AMMATTIURA -hankkeet

2008–20111

Eija Karvinen, hankepäällikköeija.karvinen@pkky.fiPuh. 050 331 0725

Alkusanat ......................................................................... 5

AmmattiUra -hankkeet .................................................. 7

Opiskelijapalvelukeskukset ........................................... 9

Dialoginen ohjaus ja neuvonta ..................................... 13

Ryhmänohjausmateriaali .............................................. 19

Työnhakuvalmiudet ........................................................ 23

Hakijan opas ja rekrypäivä ............................................ 25

Oppilaitoksen sisäinen moniammatillinen yhteistyö ja ohjausosaamisen kehittäminen ............. 27

Oppimisstudio ja työpainotteinen perustutkinnon suorittaminen ..................................... 31

Lisäksi kehitimme ........................................................... 32

Rästipajat ......................................................................... 33

Opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta ............................ 33

Kiitokset ............................................................................ 34

4

>>

AlkusanatTämä julkaisu kertoo kehittämistyöstä, jota tehtiin suu-ren joukon, noin kuudenkymmenen ihmisen voimin Poh-jois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008–2011 opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin suuntautumisen edistämiseksi.

Kehittämistyön alkuvaiheessa työllistymismahdolli-suudet vähenivät Itä-Suomessa dramaattisesti globaa-lin taantuman vaikutuksesta; muutenkin oli tarpeen miettiä niitä keinoja, joita oppilaitoksissa voitiin ottaa käyttöön opiskelijoiden työelämävalmiuksien, työmark-kinoilla liikkumisen ja yleensä omille siivilleen nousun vahvistamiseksi.

Kehittämistä ohjaaviksi periaatteiksi valittiin jo varhaisessa vaiheessa

kehittämistyön hajauttaminen oppilaitoksiin lähelle opiskelijoita

pyrkimys opiskelijoiden itseohjautuvuuden edistämiseen

oppimisen tukipalvelujen nosto tasavertaiseksi ammatillisten taitojen opiskelun rinnalle

moniammatillisuuden ja yhteisöllisen ohjauksen edistäminen

5

Oppilaitoksiin hajauttaminen alkoi haastattelukierroksella: kai-kissa PKKY:n oppilaitoksissa käytiin keväällä 2008 keskustelut, joissa kartoitettiin kunkin oppilaitoksen omat kiinnostukset ja kehittämistarpeet suhteessa hankesuunnitelmien tavoitteisiin.

Samalla sovittiin resursseista, joita jaettiin oppilaitoksen henki-löstö- ja opiskelijamäärän sekä valittujen kehittämiskohteiden laajuuden mukaisesti. Kehittäjiksi valikoitui innostunutta ja mo-tivoitunutta väkeä.

Opiskelijoiden itseohjautuvuutta pyrittiin kehittämään ohjausot-teen tasa-arvoistamisella. Suunta oli ja on pois opettajajohtoisesta neuvonnasta kohti opiskelijan omien voimavarojen löytämistä ja niiden vahvistamista.

Hankkeen yksi tavoite oli eräänlainen oppilaitoskulttuurin muu-tos. Olemassa olevan koulutusalaohjautuvan, tuotannollisteknisten taitojen kehittymiseen tähtäävän toiminnan rinnalle haluttiin nos-taa vähintään yhtä tärkeänä elinikäisen oppimisen edistäminen ja pedagoginen hyvinvointi.

HANKKEET PÄÄT-TYVÄT AIKANAAN,

MUTTA KEHIT-TÄMINEN JA TYÖ OPISKELIJOIDEN

SEKÄ TYÖELÄMÄN HYVÄKSI JATKUU!

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa käyvät yksilön mahdollisuudet vastata kaikkiin haasteisiin ja tiedon tarpeisiin vähäisiksi. Siksi koulumaailmassa on aika siirtyä yksinäisestä opettajuudesta ja yksinopiskelusta yhteisölliseen toimintaan. Yhdessä kollegojen ja opiskelijoiden kanssa suunnitellut oppimistilanteet ja pedagogiset ratkaisut sekä oppilaitosten eri henkilöstöryhmien elävä yhteistyö takaavat paremmat oppimistulokset ja edistävät yhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia.

6

AmmattiUra -hankkeet

AmmattiUra- ja AmmattiUra, muut seutukunnat -hanke toimivat Poh-jois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008–2011. ESR-hankkeita rahoitti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. AmmattiUra-hankkeen toiminta-alueena oli Joensuun seutukunta, toinen hanke sijoittui Keski-Karjalaan ja Pielisen Karjalaan.

Hankkeilla oli yhteiset tavoitteet ja yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryh-mässä on ollut jäseniä alueen suurista yrityksistä, työhallinnosta, ammat-tikorkeakoulusta, Savon koulutuskuntayhtymästä, Etelä-Savon koulutus Oy:stä sekä OAJ/Jukosta, opiskelijakunta Pyrosta ja PKKY:n oppilaitoksista.

