Kalajoen matkailunuudet tuulet

Kalajoen matkailunuudet tuulet

ARVOUUTISETUUTISET

Osuuskunta PPO:n jäsenlehti 1 • 2017

PÄÄOMASIJOITUKSET: Elinvoimaa alueelle

LAPWALL

PuurakentamisellaSkandinavianykköseksiJÄSENHAASTATTELU

Tuhkasta nousee kirkko

LAPWALL

PuurakentamisellaSkandinavianykköseksiJÄSENHAASTATTELU

Tuhkasta nousee kirkko

VESA SOMERO JA MARIANNE HIRN:VESA SOMERO JA MARIANNE HIRN:

LapWall tähtääSkandinavian ykköseksiPyhäntäläinen LapWall on Suomen johtava puurakenteisten elementtien valmistaja. Voimakkaasti kasvava yritys tavoittelee 360 miljoonan euron liikevaihtoa ja puurakentami-sen markkinajohtajuutta Skandinaviassa.

Uusia palveluitaKalajoen matkailuunMatkailuyrittäjä Hanna Saaren mukaan uudet palvelut ja elämyksiä tuottava tekeminen lisäävät Kalajoen matkailun ympärivuotisuut-ta. Keväällä 2018 avattava Ostoskylä Raitti monipuolistaa merkittävästi Hiekkasärkkien palvelutarjontaa.

Alueellisia sijoituksiapaikallisista lähtökohdistaLähiTapiola Pohjoinen on vakuuttamisen ja säästämisen palveluiden lisäksi alueellinen si-joittaja. Hallintojohtaja Arto Turusen mukaan yhtiön sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä noin 140 miljoonaa euroa, josta noin 10 prosenttia on alueellisia sijoituksia.

Sparrausta jarinnalla kulkemistaOsuuskunta PPO on ollut mukana mahdol-listamassa sukupolvenvaihdosta Pyhäjoen Teräspinnassa. Tässäkin tapauksessa PPO tuo yritykselle rahoituksen lisäksi tietotaitoa kasvuun ja toiminnan kehittämiseen.

Uutta kirkkoatehdään yhdessäYlivieskassa eletään kirkkopalon jälkeistä aikaa. Suuri menetys on saattanut ihmiset yhteen ahkeroimaan uuden kirkon jälleenra-kentamistyössä. Leo Mehtälän mukaan Kirkko-talokoot on kerännyt runsaasti mukaan myös nuoria.

Leppoisaa tunnelmaaKahvila HipussaKahvila Hipun asiakkaat Raahes-sa ovat tottuneet paikan leppoi-saan ja välittömään ilmapiiriin. Kahvila siirtyi uuteen omistuk-seen, kun Tanja Seppä ja Hanna Leppikangas jatkavat kahvilayrit-täjinä Sanna Salon työtä.

Elinvoimaa vahvistamassaKuntien ja alueiden elinvoima syntyy monesta asiasta. Osuuskunta PPO:lla on oma tärkeä roolinsa elinvoi-man vahvistajana. Esimerkiksi suoraan yrityksiin sijoitetut eurot tuovat epäsuorasti mukanaan muutakin rahoitusta.

4

8

13

14

162

SISÄLTÖ 1/2017

21

22

Kotisivuillamme osuuskuntaa kuva-taan seuraavasti: Osuuskunta PPO on alueellinen sijoitus- ja kehitysosuus-kunta, joka luo toiminnallaan tuottoa jäsenistölle ja elinvoimaa alueelle. Tuotto jäsenille on helppo ymmärtää, kun raha kilahtaa tilille vuosittain osuuskoron maksamisen aikaan. Mutta elinvoimaa alueelle – mitä se käytännössä tarkoittaa? Laadimme tämän jäsenlehden sivuille 22-23 mittavan laskuhar-joituksen avataksemme elinvoiman euroiksi, verotuloiksi, työpaikoiksi ja palveluiksi. Viime vuosien aikana Osuuskunta PPO on sijoittanut alueel-lisiin hankkeisiin lähes 20 miljoonaa euroa. Näiden sijoitusten mukana on tullut noin 25 miljoonaa muilta rahoittajilta – pankeilta, Finnveralta, toisilta sijoittajilta sekä erilaisten avustusten ja tukien muodossa. Veroja sijoitusosuuskunta on maksanut näinä vuosina yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Suurin osa alueellisista sijoituksista on kohdistunut suoraan yritysten kasvuun ja investointeihin. Kasvu vaatii tekijänsä ja uusia työpaikkoja onkin syntynyt yksin Lehto Groupin Oulaisten tehtaan myötä jo 150. Työllä on suora vaikutus ostovoimaan, joka luo kysyntää palveluille. Palvelut tarvitsevat ympärilleen seinät. Osuuskunnan alueellisiin sijoituksiin on sisältynyt kolme kauppakeskusta ja lisäksi muita kiinteistökohteita. Viidessä kohdeyrityksessä on toteutettu sukupolven- tai muu omistajanvaihdos. Sijoitustoiminta tuo mukanaan jatkuvuutta. Jatkuvuutta ja elinvoimaa ylläpidetään myös teidän jäsenten toimesta arjen tasolla. Vuosi sitten pääsiäisenä Ylivieskan perinteikäs puukirkko roihusi ilmiliekeissä. Tulipalon jäljiltä jäi vain rauniot ja järkyttynyt yhteisö. Periksi ei ole kuitenkaan annettu ja uusi kirkko nousee tuhkasta yhteisellä ponnistuksella. ”Ukkopiiri” nikkaroi vanhasta uutta, naisporukka kutoo sukkia ja Kirkkotalakoot-toimikunta on järjestänyt varainhankintaa. Lue lisää uutterista talkoolaisista sivulta 16. Ylivieskan kirkon palo ja yhteisön ponnistelu uuden rakentamiseksi on koskettanut laajasti Osuuskunta PPO:n alueella. Onko meidän syytä kantaa kortemme kekoon? Osuuskunnan hallitus esittää kevään osuuskuntakoko-ukselle 100 000 euron lahjoituksen tekemistä kirkon jälleenrakennustyön tukemiseksi. Hieman yli eurolla per osuus meillä on mahdollisuus tehdä merkittävä kädenojennus.

Kati Peltomaa

toimitusjohtaja

Osuuskunta PPO:n jäsenlehti

Elinvoimaa arjessa

3

ARVOUUTISETUUTISET

Julkaisija: Osuuskunta PPO Päätoimittaja: Kati Peltomaa Sisällöntuotanto: T:mi CommJob/Jorma Uusitalo, Kristiina Tuikkala Kuvat: Jäljen Jättiläinen/Jaakko Mylly, Kalajoki Mat-kailuyhdistys ry, Vesa Joensuu/Almamedia Taitto: Mainostoi-misto Statiivi Oy Painopaikka: Lönnberg Ylivieska Painos-määrä: 26 500 kpl Jakelu: Posti Oy

SISÄLTÖ 1/2017

22

ARVOSIJOITUSSIJOITUS

4

Puurakentamisen konseptointi antoi LapWallin kasvulle siivet

Kotipaikka: PyhäntäPerustettu: 2011Tuotantoyksiköt: Pyhäntä, Pälkäne, Keuruu,Toimistot: Oulunsalo, Vantaa, Borlänge (Ruotsi)Tytäryhtiö: Lapwall Ab (100% omistama)Henkilöstö: n. 200Liikevaihto 2016: 30 milj. euroaToimiala: Puurunkoisten rakennuselementtien suun-nittelu, valmistus ja asennus. Kohteina ovat muun muassa rivi-, luhti- ja kerrostalot, hoiva- ja päiväko-dit, liiketilat sekä teollisuusrakennukset.Omistus: Osuuskunta PPO, Jarmo Pekkarinen, Timo Pekkarinen ja muut henkilöomistajat

5

Suomen johtava puurakenteisten element-tien valmistaja ei ole enää tulevaisuuden lupaus eli potentiaalinen kasvaja, vaan pyhäntäläisyritys elää kasvutarinaansa

todeksi joka päivä. Kauppalehti palkitsi LapWal-lin viime vuonna Pohjois-Suomen kovimpana kasvuyrityksenä, ja kotisivut kertovat kasvu-tavoitteeksi 400 prosenttia. Tuotantolaitoksia yhtiöllä on Suomessa kolme, ja suunnitelmissa on aloittaa syksyllä tehtaan rakentaminen Borlängessä Ruotsissa. Vienti suuntautuu tällä hetkellä Ruotsiin, Norjaan ja Baltiaan. - Matkan varrelle mahtuu monenlaista. On täytynyt rakentaa organisaatio, brändi ja uskottavuus markkinoilla sekä saavuttaa rahoit-tajien, toimittajien, asiakkaiden ja henkilöstön luottamus. Koko tämän paletin hallinta on ollut haastavaa mutta myös tosi hauskaa, Pekkarinen sanoo. Tänä päivänä suurin haaste on hänen mukaansa kasvattaa riittävän nopeasti tuotan-tokapasiteettia. Sen kynnyksen LapWall on jo ylittänyt, että se saa hyviä ihmisiä töihin ja että yritys koetaan aidosti kiinnostavana työnanta-jana. Hurjaa vauhtia kasvavassa yrityksissä tapah-tumat seuraavat toisiaan, mutta jotkut yksityiskohdat jäävät pysyvästi mieleen.

