Asukkaiden ehdoilla. Erään ryhmärakennuttamisprosessin kulku

Asukkaiden ehdoillaErään ryhmärakennuttamisprosessin kulku

Lennart Lang, diplomityöAalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, 15.11.2011

Valvova professori Hannu Huttunen

Rakkaalle Äidilleni, jonka elämänilo ja sitkeys antoivat minulle esimerkin

Till min kära Mor vars lisvlust och tapperhet gav mig ett exempel

4 Lennart Lang. Asukkaiden ehdoilla. Erään ryhmärakennuttamisprosessin kulku. Diplomityö 15.11.2011

Tiivistelmä

Tekijä Lennart Lang, 62170MPääaine RakennussuunnitteluSivuaine Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluTyön nimi Asukkaiden ehdoilla. Erään ryhmärakennuttamisprosessin kulkuTitle in English By terms of the residents. The process of a joint building ventureProfessuurin koodi ja nimi A-52 AsuntosuunnitteluTyön valvoja Professori Hannu Huttunen

Diplomityön aiheena on ryhmärakennuttamisprosessin kulku. Prosessia taustoitetaan esittelemällä erilaisia rakennuttamis- ja suunnittelumetodeja, ja sitä havainnollistetaan esittelemällä suunnitelma yhteisöllisestä pienkerrostalosta Espoon Lintuvaaraan välivaiheineen. Lopuksi pohditaan ryhmära-kennuttamisen vaikutuksia käsillä olevaan hankkeeseen sekä ilmiön laajempia seurauksia yhteiskun-nallisessa ja liiketaloudellisessa mielessä.

Ryhmärakennuttaminen tarkoittaa menettelyä, jossa rakennuksen tulevat käyttäjät muodostavat ryhmän ja rakennuttavat itselleen talon omilla ehdoillaan. Tässä mielessä toimintamalli on vasta-kohta perustajarakennuttamiselle, joka on asuntojen rakennuttamista ja edelleen myyntiä, siis lii-ketoimintaa. Ryhmärakennuttaminen mahdollistaa samalla tavallista yhteisöllisemmän asumisen. Ryhmärakennuttaminen ja yhteisöllinen asuminen eivät kuitenkaan ole synonyymejä toisilleen, vaan toisiaan täydentäviä käsitteitä.

Ryhmärakennuttamisessa voidaan erottaa erilaisia rakennuttamisen ja suunnittelun menetelmiä. Diplomityössä ryhmärakennuttamisen menetelmät on jaettu rakennuttajavetoiseen, omatoimiseen, konsulttivetoiseen ja arkkitehtivetoiseen. Suunnittelussa voidaan puolestaan hyödyntää osallista-vaa menetelmää, suunnittelupalvelua ja sarjaräätälöintiä. Diplomityön menetelmäosiossa sivutaan rakennuttamis- ja suunnittelumetodien lisäksi erilaisia rakennustypologioita, hallintamuotoja ja rahoitusmalleja.

Ryhmärakennuttamisprosessin kulkua kuvataan diplomityössä alkaen hankkeen taustasta ja siihen liittyneestä kaavamuutosprosessista asukasyhteisön luomiseen, tulevia asukkaita osallistaen tapah-tuneeseen rakennuksen suunnitteluun, suunnittelupalveluna tapahtuneeseen yksittäisen asunnon suunnitteluun sekä seuraaviin askeliin. Suunnitelmat kuvataan viitesuunnitelman tasolla ja muun-tojoustavuutta korostaen, sillä hankkeen etenemisen varmistamiseksi ryhmärakennuttamisessa on varauduttava projektin aikana tapahtuvaan asukasryhmän muuttumiseen.

Ryhmärakennuttamiseen liitetään paljon odotuksia, joiden toteutumisen kokonaisvaltainen

arviointi on toistaiseksi hankalaa. Asuntotuotannon rakenteiden muuttuessa voisi muun muassa olla mahdollista vähentää keinottelua, lisätä osallistumisen mahdollisuuksia, luoda asumiseen lisää yhteisöllisyyttä ja palveluita sekä aikaansaada monipuolisempaa arkkitehtuuria. Näiden ilmiöiden todentaminen on suurelta osin ennenaikaista, koska asuntotuotannon alana ryhmärakennuttaminen vasta hakee muotoaan. Kriittinen arvio ryhmärakennuttamisen vaikutuksista lienee mahdollinen, kun suuria odotuksia on päästy testaamaan toteutuneiden hankkeiden parissa muutaman vuoden kuluttua.

Viitesuunnitelma tähtää rakennuksen toteutukseen, mikä on viime kädessä riippuvaista ryhmära-kennuttamiseen liittyvän lainsäädännön selkiyttämisestä. Tämä diplomityö pyrkiikin tuomaan oman lisänsä aiheesta julkisuudessa ja kabineteissa käytävään keskusteluun. Kun ryhmärakennuttamiseen liittyvä lainsäädäntötyö on sääty päätökseen, avautuu mahdollisuus aidosti käyttäjälähtöiseen asun-tosuunnitteluun ja -tuotantoon. Parhaimmillaan tämä voi johtaa asuntotuotannon muuttumiseen palveluliiketoiminnaksi, millä lienee kauaskantoiset seuraukset myös arkkitehdin ammatinkuvaan.

Pienkerrostalon laajuustiedotBruttoala 1525 brm2Hyötyala 1278 m2Tilavuus 6117 m3

Luovutettu aineisto: Diplomityöselostus, neljä planssia

Avainsanat: Ryhmärakennuttaminen, ryhmärakentaminen, yhteisöllisyys, Lintuvaara, asuntotuotanto, asuntopolitiikka

Lennart Lang. Asukkaiden ehdoilla. Erään ryhmärakennuttamisprosessin kulku. Diplomityö 15.11.2011 5

Abstract

Author Lennart Lang, 62170MMajor subject Building technologyMinor subject Urban planning and designTitle By terms of the residents. The process of a joint building ventureTitle in Finnish Asukkaiden ehdoilla. Erään ryhmärakennuttamisprosessin kulkuChair (code and name) A-52 Housing designSupervisor Professor Hannu Huttunen

The subject of this master's thesis is the process of a joint building venture. The procedure is outlined by presenting different methods for project development and housing design. The design of a collec-tive block of flats to Lintuvaara, Espoo illustrates the process with its interphases. At the end of the thesis the impacts of joint building ventures are studied on the level of this individual project and also on the scale of society and the housing development business.

A joint building venture is defined as a procedure in which the future dwellers of the building form a group and develop a housing project for themselves. In this sense joint building ventures are the opposite of speculative construction management, which implies building appartments and selling them for profit. Joint building ventures also allow for more collective forms of housing, which other-wise might not be built. Although joint building ventures and collective housing are complementary concepts, they should not be regarded as synonyms.

Different methods of project development and housing design may be used in joint building ventu-res. In this master's thesis methods of project development have been divided into developer-driven, self-made, consultant- and architect-driven. In housing planning possible methods include partici-patory, planning service and mass customising. In addition to the methods of building development and housing design, possible building typologies, building administration and financing models are studied in the methods section of this master's thesis.

The course of a joint building venture is depicted starting from its background and the urban planning process. Then follows community building, the participatory process involving the future dwellers, and finally the design of an individual appartment through a planning service. The design is illustrated as a reference plan and by emphasising its flexibility since possible alterations have to be considered at an early stage in this kind of projects.

There are great expectations associated to joint building ventures, of which a thorough assessment is yet difficult to make. Whilst the structure of the housing development changes it might be possible

to decrease market speculation on prices for appartments, to introduce more communal solutions and services to housing as well as to generate more diverse architecture. Confirming these impacts is in many ways too early because joint building ventures are still seeking their configuration as a hou-sing development method. A critical estimation may be possible when the effects of joint building ventures have been tested through realised projects in a few years' time.

The reference plan at hand aims to its realisation, which is subject to the legal clarifications regar-ding joint building development. This master's thesis strives to bring an additional view to the discus-sion being carried out in public and between different stakeholders. When the legal work regarding joint building development is done, a perspective for genuinely user-oriented housing design and development is opening up. At best this may lead to the transformation of housing development into a service business, which may have far-reaching implications on the architect's profession.

Technical figuresGross surface area 1525 sqmNet surface area 1278 sqmVolume 6117 cum

Documents handed over: Written presentation of the master's thesis, four boards

Key words: Joint building venture, collective housing, Lintuvaara, housing development, housing politics


Tässä arkkitehtuurin diplomityössä tehtävänä on tutkia ryhmärakennuttamista ilmiönä ja esitellä ryhmärakennuttamisprosessi pienkerrostalosta Espoon Lintuvaaraan. Diplomityössä esitellään mm. ryhmärakennuttamisen tarjoamia ratkaisuja ja problematiikkaa, kaava- ja rakennussuunnitelma sekä suunnittelu- ja rakennuttamisprosessin kulku. 2000-luvulla ryhmärakennuttaminen joudutaan opet-telemaan uudelleen ja sovittamaan markkinatalouden kyllästämään toimintaympäristöön.

Yhteisöllinen asuminen saatetaan usein sekoittaa ryhmärakennuttamiseen. Kyse on kuitenkin kah-desta eri käsitteestä, jotka voivat täydentää toisiaan. Ryhmärakennutettamiseen voi sisältyä annos yhteisöllisyyttä, ja yhteisöllinen asuminen voi olla ryhmärakennutettua. Toisaalta yhteisöllinen asu-minen ei edellytä ryhmärakennuttamista, eikä ryhmärakennuttaminen välttämättä tarkoita tavan-omaista yhteisöllisempää asumisen tapaa.

Haluan kiittää diplomityön alkuvaiheessa mukana olleita ryhmärakennuttamisen pioneereja Antti Poikolaa, Saara Paavolaa, Johanna Kerovuorta ja Markku Hakalaa ajatuksia herättäneistä keskuste-luista. Diplomityön valvoja, asuntosuunnittelun professori Hannu Huttunen auttoi selvittämään käsitteitä, kun ne vielä hakivat muotoaan. Maisema-arkkitehti Emilia Weckman ja työnantajani, asuntosuunnittelun emeritusprofessori Tuomo Siitonen ansaitsevat niin ikään tulla mainituksi suun-nitelman kommentoijina. Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie tarjosi mielenkiin-toisia näkemyksiä kaavoitusprosessin jäsentämiseksi. Bergans Kiinteistöt Oy:n ja sen toimitusjoh-tajan Hilkka Helstin mukanaolo hankkeen alusta alkaen ylipäänsä mahdollisti kunnianhimoisen tehtävän saamisen. Haluan myös kiittää keväällä 2011 perustetun asukasyhdistyksen jäseniä ja sen puheenjohtajaa Sami Virtasta. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta kiitän hyvästä yhteistyös-tä Leppävaaran aluearkkitehti Lotta Kari-Pasosta ja hänen kollegaansa asemakaavainsinööri Matias

Alkusanat

Kalliota. Arkkitehtitoimisto Eratilta Tomi Oravainen ja rakennuttajakonsultti E-House Oy:stä toi-mitusjohtaja Jyrki Haavisto ovat myötävaikuttaneet projektin edistymiseen ja tarjonneet rakentavaa yhteistyötä sen eri vaiheissa. Vetoavusta ryhmärakennuttamisen edistämiseksi kiitän toimittaja Joo-nas Turusta, diplomityöni oikoluvusta Pyry Waltaria ja ulkoasun kommentoinnista Putte Huimaa. Lista projektiin vaikuttaneista ihmisistä on pitkä, ja pyydän anteeksi niiltä jotka jäivät puuttumaan edellisestä.

Motivaatio tämän diplomityön tekemiseen syntyi halusta vaikuttaa yhteiskunnalliseen ongelmaan tulevan ammatin puitteissa. Diplomityö on tarjonnut näköalapaikan kaavoituksen, rakennuttamisen ja rakennussuunnittelun vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Mahdollisuus samalla vaikuttaa kaikilla osa-alueilla on ollut harvinaislaatuisen opettavainen tilaisuus työuraansa aloittelevalle nuo-relle suunnittelijalle.

On selvää, ettei ryhmärakennuttaminen ratkaise yhdessä yössä asuntotuotannon, -politiikan ja -arkkitehtuurin ongelmia. Arkkitehdin on kuitenkin hyvä ymmärtää oman tekemisen vaikutusta laajassa kontekstissa. Samalla tarjoutuu mahdollisuus arkkitehdin työnkuvan kehittämiseen ja am-matilliseen erikoistumiseen.

Helsingissä 7.11.2011Lennart Lang

Tätä diplomityötä on tukenut Kansan Sivistyrahasto 2000 euron suuruisella apurahalla.

Asukkaiden ehdoilla. Erään ryhmärakennuttamisprosessin kulku

Lennart Lang, diplomityö

Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, 15.11.2011

Valvova professori Hannu Huttunen

Tiivistelmä

Alkusanat

1 Johdanto

1.1 Käsitteet _____________________________________________ 12 1.1.1 Ryhmärakennuttaminen ____________________________ 12 1.1.2 Yhteisöllinen asuminen _____________________________ 121.2 Ongelmia asuntotuotannossa _____________________________ 141.3 Hypoteesejä __________________________________________ 161.4 Ryhmärakennuttamisen historiaa __________________________ 18

2 Menetelmiä

2.1 Ryhmärakennuttamisen malleja ____________________________ 222.2 Rakennustypologiat ja hallintamuodot ______________________ 23 2.2.1 Rahoitusongelmat _________________________________ 232.3 Rakennuttajavetoinen ryhmärakennuttaminen: Loppukiri ________ 242.4 Omatoiminen ryhmärakennuttaminen: Asunto-osakeyhtiö Malta __ 252.5 Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen: Alppikylä ___________ 262.6 Arkkitehtivetoinen ryhmärakennuttaminen __________________ 272.7 Ryhmärakennuttaminen ja suunnittelu ______________________ 28 2.7.1 Osallistava suunnittelu _____________________________ 29 2.7.2 Suunnittelupalvelu ________________________________ 30 2.7.3 Sarjaräätälöinti ___________________________________ 31

Sisällys

3 Prosessi

3.1 Hankkeen taustaa ______________________________________ 343.2 Aikajana _____________________________________________ 363.3 Suunnittelualue: Lintuvaaran keskus ________________________ 383.4 Asemakaavan muutos ___________________________________ 403.5 Kortteli______________________________________________ 423.6 Yhteisö ______________________________________________ 44 3.6.1 Ryhmän kokoaminen _______________________________ 44 3.6.2 Ensimmäiset tapaamiset _____________________________ 45 3.6.3 Ideatyöpaja ______________________________________ 463.7 Suunnittelun lähtökohdat ________________________________ 48 3.7.1 Tilaohjelma ______________________________________ 48 3.7.2 Autopaikkavaihtoehdot _____________________________ 49 3.7.3 Kustannusohjauksen merkitys ________________________ 503.8 Asukassuunnittelun vaiheita ______________________________ 523.9 Asuntotyypit ja muuntojoustavuus _________________________ 543.10 Viitesuunnitelma _____________________________________ 563.11 Asuntotyöpaja _______________________________________ 70 3.11.1 Asumishistoria __________________________________ 70 3.11.2 Asumisen ideaaleja _______________________________ 71 3.11.3 Eläytyvän suunnittelun satoa ________________________ 72

4 Havaintoja

4.1 Havaintoja ryhmärakennuttamisesta ________________________ 784.2 Ryhmärakennuttamisen tulevaisuus _________________________ 84

5 Liitteet

5.1 Lähteet ______________________________________________ 88

1

Johdanto1.1 Käsitteet

1.2 Ongelmia asuntotuotannossa

1.3 Hypoteesejä

1.4 Ryhmärakennuttamisen historiaa

1


1.1.1 Ryhmärakennuttaminen

Ryhmärakennuttaminen tarkoittaa menettelyä, jossa tulevat asukkaat tai sellaisiksi aikovat muo-dostavat ryhmän ja rakennuttavat itselleen talon omilla ehdoillaan. Asuntotuotannon tapana se on vaihtoehtoinen malli perustarakennutta-miselle tai gryndaukselle, joka on 1960-luvulta lähtien ollut Suomessa vallitseva asuntotuotan-non tapa. Omaehtoinen rakennuttaminen oli tätä ennen yleistä, mutta se hiipui maan kau-pungistuessa ja suurten volyymien aluerakenta-misen vallatessa alaa. Ryhmärakennuttaminen poikkeaa perustajarakennuttamisesta siten, että asukkailla on enemmän valtaa vaikuttaa suun-nitteluratkaisuihin ja sitä kautta elämäntapansa määrittelemiseen, mutta toisaalta myös perus-tajaosakkaan taloudellinen ja juridinen vastuu kannettavanaan.

