ASPA 2013

● ASPAn suunnittelija Milla Ilonen: Vertaisarviointi kehittää asumisen laatua

● Hinta hallitsee liikaa hankinnoissa

● Moniäänirock – toimintaa, ei terapiaa

2 ASPA 2013

Ajassa

• Sosiaalibarometrin mukaan valtaosa alan päättäjistä kunnissa, Kelassa ja TE-keskuk-sissa katsoo, että kilpailuttaminen jo osataan mutta kriteerien toteutumista ei kyetä valvomaan riittävästi.

• Vuonna 2012 Kelan asumistukeen oikeutetuista eläkkeensaajista 15,7 % asui palvelu-asunnossa. Määrä on nelin kertaistunut kymmenessä vuodessa.

• Kunnallisen palvelu-asumisen maksu-perusteet yhtenäiste-tään. Työryhmä laatii ehdotukset vuoden 2013 aikana.

91-vuotias Eila Vainio on Seinäjoen Keponportin vanhin asukas.

Asumispalveluilta toivotaan joustavaa ja yksilöllistä apua asumiseen. NEurologiSESti p itKäAiKAiSSAirAidEN jA VAmmAiStEN ihmiStEN ASumiSEN SElVityS

s. 8

s. 22

3ASPA 2013

ASPA-vuosikirja 2013

Sisällysluettelo

Toimitus: Edita Publishing Oy Ulkoasu ja taitto: Marjut Vikkula/Edita Publishing Oy Paino: Edita Prima Oy Toimitusneuvosto: ASPA ja Edita Publishing Oy

4 pääkirjoitukset

6 Fiksusta ostamisesta hyötyvät kaikki

Hankinnoissa pitää painottaa laatua ja sen

mittaamista.

8 ASpAn kysely keräsi laajan vastaajajoukon

Neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset

ihmiset kertoivat omasta asumistilanteestaan ja

palvelutarpeistaan.

11 moniäänirock tuli jäädäkseen

Kukunori ry tavoittelee yhteistä säveltä

mielenterveyskuntoutujien ja kulttuurialan

ammattilaisten verkostolle.

14 merkki kertoo asiakkaan arvostamisesta

Reilun palvelun toimijat tuottavat

yhteiskunnallisesti tärkeitä ja laadukkaita

sosiaali- ja terveyspalveluja.

15 oma ääni kuuluviin ASPAn vertaisarvioitsijat ottavat selkoa, millä

tolalla asumispalvelu on käyttäjänäkökulmasta.

18 ohjaaja on rinnallakulkija

MpNet-verkosto miettii

mielenterveyskuntoutujien asumispalveluille

henkilöstön laatukriteerejä.

20 ”hienoja vuosia ASpAn asunnossa”

ASPAn hajautetun asumisen malli antaa

mahdollisuuden omannäköiseen elämään ja

itsensä toteuttamiseen, turvallisesti ja tuetusti.

22 Kotipalvelu turvaa ikäihmisen arjen

Seinäjoella ASPAn kehitysvammaisille

järjestettyjä palveluja laajennettiin myös

vanhusten koteihin vietäväksi avuksi ja tueksi.

25 Nimbyilystä kaupunkikumppanuuteen

Kaupunkitutkija ehdottaa sosiaalisesti

kestävää, kaikkiin asukkaisiin investoivaa

kaupunkilaisuutta, jossa kulkemisella on

yhteinen suunta.

26 uutisia

28 Kutsumustyö ei pääty kertaheitolla

Suuntaus pienempiin yksiköihin

ja tukiasumiseen voimistuu, arvioi

Asumispalvelusäätiö ASPAn toimitusjohtaja

Pekka Mikkola eläkkeelle lähdön kynnyksellä.

30 Apua ei-kenenkään-asiakkaille

Itsenäiseen asumiseen tukea tarvitsevat mutta

tukijärjestelmien ulkopuolelle jääneet halutaan

tunnistaa ja saada avun piiriin.

31 ASpA pähkinänkuoressa

91-vuotias Eila Vainio on Seinäjoen Keponportin vanhin asukas.

4 ASPA 2013

Koti on ihmisen paras paikka. Näin olen sen it-sekin kokenut. Koteja on matkani varrelle ker-tynyt kolmisenkymmentä. Tiedän siis, mistä pu-hun. Kun asuinpaikka on muuttunut, on turval-lisuuden tunteen tuonut koti tuttuine tapoineen, tuoksuineen, tekstiileineen ja tavaroineen.

Henkilö, joka kykenee itse määrittelemään omassa kodissaan oman elämänsä arkirytmin ja askareiden aikataulun, tulee harvoin ajatelleek-si, että monet kanssaihmisemme eivät tähän itse-näisesti kykene. Heidän arjessaan tarvitaan tois-ten ihmisten tukea. Jotkut tarvitsevat apua lähes kaikessa, toisille riittää tietoisuus siitä, että tu-kea on tarvittaessa saatavilla. Jokaisella on oma yksilöllinen tapansa rakentaa arkea ja elää elä-määnsä.

Me ASPAssa toimimme monille yksilöllisen asumisen mahdollistajana. Säätiön asunnoissa asuu 750 asukasta ja tytäryhtiömme ASPA Pal-velut Oy tuottaa asumista tukevia palveluja 1400 henkilölle. Toiminnallamme vaikutamme ratkai-sevasti siihen, miten näiden ihmisten yksilöllisen elämän edellytykset toteutuvat.

Asunnot hankitaan normaalista asuntokan-nasta, ja useamman asunnon talot rakenne-taan valmiille alueille. Rakentamisen yhteydes-sä on yleistä, että osa alueella jo asuvista ilmai-see huolensa tulevista naapureistaan. Jotkut kat-sovat asiakseen ryhtyä suoranaiseen taisteluun hankkeen toteutumista vastaan. Verukkeita täl-laiselle etsitään milloin luontoarvoista, milloin liikenteestä. Vastustuksen todellinen syy lienee kuitenkin muualla. Tuntematon pelottaa.

Ajat, jolloin avun tarpeessa olevia suljet-tiin yhteiskunnan ulkopuolelle ja pois silmistä laitoksiin, ovat onneksi menneisyyttä. Nyt asutaan yh-denvertaisina kansalaisina siel-lä missä muutkin. Me kaikki aspalaiset olemme vahvasti vaikuttamassa yhdenvertai-suuden toteutumiseen tä-nään ja huomenna.

Jyrki PinomAAToimiTUSJohTAJAASUmiSPAlvelUSääTiö ASPA

Koti keskelle kylää

Suomen sosiaalipalveluala

• kokonaisarvo 8,9 miljardia euroa

• työllisiä 183 700

Sosiaalipalvelujen tuotannon jakauma

• yritykset 15 %

• järjestöt 16 %

• julkinen sektori 69 %Suomessa

25 457 henkilöä työskentelee

3 301 sosiaalialan yrityksessä

pääkirjoitukset

5ASPA 2013

ASPA Palvelujen olemassaolon perusta on tarjo-ta yksilöllisiä, juuri omannäköisiä palveluja itse-näisen elämän edistämiseksi. Kaikkien arkeensa apua tarvitsevien kohdalla tämä ei vielä ole arki-päivää. Liian usein apua tarvitsevien ihmisten elä-män päätöksiä määrittelee joku muu kuin henki-lö itse, oli sitten kyse asumisesta, palvelujen sisäl-löistä tai vaikkapa omien vaatteiden jokapäiväi-sestä valinnasta. Kyse on arvostuksesta.

Kokemus ja tunne arvostuksesta – tai sen puutteesta – syntyy asiakkaan ja työntekijän vuo-rovaikutuksessa. Asiakkaiden tarpeiden, mah-dollisuuksien, kokemusten ja toiveiden tuntemi-nen ja ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yksilöllinen arki voi toteutua. Asiakasky-selyjen ja -palautteiden merkitys todentuu vas-ta, kun ne huomioidaan toiminnan kehittämi-sessä ja konkreettisissa asiakaspalvelutilanteissa.

Asiakaskuuntelun ja asiakasymmärryksen li-säksi ASPA Palvelut haluaa toimia vastuullisena ja tavoiteltuna työnantajana. Jatkamme vah-vaa panostustamme henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen, koska vain sitä kautta

varmistamme laadukkaat palvelut asiakkaillem-me. On selvää, että hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä heijastaa oloaan asiakkaille.

Olemme solmineet ammatillisen aikuiskou-luttajan Amiedun kanssa pitkäaikaisen kumppa-nuussopimuksen, jonka myötä henkilöstön ke-hittämisen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys nousevat uudelle tasolle. Uskomme vahvasti, et-tä henkilöstön kehittäminen on sijoitus asiakkai-den ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Meillä olet kotona. Se on uusi tunnus-lauseemme, johon sisältyy paljon tär-keitä asioita: ihmisen kunnioit-taminen, yksilöllisyys, turvalli-suus. Näiden periaatteiden ta-kia jaksamme innostua työs-tämme ja haluamme kehit-tyä paremmaksi. Asiakkai-den hyvän arjen vuoksi.

PiA hArJU-AUTTiToimiTUSJohTAJAASPA PAlvelUT oy

Meillä olet kotona

Asumispalveluja tuottaa

1 141 yritystä, joissa

työskentelee 17 600 henkilöä

lähtEEt:tEm rAporttEjA 19 /2012 jA 24 /2012 tEm, toimiAlArAportti 5 /2012thl, t ilAStorAportti 25 /2011

lUvUT koSkevAT vUoTTA 2010

Yksityisten asumispalvelujen asiakkaita yhteensä

34 540

Asumispalveluyritysten liikevaihto

• 1,05 miljardia euroa

• 56 % palvelutalo- ja asumispalvelutoiminnasta

• 44 % laitospalveluista

6 ASPA 2013

●Asumispalvelujen järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Jos kun-

ta ei järjestä itse esimerkiksi vammaisten tai mielenterveysongelmaisten asumista, palvelut on ostettava julkisia hankinto-ja koskevan lain mukaisesti. Pyytäessään tarjouksia kunnan on määriteltävä tar-kasti, mitä palveluja ollaan ostamassa ja millaisia kriteerejä ja painotuksia tarjouk-siin sovelletaan.

Fiksusta ostamisesta hyötyvät kaikki

Palvelujen ulkoistus ei yleensä ole tuo-nut kunnille säästöjä, vaikka ostopäätök-sen ratkaisee usein hinta, todetaan vuo-den 2012 Sosiaalibarometrissä. Siihen on koottu kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja muiden päättäjien näkemyksiä.

hinta ratkaisee liikaa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vammaispalvelupäällikkö riitta hakoma

katsoo, että asumispalvelu on tuotettava asiakaslähtöisesti, mutta osa palveluista on järkevääkin kilpailuttaa.

– Hinnan painoarvosta huolimatta jo alan tarjouskilpailujen vähimmäisvaati-mukset edellyttävät laatua. Palvelun pi-tää täyttää Valviran, sosiaali- ja terveys-ministeriön sekä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan asumis-suositukset.

Palveluja ostaessaan kuntien kannattaa painottaa asiakasta parhaiten palvelevia ratkaisuja eikä keskittyä pelkkään hintaan.

Tästä asukas, palvelujen ostaja ja niiden tuottaja ovat yhtä mieltä.

TeksTi : Päivi Helander • kuvaT: eeva anundi

7ASPA 2013

Hakoma, asumispalveluyksikössä itse-kin asuva sosiaalityöntekijä matti koik-kalainen ja ASPA Palvelujen palvelu- ja myyntijohtaja Janne mäki-kahra ovat yhtä mieltä siitä, että hinnalla on liian suu-ri rooli asumispalvelujen kilpailutuksessa.

Sosiaalibarometrin mukaan myös kolme neljäsosaa sosiaalijohtajista kat-soi, että hankinnoissa pitäisi painottaa laatua. Lisäksi suurten hankintojen osit-taminen ja pidemmät kilpailun määrä-ajat saivat kannatusta. Myös kilpailutta-misen rahallista alarajaa pidetään liian al-haisena: EU-direktiivissä määritetty mini-mi on moninkertainen Suomen 50 000 euroon verrattuna. Euroopan unionin ja Suomen lainsäädäntöä ollaan kuitenkin uudistamassa.