- LapWallin ratkaisut lisäävät rakentamisen kustannustehokkuutta, sanovat tuotantojoh-taja Heikki Klaavo (vas.) ja toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.

Toimitusjohtaja Jarmo Pekkarisella painaa päälle kiire. Päivä on jälleen täynnä tapaamisia, moni vireillä ole-va idea vaatii perehtymistä, puhelin ei tahdo antaa rauhaa ja mediallekin pitäisi löytyä aikaa. Kiireestä huoli-matta suunta on selvä. Pekkarisen johtama LapWall Oy haluaa kasvaa liikevaihdoltaan 360 miljoonan euron yritykseksi ja puurakentamisen markkinajohtajaksi Skandinaviassa.

ARVOSIJOITUSSIJOITUS

vat reunat tarkkoihin mittoihin. Toisin sanoen roboteilla korvataan tähän saakka ihmistyönä tehtyjä yksinkertaisia työvaiheita. - Robotisaatio on jo nyt keskeinen kilpailu-tekijä. Sen lisäksi että robotit lisäävät tuotanto-kapasiteettia, ne parantavat laatua toistamalla työvaiheet aina millintarkasti samalla tavalla. Klaavo on tottunut vastaamaan kysymykseen, vievätkö robotit ihmisten työpaikat. - Ihmistyön tarve ei ole meillä vähentynyt, vaan toimenkuvat muuttuvat, Klaavo toteaa ja havainnollistaa kehitystä Pyhännän tuotanto-laitoksessa. - Jos meidän liikevaihto on nyt 30 miljoonaa ja nostamme sen vuoteen 2020 mennessä 100 miljoonaan euroon, töissä on tuolloin edelleen sama määrä ihmisiä, mutta omakustannushinta on tippunut merkittävästi eikä työ ole karannut halpatyömaihin. Käytännössä liikevaihdon kasvu tarkoittaa sitäkin, että materiaaliketjun läpi menevä puu-määrää kolminkertaistuu, mikä tuo lisää työtä niin puunhankintaan kuin logistiikkaan.

LapWall käynnisti viime syksynä 35 miljoo-nan euron investointiohjelman. Yritys kartoitti kasvun rahoittamiseksi kotimaiset toimijat sekä

6

- Oli huikea tunne, kun tehtaalta lähti en-simmäinen toimitus 27. huhtikuuta 2012,

ja saimme lähettää liikkeelle ensimmäisen myyntilaskun, toimitusjohtaja hymyilee.

LapWallista on kehittynyt Pekkarisen sanoin oman toimialansa suunnannäyttäjä, joka tarjoaa asiakkailleen jotain ainutlaatuista. - Meidän keskeinen menestystekijä perustuu siihen, että tuomme vaihtoehdon betonista ja pit-kästä tavarasta rakentamiselle. Isojen kohteiden rakentamisessa ainoa tapa on tähän mennessä ollut betoni. Kuluttajakauppaa yritys ei tee, sillä sen asiakkaita ovat ammattirakentajat. LapWallin elementtiratkaisuista rakennetaan esimerkiksi rivi-, luhti- ja kerrostaloja, kouluja, päiväkoteja sekä teollisuusrakennuksia. - Aikaisemmin puuelementointia käytettiin pääasiassa ainoastaan pientalorakentamisessa. Tuotteitakin oli oikeastaan vain kolme; ulkoseinät, päätykolmiot ja pääty-räystäät. Meillä tuotteita on yli sata, ja LapWall LEKO-elementtiratkaisut mahdollistavat elementtien käytön alapohjaelemen-teistä kattoelementteihin ja kaikessa muussa siltä väliltä. Rajapinnat on mietitty siten, että isoissakin kohteissa kokoon-pano tapahtuu salamannopeasti, aivan kuten Lego-palikoilla. LapWallin ratkaisut lisäävät merkittävästi rakentamisen kustannustehokkuutta, ja laadun näkökulmasta myös sillä on iso merkitys, että tilat pysyvät kuivina. Lisäksi helppous puree asiakkaisiin, koska he selviävät rakentamisen kokonaisuudesta yhdellä sopimuksella. - Rakentamiseen sisältyy perinteisesti paljon suunnittelua. Jos vaikkapa auto ostettaisiin

samalla tavalla, hankintaan tarvittaisiin ensin autoarkkitehdin ja sen jälkeen autoinsinöörin suunnittelutyö. Seuraavaksi tilattaisiin kotipi-halle osat, joista naapurin autoasentaja lopulta kokoaisi auton, Pekkarinen vertaa. - Meidän tapauksessa toiminta perustuu tiukasti konseptoituun tuotevalikoimaan, johon voimakas tuotekehitys tuo koko ajan uusia inno-vatiivisia ratkaisuja. Hallitsemme koko ketjun myynnistä asennukseen. Uusia palveluitakin kehitetään. Maaliskuussa LapWall lanseerasi palvelun, jolla asiakas voi yksilöidä mieleisensä rivitalon, ja kahdessa minuutissa ohjelma kertoo kohteen hinnan. Seu-raavaksi palvelu laajenee muihinkin kohteisiin kuten luhti- ja kerrostaloihin sekä hoivakoteihin.

Sekä toimitusjohtajan että tuotantojohtaja Heikki Klaavon puheessa esiintyy usein termi ”omakustannushinta”.

- Meidän on pysyttävä koko ajan omakustannus-hinnassa askeleen muita edellä. Silloin yrityksellä ei ole koskaan lama, koska kauppoja syntyy huonoina-kin aikoina tilanteessa, jossa toisilta loppuu mahdollisuus toimia korkeamman kus-

tannustason takia. Minulle henkilökohtaisesti omakustannushinnan painaminen alaspäin on aina ollut sydämen asia, Klaavo sanoo. LapWallin ratkaisu omakustannushinnan ku-rissa pitämiseen on robotisaatio eli automaation lisääminen. Tällä hetkellä tuotannossa on viisi portaalirobottia, jotka naulaavat sekä leikkaa-vat elementtien määrämittoja eli ikkunoita ja oviaukkoja. Seuraavaksi taloon tulee käsivarsirobotteja. Ne latovat levyt ja paneelit paikoilleen sekä hoitavat kiinnityksen. Lopuksi robotit leikkaa-

Omakustannushinta pide-tään mahdollisimman alhai-sena tuotantoa määrätietoi-sesti kehittämällä.

Robotisaatio on

jo nyt keskeinen

kilpailutekijä.

ruotsalaisia vaihtoehtoja. Lopulta parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui Osuuskunta PPO. - Halusimme sellaisen kumppanin, jolla on aito tahtotila katsoa asioita pitkäjänteisesti kvartaa-litalouden sijasta. Osuuskunta PPO tuntui hyvin läheiseltä ja inhimilliseltä pääomasijoittajalta, joka ymmärtää meidän kuviot ja oman roolinsa kokonaisuudessa, Jarmo Pekkarinen sanoo. - Olen tosi tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tärkeä merkitys oli myös sillä, että PPO:n kautta saimme ulkopuolisen jäsenen vahvistamaan hallitustyöskentelyä. Saamme häneltä varmasti hyviä ajatuksia ja sparrausta kasvustrategian toteuttamiseen. Kun puhutaan yrityksen menestystekijöistä, toimitusjohtaja nostaa esille vielä yhden tunnus-merkin. - Olen toiminut 25 vuotta johtotehtävissä monissa yrityksissä. Se, mikä erottaa olennaisesti menestyvän ja ei-menestyvän yrityksen, on po-sitiivisuus, positiivinen asenne. Tarvitaan tahtoa ja uskallusta tarttua haasteisiin sekä halua tehdä oikeasti asioita. Toisessa ääripäässä sanotaan, että ei muuten onnistu. Toisessa ääripäässä kääritään hihat ja aletaan töihin. Positiivinen hulluus ja into tarttua asioihin ovat sellaista, jota ei voi kopioida, mutta joka yrityksessä tarttuu ihmiseltä toiselle.