Ryhmärakennuttamisen tapoja ja siihen liitty-viä suunnittelumetodeja on erilaisia, mutta yh-teistä niille on tulevien asukkaiden mukanaolo prosessin alkuvaiheesta lähtien. Ryhmäraken-nuttamisessa voidaan erottaa ainakin asukas-lähtöiset ja konsulttivetoiset mallit, joiden vä-limaastossa on mahdollista toteuttaa hankkeita erilaisin painotuksin. Olennaista on, että tulevat asukkaat itse kantavat rakennuttamisesta koitu-vat perustajaosakkaan taloudelliset riskit. Avuksi

1.1 Käsitteet

”(...) Parannetaan ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä ja käynnistetään ohjelma ryhmärakennuttamisen ja muiden uusien asumiskonseptien edistämiseksi mukaan lukien kohtuuhintainen omistusasuntotuotanto. ”

Ote pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmasta (Valtioneuvoston kanslia 2011, 73)

voi tarvittaessa ottaa konsultin, jos oma ammat-titaito, aika tai kiinnostus eivät riitä hankkeen lä-pivientiin. (Ryhmärakennuttamisen tietopankki 2011)

Ryhmärakennuttamisen ja ryhmärakentami-sen käsitteitä näkee usein käytettävän ristiin. Tässä diplomityössä käytetään johdonmukaises-ti termiä ryhmärakennuttaminen, koska kyse on asuntotuotannon tavasta. Ryhmärakentamisella viitattaisiin pikemminkin talkoilla tapahtuvaan rakentamiseen, mitä ryhmärakennuttamiseen voi toki sisältyä.

Ryhmärakennuttamisen tarvetta perustellaan suuremmalla yksilöllisyyden tarpeella ja vallitse-valla monimuotoisuuden ihanteella. On myös esitetty, että ryhmärakennuttaminen on luonte-vaa seurausta asuntotuotannon muuttumisesta markkinalähtöisemmäksi. Asumisesta on tullut kulutuskulttuuria samalla tavoin kuin musiikis-ta, vaatteista tai sisustamisesta: välttämättömi-en tarpeiden täyttämisestä on siirrytty halujen tyydyttämiseen. Samalla kuluttajuus on verhoil-tu yksilöllisyyden kaapuun: jokaisen kuluttajan yksilöllinen kokoelma tuotteita antaa hänelle oman ainutlaatuisen identiteettinsä. Kuluttajal-le annetaan usein myös mahdollisuus räätälöidä tuotteita omanlaisikseen, ja samalla kuluttaja huomaamattaan muokkaa itseään kohti tuotteen tarjoamaa identiteettiä. (Mäenpää 2011)

Kulutuskulttuuri eli konsumerismi on

luonnollisesti synnyttänyt myös vastavoiman-sa, prosumerismin (producer + consumer = prosumer). Kansalainen ei ole markkinoilla enää pelkkä kuluttaja vaan myös tuottaja. (Mäntysalo & Puustinen, 2008) Tästä seuraa, että osallistumi-nen oman elinympäristön muokkaamiseen itsel-le ja tuleville sukupolville ei välttämättä tarkoi-ta vain lompakolla äänestämistä, vaan aktiivista tekemistä.

Tarkkojen rajanvetojen tekeminen ryhmära-kennuttamisen erilaisten metodien välille lienee ennenaikaista, koska asuntotuotannon sektorina se on vasta muotoutumassa. Voidaan kuitenkin todeta, että kyse on asuntotuotannon sopeutu-misesta jo muuttuneeseen markkinatalouden lä-pitunkemaan yhteiskuntaan.

Ryhmärakennuttaminen tuskin mullistaa asuntotuotantoa yhdessä yössä, mutta rakenteita se joka tapauksessa muuttaa. Tämä johtuu kilpai-lusta vapailla markkinoilla. Jos ryhmärakennut-taminen kykenee lupaustensa mukaisesti tuot-tamaan laadukkaampaa ja käyttäjälähtöisempää asumista nykyistä edullisemmalla hinnalla, ky-synnän ja tarjonnan laki johtaa ennen pitkää sen yleistymiseen. Tämä puolestaan pakottaisi kaikki nykyiset markkinatoimijat muuttamaan strategiaansa, jotta ne pystyisivät kilpailemaan muuttuvilla asuntomarkkinoilla.


1.1.2 Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa ydinperhee-seen perustuvaa asumismuotoa yhteisöllisempää asumismuotoa. Yhteisöllistä asumista on mah-dollista toteuttaa ryhmärakennuttamalla hel-pommin kuin perinteisessä asuntotuotannossa tarjoamalla yhteisöllisyyden puitteiksi vaikkapa hulppeita yhteistiloja (McCamant & Durrett 1994, 39). On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei yhtei-söllinen asuminen ole synonyymi ryhmäraken-nuttamiselle.

Yhteisöllisen asumisen asteita on useita: ta-vanomaisesta naapuruudesta yhteisruokailui-hin tai mm. opiskelijapiireissä yleiseen kom-muuniasumiseen. Yhteisöllisyyttä lisäämällä on mahdollista helpottaa arkielämää yhdistämällä asumiseen esimerkiksi lastenhoitoa, ruokahuol-toa ja vanhusten hoivaa. Naapuruudesta lähte-vä osallistuminen ja yhteenkuuluvuuden tunne ehkäisee syrjäytymistä ja voi laajassa mitassa ke-ventää hyvinvointipalveluista kehkeytyvää ve-ronmaksajan taakkaa. (Horelli 2010.) Yhteisöllistä asumista suunniteltaessa on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota yksityisyyden ja julkisuu-den välisiin rajapintoihin, jotta yhteisöllisyydes-tä ei muodostuisi asukkaille taakkaa tai rasitetta

vaan voimavara. Pyrkimyksen yhteisöllisyyteen on lähdettävä asukkaista itsestään. Parhaimmil-laan yhteisö muodostuu kuin vahingossa yhdessä tekemällä ja osallistumalla.

Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen asuminen juon-tavat alun perin juurensa vasemmistolaisesta aa-temaailmasta ja sellaisista teoksista kuin Plato-nin Valtio (n. 390 eaa) tai Thomas Moren Utopia (1516). Uudemman ajan yhteisöllisen asumisen tunnetuimpia ideologeja on puolestaan ruotsa-lainen arkkitehti Dick Urban Vestbro (s. 1940). Yhteisöllistä asumista on eri muodoissa toteutet-tu menestyksellisesti mm. Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Aatteet äärimmäisestä yhteisöllisyydestä realisoituivat aikoinaan Neuvostoliitossa, jossa kansalaisia asu-tettiin ns. kommunalkoihin.

Vaikka mielikuva neuvostoliittolaisesta kol-hoosista ei välttämättä imartele yhteisöasumista, pragmaattinen ajatus arjen helpottamisesta olisi edelleen tarpeellinen vaikkapa ruuhkavuosiaan elävälle lapsiperheelle: vaikka vapaa-aika on tilas-tollisesti lisääntynyt, haaveillaan edelleen enem-mästä vapaa-ajasta perheen parissa (Tilastokeskus 2005). Ydinperheen arjen helpottamisesta ei itse asiassa ole pitkä matka palveluasumiseen, jota toisaalta tarjotaan nykyisin lähinnä vanhuksille:

palvelutaloissa ravintolatasoisia aterioita on tar-jolla aamuin illoin, jolloin aikaa jää vapaaseen seurusteluun. Olisiko palveluasuminen 2000-lu-vun suomalainen versio yhteisöasumisesta myös perheille?

Vähemmän eksklusiivisen näkökulman yhtei-söllisyyteen tarjoaa kaupungin näkeminen sosi-aalisena ympäristönä. Kaupungit ovat alunperin syntyneet kauppapaikoiksi, mistä juontaa myös sanan etymologia suomen kielessä. Nykyisin kun kauppa yhä enemmän tiivistyy kauppakeskuksiin ja tietoverkkoihin, herää kysymys, mitä kaupun-ki oikeastaan tarkoittaa. Eräs kaupungin määri-telmä on, että se on julkista tilaa (Mäenpää 2011, 18). Miten oikeaa kaupunkia tai julkista tilaa sit-ten voitaisiin synnyttää, jos kauppa pakenee sei-nien sisäpuolelle? Yhden vaihtoehdon tarjoaa asumisen, työnteon ja oleskelun tuominen ulos rakennuksista, julkiseen tai puolijulkiseen tilaan. Sekä asuminen, työnteko että oleskelu voisivat olla vaihtelevassa määrin julkisia ja yksityisiä toi-mintoja. Jos itse kaupungin idea eli julkinen tila halutaan pelastaa, olisi kiinnitettävä huomiota yksityisen ja julkisen välisiin rajapintoihin. Kyse on siis samasta tehtävästä vain suuremmassa mit-takaavassa kuin asumisen kohdalla.


1.2 Ongelmia asuntotuotannossa

Rakennuttajavetoisuus

Asuntotuotannon ongelmana on nähty raken-nuttajavetoisuus ja vallan keskittyminen perus-tajarakennuttajille (Mustonen 2010). Perustajara-kennuttaminen ja -urakointi on liiketoimintaa, joka tähtää liikevoiton kasvattamiseen. Toisaalta liikevoiton maksimointi ei ole johtanut kunnon kilpailuun, mistä ovat osoituksena mm. kilpailu-viraston moitteet perustajarakennuttajille (Aho-nen, Pöyry, Pääkkönen, Ryhänen 2008). Yksinkertaiste-tusti avain menestykselliseen liiketoimintaan on ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Kun perustajara-kennuttajien tuotteet menevät joka tapauksessa kaupaksi, aihetta ei ole ollut lähteä kilpailemaan erilaisuudella.

Monotonisuus

Aluerakentamisen tarpeisiin luotu tuotantoko-neisto on valjastettu tuottamaan paljon asuntoja suurelle määrälle ihmisiä mahdollisimman lyhy-essä ajassa. Virtaviivainen tuotantokoneisto sal-lii harvoin asukkaiden puuttumisen hankkeisiin muuten kuin asuntojen väliseinien paikkoihin ja sisustusmateriaalien valintaan liittyvissä ky-symyksissä. Painetta asuntokannan monipuo-listamiseen on syntynyt elintason kasvun myö-tä: enää ei ole kyse vain välttämättömyydestä, vaan halujen synnyttämisestä ja tyydyttämisestä. Myös yksin asuminen ja uudet perhemallit ovat pönkittäneet vaatimusta asuntotuotannon mo-nipuolistamisesta (Lahti, Heinonen, Halonen, Sinivuori 2007).

Suomalainen asuntotuotannon koneisto on tehokas,

tekniset ratkaisut ovat testattuja ja suunnitelmien laatu

yleisesti ottaen hyvä. Myös asunnonostajan kulutta-

jansuoja vastaa sitä tasoa, joka vaaditaan useimpien

yksityishenkilöiden elämän suurimman hankinnan te-

kemiseen. Vallitseva asuntotuotannon tapa eli perusta-

jarakennuttaminen törmää kuitenkin ongelmiin, kun se

joutuu vastaamaan nykyaikaisen kuluttajan yksilöllisiin

tarpeisiin ja haluihin.


Normiohjautuvuus

Monotonisuuden vaikutelmaa vahvistavat yk-sityiskohtainen rakennuslainsäädäntö ja kaa-voitus, joissa määritellään tarkasti esimerkiksi autopaikkojen määrä suhteessa asuinneliöihin. Sääntelyä on perinteisesti tarvittu hillitsemään taloudellista voitontavoittelua ja varmistamaan rakennetun ympäristön laatu. Kaavoituksen kei-noin on voitu esimerkiksi pakottaa tietty tontti- tai aluetehokkuus tai julkisivumateriaali, vaikka ne eivät olisi taloudellisesti optimaalisia. Asema-kaavoitus on näin ollen kehittynyt pikemminkin rajoittavaksi kuin mahdollistavaksi.

Yhteiskunta

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on nähtävis-sä, että hyvinvointipalvelut keskittyvät jatkuvas-ti suurempiin yksiköihin. Niiden ylläpitäminen käy veronmaksajille yhä kalliimmaksi: puhutaan eläkepommista ja huoltosuhteen muutoksesta. Samalla asuminen perustuu useimmiten ydin-perheeseen. Työssäkäyvillä puolisoilla ei tahdo aika riittää perheen pyörittämiseen, puhumat-takaan omista vanhemmistaan huolehtimisesta. Hyvät ideat elämän helpottamiseksi ovat kysyt-tyjä. Asuminen ja elämäntapa kaipaavat uudel-leenmäärittelyä, jota ei synny ilman rohkeita avauksia.

Hinta

Rakentamisen hinta on erityisesti pääkaupun-kiseudulla ollut viime vuosina jatkuvassa nou-sussa (Saikkonen & Kotala 2010, 30). Toisaalta edul-liset pankkilainat ja matalat korot ovat tehneet unelma-asunnosta lähes kaikille saavutettavissa olevan kestokulutushyödykkeen. Suomalaiset pyrkivät yhä asunnon omistajiksi, vaikka vuokra-asumista ja asumisoikeusasumistakin olisi tarjol-la (Tilastokeskus 2010). Asuntojen yksityisomistus, uusien asuntokohteiden aloitusten niukkuus ja väestön keskittyminen ovat omiaan nostamaan asuntojen hintoja ainakin pääkaupunkiseudulla. Tämä luo painetta hintakilpailuun, sillä asumi-nen kaupungissa on monille hyville veronmak-sajille liian kallista. Veronmaksajien siirtyminen ympäryskuntiin on puolestaan ongelma kaupun-gille, joka rahoittaa palvelunsa verovaroin.


1.3 Hypoteesejä

Keinottelun väheneminen

Ryhmärakennuttamisessa tulevat asukkaat rakennuttavat talon itselleen, eivät myytä-väksi. Tämä voi johtaa keinottelun vähe-nemiseen, kun asukkaaksi aikova tekee itse päätökset siitä, mistä on valmis maksamaan. Toisaalta asukas saattaa tulevana omistajana pohtia asunnon jälleenmyyntiarvoa, joten ko-vin epäsovinnaisten ratkaisujen toteuttaminen voi olla riskialtista. Joka tapauksessa ryhmära-kennuttamalla vähennetään asuntotuotannon välikäsiä, jolloin uusista asunnoista makset-tavaa hintaa voidaan mahdollisesti alentaa.