Sovitusta pidetään kiinni

Mäki-Kahran mielestä laadun arvioinnin pitäisi sisältyä palvelujen hankintoihin. Tarjouspyyntöön sisältyvä vaatimus vaik-kapa asiakastyytyväisyyden tavoitetasos-ta ei riitä, vaan ostajan on pystyttävä arvi-oimaan tavoitteen realistisuus ja toimet, jos lupaus ei toteudukaan.

Koikkalainen huomauttaa, että myös asumisen hinnoitteluperusteita pitäi-si tarkistaa: ei ole oikein, jos jopa puo-let vuokrasummasta muodostuu palve-luyksikön yleisten tilojen kustannuksista, vaikka asukas ei tiloja tarvitsisi tai halu-aisi käyttää.

– Kuntoutuksella sen sijaan ei pitäisi palveluasumisen arvioinnissa olla merkit-tävää roolia, koska asuminen ja kuntoutus ovat eri asioita ja niistä on sovittava erik-seen. Käsite "kuntouttava työote" pitäi-sikin tässä yhteydessä heittää romukop-paan. Eihän asumispalvelutyöntekijä ihmi-sen kotiin astuttuaan voi heti alkaa kun-touttaa häntä: kotirauha ja yksityiselämä on turvattu perustuslailla, vammaisillekin.

Suorahankinta tehtävä helpommaksi

Hankintalain mukaan kunta voi yksittäis-tapauksissa hankkia sosiaalipalveluja suo-raan tietyltä toimittajalta, jos tarjouskilpai-lun järjestäminen olisi kohtuutonta tai epä-tarkoituksenmukaista asiakkaalle. Asumi-nen ja siihen liittyvät palvelut tulee myös

jos tarjouspyynnöissä painotettai-siin hinnan sijasta laatua, se kan-nustaisi myös tuottajia kehittä-mään palvelujaan. laatua ei ai-na ole helppo mitata, mutta hako-ma ja Koikkalainen luettelevat laa-tukriteerejä, joita voidaan jo nyt käyttää palveluostojen tarjouskil-pailuissa: • Palveluntuottajannäytötaiem-

masta vastaavasta toiminnasta• Tiedotsiitä,mitenpalveluntuot-

taja ohjaa henkilöstönsä toimi-maan lupaamansa laatutason mukaisesti

• Asiakastyytyväisyyskyselytjaselvitys siitä, miten ne käsitel-lään, raportoidaan ja tehdään mahdolliset korjaavat toimet

• AsumispalvelusäätiöASPAnke-hittämän vertaisarvioinnin tulok-set

• Reklamaatiotjaselvityssiitä,mi-ten ne käsitellään ja tehdään mahdolliset korjaavat toimet

• Sisäisetjaulkoisetauditoinnit• Yksikössäjärjestettävätoimin-

ta, sen säännöllisyys ja asukkaan osallistumismahdollisuus siihen ja sen suunnitteluun

• Asukkaanmahdollisuudetosal-listua asumispalveluyksikön ul-kopuoliseen toimintaan

• Asumisenhinnoitteluperusteet:asuntoon ja muihin tiloihin liitty-vät kustannukset erikseen

• Palvelu-,kuntoutus-jahoito-suunnitelmien teko sekä seuranta

• Henkilöstönmääräjaammattira-kenne sekä työnantajan järjestä-mä lisäkoulutus

• Henkilöstöntyöhyvinvointimu-kaan lukien työterveyshuolto ja työnohjaus

• Palveluntarjoajanvastuullisuu-den arviointi tarjouspyynnössä ja kilpailun jälkeen: yhteiskun-tavastuuraportti, auditoinnit ja valvontakäynnit, säännöllinen yhteistyö ja raportointi

Laatua voidaan mitata

vammaispalvelulain mu-kaan ratkaista yksilöllisesti.

Hakoman toimialueella on tähän vuoteen asti os-tettu vammaisten asumis-palvelut useimmiten suora-hankintoina. Koikkalainen kannattaa suorahankinto-jen helpottamista.

– Tuntuu epäoikeu-denmukaiselta, kun hyvä palveluntuottaja jää valit-sematta vähäisen hinta-eron takia. Seurauksena on voinut olla esimerkiksi vastikään vammautuneen asuttaminen tarjouskilpailun voittaneeseen yksikköön naapurikuntaan, vaikka entisen kodin lä-hellä on laadukas palveluasumisyksikkö.

Tärkeintä on itsemääräämisoikeusTärkeimmäksi laatuteki-jäksi inhimillisessä palve-lussa Mäki-Kahra nostaa asiakaskeskeisyyden.

– Tärkeintä on asukkai-den itsemääräämisoikeus, yksityisyys ja yksilöllisyys. Jos näiden perusoikeuksi-en kunnioitus ei toteudu tarjouksessa tai niitä on aiemmissa hankkeissa lai-minlyöty, palveluntuotta-jaa ei pidä valita kilpailun

voittajaksi, muotoilee puolestaan Koik-kalainen.

Hakomasta tärkeintä on, että asia-kas saa elää oman näköistään elämää. ●

8 ASPA 2013

yli 80 000 suomalaista kärsii aivo -veren kierto-häiriöistä. Vuosittain aivoinfarktin saa noin 14 600 ja aivoveren-vuodon noin 4 000 suomalaista.

lähdE: AiVoli itto

9ASPA 2013

➙

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asumisesta

kattavasti kerättyä tietoaensi kertaa

Neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista ihmisistä valtaosa asuu tavallisissa vuokra- tai omistusasunnoissa. Asuntojen esteellisyys on

yleisin asumisen haitta, ja moni asukas toteaa muutostöitä tarvittavan. Asumispalveluilta toivotaan joustavaa ja yksilöllistä apua asumiseen.

Etenkin kotiin vietäviä avun ja hoivan palveluja kaivataan.

TeksTi : Maria salMinen • kuvaT: eeva anundi ja asPa

●Tällaisia tuloksia saatiin Asumispal-velusäätiö ASPAn valtakunnallises-

sa kyselyssä, jossa kartoitettiin neurologi-sesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ih-misten kokemuksia ja näkemyksiä omasta asumistilanteestaan ja palvelutarpeistaan.

Yhtä kattavaa selvitystä ei ole ai-emmin tehty. Kysely lähetettiin vuoden 2012 keväällä noin 1 500:lle 16–64-vuo-tiaalle henkilölle, jotka saavat neurolo-gisen sairauden tai vamman takia Kelan vammaistukea tai eläkettä saavan hoito-tukea. Vastaajaotannasta ja kyselylomak-keen postituksesta huolehti Kela, mikä takasi anonyymin toteutuksen.

Kyselyyn vastasi 780 henkilöä, ja vas-tausprosentti oli 53. Selvitystyötä luot-sannut Asumispalvelusäätiö ASPAn pro-jektivastaava Sari valjakka on tyytyväi-nen kyselyn saamaan vastaanottoon.

– Vastausprosentti oli myönteinen yl-lätys. Joissakin vastaajaryhmissä osallis-tujia oli erittäin laajalti, esimerkiksi aivo-vamman saaneista 78 % vastasi kyse-lyyn. Kaikkiaan jäi kuva, että tutkimuk-sen kohderyhmä arvosti tilaisuutta pääs-tä tuomaan esiin omia näkemyksiään.

lapsuudenkodissa lähtökuopissa

Suuri enemmistö, 73 % vastaajista, asui tavallisissa vuokra- ja omistusasunnoissa.

si olla enemmän tarjolla, sanoo Valjakka.Hän on huolestunut etenkin lapsuu-

denkodissa vanhempien kanssa asuvien ihmisten tilanteesta. Selvityksessä heidän keski-ikänsä oli 35 vuotta ja he olivat yksi niistä vastaajaryhmistä, jotka eniten toi-vat esiin muuttohalukkuuttaan.

– Pitäisi selvittää, mitkä kaikki syyt it-senäistymisen huomattavassa viivästymi-sessä ovat taustalla. Lisäksi on kehitet-tävä tapoja tukea itsenäistymistä. Kan-nattaisiko järjestää laajamittaisesti rää-tälöityä tukea, vaikkapa toteuttamalla asumis valmennusta tai asumisen kokei-lujaksoja, Valjakka pohtii.

Itsenäistyminen lapsuudenkodista näyttäisi tapahtuvan ensisijaisesti asu-misyksikköön muuttamisen kautta. On tärkeää saada nuorille lisää heidän yk-silöllisiin tarpeisiinsa ja toimintakykyynsä sopivia asumisvaihtoehtoja, sillä heidän kohdallaan on kyse pitkistä, vuosikym-meniä kestävistä asumisajoista.

esteellisyys yleisin asumishaitta

Kaikkiaan lähes neljäsosa vastaajista to-tesi muuttotarpeen olevan ajankohtai-nen joko nykytilanteessa tai seuraavien viiden vuoden sisällä.

Vastaajista ne, jotka olivat joutuneet muuttamaan neurologisen sairauden tai

– tarjontaa yksilöllisen asumisen mahdollistavista ja esteettömistä vaihtoehdoista pitäisi lisätä, sanoo Asumispalvelusäätiö ASpAn projek-tivastaava Sari Valjakka.

Tämä asumismuoto myös vastasi kyse-lyyn osallistuneiden omia toiveita.

Jos tämä asumisratkaisu ei syystä tai toisesta ole mahdollinen, vaihtoehdot käyvät vähiin. Asumisyksikössä, palveluta-lossa tai ryhmäkodissa asui 15 % vastaa-jista. Tuki- tai satelliittiasunnossa asuvien osuus vastaajista oli marginaalinen, 3 %.

– Erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilantei-siin sopivia yksilöllisen asumisen mahdol-listavia ja esteettömiä vaihtoehtoja tuli-

10 ASPA 2013

vamman takia, ilmoittivat asuintilojen esteellisyyden olleen useimmiten syynä muuttoon. Esteellisyyteen liittyviä asumi-sen haittoja nousi esiin varsinkin eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien kom-menteissa.

Palvelu- ja lisäavuntarpeita laajalti

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta heidän saamiaan palveluja viimeisen vuoden ajalta sekä mahdollista lisäpalvelujen tarvetta. Kysymykset kattoivat hyvin laa-jan kirjon erilaisia asumista tukevia pal-veluja, kuten esimerkiksi yleisiä sosiaali-palveluja, vammaispalveluja, apuvälinei-den käyttöä tai kuntoutusta.

Vastaajista 78 % oli saanut jotakin vammaispalvelulain mukaista palvelua. Eniten oli käytetty apuvälinepalveluja (79 %), kuljetuspalveluja (60 %) ja kun-toutusta (56 %).

Yli puolet vastaajista sanoi tarvitse-vansa jotakin sellaista palvelua, jota ei tällä hetkellä saa. Yleisimmin toivottiin kotiin vietäviä asumisen apu- tai tuki-palveluja ja kodinhoito- tai siivousapua. Myös asunnon muutostyöt olivat niiden palvelujen joukossa, joille olisi eniten li-sätarvetta ja joihin oltiin kaikkein tyyty-mättömimpiä. Asuntoonsa tarvittavis-ta muutostöistä mainitsi 40 % vastaajis-

ta, ja 17 % tarvitsisi muutostöitä uute-na palveluna.

– Vastaajat toivoisivat joustavaa ja yksilöllistä palvelua asumiseen. Se tar-koittaa muun muassa fyysistä apua ja sanallista tukea ja ohjausta. Arjen toi-mintoihin kaipasi lisäapua 42 % vastaa-jista. Nämä avuntarpeet liittyivät noin 30 %:lla vastaajista kodin ulkopuoliseen elämään, ja he tarvitsevat lisää apua esi-merkiksi asiointiin, harrastuksiin ja sosi-aalisten suhteiden hoitamiseen, Valjak-ka kertoo.

Vajaalla neljäsosalla vastaajista oli li-säavun tarvetta kognitiivisissa toimin-noissa kuten muistamisessa, keskittymi-sessä ja uusien tietojen omaksumisessa.

kognitiiviset ongelmat erityishaaste

Kognitiiviset kykynsä huonoiksi arvioi-neet kokivat muita vastaajia yleisemmin niin palvelutarvetta, vammaispalvelujen tarvetta kuin lisäavun tarvetta. Esimer-kiksi kommunikoinnin ongelmien vuoksi jää usein pitkälti ammattihenkilöstön va-raan, että henkilön toimintarajoitteet ja avuntarpeet tulevat huomatuiksi.