7

LapWall työllistää tällä hetkellä noin 200 puura-kentamisen ammattilaista Pyhännän tuotantolai-toksen ollessa merkittävä alueellinen työllistäjä. Elementtityöntekijä Miika Ranto on kulkenut LapWallilla töissä pian viisi vuotta Siikalatvalta. - LapWall kiinnosti työnantajana, koska täällä on tosi monipuolisesti työtehtäviä. Tällä hetkellä valmistan elementtejä, mutta alkuvaiheessa työskentelin myös apumiehenä huollossa. Työssä vaaditaan erityisesti tarkkuutta, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Paljon tulee eteen kaikkea mielenkiintoista, Ranto sanoo. Hän tekee kahta vuoroa; aamua ja iltaa. Kuudel-ta alkavaan aamuvuoroon Ranto lähtee kotoaan hieman viiden jälkeen. - Olen asunut Piippolassa reilut 30 vuotta ja oli hienoa, että läheltä löytyi tällainen työpaikka. Täällä on mukavaa porukkaa hommissa, mikä sekin vaikuttaa viihtymiseen. - Työssä palkitsee valmis tuote, joka on hyvä silmälle ja muutenkin sellainen kuin on haluttu. Sekin tuntuu kivalta, kun kulkee eri puolilla ja näkee kohteita, jotka on valmistettu LapWallin elementeistä, Ranto kertoo ja sanoo odottavan-sa innolla, mitä uutta LapWall tulevaisuudessa tarjoaa.

Siikalatvalta töissä LapWallilla

Miika Ranto kulkee töissä LapWallin Pyhännän tehtaalla Siikalatvan Piip-polasta.

8

Monipuoliset palvelut lisäävät matkailun ympärivuotisuutta

Monipuoliset palvelut lisäävät matkailun ympärivuotisuutta

Kalajoen matkailuKalajoen matkailu

9

Saaren ja Yppärilän yhtiökumppanina toimii Teemu Knuutila. Ravintola Dyy-nin lisäksi yrittäjäkolmikko pyörittää irkkubaari Sandy Keltiä sekä Beach Bar

Surffaria. - Tapahtumat ovat yksi iso mahdollisuus kun puhutaan siitä, kuinka saamme Kalajoelle matkailijoita muutenkin kuin kesäsesonkina. Meillä on jo kokemusta onnistuneista isoista yleisötapahtumista, minkä lisäksi majoituskapa-siteetin lisääminen parantaa edellytyksiä kehittää tapahtumamatkailua, Aulis Yppärilä sanoo. Hanna Saari muistuttaa myös elämykselli-syyttä tuovien aktiviteettien tärkeydestä. - Event Park tarjoaa monenlaisia mahdolli-suuksia, ja Seikkailupuisto Pakan laajennus on tosi hyvä juttu. Kylpylän saneeraus parantaa koko alueen vetovoimaisuutta. Matkailumarkkinoinnissa on selvitetty entistä tarkemmin, mistä kaikkialta Kalajoelle saapuu kävijöitä. - Oulusta Vaasaan ulottuvalla lähimarkkina-alueella on meille erittäin suuri merkitys. Isoa volyymin kasvua haetaan sitten kansainvä-lisiltä markkinoilta, kuten Aasiasta. Aasian markkinointiin saimme paljon lisää kokemusta Kylpylähotelli Sanin siirryttyä lappilaisen mo-nialakonsernin Sava-Groupin omistukseen. Saaren, Yppärilän ja Knuutilan omissa matkailubisneksissä keskiössä on tällä hetkellä perinteisellä Tuomipakalla sijaitsevan Dyynin

tulevaisuus. - Uutta Dyyniä suunnitellaan yhteistyössä kahden rakennusyhtiön kanssa. Mäelle on tulossa lähivuosina paljon uutta ja mielenkiintoista, jonka toteuttamiseen haemme investoreita. Huhtikuussa ryhdymme lasittamaan Sandy Kel-tin ulkoterassia, joka sekin auttaa pidentämään sesonkia, Saari ja Yppärilä kertovat.

Kalajoen matkailumarkkinointi on keskitetty Kalajoen matkailuyhdistykselle. Johanna Nak-kula aloitti tammikuussa yhdistyksen myynti- ja markkinointipäällikkönä. - Yksi tärkeimpiä tavoitteita on kehittää matkailun ympärivuotisuutta sekä kan-

Hanna Saari, Teemu Knuutila ja Aulis Yppärilä ovat olleet mat-kailuyrittäjinä Hiekkasärkillä jo vuosia. Heidän mukaansa Kalajoen matkailu ottaa koko ajan askeleita kohti parempaa. Isot tapahtumat, uudet palvelut ja aktiviteetit sekä panostukset kansainvälisiin matkailijoihin lisäävät matkailun ympärivuoti-suutta.

- Tapahtumamatkailu tuo jatkossa Kalajoelle entistä enemmän kävijöitä, Teemu Knuutila (vas.), Aulis Yppärilä ja Hanna Saari uskovat.

Johanna Nakkula aloitti tammikuussa Kalajoen matkailuyhdistyksen myynti- ja markkinointi-päällikkönä.

ARVOSIJOITUSSIJOITUS

10

Shoppailua, tuoreita makuja läheltä ja kaukaa, liikunnan iloa ja riemua, hauskaa yhdessäoloa. Kaikkea tätä tarjoaa Kalajoen Hiekkasärkillä keväällä 2018 avattava Os-toskylä Raitti. Sen lisäksi, että Raitti monipuolistaa vilkkaan matkailualu-een palvelutarjontaa, se on valmistuessaan yksi Pohjois-Suomen suurim-mista puurakenteisista liikekeskuksista.

sainvälistä matkailua. Käytännössä nämä kaksi asiaa kulkevat pitkälle käsi kädessä,

Nakkula sanoo. Ympärivuotisuudesta puhuttaessa yrityksille suunnatulla tarjonnalla, kuten kokousmatkailulla ja työhyvinvointiin liittyvillä aktiviteeteilla, on iso merkitys. - Ykkösjuttu tässä kaikessa on palveluiden kehittäminen. Ostoskylä Raitti tukee palvelu-puolta todella hyvin, ja on todellinen lottovoitto Hiekkasärkkien alueelle, Nakkula jatkaa. Kalajoen matkailussa kirjattiin ennätysvuosi vuonna 2014, jolloin Hiekkasärkillä järjestettiin valtakunnalliset Loma-asuntomessut. Tuon vuoden aikana paikkakunnalla rekisteröitiin yhteensä 280 000 yöpymistä. Matkailuyhdis-tyksen hallituksen puheenjohtajan Esa Takalan mukaan kokonaisvolyymi on vieläkin isompi. - Meillä on mökkikyliä, joissa yövytään paljon muutenkin. On arvioitu, että ne huomioiden todellisten yöpyjien määrä on tuplaten rekisteröi-tyneiden yöpyjien määrä, joka on vakiintunut 230 000-250 000 yöpymisvuorokauden välille. Kun mukaan lasketaan lisäksi päiväkävijät, voidaan puhua jopa miljoonasta vuotuisesta kävijästä, Takala kuvaa matkailun liikuttamaa väkimäärää.Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa Kalajoen perinteiset suunnat ovat olleet Pohjois-Ruotsi sekä Pohjois-Norja. - Pohjois-Pohjanmaalla on meneillään kan-sainvälistymisen yhteishanke, jossa meidän lisäksi ovat mukana Oulu, Syöte, Rokua ja Metsä-hallitus. Sen puitteissa olemme luoneet yhteyksiä Aasiaan ja siellä erityisesti Japaniin sekä Kiinaan, joiden potentiaali luonnollisesti kiinnostaa meitä. Oulun kanssa näymme lisäksi Keski-Euroopassa lähinnä saksankielisellä alueella. Takalan mukaan Kalajoella valmiudet vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita ovat parantuneet sitä mukaan, kun osaaminen ja palvelut ovat kehittyneet. - Laakereille ei passaa jäädä lepäämään. Koko ajan on pystyttävä tarjoamaan uutta ja mielenkiintoista, joka toimii vetonaulana. Meri ja hiekka pitävät kesän jatkossakin Kalajoen mat-kailun kärkenä, mutta emme saa olla liikaa sään armoilla. Sen takia meidän pitää kehittää sellaisia aktiviteetteja, joiden tuottamista elämyksistä on mahdollista nauttia säästä riippumatta. Myös erikoistuminen vaikkapa ravintolatarjonnassa on suositeltavaa, Takala toteaa.

