumaton reissu jo täksi kesäksi.

Osoitteesta smt.fi löytyy kattava valikoima edullisia vaih-

toehtoja vaativammankin omatoimimatkaajan tarpeisiin.

Kokoa juuri sinun näköisesi matka – milloin tahansa.

Löydä lisää upeita tarjouksia: soita myyntipalveluumme 0600 97000 (1,97 € / vastattu puhelu+pvm) tai käy netissä: smt.fi.

Paikkoja tarjolla rajoitetusti. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi ja perustuvat 23.4.2010 paikka- ja hintatilanteeseen.

Palvelumaksut: Visby 15 €/varaus, Itämeren risteily 10 €/hlö, Berliinin lento- ja hotellihinnat sisältävät nettipalvelumaksun.

1. Reissaa kimpassa2. Matkusta eksklusiivisesti

3. Järjestä KAIKKI itse

opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö

itämerenloistoristeilyhelsingistä6 yötä alk.921 /hlö

Lento berliinialk. 168hotelli agon aldeaalk. 60 /yö/huone

Näin sillat nousevat

� Blagoveshtshenski most (ent. Liteinanta Shmidta)

1.25–2.45. ja 3.10–5.00

� Dvortsovyi most (Palatsisilta) 1.25–4.55

� Troitski most (Kolminaisuuden silta) 1.40–4.50

� Liteinyi most (Liteinyin silta ) 1.50–4.45

� Petra Velikogo (Pietarin Suuren silta) 2.00–5.00

� Aleksandra Nevskogo (Aleksanteri Nevskin silta) 2.20–5.10

� Bizhevoi most (Pörssisilta) 2.00–4.55

� Tutshkov most (Tutshkovin silta) 2.00–2.55 ja 3.35–4.55

� (Huom: Aikataulu on alustava ja joskus sillat nostetaan

ilmoitettua aiemmin!)

Veneretkelle joille!PIETARISSA ON tarjolla

lukuisia erilaisia joki- ja

kanavaristeilyjä.

Ehkä mielenkiintoisin on

Gribojedovin kanavalta

entisen Singerin talon edus-

talta lähtevä risteily, joka

kiertää pikkujokia pitkin.

Samasta laiturista lähtee

useita eri reittejä, joten

kannattaa varmistaa kulloi-

nenkin reitti kartalta lippua

ostettaessa. Tunnin veneaje-

lu maksaa 500 ruplaa (12,90

euroa).Pietarhoviin kantosiipi-

alukset lähtevät Eremitaa-

sin edestä isolta Nevalta.

Myös Moikalta ja Fontan-

kalta lähtee jokiristeilyjä.

Gribojedovin kanavan jokiristeilyistä kertoo jopa

englanninkielinen kyltti. Laivalla selostus on yleensä venäjäksi.

2 km

Pietari

Neva

Blagoveshtshenskin silta

Palatsisilta

Aleksandr Nevskin silta

Kolminaisuuden silta

Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta

Pietari Suuren silta

Suomenasema

Jokiristeilyt Gribojedovin kanavalta

Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari

Siltojen nostoaikataulut kannattaa muistaa, jos asuu esimerkiksi Vasilinsaarella tai Petrogradskajalla, ettei jää jumiin väärälle puolelle.

Pietaria ei turhaan sanota

Pohjolan Venetsiaksi. Tämän

näyn nähdäkseen kannattaa

valvoa pikkutunneille kesäyössä.

KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOASILLAT: Pietarin kesäöiden hohto kiteytyy




























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA Ilta-sanomat 28.4.2010

138





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA





























anmerelle asti.










yöristeilylle.






















sekään auta.








SUOMALAISISSAKIN




















suomalaisille.










Pietari

ALEKSANDR BELENKI

IS / ARJA PAANANEN

ALEKSANDR BELENKI

















25

MATKAPIETARI-EXTRA
















opastettu:

visby ja peppi

pitkätossu

3 yötä alk.

790 /hlö





1.25–2.45. ja 3.10–5.00












kanavaristeilyjä.



















2 km

Pietari

Neva


Palatsisilta



Liteinyin silta

Pörssisilta

Tutshkovin silta


Suomenasema


Pietarin vanha

matkustajasatama

Vasilinsaari






KANNATTAA VALVOA

139

- Mitä tämä tällainen on! Meidänhän piti juuri ruveta ryyppäämään! Minä toivon, että saisin laatikollisen vodkaa ja äskeiset kaverini takaisin tänne!

Klassikkovitsi mukailee venäläisten itsensä harvoin kieltämää tosiasiaa: he pitävät juhlia elämän kruununa, eikä sil-loin hissutella tai aleta jarruttelemaan, jos tilaisuus ilakointiin tarjoutuu. Maljat kattoon ja puheita peliin!

Merkkipäivillä usein viihtynyt Juhani Järvenpää on sulavasti minglaillut ja pitänyt puheita alusta lähtien. Monissa juhlissa kukaan ei ole ymmärtänyt edes hänen puheensa sisältöä kielimuurin takia, mutta läsnäolo ja protokollan noudattaminen ovat aina tärkeäm-mässä roolissa. Venäjällä varttuneempi väki harvoin puhuu vieraita kieliä, eikä kyseisiä taitoja siksi usein vierasmaa-laiseltakaan odoteta. Ymmärretyksi tulemisen kommunikaatiomenetelmä usein löytyy, mikäli vaan muistaa nostaa maljan puheensa lopussa, ja niinhän Venäjällä aina tehdään, mikäli ei ole us-konnollisesta juhlasta kysymys. Ja mo-nesti silloinkin.

Juhanin neuvo pitkästä ja märän näköisestä illasta selviämiseen:

Mene selvänä nukkumaan ja syö hedelmäsokeria tai suklaata, niin ei huono olo yllätä! Puolen yön jälkeen itse juon vain kivennäisvettä ja sitruunaa, antaen muun seurueen luulla että juon gin to-nicia.

Hyvä isäntä ja pidetty vieras on myös vakuuttunut venäläisen keittiön verrat-tomuudesta.

Venäläisessä keittiössä on juurevuutta! Borsseja on monia! On okroshkaa (jogurt-tikeitto avomaankurkuista) ja mökkisa-laattia, sekä kefiiriä! Leikkeleet ja kaikki muu tavallinen kotiruoka löytyy ravin-toloidenkin ruokalistoillta. Perinteiset ruoat, shi-keitto, jauhelihakotletit, kana, liha, kala, etenkin silli, seljanka, tirkki stalisnaja ja oliviersalaatti ovat tietysti vakioherkkuja. Koko kansan rakastamaan mökkisalaattiin kuuluu retiisiä, kurkkua, tomaattia, persiljaa, tilliä, sipulia ja sme-tanaa, ja se mahtava kesäruoka okroskha on mainittava vielä kerran!

Malja täytyy nostaa ja puheet pitää juhlassa

kuin juhlassa.

140

Malja täytyy nostaa ja puheet pitää juhlassa

kuin juhlassa.

141

venäläistä taksikuskia 80-luvulla kome-diasarjassa Night Court. Hänen huu-morinsa oli kylmän sodan ilmapiiriin sopivaa supervaltojen vastakkainasette-lua äärimmäisen mustavalkoisessa hen-gessä. Venäläinen vastakohtaisuusvitsi oli rantautunut Amerikkaan pysyvästi.

Vena..la..inen

vastakohtai-suusvitsi(eng. Russian reversal Joke)

Venäläinen huumorintaju on legen-daarinen. Venäläiset ovat kohdanneet kovia aikoja. Historian valossa voisi sanoa, että jossain kohtaa ei paljoa nau-rattanut, mutta naurettiin silti. Ja paljon.

Hyvänä esimerkkinä tästä on vasta-kohtaisuusvitsin formula. Vastakoh-taisuusvitsi on nerokas debattitaktiikka, jonka ansiosta minkä tahansa lauseen voi kääntää vitsiksi, joka kaiken lisäksi toimii joka kerta. Tämän tehokkaan nau-rattajan kehitti huippuunsa venäläinen loikkari Yakov Smirnov, joka asui hotellin siivouskomerossa siivoojan statuksella ja näytteli sivutyönään

Amerikassa ajat

autoa. Venäjällä

auto ajaa sinua!

Amerikassa

naurat vitsille .

Venäjällä vitsi

nauraa sinulle .