– Palvelujärjestelmä ei pysty riittäväs-ti tunnistamaan kognitiivisista toiminta-rajoitteista aiheutuvia avuntarpeita eikä

vastaamaan niihin varsinkaan kotiin vie-tävillä palveluilla, toteaa Valjakka.

Vastaajat, joilla oli kognitiivisia on-gelmia – etenkin aivovamman saaneet – erottuivat monien indikaattoreiden osal-ta huonompiosaisina. He kokivat elä-mänlaatunsa heikommaksi kuin muut vastaajat, olivat keskimääräistä useam-min yksinäisiä ja kertoivat usein tulleensa väärinymmärretyiksi palvelujärjestelmäs-sä. Suurempi osa heistä kuin muista ryh-mistä asui yksiköissä ja laitoksissa.

Palvelusuunnitelma laajemmin käyttöön

Valjakka ehdottaa neurologisesti pitkä-aikaissairaiden ja vammaisten ihmisten palvelujen kehittämiseksi, että sektorira-jat ylittävän palveluohjauksen saatavuut-ta lisättäisiin ja palveluohjauksen mene-telmiä parannettaisiin. Hän suosittelee palvelusuunnitelman ottamista entistä laajempaan käyttöön.

Kaikista kyselyyn vastanneista noin puolelle oli tehty palvelusuunnitelma. Vammaispalvelujen asiakkaina olevista vastaajista palvelusuunnitelma oli tehty noin 60 %:lle.

– Palvelusuunnitelman käytön lisää-minen toisi pitkäjänteisyyttä palveluihin. Asiakkaan toimintakyky ja tarpeet tuli-sivat prosessin myötä perusteellisemmin arvioiduiksi. Tarpeiden muuttumista pys-tyttäisiin seuraamaan tarkemmin ja vas-taamaan niihin paremmin, tuleviakin tar-peita ennakoiden ja ongelmien kärjisty-mistä ennaltaehkäisten. Kotiin vietäviä palveluja tulisi kehittää itsenäisen elä-män tueksi, myös niille ihmisille, joilla on kognitiivisista ongelmista johtuvia vaike-uksia arjessa selviytymisessä. ●

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitysVastaajaryhmät:• synnynnäinentailapsuudessaalka-

nut neurologinen vamma tai sairaus, esimerkiksi Cp-vamma tai epilepsia

• aikuisiälläsairastuneet,joillaonpit-käaikainen, usein etenevä neurolo-ginen sairaus, esimerkiksi mS-tauti, parkinsonin tauti tai lihastauti

• aikuisiälläneurologisestivammau-tuneet, esimerkiksi aivoverenkierto-häiriön sairastaneet tai aivovamman saaneet

Selvitys on ollut mahdollinen raha-au-tomaattiyhdistyksen ASpAlle myöntä-mällä avustuksella. Se on toteutettu yhteistyössä terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen, Neurologisten vammais-järjestöjen, sosiaali- ja terveysministe-riön, Suomen kuntaliiton sekä ympä-ristöministeriön kanssa.

tutkimusraportti: www.aspasaatio.fi/julkaisut

Vuosittain mS-tautiin sairastuu keskimäärin seitsemän suomalaista sadastatuhannesta.

lähdE: duodECim, Käypä hoito/mS-tAuti

11ASPA 2013

●Nuori nainen on yhtä kuin rap-ar-tisti Adjektiivi, joka puolestaan on

yhtä kuin iitu murtola. Lava taas kuuluu Moniäänirock-festivaalille, joka on mie-lenterveyskuntoutujille ja heidän musiik-kiprojekteilleen omistettu, vuosittaiseksi vakiintunut musiikki- ja bänditapahtuma.

Murtola hurmaa esiintymisellään se-kä yleisön että paikalle kutsutut kriitikot. Jälkimmäiset ylistävät Murtolaa muun muassa ”sensaatiomaisen hyvistä teks-teistä” sekä ”sanomisen vimman ja sa-nomisen taidon” hallitsemisesta.

Varsinaisen pommin räjäyttää levy-yhtiö Experience Productionsia edustava kristian meurman, joka tarjoaa Murto-lalle levytyssopimusta siltä istumalta. Se on aikamoinen tarjous, kun ottaa huomi-oon, että keikka on vasta Murtolan en-simmäinen oma live-esiintyminen.

– Se oli täydellinen hetki. Suhtauduin esiintymiseen alun perinkin positiivises-ti, mutta vastaanotto ylitti kaikki odotuk-set. Se oli järkyttävää, siis hyvällä tavalla, Murtola muistelee jälkeenpäin.

Muistikuvat tosin ovat hiukan hata-ria, sillä esiintymistä seurasi melkoinen pyöritys. Murtolaa vietiin haastattelusta ja kuvauksesta toiseen niin, ettei hän lo-

”Pahalta tuntuu tää julma maa. Pahalta tuntuu, enkä unta saa. Pahalta tuntuu, jep jep…” Nuori nainen riimittelee lavalla monisatapäisen yleisön edessä. Aika ajoin hän kannustaa yleisöä yhtymään biisiin, ja pikkuhiljaa yleisö lämpenee ja tulee mukaan.

TeksTi : Hanna Hyvärinen • kuvaT: anni-Helena lePPälä ja sHuTTersTock

pulta ehtinyt edes Meurmanin puheille.– Oli pakko lähteä junaan, kun pa-

luulippu oli valmiiksi ostettuna, hän har-mittelee.

Sopimus on kuitenkin sopimus, ja sen allekirjoitus on vuorossa pikapuoliin. Si-tä, mitä sen jälkeen seuraa, ei tiedä vie-lä kukaan.

rap tuli vahingossa

Murtola on 22-vuotias tamperelainen rap-muusikko, jolle musiikki on aina ol-lut tärkeää.

– Musiikin kuunteleminen, tekemi-nen ja laulaminen ovat aina kantaneet minua. Musiikki on asia, joka ei koskaan tunnu pahalta, Murtola kuvailee.

Rap ei kuitenkaan ollut se alkuperäi-nen juttu. Sen sijaan Murtolaa viehätti muun muassa Kotiteollisuus-yhtyeen ras-kas rock sekä Haloo Helsingin moderni pop-rock.

Ensimmäiset omat biisit olivat akus-tisia balladeja.

– Rap tuli oikeastaan vahingossa. Aloin vain räpätä Kruununtausta-nimi-sen poikaporukan kanssa, ja pian siitä tuli jonkinlainen villitys. Nyt olen räpän-nut aktiivisesti noin puolitoista vuotta.

Murtolan mukaan hänen musiikkinsa voisi kuitenkin yhtä lailla kuulua johonkin muuhun genreen.

– Voisin laulaa vaikka rockia, jos vain löytyisi bändi, jonka kanssa soittaa.

Tehkää, mitä rakastatte

Juuri nyt Murtola kuitenkin panostaa rappiin. Hän tekee itse sekä sanoitukset että biitit, ja tavoitteena on kehittyä nii-den tekemisessä yhä paremmaksi.

– Minulle on tärkeää, että kaikki on omaa, eikä muilta pöllittyä.

Sanoitukset kumpuavat omasta elä-mästä, omista näkemyksistä ja tunteis-ta – useimmiten pahasta olosta ja ah-distuksesta.

– Yritän biisien avulla saada omaa oloani paremmaksi. Ja se toimii. Musii-kin tekeminen on terapeuttista.

Sitä, mitä kaikkea muuta musiikki voi vielä Murtolalle antaa, on ehkä turhan ai-kaista arvailla. Varmaa on vain se, että juuri nyt ja juuri tässä musiikin tekeminen ja sen esittäminen on se ainoa oikea tapa olla.

– Haluan sanoa kaikille, että tehkää si-tä, mitä rakastatte. Muuten missään ei ole järkeä. Täällä eletään vain kerran, joten silloin pitää tehdä sitä, mitä rakastaa. ● ➙

Paha olo purkautuu rap-riimeihin

12 ASPA 2013

13ASPA 2013

●Valtakunnallinen, mielenterveys­kuntoutujien musiikkiprojekteja

esittelevä festivaali Moniäänirock järjes­tettiin vuonna 2013 vasta toista kertaa, mutta näyttää siltä, että festivaali on tul­lut jäädäkseen.

– Ensimmäisellä kerralla vuonna 2012 meillä oli 9 bändiä ja yleisöä noin 300 hen­keä. Vuonna 2013 tupa oli täynnä, ja ar­tistien fanit olivat järjestäneet jopa omia bussikuljetuksia päästäkseen paikalle, ker­too festivaalista vastaavan kulttuuriyhdis­tys Kukunorin vetäjä, musiikkiterapeutti Markus Raivio.

Jatkossa festivaali on tarkoitus viedä Helsingistä muualle Suomeen, sillä järjes­täjät haluavat välttää liikaa pääkaupunki­keskeisyyttä.

– Jos asiat menevät niin kuin pitää, vuoden 2014 Moniäänirock järjestetään Lahdessa. Toiveenamme on muokata festivaalista eri puolilla maata kiertävä tapahtuma, Raivio kertoo.

Ihmiset yhteenAlun perin Moniäänirockin idea syntyi

Moniäänirockia ympäri Suomeatarpeesta löytää ja koota yhteen mie-lenterveyskuntoutujien bändejä ja ar-tisteja.

– Silloin kukaan ei tuntenut mui-ta kuin Los Hermos -bändin. Siksi halu-simme selvittää, mitä kaikkea Suomes-ta löytyy. Samalla artisteille haluttiin an-taa tilaisuus päästä esittelemään itseään ja tuotantoaan.

Alusta lähtien tapahtuma on raken-tunut kahden pääperiaatteen varaan.

– Ensinnäkin haluamme painottaa si-tä, että mielenterveyskuntoutujat voivat toimia musiikin ja taiteen alalla ilman, että kyse on terapiasta. Toiseksi tapah-tuma halutaan suunnata mielenterveys-kuntoutujille ja mielenterveysjärjestöjen henkilöstölle, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista ja pääsevät näin tapa-maan toisiaan ja verkostoitumaan, Rai-vio painottaa.

Kolmas periaate on maksuttomuus. Festivaali toteutetaan alusta loppuun talkoovoimin.

Moniäänirockin lisäksi kulttuuriyhdis-tys Kukunori ry järjestää muun muassa

mielenterveyskuntoutujille suunnattua teatteri-, kirjallisuus- ja kuvataidetoimin-taa. Uusia toimintatapoja mietitään jat-kuvasti.

– Voisivatko esimerkiksi mielenter-veyskuntoutujien asumispalvelut tukea asukkaidensa kulttuuritoimintaa ja jär-jestää jotain yhteisöllistä, Raivio kysyy. ●

KuKuNori ry on kuntoutujien voittoa ta-voittelematon kulttuuriyhdistys, jonka tar-koituksena on mielenterveyskuntoutuji-en kulttuuritoiminnan edistäminen. Se toi-mii kuntoutujien ja kulttuurialan ammatti-laisten verkostona, mutta kyseessä ei ole te-rapiaa tai hoitoa tuottava järjestö, vaan tai-detta, kulttuuria ja ilmaisuvapautta tuotta-va yhteistyöelin. Asumispalvelusäätiö ASpA ja ASpA palvelut ovat Kukunorin jäseniä.

www.kukunori.fi

14 ASPA 2013

Pari vuotta käytössä ollut Reilun palvelun merkki kertoo, että palvelun tarjoaja noudattaa eettisiä periaatteita ja rakentaa palvelunsa asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Asumispalvelusäätiö ASPA on yksi Reilun palvelun yhdistyksen perustajajäsenistä, ASPA Palvelut puolestaan ensimmäisiä merkinhaltijoita.

TekSTi : Päivi helAnder

Erityisnuorilla, kuten tarkkaavaisuushäi-riöistä tai Touretten syndroomasta kär-sivillä, on yleensä vaikeuksia itsenäisty-misessä ja sosiaalisissa tilanteissa. Heil-le tarjoaa tukeaan Aivoliiton omistama Suomen Nuortentalo, jonka palvelukes-kukset sijaitsevat Turussa, Kuopiossa ja Jyvässeudulla. Toimintaa järjestetään kuitenkin koko maassa.