Yksi tärkeimpiä

tavoitteita on ke-

hittää matkailun

ympärivuotisuut-

ta ja kansainväli-

syyttä.

11

Ostoskylä Raitti tuo lisää palveluita Hiekkasärkille

Kalajoen matkailu elää voimakasta kasvuvaihetta. Maaliskuun alussa matkailun kasvuohjelman kärki-hanke, Marinan kaava, sai lain-

voiman. Toteuduttuaan hanke lisää Kalajoen matkailukeskuksen kapasiteettia lähes 2 000 vuodepaikalla. Samalla se tukee kasvuohjel-man tavoitetta nostaa matkailutulo nykyisestä 40 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailun kehittämisessä tärkeä rooli on Hiekkasärkkien palvelutasolla. Ostoskylän markkinointipäällikön Marianne Hirnin mukaan Raitti tuo merkittävän lisän alueen palvelutarjontaan tilanteessa, jossa majoituska-pasiteettia lisätään ja jossa matkailusta halutaan entistä ympärivuotisempaa. - Kiinnitämme erityistä huomiota laatuun ja siihen, millaisia kaupan toi-

ARVOSIJOITUSSIJOITUS

12

Raittiin on

tulossa

liikkeitä, joita

ei löydy joka

paikasta.

Toimitusjohtaja Vesa Somero ja markkinointipäällikkö Marianne Hirn sanovat Ostoskylä Raitin tuo-van merkittävän lisän Hiekkasärkki-en palvelutarjontaan. Somero ja Hirn kuvattiin Seikkailupuisto Pakassa, josta on tullut nopeasti yksi Hiekka-särkkien vetonauloista.

Kolme veturiaOstoskylä Raitin vetureina toimivat itsenäis-ten kauppiaiden muodostamaan M-ketjuun kuuluva päivittäistavarakauppa, useista brändeistä koostuva kahvila- ja ravintola-maailma sekä aktiviteettipuisto SuperCorner. M-ketjuun kuuluu yli 70 myymälää Pohjois-Suomesta Ahvenanmaalle. Ketjun myymälät tarjoavat monipuolisen valikoiman päivit-täistavaroita, ja osassa myymälöitä on myös kattava käyttötavaravalikoima. - SuperCorner on sisäaktiviteettipuisto, mutta Raitissa sillä on käytössään myös ulko-tilaa noin 250 neliötä. Lapsiperheiden lisäksi SuperCorner sopii mainiosti koululaisille sekä aikuisille vaikkapa tyhy-toimintaan, Marianne Hirn kertoo. Raitin muut toimijat edustavat muun mu-assa pukeutumista, urheilua ja vapaa-aikaa

sekä sisustamista. Kokonaisuuteen tulee yhteismyymäläratkaisu, jossa yksi kassa pal-velee useita liikkeitä. Tämä tuo joustavuutta varsinkin pienyrittäjien arkeen. M-marketkauppiaina aloittavat Heidi Enqvist ja Kimmo Mattila. Mattila kertoo, että M-ketjun periaatteiden mukaisesti paikallisilla kauppiailla on mahdollisuus räätälöidä oma myymälänsä sellaiseksi, kuin paikalliset tarpeet edellyttävät. - Hiekkasärkät on alueena hyvin erityinen, ja se tarvitsee esimerkiksi automarketeista ja Kalajoen keskustan liikkeistä poikkeavaa erityistä palvelua. Se tarkoittaa varsinkin joustavaa palvelua, joka mukautuu niin sesonkeihin kuin vuodenaikoihin. Mattilan mukaan päivittäistavarakau-pan tarjonta laaditaan sellaiseksi, että se huomioi sekä matkailijat että Hiekkasärkillä vakituisesti asuvat. Yksilöllistä palvelua edustaa esimerkiksi Hiekkasärkille ja Rah-jaan tarjottava kotiinkuljetuspalvelu.

mijoita Raittiin sijoittuu. Ostoskylään on tulossa liikkeitä, joita ei löydy joka paikasta

Raitin toimiessa jakelukanavana myös paikalli-sille yrityksille ja niiden tuotteille. Hirn korostaa, ettei Raitti palvele ainoastaan matkailijoita. Hiekkasärkillä asuu vakituisesti noin 700 ihmistä, minkä lisäksi 8-tiellä kulkee vuorokaudessa noin 7 000 autoa, ja sesonkiai-koina vieläkin enemmän.

Ostoskylän rakentaa Rakennusliike Somero Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Vesa Somero asuu itsekin Hiekkasärkillä ja hän kertoo miettineensä usein, mitä 8-tien ja Matkailutien eteläisessä kulmauksessa sijaitsevalle tontille voisi rakentaa. Ideat saivat mahdollisuuden muuttua todeksi sen jälkeen, kun Somero yhtiöineen voitti kyseisestä tontista järjestetyn tontinluovutuskilpailun. - Uusien palveluiden tuominen Hiekkasärkille lisää matkailukeskuksen vetovoimaa ja paran-taa edellytyksiä ympärivuotiselle matkailulle. Alueen palvelut ovat myös paikallisten käy-tössä, minkä lisäksi kaupunki saa matkailusta huomattavat määrät verotuloja, Somero listaa hankkeen hyötyjä. Puu rakennusmateriaalina mahdollistaa näyt-tävän ja yksilöllisen rakentamisen. Oululaisen arkkitehdin Juha Paldaniuksen suunnittelema Raitti on kooltaan noin 4 100 neliömetriä. Siitä ensimmäisen kerroksen liiketilat käsittävät noin 3 100 neliötä, ja toisen kerroksen liike- sekä toimistotilat noin 450 neliötä. Pääomasijoittajiksi hankkeeseen ovat tulossa sijoitussitoumuksen tehneet Osuuskunta PPO ja LähiTapiola Pohjoinen. - Sijoittajista hanke näyttää varsin lupaavalta, koska suurin osa tiloista on jo vuokrattu. Raitin ansiosta Hiekkasärkille saadaan vihdoin kas-vavan matkailijamäärän kaipaamia palveluita. Tässäkin sijoituksessa tärkeänä motiivina on alueellisen elinvoiman vahvistaminen, minkä lisäksi sekä Osuuskunta PPO että LähiTapiola Pohjoinen voivat tällä tavalla yhdessä kehittää omistajilleen tarjolla olevia palveluita, Osuus-kunta PPO:n toimitusjohtaja Kati Peltomaa sanoo.

13

Sijoitus-päätöksiä myös paikallisista lähtökohdista

LähiTapiola Pohjoinen Keskinäinen Vakuutusyhtiö on yksi LähiTapiola-ryhmän 20 itsenäisestä alueyhtiöstä. Hallin-tojohtaja Arto Turusen mukaan LähiTapiola Pohjoinen on vahinko- ja henkivakuuttamisen sekä säästämisen palve-luiden lisäksi myös alueellinen sijoittaja.

Kuinka suuri sijoitusvarallisuus LähiTapiola Pohjoisella on käytössään?Sijoitusvarallisuutemme on tällä hetkellä noin 140 miljoonaa euroa, josta noin 10 prosenttia on alueellisia sijoituksia. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan sijoitusvarallisuuden määrä kasvaa merkittävästi lähiaikoina.

Millainen toimialueenne on sijoittamisen näkökulmasta?LähiTapiola Pohjoisen toimialue kattaa suurimman osan Pohjois-Pohjanmaasta ja puolet Keski-Pohjanmaasta. Väestö-kehityksen valossa Oulun ja sen lähiympäristön merkitys kasvaa koko ajan. Siellä sijaitsevat myös sijoittamiseen liittyvät huomat-tavimmat alueelliset hankkeet. Perinteisesti olemme sijoittaneet asuntotuotantoon. Tälläkin hetkellä Oulun keskustassa on meneillään kerrostalorakentamis-ta, jossa olemme mukana. Tuomme kaupunkiin vuokra-asunto-ja, koska niille on runsaasti kysyntää väkimäärän lisääntyessä.Olemme mukana muussakin rakentamisessa, kuten liiketilasi-joittamisessa. Oulun ohella nämä kohteet painottuvat Ylivieskan ja Raahen seuduille.