Amerikassa

väistät luotia.

Venäjällä luoti

väistää sinua!

Amerikassa

sinä rikot lakia.

Venäjällä laki

rikkoo sinut!

Amerikassa

kuuntelet radiota.

Venäjällä radio

kuuntelee sinua!

Mutta mika.. mahtaa

olla in?

Juomista samppanja on suosiossa, mutta liika juopottelu ei. Ennemmin juodaan useammin kuin kerralla liian paljon. Silti elämä, saati työnteko, ei ole suurkaupungissa vodkanhuuruista, toisin kuin pinttyneet stereotypiat yhä antavat ymmärtää. Toisaalta, kun elin-iän ennuste on maassa naisilla parikym-mentä vuotta korkeampi kuin miehillä, ei syytä tarvitse etsiä kaukaa. Miehet rakastavat vodkaansa. Kun kaikki kulu-tus muunnetaan laskelmissa puhtaaksi alkoholiksi, venäläiset kuluttavat henkeä kohden yli 15 litraa väkevää alkoholia vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on yhdeksän. Ongelmatkin ovat sen mukaiset.

Tosin on myös sellaista tendenssiä, että terveystietoiset venäläiset muuttavat omia ja muidenkin käsityksiä alkoholin haitoista. Myös ruokailutavat muuttuvat eurooppalaisempaan suuntaan. Kiin-nostus viineihin on nousussa, samaan aikaan kun kiinnostus kirkkaisiin väki-

juomiin laskee, sillä nykyään ei enää juoda vain vodkaa, Zsolt Pleszinger huomauttaa.

Autioituvalla maaseudulla juodaan paljon, eikä jyrkkää väestömäärän laskua helpota Mihail Gorbatšovin perintö, paitsi ylikansoitetuissa Pieta-rissa ja Moskovassa. Haikaran suudel-malla otsamerkityn miehen politiikka pyrki eroon parasta työikäistä väestöä riivaavasta alkoholismista tuomalla miedot alkoholijuomat markki-noille. Kävi oikeastaan päinvastoin, sillä sosiaalista alkoholin nauttimista rakastavat venäläiset ottivat uudet tulok-kaat ilolla vastaan – vanhoista tavoista luopumatta. Vasta vuonna 2011 alle 10 % alkoholia sisältävät juomat, kuten viinit ja oluet, määriteltiin Venäjällä elintarvikkeiden sijasta alkoholiksi.

Puhuttaessa sosiaalisesta juomisesta kansojemme välillä vallitsee selkeä ero. Suomalainen juo vaikka yksin, mutta veljemme venäläinen tekee sen ai-noastaan seurassa ja särpimen ääressä. Taiteilija Remu Aaltonen on pohdiskel-lut kulttuurieroavaisuuksia.

144

Pietari on kulttuuria ja ei nää heinäha-tut ja toukohousut vaan tiedä siit mitään. Se laajentaa, kun käy mestois, missä on kaikenmaailman sulkarummut ja kul-takäädyt ja historia läsnä. Sit taas toisaal-ta noi venäläiset käy siin mun ikkunan alla bostaamas, kun mähän asun Por-voossa linnassa, jossa tsaari Aleksanteri yöpyi. Mä en ymmärrä mitä ne siin tönös näkee, kun Pietaris on samanlaisii ja parempii ihan loputtomiin. Suomalaisten pitäis osata ottaa venäläisistä mallia ruokatottumuksissa ja bailaamisessa. Vaikka dokataan rankasti niin pitää osata syödäkin ja käytöstavoilla. Yöelämä on ihan oma maailmansa, jos sitä sieltä hakee. Siellä ei tarvii osata edes kieltä. Eleet ja käsimerkit riittää ihan hyvin.

Ruoasta puhuttaessa Pietari on avautu-nut kansainvälisille keittiöille viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti. Trendikkään uutuusravintolan esimies Raisa Goreva kertoo näkemyksensä venäläisen herkuttelun trendeistä vuonna 2011:

Italialainen ruoka on suosittua vuo-

des-ta toiseen, se ei muutu. Venäläiset pitävät lihasta, siksi pihviravintoloilla menee hyvin. Keitot ovat kestosuosikkeja ja kala on aina ollut osa venäläistä ruokavaliota, joten sushi sopii tänne erittäin hyvin.

Keittiömestarin näkökulmasta hankintalistalle ilmaantuu trendien mukana uusia ainesosia tai lähinnä niiden laatuun voi tulla muutoksia. Luomuruoka on lisännyt kysyntääntä myös Pietarissa, mutta orgaanisesti tuo-tettuja ainesosia on Kenneth Lindbergin mukaan vaikea löytää tuttuja reittejä pitkin. Hän on toistaiseksi löytänyt vain luomukananmunia. Venäjällä, jossa orgaanista pienviljelyä harrastetaan jopa pietarilaisilla parvekkeilla, on tie-totaitoa paljon, mutta tukiaisia tai asiaa edistäviä tahoja vähän.

“Vaikka dokataan rankasti niin pitää osata syödäkin ja käytösta-voilla.”

145

Borssikeitto

Borštš eli punajuurikeitto on kenties venäläisen keittiön kuuluisin resepti. Keitossa on nimensä mukaisesti puna-juurta ja useimmiten myös sipulia, kaalia ja jotain hapanta nestettä kuten kotikaljaa tai sitruunamehua. Hapanimeläksi maku saadaan lisäämällä joukkoon hunajaa tai sen puutteessa taloussokeria.

Borssin koostumus vaihtelee maittain ja alueittain. Venäjällä se sisältää ainakin punajuurta jokaisessa vaihtoehdossa, kun taas vaikkapa ukrainalainen borssi käsittää myös tavalliset kaali-, suolaheinä ja lihakeitot, joissa ei välttämättä edes ole punajuurta. Sekametelisopan tyylisesti borssiin voidaan laittaa kotitalouden melkein kaikki tähteet, ja sitä nautitaan leivän ja smetanan kanssa kunnolla haudutettuna eikä liian kuumana. Mo-nesti perinteisessä borssikeitossa ei ole lainkaan suolaa, mutta lisukeleivissä sen sijaan onkin sitä sitten reilummin.

Borssi kolmelle:2-3 keskikokoista punajuurta2-3 porkkanaa1 iso sipulireilu lohko valkokaaliaöljyä kuullottamiseen100 g pekoniasuolaa2 laakerinlehteä1 rkl kokonaisia kuminoita1 rkl kokonaisia maustepippureitavettänoin 0,5 dl viinietikkaa (etikkapuna-

juurten lientä) tai kotikaljaamuutama nakkismetanaa tarjoiluun

Ruskista pilkottu pekoni omassa ras-vassaan. Siivilöi rasva pois esimerkiksi valuttamalla talouspaperin päällä. Kuori kasvikset ja leikkaa ne suikaleiksi. Kuu-menna öljy isossa kattilassa ja kuullota kasvikset öljyssä. Lisää mukaan pekoni-palat. Lisää vettä niin, että kaikki raaka-aineet peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori vaahto pois.

Kun vaahtoa ei enää synny, lisää pippurit, kuminat, laakerinlehti ja suolaa maun mukaan. Keitä borssia miedolla lämmöllä vähintään pari tuntia.

Pilko nakit siivuiksi ja ruskista ne öljyssä. Lisää nakit keittoon. Lisää viini-etikkaa oikean happamuuden saamiseksi. Maistele keittoa. Lisää suolaa tarvittaessa.

(Jatkuu seuraavalla sivulla...)

Venäläisen keittiön ken-

ties kuuluisin resepti

vaihtelee kokin ja ruoka-

komeron sisällön mukaan .

Jos haluat tummemman väristä borssia, voit lisätä myös punajuurten säilöntälientä.

Tarjoa keitto smetanan kanssa. Borssi maistuu parhaimmalta vasta seuraavana päivänä.

Vinkki: Valkokaalin asemesta voi käyttää hapankaalia. Tällöin ei tarvitse välttämättä lisätä viinietikkaa. Jos käytät hapankaalia, lisää se keittoon vasta kyp-symisen loppupuolella.