Hankkeiden tavoitteena on ollut edistää Pohjois-Karjalan ammatti-opistoista ja aikuisopistosta valmistuvien perustutkinto-opiskelijoiden työllistymistä ja muuta tutkinnon jälkeistä ammatillista toimintaa sekä jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota on kiinnitetty opinto-jen loppuun suorittamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

7

8

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilleen tarjoa-mat erilaiset tukipalvelut, mm. opintojen ohjaus, eri-tyisopetus, kuraattoripalvelut, tietopalvelu ja opiske-lijahallinnon palvelut toimivat monesti hajallaan ja ilman elävää keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Samalla ne usein toimivat myös irrallaan ammatilli-sesta oppimisesta ja opiskelijoiden orientoimises-ta työelämään. Eri palveluissa käytetyt käsitteet ja kieli eroavat toisistaan, samoin kuin vuorovaikutuk-sen ja ohjauksen lähestymistavat. Opiskelija on eri palvelujen välissä monesti tilanteessa, jossa jokin

>>

Opiskelija-

palvelukeskukset

9

auktoriteetti, esim. opettaja lähettää hänet ongelmien ilmaantu-essa asiantuntijan, vaikkapa kuraattorin luo. Tällöin opiskelijalle syntyy kokemus ulkoaohjatuksi tulemisesta, vaikka koulutuksen virallisena tavoitteena on nuoren kasvu itseohjautuvaksi, omaa elämäänsä hallitsevaksi, tasavertaiseksi eri tilanteiden neuvot-telukumppaniksi.

Palvelukeskusajattelussa oppilaitoksen opiskelijapalvelut kootaan fyysisesti yhteen, samaan rakennukseen kunkin kampuksen keskipisteeksi. Palvelukeskus on helposti saavutettava matalan kynnyksen tila, jossa on opiskelua tukevien asiantuntijapal-veluiden lisäksi mahdollisuudet ryhmätyöskentelylle sekä tiedonhankinnalle ja jossa tietotekniikkaa on vapaasti käytettävissä.

Palvelukeskuksessa on opiskelijakunnan toimipiste sekä tilaa ja mahdollisuuksia pienille koulutustapahtumille, esimerkiksi lyhyil-le, nopeasti koottaville ohjaus-, vuorovaikutus-, kriisityö-, tasa-arvo- ja varhaisen puuttumisen täydennyskoulutuksille. Opiskeli-japalvelukeskukseen voi tulla melkein kuin olohuoneeseen, ilman tarkkaan määriteltyä avun tai tiedon tarvetta, ilman leimaa, mutta kuitenkin aina paikalla olevien aikuisten opiskelijalähtöisen pal-velun äärelle. Opiskelijapalvelukeskus on oppilaitoskampuksen sydän, joka olemassaolollaan, sisustuksellaan ja toimijoidensa

AmmattiUra-hankkeissa tämä toimintatapa pyrittiin kääntämään päälaelleen muodostamalla opiskelijapalvelukeskuksia, joiden syntymisessä auttoi samaan aikaan monessa oppilaitoksessa me-neillään ollut mittava kiinteistöjen remontointityö.

10

osaamisella sekä toimintatavalla viestii opiskeli-jalle välittämisen, huomioimisen ja kunnioituksen kulttuurista. Palvelukeskuksen asiantuntijat muo-dostavat ohjauksellisen tiimin, jonka työpanos ulottuu oppilaitoksen perinteisiä tukipalveluja laajemmalle: resurssien yhdistämisen myötä on mahdollista suunnata ohjausta opiskelija-elämän koko kirjon alueelle. Palveluja voi-daan tarjota opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaukseen, ammatillisen oppimisen eri foorumeille, opiskelijahallin-toon ja jopa oppilaitoksen joh-tamisjärjestelmään. Opettajien ja muun oppilaitoshenkilöstön ohja-usosaamisen vahvistuminen tu-kee opiskelijapalvelukeskuksen toimintaa ja valtavirtaistaa sen toimintatapaa: tasa-arvoista vuo-rovaikutusta, proaktiivista, ohjaavaa otetta ja opiskelijakeskeisyyttä. Koko henkilöstön ohjaus-osaamista kehittämällä päästään ohjausyhteisölli-seen toimintaan, jonka vaikuttavuus on suurempi kuin yksittäisten ohjaushenkilöiden aikaansaama. Opiskelija saa palveluita etupainotteisesti, ennen kuin tiedon puutetta tai ongelmia on syntynyt. Opiskelija ei myöskään putoa palvelujen väliin. Ohjauspalveluhenkilöstö ei ole sidottu yksittäi-siin, erillisiin työpisteisiinsä, vaan voi työskennellä

tiiminä ja tuottaa laadukasta palvelua, vaikka jo-kainen asiantuntija ei olisikaan samaan kellonai-kaan paikalla. Tämä vapauttaa henkilöresursseja kentälle: ammatillisen koulutuksen työsaleihin, työssäoppimispaikkoihin, luokkiin ja maastoon.

Hankkeiden aikana eri oppilaitokset raken-sivat omiin toimintaolosuhteisiinsa sovel-tuvia keskuksia. Yhdessä oppilaitoksessa sisustettiin ohjaustilojen lisäksi tauko- ja

opiskelijatiloja aiempaa viihtyi-sämmiksi, jossain taas yhdis-

tettiin kirjasto- ja neuvontapal-veluja ohjaushenkilöstön tilojen

välittömään läheisyyteen. Erääs-sä oppilaitoksessa laajennet-tiin moniammatillista oppi-

misstudiotoimintaa, toisessa keskitettiin palveluja samaan työtilaan erillisen ryhmä- ja yksilökeskustelutilan viereen.

Kahden oppilaitoksen keskinäisen yhteistyön malliksi syntyi eräänlainen liikku-va palvelu, nimikkeellä Laajennettu opiskeli-jahuolto syrjäseutualueiden oppilaitoksissa. Joissakin oppilaitoksissa opiskelijapalvelu-keskukset ovat vielä rakennuspiirustusvai-heessa.

Lisätietoja: PKKY:n oppilaitosten opot ja erityisopettajat

11

12

Dialoginen

ohjaus ja neuvontaDialoginen ohjaus ja neuvonta (DON) on opiskelijan ja ohjaajan yhteistoiminnalle rakentuva, joustava ja asia-kaslähtöinen vuorovaikutuksen lähestymistapa. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijaa muuttamaan ongel-mallisia toimintatapojaan parantuneen itsehavainnon ja kehittyneempien itsesäätelykeinojen avulla.