Haasteena luottamus

Luottamus sekä asukkaiden kesken että asuk-kaiden ja konsulttien välillä asettaa haasteen-sa projektien läpi viemiselle. Luottamuksen saavuttaminen edellyttänee neuvottelemista, yhdessä sopimista, yhteisiä tavoitteita ja jopa ystävyyttä, jotka syntyvät vain ajan kanssa. Ryhmän sisäisen luottamuksen olisi oltava kunnossa, jotta hankkeet olisivat uskottavia myös ulospäin, esimerkiksi pankin, kaupun-gin virkamiesten ja poliitikkojen suuntaan.

Osallistumisen ja vaihtoehtojen lisääntyminen

Ryhmärakennuttajat eivät ole pelkästään asun-nonostajia, vaan he pyrkivät aktiivisesti vaikutta-maan elinympäristönsä rakentumiseen. Voidaan sanoa, että kyse on aktiivisesta kansalaisuudesta tai ainakin tiedostavasta kuluttamisesta. Osal-listamalla asukkaaksi aikovia prosessin alusta saakka pyritään siihen, että vaikuttaminen elin-ympäristöön ei olisi vain kielteistä, vastustami-seen perustuvaa. Samalla kaavoituksen keinoin tapahtuva normittamisen tarve vähenisi. Ak-tiivinen osallistuminen antaisi myös suunnit-telijalle suuremman määrän ideoita jatkotyös-kentelyä varten. Tämä olisi omiaan luomaan monipuolisuutta niin kaupunkikuvallisesti kuin rakennusten sisällä. (Tattersall 2010, 31-33.)

Ryhmärakennuttaminen pyrkii vastaamaan moniin

asuntotuotannon rakenteellisiin ongelmiin kääntämällä

asuntojen tuotantoprosessin päälaelleen. Seuraavassa

on esitetty joitakin hypoteesejä ryhmärakennuttamisen

tarjoamista mahdollisuuksista. Hypoteeseihin palataan

tutkielman lopussa, kun niitä on testattu käsillä olevan

suunnittelu- ja rakennuttamistehtävän puitteissa.


Yhteisöllisyys ja uudet asumisen palvelut

Tulevien naapureiden tutustuessa toisiinsa ja ryhmähengen kehittyessä voi tulevan asuinkoh-teen olettaa olevan yhteisöllinen kuin itsestään. Riippuu asukkaista, millaista yhteisöllisyyttä ha-lutaan mahdollistaa: yhteisöllisyys voi tarkoittaa kaikkea naapuruudesta kommuuniasumiseen. Merkittävä ero tavanomaiseen asuntorakenta-miseen lienee lähinnä se, että tulevat naapurit tuntevat toisensa jo ennen uuteen kotiin muut-tamista. Arjen helpottamiseksi yhteisöllisyys ei ole ainoa keino: monia palveluita kuten vaate-huoltoa tai (ravintola)ruokailua voidaan ryh-märakennuttamiskonsepteissa tuoda lähelle asumista. Palvelut säästävät kiireisten ihmisten aikaa tärkeimmille askareille, kuten omien las-ten, puolison ja ystävien kanssa seurustelemiseen.

Taloudellinen realismi

Ryhmärakennutettaessa päästäneen perus-telemaan poikkeavia ratkaisuja suoraan ra-kennuksen käyttäjille, jotka päättävät niiden toteuttamisesta. Tämä ei kuitenkaan takaa unelmien toteutumista sellaisenaan, sillä ryh-märakennuttaminen tuskin tekee itse rakenta-misesta yhtään edullisempaa. Huolimatta talou-dellisista realiteeteista ryhmärakennuttaminen voisi kuitenkin olla lääke monotonisuuteen. Epätavanomaiset ratkaisut – vaikkapa viher-katot tai omavarainen energiantuotanto – voi-daan toteuttaa, kunhan niille löytyy maksaja.

Arkkitehtuurin laatu

Ryhmärakennutettaessa arkkitehtuuri lähtee kunkin ryhmän toiveista, ei keskivertokulutta-jan oletetuista tarpeista. Ryhmä voi esimerkiksi määritellä ihanteitaan kuten yhteisöllisyyden tai ekologisuuden. Suunnittelu ohjautuu asuk-kaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan vuo-rovaikutteisesti, kun suunnitelmat tuodaan ryhmän kommentoitaviksi tasaisin väliajoin. Ryhmärakennuttaminen sinänsä ei takaa ark-kitehtuurin laatua, mutta vapauttaa sen kilpai-lulle antaen asunnonostajille valinnanvaraa. Arkkitehtonisten ratkaisujen perusteleminen lienee ryhmärakennutettaessa työläämpää kuin perustajarakennuttamisessa. Toisaalta tuntei-densa perusteella päätöksiä tekevien asukkaiden sydämet on mahdollista voittaa puolelleen, kun heidän kanssaan pääsee suoraan tekemisiin.

Yleinen etu

Ryhmärakennuttamisen luoma mahdollisuus suurempaan yhteisöllisyyteen on sosiaalisesti merkittävä mahdollisuus; Kolmannen sektorin ja erilaisten yhteisöjen nouseminen yhteiskunnan rinnalle vaikkapa vanhusten hoivapalveluiden tai lasten päivähoidon tuottajiksi olisi omiaan hel-pottamaan veronmaksajien harteillaan kantamaa taakkaa. Toimivassa yhteisössä esimerkiksi van-hukset voisivat huolehtia lapsista vanhempien ol-lessa muualla. Tämä tarjoaisi myös vaihtoehdon palveluiden keskittämiselle. Samoin esimerkiksi yksityisen sektorin tarjoaman palveluasumisen ja kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan lii-tosta voisi syntyä arvaamattomia synergiaetuja.


1.4 Ryhmärakennuttamisen historiaa

Suomi

1800–1900-lukujen vaihteessa tonttien hinnat ja asuntojen vuokrat alkoivat nousta Helsingis-sä, ja puute laadukkaista uusista asunnoista oli suurta mm. keskiluokkaan kuuluvien virkamies-ten keskuudessa. Yksityisten omistamien asuin-kiinteistöjen rinnalle alkoi nousta Katajanokan Olofsborgin (Arkkitehdit Herman Gesellius – Armas Lindgren – Eliel Saarinen) kaltaisia osakeyhtiöiden rakennuttamia asuinkerrostalo-ja. Voimien ja varojen yhdistäminen osoittautui jo tuolloin hyväksi keinoksi saavuttaa toivottu asumistaso, vaikka ryhmärakennuttamisen kä-site oli tuntematon. Omistusasunnot alkoivat yleistyä (Hannula & Salonen 2007, 18).

1969–71 Asuntosäästäjät ry:n Helsingin Vuo-saareen rakennuttamat Ulappasaarentien teras-sitalot olivat senaikaisen ryhmärakennuttami-sen voimannäyte: varusteluun kuuluivat tilavien asuntojen lisäksi mm. uima-allas, saunat ja kun-tosalit. Talot suunnitellut arkkitehti Touko Ne-ronen ammensi Le Corbusierin modernismista, mihin viittaavat mm. asuntojen suuret terassit ja sylinterinmuotoiset porrashuoneet.

1980-luvulla Suomeen rakennettiin joitain asuinyhteisöjä, joiden toteutuksessa tulevat asuk-kaat olivat mukana, joskaan eivät suoranaisesti rakennuttamassa. Tunnetuin lienee Jyväskylän vuoden 1985 asuntomessuille valmistunut Tuu-lenkylän asuinyhteisö, jossa on suuren yhteispi-han ympärille pienkerrostalomaisiin massoihin jäsennelty yhteensä 28 asuntoa ja yhteistalo.

Viime vuosina Helsinkiin on valmistunut ai-nakin kolme arkkitehtonisesti mielenkiintoista

Saksa

Ryhmärakennuttaminen on Saksassa vakiintu-nut, joskin suhteellisen harvinainen rakennut-tamisen muoto. Saksassa tunnettu ryhmä- ja omatoimisen rakentamisen muoto on Bauge-meinschaft. Mm. Hampurin kaupunki on ollut aktiivisesti tukemassa ryhmärakennuttamista perustamalla vuonna 2003 Agentur für Bau-gemeinschaft -nimisen neuvontatoimiston. Se auttaa ryhmärakennuttamisyhteisöjä käytännön kysymyksissä, kuten verkostoimalla arkkitehteja ja asunnontarvitsijoita keskenään ja hankkimalla usein myös aluerakentajan koordinoimaan hank-keita. Agentuuri myös neuvoo, miten hankkeelle löydetään sopiva tontti tai miten rahoitus ja hal-lintomalli voidaan järjestää (Nupponen 2010).

Kaupunki tukee ryhmärakennuttamis-hankkeita myös erillisellä rahoitusohjelmal-la, joka mahdollistaa osuuskunta- ja vuok-ra-asuntojen tuottamisen. Järjestelmällä on tuotettu Hampurin alueelle 72 erikokoista ryhmärakennuttamiskohdetta.

ryhmärakennuttamiskohdetta. Arkkitehti Jaakob Sollan (Arkkitehtitoimisto Konkret Oy) suunnittelema ja puuseppä Sakari Paanasen ra-kennuttama As Oy Arabian ateljeeasunnot on kuuden townhouse-asunnon kokonaisuus Tou-kolassa Kumtähden puiston laidalla. Marcus Ahlmanin ja Viivi Snellmanin sekä Karin Krok-forsin samalle suunnalle suunnittelemat talot on nekin esitelty arkkitehtuurilehdistössä onnistu-neina ryhmärakennuttamishankkeina. Projekte-ja yhdistää se, että ne ovat kaikki ammattilaisten osaksi itselleen rakennuttamia pienimuotoisia kohteita, jolloin luottamus hankkeen menes-tykselliseen läpivientiin on tontit myöntäneen kaupungin kiinteistölautakunnan puolesta ollut kunnossa.

Vuosien 2010–2011 aikana ryhmärakennut-tamisen piirissä on tapahtunut paljon. Culmi-natum Innovation Oy:n Uudenmaan osaamis-keskuksessa aloitettu asumisen klusteriohjelma on verkostoinut ryhmärakennuttamisen toimi-joita mm. seminaareja järjestämällä. Maahan on perustettu internetissä toimiva Ryhmärakennut-tamisen portaali ja ryhmärakennuttamisen etu-järjestö Ryhmärakennuttajat ry. Ryhmäraken-nuttamiseen liittyvät lainmuutokset on kirjattu hallitusohjelmaan, jonka perusteella lainsäädän-töä päivitetään vaalikauden aikana. Ryhmära-kennuttamisen kentälle on kansalaistoiminnan rinnalle ilmaantunut uusia rakennuttajakonsult-teja, jotka osaltaan pyrkivät asuntomarkkinoi-den rakenteelliseen muutokseen.

Yllä: Helsingin Katajanokalla sijaitseva

kansallismodernismin mestarinäyte Olofsborg

edustaa viime vuosisadan alun vastinetta

ryhmärakennuttamiselle

Alla: Hampurissa sijaitseva vanha viinatehdas

muutettiin asunnoiksi ryhmärakennuttamismenettelyllä


Tanska

Tanskalainen arkkitehti Jan Gudmand-Høyer kokosi vuonna 1964 ryhmän ystävistään kes-kustellakseen yhteisöllisen asumisen mahdol-lisuudesta. Tavoitteena oli kylämäisyyden pa-lauttaminen asumiseen, sillä ryhmän mielestä kaupungistuminen oli johtanut perheiden eristäytymiseen omiin koteihinsa. 1960-luvun tuore talotypologia eli rivitalo ei sellaisenaan tyydyttänyt ryhmän haavetta, koska useimpien rivitalohankkeiden yhteistilat olivat riittämättö-mät yhteisöllisen elämäntavan asettamiin vaati-muksiin nähden.

Gudmand-Høyerin ja hänen ryhmänsä poh-dinnat johtivat tanskalaisten asuinyhteisöjen (bofælleskaber) syntyyn 1970-luvulta alkaen. Niille olivat luonteenomaisia laajat yhteistilat kuten ruokasalit, leikkihuoneet, verstaat, vieras-huoneet ja pesutuvat. Asunnot olivat yksityisiä, useimmiten rivitaloiksi jäsenneltyjä yksiköitä. Perusteluina asuinyhteisöille olivat mm. resurs-sien jakaminen, lastenhoidon järjestäminen, va-paa-ajan lisääminen ja ennen kaikkea rikkaampi sosiaalinen ympäristö.

Vuonna 1978 Gudmand-Høyer ja kumppa-nit perustivat Sambo-nimisen kattojärjestön, jossa arkkitehdit, lakimiehet, insinöörit ja yh-teiskuntatieteilijät tekivät tutkimus- ja neuvon-tatyötä yhteisöllisen asumisen ja ryhmäraken-nuttamisen edesauttamiseksi. (Sambo tarkoittaa vapaasti suomennettuna ”asua yhdessä”.) Sam-bo-järjestö lobbasi aktiivisesti lainsäätäjien ja rahalaitosten suuntaan, ja vuonna 1981 Tans-kan asuntolainsäädäntöä muutettiin suosiolli-seksi ryhmärakennuttamista ja asuinyhteisöjä

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa tanskalainen yhteisö- ja ryhmä-rakennuttamismalli tuotteistettiin 1980-luvun lopulla. Arkkitehdit Kathryn McCamant ja Charles Durrett perustivat The Cohousing Company -nimisen yrityksen, joka huolehtii yhteisöllisten asuinkohteiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Yhtiö ilmoittaa toimivansa täyden palvelun arkkitehtitoimistona, ryhmän-muodostamisen ja fasilitoinnin asiantuntijana, maanhankinta- ja kiinteistökehityskonsulttina, sekä hankesuunnittelun, projektinjohdon ja ra-hoituksen eksperttinä. Yrityksen tuotteita ovat ryhmärakennutetut yhteisölliset asuinkohteet ja jopa kokonaiset yhteisöt. Periaatteina ovat asuk-kaiden osallistaminen suunnitteluun, sosiaalisiin kohtaamisiin kannustavat suunnitteluratkaisut, laajat yhteistilat ja yhteisöllisyyden varmistami-nen järjestämällä toimiva asukashallinto.

Kansojen sulatusuunina tunnettu Yhdysvallat poikkeaa kulttuurina Tanskasta, joka pienenä pohjoismaana on väestörakenteeltaan homogee-nisempi. Silti tai mahdollisesti juuri sen vuok-si amerikkalaismallinen yhteisöllisen asumisen tuotteistaminen on ollut liiketaloudellisesti me-nestyksekäs konsepti. Yhdysvallat edustaa voi-makkaan individualistista kulttuuria, jossa kuu-luminen esimerkiksi sosiaaliluokan, aatteen tai uskonnon mukaiseen yhteisöön on tärkeää. Täl-laisen poissulkevan yhteisöllisyyden nurja puoli näyttäytyy maan rikostilastoissa, joissa alempia tuloluokkia edustava siirtolaisväestö on yliedus-tettuna. Amerikkalaisen ryhmärakennuttamisen sosiaalisena ajurina on ehkäistä rajojen syntymis-tä eri ryhmien välille. Eräänä yhtiön iskulauseena

kohtaan. Tanskalainen rakennusteollisuus hyö-tyi erilaisista ryhmärakennuttamisen tukiaisis-ta, koska korkeat korot olivat verottaneet alan tuotantoa. Ryhmärakennutettavat asuinyhteisöt olivat Tanskassa hitti 80-luvulle tultaessa, mikä toi urakoitsijoille lisää töitä (McCamant & Durrett 1994, 135-145.)

Ryhmärakennuttamiseen räätälöityjen valtion tukemien lainojen ehdoksi asetetulla hintasään-nöstelyllä huolehdittiin siitä, ettei ryhmäraken-nuttamisen kohonnut kysyntä johtaisi hinto-jen nousuun. Tanskan lainsäädäntöön tehdyt muutokset muistuttavatkin hieman suomalaista hitas-järjestelmää mm. rajoittamalla asuinneli-ön rakennuskustannusten hintaa ja asuntojen kokoa.

onkin ”Strong neighborhoods instead of strong se-curity gates” (”vahvoja naapurustoja vahvojen tur-va-aitojen sijaan”).