Juhani Järvenpään borssikeitto ja sašlik kovaan nälkään ja hyvään tun-nelmaan

Hoidetaan pekonin tilalle sian savu-kylkeä ja naudan keittolihaa, mielellään luista. Keitä niitä neljä tuntia liemeksi borssiin. Lihaliemen on oltava vaffa. Siispä reippaasti valkosipulia. Se on tyy-pillistä isovenäläistä! Jotta liemestä tulee mahdollisimman maukas ja täyteläinen, palsternakka, porkkana ja sipuli kannat-taa paahtaa ennen keittämistä (kasvisver-sioon erityisen tärkeä toimenpide!).

Jotta värin saa oikein, venäläinen tekee sen raastetulla punajuurella ja viinietikal-la, jota lisätään maun mukaan keittoon.

Lopuksi lisätään viinietikka. Silloin ei borssia enää keitetä. Mukaan voi muren-taa vielä vaikka kuivattuja tatteja, joilla mukaan saa vähän metsäistä makua. Jos ukrainalainen laittaa sopan (borssi on alkujaan ukrainalainen keitto!), siitä tulee ruokaisampi, kun siihen lisätään papuja ja enemmän lihaa.

SaslikSašlik on laajalla Venäjän maalla lähes

synonyymi grillaamiselle. Kun käysken-telee keväisen lämpimänä iltana pitkin Pietarin ympäristön jokivarsia, ovat rannat täynnänsä lihavartaita paistele-via seurueita. Se on picnic-perinne, jota Sokos Hotellien henkilökuntakin kannat-taa, jos saa valita virkistyspäivän teeman – mennä yhdessä metsään, lammen ran-nalle, sašlikia paistamaan.

Suomalainen paistaa makkaraa, mutta venäläinen sašlikia. Suomessa lihan kanssa neuvotaan käyttämään

öljyä, jossa on grillimaustetta. Siitähän syttyy tulipalo! Kaiken lisäksi Suomessa käytetään liian hienoa lihaa! Venäläiset ottavat vartaisiin sekalaista sorttia: vähän rasvaisia ja luisia paloja, sekä paistia, jos sellaista on tarjolla. Kun palat on pilkottu, laitetaan mukaan viinietikkaa ja maustei-ta, lampaaseen joskus myös jogurttia.

Marinadin kanssa saa käyttää luovuut-ta! Lampaan ja possun kanssa voi lisätä sitrushedelmiä sekä laakerinlehtiä tai sipulia, pippuria ja chiliä. Sašlikissa ei ole koskaan öljyä! Happo mureuttaa lihan, joka voi olla marinadissa useita päiviä. Liha paistetaan kauka-lossa, jossa hiilien lämpö tulee suoraan ylöspäin.

Jos hiillos liekehtii eikä grillimestari halua käyttää vettä, voi sumutinpullolla ruiskia valkoviini-suola-liuosta hiillokseen. Niksi toimii mainiosti: liekit sammuvat eikä lihaan tule liikoja karsinogeenejä, Juhani Järvenpää hehkuttaa.

Liha syödään vehnäisen lavash-leivän kanssa tummalla happamalla luumu-kastikkeella (ven. ktemal) höystettynä. Päälle voi ripotella persiljaa.

IX. Oppi tulee ida

..sta

..

- Mitä matkan varrella opittiin?

150

MyO..hempa

..a.. ihmet-

telya..

Jo yli tuhat vuotta sitten, kun Kiovan Venäjän kuningas Vladimir Pyhä valitsi valtakunnalleen uskontoa, oli puntarissa paitsi hengellistä, myös käytännön asiaa. Aikansa suurmies Vladimir vii-toitti kansakuntansa tulevaisuuden valit-semalla moniavioisuuden autuuden sal-livan islamin sijaan kristinuskon. Tästä venäläinen kansanosa oli kovin mielis-sään – eihän alkoholia voinut kieltää siitä niin kovin pitävältä kansalta!

Sama intohimo on läsnä myös mo-nessa muussa asiassa elämän saralla. Vaikka suurin osa yli 140-miljoonaisesta kansasta tekee raskasta työtä elääkseen, on ilonpito omalla tavallaan kuitenkin aina etusijalla, sillä tietäväthän suoma-laisetkin, että raskaat työt vaativat raskaat huvit. Venäläiset ymmärtävät, että elämästä saa ja pitääkin nauttia joka ikinen päivä.

Ne vaan klaaraa ilman turhaa jän-nittämistä. Myötäsyntyisesti venäläiset

osaajamme osaavat junailla asiat oikein. Se on äidinmaidossa, vaikkeivät he olisikaan Neuvostoliiton lapsia, Juhani Järvenpää kertoo SOK:n paikallisista työntekijöistä.

Asiat voivat tapahtua nopeasti suurkaupungin sykkeessä ja osaavissa käsissä. Juhani Järvenpään mielestä suurin eroavaisuus naapurusten välillä lienee se, että Suomessa suunnitellaan ja pysytään suunnitelmissa. Venäjällä taas aina sopeudutaan muuttuviin tilanteisiin. Ja nehän muuttuvat, alati.

Kauppakumppaneiden ja kaverusten-kin keskinäinen luottamus on siksi ensisi-jaisen tärkeää. Se muodostuu yhteisten tekemisten ja kokemusten kautta. Kun toista aletaan kutsua lempinimellä, silloin tietää olevansa lähellä sellaista suhdetta, johon kaikki toiminta maailman suurim-massa valtiossa pääasiassa perustuu.

Se on kaunis tie joka käydään askel as-keleelta. Rakastan venäläisiä ihmisiä. He ovat vaikeita, mutta pidän heidän ystäväl-lisyydestään, suhde kantaa ja kestää. Se on ansaittava, ja kun muodollisesta kielestä

151

Jouheva seurustelu on

tärkeämpää kuin pu-

heenaiheiden valinnat.

o n päästy lem-

pinimeen – kestää se jo epäonnistumisetkin, Anne Berner sanoo.

Inhimillisyys otetaan Venäjällä huomioon monin tavoin, ja suoma-laiset työntekijät ovat alkaneet itsekin Pietarin vuosinaan ymmärtää humaa-nin totuuden: kun huomioi toisen ihmisen, saa vastineeksi arvostusta. Miehelle voi aina antaa reilun käden-puristuksen ja lasten kuulumisia on myös vähintään tapana kysyä. Hyvät tarinat, vitsit ja venäläisille ominaiset anekdootit kuunnellaan tarkkaan, eikä keskustelun anneta tyrehtyä. Mielenkiintoa pidetään yllä ja jouheva seurustelu on tärkeämpää kuin puheenaiheiden valinnat. Säästä ei kuitenkaan jaaritella.

Pienet tuliaiset antavat huomaavaisen vaikutelman. Joskus on arvokasta miet-tiä, kuinka tuttavan jälkikasvua tai heidän harrastuneisuuttaan voi tukea. Sitä ei unohdeta. Naista voi muistaa esimerkiksi kukin. Määrän tulee olla pariton, ellei

kyseessä ole tragedia.”Olette ottaneet asioista selvää!”

kommentoi silloinen Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko haltioituneena saadessaan toimituksen lempikukkiaan SOK:lta.

Juhani Järvenpää antoi sisäisen venäläisensä marinoitua kunnolla vuosi-na, jotka vietti Itänaapurissa. Kulttuurin observointipaikan siirtyminen rajan taakse avasi hänelle uusia näkökulmia kansamme heikkouksiin.

En ole yhtään vakuuttunut että me olemme missään asiassa parempia Suomessa, iso mies toteaa.

Järvenpään mielestä valtaosa maail-masta toimii toisin kuin Suomineidon suojaisissa helmoissa. Siksi suomalaiset voisivat yhteistuumin ottaa lusikan kau-niiseen käteen, katsoa ja oppia miten naapurissa toimitaan. Sääntö numero yksi: Pietarissa on mentävä piireihin, kuten herra Tšitšikov Nikolai Gogolin Kuolleet sielut -romaanissa. Järvenpää kertoo omasta kokemuksestaan:

152

Ei muualla maailmassa toimita, niin kuin Suomessa on tapana. On turha esit-tää, että on parhaat tuotteet ja tehokas tuotanto, jos ei pääse edes ovesta sisään. On tultava nähdyksi kuvernöörin kanssa. Sitten sinulle aletaan soitella perään.

Juuri venäläinen kirjallisuus oli iso apu integraatiossa. Kotirouva Liisa Salokin

myöntää sen.