Tyypillinen Nuortentalon asiakas on

vastikään omilleen muuttanut nuori, mut-ta räätälöityä neuropsykiatrista valmennus-ta saa iästä riippumatta. Esimerkiksi ADHD-nuoren koko perhe voi saada tukea, joka voi sisältää itsenäisen arjen hallinnan har-joittelua, psykososiaalisia taitoja ja koulu-tussuunnitelmia. Turussa on saatu hyviä kokemuksia vertaisryhmistä, joissa nuoret ovat käyneet yhdessä esimerkiksi minigol-faamassa ja ravintolassa syömässä. ●

Kun vauva ei vanhempien toiveista huo-limatta ilmoittele tulostaan, apua voi ha-kea Väestöliiton klinikoilta. Hoitoon pää-see ilman lähetettä ja jonotusta. Tulok-setkin rohkaisevat: noin 80 prosenttia saa hoitojen avulla lapsen.

Lapsettomuus voi johtua esimerkiksi tulehdusten jälkiseurauksista, mutta usein-kaan ei löydetä elimellistä syytä. Koeput-kihedelmöitys tehdään laboratoriossa joko

mikroinjektiolla tai viljelymaljassa, mutta raskaus voidaan aloittaa myös inseminaa-tiohoidolla eli suoraan naisen elimistössä.

Hoito kestää yleensä pari vuotta, sil-lä raskaus alkaa harvoin ensimmäises-tä kerrasta. Myös toivon ja pettymys-ten aiheuttamaan stressiin klinikat tar-joavat tukea. Tuotto käytetään Väestö-liiton yleishyödylliseen toimintaan, nuor-ten ja perheiden hyvinvointiin. ●

Nuorten Ystävien jälkihuolto- ja avopal-velukeskukset suuntaavat palvelunsa sellaisille nuorille, jotka ovat sijaishuol-lon jälkihuollossa, lastensuojelun tar-peessa ja syrjäytymisvaarassa.

Nuorimmat asiakkaat ovat varhaistei-nejä, joita tuetaan kotona ja koulunkäyn-nissä. Nuorten Ystävät auttaa myös koko perheitä ehkäisemään ongelmien kärjis-tymistä tai selviytymään lastensuojelutoi-mista. Ohjauspalvelun aluksi laaditaan tu-kisuunnitelma. Jälkihuolto- ja avopalvelu-keskuksen kautta on mahdollista hankkia

tukiasunto, jonka Nuorten Ystävät vuok-raa yhteistyökumppaneilta.

Apua hakevasta otetaan kokonais-valtainen vastuu, ongelmiin reagoidaan nopeasti, eikä nuorta hyppyytetä tuki-luukulta toiselle. Ohjaajat tukevat nuoria asumiseen, opiskeluun ja työnhankin-taan liittyvissä arjen asioissa sekä autta-vat ratkomaan ongelmia vaikkapa päih-teiden kanssa. Tukihenkilöt eivät vaihdu jatkuvasti, koska järjestö huolehtii myös omien työntekijöittensä työhyvinvoinnis-ta ja jaksamisesta. ●

reilun palvelun merkki on myönnetty 13 järjestötaustai-selle organisaatiolle, jotka tuot-tavat yhteiskunnallisesti tärkei-tä ja laadukkaita sosiaali- ja ter-veyspalveluja. reilun palvelun toimijoille on tyypillistä, että ne auttavat heikommassa asemas-sa olevia ja muun palvelutarjon-nan ulkopuolelle jääviä. oikeu-den käyttää merkkiä myöntää reilu palvelu -yhdistys.

tunnus on osoitus panos-tuksista vastuullisuuteen, pal-velujen laatuun ja riittäviin henkilöstöresursseihin. reilun palvelun merkin haltijat käyttä-vät liiketoiminnan tuoton yleis-hyödylliseen toimintaan.

reilu palvelu -merkin saaneet organisaatiot: 1. ASpA palvelut oy2. Elimäen puustelli ry3. invalidiliiton

Asumispalvelut oy4. NAl palvelut oy5. Nuori Kullervo oy6. Näkövammaisten

Keskusliitto ry7. Nuorten ystävät -palvelut oy8. SAlVA ry/palvelukeskus

ilolansalo9. Väestöliiton klinikat oy10. Kuurojen palvelusäätiö11. Suomen Nuortentalo oy12. Vammaisten lasten ja

nuorten tukisäätiö13. VtKl-palvelut oy

Tunnus reiluuden takuuna

merkki kertoo asiakkaan arvostamisesta

reilua palvelua: nuorten ystävät ojentaa auttavan käden

reilua palvelua: lapsettomuushoitoja eettisesti

reilua palvelua: nuortentaloista itsenäiseen elämään

ASPA 2013 15

oma ääni kuuluviin Mistä saan päättää? Miten minua kuunnellaan? Miten vaikutan arkeeni? Asumispalvelusäätiö ASPAn vertaisarvioitsijat ottavat siitä selvää asumispalvelujen käyttäjiltä.

TeksTi : Merja PerTTula • kuva: kiMMo Torkkeli

➙

16 ASPA 2013

●Asumispalvelusäätiö ASPAn asu-mispalveluyksiköille tarjoama ver-

taisarviointi alkoi vuonna 2008. Toimin-nasta on saatu hyviä kokemuksia. Tähän mennessä on arvioitu 60 palveluyksikköä ja koulutettuja vertaisarvioitsijoita on 47 eri puolilla maata.

– Tavoitteena on, että toiminta pyö-risi viiden vuoden päästä vapaaehtoisten voimin. Jo tällä hetkellä meillä on kol-me alueluotsia, jotka hoitavat melko it-senäisesti lähialueensa vertaisarviointien koordinointia, sanoo Asumispalvelusää-tiö ASPAn Tampereen toimistossa toimin-nan lankoja käsissään pitävä suunnitteli-ja milla ilonen.

ASPAn kehittämää VERTAISarvioin-tia™ voi hyödyntää mikä tahansa taho, joka tarjoaa asumispalveluja eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveys-kuntoutujille.

Ilonen painottaa, että ASPAn erityi-sen asiakaslähtöinen menetelmä sopii hyvin palveluyksiköiden laadun kehittä-misen osaksi. Se on mainio lisä sertifi-oitujen asiakastyytyväisyyttä mittaavien peruskyselyjen rinnalle.

ASPAn vertaisarviointi on myös hyvin edullinen tapa saada palvelujen käyttäji-en näkemyksiä esiin. Asumisyksiköt mak-savat vain vertaisarvioitsijoiden palkkiot ja matkakalut. Yleensä kustannukset jää-vät 200–300 euroon.

– Meitä ei kiinnosta pelkästään, ovat-ko palvelujen käyttäjät tyytyväisiä vai tyy-tymättömiä. Me haluamme selvittää, mi-ten he voivat itse vaikuttaa omaan ar-keensa, jotta siitä tulisi entistä laaduk-kaampaa.

näin toimitaan

Kun asumispalveluyksikkö tilaa ASPAlta vertaisarvioinnin, vähintään kaksi vertais-arvioitsijaa lähtee haastattelemaan yksi-kön kaikki mukaan haluavat asukkaat. Haastattelut tapahtuvat asukkaan ko-tona tai yhteistiloissa. Haastattelijoiden avuksi palkataan kirjurit.

Haastattelijat ovat itsekin asumispal-veluja käyttäviä vammaisia ihmisiä tai

mielenterveyskuntoutujia. He ovat saa-neet viikonlopun kestävässä koulutuk-sessa peruseväät tehtävään. Taidot ja tie-dot karttuvat kenttätyössä ja kerran vuo-dessa järjestettävässä täydennyskoulu-tustilaisuudessa.

Asukkailta kysytään 18 teemasta. Tärkeä osa-alue on muun muassa se, saako palvelujen käyttäjä päättää, miten hän kodissaan elää: milloin syö, pesee pyykit tai käy kaupassa? Voiko hän olla halutessaan rauhassa omassa huonees-saan? Saako hän nähtäväkseen itseään koskevat asiapaperit?

Useilla kysymyksillä kartoitetaan työntekijöiden ja asukkaiden välistä vuo-rovaikutusta ja asukkaiden kohtelua. Tie-toa kerätään myös siitä, miten toimitaan, kun asukas ja työntekijät tai asukkaat keskenään ovat eri mieltä.

Haastattelun lisäksi vertaisarvioitsi-jat havainnoivat ja kuulostelevat tunnel-mia. Vastaukset käsitellään nimettömi-nä. Vertaisarvioitsijoilla on salassapito-velvollisuus.

Palautteesta laaditaan kuukauden kuluessa yhteenveto, joka esitetään yht-aikaa yksikön työntekijöille ja palvelujen käyttäjille. Samalla voidaan korjata mah-dolliset väärinkäsitykset ja käydä aktiivis-ta vuoropuhelua.

Tavoitteena kehittäminen

Yhteenvedossa nostetaan esiin asioita, jotka ovat kiitettäviä, kehitettäviä ja huo-lestuttavia.

Kiitettävää voi olla esimerkiksi se, et-

tä työntekijät toimivat erinomaisesti tai yksikössä saa myös yöaikaan nopeas-ti apua.

Kehitettävien asioiden ryhmään saat-taa kuulua, että asukkaat toivovat, että aamulla avustamaan tuleva sanoisi huo-menet tai koputtaisi ovelle ennen sisään astumista.

Huolestuttaviin asioihin toivotaan puututtavan välittömästi. Tällainen voi olla esimerkiksi haastateltavan huomio, että hänen kodissaan käydään ilman lu-paa.

– Tavoitteena on, että yksiköissä teh-dään muutoksia, jos siihen on aihetta. Olemme toteuttaneet muutamia seuran-ta-arviointeja ja näyttää, että näin myös tapahtuu, Ilonen toteaa.

Hänestä suuri edistysaskel on jo se, kun aina hiljaa oleva asukas uskaltautuu kertomaan mielipiteensä tai työntekijöi-den tietoon tulee asioita, joita perinteisil-lä kyselylomakkeilla ei ole koskaan nous-sut esiin.

Vertaisarvioinnilla on suuri voimaan-nuttava vaikutus arvioitsijoihin.

– He ovat saaneet toiminnan kautta välineitä vaikuttaa oman yksikkönsä ar-jessa, kun he ovat nähneet erilaisia ta-poja asua ja toimia. Osa on myös muut-tanut pois palvelutalosta itsenäisempään asumismuotoon tai työllistynyt vapail-le markkinoille toiminnasta keräämien-sä kokemusten ansiosta. ●

Kiinnostuitko? Kysy lisää. milla ilonen, puh. 040 848 0909, milla.ilonen@aspa.fi

Arvot toteutuvatASpAn arvot toteutuvat vertais arvioinnissa hienosti:

1. ihmiSEN KuNNioittAmiNEN. tätä korostetaan arviointitoiminnassa.2. turVAlliSuuS. Vertaisarvioitsijoilla on salassapitovelvollisuus. 3. ASiANtuNtijuuS. Eroon siitä, että joku muu määrittelee,

mikä palvelujen käyttäjälle on hyväksi.

17ASPA 2013

Vertaisarviointi antaa palve-lujen käyttäjille mahdollisuu-den puhua suunsa puhtaaksi. – tavoitteena on päästä eroon siitä, että joku muu määrittelee, mikä on sinulle hyväksi, milla ilonen sanoo.

Milla Ilonen• 30-vuotiastamperelainen• ASPAnhenkilökohtaisen

avun kehittämisprojektin määräaikainen koulutussuun-nittelija 2009–2010

• Vertaisarviointitoimintaan2011, vakituiseksi vuoden 2013 alusta

• Sosiaalipsykologianprogra-du tampereen yliopistoon loppusuoralla: Eri tavalla vammaisten nuorten ja sek-suaali- ja sukupuolivähem-mistöihin kuuluvien nuorten kokemukset yhdenvertaisuu-desta

• Mukanamonessajärjestössä:mm. Kynnyksen varapuheen-johtaja, invalidiliiton nuorten puheenjohtaja, Spr:n nuori-sokouluttaja, Allianssin halli-tuksen jäsen

•Motto:”Haluanedistääeten-kin yhdenvertaisuutta ja toi-von, että erityisryhmäajatte-lusta päästään eroon.”