Amerikkalainen ryhmärakennuttaminen on tunnusomaisesti myös epäpoliittisempi projek-ti kuin tanskalaisessa sosiaalivaltiossa syntynyt esikuvansa. The Cohousing Company painottaa markkinoinnissaan helpotuksia ydinperhettä pii-naavaan ajanpuutteeseen: 58 prosentissa amerik-kalaisista perheistä kummatkin vanhemmat käy-vät töissä, eikä kodin hoitamiseen tai vapaa-ajan viettämiseen tahdo riittää aikaa. Epäsovinnaiset perhemallit ovat yleistymään päin ja niin edel-leen (McCamant & Durrett 1994, 199-205).

Jystrup Savværketin asuinyhteisö (Arkkitehdit

Vandkunsten, 1984)

Muir Commonsin asuinyhteisö (Arkkitehdit Dean Unger

Associates, 1991)

2

Menetelmiä2.1 Ryhmärakennuttamisen malleja

2.2 Rakennustypologiat ja hallintamuodot

2.3 Rakennuttajavetoinen ryhmärakennuttaminen: Loppukiri

2.4 Omatoiminen ryhmärakennuttaminen: As Oy Malta

2.5 Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen: Alppikylä

2.6 Arkkitehtivetoinen ryhmärakennuttaminen

2.7 Ryhmärakennuttaminen ja suunnittelu

2


2.1 Ryhmärakennuttamisen malleja

Ryhmärakennuttamisen malleja on erilaisia ja niitä voidaan jäsentää esimerkiksi omatoimisuu-den asteen mukaan. Vaihtoehtoja ovat karkeasti jaoteltuna

Rakennuttajavetoiset hankkeet1.

Konsulttivetoiset hankkeet2.

Omatoimiset (asukasvetoiset) hankkeet3.

Arkkitehtivetoiset hankkeet4.

Ryhmärakennuttamisen lupaukset yksilölli-sestä asumisesta ja yhteisöllisestä elämäntavasta voivat tulla lunastetuiksi kaikissa edellä maini-tuista menetelmistä.

Ryhmärakennuttamisen tapa kytkeytyy syvälli-sesti markkinatalouteen ja kuluttajuuteen. Asu-misen tulo kulutuskulttuurin piiriin tarkoittaa, että välttämättömien tarpeiden tyydyttämisestä on siirrytty unelmien synnyttämiseen ja niiden toteuttamiseen. Kulutuskulttuurin vaatimus yk-silöllisyydestä ruokkii tarvetta ”tehdä itse”, vaik-ka todellisuudessa kyse olisi massatuotettujen hyödykkeiden joukosta valitsemisesta (Mäenpää 2008, 35).

Liiketoiminnan ja kilpailussa menestymisen kannalta kasvu ja kannattavuus ovat avainkäsit-teitä. Kun kerran kuluttajuudesta vapaata liike-toimintaa ei ole vielä keksitty, näyttää siltä että liiketaloudellisesti menestyksekkäin ryhmära-kennuttamisen tapa olisi konsulttivetoisuus. Omatoiminen ryhmärakennuttaminen voidaan sen sijaan nähdä keinona saavuttaa laadukas-ta asumista aiempaa edullisemmin. Valtaosalla

ihmisistä aika ja ammattitaito eivät kuitenkaan ole riittäviä vaativan rakennushankkeen läpivien-tiin, joten pelkkä ajatus halvemmasta asumisesta ilman sen suurempia yhteiskunnallisia tai arkki-tehtonisia ambitioita houkuttelee.

Eräiden tutkijoiden mukaan kuluttamisen kulttuurista ollaan siirtymässä tuottamisen kult-tuuriin. Se tarkoittaa, että tarve tehdä itse – ilman lainausmerkkejä – lisääntyy aktiivisten kansalais-ten piirissä. Kun kuluttaja äänestää passiivisesti lompakollaan, tuottaja osallistuu aktiivisesti oman elinympäristön, kaupungin ja asumisen muokkaamiseen. Omatoiminen ryhmäraken-nuttaminen lienee osoitus tällaisen prosumeris-min olemassaolosta (Mäntysalo & Puustinen, 2008).

Viereisessä nelikentässä on eritelty vaihto-ehtoisia, seuraavilla sivuilla tarkemmin esitel-täviä ryhmärakennuttamisen malleja. Neliken-tän akselit (omatoiminen/konsulttivetoinen ja tuotteistettu/osallistava) ovat yksinkertaistavia, mutta jäsennys helpottaa hankkeiden vertailua keskenään. Esimerkiksi käsillä olevan Lintuvaa-ranlähteen suunnittelutehtävän osalta voidaan todeta, että se on alkanut asukkaita osallistavana prosumeristisena projektina, jonka läpiviennistä vastaavat ammattimaiset konsultit tarjoten asu-kasryhmälle selkeitä etenemisvaihtoehtoja. Ver-tailun vuoksi Asunto-osakeyhtiö Maltan taus-talla toimiva yhdistys Koti kaupungissa – Hem i Stan Ry on jatkuvasti aktiivinen hankkeen suun-nittelutyössä. Lintuvaaranlähteen osalta voidaan sopimusten valossa luottaa siihen, että hanke voi edetä myös ilman asukasyhdistyksen aktiivista roolia.

Tuotteistettu

Alppikylä

Loppukiri

Cohousing (USA)

LintuvaaranlähdeMalta

Omatoiminen Konsulttivetoinen

Osallistava

Ryhmärakennuttamisen lupaukset yksilöllisestä

asumisesta ja yhteisöllisestä

elämäntavasta voivat tulla lunastetuiksi

kaikissa edellä mainituista menetelmistä.


2.2 Rakennustypologiat ja hallintamuodot

Rakennusten erilaiset typologiat ja hallinta-muodot vaikuttavat siihen, millä tavalla hanke kannattaa viedä läpi. Tarjolla ovat mm.

Asunto-osakeyhtiö1.

Asumisoikeusyhdistys (asukkaat vuokralla)2.

Asukkaiden omistama osuuskunta 3.

(asukkaat omistajina)

Kiinteistö (tontit jaetaan 4.

hallinnanjakosopimuksin)

Näiden yhdistelmät5.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki suosittelee kerrostalokohteiden toteuttamista rakennutta-javetoisina asunto-osakeyhtiöinä vastuiden ra-jaamiseksi. Toisaalta eräät rakennuttajakonsultit vetävät parhaillaan kerrostalohankkeita, joissa asukasryhmän perustamat taloyhtiöt toimivat hankkeiden perustajaosakkaina. Tämän mah-dollistamiseksi käytössä ovat tarkkaan laaditut sopimusmallit, joissa vastuut on rajattu yksi-tyiskohtaisesti. Asunto-osakeyhtiömuotoinen kerrostalojen ryhmärakennuttaminen on ken-ties haasteellisin ryhmärakennuttamisen tapa, mutta toisaalta tällaista on toteutettu Suomessa jo 1900-luvun alussa. Koko asunto-osakeyhtiö-laki säädettiin ensi kerran 1920-luvulla ryhmä-rakennuttamisen tarpeisiin, vaikka käsite olikin tuolloin tuntematon (Kivelä 2011, 4-5). Sen sijaan vuonna 2005 säädetty asuntokauppalaki ei

tunne ryhmärakennuttamista käsitteenä, mikä on aiheuttanut hankaluuksia asunto-osakeyh-tiömuotoisten ryhmärakennuttamishankkeiden rahoitukselle.

Kiinteistömuotoiset ryhmärakennuttamis-hankkeet ovat juridisesti huomattavasti asunto-osakeyhtiöitä yksinkertaisempia. Asunnot voivat kiinteistömuotoisessa ryhmärakennuttamisessa sijaita samalla tontilla, joka jaetaan yksityisiin ja yhteisiin alueisiin hallinnanjakosopimuksia käyttäen. Kiinteistömuotoinen ryhmärakennut-taminen tulee kyseeseen esimerkiksi kaupunki-pientaloissa, joissa ei ole päällekkäisiä asuntoja.

Asumisoikeusyhdistykset ja osuuskunnat ovat tapoja järjestää kiinteistön yhteisomistus il-man asunto-osakeyhtiötä. Ne eivät kuitenkaan ole yleistyneet Suomessa, jossa asuntojen yksi-tyisomistus on vallitsevaa. Käytännössä asumis-oikeusyhdistyksiä ja osuuskuntia koskee sama luottamuksen problematiikka kuin asunto-osa-keyhtiöitäkin, joten rahoituksen kannalta niis-tä ei ole suurta apua. Toiminnallisesti ne voisi-vat kuitenkin tuoda lisäarvoa asumiseen. Muun muassa Saarijärvellä kokeillaan parhaillaan van-husten yhteisöllistä palveluasumista ryhmära-kennutettavana asumisoikeustalona (Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistys 2011). Osuuskunnat ovat puolestaan luonteenomaisia erilaisille ekokylä-hankkeille, joissa asumisen lisäksi saatetaan tuot-taa ruokaa omiin ja naapureiden tarpeisiin.

2.2.1 Rahoitusongelmat

Asunto-osakeyhtiömuotoinen ryhmäraken-nuttaminen on tätä kirjoitettaessa törmännyt rahoitusongelmiin: on esitetty, että se olisi RS-järjestelmän kiertämistä. RS-järjestelmä (RS: Rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema) kehitettiin 1970-luvulla suojaamaan asun-nonostajaa perustajarakennuttajan konkurssilta: rakennuttajan tallettama vakuus turvaisi kesken-eräisen asunnon valmistumisen siinä tapaukses-sa, että rakennuttaja menisi konkurssiin (Asunto-kauppalaki 2005).

Todellisuudessa asunto-osakeyhtiömuotoi-sessa ryhmärakennuttamisessa ei ole lainkaan kyse asuntokaupasta vaan korkeintaan konsult-tipalveluiden myynnistä talon rakennuttavalle asukasryhmälle. Asunto-osakeyhtiömuotoisille hankkeille on kuitenkin tullut rahoitusvaike-uksia ja viivytyksiä, koska pankit eivät suostu myöntämään niille lainoja. Ongelmana on asun-tokauppalain tulkinta, sillä lakia laadittaessa ryh-märakennuttaminen oli vielä tuntematon käsite. Hallitusohjelman mukaisesti Oikeusministeriös-sä on kuitenkin käynnissä selvitystyö, joka tähtää lainsäädännön selkiyttämiseen tältä osin.

Pankkien sijaan vaihtoehtoisia tapoja järjes-tää ryhmärakennuttajille rahoitusta on kau-pungin lainoittamana tai Valtion asuntorahas-ton ARA:n kautta. Toisaalta ainakin Helsingin

kaupungin näkemys on, että jos asukkaiden ra-hoitus on varmistettu pankeilta, lainarahat ovat sulkutilillä, asunto-osakkeet pankissa ja pankilta on otettu rakennusaikaista yhtiölainaa, rahoitus-riskiä ei pitäisi olla (HS 11.9.2011).

Asunto-osakeyhtiömuotoisten ryhmäraken-nuttamishankkeiden rahoituksen osalta keskus-telua käydään parhaillaan Oikeusministeriön, Finanssialan keskusliiton, Rakennusteollisuus ry:n, Ryhmärakennuttajat ry:n ja Helsingin kaupungin kesken. Tekeillä oleva lakimuutos, asetus tai ministeriön tulkintaohje vaikuttavat tulevaisuudessa ryhmärakennuttamisen mah-dollisuuksiin Suomessa. Mikäli asunto-osake-yhtiömuotoisen ryhmärakennuttamisen tieltä poistuvat lainsäädännölliset tulkinnanvaraisuu-det, saattaa ryhmärakennuttamisesta muodos-tua varteenotettava kilpailija perinteiselle perustajarakennuttamistoiminnalle.

Aihe on syksyllä 2011 ollut esillä mm. Ylen A-studiossa, jossa tämän diplomityön kohtee-na oleva hankekin esiintyy. Televisio-ohjelma on katsottavissa osoitteessa http://areena.yle.fi/vi-deo/1320264706030 2.12.2011 asti.

Käytössä ovat tarkkaan laaditut sopimusmallit,

joissa vastuut on rajattu yksityiskohtaisesti

Tuotteistettu

Alppikylä

Loppukiri

Cohousing (USA)

LintuvaaranlähdeMalta

Omatoiminen Konsulttivetoinen

Osallistava


2.3 Rakennuttajavetoinen ryhmärakennuttaminen: Loppukiri

Vuonna 2000 perustettu Aktiiviset seniorit ry halusi rakennuttaa Arabianrannan kaupun-ginosaan uudenlaisen senioritalon perustuen Tukholman Färdknäppen-yhteisöön. Hanke to-teutettiin rakennuttajavetoisena Sato Rakennut-tajat Oy:n toimesta. Yhdistys toimi asukkaita kokoavana tahona, ja tontti varattiin sille. Lop-pukirin arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastasi arkkitehti Kirsti Sivén.

Loppukirin suunnitteluratkaisuissa korostuu yhteisöllisyys. Maantasokerroksessa on korkea yhteinen ruokasali ja ravintolatasoinen keittiö, kirjasto-olohuone, TV-huone, Aktiiviset senio-rit ry:n toimisto, pesutupa ja säilytyskomeroita. Ylimmässä kerroksessa on kaksi talosaunaa ja takkahuone, vierashuone, Vanhankaupungin-lahdelle aukeava kattoterassi ja pieni liikuntati-la. Talossa on 58 asuntoa, jotka ovat pääasiassa yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Asuntojen kes-kikoko on 54 m2.

Asukkaiden kanssa toteutettu niin kutsuttu

myötäsuunnittelu (suunnittelupalvelu) tapah-tui huonekorttien avulla suunnittelijoiden val-mistelevien vaihtoehtoisten plaaniratkaisujen pohjalta. Ennen urakkakilpailua tehty suunnit-telu kirjattiin huonekortteihin, jolloin asukkaat välttyivät kalliilta lisä- ja muutostöiltä. Hitas-hintasäännöstelyn piirissä olevan asunnon kes-kineliöhinnaksi muodostui 2935 euroa ilman huoneistokohtaisia varusteita ja yhteistilojen ir-taimistoa. (Dahlström & Minkkinen 2009)

Loppukiri-hanke oli yhteisöllisyydessään uraa-uurtava, mutta varsinaisena ryhmärakennutta-mishankkeena sitä ei voida pitää. Asukkaiden osallistuminen suunnitteluun oli mahdollista, mutta viimeinen sana oli rakennuttavalla yhtiöl-lä. Tällaisia rakennuttajavetoisia hankkeita edus-taa myös mm. Jyväskylän asuntomessuille vuon-na 1985 valmistunut Tuulenkylän asuinyhteisö, jonka esikuvina olivat pohjoismaiset asuinyhtei-söt (Lyytikkä & Kuusinen 2001, 12).

Määritelmällisesti rakennuttajavetoiset ryhmärakennuttamishankkeet eivät edusta ryhmärakennuttamista, sillä

perustajaosakkaan vastuut ja velvollisuudet säilyvät rakennuttavalla yhtiöllä. Rakennuttajavetoisen ryhmäraken-

nuttamisen etuna on kuitenkin se, että myymättömät asunnot ovat perustajaosakkaan, eivät asunto-osakeyhtiön

taseessa. Tällöin asukkaiden ei tarvitse kantaa hankkeista perustajaosakkaan taloudellista riskiä, kuten esimerkiksi

konsulttivetoisessa tai omatoimisessa ryhmärakennuttamisessa.