Mitä erityistä LähiTapiola Pohjoinen voi sijoittajana tarjota?Alueellisena yhtiönä meidän vahvuus on paikallisuudessa. Katsomme nimenomaan mielenkiintoisia alueellisia hankkeita, jotka ovat linjassa LähiTapiola Pohjoisen toimintaa ohjaavan sijoitussuunnitelman kanssa. Päätöksenteko tapahtuu Oulussa,

mikä tuo toimintaan aidon paikallisuuden. Haluamme tukea alueen elinvoimaa, koska siitähän me kaikki elämme. Se on myös meidän asiakkaidemme eli omistajiemme etu. Yleensä lähdemme kumppaniksi rakennusliikkeille, jotka tar-joavat esimerkiksi kerrostalohankkeita Oulusta. Suoria alueel-lisia yritysten käyttöpääomarahoituksia tai lainoituksia emme ole tehneet. Pääomasijoituksia teemme lähinnä erityyppisten sijoitusrahastojen kautta ja viimeisin sijoitus tehtiin vuodenvaih-teessa Butterfly Venture Fund III -sijoitusrahastoon Sen kohteena ovat startupit, joilla on erityisesti Internet of Things-osaamista.

Mikä yhtiötänne kiinnosti Kalajoen Hiekkasärkkien ostoskylä Raitissa?Kyseessä on alueellinen kiinteistösijoitus. Kalajoen matkailussa on paljon potentiaalia. Kehitystä voidaan vauhdittaa nimen-omaan Raitin tapaisilla, palvelutarjontaa monipuolistavilla kokonaisuuksilla. Tämä on myös esimerkki siitä, kuinka eri toimi-alueilla mahdollistamme välillisesti palvelutuotantoa LähiTapio-la Pohjoisen nykyisille ja tuleville asiakkaille.

Millaista kumppanuutta Osuuskunta PPO voi tarjota LähiTapiola Pohjoiselle?Osuuskunta PPO on meille luonteva yhteistyökumppani, koska molemmat olemme paikallisia, alueellisia sijoituksia tekeviä toimijoita. Tämä mahdollistaa kanssasijoittamista sekä rahoit-tamiseen kuuluvaa riskien jakamista. Tietyt kohteet hoidamme itse, mutta toisissa kohteissa kanssasijoittaminen on järkevin ratkaisu.

Arto Turusen mukaan Kalajoen matkailua ja sen ym-pärivuotisuutta voidaan kehittää Ostoskylä Raitin tapaisilla investoinneilla.

ARVOSIJOITUSSIJOITUS

14

Erikoisosaamista, osin vain harvojen taitamaa. Pyhäjoen Teräspinnassa on tehty määrätietoista työmenetelmien ke-hittämistyötä. Kromin kiilto ilman kromausta saadaan myös putken sisälle. Tekniikan osaava Ari Haapakoski (vasemmalla) luovutti ohjat Matti Haapakoskelle, joka tuo vahvistusta kau-palliseen ajatteluun.

Vuorovaikutusta ja luottamusta

Liikekumppanien puntaroinnissa on jotain samaa kuin hammaslääkärin tai kampaajan valinnassa. Se on kemiaa ja luottamusta eikä yhteistyö synny

hetkessä. Pyhäjoen Teräspinta Oy:n toimitusjohtaja Matti Haapakoski kertoo tutkineensa useitakin vaihtoehtoja yrityksen sukupolvenvaihdoksen loppuunsaattamiseksi. Muutosta Ari Haapakos-ken perustamassa metallien käsittelyyn keskit-

tyvässä Teräspinnassa oli suunnitelmallisesti toteutettu jo kymmenen vuoden ajan. Ottamatta oli vain viimeinen askel, jossa yrityksen enem-mistöomistajuus siirtyisi isältä pojalle. Vertailuissaan Matti Haapakoski päätyi Osuuskunta PPO:hon, koska se sijoitus- ja kehitysyhtiönä tarjosi rahoituksen lisäksi myös tieto-taitoa. Kun on tarkoitus kasvaa tai laajentua, niin ulkopuoliset uudet näkemykset ovat tervetulleita suuntia ottaessa.

-Kun yrittäjä tekee päivittäistä työtään; hoi-taa asiakkuuksia ja tilauksia, voi ulkopuolinen kumppani auttaa näkemään paremmin myös ”laatikon ulkopuolelle”. Osuuskunta PPO:n sijoituspäällikkö Pauli Keränen muistuttaa, että muutosta ei toteuteta muutoksen vuoksi. Itu kasvuun tai laajenemiseen on jo olemassa, kun PPO:hon otetaan yhteyttä. Tai sitten halutaan jatkaa ja vahvistaa jo olemassa olevaa toimintaa.

Liikekumppanivaihto-ehtojen punnitseminen ei ole vain kannatta-vuuslaskelmia, vaan myös henkilökemiaa. Tarvitaan luottamusta ja yhteisen kielen löy-tämistä.

15

Osuuskunta PPO:n sijoi-tuspäällikkö Pauli Keränen (oikealla) tuo ja luo uusia näköaloja yrittäjän arkeen. Niin myös Matti Haapakos-ken luotsaamaan yrityk-seen.

-En ole muutosagentti, vaan mahdollistaja, kuvaa Keränen rooliaan. Voidaan puhua myös rinnalla kulkemisesta ja siinä ohessa sparrauksesta.

Yritysjärjestelyissä PPO tuli Pyhäjoen Teräs-pinnan vähemmistöosakkaaksi ja Pauli Keränen istuu nyt myös yrityksen hallituksessa. Moni perheyrittäjä voisi kavahtaa ulkopuolisen tuloa yrityksen sisäpiiriin. Matti Haapakoski kokee PPO:n tasavertaisena kumppanina ja osakkaana, joka leventää harteita. Keränen istuu PPO:n sijoituspäätösten myötä useiden yritysten hallituksissa, mutta yhtä hy-vin joku muu PPO:sta tai sen ulkopuolelta voi osallistua hallitustyöskentelyyn. Avainasemassa on löytää henkilö, joka voi tuoda lisäarvoa sekä uusia työkaluja yrityksen toimintaan ja kehittä-miseen. Yrityksestä riippuen hartioiden levennys voi olla ohjauksen lisäksi uusien näköalojen antamis-ta ja kontakteja. Haapakoski on huomannut jo,

että yksin puurtamisen sijaan on usein viisaam-paa viritellä yhteistyökuvioita. Siitä mainiota esimakua yritys sai Tampereella järjestettäviltä alihankintamessuilta, joille Teräspinta osallistui Centria ammattikorkeakoulun organisoimalla yhteisosastolla.”Sorvin ääreen” ei Keränen lähde ammattilaisia kädestä pitäen neuvomaan. Siinä on toiminnan tontin raja. Ennen kuin nimet oli tammikuussa kirjoi-tettuina sopimuksiin, oli jo ehditty istuutua useammankin kerran saman pöydän ääreen: ovatko ajatukset samansuuntaiset, mikä on yrityksen tila ja mitkä ovat osapuolten odotukset. -Yhteistyötä rakennetaan, se ei synny auto-maattisesti. Kun sijoituspäätös on tehty, joitakin kynnyksiä on jo ylitetty, näkee Keränen. Kehuja Haapakoski antaa Pauli Keräselle kanssakäymisen mutkattomuudelle. Hänellä on ollut aikaa ja kykyä syventyä juuri tämän yrityksen asioihin.

-Haaste kiireen keskellä on, ettei yksikään yritys koe olevansa rikka rokassa, tunnustaa Keränen. Matti Haapakoski arvostaa Osuuskunta PPO:ssa myös sen alueellista toimintaa. On arvo jo sinänsä, että liikekumppani on alueelta ja haluaa olla tukemassa alueellista elinkeino-elämää. Haapakoski ei väheksy myöskään jo aiemmin elinkeinoelämän kuvioissa syntynyttä kontaktia Pauli Keräseen, mikä sekin on luonut luottamusta. -Yrittäjä ei hae armopaloja. Ei tämä hy-väntekeväisyyttä ole. Rehellisesti sanottuna voittoakin haetaan, muistuttaa Haapakoski. Sijoituspäällikkö allekirjoittaa Haapakosken sanoman voiton tavoittelusta, mutta toteaa, etteivät tuottoprosentit ole ainoa kriteeri sijoi-tuksista päätettäessä. Toiminnan jatkuminen ja työpaikkojen säilyminen alueella painavat myös vaakakupissa.