•Harrastaamökkeilyäjauintia.

18 ASPA 2013

”vähän kuin valmentaja”

Tiina: Empaattinen ja ammattitaitoinen henkilöstö on isossa roolissa mielenter-veyskuntoutujan asumispalveluissa. Ei rii-tä, että ihminen on koulutettu, vaan hä-nestä pitäisi löytyä elämänkatsomusta ja ymmärrystä. Hän ei niputa asukkaita sai-rauden perusteella samaan kastiin, vaan ymmärtää, että jokainen meistä on yk-silö.

hanna: Ohjaajan tai hoitajan tehtä-vänä olisi valaa asukkaaseen uskoa: sinä kykenet sairaudestasi huolimatta.

Päivi: Eli tarkoitatteko sitä, että hen-kilökunta kannustaisi ja motivoisi? Ja nä-kisi, että sairaus on vain yksi osa elämää?

hanna: Niin juuri. Henkilöstön pi-tää kuitenkin olla sopivasti tiukka ja olla päästämättä kuntoutujaa liian helpolla. Lepsuus johtaa vaan siihen, että kuntou-tuja tottuu: ”Kun vähän valitan jostain, niin en joudu itse siivoamaan”.

Petra: Olisiko hyvässä hoitajassa tai ohjaajassa sitten aika lailla valmenta-jan vikaa? Jos asuu tehostetussa palve-

MpNet-verkosto työsti kevään korvalla laatukriteerejä mielenterveyskuntoutujien asumiseen. Tällä kertaa puhuttiin henkilöstöstä. Tässä keskustelevat kokemusasiantuntijat hanna hietala ja tiina mauno sekä ASPA Palvelujen palvelupäällikkö petra haataja ja Etappi ry:n toiminnanjohtaja päivi Nikula. Nelikon mielestä hyvä hoitaja tai ohjaaja on vähän kuin valmentaja: tukena kuntoutujan arjessa, ymmärtävästi mutta jämäkästi.

TekSTi JA kUvAT: eSSi kähkönen

luasumisyksikössä, niin yleensähän aja-tellaan, että kun kuntoutuja oppii hal-litsemaan elämäänsä ja sairauden oirei-ta, hän muuttaa omilleen. Henkilöstö olisi näiden tavoitteiden saavuttamises-sa koutsin roolissa?

Tiina: Kyllä vain! Minusta koutsilta vaaditaan myös aimo annos herkkyyt-tä. Hänen pitäisi aistia, missä asukkaan kohdalla mennään. Yhtenä päivänä tuen tarve on isompi kuin toisena. Silloin on turha pysytellä yksissä ja samoissa raa-meissa.

”Asukkaan ehdoilla”

Päivi: Tiina on oikeassa siinä, että asuk-kaan ehdoilla mennään. Eikö lähtökohdan olisi silti oltava se, että asumispalvelut ovat kuntoutumista – ja suunta on eteenpäin?

hanna: Ehdottomasti. Ja vaikka ta-voitteet lähtevät aina asukkaan tarpeista ja toiveista, myös yhdessä voitaisiin poh-tia, millaiset nuo tavoitteet olisivat.

Päivi: Vuorovaikutus on tärkeää – sekin, miten ohjaaja puhuu asukkaal-le. Henkilökunnan pitää etsiä asukkaan kanssa ratkaisuja tilanteeseen.

Petra: Niin, kyllä henkilöstönkin pi-tää uskoa siihen, että kuntoutuja oppii. Ja oppiihan henkilöstökin siinä mukana.

Päivi: Hyväksi hoitajaksi tai ohjaajaksi tullaan pikku hiljaa, ja kasvaminen työyh-teisöön kysyy omien tunteiden reflektoi-mista. Pitää välillä pysähtyä miettimään, miksi tuo juttu herätti minussa sen kaltai-sia tunteita tai miksi reagoin niin kuin rea-goin. Ja on hyvä, jos henkilökunta ymmär-tää myös kliinistä psykiatriaa, lääkitystä ja niiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Hyvä

Henkilökunnalle laatukriteerit

”ohjaaja on rinnallakulkija”

19ASPA 2013

hoitaja tai ohjaaja osaa ainakin konsultoi-da ja lähettää eteenpäin.

”herkästi mutta napakasti”

Tiina: Haluaisin vielä palata asenteisiin. Minusta asumispalveluhenkilökunnal-ta vaaditaan lähtökohtaisesti halua olla mukana toisen ihmisen elämässä. Toimia ennemminkin rinnallakulkijana ja välttää päälle päsmäävää otetta. Mielenterveys-kuntoutujalla asiat eivät useinkaan ete-ne yksiviivaisesti.

hanna: Yhdellä ohjaajalla oli tapana aina todeta, että ”eiköstä niin?” Se oli ärsyttävää. Henkilöstön kannattaisi kui-tenkin muistaa, että he eivät puhu viisi-vuotiaalle, vaan aikuiselle ihmiselle. Le-pertely tai piilopakottaminen on kaikkea muuta kuin hoitoa.

Päivi: Jos joku kuvittelee tekevänsä yksin hoitotyötä, eivät siivet kanna ko-vin pitkälle.

Petra: Henkilökuntaan vaikuttaa tosi paljon sekin, millaiset arvot talossa vallit-sevat ja millainen talon johto on. Jos työ-

Mikä on MpNet?• MpNetonmielenterveys-japäihdetyötä

tekevien järjestöjen verkosto.• Tällähetkelläverkostossahaetaanlaatu-

kriteerejä mielenterveyskuntoutujien asu-miseen. Asumispalvelusäätiö ASpA ve-tää hanketta, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2013 aikana. ASpAn lisäksi asumi-sen laatukriteereitä määrittelevät usean muun järjestön edustajat, kokemusasian-tuntijat ja palveluntuottajat.

kuva on hirveän tiukka, se luo jännitettä. Ei hoitaja tai ohjaaja osaa itsekään vält-tämättä olla rento ja aito.

”ei pidä provosoitua”

Päivi: Miten sitten käsitetään hyvä hoi-to tai hyvät asumispalvelut? Kukin asu-mispalveluyksikkö voisi käydä näitä arvo-keskusteluja yhdessä asukkaiden kanssa. Vai mitä te tuumitte?

hanna: Olen samaa mieltä. Ettei sor-ruttaisi siihen, että tehdään näin, koska aina on tehty. Mutta kyllä ohjaajalla pitäi-si myös olla kyky pitää pää kylmänä eri-laisissa tilanteissa. Kun olin itse huonos-sa kunnossa, saatoin haistatella ohjaajil-le. Ymmärtävä ohjaaja ei siitä suutu ei-kä provosoidu.

Petra: Henkilökuntakin tarvitsee pe-lisääntöjä, jotka auttavat ymmärtämään, miten toimitaan, jos joku asukas käyttäy-tyy loukkaavasti.

hanna: Pitäisi nostaa kissa rohkeas-ti pöydälle ja puhua myös henkilökemi-oista. Kumpikin osapuoli on vastuussa

siitä, että yhteispeli toimii. Ilkeä ei saa olla.

Tiina: Ja pitäkää, ohjaajat ja hoita-jat, hyvää huolta itsestänne! Teette rank-kaa työtä, siispä te tarvitsette myös lepoa ja rauhaa. Kurssittautukaa ja lisäkoulut-tautukaa! Käykää kuntoremonteissa! ●

hyvä hoitaja tai ohjaaja on asukkaalle myös kannustava valmentaja, totesivat ASpA palvelujen palvelupäällikkö petra haataja (vas.), Etappi ry:n toiminnanjohtaja päivi Nikula sekä kokemusasiantuntijat hanna hietala ja tiina mauno mpNet-verkoston tapaamisessa.

20 ASPA 2013

Ari M:”hienoja vuosia ASPAn asunnossa”

TeksTi : Tuula Wäyrynen • kuva: Harri MäenPää

• ASPAntukiasunnotontarkoi-tettu eri tavoin vammaisille ih-misille, mielenterveyskuntou-tujille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat tukea arkielä-mässään.

• ASPAllaonyli700asuntoaym-päri maata utsjoelta helsinkiin.

• Kaikkitukiasunnotsijaitse-vat hajautetun asumispalvelun mallin mukaisesti tavallisessa asuinympäristössä lähellä pal-veluja.

• Asuntoryhmänpalvelujenyti-menä on erillinen huoneisto, joka toimii sekä asukkaiden yh-

teistilana että henkilökunnan tukikohtana.

• Tukiasunnoträätälöidäänvas-taamaan asukkaan avun ja pal-veluiden tarpeita.

• ASPAltavoihakeatukiasun-toa, kun tuki on järjestynyt. tu-en ASpAn asunnossa asuval-le voi tarjota esimerkiksi hen-kilökohtainen avustaja, tuki-henkilö, asumispalveluntuotta-ja, omaishoitaja tai poliklinikan tms. kotipalvelutiimi.

• www.aspasaatio.fi/tukiasunnot• www.aspapalvelut.fi

Turvallista ja tuettua asumista

omasta kodista:

”Jokainen tarvitsee oman kotikolon, jossa saa olla oma itsensä ja rauhassa omien asioiden keskellä.”

ASPAn palveluista:

”Olen todella tyytyväinen omaan ri-vitaloyksiööni, jossa olen asunut nyt kuusi vuotta. Parasta tässä ratkaisussa on se, että tarjolla on monenlaista tu-kea arjen asioihin, vaikkapa aamuhe-rätys, jos sellaista tarvitsee. ASPA-ryh-män yhteistilassa on myös aina muu-ta porukkaa ympärillä, joten yksin ei tarvitse olla. ASPAn asukkaista on löy-tynyt ystäviä, joiden luona voi vierail-la. Meitä yhdistää samanlainen histo-ria ja ongelmat, joiden kanssa olem-me joutuneet elämään.”

harrastuksista:

”Päivittäin en ehdi tehdä puoliakaan siitä, mitä haluaisin. Uusien asioiden omaksuminen vie minulta paljon ai-kaa. Päivät kuluvat tietokoneen ää-rellä, ja opiskelen itsekseni englantia ja venäjää. Kerran viikossa pyrin käy-mään kaupungilla ja ASPAn yhteisti-lassa, jottei mökkihöperyys iske.”

valokuvaamisesta:

”Otan vuodessa muutamia tuhansia valokuvia. Digikamerat ovat huomat-tavasti helpottaneet kuvien käsitte-lyä. Kuvaan kaikkea ympärilläni, mut-ta luonto on pääkohteeni. Bravuuri-ni on ukkospilvien kuvaaminen, mut-ta kyllä minäkin siirryn sisätiloihin, jos ukkonen tulee aivan päälle.” ●

21ASPA 2013

Ari M:”hienoja vuosia ASPAn asunnossa”

ilosaari joensuussa on Ari m:lle mielui-nen luontokuvaus-kohde. ”Bravuurini ovat ukkospilvet.”

22 ASPA 2013

ASpA palvelujen kotiin vietävää apua ja tukea ollaan laajentamassa ikäihmisten tarpeita vastaaviksi palveluiksi.

23ASPA 2013

●Asunto-osakeyhtiö Keponportissa on 25 omistusasuntoa, joissa asuu

pääosin eläkeläisiä. Kerrostalon alim-massa kerroksessa toimii ASPA Palvelu-jen kahdeksan asukkaan yksikkö, joka on tarkoitettu ikääntyville kehitysvammaisil-le ihmisille. Synergiaetuja on, sillä ASPA pystyy tarjoamaan kotipalvelua muillekin samassa talossa omissa kodeissaan asu-ville vanhuksille.

kotipalvelu turvaa ikäihmisen arjen

Räätälöityä palvelua voi ostaa mo-nenlaisiin tarpeisiin: kaupassa käyntiin ja muihin asiointeihin, peseytymiseen, ruo-anlaittoon, pyykinpesuun, siivoukseen ja lääkkeiden ottamiseen.

– Itse maksavia asiakkaita meillä on tällä hetkellä kolme. Palvelua pystyttäi-siin järjestämään useammallekin, palve-luvastaavana yksikössä työskentelevä sai-raanhoitaja Päivi Fairchild sanoo.