Dialoginen ohjaus ja neuvonta on muotoutunut Suomessa professori Mikael Leimanin toteuttaman ja johtaman kehitystyön kuluessa. Sen teoreettisena ja osin käytännöllisenäkin perustana on kognitiivis-ana-lyyttinen terapia. Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan peruskäsitteet ovat syntyneet parinkymmenen vuo-den tutkimus- ja kehittämistyön kuluessa. Peruskä-sitteet toimivat ohjaajan havainnointia ja ajattelua jäsentävinä navigaatiovälineinä.

>>

13

ELLEI HAVAITSE MITÄ TEKEE,

EI VOI OTTAA TEOISTAAN TÄYTTÄ

VASTUUTA. 14

>>

1. Vastavuoroinen asetelmaKaikki ihmisen psyykkiset toiminnot muotoutu-vat vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Sen vuoksi näiden toimintojen perusrakenne on luonteel-taan dialoginen, ei sisäsyntyinen tai pelkästään yksilön omaan ajatteluun perustuva. Myös ihmi-sen suhde itseensä on dialoginen, kohteellinen.

2. ToimintatapaJokainen ihminen on kehityksensä myötä raken-tanut itselleen ominaisia toiminnan ja asioihin suhtautumisen tapoja, jotkut niistä ovat haital-lisia itselle ja toisille. Ongelmallisille toiminta-tavoille on ominaista sekä toistuvuus että jous-tamattomuus; tämä tekee mahdolliseksi niiden tunnistamisen ohjausvuorovaikutuksessa.

3. MinätilaIhminen ei suinkaan ole toimijuudeltaan ehyt ja yhtenäinen. Erilaiset psyykkisesti ylivoimaiset tapahtumat tuottavat psyyken lohkoutumista eli dissosioituneisuutta. Tämä voi näyttäytyä esimer-kiksi äkillisinä mielialavaihteluina tai ulkopuoli-sen silmin käsittämättömänä käyttäytymisenä. Kouluympäristössä saattaa esiintyä tilanteita, joissa nuori voi siirtyä yhtäkkiä mukautuvuudesta mitätöivään uhmaan kontrolloivaksi kokemansa aikuisen seurassa.

Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan strategiaan kuuluu kuusi perustoimintaa, joiden käytännön

sisältö ja kulku määräytyvät toimintaolosuhtei-den, opiskelija-asiakkaan osallisuuden laadun ja hänen toimintaedellytystensä mukaisesti.

1. Yhteistoiminnan peruspuitteetHäiriötön tila ja selvärajainen aika muodostavat dialogisen ohjauksen perustan. Ohjaajan oma mielenrauha ja levollisuus on DON -kohtaa-misissa tarvittavan havainnoinnin olennainen edellytys. Myös opiskelijalle on luotava mahdolli-simman hyvät edellytykset rauhoittua usein pal-jonkin tunteita herättävien asioiden käsittelyyn.

2. Havainnoiva yhteistoimintaOpiskelijan suuntaaminen havainnoimaan omia toimintatapojaan ja niiden tuottamia ongelmia arjessa on dialogisen ohjauksen ja neuvonnan ydinprosessi. Sen ”raaka-aineena” on opiskelijan oma puhe, joka toteutuu vapaimmillaan silloin, kun hän kokee vuorovaikutuksen turvalliseksi. Oh-jaajan taitoa on luoda sellaiset olosuhteet, että opiskelija välttyy joutumasta hankalaan asetel-maan, kuten vaativaan, kontrolloivaan tai syyt-tävään ilmapiiriin.

3. Itsehavainnon laatuItsehavainnon kehittyminen on ohjauksen tär-keimpiä tavoitteita. Se on väline, jonka avulla opiskelija voi käydä käsiksi ongelmiinsa aiem-masta poikkeavilla tavoilla. Ellei havaitse mitä tekee, ei voi ottaa teoistaan täyttä vastuuta.

15

Siksi itsehavainnon kehitys on myös toimijuu-den perusedellytys. Monissa ohjaussuuntauk-sissa toimijuuden kehittymistä, voimautumista, pidetään auttamisen päätavoitteena. Ei kuiten-kaan ole mahdollista ‘voimaannuttaa’ asiakasta ottamatta huomioon hänen itseymmärrystään ja sen kehittymistä.

4. Toimintatapojen kuvausOhjaajan tehtävänä on tehdä opiskelijan toimin-tatapoja näkyviksi, auttaa häntä huomaamaan ne. Toimintatapojen muutoksen on sijoituttava opiskelijan lähikehityksen vyöhykkeelle, niin että muutos ei tunnu saavuttamattomalta vaan mah-dolliselta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjaaja tuo uuden näkökulman opiskelijan itse havaitsemaan toimintaan.

5. Uusien, vaihtoehtoisten toimintatapojen ko-keileminen käytännössäOpiskelijan itseymmärryksen lisääntyminen ei vielä riitä todellisen muutoksen toteutumiseen. Uutta toimintaa ja vaihtoehtoja on voitava kokeil-la myös käytännössä. Ohjaajan on tärkeää roh-kaista opiskelijaa tutkimaan parantuneen havain-noinnin varassa erilaisia käytännön tilanteita ja omia toimintatapojaan niissä.