Osuuskunta PPO on sijoitus- ja kehitysyhtiöksi muututtuaan ollut mukana jo reilussa kym-menessä kasvutarinassa. Osuuskunnan oman pääoman ehtoinen sijoitus voi mahdollistaa uuden yrityksen perustamisen, yrityskaupan, investoinnit laitteisiin, kiinteistöön, mahdollis-taa henkilöstöresurssin vahvistamisen yrityksen kasvuponnisteluissa tai sukupolvenvaihdoksen, kuten Pyhäjoen Teräspinnassa. Keränen painottaa, että kaiken pohjana ovat laskelmat ja yhteistyötä on lähdetty tunnustele-maan hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Monet yrittäjät elävät kiireellistä yrittäjän arkeaan niin, että esimerkiksi kustannus- ja kannattavuuslas-kelmat ovat voineet jäädä vähäiselle huomiolle. Pyhäjoen Teräspintaa sijoituspäällikkö kehuu erinomaisesta dokumentoinnista, jossa yrityksen kasvu, muutokset ja tehdyt ratkaisut vaikutta-vuuksineen voidaan osoittaa. -Pitää tuntea oma tontti. Toiminta on oltava kirjattuna, analysoitavissa, vinkkaa Matti Haa-pakoski yritysjärjestelyjä miettiville yrittäjille tai yrittäjiksi mieliville.

Pyhäjoen Teräspinta Oy

Ari Haapakosken vuonna 1994 perusta-

ma yritys. Matti Haapakoski osakkaaksi

vuonna 2013, toimitusjohtajaksi vuonna

2015. Sukupolven vaihdos 2017, jolloin

Osuuskunta PPO vähemmistöosakkaaksi.

Kotipaikka: Pyhäjoki

Toimiala: metallien käsittely

Liikevaihto: 0,5-1 miljoonaa euroa

Henkilöstö: viisi vakituista työntekijää

ARVOPERSOONAPERSOONA

Shokista toimintaan ja yhteiseen tekemiseen

16

Ylivieskan historiallisen kirkon polttamista surraan vielä pitkään, mutta tuleen ei jääty makaamaan. Menetys on yh-distänyt laajasti.

Missä olit kun Kennedy ammuttiin tai terroristit iskivät World Trade Centeriin? Ylivieskalaiset muistellevat samaan tapaan vielä pitkään, missä kukin oli ja mitä teki maaliskuun 26. päivänä 2016,

kun 230-vuotias kirkko ja rakas maamerkki tuhoutui palossa.Moni kaupunkilaisista oli tuona lankalauantaina virittelemässä pääsiäiskokkojaan tai valmistautumassa kokoille lähtöön. -Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota outoon hajuun, kertaa Osuuskunta PPO:n jäsen Leo Mehtälä. Mehtälä oli tekemässä lähtöä Sieviin vaimonsa koti-talon kokolle. Pian selvisi loimun syy.

17

Työ on parasta lääkettä menetystä seuranneeseen suruun. Seija Mattila, Leo Mehtälä ja Mauri Takalo-Kippola ovat suuressa jou-kossa rakentamassa uutta kirkkoa.

ARVOPERSOONAPERSOONA

18

-Uskomatonta, eikä mitään ollut tehtävissä. Niemelänkylällä kokon sytyttämispuuhissa

oli Ylivieskan Kotiseutuyhdistyksessä vaikuttava Mauri Takalo-Kippola. Hän kiinnitti monen muun tavoin huomionsa erityiseen kajoon kir-kon suunnalta. Onko samalla suunnalla oleva huoltoasema syttynyt tai joku rakentanut todella vaikuttavan kokon, mietti Takalo-Kippola ennen kuin loimotuksen lähde selvisi. Monelle kirkko edusti pysyvyyttä. Se oli ollut mukana perheen tai suvun suruissa ja iloissa. Siellä oli kastettu, konfirmoitu, vihitty ja saatettu haudan lepoon. -Tyrmistys, kuvaa opettaja Seija Mattila ylivieskalaisten tuntoja kirkon palon jälkeen.

Surutyötä tehdään osallistumalla.Vielä shokissa kokoonnuttiin pääsiäisen yö-messuun Oulun hiippakunnan piispan Samuel Salmen ja Ylivieskan kirkkoherran Timo Määtän johdolla. Samaan aikaan palokunta oli vielä sammutustöissä ja kirkon rauniot savusivat taustalla. Lamaannuksen rinnalla raunioissa kyti myös toivo ja pohjalainen peräänantamattomuus.Messuun osallistui myös Leo Mehtälä. -Se oli erikoinen ilta ja yö.Lamaannukseen ei Ylivieskassa kauaa jääty, sillä nopealla aikataululla seurakunnan kirkkoneu-vosto ja -valtuusto kokoontuivat pohtimaan uu-den kirkon rakentamista ja sen vaatimia toimia.Yhtenä osana jälleenrakentamista perustettiin varainhankintatoimikunta. Kirkkotalakoot-toimikuntaan pyydettiin yhteiskunnan eri toimialueilla vaikuttavia henkilöitä ja puheenjoh-tajaksi kutsuttiin Ylivieskan kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa vaikuttava Leo Mehtälä. Hän on saanut kokea paikkakuntalaisten yhtei-söllisyyden. Kädenojennukset läheltä ja kaukaa ovat lämmittäneet ja olleet mitä moninaisimmat. Surutyötä mitä vahvimmin oli myös aktiivi-seurakuntalaisten ”ukkopiirin” kokoontuminen kirkon raunioille raivaamaan aluetta. Tuhkasta rakennettiin taivasalle temppeli, jonka altta-ritauluna saa toimia hiiltyneistä seinähirsistä rakennettu risti ja kirkkokansaa kutsuu palossa säästynyt pikkukello. Penkeiksi muotoiltiin kivijalan järeitä graniittipaaseja.

Kirkkotalakoot-toimikunnan jäsenet ovat pistäneet merkille, että kyse ei ole vain aktiivi-seurakuntalaisten osallisuudesta. Mukaan ovat halunneet myös harvemmin seurakunnan tilai-suuksiin osallistuvat ja jopa kirkkoon kuulumat-tomia on ilmoittautunut. Joukossa toimii nuoria, keski-ikäisiä, varttuneempaa väkeä, veteraaneja

tai alueella vaikuttavia herätysliikkeitä. Muun muassa Rauhanyhdistys on tarjonnut tilojaan erinäisten tilaisuuksien järjestämiseksi. -Voi vain ihmetellä, miten toiminta on laa-jentunut, myöntää Leo Mehtälä. Ilahtuneena hän on pistänyt merkille, että Kirkkotalakoot on kerännyt runsaasti nuoria mukaansa. Muun muassa partiolaiset ovat kartuttaneet kassaa myymällä kortteja ja lät-tyjä talakootilaisuuksissa. On myös järjestetty Akustiikassa konsertteja, joissa esiintyjät ovat lahjoittaneet palkkionsa uudelle kirkolle ja konsertin tuotto on koitunut rakennusrahaston hyväksi. Nuoret ovat ottaneet yllättävän raskaasti kirkon menetyksen. Kirkon palo muutti myös kirkkoherra Timo Määtän tulevaisuuden suunnitelmia, joissa siinsivät jo pikaiset eläkepäivät. Vuosi kerrallaan Määttä on lupautunut jatkamaan virassaan, mahdollisesti uuden kirkon valmistumiseen saakka. -Adventtina 2020, paljastaa Mehtälä uuden kirkon tavoiteaikataulun.

Jo kirkon loimua katsellessaan Mauri Takalo-Kippola oli ymmärtänyt, että jälleenrakenta-miseen tarvitaan myös kotiseutuyhdistystä. Kun laki mahdollistaa seurakunnalle vain lah-joitukset, tuli Ylivieskan kotiseutuyhdistyksen tehtäväksi hakea rahankeräyslupaa lipas- ja lis-takeräykseen. Nopealla aikataululla, jo kuukausi

kirkon palamisen jälkeen, yhdistys haki lupia Oulun poliisilaitoksen alueelle. Vuoden mittaan Kirkkotalakoot-toimikunta on järjestänyt jo kolme keräystä ja kartuttanut kassaa liki 10 000 eurolla. Keräyksiä jatketaan sopivin väliajoin ja niistä tiedotetaan yleisölle ennakkoon. Kotiseutuyhdistys on ollut mukana myös kynttiläkirkkotapahtumassa, joka järjestettiin yhteistyössä Ylivieskan kolmen Lions klubin, partiolaisten ja urheiluautoilijoiden kanssa. Kun kynttilänpäivänä järjestettävän messun osallis-tujamäärä on aiemmin laskettu kymmenissä, niin nyt helmikuussa siihen osallistui arviolta 700 henkilöä. -Siellä oli mahtava tunnelma, kuvailee Seija Mattila kynttilöin valaistua rauniokirkkoa.