Palvelun sisältö sovitaan sen mukaan, mitä tarpeita kotipalveluasiakkaalla on. Suunniteltujen käyntien lisäksi asiakas saa äkillisissä tilanteissa nopeasti apua hälytysrannekkeen nappia painamalla. Koska kotipalvelun henkilökunta on sa-massa rakennuksessa, auttajat ovat pai-kalla parissa minuutissa mihin vuoro-kaudenaikaan tahansa. Henkilökuntaan kuuluu lähihoitajia, sosionomeja ja sai-raanhoitaja.

elämää muistisairauden kanssa

Osa asukkaista elää omatoimisesti, osalla on tarvetta pienelle avulle ja osa tarvitsee palvelua useita kertoja päivässä.

– Toiminta on joustavaa ja voin luot-taa siihen, että äitini tulee hoidetuksi, nokialainen helena kujala kertoo.

Hänen vanhempansa eila ja jo edes-mennyt kalervo vainio muuttivat pa-luumuuttajina Seinäjoelle, kun Kepon-portin asunnot olivat valmistuneet syk-syllä 2009. He olivat asuneet 60 vuotta Vaasassa kolmen tason rivitaloasunnos-sa, jonka päättivät lopulta myydä ja näin

siirtyä helpompaan asumismuotoon, jot-ta pärjäisivät äidillä muutama vuosi aiem-min todetun muistisairauden kanssa. Isä-kin ehti sairastaa Alzheimerin tautia kol-me vuotta ennen kuolemaansa.

91-vuotias Eila Vainio on talon vanhin asukas. Hän huolehtii kotinsa järjestyk-sestä, keittää kahvit ja tiskaa itse. Muisti

Seinäjoella on nähty käytännössä, miten kehitysvammaisille järjestetyistä palveluista

voivat myös ikäihmiset hyötyä.

TeksTi : ouTi ranTala • kuvaT: T iMo aalTo

Keponportin toimintayksikön pal-veluvastaava päivi Fairchild toteaa, että yksikkö voisi palvella vielä useam piakin kotipalveluasiakkaita.

➙

– äiti saa elää omassa kodissa, mikä auttaa pysymään omatoimisena pi-tempään, sanoo helena Kujala, joka arvostaa kotipalvelutoiminnan jous-tavuutta ja turvallisuutta.

24 ASPA 2013

ei enää toimi, mutta fyysinen kunto on hyvä. Kerran viikossa talossa vieraileva lii-kuntaystävä auttaa ulkoiluissa.

Asumispalvelutyöntekijä käy hänen luonaan 4–5 kertaa päivässä. Kotipalve-luun sisältyy muun muassa imurointia, lääkkeiden jakoa, peseytymisessä autta-mista, saunottamista, pyykinpesua ja la-kanoiden vaihtoa.

Ristikoiden ratkominen on Vainion vakiopuuhaa. Liikunta ja musiikki ovat ol-leet hänelle tärkeitä koko elämänsä ajan. Erityisesti laulaminen tuo entiselle kuoro-laiselle elämäniloa.

– Lempilaulujani ovat Lennä mun lempeni laulu ja Anna arpisten haavojen olla, Vainio kertoo.

Vanhojen laulujen sanat soljuvat hel-posti suusta, kun hän antaa laulunäyt-teen. Karjalan evakolle lapsuuden koti-seutu on yhä tärkeä osa elämää. Hyllys-tä löytyy monta karjalaisaiheista kirjaa, joita luetaan sekä lähellä asuvan sisaren että seurakunnasta säännöllisesti vierai-levan ystävän kanssa.

omatoimisuus säilyy pitempään

Yhteisöllisyyttä pidetään Keponportis-sa yllä muun muassa perjantain yhteisel-lä ruokailuhetkellä ASPAn yhteistilassa. Omakustanteiset ateriat toimittaa pai-kallinen lounasravintola. ASPAn kotipal-veluasiakkaan kaupassa käynnit hoitu-vat kaupungin kotipalvelun kautta, jon-ne ASPAn asumispalvelutyöntekijät teke-vät tilauksen asiakkaan puolesta. Kotiin-kuljetuksen kustannus on alle neljä eu-roa. Ruokailuihin ja ruokatarvikkeisiin ku-luu kuukaudessa noin 400 euroa.

Toisin kuin monissa senioritaloissa, Keponportissa ei peritä palvelun ylläpi-tomaksua, vaan kotipalveluasiakas mak-saa vain tilaamastaan palvelusta. Hele-na Kujala on laskenut, että kotipalvelun todellinen kustannus on vuodessa noin 1 500 euroa, kun otetaan huomioon ve-rotuksessa kotitalousvähennyksenä vuo-sittain vähennettävä 2 000 euroa ja eläk-keensaajan korotettu hoitotuki noin 350 euroa kuukaudessa.

– Kotiolot pakottavat pysymään omatoimisena pitempään. Mieheni iä-käs täti maksaa saman verran kaupun-

Kehittämispäällikkö Seija Milonoff kertoo, että ASpA palveluissa jat-kuva palvelujen sisällön kehittämi-nen ja laadun parantaminen on tär-keä osa toimintaa, sen tunnettuut-ta ja kasvua.

– yhtiön palvelutoiminta on al-kanut erityisryhmien asumisen pal-veluista. toiminta on laajentunut muihin mahdollisimman itsenäistä elämää tukevien palvelujen kehit-tämiseen ja tuottamiseen.

ASpA palvelujen vaikuttavak-si todettua kotiin vietävää apua ja tukea ollaan laajentamassa erityi-sesti ikäihmisten tarpeita vastaa-viksi palveluiksi.

– iän myötä omat voimat vä-hentyvät, jolloin erilaisten kotiin saatavien palvelujen merkitys ja tarve kasvaa. palvelut mahdollista-vat ikäihmisten arjen helpottumi-sen ja sujumisen sekä mahdollisim-man pitkään kotona asumisen.

gin hoitolaitoksessa, mutta asumisviih-tyvyys on sairaalatasoa eikä hänellä ole omaa keittiötä eikä parveketta.

Kujala pitää äidille hankittavassa pal-velussa tärkeimpinä asioina turvallisuut-ta, joustavuutta ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

– En tiedä parempaa paikkaa, jossa

äiti saisi elää omien tavaroittensa keskel-lä omassa kodissa. Tiedonvälitys hoitaji-en ja minun välillä toimii mutkattomasti, ja saan aina tekstiviesteihini vastauksen. Äidin muistisairaus on edennyt pitkälle, ja hän tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jot-ka ajattelevat asiat hänen puolestaan. ●

Yksilöllisiä palveluja ikäihmisille

ASPA 2013 25

●Elinympäristöään koskevilla valituskirjelmil-lä asukkaat haluavat muistuttaa, että heitä on

kuunneltava ja että ympäristövaikutukset tulisi arvioida sijoitettaessa uusia ongelmallisiksi miellettyjä toiminto-ja naapurustoon. Usein paikalliset asukkaat haluavat esittää myös, että ehdotettu hanke ei sovellu heidän alueelleen. Hankkeiden vastustus – kuten myös niiden läpivieminen – merkitsee aina näkyvyyttä vähintään-kin paikallisessa julkisuudessa. Kannatusta näkemyk-sille haetaan lähiyleisön mielipiteestä.

Ei meidän pihallemme! -liikkeiden jäseniä usein syyllistetään, heidän ilmaisemansa vastustus kun näyt-täisi nousevan itsekkäistä lähtökohdista yhteisen hy-vän unohtaen ja tulokasasukkaita yksiviivaisesti yhdek-si ryhmäksi, esimerkiksi poikkeaviksi, niputtaen. Vas-takkainen näkemys on, että nimbyilijät kantavat aitoa huolta asuinympäristöstään ja haluavat vaikuttaa hei-tä arveluttavaan muutokseen naapurustonsa katuta-son elämässä.

Oman naapuruston mielenosoituksellinen brändä-ys saattaa ilmentää kaupunginosaseparatismia. Ehdo-tus uuden toiminnon sijoittamisesta alueelle koetaan loukkaukseksi vallinnutta paikalliskulttuuria kohtaan. Se nähdään tyypillisesti myös uhaksi naisten ja lasten turvallisuudelle ja katuviihtyvyydelle. Suunnittelevan ja sijoituksesta vastaavan tahon asiantuntemus ei kiista- tai konfliktitilanteessa herätä luottamusta.

Nimby-liikkeiden tavoitteina ovat Suomessa useim-miten olleet ”sosiaalihygieeniset” teemat, kun taas esi-merkiksi Yhdysvalloissa on tavanomaisesti kamppail-tu ympäristökysymysten äärellä. Kotimaisemissamme alueen asuntojen hintatason on pelätty laskevan han-kaliksi koettujen uusien asukasryhmien myötä. Luok-karistiriidat ovat palanneet kaupunkikuvaan.

Minäkin voisin vastustaa vanhusten asuinyksikköä naapurustooni – siksi, että en kannata eri ikäryhmi-en erottamista. Asuinympäristön elävyys ja huoli on-gelmallisesta asukasrakenteen eriytymisestä nivoutu-vat toisiinsa: elävän asuinympäristön vastakohtana on ”kuollut”, syrjäytynyt tila, kuten vaikkapa ikä-, vam-mais- tai mielenterveyskuntoutujien getto, kun sekoit-taville asumisratkaisuille ei ole löytynyt sijaa.

Naapurustokonfliktien sovittelupaikkana voitaisiin hyödyntää asukastalojen, -tupien ja -kerhotilojen ver-kostoa. Nimetyn välittäjätahon kanssa olisi mahdol-lista hakea sovintoa ja sopia jatkotoimet. Asukastalot ovat neutraaleja paikkoja, joissa osapuolet voivat koh-data. Samalla kaikkien osallisten äänet tulisivat edus-tuksensa mukaisesti kuulluksi. Nimbyilyä harjoittavat ja nimbyilyn kohteet tulisivat kaupunkikumppaneiksi.

Kaupunkikumppanuus on sosiaalisesti kestävää, kaikkiin asukkaisiin tasapuolisesti investoivaa ja aktiivista kaupunkilaisuutta, jossa kulkemisella on yhteinen suun-ta. Se on luonnollinen yhteistoiminnan muoto, jossa eri toimijat toteuttavat tavanomaisia ja erityisiä kaupunki-asumiseen liittyviä tarpeitaan ja tarkoitusperiään suve-reenisti ja asiaankuuluvia sääntöjä noudattaen.

Kaupunkikumppanuus määrittyy osallisuudeksi, jolla on vaikuttavuutta. Se on suhde, jossa eri osapuo-let hyötyvät toteutetuista käytänteistä tai ratkaisuis-ta. Kaupunkikumppanuus merkitsee myös tavoitetta, odotusta urbaanista lisäarvosta sekä verkostoa muu-toksen välineenä. Kumppanuus voidaan tiivistää mer-kitsemään ”hyvää palvelua”.

Kun paikallinen asuinyhteisö laajenee ja moni-muotoistuu, tarvitaan vastuunottamista lähimmäisis-tä ja suuntautumista kohden positiivista nurkkakuntai-suutta. Hyvässä tapauksessa naapurusto voi reagoida tarjoamalla erityisasumispalvelujen piirissä oleville tu-kea, apua, hyväksyntää ja osallisuutta.

Vapaaehtoisella avun antamisella on tutkimuksissa havaittu olevan suotuisia terveysvaikutuksia auttajal-le itselleenkin. Yhteisenä pyrkimyksenä on yrittää eh-käistä arkeen liittyvien epämukavuuksien ja häiriöte-kijöiden kasaantumista sekä pystyä elämään omannä-köistä elämää.

timo Kopomaavalt. tri, kaupunkitutkimuksen dosentti

Nimbyilystä kaupunkikumppanuuteen

26 ASPA 2013

Teemaviikko haastaa huomaamaan osallistumisen esteitä

Hankeopas rakennuttamisesta

ASPA rakennuttamistoiminta on laatinut Asuntojen rakennut-taminen ARAn tuella -oppaan, jossa kuvataan rakennuttamis-hankkeen vaiheet ja hankkeen eri osapuolten roolit valmistelu-vaiheesta aina takuutarkastukseen asti.