6. Mahdolliset etenemissuunnatOpiskelijan lähikehityksen vyöhyke muodostaa eräänlaisen voimakentän. Sen sisällä on kullakin

hetkellä opiskelijan haluama tai toivoma asiain-tila, mutta myös ne olosuhteet, joita hän pelkää tai pyrkii välttämään. On myös pyrkimyksiä, joita opiskelija haluaa toteuttaa, mutta joiden seura-ukset eivät ole välittömästi myönteisiä vaan kiel-teisiä tai sietämättömiä. Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan strateginen periaate on ”Työnnä siellä, missä liikahtaa”. Toimenpiteet kannattaa ajoittaa ja suunnata siten, että opiskelijan on ne mahdollista toteuttaa ohjaajan avustuksella.

Hankkeen aikana dialogisen ohjauksen ja neu-vonnan peruskoulutuksen sai kymmenen hen-kilöä ja jatkokoulutuksen viisi henkilöä. Tämä joukko muodostaa kattavan verkoston, jon-ka tehtävänä on edistää ja kehittää DON -lähestymistapaa Pohjois-Karjalan koulu-tuskuntayhtymässä opiskelijoiden pedago-gisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vaikka tämä lähestymistapa on alun perin kehitetty terapia-työhön, on sen sovelluksia mahdollista käyttää koulumaailmassa erityistilanteiden lisäksi jokai-sen opiskelijan oppimisen esteiden voittamiseen ja elämänhallinnan kohentamiseen. Samalla on mahdollista edistää tasavertaisen, voimavaroja vapauttavan vuorovaikutuksen kulttuuria.

Lisätietoja: Jouni Lehtimäki, jouni.lehtimaki@pkky.fi ja Marjut Sihvonen, marjut.sihvonen@pkky.fi

16

TOIMINTATAPOJEN MUU-TOKSEN ON SIJOITUTTAVA

OPISKELIJAN LÄHIKEHITYK-SEN VYÖHYKKEELLE, NIIN ETTÄ MUUTOS EI TUNNU SAAVUTTAMATTOMALTA

VAAN MAHDOLLISELTA.

17

18

Ryhmänohjaajan rooli opiskelijan oppimisen edis-täjänä on korvaamaton. Ryhmänohjaaja huolehtii opintojen kokonaiskoordinaatiosta, henkilökohtais-tamisesta, mahdollisten oppimisen ongelmien rat-komisesta sekä yleensäkin opiskelijan pedagogisesta hyvinvoinnista. Vaikka ryhmänohjaaja toimiikin tii-viissä yhteistyössä muun henkilöstön ja ennen kaik-kea oppijan itsensä kanssa, on hänellä suurin vastuu koulutuksen onnistumisesta.

Ryhmänohjaajan työkalupakissa on materiaalia ja välineitä ohjaustyön tueksi. Pakissa on myös yksilöoh-jaukseen soveltuvaa aineistoa. Pakki sisältää ryhmän-ohjauksen toteutussuunnitelmat PKKY:n ammatti-opistoille ja kuvaukset ryhmänohjaajan roolista sekä tehtävistä. Hankkeiden aikana on ollut opettajille tar-jolla useita aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia.

Ryhmänohjaus-materiaali

>>

19

>>

RYHMÄNOHJAAJAN ROOLI OPISKELIJAN

OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ ON KORVAAMATON.

Ryhmänohjaajan työkalupakki on Moodle-ma-teriaalikurssi, jolle opiskelijat eivät kirjaudu. Ma-teriaali jakaantuu neljään osaan. Yhteisen osan aineisto on tarkoitettu kaikille opintovuosille ja sitä käytetään opiskelijoiden opintovaiheen mu-kaan. Muut materiaalit on suunnattu aina kysei-selle opintovuodelle.

Opettaja/ohjaaja voi siirtää aineistoa omille kursseilleen sähköisesti tai monistaa aineistoa opiskelijoille. Hän voi muokata tehtäviä ja ai-neistoja parhaaksi katsomallaan tavalla opiske-lijoitaan varten.

YHTEINEN OSA, MATERIAALI KAIKILLE OPINTOVUOSILLERyhmänohjauksen aineiston yhteinen osa sisäl-tää opintoihin, opiskeluyhteisöön ja -ympäris-töön liittyvää materiaalia, joka on tarkoitettu kaikille opintovuosille. Yhteisen osan aineistoa käytetään opiskelijoiden opintovaiheen mukaan.

RYHMÄNOHJAUS OPINTOJEN ERI VAIHEISSA1. opintovuosi: Minä oppijana ja ammattialallaniEnsimmäisen opintovuoden materiaali sisältää opiskelemaan oppimiseen, ryhmässä toimimi-seen ja ammatti-identiteetin kehittymiseen liit-tyvää aineistoa. Ryhmänohjauksessa on keskeistä

20

se, että opiskelijoita ohjataan oppimaan opiske-lemista, ottamaan vastuuta omasta opiskelus-taan, etsimään itselleen sopivia opiskelustrategi-oita, suunnittelemaan opintojaan ja asettamaan opiskelussaan tavoitteita. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastaan ja antamaan palautetta sekä arvioimaan itseään. Opiskelijat tutustuvat muihin opiskelijoihin ja opettelevat toimimaan vastuul-lisesti ryhmän jäsenenä. He perehtyvät ohjatusti omaan ammattialaansa sekä sen toimijoihin ja heidän ammatti-identiteettinsä alkaa kehittyä.

2. opintovuosi: Ammattilaisena kehittyminen, teemana hyvinvointiToisen opintovuoden materiaali sisältää elämän-hallintaa ja hyvinvointia sekä ammatillista kehit-tymistä käsittelevää aineistoa. Ryhmänohjauk-sessa korostuu työkyky ja opinnoissa jaksaminen. Työkykyä ylläpidetään keskittymällä huolehti-maan omasta fyysisestä ja psyykkisestä jaksami-sesta. Aihealueisiin kuuluvia teemoja käsitellään yhdessä ryhmänohjaustunneilla. Opiskelijoiden ammatillinen kasvu jatkuu ja heitä ohjataan siinä.

