Analyysi

• Analyysi = kreik. irrottaa: hajottaa osiinsa, eritellä, jäsentää.

• voi käsitteellisesti tarkoittaa kahta erilaista asiaa:

1. muotoanalyysi: miten kuva toimii, välittää viestejä, tunteita, kokemuksia ym.

2. tulkitseva analyysi: millaisia viestejä, kokemuksia, tunteita, ajatuksia, ideologioita, arvoja ym. kuva välittää

Analyysin vaiheita

1. Vaikutelma2. Kuvailu3. Erittely4. Tulkinta

Vaikutelma

• Aluksi on hyvä kirjata ylös kuvan herättämiä vaikutelmia

• Mitä mielikuvia, tunteita kuva herättää?• Onko se pelottava, hauska, jännittävä,

tylsä, kiinnostava?• Vaikutelma antaa alustavan

ymmärryksen, ennakkomielikuvan, johon analyysi voi pohjautua (joko vahvistaakseen tai kumotakseen sen)

Kuvailu

• Kuvailun tavoitteena on päästä ennakkoluulojen taakse, ”hidastaa” kuvan luentaa katsomalla rauhassa mitä siinä todella on rientämättä liian nopeasti tulkitsemaan sitä

• Tavoite neutraalisti kuvata, mitä kuvassa todella on (sisältö, rajaus, sävy, sommittelu, jne.)

• Kuvailussa suljetaan kysymys merkityksestä pois (ei ole oleellista mitä kuva merkitsee, vaan millainen se on)

• Siis: katso mitä kuvassa tosiasiasssa nähdään (miettimättä vielä mitä se merkitsee).

Erittely

• Analysoitavan asian erittely käsitteiden avulla (esim. semioottiset käsitteet)

• Mistä osasista koostuu, miten rakentuu (miksi tämä asia on tässä, miksi rajattu näin, sommittelu)

• Vertailu vaihtoehtoihin (entä jos?)• Esim. miten vaikutus muuttuisi, jos rajausta

muutettaisiin, valaistus olisi toinen, jne.

• Muotoanalyysissä kysymys merkityksestä ei oleellinen

Tulkinta

• Tulkinnan tehtävä vastata kysymykseen merkityksestä: mitä tämä tarkoittaa, mihin yleisempään asiaan tämä liittyy

• Vasta tulkinnassa voidaan pohtia mahdollisia symboleita, ideologiaa, jne.

• Tulkinnan tulee pohjautua sisällön ja muodon analyysiin – ts. perustua siihen, mitä kuvassa todella on