Loppukirin yhteistilat käsittävät mm. suuren kattoterassin ja kaksi kerrosta korkean ruokasalin


2.4 Omatoiminen ryhmärakennuttaminen: Asunto-osakeyhtiö Malta

Koti kaupungissa – Hem i Stan ry -niminen yhdistys perustettiin vuonna 2007 ajamaan kau-punkimaista kerrostaloasumista sosiaalisena ja ekologisena elämäntapana. Yhdistyksen ensim-mäinen tavoite on rakennuttaa yhteisöllinen ker-rostalo Helsingin Jätkäsaareen Välimerenkadun varrelle. Nimikilpailussa sen nimeksi tuli Malta Välimeressä sijaitsevan saarivaltion mukaan ja sen vuoksi, että talon rakennuttaminen vaatii tulevilta asukkailta malttia. Talon suunnittelusta vastaa Ark-House arkkitehdit, ja sen pääsuunnit-telijana on Pentti Kareoja. Taloon tulee 62 asun-toa ja kaksi sadan neliömetrin liiketilaa.

Toiminnallaan yhdistys pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen käsitykseen hyvästä asumisesta ja elämäntavasta: se on määritellyt itselleen asu-misen ideaalin, jonka perusteella hanketta on lähdetty toteuttamaan. Yhdistyksen jäsenet kannattavat mm. asumista toimivien julkisten lii-kenneyhteyksien ja palveluiden vieressä, keskellä kaupungin sykettä ja kulttuuritarjontaa. Pyrki-mys yhteisöllisyyteen ilmenee mm. asumisessa

ystävien ja sukulaisten kanssa saman katon alla mutta oman kodin rauhassa, vailla pelkoa yksi-näisestä vanhuudesta. Yhteisön arjen tulisi olla sellaista, että kenenkään ei elämäntilanteestaan riippumatta tarvitsisi olla yksin, jos ei halua.

Taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kes-tävyys, asuntojen suunnitteluun osallistuminen, muuntojoustavuus, yhteistilojen laajuus ja talon soveltuvuus muuttuvaan kaupunkielämään ovat asioita, jotka on lueteltu yhdistyksen ihanteiksi.Yhteisöllisen talon rakennuttamisen lisäksi yh-distys kerää tietoa, tekee tutkimusta ja käy julkis-ta keskustelua kaupunkiasumisen kehittämiseksi (www.hemistan.fi).

Keskelle uutta kaupunginosaa rakennettaval-la yhteisöllisellä kerrostalolla lienee valmistues-saan merkittävä asema uuden naapuruston luo-misessa. Tavarasatamana palvelleella Jätkäsaaren alueella ei ole aiemmin ollut asukkaita tai palve-luita, joten aidosti urbaanin tunnelman synnyt-tämisessä yhteisöllinen kerrostalo on mielenkiin-toinen koe.

Suomessa toteutetut asukaslähtöiset ryhmärakennuttamishankkeet muistuttavat Tanskassa, Ruotsissa ja Saksas-

sa käytössä olevaa mallia, johon kytkeytyy pyrkimyksiä yhteisölliseen asumiseen. Asukaslähtöisten hankkeiden

taustalla on ihanne tavallista sosiaalisemmasta elinympäristöstä. Usein myös pyrkimykset ekologisiin ratkaisuihin

ovat olleet hankkeissa tärkeitä. Muun muassa viherhuoneet, talosaunat ja autopaikkamäärät ovat olleet hankkeissa

erityisen tarkastelun kohteina.

Omatoiminen ryhmärakennuttaminen 15.2.2011/Tuomas Kivelä

39

Idealuonnos Jätkäsaareen Helsinkiin ryhmärakennutettavasta kerrostalosta

Toiminnallaan yhdistys pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen käsitykseen hyvästä asumisesta ja elämäntavasta


2.5 Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen: Alppikylä

Omana työnä suoritettava ryhmärakennuttaminen edellyttää paljon vapaaehtoistyötä, johon harvat asunnonostajat

ovat valmiita. Konsulttivetoiset hankkeet kuten e-House Oy:n Alppikylä (Arkkitehtitoimisto POOK) on esimerkki

ryhmärakennuttamisen pitkälle viedystä tuotteistamisesta. Hankkeen aloitteellisena tahona on ollut itse rakennut-

tajakonsultti, joka on muun muassa tehnyt tonttivarauksen ja teettänyt suunnitelmaluonnokset arkkitehdilla. Kyse

on kuitenkin ryhmärakennuttamisesta eikä perustajarakennuttamisesta, koska konsultti ei myy asuntoja, vaan

ainoastaan konsulttipalveluja.

Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen poik keaa asukaslähtöisestä ryhmärakennuttami-sesta siinä, että ryhmä palkkaa ulkopuolisen kon-sultin asianhoitajakseen. Rakennuttajakonsultti auttaa ryhmää rakennusprojektin vaativimmissa tehtävissä ja veloittaa palkkionsa asuntojen hin-noissa.

Alppikylä on e-House Oy:n ensimmäinen kohde. Siinä sovelletaan rakennuttajakonsul-tin yhdessä lakiasiaintoimiston kanssa laatimia sopimusmalleja, internetissä toimivaa suunnit-telutyökalua ja tilaelementtitekniikkaa. Koh-teessa on kymmenen kytkettyä kaupunkipien-taloa, joiden koot vaihtelevat 90:stä 123:een neliömetriin.

Asukkaat pääsevät mukaan hankkeeseen L2-vaiheessa, jolloin on mahdollista valita valmiiksi suunnitelluista ja kilpailutetuista vaihtoehdois-ta: esimerkiksi Alppikylän kohdetta varten ke-hitetyn suunnittelutyökalun avulla asuntoja on mahdollista räätälöidä valitsemalla 2–4 erilai-sesta pohjaratkaisusta ja erilaisista pintamateri-aaleista. Urakoitsijoiden kanssa on tehty esisopi-mukset, jotta suunnittelutyökalu osaisi antaa eri

Näin hanke etenee

1. Ryhmä organisoituu

Tulevat asukkaat valitsevat haluamansa asunnon.

He rekisteröityvät maksamalla 2000 euron

varausmaksun ja perustavat asunto-osakeyhtiön.

Vaihe kestää kaksi kuukautta.

2. Lupaprosessi

Rakennuttajakonsultti valmistelee

rakennuslupahakemuksen ja jättää sen

rakennusvalvontaviranomaiselle. Konsultti myös

valmistelee urakka- ja hankintasopimukset

ja jättää tilauksen talotehtaalle ja muille

urakoitsijoille. Vaihe kestää neljä kuukautta.

vaihtoehdoille tarkan hinnan. Taloudellista sääs-töä syntyy siitä, että asunnon hinnasta jää pois perustajarakennuttajan kate, eikä asukasmuu-toksia tarvitse teettää urakoiden päälle. Virta-viivaisen prosessin seurauksena suunnittelun, rakentamisen, liittymien ja mahdollisen maan hinnan päälle tulevat rakennuttajakonsultin ku-lut, jotka ovat yleensä viidestä kymmeneen pro-senttia hankkeen laajuudesta ja vaatimustasosta riippuen. Alppikylän kohdetta mainostetaankin sillä, että asunto maksaa alle 3000 euroa neliöltä, kun pääkaupunkiseudun keskineliöhinta uudis-kohteille oli 4330 euroa vuoden 2011 kolman-nella neljänneksellä (Tilastokeskus 2011).

Konsulttivetoisen ryhmärakennuttamisen etuna etuna on, että projektit pysyvät käynnissä henkilöistä riippumatta. Konsulttivetoisen ryh-märakennuttamisen ajurina ei ole talkootyö tai vaikkapa arkkitehdin ammatillinen kunnianhi-mo vaan rakennuttajakonsultin liiketoiminta. Tämä periaatteessa takaa hankkeiden läpivien-nin, vaikka kaikki asukkaat vaihtuisivat projek-tin aikana.

3. Rakennusvaihe

Maansiirto- ja perustustyöt alkavat tontilla. Talojen

rakentaminen tehtaalla alkaa ja osat kuljetetaan

tontille. Talot asennetaan perustusten päälle.

Viimeistely- ja pihatyöt tehdään valmiiksi. Vaihe

kestää yhdeksän kuukautta.

4. Takuuvaihe

Vastaanottotarkastuksen jälkeen asukkaat

muuttavat sisään. Takuuaika kestää kaksi vuotta.

Lintuperspektiivi Alppikylän kohteesta

Konsulttivetoisen ryhmärakennuttamisen

etuna etuna on, että projektit pysyvät käynnissä

henkilöistä riippumatta.


2.6 Arkkitehtivetoinen ryhmärakennuttaminen

Useimmat pääkaupunkiseudulla tähän mennessä toteutuneet ryhmärakennuttamishankkeet ovat olleet arkkitehtivetoisia. Jaakob Sollan, Marcus Ahlmanin ja Karin Krokforsin vetämät enin-tään kymmenen asunnon hankkeet ovat olleet arkkitehtien osin itselleen rakennuttamia taloja. Asukkaat on hankkeissa koottu tietyn arkkiteh-tuurin ympärille, mikä on taannut rakennustai-teen laadun.

Karin Krokforsin Kellokas-paritalojen koh-dalla voidaan todella puhua persoonallisesta ja näyttävästä asuntoarkkitehtuurista ja ryhmära-kennuttamisesta sen mahdollistajana. Asunnot ovat tilavia ja joustavia, ja asukkaat ovat olleet valmiita tällaisesta maksamaan. Taloissa asuva Kirsi Norros kirjoittaa (Arkkitehti 4/2011):

– Kuinka kalliiksi arvoasuntoni on tullut? Kun arkkitehti suunnittelee ajatuksella, rakennusmie-het tekevät käsityönä ainutkertaista ja materiaalit valitaan ympäristö mielessä, talolla on rahallinen hintansa. Mutta paljon tärkeämpää on, että Kel-lokas on monien erilaisten arvojensa summa – idealistin unelma. Minulle juuri sopiva.

Arkkitehtivetoisia hankkeita yhdistävät myös asuntotypologiat; kohteet ovat tyypiltään kau-punkipientaloja, ja useimpiin asuntoihin sisäl-tyy maantason työtila. Tontit myös sijaitsevat kaupunkikuvallisesti haastavissa paikoissa, min-kä vuoksi kaupungin kiinteistölautakunta on uskonut ne osaavien ja itselleen rakennuttavien tahojen käsiin.

Asukkaat on hankkeissa koottu

tietyn arkkitehtuurin ympärille, mikä

on taannut rakennustaiteen

laadun.

Yllä: Karin Krokfors, Arvi Mäkitalo – Paritalot Kellokas

Oikealla ylhäällä: Marcus Ahlman – Violanpuisto

Oikealla alhaalla: Jaakob Solla – Arabianrannan ateljeeasunnot


2.7 Ryhmärakennuttaminen ja suunnittelu

Ryhmärakennuttamiseen liittyviä suunnittelun tapoja on useita, ja niitä voidaan periaatteessa käyttää riippumatta

rakennuttamismenettelystä. Arkkitehti Esko Kahri on jäsentänyt erilaisia suunnittelun tapoja seuraavasti

Ryhmärakennutettaessa asuntoarkkitehtuuri voi periaatteessa olla hyvin persoonallista, jos rakennuttaja tällaista puoltaa. Hanketta vetävän tahon (rakennuttajayhtiön, rakennuttajakonsul-tin, asukasryhmän tai arkkitehdin) on kuitenkin syytä huomioida suunnitelman muuntojousta-vuus jo varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset muutokset eivät aiheuttaisi ongelmia.

Avoimen rakentamisen metodit sallivat peri-aatteessa rakennuksen muuttamisen rakennus-aikana tai sen valmistumisen jälkeen. Enemmän hyötyä siitä on kuitenkin suunnittelupöydällä: Modulaarisuus ja oikea mitoitus helpottavat muutoksia esimerkiksi tilanteessa, jossa yksi tai useampi ruokakunta jättäytyy pois keskeneräi-sestä hankkeesta. Suuret asunnot voidaan tällöin joutua pilkkomaan osiin tai niitä saatetaan yhdis-tää. Tämä ei ole ongelma, jos esimerkiksi raken-nusten runkosyvyyttä, suuntausta, märkätilojen vyöhykkeitä ja ikkuna-aukotusta suunniteltaessa on ajateltu vaihtoehtoisia pohjaratkaisuja. Sama koskee mahdollisia liike- ja yhteistiloja.

1. Osallistava suunnittelu (asukassuunnittelu)

Asukkaat osallistuvat kohteen suunnitteluun aktiivisesti luonnosvaiheesta alkaen. Metodi on työläin, mutta

sallii periaatteessa suuren vapauden esimerkiksi maankäyttöön liittyen.

2. Suunnittelupalvelu

Asukkaat tulevat arkkitehdin vastaanotolle, johon on ennalta valmisteltu erilaisia vaihtoehtoja. Näiden

vaihtoehtojen pohjalta kukin asunto voidaan räätälöidä asukkaan tarpeisiin sopivaksi.

3. Valinnat vaihtoehdoista (sarjaräätälöinti tai massakustomointi)

Eri vaihtoehdot on suunniteltu yksityiskohtaisesti ja niiden toteutus on kilpailutettu, jolloin kyetään

antamaan tarkka hinta asukasvalinnoille. Tämä helpottaa valintojen tekemistä, mutta toisaalta jäykistää

suunnittelua. Tuotannollisesta näkökulmasta ajateltuna edellä mainittu tapa lienee järkevin (Kahri 1993,

46), ja se soveltuu keskimääräiselle kuluttajalle.

Hanketta vetävän tahon on syytä huomioida suunnitelman muuntojoustavuus jo varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset muutokset eivät aiheuttaisi ongelmia.


2.7.1 Osallistava suunnittelu

Osallistava suunnittelu tarkoittaa käytännössä sosiaalisen toiminnan järjestämistä, jonka avulla pyritään aktiivisesti synnyttämään yhteisö. Kun asukassuunnittelu otetaan käyttöön tarpeeksi aikaisessa vaiheessa (Lintuvaaran kohteen osal-ta jo kaavasuunnittelun yhteydessä), perustavaa laatua olevat, esimerkiksi maankäyttöä koskevat kysymykset tulevat asukkaiden päätettäviksi. Yhdessä tekeminen helpottaa yhteisön muodos-tumista ja sitouttaa asukkaita hankkeeseen oman kodin lailla. Toisaalta suomalaisista asuinyhtei-söistä aiemmin saatujen kokemusten perusteella asukkaat ovat olleet valmiita järjestäytymään vasta vuoden kokoontumisten jälkeen (Lyytikkä & Kuusinen 2001, 21).

Lintuvaaran tapauksessa yhteisö syntyi yh-dessä tekemällä suunnittelijan toimiessa aktiivi-sena ryhmänohjaajana ja asiantuntijan roolissa. Vetovastuu palautui tällöin helposti aloitteen tehneelle suunnittelijalle, jonka tehtävänä oli heittää pallo takaisin ryhmälle. Asukassuunnit-teluun ja rakennuttamisen liittyvät kysymykset vuorottelivat kolmen viikon välein järjestetyissä asukasyhdistyksen kokouksissa: Unelmien ruok-kiminen oli tärkeää innostuksen säilyttämiseksi, mutta toisaalta taloudellisella realismilla helpo-tettaisiin unelmien toteutumista jatkossa.