3. opintovuosi: Ammattilaisena kehittyminen, teemana tulevaisuuteen suuntautuminenOpintojen päättövuoden aineisto sisältää mate-riaalia, jonka avulla vahvistetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja työelämään/jatko-opintoi-

hin suuntautumista sekä ammatilliseen kasvuun liittyvää aineistoa. Päättövuoden ryhmänohjauk-sessa opiskelijoita ohjataan tutkinnon loppuun suorittamisessa (valmistumiseen liittyvät asiat) sekä valmennetaan ja ohjataan työelämään ja/tai jatko-opintoihin. Keskeistä on ohjata opiskelijoita tulevaisuuden suunnittelussa, valmentaa heitä urasuunnitteluun ja ohjata heitä siinä.

Ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmatRyhmänohjausmateriaali sisältää työkalupakin lisäksi ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmat, joiden tarkoituksena on tasalaatuistaa ryhmän-ohjaustoimintaa kaikissa koulutuksen järjestä-jän oppilaitosyksiköissä. Toteutussuunnitelmis-sa esitetään järjestelyt, joissa tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ammattitaitovaatimukset/tavoitteet konkretisoidaan opetukseksi. Ryhmän-ohjauksen toteutukset sisältyvät ammatillisten opintojen toteutuksiin ja kirjataan osaksi niitä. Toteutussuunnitelmapohjaan ovat opintovuosit-tain kirjoitettuina ryhmänohjauksen toteutuksen nimi, tavoitteet, sisältö, toteutus, oppimateriaali, ajoitus ja vastuuopettajat. Käytännön toteutukset suunnitellaan oppilaitoskohtaisesti / yksikkökoh-taisesti / tutkintokohtaisesti / ryhmäkohtaisesti.

Lisätietoja: Raakel Martikainen, raakel.martikainen@pkky.fi

21

22

Työelämään (ja jatkokoulutukseen) orientoituminen on koko ammatillisen koulutuksen ajan kestävä pro-sessi, johon osallistuvat opiskelijan apuna kaikki opet-tajat ja soveltuvin osin oppilaitoksen muu henkilöstö.

Työnhakuvalmiuksia edistämään ja jatko-opin-toihin suuntautumista helpottamaan on hankkei-den aikana kehitetty Ammattiura-kurssi, joka toi-mii Moodle-alustalla. Kurssi on interaktiivinen eli mahdollistaa opiskelijan ja opettajan keskinäisen tiedonvaihdon verkossa.

Työnhaku-

valmiudet

>>

23

Ammattiura-kurssi koostuu seuraavista osista

1. Oman osaamisen tunnistaminen, jossa katse suunnataan omiin vahvuuksiin ja kehittämistar-peisiin erilaisten tehtävien avulla

2. Työnhaun asiakirjat, jonka sisältönä ovat hake-mus, ansioluettelo ja ns. avoin hakemus eli oman osaamisen markkinointikirje

3. Työnhakumenetelmät, jossa tutustutaan lukuisiin väyliin hakea työtä; mukana on myös hanketyönä tehty työpaikkahaas-tatteluvideo

4. Työelämän pelisäännöt, jos-sa käydään läpi niin työlainsää-däntöä kuin työyhteisö-taitojakin

5. Jatko-opiskelu, jossa tutkitaan korkeakoulu- ja aikuiskoulutusvaihtoehtoja

6. Jatkosuunnitelma, joka laaditaan opinto-jen loppuvaiheessa

Kiinteästi Ammattiura-kurssiin liittyy myös Työterveyslaitoksella kehitetty Koulutuksesta työhön -intensiivikurssi, jonka tavoitteena on toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista val-mistuvien opiskelijoiden hyvinvoinnin, työllis-

tymisen ja työurien hallinnan tukeminen. Tähän pyritään opettamalla tietoja, taitoja ja asenteelli-sia valmiuksia, jotka koskevat työnhakua, työhön kiinnittymistä ja elinikäistä oppimista. Ohjelma palvelee myös opiskelijoiden orientoitumista työssäoppimisjaksoille sekä niihin kohdistuvi-en asenteiden, ajatusten ja tunteiden käsittelyä.

Lisätietoja:

Kaija Mattila, kaija.mattila@pkky.fi

24

Avuksi peruskoulun päättäville sekä heidän vanhemmilleen ja opinto-ohjaajilleen tuotettiin vuosittain päivitettävä Hakijan opas. Oppaan sisältönä on PKKY:ssä kunakin vuonna haussa oleva ammatillinen koulutus ja se tiivistää valtakunnallisen hakuoppaan alueelliseksi, helpommin lähestyttäväksi. Lisäk-si oppaassa on tietoa yhteishausta, valintakokeista ja ammatillisten opintojen luonteesta yleensä.

Lisätietoja: Opinto-ohjaajat ja erityisopettajat Ammattiopisto Joensuu Palvelut sekä Joensuu Tekniikka ja Kulttuuri

Hakijan opas on saanut hyvää palautetta nuorisolta ja heidän kanssaan toimivilta ai-kuisilta. Oppaan ilme on raikas ja nuorekas ja sen luettavuus on todettu hyväksi. Paperi-version lisäksi opas on haun aikana verkkolehtimuodossa PKKY:n sivuilla. Hankkeen jäl-keen hakijan oppaan tietojen päivityksestä ja julkaisusta vastaa koulutuskuntayhtymän viestintä- ja markkinointitiimi. Nuorten alavalinnan tueksi on PKKY:n internetsivuilla myös leikkimielisiä ammatinvalintapelejä, jotka tutustuttavat koulutustarjontaan, sekä P-K:n Kauppakamarin Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalaan työyhteisöistä -hankkeessa tuotetut ammattitaitokortit.