Pietari ja Venäjä imaisi mielen niin kokonaan, että sitä halusi kokea aina vain enemmän ja enemmän. Kotiin hankittiin venäläistä käännöskirjallisuutta, jota oli helppo löytää Suomesta eri kirjadivareista. Ilman tätä taustatietoa moni venäläinen tapa olisi jäänyt arvoitukseksi.

Anne Berner osaa nauttia Venäjästä ja venäläisestä elämänmenosta.

153

Vena..la..inen aika

Jos on myöhässä alle seitsemän tuntia ei siitä pitäisi ystävän edes huomauttaa – vanha venäläinen, arkinen toteamus.

Ajantaju Venäjällä on kuin Välimeren maissa ja myös aikajänne on toisenlai-nen: kalenteriin ei sovita mitään, mutta

puhelimen päässä, liikekumppanien tavoitettavissa, on oltava. Aina.

Liisa Salo tunnustaa sisäistäneensä venäläisen aikakäsityksen.

Sen ainakin opin Pietarissa asuessani, että olemme erilaisia. Meillä on erilainen ajattelutapa ja toimintamalli. Aikakäsite

Pietarin kuvernööri Valentina Matvijen-ko oli usein Sokos hotellien VIP-vieras sanan todellisessa merkityksessä.

154

on ikuisuusongelma suomalaisille. Venäjällä ajalla ei välttämättä ole alkua tai loppua. Sanonta ”kaikella on aikansa ja paikkansa” on siellä vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä.

Sokos Hotel Olympia Gardenin alkuai-kojen keittiöpäällikkö Pekka Salmela raapi päätään tullessaan töihin Venäjälle. Hänen mukaansa venäläisen ravinto-lan keittiö ei nähnyt huomista tilausten muodossa.

Keittiöväen koko ajatusmaailma oli eri kuin meillä ja esivalmistelu oli aivan uusi käsite. Fileitä ei leikattu pihveiksi valmiik-si, vaan vasta jos asiakas sellaisen tilasi. Myöskään raaka-ainetilausta ei voitu tehdä ennen kuin vanha oli käytetty lop-puun! Varastonkierto oli uusi ahaa-elä-mys. Eli jos on tilattu kuusi litraa maitoa voi ostaa lisää kun on kaksi vielä jäljellä, eikä ensin odottaa että kaikki maito on loppu.

Suomalaista suorituskeskeistä ja ajan ehdollistamaa mieltä askarruttaa ehkä myös kysymys miksei maassa saa sovit-tua tapaamista edes ylihuomiselle, ellei

kyse ole datšalle eli mökille lähdöstä. Hyväksymisen mantra ja samalle aalto-pituudelle antautuminen ovat ne ainoat oikeat tavat edetä. Pietarissa eletään paitsi hetkessä, usein myös kuin viimeistä päivää.

Suomessa, kun yrität tavata jonkun harvemmin näkemäsi ystävän, pitää tapaamista alkaa järjestää kolme viikkoa ennen, Venäjällä ei kukaan vielä torstaina tiedä mitä viikonloppuna tekee, huomaut-taa Sokos Hotelleilla lukuisissa eri tehtävissä työskennellyt Pietari Pipatti.

Liisa ja Lorentz Salo tanssin pyörteissä.

155

Historia arvossaVenäjällä paitsi osataan keskustella ja

seurustella, myös arvostetaan sivistys-tä. Tärkeät kirjat luetutetaan koulussa, ja niiden asiayhteydet ymmärretään elävässä elämässä. Kunkin opintien arvo ja paino realisoituvat inhimil-lisessä kanssakäymisessä ennemmin tai myöhemmin.

Vasilievskyn henkilökunnan val-mennuksen päätöspäivällisillä lausut-tiin jopa Eino Leinoa venäjäksi, vaikka henkilökunnan keski-ikä on kaksikym-mentäkuusi, Juhani Järvenpää myhäilee.

Jos venäläiselle ystävälle tai liike-kumppanille jää kiinni siitä, ettei tunne oman maansa historiaa, voi odottaa silmäparin pyörähtävän vähintään pari kertaa: kuinka sivistymätön henkilö voi olla korkeassa virassa tai edes vastuuteh-tävissä, ajatellaan välittömästi patrioot-tisesti loukkaantuneina.

Kirjallisuuden ja humanistisen maail-man tietämys on siis paikallaan ja vähintään Suomen historian muistelu

maksaa vaivan, sen avulla pystyy jo osallistumaan keskusteluun. Venäjällä oppii myös katsomaan historiaa uu-desta kulmasta, eikä se aina ole omalle kansanluonteellemme tyypillisen musta-valkoista tai mairittelevaa.

Täytyy muistaa, että molemmilla puo-lilla niin nykyistä kuin vanhaakin rajaa oli inhimillistä kärsimystä sukupolvia ennen meitä, Juhani Järvenpää muistut-taa.

Expattien perheiden arki Pietarin vuosina

Osa expattien perheistä muutti työn mukana Pietariin, ja heidän vastuullaan oli pyörittää arkea puolisoiden ollessa pikakurssilla venäläisen työkulttuurin ytimessä. Ei liene yllätys, että myös lap-siperheen arjen avaus oli kulttuurishokin vuoksi alussa hieman tahmeaa. Siihen jäi tosin entistä enemmän aikaa, sillä puoli-sot olivat joko ottaneet virka- tai opin-tovapaata tai irtisanoutuneet vakituisesta työstään lähtiessään rajan taakse.

156

Luonnollisesti kielimuuri teki ruokakaupassa käynnistä hankalaa, joten ihan ensimmäinen liike oli mennä kielikurssille. Pietarissa on valtava määrä erilaisia kielikouluja. Osa on yksityisiä ja osa Pietarin yliopiston alaisia. Mikäli ei välittänyt luokkaopetuksesta, niin yksi-tyisopettajia oli helppo saada. Ystäviä sai toisista suomalaisista ja kielitaidon kart-tuessa myös venäläisistä.

Ne perheet, joilla oli kouluikäisiä lapsia, saivat välittömästi tuttuja ja ystäviä Pietarin suomalaisen koulun kautta. Koulu on keskisuuri kyläkoulu, jossa on noin 50–60 oppilasta. Luku-määrä vaihtelee vuosittain riippuen vanhempien työkomennussopimuksista. Jollei ollut lapsia, niin kerran kuukaudes-sa suomalaiset naiset kokoontuivat. Sil-loin oli mahdollisuus tutustua muihin expatteihin ja saada arvokasta tietoa ja kokemusta miten pärjätä arjessa, kertoo Lorentz Salon vaimo Liisa Salo.

Ville Relanderin vaimo Sonja Kailas-saari asui Pietarissa vuosina 2009 ja 2010. Kuin rinnakkaisessa universumis-

sa, k i e l i , kaupunki ja sen ihmisten aluksi kummal-lisilta tuntuvat tavat hätkähdyttivät, mutta myös koskettivat vierasta.

Arki oli yksinäisempää kuin Suomessa, koska Pietarissa ei ollut helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Asia olisi varmaankin ollut toinen, jos olisin osannut venäjää, mutta siinä tapauksessa en ehkä olisi tavannut opettajaani ja myöhemmin hyvää ystävää-ni Nataliaa. Löysin hänet Suomen Pietarin instituutin ilmoitustaulun kautta.

Opiskelimme venäjää hänen koto-naan, piknikeillä, kaupungilla, kuuntele-malla venäläistä musiikkia, katselemalla venäläisiä piirrettyjä ja syömällä pai-kallisissa ravintoloissa. Hän oli porttini kieleen ja kulttuuriin. Ilman häntä en olisi päässyt jyvälle venäläiseen men-taliteettiin. Hän kertoi miksei minulle hymyillä kaupoissa. ”Miksi hymyillä, jos siihen ei ole aihetta?”.

Kuin rinnakkaisessa

universumissa, kieli , kau-

punki ja sen ihmisten

aluksi kummallisilta

157

Asuminen PietarissaSuomen asuntomarkkinat poikkeavat

maailman vastaavista siinä, että pienet-kin asunnot vuokrataan yleensä tyhjinä, kun taas muualla huonekalut kuuluvat vuokraan. Niin Pietarissakin. Vaikka moni sisustaja luulee, että itse hankit-tujen mööpeleiden huoneissa on kotoi-sampaa, kun kaikki on omilla varoilla kustannettu, niin kyllä siirtolaisemme osasivat tästä huolimatta luoda Pietariin kodin, jossa viihdyttiin ja jossa vietet-tiin joulut ja pyhät. Ja ne pienet puutteet antoi helposti anteeksi.