Ensimmäisten kokousten yhteydessä asukas-ryhmä alkoi suunnittelijan kehotuksesta or-ganisoitua sisäisesti valitsemalla itselleen pu-heenjohtajan. Yksityiskohtaisia keskusteluja rakennuttamiseen liittyvistä (käytännössä talou-dellisista) reunaehdoista käytiin tämän jälkeen

viikottaisissa kokouksissa suunnittelijan ja asu-kasyhdistyksen puheenjohtajan välillä. Muulle ryhmälle suunnitelmia ja taloudellisia laskelmia esiteltiin kolmen viikon välein työpajoissa, jois-sa suunnitelman kehittäminen tapahtui vapaan keskustelun ja luonnostelun kautta. Ryhmän kä-sittäessä noin kuusi ruokakuntaa tällainen osal-listava suunnittelun tapa oli tarpeeksi joutuisa, eikä joukossa syntynyt mainittavia jännitteitä. Toisaalta ensimmäiseen asukastapaamiseen saa-puneista kymmenestä ruokakunnasta osa jäi pois ja osa vaihtui kuusi kuukautta kestäneen työsken-telyjakson aikana. Pois jättäytyneiden ilmoituk-sissa toistui tunne epävarmuudesta ja siitä, ettei ollut valmis hankkeeseen.

Osallistavassa suunnittelussa keinoja keskus-telun aloittamiseksi on pyytää mahdollisia asuk-kaita kertomaan unelmistaan ja ihanteistaan. Keskustelua on hyvä jatkaa esittämällä muutamia selkeitä etenemisvaihtoehtoja, joista on helppo keskustella. Yleensä esitetyt vaihtoehdot eivät toteudu sellaisenaan, vaan vapaamuotoisen kes-kustelun kautta päädytään kompromissiratkai-suihin, jotka usein ovat alkuperäisiä ratkaisuja parempia. Suunnitelmaluonnosten tai pienois-mallin ympärillä tapahtuva luonnostelu on help-po tapa luoda yhdessä tekemisen tunnelmaa.

On tärkeää, että kaikki kokevat tulleensa kuul-luiksi. Pienessä ryhmässä maallikkokin uskaltaa esittää kriittisiä kommentteja suunnitelmista, jotka oikein tulkittuina johtavat yleensä suunni-telman paranemiseen. Samalla arkkitehdin esit-tämät ideat tulevat legitimoiduiksi.

Yhdessä tekeminen helpottaa yhteisön muodostumista ja sitouttaa asukkaita hankkeeseen oman kodin lailla.

Lintuvaaran asukasryhmää suunnittelukokouksessa kesäkuussa 2011


2.7.2 Suunnittelupalvelu

Suunnittelupalvelua on käytetty menestyksek-käästi Arabianrannan Loppukiri-talossa, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastasi Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit. Suunnittelun lähtö-kohtina olivat asukkaiden unelmat, mutta talou-delliset realiteetit johtivat kalleimmista toiveista luopumiseen. Karsimisesta huolimatta lopputu-los on arkkitehtonisesti onnistunut kerrostalo, joka monien asukashaastatteluiden perusteella tuntuu vastaavan tilaajien toiveita niin asuntojen kuin yhteistilojen osalta.

Hanketta vuonna 2000 ajamaan perustettu Aktiiviset seniorit ry toimi suorassa yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa siten, että rakennut-tajayhtiö tuli hankkeeseen mukaan vasta arkki-tehdin valinnan jälkeen. Yhdistyksen jäsenet vaihtuivat hankkeen kuluessa, joten yhdistys oli varsin moniääninen tilaaja. Asukkaiden toiveita asuntoihin ja yhteistiloihin liittyen selvitettiin kyselylomakkein ennen ensimmäisten luonnos-ten tekoa. Arkkitehti koosti toiveista huoneti-laohjelman, jota muokattiin vuorovaikutteisesti suunnitelmien rinnalla hankkeen edetessä. De-taljitasolla valinta mm. erilaisten varusteiden välillä mahdollistui huoneistokorttien avulla. Loppukirissä käytetty suunnittelupalvelu kulki myötäsuunnittelun nimellä. Kun asukasmuu-tokset tehtiin ennen urakkatarjouspyyntöjen lähettämistä, lisä- ja muutostöistä ei aiheutunut

asukkaille lisäkustannuksia. Hanke- ja luonnossuunnittelua seurannut

asuntojen suunnittelupalvelu järjestettiin kak-sivaiheisena. Ensimmäinen ”suunnitteluklinik-ka” järjestettiin asuntojen varaamisen jälkeen touko-kesäkuussa 2003. Sen aikana jokainen asuntokunta sai käydä arkkitehdin vastaanotolla valitsemassa pohjaratkaisuista, joita arkkitehdit olivat valmistelleet kahdesta neljään kappalet-ta asuntotyyppiä kohden. Pohjavaihtoehdoissa mm. keittiön ja makuuhuoneen paikat ja koot saattoivat vaihdella. Ovia ja kevytrakenteisia sei-niä saatettiin jättää pois, ja keittiökaappien, säily-tystilojen ja varusteiden sijoittelua voitiin muut-taa. Joissain tapauksissa asukkaat puolsivat jopa avoimempia pohjaratkaisuja kuin mitä arkkiteh-dit olivat uskaltaneet ehdottaa. Joistain asunto-tyypeistä syntyi myötäsuunnittelun kautta koko-naan uusia variantteja.

Suunnittelupalvelun toiseen vaiheeseen ark-kitehdit olivat valmistelleet erilaisia materiaali- ja varustepaletteja, joista asukkaat saivat valita mieleisensä. Valinnat merkittiin sähköiseen huo-neistokorttiin. Tavoitteena oli yksinkertainen ja järjestäytynyt menettely, joka kelpaisi myös ra-kennuttajayhtiölle. Huoneistokortit sallivat mm. materiaalien ja varusteiden sekoittamisen eri va-likoista, ja näin asukkaat myös toimivat. Senio-ritalon erityisvaatimukset oli otettu huomioon paletteja koottaessa: matalat kynnykset, keittiö-tason korkeudet, turvaliedet ja korotetut WC-

istuimet olivat niissä vakiovarusteina.Asukkaiden puolelta suunnittelupalve-

lu sai paljon kiitosta: suunnitteluun osal-listumista pidettiin palkitsevana, ja asunto tuntui omalta jo ennen uuteen kotiin muutta-mista. Suunnittelijan näkökulmasta menet-telyä pidettiin helppona. Kirsti Sivén toteaa:

- Myötäsuunnittelun tuloksena asunnot oli-vat ’omia’. Meistä tuntui, että ihmiset kotiutuivat Loppukiriin nopeasti, kun he olivat päässeet suun-nittelemaan kotiaan jo etukäteen. Muuttokrapu-la väheni, asunnon haltuunotto oli helpompaa ja muuttostressistä johtuvat pienet valitukset väheni-vät. Yhdenkään asukkaan kanssa ei ollut hanka-laa, kaikki olivat ihania!

Suunnittelupalvelun mahdollistamalle yksi-löllisyydelle lienee siis tilausta. Tavanomaisessa rakennuttamisessa lisä- ja muutostyöt tulevat yleensä asukkaan maksettaviksi, eikä suoraa kes-kusteluyhteyttä arkkitehdin kanssa ole. Muutok-set tekee asuntomuutosinsinööri, joka ei suun-nittele mitään, ainoastaan kirjaa tilauksen.

Suunnittelupalvelu voisi olla arkkitehtitoi-mistojen tarjoama lisäpalvelu, jonka kulut sisäl-tyisivät asunnon hintaan. Ratkaisevaa suunnit-telupalvelun lisäarvon kannalta on asukkaan ja suunnittelijan vuorovaikutus tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. (Dahlström & Minkkinen 2009, 97-119)

Suunnittelupalvelun soveltamista Lintuvaaranlähteen

asuntotyöpajassa kesällä 2011

Suunnittelupalvelu voisi olla arkkitehtitoimistojen tarjoama lisäpalvelu, jonka kulut sisältyisivät asunnon hintaan.


2.7.3 Sarjaräätälöinti

Sarjaräätälöinnin eli massakustomoinnin vah-vuutena on, että eri suunnitelmavaihtoehdot on tutkittu yksityiskohtaisesti etukäteen ja niiden hinta on kilpailutettu. Tällöin asunnonostajan tekemille valinnoille kyetään tarjoamaan tark-ka hintalappu. Suomessa massakustomoinnin on vienyt pisimmälle e-House Oy Alppikylän kohteessaan, jonne on ensi vaiheessa tarkoitus rakennuttaa kymmenen kaupunkipientaloa. Ti-laelementtitekniikkaa käyttäen asuntojen neliö-hinnat on saatu painettua alle 3000 euroon ne-liömetriltä – hintaan ei tosin sisälly tontti, joka on kaupungin vuokramaalla.

Internetissä toimivassa suunnittelutyökalus-sa asunnonostaja valitsee ensin itseään kiinnos-tavan huoneiston. Seuraavassa vaiheessa tarjolla on kyseistä huoneistotyyppiä varten suunniteltu-ja vaihtoehtoisia pohjaratkaisuja, joiden staatti-sia elementtejä ovat portaat ja märkätilat. Välisei-nien paikkoja voi vaihtaa ja eri ylä- ja alakertoja yhdistellä toisiinsa. Vaihtoehdot ovat nähtävillä

kaksi- ja kolmiulotteisina versioina. Seuraavassa vaiheessa käyttäjä pääsee valitsemaan mm. keit-tiön, kylpyhuoneen ja makuuhuoneiden pin-tamateriaaleista. Valitun kokonaisuuden hinta päivittyy näkymään sitä mukaa kun asukas tekee valintoja. Sisäänkirjautumalla ja vahvistamalla ti-lauksen asunnonostaja sitoutuu ryhmärakennut-tajaksi hankkeeseen.

Alppikylän kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto POOK. Työ ammattimaisen rakennuttajakonsultin kanssa on ollut suoraviivaista, kun asukkaat on otet-tu mukaan hankkeeseen vasta L2-suunnittelun jälkeen.

Kolmiulotteiset visualisoinnit ovat olennaisia asunnon konkretisoinnin välineitä. Konseptia voitaisiin mahdollisesti jatkokehittää vaikkapa tietokoneen ruudulla pyöriväksi tietokonepelin omaiseksi ympäristöksi. Korkeakoulujen arkki-tehtiosastojen yhteyteen voitaisiin ehkä järjes-tää tilalaboratorioita, joissa eri pohjaratkaisujen tilallisuuteen olisi vielä tietokoneen ruutua hel-pompi eläytyä (Kahri 1993, 47).

E-House Oy:n internetissä toimiva suunnittelutyökalu tarjoaa käyttäjälle eri vaihtoehtojen visualisoinnit ja

ilmoittaa valituille ratkaisuille hinnan.

Sarjaräätälöinnin vahvuutena on, että eri suunnitelmavaihtoehdot on tutkittu yksityiskohtaisesti etukäteen ja niiden hinta on kilpailutettu.

3

Prosessi3.1 Hankkeen taustaa

3.2 Aikajana

3.3 Suunnittelualue: Lintuvaaran keskus

3.4 Asemakaavan muutos

3.5 Kortteli

3.6 Yhteisö

3.7 Suunnittelun lähtökohdat

3.8 Asukassuunnittelun vaiheita

3.9 Asuntotyypit ja muuntojoustavuus

3.10 Viitesuunnitelma

3.11 Asuntotyöpaja

3


3.1 Hankkeen taustaa

Diplomityön tekijän pohdinnat ryhmäraken-nuttamisesta saivat alkunsa keväällä 2010. Näyt-ti siltä, että asuntoarkkitehtuurin ongelmana ei niinkään ole suunnitteluosaamisen puute vaan tuotantorakenne, joka synnyttää melko yksipuolista asuntoarkkitehtuuria ja kaupun-kikuvaa. Seurasi yhteydenottoja alaa tunteviin henkilöihin, joiden kautta löytyi mm. Bergans Kiinteistöt Oy. Yritys on käytännössä perikunta, joka omistaa kiinteistöjä entisen Perkkaan kar-tanon mailta. Työpajojen yhteydessä kävi ilmi, että Culminatum Innovation Oy:n Uudenmaan osaamiskeskus oli alkanut järjestää ryhmäraken-nuttamisen puolivuosittaista foorumia Helsin-gin kaupungin tukemana. Maahan oli syntymäs-sä uusi asuntotuotannon sektori, joka vielä haki muotoaan.

Bergans Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan Hilkka Helstin ja muiden osapuolten kanssa käydyissä keskusteluissa tähdättiin aluksi lii-ketoimintaan ryhmärakennuttamiseen ja yh-teisölliseen asumiseen erikoistuneen konsultin Cohousing Suomen kautta. Cohousing Suo-mi osallistui mm. syksyllä 2010 yrityshautomo Aalto Entrepreneurship Societyn järjestämään Bootcamp-tapahtumaan, jossa tarkoituksena oli jalostaa liikeideoista yrityksiä. Liikeideasta teh-ty esiselvitys päätyi suosittelemaan yrityshank-keelle Tekesin Tuli-rahoitusta. Hanketta vetää nykyisin tamperelainen arkkitehtiopiskelija Jo-hanna Kerovuori.


Bergans Kiinteistöt Oy ja joukko yksityishen-kilöitä omistavat Lintuvaaran keskustassa kak-si tonttia, joille oli haettu kaavamuutosta jo vuonna 2008. Maanomistajien ongelmana oli, ettei KY-tonteiksi merkityille maa-alueille löy-tynyt halukasta rakennuttajaa. Syypäänä näh-tiin Kauppakeskus Sellon sijoittuminen noin kahden kilometrin päähän, minkä seurauksena kahdelle noin 500 kerrosneliömetriä käsittäväl-le liikekiinteistölle olisi vaikeaa löytää käyttäjää. Asemakaavan muutosta oli haettu ensimmäi-sen kerran jo 2000-luvun alussa, mutta Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja -lautakunta eivät tuolloin puoltaneet ajatusta tonttien kaavoitta-misesta asuinkäyttöön.

Kaupungin havaittua, etteivät tontit vanhalla asemakaavalla lähteneet rakentumaan, kaupun-kisuunnittelukeskusessa oltiin valmiita myön-nytyksiin. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellytti vähintään 15% tonttien kerrosalasta käytettävän liike- tai yhteistilana, mikä toisi elä-mää Lintuvaaran keskustaan. Yhtälöä lähdettiin

ratkaisemaan kaavamuutoksella, jossa osa liiketi-loista olisi talon asukkaiden käytettävissä esimer-kiksi ulospäin aukeavana kerhotilana tai asukkai-den yhteisenä olohuoneena.

Selustatukea hankkeelle saatiin Espoon kau-punkisuunnittelulautakunnan puheenjohta-ja Markku Markkulalta, joka lintuvaaralaisena toivoi keskusta-alueen kehittämistä. Yhteisölli-syyttä ja ryhmärakennuttamista pidettiin positii-visina avauksina, jotka mahdollistaisivat asema-kaavallisen idean toteutumisen.

Asemakaavan yhtäaikainen valmistelu viite-suunnitelman kanssa mahdollisti asukkaiden kanssa tapahtuneen maankäytön suunnittelun. Asemakaavan asettamat reunaehdot voitiin rää-tälöidä hankkeelle sopiviksi. Toisaalta ristiriidat kaavoittajan valvoman yleisen edun, maanomis-tajien ja rakennuttajan intressien välillä tulivat esiin rakennusoikeuden määrästä neuvoteltaes-sa. Tämä näkyi esimerkiksi tontin hinnasta käy-dyissä neuvotteluissa, joissa myyjä luonnollisesti piti hintaa matalana ja ostaja korkeana.

Näkymiä Lintuvaaran

keskustasta, jossa

suunnittelualueen tontit

sijaitsevat keskeisellä

paikalla

Asemakaavan yhtäaikainen valmistelu viitesuunnitelman kanssa mahdollisti asukkaiden kanssa tapahtuneen maankäytön suunnittelun.