Uutta kirkkoa myös kudotaan sukka sukalta. Päivittäistä työmatkaansa ohi palaneen kirkon ajanut Seija Mattila mietti tapaansa osallistua uuden kirkon rakentamiseen. Käsitöitä harras-tava opettaja otti kopin veljentyttärensä Marjo Matilaisen ideasta. Mukaan joukkoon liittyi myös Heli Murtoniemi ja syntyi sukankutojayhteisö,

Seija Mattila organisoi kolmen muun puuhanaisen kanssa sukkapiirin, jonka tuotteita valmistuu ympäri maan.

Leo Mehtälää lämmittää ihmisten mitä mo-ninaisimmat kädenojennukset uuden kirkon rakentamiseksi

19

jonka kokoa voi tällä hetkellä vain arvioida. Suk-kia syntyy ympäri maata Tervolasta Varkauden ja Seinäjoen seuduille. Kaukaisimmillaan sukkia on kudottu jopa Yhdysvalloissa. Sosiaalinen media on näyttänyt tässäkin voimansa; Sukilla kirkko –facebook-ryhmässä on jo 900 seuraajaa. Pyyntöjä Sukilla kirkko -vyötteiden lähettä-miseksi tulee liukuhihnalla, kun Ylivieskasta maailmalle lähteneet haluavat kantaa kortensa kekoon. Mukana on myös heitä, jotka haluavat osallistua ylivieskalaislähtöisten ystäviensä ura-kointiin. Mattila laskeskelee naisten keränneen kotiseutuyhdistyksen tavoin sukkapuikoillaan vajaat 10 000 euroa. Karkeasti laskien parin kymmenen euron sukkapareja on myyty reilut 400 ja lisää kudotaan. Leo Mehtälä hämmästelee ihmisten kekse-liäisyyttä ja halua auttaa. -Kun käynnistimme Kirkkotalakoot-toimintaamme, linjasimme tavoitteeksemme, että olemme ”Jumalan johdatukseen luottavan seurakunnan kasvot”. Vajaan vuoden aikana näitä persoonallisia ja yhteisöllisiä kasvoja on ollut hämmästyttävä määrä. Tästä lahjastasi, missä muodossa se onkin, siitä nöyrä kiitos.

Yksi huikeimmista esineistä on erään seu-rakuntalaisen rakentama viulu, jonka puinen kansi ja osa metallisista osista ovat palaneesta kirkosta. Soitin ei ole vain koriste, vaan se myös soi kauniisti.

Mauri Takalo-Kippola on Kirkkotalakoissa mu-kana Ylivieskan kotiseutuyhdistyksen riveissä.

Jotain pysyvää. Palos-sa säilynyt kirkon kello kutsuu ajoittain juma-lanpalvelukseen kirkon raunioille.

Ylivieskan Kirkkotalakoiden keräystoimi-kunta suunnittelee ja koordinoi Kirkkotala-koiden varainhankintaa Ylivieskan kirkon uudisrakentamiseksi. Toimikuntaan kuuluu sekä seurakunnan että Ylivieskan Kotiseutuyhdistyksen valit-semia henkilöitä. Ylivieskan Kirkkotalakoot-rahankerä-yksen lipas- ja rahankeräyslupa on Oulun poliisilaitoksen alueelle. Ylivieskan seurakunta voi vastaanottaa lahjoituksia. Ne osoitetaan seurakunnan ti-leille. Lahjoituksissa uuden kirkon hyväksi käytetään viitettä Ylivieskan kirkko. FI65 2114 1800 0628 68 NordeaFI69 5534 0510 0000 80 OpFI16 8000 1200 8620 28 Danske

Näin voit olla mukana

ARVOPERSOONAPERSOONA

20

Mehtälä muistaa myös metsästysseuroilta saadun lahjoituksena pari hirveä hyödyn-

nettäväksi. Metsämiehet ja marjastajat ovat poi-mineet myös puolukoita uuden kirkon hyväksi.

Ylivieskan seurakuntakeskukseen Pietariin astuessa tulijaa tervehtii kirkon rakentamis-ta kartuttava myyntipöytä, jolla villasukat, suojelusenkelit kuin äänitteetkin ovat sulassa sovussa. Ensimmäiseksi käteen tarttuu Vilho Vähäsarjan kirjoittama Rovastin ruokakirja, jonka ohjeilla valmistuvat niin makkarat kuin kalaruoatkin. Palanut kirkko on jatkanut elämäänsä tuotteissa, joita ukkopiirissä on ideoitu ja valmistettu vääntyneistä nauloista ja puutavarasta. Jo euron hintaisella mustuneella naulalla pääsee osalliseksi historiasta. Mehtälä on vastaanottanut myös van-husten Palvelukeskus Sipilässä askartelemia korkinavaajia, jotka kaikki tulivat myydyiksi. Myydyksi tulivat myös pari reliefiä, jotka eräs pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva mies halusi lahjoittaa uuden kirkon hyväksi. Kirkon sulaneet urut jatkavat nekin kiertoaan, kun suunniteltu kansalaisopiston kurssi syventyy valutekniikkaan ja esineiden valmistamiseen urkupillistö materiaalinaan. Mukaan Kirkkotalakoisiin on lähtemässä myös Osuuskunta PPO, jonka hallitus esittää osuuskuntakokouksen päätettäväksi 100 000 euron lahjoitusta kirkon jälleenrakentamiseen. -Lahjoituksella tahtoisimme olla mukana yhteisön ponnistuksessa ja haastaa alueelta myös muita jälleenrakennustyöhön. Lahjoitus on tässä vaiheessa hallituksen esitys osuuskun-takokoukselle, ja lopullisen päätöksen asiasta tekevät jäsenet, korostaa Osuuskunta PPO:n toimitusjohtaja Kati Peltomaa.

Palaneista nauloista synty-nyt kolmen ristin teos joh-dattaa ajatukset Golgatalle ja viime pääsiäiseen, jol-loin 230-vuotias kirkko tu-houtui.

Ylivieskan vanha kirkko soi satojen vuosien sävelmiä viululla, joka on osin rakennettu pala-neesta kirkosta säästyneistä materiaaleista.

Ylivieskan seurakuntakeskus Pietarin au-lassa tulijaa tervehtii kirkon rakentamista kartuttava myyntipöytä.

AJANKOHTAISTA

Osuuskunta PPO irtaantui alkuvuodesta sie-viläisestä teräs- ja alumiinirakenteita valmis-tavasta Alutig Oy:stä yhtiön toimivan johdon ja muiden osakkaiden lunastettua itselleen Osuuskunta PPO:n osakkeet.- Osuuskunta PPO:n tultua mukaan omista-jaksi kesällä 2015, yhtiössä käynnistyi lukuisia kehitystoimia. Niiden tuloksena pääsimme jo viime vuonna hakemaan kasvua ja kannatta-vuutta sekä parantamaan liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä, kertoo Alutigin toimitus-johtaja Heikki Hyväri. Hän sanoo arvostavansa Osuuskunta PPO:n taannoista päätöstä tulla mukaan omistajaksi

Osuuskunta PPOirtaantui Alutig Oy:stä

Raahelaiset voivat hengähtää helpotukses-ta. Kohtaamispaikaksi ja iltapäiväolohuo-neeksi muotoutunut Kahvila Hippu sai uudet omistajat. Helmikuun alusta maitokahvia ja cappuccinoa ovat olleet tarjoamassa Hanna Leppikangas ja Tanja Seppä. Facebook-päivityksestä se alkoi. Hipun pe-rustanut ja sen suosituksi pistäytymispaikak-si vakiinnuttanut Sanna Salo jätti yrityksestä luopumisestaan some-viestin, johon naiset tarttuivat. Nopeat syövät hitaat eli rahoituk-sen nopea järjestyminen jätti kilpailijat ho-pealle. Leppoisasta tunnelmasta ei Hipussa tingi-tä jatkossakaan. Hanna Leppikangas toteaa konseptin olevan entisen näköisen eli mo-nipuolisten erikoiskahvien ja pikkupurtavan lisäksi tarjolla on myös salaatti-keittolounas. Aukioloajatkin pidetään ainakin toistaiseksi entisellään. Kahvila tarjoaa myös silmän ruo-kaa eli seiniään kuuden viikon välein vaihtu-ville taidenäyttelyille.Jos nyt jotain muutosta on aiempaan haettu, niin musiikkikanavaa vaihdetaan useammin.