Opas on tarkoitettu ensisijaisesti rakennutetta vien asunto-jen tuleville asukkaille, heidän omaisilleen ja yhteistyöjärjestö-jen edustajille. Opas selkeyttää ASPAn rakennuttamishankkeen kulkua, hankkeeseen osallistuvien rooleja sekä menettelytapoja, joilla rakentamisen yhteydessä edetään. ●

Uusia asuntoja SomerolleKahdeksas ASPAn rakennuttama asuntoryhmä on valmistunut Somerolle. Asuntoryhmässä on 14 asuntoa, joissa asuu kehitys-vammaisia ihmisiä. Yksikerroksinen talo, jonka rakennusala on 1 390 kerrosneliömetriä, otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Rakennushankkeen kumppani ja asumispalveluiden tuottaja on Someron kaupunki.

Kaikki ryhmän asunnot ovat noin 40 m² suuruisia, ja niis-sä on kaksi sisäänkäyntiä. Kaikissa asunnoissa on olohuone, ma-kuuhuone, oma keittiö ja kylpyhuone/wc. ●

Hyvä päivä – kuvia elämästä, haaveista ja ilosta

ASPA Palvelujen kokoama Hyvä päivä -valokuvanäyt-tely esittelee havaintoja hyvästä arjesta, onnen het-kistä ja unelmista. Näyttelyn taiteilijat ovat ASPAn asiakkaita, mielenterveyskuntoutujia ja eri tavoin vammaisia ihmisiä.

Hyvä päivä voi olla pienikin arkinen elämys tai saavuttamaton unelma. Kivuton ja lääkkeetön päivä on haave, joka pysäyttää ajattelemaan.

Näyttelyn tavoitteena on antaa mielenterveyskun-toutujille ja vammaisille ihmisille kanava kertoa omis-ta toiveistaan uudella tavalla. Valokuva on vahva vuo-rovaikutteinen väline, joka mahdollistaa monta eri-laista kohtaamista niin kuvan ottamisen hetkellä kuin sitä katsottaessa. Kuviin liitetyt tarinat avaavat tien kuvaajien omaan maailmaan.

Hyvä päivä -näyttely kiertää vuoden mittaan ASPA Palvelujen toimipaikkakunnilla. Näyttely julkaistiin ke-säkuussa 2013 ja oli esillä myös saman kesän Art goes Kapakka -festivaalin Tsiigaa-näyttelykokonaisuudessa Helsingissä. ●

Asumispalvelusäätiö ASPAn ja ASPA Palvelujen järjestämä Mahdollista! -teemaviikko havahduttaa miettimään yksilön osallistumisen mahdollisuuksia. Viikko järjestetään 14.–20. lokakuuta 2013 Helsingin Lasipalatsissa.

Viikon aikana Lasipalatsin Akkuna-näyttelytilassa järjestetään ASPA Pal-

velujen asiakkaiden töistä koottuja va-lokuva- ja taidenäyttelyjä, työpajoja ja tiedotustilaisuuksia eri kohderyhmille.

Viikko haastaa suuren yleisön nä-kemään ympäristössään vallitsevat, osallisuutta rajoittavat asenteet. Päät-täjiä, virkamiehiä ja työnantajia kan-nustetaan puolestaan edistämään

osallisuuden toteutumista omalla työl-lään.

Viikon keskeinen viesti on se, että omassa kodissa asumisen ja yhteiskun-nallisen osallistumisen on oltava mah-dollista kaikille. Nykyistä useammalle pitää myös tarjota tilaisuus tehdä mie-lekästä työtä. ●

Ajankohtaista ASPAsta

27ASPA 2013

Asumispalvelusäätiö ASPA selvittää ke-hitysvammaisten ihmisten asumista Liedon, Koski Tl:n, Marttilan ja Tarvas-joen kunnissa. Selvityksessä kartoite-taan aikuisten kehitysvammaisten mie-lipiteitä asumisestaan ja tuen tarpees-taan sekä alueella tällä hetkellä tar-jolla olevat asumisen palvelut. Myös

omaisten ja kuntien henkilöstön nä-kemykset kuullaan. Selvitys toteute-taan yhteistyössä kuntien, Killin Kehi-tysvammaisten Tuki ry:n sekä alueen kehitysvammaisten ihmisten omaisten kanssa.

Tulosten pohjalta kootaan suosi-tukset asumisen ja palvelujen kehit-

tämiseksi. Haastateltaville laaditaan myös yksilölliset palvelutarvekuvauk-set, jotka luovutetaan näiden henki-löiden luvalla kunnille. Selvitys valmis-tuu tammikuun 2014 loppuun men-nessä, ja se julkaistaan verkkosivuilla www.aspasaatio.fi/julkaisut. ●

Selvitys kehitysvammaisten ihmisten asumisesta

Tukea vastavalmistuneiden työllistymiseen

Tandem kokosi kokemuksia

Mielenterveyskuntoutujien palvelujärjestelmää kehittävän Tandem-projektin Sanasopukassa koottiin 165 videoitua kokemuskertomusta. Kertomukset ovat nyt vapaasti hyö-dynnettävissä mielenterveyspalvelujen kehittämistyössä. Kuntoutujien kokemukset saamistaan palveluista ja nä-kemykset siitä, kuinka he niitä kehittäisivät löytyvät Tan-dem-projektin verkkosivuilta: www.aspasaatio.fi/tandem.

Projektin tuottamat palvelukuvaukset ovat valmis-tuneet Keski-Pohjanmaalla peruspalveluliikelaitos Jytan alueella ja Lieksassa, jotka toimivat syksyn 2013 aika-na Tandemin ensimmäisenä vertailukehittämisen parina. Tandem kutsuu mukaan vielä kolmea vertailukehittämises-tä kiinnostunutta kuntaa tai sote-aluetta yhteistyökump-paniksi. Ilmoittautua voi syksyn 2013 aikana. ●

Oikeita töitäAsumispalvelusäätiö ASPAssa toteutettu vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä edistävä EU-rahoitteinen Fa-ce-to-Face -projekti on tuottanut kirjan, joka esittelee onnistuneita työllisyystarinoita Ruotsista, Tanskasta, Vi-rosta ja Suomesta. Niiden kautta kerrotaan, minkälaisia toimenpiteitä ja tukimuotoja on vaadittu, jotta työllisty-minen avoimille työmarkkinoille on onnistunut. Esimer-kit kannustavat oikeisiin töihin asianmukaisella palkalla: osaksi työyhteisöä, osalliseksi yhteiskuntaan. Työllistymi-nen on mahdollista, ja työllistäminen kannattaa.

Kirja on julkaistu verkossa www.aspasaatio.fi/julkai-sut, ja paperiversio on tilattavissa omakustannushintaan osoitteesta tietopalvelu@aspa.fi. ●

Työ – tie osallisuuteen -projektissa ke-hitetään ryhmämuotoinen työhönval-mennuksellisen tuen malli edistämään nuorten työllistymistä. Tuki ajoittuu koulutuksesta valmistumisen ja työelä-mään siirtymisen nivelvaiheeseen ja on suunnattu erityistä tukea tarvitseville

nuorille. Vuonna 2015 päättyvä pro-jekti tuottaa myös oppaan toiminta-mallistaan.

Mallin pilotointi käynnistyi kevääl-lä 2012 ja jatkuu vuoden 2014 lop-puun asti. Toimintamallia pilotoidaan pääkaupunkiseudulla, Kouvolan, Ou-

lun ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Pro-jekti etsii toiminta-alueiltaan yhteis-työkumppaneita tukemaan vastaval-mistuneiden nuorten työllistymistä ja työssä pysymistä. ●

Syksyn 2013 aikana ASPA Palvelujen toiminta starttaa kolmella uudella paikkakunnalla, Turussa, Porissa ja Muuramessa.

Porin Valtti ja Turun Värssy on suunnattu mielenterveyskuntoutujil-le ja tarjoavat asiakkailleen tuetun asumisen palveluja, Värssy myös

palveluasumista. Muuramessa aloit-taa kehitysvammaisille tarkoitettu tehostetun palveluasumisen yksik-kö. ●

ASPA Palvelujen yksiköitä käyntiin Turussa, Porissa ja Muuramessa

28 ASPA 2013

●Pekka mikkola siirtyy syksyllä 2013 eläkkeelle Asumispalvelu-

säätiö ASPAn toimitusjohtajan tehtäväs-tä. Työpöytä tyhjenee ja luottamustehtä-vät siirtyvät jatkajille vähitellen. ASPA Pal-velut Oy:n hallituksessa Mikkola jatkaa talven yli seuraavaan yhtiökokoukseen saakka. Seuraajansa Jyrki Pinomaan kanssa hän kartoittaa, millaista politiik-kaa säätiön tulisi jatkossa harjoittaa yh-tiön omistajana.

Mikkola luonnehtii työuraansa vähä-osaisten asialla olemiseksi. Opinnot Helsin-gin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekun-nassa johtivat ensin Kehitysvammaliiton palvelukseen, sieltä Helsingin kaupungin Huoltovirastoon sekä työtehtäviin asun-nottomien tilapäismajoituksesta huoleh-tivassa Helsingin Uudet asuntolat Oy:ssä.

Pisimmän, 21-vuotisen työrupea-mansa Mikkola teki Kuurojen Liitossa toiminnanjohtaja liisa kauppisen ai-saparina. ASPAn hallituksessa Mikkola on työskennellyt säätiön perustamises-ta 1995 lähtien, ja Asumispalvelusää-tiö ASPAn toimitusjohtajana hän aloitti vuonna 2006.

– Uran päätteeksi tuntuu hyvältä. Vammaisten ihmisten ja mielenterveys-kuntoutujien asumista on pystytty kehit-tämään ja parantamaan monin tavoin vuosien varrella, sanoo Mikkola.

Hän arvioi, että myönteisen kehityk-sen taustalta löytyy kolme erityisen mer-kittävää tekijää. Vuonna 2006 YK:n yleis-

kutsumustyö ei pääty kertaheitolla

kokouksessa hyväksytty vammaisten ih-misoikeussopimus oli ensimmäinen iso edistysaskel ja antoi pontta vaatimuksil-le vammaisten asumisen saamisesta pa-remmalle tolalle.

Tuloksekasta yhteispeliä

Toisena suurena taustavoimana on vaikut-tanut laki erityisryhmien investointiavus-tuksesta, joka säätelee ARAn myöntämiä avustuksia yleishyödyllisille yhteisöille. ASPA pääsi heti toimintansa alkuvaihees-sa niiden organisaatioiden joukkoon, joi-ta ARA tukee ryhmämuotoisten asunto-jen rakentamisessa erityisryhmille myön-tämällä avustuksia ja korkotukilainoja.

– Vuonna 2006 meillä oli yksi tai kak-si asuntoryhmäkohdetta suunnittelu- ja rakennusprosessissa. Tällä hetkellä vas-taavia kohteita on kymmenkunta, Mik-kola kuvaa kehitystä.

Hän kertoo, että ASPAn rakentamat ARA-rahoitteiset asuntoryhmät ovat val-taosin tiiviimmän tuen asumispalvelun yksiköitä kehitysvammaisille asiakkaille.

– Uudistuotannossamme asuntoryh-män asuntojen koko on keskimäärin 35–40 m2. Perusideamme on, että jokainen asunto on itsenäinen, turvallinen ja ta-vallinen koti, joka on toteutettu kahden oven periaatteemme mukaisesti.

Ensisijaisesti ASPA kuitenkin hank-kii tukiasuntoja normaalista asuntokan-nasta hajautetun asumisen mallin poh-jalta. Asiakkaita ovat esimerkiksi mielen-

terveyskuntoutujat sekä liikuntavammai-set ihmiset. Toimintaa tukee RAY, jonka avustuksella ASPA rahoittaa hankinnasta noin puolet ja kattaa loput kulut lainal-la. Pitkään matalina pysyneet korot ovat osaltaan lisänneet ASPAn mahdollisuuk-sia kasvattaa hankintavolyymiä.

– Viime vuosina olemme pystyneet hankkimaan viitisenkymmentä tukiasun-toa per vuosi, Mikkola toteaa tyytyväisenä.