Vuosien aikana siihen tottui, että sähköt olivat poikki yllättäen. Kuumaa vettä ei aina tullut ja lämmitys oli pois päältä touko-kesäkuusta syyskuun loppuun. Niissä asunnoissa, joissa oli lämminve-sivaraaja ei ollut mitään hätää, sen kun käänsi varaajan päälle. Asunnon läm-

mitys oli hankalampi juttu, sillä jos oli koleaa ja sateista, niin sisälämpö putosi reippaasti alle 20 asteen ja

silloin oli kaivettava sähköpatteri esiin. Patteria siirreltiin huoneesta toiseen sitä mukaa missä oleskeltiin, jatkaa Liisa Salo.

Suomen ystävät ja tutut jaksoivat olla huolissaan rajan takana ja päivitellä jat-kuvasti turvallisuuskysymyksiä, koska heidän mielestään Pietarissa on niin vaarallista. Pelko oli läsnä lähtijöilläkin maahan tullessa, mutta vuosien aikana Liisa Salo, joka ensimmäisenä iltanaan Pietariin muutettuaan löysi rynnäk-köhaulikon uuden asunnon sängyn alta, huomasi että mieli muuttui.

Elämä Pietarissa oli turvallista. Mis-sään vaiheessa ei tarvinnut pelätä. Lom-pakot ja kännykät säilyivät. Kävelimme muutamia kertoja kotiin Nevskiltä lähes keskiyöllä eikä milloinkaan ollut sellaista tunnetta, että olisi tarvinnut pelätä.

Sonja Kailassaarenkin kaupunki onnistui saamaan rakastumaan itseensä.

Yleensä kaupunki pienenee, kun siihen

“Muutin sinne lauk-

ku täynnä ennak-

koasenteita ja lähdin

sydän valloitettuna.”

158

muuttaa, mutta niin ei käynyt Pietaris-sa. Se tuntui aina yhtä suurelta. Muutin sinne laukku täynnä ennakkoasenteita ja lähdin sydän valloitettuna. Venäjä vaatii ulkomaalaiselta paljon. Kieli kannattaa opetella, jos meinaa saada kaiken irti. Koen, jopa vuoden asumisen jälkeen, että niin paljon jäi vielä kokematta.

Pietari vaikutti aina vastakohdillaan. Hienon palatsimaisen rakennuksen vie-restä saattoi nähdä rupsahtaneen kerros-talon, jonka edessä torkkui pummi. Tai länsimaalaisen luksusliikkeen vieressä vanhempi rouva myy säilöttyjä kurkkuja. Se kiehtoo minua ja onkin kaupungin rik-kaus.

NaapurirakkauttaVenäjällä on monia eri tapoja päästä

maaliin, Juhani Järvenpää tietää asuttu-aan maassa yli kuusi vuotta.

Monen yllätykseksi jäyhistä suoma-laisista pidetään ja (venäläisten mie-lestä) hitaat suomalaiset, tsuhnat, ovat tervetulleita vieraita ja bisneskumppa-neita. Laatu, luotettavuus ja kulttuurien

samankaltaisuus on venäläisten mielestä ilmeistä.

“Kana ei ole lintu, eikä Suomi ulkomaa”, kertoo ajassa elänyt venäläinen sanan-lasku.

Tanssija Aira Samulin on vieraillut Pietarissa monta kertaa ja löytää kansois-tamme yhtäläisyyksiä.

Minun mielestäni suomalaisten ja venäläisten välillä ei ole kovinkaan suurta eroa. Itsessänikin virtaa slaavilaista verta, ja venäläinen melankolia – se on ominais-ta minulle! Olen myös kasvanut ortodok-sisen uskon parissa. Siinä on mielestäni herkkyyttä ja taidetta paljon enemmän kuin lännen kristillisyydessä.

Ja ollaanhan me historiassa oltu sikin sokin ja vinksin vonksin! Jo lapsuudestani muistan, että venakko oli lähes synonyymi nuorelle ja kauniille naiselle. Ihailen sitä, jos ihminen – mies tai nainen – on edusta-van näköinen. Venäläiset pitkät manne-kiinit ovat aivan upeita.

Venäjällä syödään hyvin ja minusta

159

sikäläiset ruoat ovat todella herkullisia, erityisesti pidän perinteisestä teestä johon laitetaan vattuhilloa.

Henkeäni salpaa aina kun saavun Pietariin. Joka paikassa on kulttuuria ja koko tunnelma kaupungissa on niin mainio. Tuntuu että siellä on niin pieni, kun on jättimäisessä maassa ja tulee niin pikkuruisesta Suomesta. Rakennuskult-tuuri on säilynyt eheänä, jos sitä vertaa moniin muihin eurooppalaisiin vanhoihin suurkaupunkeihin. Siellä on vielä ihania kirkkoja ja historian siipien havinaa kaik-kialla minne menet. Pietarissa näkee ja todella kokee historiaa. Sokoksen Pieta-rin hotellit ovat hienoja ja korkeatasoisia. Siellä minä yleensä yövyn, suomalaisesssa hotellissa tietää mitä saa.

Luontoa arvostavat ja sen helmassa viihtyvät, tosikkomaiset suoma-laiset ovat jostain syystä saaneet katukielessä lisänimen ”gorjachie fin-skie parni” (suom. kuumat suomalaiset kundit)! Tarkoitetaanko sillä, että suomalaiset miehet ovat hottiksia nais-tenmiehiä vai että olemme kovia hikeen-tymään tosipaikan tullen? Mahdollisesti

molempia, vaikka historia todistaa vain jälkimmäisen.

Suomenlahdelta aina Tyynenme-ren aalloille venyttäytyvässä yhdeksän aikavyöhykkeen valtakunnassa riittää maita ympärillä ja kolmattakymmentä tasavaltaa maan sisällä. Naapureiden kanssa on aina väännetty kättä. Suomi-neito on yksi harvoista, joka on kyen-nyt pistämään Venäjän-karhulle hant-tiin, vaikka toisen käsivarren ja vähän muutakin rytäkässä menetti. Ehkä juuri siksi pientä läntistä naapuria, entistä kun-niakkaan Tsaarin valtakunnan autono-mista osaa ja sen kansaa, arvostetaan. Kuumuus kolleissamme on sisua ja sisu on sisäistä voimaa.

Sokoksen konkareiden kokemuksen mukaan arvostuksen tunne ei ole molem-minpuolista ja usein Venäjään suhtaudu-taan arrogantisti. Ajatellaan, ettei siellä mikään toimi. Todellisuudessa kaikki toimii, tosin omalla tavallaan. Juhani Järvenpään mielestä yritystoimintaa tulisi todella harkita Pohjois-Ruotsissa, jos haluaa asioiden toimivan tismalleen kuten Suomessa. Kaikkein ongelmallisin-

160

ta miehen kokemuksen perus-teella on suomalaisten usko-mus, että on vain yksi oikea ja tehokas tapa.

Venäjällä paras tapa on vain se joka toimii. Maassa katsotaan realisti-sesti mihin on edellytykset ja valtaosin venäläinen tapa käytännössä toimii jopa nopeammin, Juhani Järvenpää arvioi.

Pietarissa näkee vanhan suurvallan eri kulttuurien ja kansainvälisyyden kirjon, kun haetaan sitä parasta tapaa toimia. Sokoksella on yritetty mukautua siihen. Toisin kuin tilaamalla valmiin paketin tarkoin määritellyin ehdoin, venäläinen asiakas valitsee paikan ja katsoo sitten, miten haluaa tulla palvelluksi. Suomessa asiakas tietää jo tullessaan, mitä tulee saamaan.

Kastijako ja tuloerotVenäläinen kastijako näkyy vahvasti

asiakaspalvelussa. Työntekijä on heti kät-telyssä asiakastaan alempana. Se johtaa mielenkiintoiseen palveluun: asiakas on usein enemmän kuin kuningas. Kaiken

o n j är j e s t y t -tävä. Meno suistuu usein liiankin pitkälle, sillä kaikkien mie-likuvituksen tuotteiden järjestäminen kroisostelijoille on kallista ja monimut-kaista.