3.2 Aikajana

2010

9 10 11 12

Idea fasilitoidusta ryhmärakennuttamisesta, kehittelyä työryhmässä

Asukasyhdistyksen perustaminen (Tiklintien ryhmärakentajat ry)

Hankkeen kustannusohjaus yhdistyksen puheenjohtajan toimesta

Rakennussuunnitelu

Kaavasuunnittelu

Rakennuttaminen

Asukassuunnittelukokouksia kolmen viikon välein

- lähtökohtana asemakaavaluonnos

- pohdinnat unelmista ja yhteisöllisyydestä

- keinona vapaa keskustelu

Suunnittelutyöpajat asuntoarkkiteh-

tuurista

Pysäköintipaikat

Yhteis/liiketilojen käyttö

Tarkennukset kaavaehdotukseen

- huomautus valmisteluaineistoon johtaa talon madaltamiseen

- meluselvitys edellyttää meluestettä oleskelualueen ja kadun väliinAsemakaavan valmisteluaineiston suunnittelu Valmisteluaineisto

nähtäville

Asukasryhmän kokoaminen lehti-ilmoituk-

sin ja artikkelein

2011

1 2 3 4 5 6 7


2012

L2-suunnittelu

Lobbaaminen asunto-osakeyhtiömuotoisen

ryhmärakennuttamisen puolesta

Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa

Mahdolliset

valitukset

Asemakaava lainvoimaiseksi

Mahdollisuus suunnittelupalveluun asukkaiden

taloudellisia sitoumuksia vastaan

Esisopimus kaupasta voimassa 6 kk asemakaavan lainvoimaisuudesta

(E-House Oy:llä ja asukayhdistyksellä aikaa täyttää ryhmä 15.6. asti)

Rakennusluvan sisäänjättö

Rakentaminen

alkaa

Urakkatarjoukset

Asukasyhdistys yhteistyöhön E-House Oy:n kanssa

Kohteen esimarkkinointi E-Housen kautta

Kaavaehdotus nähtäville

Maanomistajien myyntitarjous tontista asukkaille

Kaavaehdotuksen hyväksyminen

kaupunkisuunnittelulautakunnassa 16.11.

Erikoissuunnittelu

Suunnittelun interaktiivisen vaiheen päättyminen

8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6

Tarkennukset kaavaehdotukseen

- huomautus valmisteluaineistoon johtaa talon madaltamiseen

- meluselvitys edellyttää meluestettä oleskelualueen ja kadun väliin


3.3 Suunnittelualue: Lintuvaaran keskus

Lähikauppa Alepa

Posti ja kahvilakioski, Lintuvaarantie

Seurakuntatalo Uuttu, jossa on myös vanhainkoti ja

päiväkoti

Lintulaakson koulu

Lintuvaara on espoolaisittain vanhaa aluetta, jolla sijaitsee mm. 1940- ja 50-luvuilla raken-nettuja rintamamiestaloja. Lintuvaarassa on paljon luontoa: alueen vieressä sijaitsevat laajat Painiityn ja Helmipöllönmäen ulkoilualueet. Kaupunginosaa on täydennysrakennettu voi-makkaasti 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin keskus-ta on tiivistynyt. Viisi keskustan liiketonttia on kuitenkin jäänyt rakentamatta, ja ne estävät tällä hetkellä aluetta kehittymästä edelleen. Ryhmä-rakennutettavalla tontilla on aikanaan sijainnut Lintuvaaran kaivo, joka on alueen vanhinta ker-rostumaa (Nilsson 1993).

Nykyistä Lintuvaaran keskustaa hallitsee Seu-rakuntatalo Uuttu, jossa on seurakunnan tiloja, päiväkoti ja vanhainkoti. Linnuntien ja Lintu-vaarantien risteykseen on vuonna 2009 valmis-tunut lähikauppa Alepa. Muita palveluita ovat 1960-luvulla valmistuneessa liiketalossa toimivat

kioski, kukkakauppa ja kampaamo. Lintumetsän koulu sijaitsee keskustan itälaidalla, ja alueen asukkaita palvelee Leppävaaran terveyskeskus. Kauppakeskus Selloon on matkaa noin kaksi ki-lometriä Lintuvaarantietä pitkin. Se on Espoon nopeimmin kehittyvä kaupunkikeskus, jossa on kauppoja ja julkisia palveluita, mm. kirjasto ja konserttisali.

Bussit 22, 231 ja 510 kulkevat Lintuvaarantie-tä Leppävaaran asemalle, josta on sujuvat julki-sen liikenteen yhteydet koko pääkaupunkiseu-dulle. Linnuntietä kulkeva bussilinja 231K on suora yhteys Helsingin keskustaan.

Naapurikiinteistöjen uudet pientalot on enim-mäkseen verhoiltu vaalealla tiilellä. Vanhempi rakennuskanta on punatiilistä. Seurakuntatalo Uutun pääasiallinen julkisivumateriaali on val-koinen rappaus.

Kiinteistökauppa


Julkisivumateriaaleja

Vaalea tiili

Punatiili

Slammattu tiili, valkoiseksi maalattu

Valkoinen rappausIlmakuva Lintuvaaran keskusta-alueesta

Suunnittelualue

Linnuntie

Lintuparventie

Lint

uvaa

vaar

antie

Lähikauppa Alepa

Seurakuntatalo Uuttu

Lintulaakson koulu

Posti ja kahvilakioski

0 25 50 100 m


Bergans kiinteistöt Oy:n omistamille maille Lintuvaaran keskustaan on vanhassa asemakaavassa määrätty liike-,

toimisto- ja julkisten lähipalveluiden rakentamista (asemakaavan KY-merkintä). Tilanteessa, jossa kahden ja puolen

kilometrin päässä sijaitseva Kauppakeskus Sello imee lähitienoon ostovoiman itseensä kiinteistölle oli käytännössä

mahdotonta löytää käyttäjää. Kiinteistöjen omistajat olivat vuonna 2001 hakeneet asemakaavan muutosta Espoon

kaupungilta ja uusineet hakemuksensa vuonna 2005. Hanke kaatui tuolloin siihen, etteivät kaupunkisuunnittelu-

lautakunnan ja kiinteistönomistajien näkemykset liiketilojen määrästä kohdanneet (Espoon kaupunkisuunnittelu-

lautakunnan pöytäkirja 13.6.2007).

Syksyllä 2010 aloitettiin uuden asemakaava-luonnoksen laatiminen, jonka toimeksiantajina olivat Bergans kiinteistöt Oy sekä naapurikiin-teistö Urpiasenkuja 2:n omistajat Saima Joutsi-niemi, Marja Nick ja Jaakko Nick. Tavoitteena oli luonnostella Lintuvaaran keskustan liike-tonttien käyttöä tulevaisuudessa ja luoda pohja myöhemmin asukasryhmän kanssa tapahtuvalle työskentelylle.

Tavoitteenasettelu

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edelly-tyksenä kaavamuutokselle oli, että 15% raken-nusten kerrosalasta osoitettaisiin liiketiloiksi tai ulospäin avoimiksi yhteistiloiksi. Ajatuksena oli yhtäältä elävöittää Lintuvaaran keskustaa, toisaalta sitoa tulevaa asukasryhmää ajatukseen yhteisöllisestä asumisesta.

3.4 Asemakaavan muutos

Asemakaavan eteneminen

Joulukuuhun 2010 mennessä asemakaavaluon-nos oli edennyt siihen asti, että valmisteluaineis-to voitiin asettaa nähtäville. Kaavaluonnoksessa tonttitehokkuutta oli nostettu 1350 kerrosne-liömetriin (tonttitehokkuus e=0,65). Kaavan valmisteluaineistoon tuli yksi huomautus, jossa pyydettiin mm. kerrosluvun laskemista kolmes-ta kahteen ja tehokkuuden säilyttämistä ennal-laan (e=0,5). Maanomistajat halusivat varmistaa hankkeen jouhevan etenemisen, joten kerrosalaa laskettiin 1150 kerrosneliömetriin ja eteläistä ra-kennusmassaa madallettiin puolella kerroksella. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyi kokouksessaan kaavaluonnosta koskeneisiin huomautuksiin ja päätti asettaa korjatun kaava-ehdotuksen nähtäville.

Asemakaavaprosessin kulku

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2. Valmisteluaineiston suunnittelu

3. Valmisteluaineisto nähtävillä

4. Asemakaavaehdotuksen suunnittelu

5. Ehdotus nähtävillä

6. Ehdotuksen käsittely

7. Hyväksymispäätös

Kaavaehdotusvaihetta varten oli teetettävä meluselvitys, koska rakennusten oleskelupihat si-joittuvat osittain kadun puolelle eivätkä talojen taakse. Meluselvitys edellytti meluesteen sijoit-tamista tontin rajalle. Meluesteeksi suunniteltiin kahdesta kolmeen metriä korkea tiilimuuri, jota rytmittäisivät istutettava puurivi ja köynnöskas-villisuus. Lisäksi oleskelupihaa melulta suojaa-maan sijoitettiin talousrakennus talon yhteis-tiloja kuten pesulaa, ulkoiluvälinevarastoa tai talosaunaa varten.

Kaavaehdotukseen tuli kaksi muistusta, jois-sa vaadittiin edelleen rakennusten madaltamista ja palveluiden säilyttämistä alueella. Korjausten jälkeen virkamiehet päättivät viedä kaavaehdo-tuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan pää-tettäväksi 16.11. pidettävään kokoukseen.


Kritiikki

Asemakaavan työstäminen viitesuunnitelmaa vastaavaksi tarjosi yh-täältä suunnittelulle tavallista suuremman vapauden, mutta toisaal-ta ryhmärakennuttajat joutuivat elämään epävarmuudessa kaavan etenemisen osalta. Asemakaavaprosessin yhteydessä päätetty ra-kennusoikeuden määrä siirtyi suoraan maan hintaan, mikä aiheutti maanomistajille ja ryhmärakennuttajille ristikkäisiä intressejä. Kaa-voituksessa myös sovellettiin Espoon normaalia autopaikkaohjetta kerrostalorakentamiselle, mutta toisaalta asukkailla ei ollut halua tinkiä tästä toisin kuin esimerkiksi Jätkäsaaren Malta-hankkeessa.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ilmaisi, ettei ryhmäraken-nutettavalle tontille tehtäisi kovin tiukkaa kaavaa, koska kaupun-kikuvaan sopivuudesta voitiin olla tavallista varmempia. Toisaalta asemakaavan määräämä rakennusoikeus on maanomistajille ja ra-kennuttajille kauppatavaraa, joten olemukseltaan asemakaava päätyi kuitenkin olemaan rajoittava: liikkumavara mm. rakennusten ja park-kipaikkojen sijoittelussa on kaavan vahvistuttua melko pieni.

Ote ehdotusvaiheen asemakaavakartasta

Liikkumavara mm. rakennusten ja parkkipaikkojen sijoittelussa on kaavan vahvistuttua melko pieni.


3.5 Kortteli

Maankäytön lähtökohtana olivat alueen ole-massaolevat rakennukset ja luonteva liittyminen ympäristöön. Myös asuinyhteisön puolijulkisten toimintojen näkyminen ulospäin oli tärkeää, sil-lä yhteisöllisyys toisi ympäristöön kaivattua elä-mää. Asemakaavan lähtökohtana oli viidentoista prosentin kerrosalasta toteuttaminen liike- tai yhteistilana. Liike- ja yhteistilat päädyttiin si-joittamaan kadun varteen asuntojen vetäytyessä tontilla hieman taaemmaksi.

Tontin sisäänkäynnin yhteydessä on asukkai-den yhteiskäytössä oleva talousrakennus, jossa on polkupyörien säilytyskatos, ulkoiluvälinevarasto ja talopesula/kerhotila. Talousrakennukseen voi myös sijoittaa talosaunan.

Tontin länsireunaa kulkee leveä kevyen lii-kenteen väylä, josta on sisäänkäynnit liiketilaan ja talon yhteispihalle. Tontin itäreunassa on au-toille läpiajettava kuja, jonka varressa autopaikat sijaitsevat talleissa. Tasoeron ansiosta autopaikat saadaan rakennusten maanpäällisiin kellareihin muun pihan jäädessä asukkaiden oleskelualueek-si. Asuntojen parvekkeet aukeavat pihalle, kohti etelää ja länttä. Melulta suojaava tiilimuuri antaa oleskelupihalle tarvittavan yksityisyyden.

Pienellä tontilla oli kiinnitettävä huomiota siirtymään julkisesta yksityiseen tilaan. Tämä on suunnitelmassa ratkaistu muodostamalla asuk-kaille yhteinen sisäänkäynti suojaisalle pihalle, josta siirrytään porraskäytävien tai oman yksi-tyisen terassin välityksellä asuntoihin.

Yhteisöllisyys

Yksityisyys

Yksityisyys

Pienellä tontilla oli kiinnitettävä huomiota siirtymään julkisesta yksityiseen tilaan.


Kevyen liikenteen väylä, josta on keskitetty kulku tontille.

Polkupyöräpysäköinti on sijoitettu katokseen portin sisäpuolelle

Henkilöautoille on järjestetty läpiajettava kuja rakennusten

takapihalle, jota naapuruston lapset voivat käyttää vaikka pallon

potkimiseen

Kaksi metriä korkea koivujen rytmittämä melueste rajaa

puolijulkisen pihan julkisesta katutilasta

Liike- ja yhteistilojen matala siipirakennus suuntautuu kohti

Lintuvaaran keskustaa. Asunnot vetäytyvät kauemmas

katulinjasta

Suojaisa yhteinen oleskelupiha sijoittuu kulkureittien risteykseen.

Kadulle avoin huoltorakennus toimii porttina yhteisöön ja

vaimentaa kadulta oleskelupihalle kantautuvaa melua

Hulevedet kootaan ”lähteeseen”, joka muistuttaa tontilla

aiemmin sijainneesta Lintuvaaran kaivosta

Asemapiirros 1:750


3.6 Yhteisö

3.6.1 Ryhmän kokoaminen

Asemakaavan laatimisen lisäksi tehtävänä oli asukasryhmän kokoaminen. Paikallislehti Lin-tuseen hankittiin mainos ja Espoon kaupun-kilehti Länsiväylään laadittiin lehdistötiedote hankkeesta. Diplomityöntekijään otti yhteyttä kymmenkunta kiinnostunutta, jotka kutsuttiin myöhemmin ensimmäiseen asukaskokoukseen.

2 Kommentoi (#comments)

SEPPOKORKMAN

Ota yhteyttä (mailto:[email protected])

(13:00)

(11:00)

(10:00)

(09:00)

(09:00)

(08:30)

Hevisaurus räy hy ilee Tapiolasalissa

Irtisanomisen pelko puretaan heikkoonty ökaveriin

Andre Wickström vääntää v itsiäPohjoismaista

Maasturilla halki perunapeltojen

Kaupasta saa pian luomukanaa

Äiti pelastui totaaliselta väsähtämiseltä

Yhteisöllistä kerrostaloa suunnitellaan Lintuvaaraan (/artikkeli/10756-yhteisollista-

kerrostaloa-suunnitellaan-lintuvaaraan)

PAIKALLISET

11.12.2010 09:00

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen diplomityönä on tekeillä yhteisöllinen kerrostalo Lintuvaaran keskustaan.

Arkkitehtiylioppilas Lennart Langin diplomityönä suunniteltava rakennus on tarkoitus toteuttaa muutaman vuoden kuluessa ryhmärakennuttamalla.