Kolmanneksi suotuisan kehityksen mahdollistajaksi Mikkola nostaa monet asumisen kehittämisohjelmat, joita ym-päristöministeriö on vienyt eteenpäin yh-dessä järjestöjen kanssa. Työ on ollut an-siokasta etenkin kehitysvammaisten asu-misen parantamisessa.

ASPA ajan hermolla

Tätä nykyä mielenterveyskuntoutujat ovat ASPAn suurin asiakasryhmä. Hei-dän asumisensa kehittäminen on ollut viime vuosina keskeinen toimintateema, ja ASPA on esittänyt ympäristöministeri-ölle oman ohjelman perustamista mie-lenterveyskuntoutujien asumista varten. Toistaiseksi tämä työ pysyy kuitenkin lin-kitettynä pitkäaikaisasunnottomien asu-misen kehittämisohjelmaan.

– Mielenterveyskuntoutujien asumi-sessa hoito- ja palveluketjuilla on isompi rooli kuin itse asunnolla. Neurologises-ti vammaisten asiakasryhmän tilanne on samankaltainen. Asumista suunnitelles-sa tulee miettiä palvelukonseptien ja asu-

Suuntaus pienempiin yksiköihin ja tukiasumiseen voimistuu, ja palvelukonseptien kehittäminen nousee yhä isompaan rooliin asumisratkaisujen suunnittelun rinnalle. Näin arvioi Asumispalvelusäätiö ASPAn toimitusjohtaja Pekka Mikkola eläkkeelle lähdön kynnyksellä.

TeksTi : Maria salMinen • kuva: juHa raHkonen

29ASPA 2013

misratkaisujen kehittämistä rinnakkain, painottaa Mikkola.

Hän ennustaa, että erityisryhmien asumisessa vahvistuu suuntaus pienem-piin yksiköihin ja tukiasumiseen, ja hen-kilökohtaisen, räätälöidyn tuen merki-tys korostuu asumispalvelussa. Valtavir-raksi nousee itsenäinen asuminen tuki-asunnossa.

– Olisi toivottavaa, että ARA-rahoit-teisten 15 asunnon asuntoryhmien suun-nittelu ja perustaminen ei ainakaan kas-va nykyisestä. Asuntoryhmien pitäisi ol-la pienempiä, 3–5 asunnon yksiköitä. Li-säksi pitäisi kasvattaa tukiasuntojen han-kintaa ja hajautetun asumisen mallin to-

teutuksia myös kehitysvammaisille asiak-kaille. ASPA on juuri oikealla tiellä itsenäi-sen turvallisen asumisen osaajana, ja sillä on paljon annettavaa tässä kehityksessä.

Tehtävä lähellä sydäntä

Mikkola on huolissaan järjestöpohjaisten sosiaali- ja terveysalan palveluntuottaji-en tilanteesta kovaa vauhtia keskittyvil-lä palvelumarkkinoilla. Laatu ja asiakas-lähtöisyys ovat järjestöjen ja kolmannen sektorin palvelujen vahvuudet, ja tätä lip-pua toimijoiden itsensä on pidettävä kor-kealla.

Asiakasnäkökulma sekä laadukas ja yhteiskuntavastuullinen toiminta, josta

saatu tuotto palautuu kansalaisten hy-vinvointia edistävään työhön, ovat ydin-viestit Reilu Palvelu ry:ssä, jonka alan jär-jestöt perustivat vuonna 2010. Yhdistyk-sen puheenjohtajuus on ollut Pekka Mik-kolalle läheinen ja mieleinen luottamus-tehtävä.

– Kevään vuosikokouksessa seuraa-jakseni valittiin kari lankinen Väestö-liitosta. Yhdistyksen lanseeraama Reilun palvelun merkki on herättänyt laajas-ti kiinnostusta sote-palveluntuottajien keskuudessa, ja tähän mennessä merkki on myönnetty 13 organisaatiolle. Olem-me päässeet hienosti vauhtiin jo parissa vuodessa, Mikkola kiittää. ●

Säätiölaki uudistuu ja mietityttääoikeusministeriön asettama työryhmä, joka on valmistellut vuodesta 1931 voimassa olleen säätiölain uudistamis-ta, luovutti mietintönsä ministeriölle toukokuussa. lausuntokierros päättyi heinäkuussa.

Asumispalvelusäätiö ASpAn toimi-tusjohtaja pekka mikkola on ollut mu-kana taustaryhmässä, joka on tuke-nut työryhmän jäsenenä toimivan mii-na Sillanpään säätiön toiminnanjohta-ja Eija Sorvarin työtä.

– olemme pitäneet tärkeänä, et-tä säätiöllä säilyisi hyödyllisyyden vel-voite myös lakiuudistuksen jälkeen: sen tulee vastata johonkin yhteiskun-nalliseen tarpeeseen. Nähtäväksi jää, säilyykö vaatimus lopulta laissa. pal-jon keskustelua on herättänyt myös se, voidaanko säätiötä sallia käytettä-vän pelkästään liiketoiminnan harjoit-tamiseen. joka tapauksessa on ilmeis-tä, että säätiöstä tulee osakeyhtiön ta-painen rakenne harjoittaa liiketoimin-taa, mikkola tiivistää muutamat isoim-mat pohdinnan aiheet.

30 ASPA 2013

●Jokainen nuori ei lennä pesästä omin siivin. Elämänhallinta voi ol-

la hakusessa ja itsenäinen asuminen liian haastavaa, mutta yhteiskunnan tukijär-jestelmät eivät aina tunnista ja auta täl-laisia ihmisiä.

Asumispalvelusäätiö ASPAn kiinteis-töpäällikkö marjaliisa Björkman tote-aa, että vaikeudet voivat johtua esimer-kiksi neurologisista sairauksista, vammois-ta tai psyykkisistä sairauksista, joita ei ole asianmukaisesti diagnosoitu. Myös mo-ni lastensuojelun asiakas jää ilman tarvit-semaansa yhteiskunnan tukea, kun hän täyttää 21 vuotta ja jälkihuolto päättyy.

– Samoin sikiön alkoholioireyhty-mästä kärsivien FAS-nuorten aikuistumi-nen usein viivästyy. Yhteydenottoja tulee myös vanhemmilta, joiden nuori jää ko-tiin asumaan, koska ei pärjäisi itsenäises-ti. Jos hän ei nosta työttömyyskorvauksia eikä toimeentulotukea, hän on yhteiskun-nalle lähes näkymätön, Björkman sanoo.

myöhäinen apu käy kalliiksi

Diagnoosi on avain oikeaan hoitoon ja tukeen. Kehitysvammaisten ja mielenter-veyden häiriöistä kärsivien oikeus tukiin on turvattu erillislaeilla. Mutta lievästi ke-hitysvammainen voi suoriutua peruskou-lusta tukiopetuksen turvin ja jäädä vail-le diagnoosia. Samoin neuropsykiatrinen erityisvaikeus, kuten ADHD tai Asperge-

ASPAn kehittämis-toiminnassa tapahtuu

tunnistamattomat tuen tarvitsijat -hanke on yksi Asumispalvelu-säätiö ASpAn yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa valmistelemista hankkeista. työn alla on myös muita ASpAn koordinoimia hankkeita, joiden toteutukseen haetaan rAy:n rahoitusta.

tukiasumisen kehittäminen -hankkeessa tavoitteena on saada aikaan palvelujen rakennemuutos ja lisätä tukiasumista tavallisessa asuntokannassa.

popup! portti osallisuuteen on kehittämisprojekti asumis-palveluja käyttävien ihmisten osallisuuden ja omaehtoisen elämän vahvistumiseksi.

tervetuloa taloon! -projekti edistää naapurisopua asunto-ryhmien rakentamishankkeissa tai tukiasuntojen hankinnan yhteydessä ja lisää yhteistoimintaa asuin alueen asukkaiden kesken.

Apua ei-kenenkään-asiakkaille

rin syndrooma, voi jäädä tunnistamatta ja asianmukainen tuki saamatta.

Tällaiset ”ei-kenenkään-asiakkaat” tulevat usein tuen piiriin liian myöhään, koska järjestelmät, esimerkiksi kunnan sosiaalihuolto, eivät ole tunnistaneet hei-tä tai he eivät ole soveltuneet valmiisiin tukirakenteisiin.

Oppimisvaikeuksien, käytöshäiriöi-den sekä mahdollisen päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien kierre estää yleensä hakeutumisen toisen asteen kou-lutukseen, mutta töitäkään ei löydy. Nuo-ri haluaa itsenäistyä, mutta arjen hallinta ja rahan käsittely eivät onnistu. Kun laskut jäävät maksamatta, epätoivoinen ihminen ehkä osaa ja jaksaa vielä hankkia pikavi-pin, mutta joutuukin velkakierteeseen.

– Osa näistä nuorista menettää pian asuntonsa, ja uutta on vaikeaa löytää, jos luottotiedoissa on häiriömerkintä. Kun tilanne on kestämätön, tarvitaankin jo hätäratkaisuja: asuminen ja muu tu-ki hoidetaan kalliisti ja valmistelematto-masti, Björkman sanoo.

Hän kertoo tyypillisen esimerkin hä-tämajoituksesta: kunta maksoi 13 neliön huoneesta lähes tuhannen euron kuu-kausivuokraa kaksi vuotta. Pelkästään asumiseen käytetyillä 23 040 eurolla oli-si voitu tarjota nuorelle sekä inhimillinen asumisratkaisu että hänen elämäntilan-nettaan edistäviä palveluja. ●

Monet itsenäiseen asumiseen tukea tarvitsevat ihmiset putoavat tukijärjestelmien ulkopuolelle. Asumispalvelusäätiö ASPA valmistelee hanketta tämän ryhmän tunnistamiseksi ja auttamiseksi.TeksTi : Päivi Helander • kuva: sHuTTersTock

31ASPA 2013

Asumispalvelusäätiö ASPA

Asumispalvelusäätiö ASPA on 13 vam-maisjärjestön vuonna 1995 perustama valtakunnallinen säätiö, jonka tehtävänä on edistää vammaisten ihmisten ja mie-lenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuin-ympäristöissä.

ASPA Palvelut oy

ASPA Palvelut Oy tuottaa yksilöllisiä asu-mispalveluja ja itsenäistä elämää tukevia palveluja eri tavoin vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille eri-tyisryhmille.

Asumispalvelusäätiö ASPAn perustajajärjestöt• Epilepsialiittory• FörbundetDeUtveclingstördasVälrf

(FduV)• Invalidiliittory• KehitysvammaistenPalvelusäätiö• KehitysvammaistenTukiliittory• Kehitysvammaliittory• KuurojenLiittory• MielenterveydenKeskusliittory• NuortenYstävätry• NäkövammaistenKeskusliittory• SuomenCP-liittory• SuomenMS-liittory• SuomenParkinson-liittory

Missiot

ASPAn asunnot ja toimintayksiköt 2013

2007 2008 2009 2010 2011 20120 M€

10 M€

20 M€

30 M€

40 M€

50 M€

60 M€

70 M€

Kokonaisinvestoinnit RAY-avustukset ARA-avustukset

2008 2009 2010 20110 M€

3 M€

6 M€

9 M€

12 M€

15 M€

18 M€

2012

Asumispalvelusäätiö ASPAn kumulatiiviset kokonaisinvestoinnit, RAY- ja ARA-avustukset 2007–2012

ASPA Palvelut Oy:n liikevaihto 2008–2012

ASpAn yli 700 asuntoa ja 45 toimipistettä sijoittuvat noin 60 paikkakunnalle ympäri Suomea. tukiasuntojen, asuntoryhmien ja palvelujen verkostoa laajennetaan jatkuvasti asiakastarpeen ja kysynnän mukaan.

ASPA pähkinänkuoressa

Asumispalvelusäätiö ASPA – Kehittyvää erityisryhmien asumistaViljatie 4 A, 00700 Helsinkipuh. 09 3478 430, fax 09 3478 4360aspa.toimisto@aspa.fi

www.aspasaatio.fi

Asumispalvelusäätiö ASPAn päärahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys RAY jaAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

ASPA Palvelut Oy – Reilu, osaava, vastuullinenViljatie 4 C, 00700 Helsinkipuh. 09 3478 430, fax 09 3487 0109info@aspa.fi

www.aspapalvelut.fi

www.aspa.fi

Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/aspakehittaawww.facebook.com/aspapalvelee