Venäjällä ollaan valmiita miellyt-tämään miten päin vaan korkeammassa asemassa olevaa, Jukka Räisänen sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2011 Pietarin Kan-sainvälisen Talousforumin aikana hotel-leissa oli vieraina Venäjän ja Euroopan valtionhallinnon ylimpiä poliitikkoja, ja palveluammatin rajat olivat testissä.

Olin yhden delegaation kanssa tekemisissä heti ensimmäisenä päivänä. Ensitöikseen assistentti käski minun olla polvillani venäläisen huippupolii-tikon edessä, Jukka Räisänen muistelee palvelutilannetta.

Ongelmallisinta on suoma-

laisten uskomus, että on vain

yksi oikea ja tehokas tapa.“Venäjällä paras tapa on vain se joka toimii .”

161

Matrjoskha- Nukke

1800-luvun lopussa venäläisen taiteilija S. Maljutinin luoma puunukke on edelleen yksi suosituimpia Pietarin-tuliaisia. Klassikkona tai modernisoi-tuina pastisseina niitä on toinen toistaan kekseliäämpiä versioita myynnissä turis-tien suosimien katujen varsilla.

Nukessa materialisoituvat leikkisästi hedelmällisyyden ja äitiyden teemat ja se on aihe, joka puhuttelee kaikkia kulttuureja, lapsia ja aikuisia. Ennen vallankumousta niitä vietiin jo neljään- toista eri maahan, nykyisin lukemattomiin. Neuvostoaikana Matrjoškhan hahmo yhdenmukaistettiin, ja nuken aiemmat pappeja, kauppiaita, merimiehiä ja eri

ammattikuntia edustaneet versiot hävitettiin. Saman ilmeen nukkeja tehtiin tehtaissa miljoonia.

Nukke liittyy myös Sokos Hotelleihin, sillä alun alkaen minibaareihin teetettiin oma erikoisversio nukesta, jonka sisällä oli Standard Vodka -pullo.

Nukke selvisi ajassa paremmin kuin monet muut tuotteet tai ilmiöt, ja siinä henkilöityy Neuvostoliiton haamu monelle kenties parhaiten. Lähikansojen kulttuurieroja pohdiskelevassa Nypykät-yhtyeen Lastenlaulussa Matrjoškha-nukke symboloi koko Venäjän maata.

Venäjänmaa toi lapsille vanhoja mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja.

Ruotsinmaa toi lapsille kauniin kuninkaan, joka kuitenkaan ei kukaan olekaan.

Tanskanmaa toi lapsille lego-autoja ja kielen jollaista ei pysty puhumaan.

Norjanmaa toi lapsilleen öljylauttoja ja kyvyn nauttia sillin hajusta.

Mutta Suomi soi, Suomi soi,Suomi soi lapsille puhuvan kissan.

Nukessa materia-lisoituvat leikkisästi hedelmällisyyden ja äitiyden teemat.

Lisäk-si Räisästä käsket-

tiin olemaan millään tavalla argumen-toimatta asiakkaan haluamisia. Käskytys ei kuitenkaan mennyt johtajalle pirtaan ja hän kävi välittömästi henkilökohtaises-ti läpi asiakkaan huoneessa Sokos Hotel Palace Bridgen konseptia ja millaista on yhtiön tuottama palvelu. Selvisi heti, että odotukset olivat seitsemän tähden palve-lun luokkaa. Kengänkiillotusta kaivattiin kiivaasti ja huonepalvelun tasosta sekä viinikellarin laajuudesta tuli risuja.

Kerroin myös poliitikolle henkilökoh-taisesti sen, mitä me olemme, että teemme asiat mahdollisimman hyvin ja olemme ylpeitä siitä, se oli peruskeskustelu ja hänkin oli tyytyväinen siihen. Mietin jäl-keenpäin, miten täällä täytyy olla palve-luammatissa aina ”Yes Sir” -asenteella, Räisänen ihmettelee.

Mutta on välillä osattu kumartaa syvällekin. Viiden tähden Sokos Hotel

Palace Bridgen ravintola Sevillasta on lähdetty etsimään pohatoille kau-pungin kalleinta sikaria. Asiakas saa olla kuningas, mutta ei jumala. Se

on vain yksinkertaisesti helpommin sanottu kuin tehty. SOK:lla toivotaan tulevaisuudesta toisen näköistä. Räisänen summaa strategiaa näin:

Me haluamme palvelun tuotantoproses-sin helpoksi ja kustannustehokkaaksi. Itsepalveluakin voi olla, mutta tämän kulttuurin läpivieminen on vaikeaa. Luokkayhteiskuntakuvio on niin vahva.

Ka..ytO

..skoodeja kai-

kille

Luokkayhteiskunta kalskahtaa äärim-mäisen tasa-arvon lapselle jo sanana kovin vanhahtavalta, mutta Venäjällä se elää vielä. Laajalle Aasiaan venyttäytynyt valtio on imenyt vaikutteita näistä perin-teisen yhteiskuntajärjestyksen maista varsinkin ollessaan tataari-mongolien vallan alla lähes neljännesvuosituhan-nen. Vaikka monet venäläiset saattavat-kin näyttää naapurin tutuilta Penalta tai

Vaikka Venäjällä elää

machokulttuuri , ei

tunteita tai kyyneleitä

tarvitse pidätellä.

164

Irmalta, ovat käyttäytymismallit edelleen varsin erilaisia kuin monessa Euroopan maassa. Ensiksikin naisten ja miesten roolit ovat konventionaalisen jyrkkära-jaiset, eikä niistä hevillä jousteta. Nainen odottaa mieheltä kaikkia elegantteja huomaavaisia käytöstapoja, kuten myös herrasmies daamiltaan. Myös ikä, asema ja tilanne on aina otettava huomioon, ja vaikka ulkomaalainen saa protokollassa hieman anteeksi, ei miellyttävyydestä saa koskaan tinkiä.

Ensitapaamisella teitittely ja asiallinen perinteikäs käytös on kaiken a ja o hyvien suhteiden rakentumiselle, varsinkin bisnesympäristössä. Paitsi etuja suku-nimen, myös isännimen eli patronyymin mieleenpainaminen on ensisijaisen tärkeää. Kohteliaissa keskusteluissa tai toista kutsuttaessa on nimen mainitse-minen yleistä ja toivottavaa. Tavatessa ja erotessa pitää kätellä – paitsi mies naista. Poikkeuksena venäläiset, jotka tuntevat lännen tavat tai jos nainen itse tarjoaa kät-tään. Toisaalta Venäjällä kädelle suutelua sopivassa yhteydessä ei katsota turhan suurieleiseksi teoksi. Tosin eri sukupuolten kohdatessa, jo pelkkä nyökkäyskin kohte-

liaan tervehdyksen kera riittää. Seuraa-valla tapaamisella tutut voivat mujaut-taa jo poskisuudelmat. Ei myöskään ole tavatonta, jos miehet ja naiset suukottavat ystävyyden merkiksi toisiaan suulle. Tämä voi tapahtua myös miesten kesken. Vaikka Venäjällä elää machokulttuuri, ei tunteita tai kyyneleitä tarvitse pidätellä.

Tapahtui mitä tapahtui, on myös tärkeää, ettei kukaan menetä kasvojaan.

Se on mentaalinen prosessi. Ei vieraas-sa maassa voi sanoa soo soo, kun näkee omasta koodista poikkeavaa käytöstä. Useimmiten se pitää ymmärtää, hyväksyä ja sisäistää, Juhani Järvenpää jatkaa.

Käytöstapoja ja jo mainittua sivistystä arvostetaan työsuhteissakin. Venäjällä tieto on valtaa ja valta tietoa. Sitä käytetään ja annetaan murusina alem-mas. Näin venäläinen johtaja pitää ase-mansa ja välimatkan työntekijöihin.

Venäjällä on pomon oltava kuin upsee-rin, aina porukan keskellä ja ajan tasalla. Epäselvyydet selviävät vain, jos avaa suunsa ja saa huomion, Juhani Järvenpää

165

peräänkuuluuttaa.

Itse on tavallaan yrittänyt ottaa parhaat puolet molemmista maailmoista ollessaan pomona venäläisissä keittiöissä. Sitä pyrkii toteuttamaan pohjoismaalaista demokra-tiaa kuuntelemalla muita ja kysymällä heiltä mielipiteitä ja toteuttamaan tehtyjä päätöksiä kuin venäläinen johtaja, analysoi Kenneth Lindberg johtamista-paansa keittiössä.