Latet ja espressot valmistuvat uusin voimin Hipussa

Vaihdanta Osuuskunta PPO:n osuuksilla alkoi helmikuus-sa 2016. Tilikauden aikana omistajaa vaihtoi Privanetin kautta 1 935 osuutta. Toteutuneissa kaupoissa osuuden hinta vaihteli 600-750 euron välillä. Kaikkien kauppojen keskihinta oli 638,60 euroa osuudelta, ja osuuden arvo kehittyi myönteisesti. Koska Osuuskunta PPO:lla itsellään ei ole arvopape-rien välitykseen vaadittavaa toimilupaa, kauppapai-kan järjestäminen on ulkoistettu Pankkiiriliike Privanet Oy:lle. Osuuskunta PPO:n osuuksia voi ostaa ja myydä osoitteessa www.privanet.fi

Osuuskunta PPO on saanut sekä Kauppa-lehden Menestyjä-sertifikaatin että Suomen Asiakastiedon Rating Alfa-luottoluokitukseen perustuvan Suomen Vahvimmat-sertifikaa-tin. Kauppalehden tutkimus- ja analyysiyk-sikön, Balance Consultingin sertifikaatti edellyttää hyvää tulosta ja kannattavuutta, vahvaa rahoitusrakennetta sekä jatkuvan toi-minnan turvaavaa maksuvalmiutta. Asiakastiedon Suomen Vahvimmat-ser-tifikaatti on merkki saajansa positiivisista

Privanetin kautta vaihtoi omistajaa 1 935 osuutta

Osuuskunta PPO:llekaksi sertifikaattia

kehittämään yhtiön toimintaa sekä pää-omittamaan Alutigia haastavassa tilan-teessa. - Suunta on nyt kääntynyt parem-paan. Vaikka alan kilpailutilanne on edel-

leen tiukka, menemme eteenpäin positiivisel-la asenteella, Hyväri toteaa. Sijoituspäällikkö Pauli Keräsen mukaan Osuuskunta PPO:lla on oma roolinsa pääomit-tamiensa yhtiöiden elinkaaressa. - Alutigin tapauksessa yrityksessä oli tarve kehitysjärjestelyille, joilla turvattiin yhtiön toiminnan jatkuminen. Järjestelyt ovat osoit-tautuneet onnistuneiksi, joten me pystymme tässä vaiheessa irtaantumaan maltillisella tuotolla yhtiön jatkaessa toimintaansa uudel-ta omistuspojalta, Keränen sanoo.

Fiftariakin kuuluu edelleen, mutta taustalla soi useammin myös jazz tai blues. Vitriiniin on tulossa myös omia leipomuksia. Kahvila Hippu toimii Raahessa Osuuskunta PPO:n omistamissa tiloissa.

21

taloudellisista tunnusluvuista, luottokelpoi-suudesta, taustatiedoista ja hyvästä maksu-käyttäytymisestä.

Hipun rentoa tunnelmaa ovat jatkamssa Tanja Seppä (vas) ja Hanna Leppikangas.

22

Elinvoima syntyy monesta asiasta. Se on esimerkiksi yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja työllisyyttä. Jotta yritykset voivat kasvaa ja palkata lisää

työntekijöitä, tarvitaan Osuuskunta PPO:n kaltaisia sijoittajia tukemaan yritysten kasvua sekä tuomaan osaamista yritystoiminnan kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä tuntee tarkasti yritysten rahoit-tamiseen liittyvät tarpeet ja haasteet. Finnveran ja pankkien ohella oman pääoman ehtoisilla sijoittajilla on hänen mukaansa keskeinen rooli yritysten kasvun mahdollistajina. - Meidän alueella on ollut pitkään tarve Osuuskunta PPO:n kaltaiselle pääomasijoit-tajalle. Oman pääoman ehtoinen rahoitus on vakuudetonta, mikä tarjoaa yrityksille toisen kaltaisia kasvumahdollisuuksia. Sen lisäksi pää-omasijoittajat vahvistavat osaamista yritysten hallituksissa. Järkkälä muistuttaa, että Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on monia vahvoja toimialoja, joiden kasvulle ja kansainvälistymiselle erilaiset rahoitusvaihtoehdot ovat äärimmäisen tärkeitä. - Elinvoiman tärkeimpiä asioita ovat työ-paikat ja omassa kunnassa olevat palvelut. Yritysten palkatessa uutta henkilöstöä kunnat saavat lisää verotuloja. Näillä verotuloilla voi-daan hankkia ihmisten tarvitsemia palveluita, Järkkälä pelkistää elinvoimakokonaisuutta.

Osuuskunta PPO:n talouspäällikkö Arttu Kautto nostaa esille alueellisen sijoitustoi-minnan aikaansaamat kerrannaisvaikutukset. Tyypillisesti alueelliset sijoitukset toteutetaan osana laajempaa rahoituspakettia. Jokainen

Osuuskunta PPO:n suoraan sijoittama euro vetää mukanaan epäsuorasti toisen mokoman muuta rahoitusta. - Viime vuosina osuuskunta on sijoittanut alueellisiin sijoituksiin suoraan 18,5 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä muut rahoittajat ovat tuoneet kohteisiin noin 25 miljoonaa euroa, valottaa Kautto. Oma lukunsa tähänastisissa alueellisissa sijoituksissa on ollut Lehto Groupin listau-tumisanti, johon PPO osallistui 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainalla. Lehto Groupin pörssilistautuminen oli menestys, joka toi yh-tiölle noin 60 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Oulaisiin valmistui vuonna 2016 Lehto Groupin uusi tuotantolaitos ja 150 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen ohella alueellinen sijoitus-toiminta tarjoaa edellytyksiä palveluiden kehittymiselle. Sijoituskohteisiin sisältyy

kolme kauppakeskusta – Kauppakeskus Mas-to Raahessa, Stoolperi Haapajärvellä ja tässä lehdessä uutisoitu Raitti Kalajoen Hiekkasär-killä – sekä muita kiinteistöhankkeita. Viidessä kohdeyrityksessä on toteutettu sukupolven- tai muu omistajanvaihdos. Muita investointi- ja kasvusijoituksia on viisi. Sen lisäksi että Osuuskunta PPO edesauttaa alueellisilla sijoituksillaan yritysten kasvua, osuuskunta on talouspäällikkö Arttu Kauton mukaan merkittävä alueellinen veronmaksaja niin yhteisö- kuin kokonaisverotuksen näkö-kulmasta. - Osuuskunnan omistajille tärkein asia on luonnollisesti tuotot. Niidenkin osalta puhutaan hyvin vakuuttavista summista, kun lasketaan yhteen sijoituksille maksetut vuotuiset osuus-pääoman korot, Kautto toteaa.

– mitä se tarkoittaa?

Osuuskunta PPO:n pääomasijoitukset ovat sijoitus osuuskun-nan toimialueen elinvoimaan. Finanssisijoitukset puolestaan tarjoavat osuuskunnalle vakaata vuotuista tuloa ja mahdollis-tavat osaltaan osuuskoron maksun jäsenistölle.

- Rahoituksen lisäksi pääomasijoittajat vah-vistavat osaamista yritysten hallituksissa, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä sanoo.

Talouspäällikkö Arttu Kauton mukaan Osuus-kunta PPO on merkittävä alueellinen veron-maksaja.

ELINVOIMAAALUEELLE

23

Oheisella grafiikalla havainnollistetaan sijoitusosuuskun-nan tuomaa alueellista elinvoimaa osuuskorkojen, verojen, palveluiden ja työpaikkojen muodossa vuosina 2013-2017.

€€

€

€

€€

OSUUS-KUNNANTULOS

ALUEELLISETSIJOITUKSET

18,5milj.eur

TUOTTOJAJÄSENILLE

61milj.eur

VEROTYHTEIS-

KUNNALLE

4,7milj.eur

VERO-TULOJA

OSTO-VOIMAA

mm. kauppa-keskukset MASTO

STOOLPERIRAITTI

TYÖ-PAIKKOJA

550

PALVELUITA

MUURAHOITUS

n. 25 milj.eur

Sijoitusosuuskunnan tuoma alueellinen elinvoima vuosina 2013-2017

www.raitti.com

Moderni - Viihtyisä - Elämyksellinen

Ostoskylä Raitti Kalajoen Hiekoilla,tarjoaa laadukkaat ja monipuoliset palvelut!

VIIHTYISÄÄ SHOPPAILUA

8-TIENVARRELLA

MERENÄÄRELLÄ

AVATAAN

KEVÄÄLLÄ 2018!

www.hiekkadyyni.�

www.sandykelt.�

www.kalajokicamping.�/sur�ari

Eatery & Drinkery Irish House Apartments

K i r k k o k a t u 4 3

9 21 0 0 R a a h e

f a c e b o o k . c o m / k a h v i l a h i p p u