Pääosin koulutuksen loppuvaiheeseen sijoittuva rekrypäivä yhdistää työvoimaa tarvitsevat yritykset ja muut työyhteisöt sekä työtä hakevat nuoret ammattilaiset. Päivän rakenne on ollut kahtalainen: toisaalta työnantajien ja jatko-opintoja tar-joavien oppilaitosten messujenkaltainen esittäytyminen ja toisaalta työhallinnon ja jatko-oppilaitosten infotilaisuudet auditorioympäristössä.

Työnantajia on Joensuussa järjestettyihin rekrypäiviin saapunut myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelta, esimerkiksi pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajat ovat olleet innolla mukana. Pikkuhiljaa myös Itä-Suomen alueen teolliset työpaikat ovat löytäneet tämän mahdollisuu-den hankkia tarvitsemaansa työvoimaa ja markkinoida yritystään nuorille.

ja rekrypäiväHakijan opas

25

26

>>

Oppilaitoksen sisäinen

moniammatillinen yhteistyö

ja ohjausosaamisen kehittäminen

Viimeisten vuosien aikana opinto-ohjaus on ke-hittynyt yksilökeskeisestä, opinto-ohjaajan yksin-omaisesta toiminnasta koko oppilaitosta koskevaksi toiminnaksi. Nykyisin katsotaan yleisesti, että opinto- ohjaajalla on koordinaattorin ja muun henkilökun-nan tukijan ja ohjaajan rooli. Myös oman työn ja työyhteisön kehittäminen nähdään usein opinto-ohjaajan tehtäväksi.

>>

27

Työyhteisöjen kehittäminen vaatii kuitenkin pit-käjänteisyyttä ja uudenlaisen, avoimen keskuste-lu- ja toimintakulttuurin luomista oppilaitoksiin. Myös opiskelijahuollon merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut huomattavasti men-neen vuosikymmenen aikana. Opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää moniam-matillista yhteistyötä, joka on koko oppilaitoksen tehtävä. Tämä koko toimintaympäristön huomi-oon ottava näkökulman muutos on haastanut perinteisen opettajan roolin ratkaista ongelmat luokkahuoneen sisällä.

Seija Koskelan väitöstutkimus on kertomus siitä, miten AmmattiUra-hankkeiden avulla kehitettiin oppilaitosten sisäis- tä moni-ammatillista yhteistyötä sekä lisättiin henkilökunnan ohjausosaamis-ta. Tutkimus ei ole arvio hankkees-ta, vaan subjektiivinen narratiivi kehittämisprosessista, tutkijan henkilökohtainen näkemys siitä, mitä kolmen vuoden aikana ta-pahtui. Tutkimuksen lähestymis-tapa oli toimintatutkimuksellinen: tutkimukseen osallistuneet henki-löt ottivat osaa tutkimuksen suunnit-teluun ja toteutukseen. Tutkimuksessa keskeisintä oli toiminta, jonka aikana muu-tosta saattoi tapahtua sekä osallistujissa että toi-mintaympäristössä.

Tutkimus lähti liikkeelle opiskelijahuollon eri asiantuntijaryhmien haastatteluilla, joita tarkas-telemalla esiin nousi moniammatilliseen yhteis-työhön sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Osa tekijöistä (mm. yhteinen kieli, avoimuus vuorovai-kutuksessa, yhteiset palaveriajat) oli yhteistyötä edistäviä, osa tekijöistä (mm. yksintekemisen ee-tos, puutteelliset vuorovaikutustaidot, aikapula) taas ehkäisi tai vaikeutti yhteistyötä. AmmattiUra -hankkeissa oli mahdollisuus järjestää erilaisia koulutus- tilaisuuksia, joilla v o i t i i n vahvistaa edis-

täviä tekijöitä ja toisaal-

ta myös v ä h e n -

tää yhteistyötä ehkäiseviä tekijöitä.

Hankkeessa oli myös mah-dollista kehittää uusia käy-

täntöjä, joilla voitiin edistää yhteistyötä ja lisätä ohjaus-

osaamista (ks. toisaalla tässä julkaisussa ryhmän-ohjauksen toteutussuun-nitelmasta).

Toteutuneisiin koulu-tustilaisuuksiin osallis-

tuneilta henkilöiltä kysyt-tiin heidän näkemyksiään

28

koulutusten vaikutuksista heidän omaan toi-mintaansa sekä oppilaitosten toimintaan ja yh-teistyökäytäntöihin. Vastausten perusteella voi-daan todeta, että moniammatillinen yhteistyö on erittäin haastavaa. Asiantuntijuuden lisäk-si siinä edellytetään vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ratkaista ongelmia yhdessä. Tavoitteena tulee olla osallistujien yhteinen kieli, oman asi-antuntemuksen rajojen ylittäminen ja sitä kautta jaettu asiantuntijuus. Koulun toimintakulttuuri on perinteisesti perustunut yksin tekemiselle ja tämän autonomian menettämistä pelätään. Voi-daan myös nähdä, että oman työn kehittämistä tapahtuu vain silloin, kun kehittäminen koetaan itseä hyödyttäväksi. Muussa tapauksessa muu-tosvastarinta ja erilaiset defensiiviset mekanis-mit estävät kehittämistyötä.