OngelmatilanteissaVaikka venäläinen keskustelukump-

panisi silmin nähden nauttii pienestä kiistelystä tai kiivaasta argumentoinnista, ei politiikkaa tai maan arvostelua kan-nata aloittaa tuntemattomassa seurassa. Vaikka venäläiset kyllä itse manaavat maataan ja byrokratiaa kelvottomaksi, on se vieraalta kielletty aihepiiri.

Toisinaan vaikeneminen on kultaa ja turvallisinta. Jos kuitenkin erimielisyys jostain asiasta puhkeaa, se selvitetään aina kahden kesken. Julkisesti Venäjällä mielellään vain kiitellään. Se näyttää ja tuntuu paremmalta, miksi siis aiheuttaa

toisille hankaluuksia? Samoin kardi-naalivirhe käyttäytymisessä on epäillä toista ääneen valehtelijaksi. Venäjällä ei ole valheita, on vain väärinymmärystä tai muunneltua totuutta. Jos yksilö ei näe tosiasiaa, se lasketaan hänen henkilö-kohtaiseksi heikkoudekseen, jota useim-miten säälitään.

Ongelmatilanteita täytyy erityisesti välttää byrokraattien kanssa asioidessa. Poikkeusta sääntöönkin voi ehdottaa, jos tekee sen oikealla tavalla. Juhani Järven-pää muistuttaa:

Se, että lähtee aidosti hakemaan uusia tapoja tehdä on tärkeätä kaikessa yrit-tämisessä! Ei sen pitäisi edes olla täällä niin vaikeaa, kun Suomenkin byrokratia on melko tsaarinaikaista. Kaikki riippuu tietysti kontakteista ja esitystavasta. Mitä arvokkaampia herroja tunnet, sitä enem-män sinulla on varaa tehdä aloitteita.

Haasteita eri saroilla riittää paljon, mutta niitä voi kääntää myös edukseen. Koska monesti Venäjältä puuttuu tut-tuja asioita tai tekniikkaa, voidaan niihin valita markkinoiden viimeisiä ja hyväksi

166

havaittuja ratkaisuja maailmalta. Siitä huolimatta maa on edelleen hotellialan tietotaidossa läntistä maailmaa jäljessä. Siksi SOK:kin on jou-tunut olemaan usein enemmän antajan kuin ottajan roolissa. Mutta sokoslaiset luottavat tulevaisuuteen.

Julmaa oikeudenmu-kaisuutta

Joskus suomalainen yritys on venäläisten mielestä julma. Virheitä ei paineta villaisella ja rikoksista rangais-taan. Vaikka olisi muuten kuinka hyvä kirjanpitäjä, ei omaan pussiin peliä sal-lita. Suomessa tradenomiksi opiskellut Dmitri Melnikov ymmärtää molempia mentaliteetteja ja vihjaa totuuskäsitysten toisenlaisuuteen:

Luottamuksen ero on valtaisa, Venäjällä ei ymmärretä, että jos kerran juksaa, ei suomalainen enää usko kysei-seen henkilöön.

Hankalatkin asiat tutkitaan SOK:lla perinpohjaisesti. Pistokokeita järjes-

tetään, ja esimerkiksi työntekijöiden laukut tarkastetaan säännöllisesti ja epäsään-nöllisesti.

Sellaista ei tietysti etukäteen osattu aja-tella toteutettavaksi, mutta maassa maan tavalla.

Turvallisuusosaajat ovat hyviä näissä, ja siksi palveluita on parempi käyttää liikaa kuin liian vähän ja niitä on parempi karsia myöhemmin, Juhani Järvenpää summaa.

Odottamattomia tilanteita on tapahtu-nut myös julkkisvieraiden kanssa, koska Venäjällä ei mielletä luottamuksellista sisäpiiritietoa välttämättä salaiseksi. Ei toivottuja faneja on ilmaantunut notku-maan hotellin tai jopa huoneiden eteen. Ja potkuja on jouduttu antamaan tieto-vuototapauksissa.

Joskus työntekijät saattavat kunnioit-

Erimielisyys selvitetään

aina kahden kesken . Jul-

kisesti Venäjällä mielel-

lään vain kiitellään .

167

taa mafiosoja lakia tai hotellin sääntöjä enemmän, sillä joillakin heistä on valtaa ja suhteita niin mittavasti, että opportu-nistit näkevät heissä enemmän mahdol-lisuuksia kuin uhkia.

Välillä on ollut gangstereiden kanssa ongelmia, kun he ovat pitäneet toimistoa hotelleissa. Muun muassa Olympia Gardenissa viihtyi eräskin Edgar (nimi muutettu), joka oli varsin tunnettu mafio-so kaupungin alamaailmasta. Baarimikot olivat sulaa vahaa, kun gangsta esitteli kuvia hienoista autoistaan ja naisistaan. Kuitenkin Kaukasuksen vuoristokansoi-hin kuuluvalla pääkalloin tatuoidulla herralla oli jo vakava rikostutkinta päällä ja varat jäädytettynä. Välttääkseen lain kourat Edgar oli puhuttanut rahapussinsa hotellin kassakaappiin, tietämättäni!

Tutkinnasta huolimatta mies kulutti aikaansa hotellin baarissa, ja kun laskua oli kertynyt yli tuhat euroa piikkiin, aloin kyselemään perään että kenen piikki on kyseessä!

Baarimikot sanoivat että Edgarin! Ja että on muuten mahtavan spesiaali tyyppi!

Edgar olikin sellainen erikoismies, että piikin maksaminen ei häntä kiinnostanut pisaran vertaa. Loppujen lopuksi asias-ta piti soittaa FSB:lle (ent. KGB). Koska Edgar oli ulkomaalaistaustainen, tur-vallisuuspalvelu pystyi määrittelemään Humvaneilla ja sutturoillaan kerskailevan miehen kansalliseksi uhaksi. Lasku hoitui sen jälkeen nopeasti Edgarin salakassasta. Tällaista täällä välillä on: tohinaa, lah-jontaa ja inttämistä. Aina joku on jotain vailla ja pitää tietää mistä langasta vede-tään seuraavaksi, nykyinen Sokos Hotel Vasilievskyn johtaja Tomi Meriläinen kertoo.

Kaikki antennit pystyssa

..

Oli kyseessa bisnes- tai yksityiselämä, isossa maassa on oltava selektiivisempi ihmisten kanssa kuin toisaalla. Venäjä on suunnattoman suuri maa, jonka kansalta puuttuu yhteinen arvopohja, jota edes Neuvostoliitto erittäin brutaa-lista yrityksestä huolimatta ei kyennyt rakentamaan. Ihmisiä on hyvin erilaisilla agendoilla liikeenteessä. Jukka Räisänen

168

analysoi kokemuksiaan:Aloin ymmärtää jo ennen hotel-

lin avaamista, että täällä ihmisillä on aisti, joka meiltä suomalaisilta puuttuu. Venäläiset tekevät meistä muista profiilin hetkessä. Koska täällä ei eletä turvallisessa lintukodossa, sosiaalinen ympäristö on kehittänyt toisenlaisen ja tarkan ihmis-tuntemuksen. Työpaikkahaastatteluissa otan usein toisen, venäläisen haastatteli-jan mukaan, profiloimaan hakijaa.

Juhani Järvenpää arvioi, että kaikkien tapahtumien jälkeenkin loppujen lopuksi

Suomessa kolmen saman kokoluokan hotellin perustaminen samassa ajassa ei ehkä olisi onnistunut.

Olemme aidosti mukana kaikessa tekemisessä ja käytämme mieluum-min venäläisiä kuin kansainvälisiä osaajia. Toimme tänne vain kriteerit toteuttamiselle, eikä sekään niin tärkeätä ole, vaan osaaminen lokaalimarkkinoissa. Me hankimme tekemällä paikallisen know-how´n, Järvenpää summaa yhtiön nykytilaa.

“Aloin ymmärtää jo en-nen hotellin avaamista, että täällä ihmisillä on

aisti , joka meiltä suoma-laisilta puuttuu.”

169

X. Nouseva kaupunki-matkailun metropoli

Eksotiikkaa aivan kulman takana

170

Kova ja kaunis helmiPietari on Venäjän kiistaton kult-

tuuripääkaupunki. Vuodenajasta tai kellon viisareiden asennosta riippumatta metropoli sykkii ja tarjoaa täyteläisiä nautintoja kaikille aisteille, ja melkeinpä liikaakin. Kaupungissa, jossa suomalaisil-lakin on aina ollut paikkansa, ei pääse vaativakaan vieras tylsistymään. Aina tietää kulkevansa, ellei jonkun legendan jalanjälkiä, niin ainakin hänen teoksensa päähenkilön vanavedessä.

Jos Neuvostoliitto jossakin asiassa sel-keästi onnistui, niin se oli kulttuurin tuo-tanto, sen tarjonta ja laatu. Siksi tänäkin päivänä entisen sosialistisen maailman emämaan teattereiden, museoiden, baletin ja oopperan kerma on vahvasti tarjolla kanavien kaupungissa vaihtu-vine näytöksineen ja repertuaareineen. Korkeakulttuurista voivat nauttia köyhät ja rikkaat, sillä mikä meillä on korkeakulttuuria, saattaa Venäjällä olla koko kansan hupia. Kulttuuri kuuluu Venäjällä kaikille. Katsomossa ympäril-lesi vilkaisu todistaa sen: baletti ja oop-pera kuuluu paitsi koululaisryhmille,

myös senioriväelle, joka pitää huolen myös muun perheen osallistumisesta kulttuurikasvatukselliseen tapahtumaan. Vaikka hinnat joissakin kohteissa ovat sosiaalisen oikeuden takia ulkomaa-laisille korkeammat, ei maailmanluokan esityksiä tai Eremitaasin aarteita kannata missata Pietarissa käydessään.

Eikä myöskään populaarikulttuu-ria! Juhani Järvenpää huudahtaa puhues-saan kulttuurikaupungista.

Ja populaarimusiikkitapahtumia eivät unohda venäläiset itsekään. Ei tarvitse olla kulttuurineuvos ymmärtääkseen yleisön ja spektaakkelien kokoeron maidemme välillä. Kun Suomen ennä-tysyleisöt pyörivät reippaasti alle sa-dassa tuhannessa (Madonna, Kyläsaari, 85 000), Venäjällä festariväkeä voi olla suunnilleen neljäsosa koko maamme väestöstä. (Monsters of Rock, Moskova, 1,5 miljoonaa).

Tavallaan Pietari on suomalaisille uusi Tallinna, Juhani Järvenpää ilmoittaa.

Jo maihinnousua edeltävänä aikana

171

SOK:lla uskottiin vakaasti nousevaan suomalaiseen turismiin Pietarissa. Eihän aluksi Tallinnaankaan uskallettu lähteä, mutta myöhemmin siellä ravattiin kuin uudessa Helsingin kaupunginosassa. Aika on osoittanut odotukset oikeiksi, ja kaupungin kaduilla kuulee enenevässä määrin suomen kieltä. Pietarissa täyttyy jo yksi kokonainen hotelli pelkästään suomalaisista. Alkuaikoina turistit eivät oikein tienneet mihin olivat tulossa.

Vaikka Pietari on iso kaupunki, ihmiset tulivat tänne aika eväät levällään. Turis-tin taidot unohtuivat rajalla, kun luultiin että tämä on jonkin sortin resortti. Ei se mitään, jos tätä olisi tapahtunut vain sil-loin tällöin, mutta emmehän me Juhanin

kanssa pystyneet juoksemaan yötä myöten kaupungilla kahta iltaa viikonlopussa neu-vomassa uusia turisteja. Turvattomuuden tunne loi niitä fiiliksiä: kuka meistä nyt kysyy, kun menee uuteen kaupunkiin, ”voidaanko kulkea metrolla yhdessä?”, Jukka Räisänen summaa vuosien takaisia fiiliksiä turistien avun tarpeesta.

Vuonna 2012 tilanne on jo toinen. Kaupungissa käy entistä enemmän mat-kustajia. Luovan ja muodikkaan luokan kohde on vaihtumassa Berliinistä Pie-tariksi. Ja tavallaan sen ymmärtää luon-nolliseksi kehitykseksi.

Berliinissä oli vielä vähän aikaa sitten paljon samaa kuin Suomenlahden mega-poliksessa. Tietty sosialismin jäänteenä

Nevajoen upeat suihkulähteet Eremitaasi, Amiraliteetti ja Iisakinkirkko

172

ollut aito eksotiikka on jo kuitenkin kaikonnut entisen Itä-Berliinin kaduilta monen matkailunsa vakavasti otta-van silmissä, ja seikkailua etsitään nyt idempää. Mikä voisikaan tarjota sitä hipsterille paremmin kuin älykkään dekadentti Pietari, jossa tyyli, historia ja asenne kohtaavat juuri nyt vielä niin aidosti dramaattisessa avoliitossa, joka kuplii kaupungin kaduilla kuin halvan samppanjan kuplat yökiitäjän nielussa.

Ja samaan aikaan kaikki on pala palalta helpottunut. Nyt kolme ja puoli tuntia kestävä nopea junayhteys tuo turistin hujauksessa Helsingistä kaupungin kes-kustaan. Rajan ylitys autolla ja bussilla on nopeutunut huomattavasti. Eikä kie-

limuurikaan ole enää taivaissa. Nuoret venäläiset puhuvat englantia entistä use-ammin ja jopa metroon on saatu opasteet länsimaisin kirjaimin.

Venäjän markkinat ovat valtavat ja täynnä mahdollisuuksia. On todella hienoa, että olemme jo siellä ja olemme jo sisäistäneet toimintamallin. Pietarin alue on kehittyvä markkina ja hyvin lähellä; puhumme talossa lähialuestrategiasta Pietarin yhteydessä. Lukemat näyttävät selvästi kuinka turismi kasvaa koko ajan ja kaupungissa on selkeä tahtotila sen kasvattamiseksi. Venäläiset puuhaavat viisumivapauden lanseerausta Jalkapal-lon MM-kisoihin 2018 -mennessä, kertoo Kuisma Niemelä.

Nevajoen hiekkarannalta kesätunnelmaa Pietarista löytyvät kaikki merkit.

173

Yhtä kaikki, Pietarille on käynyt samoin kuin Helsingille: se on viime vuosina melkein huomaamattamme kansainvälistynyt ja auennut sydämelt-ään turisteille. Kun miljoonakaupungin kadulla nyt kävelee, tuntuu keuhkoissa vieraileva ilma entistä eurooppalaisem-malta, ihmiset aiempaa avoimemmilta ja katukuvassa on jokaiselle ainakin jotain tuttua. Globalisaatio ei kuitenkaan ole täysin onnistunut kitkemään lokalisaa-tiota ja nujertamaan kaupungin ikiai-kaista mystiikkaa, vanhoja traditioita tai ihmisten puheenparsia.

Kulttuurishokki on madaltunut mutta silti säilyttänyt efektinsä; kun rajan ylit-tää, tuntee todella heti olevansa ulko-mailla. Pietari antaa elämyksen, haki siltä mitä tahansa. Se on sekoitus New Yorkin veroista urbaania sykettä, upeita miljöitä, lämpimiä ihmisiä, verkkaista elämäntapaa sekä nopeaa liikennettä ja epileptisiä neonvaloja. Kaupunki sykkii kuin täyteläinen elämä antaen juuri oikean annoksen yllätyksiä ja vaaran vivahdetta, jotta tuntisit olevasi elossa. Toisaalta se koskettaa arvoja ja sydäntä juuri niin syvältä, että siihen voi rakastua

aina uudelleen.

Juuri nyt Pietari on oikeastaan parasta, mitä Euroopalla on kaupunkimatkaili-jalle tarjota.

Miljoonakaupungin valkeiden öiden taikaa

“Venäjän Versailles”, eli Pietarhovi on elävä muisto tsaarin mahdista.174

Juuri nyt Pietari on

oikeastaan parasta, mitä

Euroopalla on kaupunki-

matkailijalle tarjota.

Pietarin keskustan “Pankkisilta” on tunnettu taidokkaista patsaistaan.

Entinen keisarillinen talvipaltsi eli Eremitaasi toimii mu-seona, jonka kokoelmat kuuluvat maailman laajimpiin.

Poseerausta Iisakin kirkon

kupeella

175

Documents

All night long - Finnish language