Kehittämistyön aikana voitiin myös havaita, että monissa oppilaitoksissa opiskelijahuoltoryh-mien toiminta oli ko-operatiivista: työhön osal-listuvilla oli yhteinen ongelma, joka hoidettiin työnjaon puitteissa. Tavoitteena olisi kuitenkin ollut kollaboraatio, jossa yhteistyöllä olisi voitu rakentaa yhteistä ymmärrystä. Jossain määrin oli myös nähtävissä, että henkilöstö oli huonosti sitoutunut opiskelijahuollon tavoitteisiin. Wen-gerin käsittein voidaan puhua esineellistymisen ja osallistumisen prosessien epätasapainosta. Institutionaalisissa ympäristöissä suuri osa käy-

tännön työhön kuuluvasta esineellistymisestä tulee työntekijöiden yhteisön ulkopuolelta eli työntekijät ovat harvoin luomassa kaikkia niitä toimintaohjeita ja lomakkeita, joita heidän tu-lee käyttää.

AmmattiUra-hankkeiden järjestämissä koulu-tustilaisuuksissa voitiin vielä havaita, että kou-lutus kasaantuu: osa henkilöstöstä osallistuu innokkaasti, mutta osa jättäytyy koulutuksen ulkopuolelle. Tässä voisi peräänkuuluttaa myös esimiehen vastuuta ja merkitystä. Kehityskes-kustelut ovat oiva tilaisuus vaikuttaa henkilöstön koulutushalukkuuteen ja -tarpeeseen.

Moniammatillisen yhteistyön onnistuminen vaatii yhteisen kielen, yhteiset käsitteet ja tul-kinnan. Tutkimus osoitti, että varsinkin suurissa koulutusorganisaatioissa kehittämistyö ja muu-tosten aikaansaaminen on hidasta. Tavoitteena tulisikin olla, että työyhteisön jäsenet itse kehit-tävät omaa yhteisöään ja silloin hitaasti kiiruh-taminen lienee paras vaihtoehto. Näin jokainen yhteisön jäsen ehtii tottua muutokseen ja uusiin käytäntöihin. Voidaan ajatella, että kehittämis-työssä tärkeintä on aikaansaada muutoksia asen-teissa. Vain sitä kautta muutoksia voi tapahtua myös käyttäytymisessä.

Lisätietoja: Seija Koskela, seija.koskela@pkky.fi

29

30

Oppimisstudiotoimintaa on kehitetty ja mallinnettu erityisesti Ammattiopisto Lieksassa, mutta sieltä kä-sin periaatteita on levitetty myös muualle PKKY:ään. Oppimisstudiopalvelut on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia, lukivaikeutta, sosiaalisia ongelmia tai psyykkisiä ongelmia.

Oppimisstudion palveluita ovat opintojen ohjaus ja suunnittelu pienryhmäopetus samanaikaisopetus henkilökohtainen ohjaus luki- ja matematiikkatestit

Oppimisstudio ja

työpainotteinen

perustutkinnon suorittaminen

>>

31

opiskelijahuollon palvelut •opiskelijahuoltoryhmät •henkilökohtaisetkeskustelut •kriisitilanteidenkäsittelyt •jatko-ohjausmuihinpalveluihin

oppimisstudiojaksot •silloinkunopinnoteiväteteneluokassa •yksilöllinensuunnitelma •tarvittaessaohjauspajajaksolle

rästipaja

Lisäksi oppimisstudio palvelee maahanmuutta-jaopiskelijoita, Lieksassa kohderyhmänä ovat ol-leet pääsääntöisesti venäjänkieliset opiskelijat. Tulevaisuuden haasteena on pohtia ja tarjota palvelumuotoja myös muille maahanmuuttaja-opiskelijoille.

Oppimisstudion henkilökunta tekee jatkuvaa yhteistyötä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Oppilaitoksen ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat Kajastus-paja, sosiaalitoimi, perheneuvola, mie-lenterveystoimisto ja työ- ja elinkeinotoimisto.

Oppimisstudiotoimintaan on liittynyt saumat-tomasti myös työpainotteinen perustutkinnon suorittaminen, esimerkkicasena liiketalouden pe-rustutkinto, joka perinteisesti on ollut valtaosin teoriapainotteista luokkaopiskelua. Työpainot-teisuus on tarkoittanut tavoitteista ja arvioinnin kriteereistä tinkimätöntä, mutta oppimisympä-

ristöiltään ja -menetelmiltään erilaista tutkinnon suorittamista. Uusi muoto on vaatinut koko opet-tajajoukon saumatonta yhteistä suunnittelua ja toimintaa, mutta on samalla antanut myös kau-niin palkinnon: opiskelija valmistui!

Lisätietoja: Irene Martiskainen, irene.martiskainen@pkky.fi ja Kirsi Vänskä, kirsi.vanska@pkky.fi

Opiskelijahuoltoryhmien toimintaa Ohjausta kirjasto- ja tietopalveluissa Tuettua työssäoppimista Sosiaali- ja terveysalan valintaprosessia Koulutuskokeiluja nuorille ja

TET- ja muita tutustumisjaksoja peruskoululaisille

Opintojen orientaatiojaksoja aloittaville opiskelijoille

Opiskelijoiden ryhmäytymistä Oppilaitosten työelämäyhteyksiä; myös

yritysten tutustumista oppilaitosarkeen TE-toimistoyhteistyötä Työllistymisen monimuotoisia

vaihtoehtoja Uutta ohjauskulttuuria Opiskelijoiden työyhteisötaitoja

Lisäksi kehitimme

32

RÄSTIPAJATMyös ammatillisessa koulutuksessa pyritään oppimistilanteita muotoilemaan yhä yksilöllisemmiksi. Kaikkien opiskelijoiden oppiminen ei noudata samaa rytmiä; myös elämäntilanteet vaihtelevat ja edellyttävät vaihtoehtoisia osaamisen kehittä-mis- ja osoittamistapoja. Yhtenä ratkaisuna ja henkilökohtais-tamisen keinona ovat toimineet eri oppilaitoksissa kokeillut ja kehitetyt rästipajat. Rästipajoissa on voinut suorittaa pienryh-missä hieman viilemään jääneitä opintoja; monesti myös itseä kiinnostavammalla tavalla. Sekä ammatillisia opintoja että ns. yleisaineita eli ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opintoja on voinut suorittaa koulupäivän aikana tai jälkeen, jopa lauantaisin. Itse asiassa hotelli- ja ravintola- ja catering-alan lauantaipajat ovat olleet opiskelijoiden suosiossa; onhan alan työviikkokin yleisesti viikonloppuja sisältävä.

Rästipajojen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden valmistu-mista ohjeajassa ja ehkäistä opintojen turhaa keskeyttämistä.

OPISKELIJOIDEN VAPAA-AJAN TOIMINTAVaikka hankkeiden päätavoitteet ovatkin olleet opintojen sujuvuus, valmistuminen ja opintojen jälkeinen työllistyminen tai jatko-opintoihin sijoittuminen, on opiskelijoiden tauko- ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen nähty yhtenä pedagogista hyvinvointia vah-vistavana ja siten myös päätavoitteita edistävänä tekijänä. Asuntolatoimintaan liittyvän ohjauksen ja vapaa-ajan aktiviteettien lisääminen sekä koulupäivän taukotoimintojen kehittäminen samoin kuin opiskelijat huomioivan esteettisen ympäristön kehittäminen ovat myös pienimuotoisesti toteutuneet hankkeissa.

33

Joensuun seudun, Pielisen Karjalan ja Keski-Kar-jalan työ- ja elinkeinotoimistoille sekä lukuisille yrityksille Pohjois-Karjalassa ja muualla. Kiitokset myös rahoittajalle, P-K:n ELY-keskukselle ja siel-lä erityisesti EU-koordinaattori Sirpa Catalanolle koko hankkeen mahdollistamisesta ja hyvässä yh-teishengessä sujuneesta viranomaisohjauksesta.

Erityinen ilo on ollut työskennellä keskuste-levan ja asiantuntevan ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmän jäsenet, varsinkin puheenjohtaja Mervi Lätti, ovat antaneet aikaansa ja valoisaa energiaansa hankkeen tavoitteiden saavuttami-seen ja arvioimiseen.

Ruusuinen kiitos myös ajankohdan muille itä-suomalaisten hankkeiden toimijoille antoisasta ja idearikkaasta yhteistyöstä: Venttiili-hanke / Etelä-Savon Koulutus Oy; Urakompassi-hanke /

Ammattiopisto Luovi ja Pohjois-Karjalan työlli-syysfoorumi -hanke / Itä-Suomen yliopisto sekä PKKY:ssä samaan aikaan toimineiden TUO -, Opimme Euroopassa -, Verkko-opisto - ja Nuor-ten Tuki -hankkeiden väelle hyvistä neuvoista, työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja arjen myötä-elämisestä!

Monet kiitokset myös PKKY:n oppilaitosten rehtoreille ja muille hankkeen tavoitteita edistä-neille henkilöille sekä Yhteisten palveluiden koko henkilöstölle, erityisesti henkilöstöhallinnolle ja tietohallinnolle!

Suuri kiitos kuuluu myös suunnittelujohtaja Veli Mäkiselle kannustavasta yhteistyöstä sekä hankeassistenteille Sari Porkalle ja Jaana Keinä-selle aina ymmärtäväisestä ja myönteisestä työ-otteesta ja avusta!

LÄMPIMÄT KIITOKSET HYVÄSTÄ JA EDELLEEN VAHVISTUVASTA YHTEISTYÖSTÄ

34

Aalto ArjaAlanne IlkkaBjörkman MiaHalonen MinnaHarinen AinoHeikkinen Marko KHämäläinen MerviHärkönen SariJunninen PekkaJyrkinen Marja-LiisaKaikko TimoKarjalainen MariKarkiainen LinneaKettunen Anne-MariKortelainen AnneKoskela SeijaKukkasniemi MikaKurkinen EineKärkkäinen TimoLahti Anneli

Lappalainen RaijaLehtimäki JouniMalinen KariMalinen TarjaMartikainen RaakelMartiskainen IreneMattila KaijaMattila PaulaMiettinen MarjoMutanen SuviNaukkarinen TaimiNikkinen IirisNykyri KaisaOinonen Marja-RiittaPehkonen ElsaPetterberg-Putkinen EijaPeuhkurinen Anna-LiisaPiiroinen PiaRemes Marja-LeenaRysä Risto

Saarelma-Laakkonen EevaSaari-Järvelin TuulaSaikkonen LeenaSalmelainen KirsiSeppänen LottaSihvonen MarjutSinkko MinnaSirén KaisaTanskanen MirjaTanskanen SinikkaTervo TeuvoToroskainen PirjoUtriainen Sirpa Vanhatalo AnjaVartiainen-Gomez TuijaVornanen Tero Vänskä KirsiWasenius Tarmo

RUUSUINEN KIITOS KAIKILLE TOIMIJOILLE! AmmattiUra-hankkeissa työskenteli erilaisissa kehittämistehtävissä vuosina 2008–2011 yhteensä lähes 60 henkilöä. Jotkut toimivat kokoaikaisina, toiset taas tarkkaan täsmennetyn, lyhytaikaisen kehittämisteeman parissa, muutamat useita vuosia osa-aikaisesti. Kaikkien työpanos on ollut yhtä tärkeä osa kokonaisuutta.

35