Ryhmärakennuttaminen tarkoittaa mallia, jossa tulevat asukkaat osallistuvat talonsa rakennuttamiseen. Tätä kautta heillä on taloudellista vastuuta hankkeesta, mutta myös enemmän valtaa

vaikuttaa ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa.

– Ryhmärakennuttamalla voidaan aikaansaada nykyistä asuntotuotantoa huomattavasti monipuolisempaa arkkitehtuuria, Lennart Lang huomauttaa.

Lintuvaaran keskustassa Tiklinkujan ja Urpiaisenkujan välissä sijaitsevalle noin kahdentuhannen neliömetrin tontille on tekeillä kaavamuutos, joka mahdollistaa 10–15 asunnon rakentamisen.

Taloon voidaan suunnitella erilaisia asuntoja niin senioreille, sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin. Osa asunnoista rakennetaan kahteen tasoon.

Keskeinen sijainti edellyttää näiden lisäksi liiketilan ja avoimen yhteistilan sijoittamista katutasoon. Yhteistilaa voidaan käyttää esimerkiksi ruokailutilana tai kirjastona asukasyhteisön tahdon

mukaan.

Tulevan asukkaan on syytä varautua muun muassa suunnittelijoiden ja lopulta rakennusliikkeen kulujen maksamiseen.

– Palkintona vaivannäöstä on paremmat naapurit sekä koti, jonka suunnitteluun asukas on osallistunut alusta lähtien.

Hankkeeseen voi ilmoittautua mukaan 26.12. mennessä Lennart Langille p. +44 75 9199 9187 (ennen 18.12.), 050 3658 469 (18.12. jälkeen), [email protected] (m a ilto:len n a r t . la n g @tkk.fi)

(viestin otsikoksi ”Lintuvaara ja oma nimi”).

2 kommenttia Kommentoi (#comments)

Kommentit

Hienoa että ny ky isin otetaan my ös huomioon henkinen hy v invointi osana suunnittelua. Helsingin

kartanonkosken hy vät kokemukset ovat varmasti kannustaneet jatkamaan tätä linjaa.

ERKKI ARKKITEHTI (NIMIMERKKI)

Lentsu lupas, että Kartanonkosken linjaa jatketaan hehtaarin kokoisin py säköintikentin, olemattomin

julkisin liikenney htey ksin, lähipalvelujen vähäisy y den, parvekkeiden puutteen ja päälle liimattujen

koristeaiheiden muodossa.

TAUNO TAVIS (NIMIMERKKI)

Viimeaikainen toiminta

Kaisa Paavolainen jakoi linkin Vievätkö piparinmurut

onnelliseen loppuun? | Länsiväylä · noin 3 v iikkoa sitten

Kaisa Paavolainen jakoi linkin Lang ja Tola Brechtin

komedian tulkkeina | Länsiväylä · noin 4 kuukautta sitten

Noora Aaltonen jakoi linkin Yhteisöllistä kerrostaloa

suunnitellaan Lintuvaaraan | Länsiväylä · noin 4 kuukautta

sitten

Diskokuningatar Eini julkaisi uuden levyn |

Länsiväylä

112 henkilöä suosittelee tätä.

Facebookin y hteisöliitännäinen

UUSIMMAT

Uutiset Keskustelut Kumppanijutut

YHTEISÖLLINEN KERROSTALO LINTUVAARAN KESKUSTAAN

Aalto-yliopiston ja TEKES:in TULI-hankkeena toteutettavassa arkkitehtuurin diplomityössä on aiheena yhteisöllinen kerrostalo Lintuvaaran keskustaan, joka toteutetaan ryhmärakennuttamalla. Taloon voidaan suunnitella rakennuttajien toiveiden mukaan erilaisia yhteistiloja ja asuntoja niin senioreille, sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin.

Diplomityöhön osallistuminen ei maksa mitään, mutta sitoutumalla hankkeeseen voit muutaman vuoden kuluttua päästä asumaan taloon, jonka suunnitteluun olet itse osallistunut.

Kohteen osoite: Tiklinkuja 1 / Urpiaisenkuja 2

Lisätiedot ja ilmottautuminen 26.12. mennessä: Lennart Langpuh. +44 75 91999187 (ennen 17.12.)050 365 8469 (17.12. jälkeen), Lennart.Lang@tkk.�


3.6.2 Ensimmäiset tapaamiset

Ensimmäinen asukaskokous pidettiin Seurakun-tatalo Uutussa aivan tontin vieressä 12.1.2011. Tilaisuuden järjesti diplomityön tekijä yhdessä Cohousing Suomen ja Bergans Kiinteistöt Oy:n kanssa. Tilaisuuden aluksi esiteltiin järjestäjät, paikka ja Espoon kaupungille laadittu asemakaa-valuonnos. Tätä seurasi tonttikäynti sekä tunnin kestänyt työpaja. Kotitehtäväksi osallistujille oli annettu pohtia käsityksiään unelmatalosta ja yh-teisöllisyydestä. Pohdinnat koottiin työpajassa litopostereille hyödynnettäväksi jatkosuunnitte-lussa. Tilaisuuden lopuksi mietittiin hankkeen kustannuksia, järjestäytymistä ja ryhmäraken-nuttamisen prosessia.

Toiseen asukastapaamiseen oli kutsuttu Ara-bianrannan Loppukiri-hankkeen aktiivi Sirkka

Keskustelujen satoa kirjattiin litopostereille hyödynnettäväksi

jatkosuunnittelussa

Mahdolliset naapurit seuraamassa esitystä asemakaavasta

Minkkinen, joka kertoi aluksi projektin vaiheis-ta. Tilaisuudessa käytiin läpi asuntoarkkitehtuu-rin uusimpia virtauksia ja yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia. Tilaisuudessa sovittiin yhdis-tyksen perustamisesta. Puheenjohtajaksi ilmot-tautui Sami Virtanen, sihteeriksi Kukka Banzuzi ja jäseneksi Lennart Lang.

Toisen asukastapaamisen jälkeen diplomityön tekijä ja asukasyhdistyksen puheenjohtajaksi lu-pautunut Sami Virtanen alkoivat pitää viikottai-sia lounaspalavereja, joiden avulla tapahtui suun-nittelun kustannusohjaus. Virtanen oli aiemmin rakennuttanut omakoti- ja paritaloja, joten noin kymmenen asunnon pienkerrostalo tuntui hänes-tä mielenkiintoiselta haasteelta. Projektin toteu-tumisen kannalta oli myös tärkeää, että suunni-telmissa pysyisi kustannuskuri, mikä käytännössä edellyttää kokemusta rakennuttamisesta.

Kotitehtäväksi osallistujille oli annettu pohtia käsityksiään unelmatalosta ja yhteisöllisyydestä.


3.6.3 Ideatyöpaja

Millainen on unelmatalosi? - asukkaaksi aikovien pohdintoja

”Paljon luonnon valoa, rauhaa, tilaa,

takka, jäähdytys, terassi/parveke (tai kaksi), istu-

tusalue, katettu autopaikka/-tallipaik-ka, pyörille yms. harrastevälineille paikat, sauna,

kodinhoitotilat, viihtyisä rappukäytävä

(kerrostalossa), yhteisiä harrastetiloja”

Mies, 37 v.

Unelmakoti on sellainen, että siellä voi leikkiä Ja että

lähellä olisi jalkapallokenttä. Unelma-

talossa olisi hyvä keittiö, jossa tehtäisiin hyvää ruo-

kaa.

Poika, 5 v.

Unelmatalo olisi sellainen, että siellä olisi tilaa. (...)

Unelmatalossa olisi iso leikkihuone ja uima-

allas. Keskikerroksesta pääsisi kellariin ja siellä

olisi sauna. Kellariin pääsisi portaita pitkin sisältä

eikä tarvitsisi mennä ulkokautta. Talossa olisi hieno

olohuone. Makuuhuoneet olisivat par-vella. Yhdessä huoneessa voisi leikkiä legoilla,

yhdessä olisi pelihuone, jossa olisi stereot, pelikon-

soli ja televisio. Unelmatalossa olisi värikkäät seinät

ja kukkia. Unelmatalossa olisi yksi seinä, joka olisi

lasia ja lasinen parveke. Ja sieltä olisi hienot näky-

mät ja sisällä olisi kasvihuone.

Poika, 8 v.

Unelmakodissa olisi tilaa ja valoa sekä ikkunoista

avarat maisemat. Lähellä olisi mukavia kä-velypaikkoja ja kauppaan voisi mennä ilman

autoa. Unelma oli pitkään puutalo vanhassa ruukis-

sa tai kivitalo kantakaupungissa, mutta nykyiseen

elämäntilanteeseen Espoo sopii mainiosti.

Vanhemmat 40 v.

Asunto:

- tilava kylpyhuone, jossa mielellään ikkuna

- saunassa ikkuna

- erillinen pikkuvessa

- ei turhia neliöitä esim. käytäviin

- avokeittiö, ruokapöydälle selkeä oma paikka keit-

tiön puolelle

- olohuoneessa riittävästi "ehjää" seinää, jotta koti-

teatterin saa asennettua asianmukaisesti

- mahdollisuus takkaan- huoneisto ylimmässä kerroksessa tai voi olla kah-

dessa kerroksessa

- isot ikkunat- jos huoneistolla oma piha, tulee sen olla selkeästi

rajattu

Yhteiset tilat:

- kuivaushuone, jossa mankeli- riittävän kokoiset lämpimät varastot

- yhteinen tila, jossa voi tehdä eri-laisia asioita (kerhotila)- yksinkertainen, viihtyisä, helppohoitoinen piha

- pihalla myös aikuisille esim. keinu, grillikatos

tms.

Pariskunta, 40 v.

”Haluaisin asua pienkerrostalossa tai rivi-

talossa rauhallisessa paikassa, josta on kuitenkin

hyvät julkiset liikenneyhteydet. Palvelut, liikuntapai-

kat ja työpaikat kohtuuetäisyydellä. Lintuvaara olisi

aika optimaalinen paikka :) Ja unelmatalossani oli-

si tosiaan noita yhteisiä tiloja ja asukkaiden

yhteistoimintaa. Mahdollisuuksia harrastaa erilaisia

asioita ja ehkä viljellä pienimutoisesti jotain hyötykasveja joko omalla tai yhteispihalla.

Talo olisi myös energiatehokas, uusinta ra-

kennusteknologiaa hyödyntävä. Asuntokohtaisten

saunakoppien tilalla olisi kunnollinen yh-teinen saunaosasto.”

Perheenäiti

- Luultavasti joku loft-tyyppinen vapaa tila, josta voi itse muotoilla joustavasti eri elämän-

tilaiteisiin ja tunnelmiin sopivan asumisalustan

- Kaunis talo (laadukasta arkkitehtuuria... pidän

melko minimalistisista rakennuksista)

- Materiaalit aitoja (ei asuntomessumeinin-

kiä), lattiat betonia tms.

- Joustavat tilat mm. studiolle (ateljee / työhuone),

polkupyörien korjailutila- Viherhuoneita, lähiruokaa, oman ruuan

tuottamista kotona

- Takka, tulisija... peruselementit

- Kauniit näkymät tai oma kaunis puutarha, jota

katsella

- Kotona on kiva lukea kirjoja, leikkiä lasten kanssa

(ehkä yhteinen kerhohuone / leikkitila?)...

- Unelmatalo olisi aluksi edullinen, johon saisi joko

lisää tilaa tai olisi aluksi jotain raakatilaa, mitä voisi

ottaa myöhemmin käyttöön

- Joustava

- Sisätilan ja ulkotilan suhde tärkeä

- Vuodenaikojen tunnelmat osaksi asumiskokemus-

ta (ei kuitenkaan vettä ja lunta ikkunoista sisään :)

- Meidän perhe tykkää urheilla, liikkua, "taiteilla",

laitella ruokaa,...

- Hyvät varastotilat. Kontrasti asumisnäyttämön ja

peikon luolan välillä (varastointitalaa ja avointa atel-

jeeta)

- Mielellään korkeaa tilaa (min. noin

3 m).

Nuori arkkitehti


Mitä yhteisöllisyys merkitsee sinulle? - asukkaaksi aikovien pohdintoja

Yhteisöllisyys merkitsee minulle sitä, että tunnetaan

naapurit. Kaikki ottavat vastuuta ja välittävät yhtei-

sistä asioista omalla tavallaan. Kunnioitetaan toisten yksityisyyttä, mutta välite-tään lähimmäisistä.

Mies, 37 v.

Yhteisöllisyys on sitä, että otetaan toiset huomioon mutta annetaan kuitenkin kaikkien elää omalla tavallaan.

Lapsiperhe

- aktiivisuus talon yhteisissä asioissa

- toimiva hallitus ja osallistuminen yhtiökokouksiin

- taloyhtiön yhteiset pihatalkoot yms. - yhteisiä tapahtumia

Pariskunta, 40 v.

Yhteisöllisyys merkitsee minulle sitä ettei tarvitse olla yksin jos ei halua, ja että naapureista

välitetään (esim. katsotaan vähän kaikkien talon lasten perään, kysellään kuulumisia, käydään vaikka yhdessä

kävelyllä). Ja sitä ettei klikkiydytä pienryhmiin, jotka eivät puhu toisilleen lainkaan. Kuin myös sitä että har-vemmin tarvittavaa tavaraa voisi aivan hyvin olla yhteisomistuksessa kuin

myös yhteistä tilaa, jossa tehdä tilaavieviä toimia (pyykinpesu ja -kuivatus, käsityöt, liikunta jne.). Lehtiäkin

voisi tulla yhteistilauksena mukavaan yhteiseeen oleskeluhuoneeseen, johon kaikilla tosiaan pääsy, toisin kuin

monien talojen kerhohuoneisiin, joiden käyttö on tehty mahdollisimman vaikeaksi.

Perheenäiti

- Mahdollisuus toimia samanhenkisten ihmisten kanssa yhdessä.

- Kuulua paikkaan ja sosiaaliseen rakenteeseen.

- Kantaa vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä.- Hyvää seuraa, ystäviä lähellä...

- Jaettuja resursseja (kimppa-auto jne.)- Jaettuja tiloja (hyvä saunaosasto tms... sen sijaan, että monta pientä tuhnuista)

- Haasteita asioista sopimisessa ja erilaisten ihmisten arvojen ja näkemysten kanssa (ehkä)

Nuori arkkitehti


3.7.1 Tilaohjelma

Perhe Henkilöitä Koko m2 Huoneet Tasot Sijainti Lisätieto

A 4 90 4-5 mh, rt, k 1 tai 2 Ylhäällä Muunneltavuus, lisähuone

B 7 120...140 5-6 mh + k + 2xparv + var 2 Maantaso tai ylin kerros Esim. perhe C:n yläkertaan

C 1 70...80 3 h + k, khh, ei saunaa 1 Maantaso jos ei hissiä, länsipiha Jaettavissa

D 1-2 40 1 1 Ylin tai toinen kerros Korkea huonetila 4,5...5m, opiskelija-asunnoksi lapselle

E 2 100...115 2 mh 1 Ylin kerros tai maantaso, omaa pihaa Jaettavissa kahdeksi asunnoksi, korkeaa tilaa

F 2 85...130 loft 1 Laajennettavissa, tulisija, korkea huonetila 2,9...3,5m, piha tai viherhuone

3.7 Suunnittelun lähtökohtia

Rakennussuunnittelua varten osallistujilta koottiin tiedot ruokakunnan koosta ja yksityiskohtia asunnon neliömääristä, sijainnista ja huoneiden lukumäärästä. Numerotiedot ja tutustuminen ihmi-siin yhdessä auttoivat viemään suunnittelua eteenpäin. Toiveiden, vapaamuotoisen kommentoinnin ja kustannuslaskelman avulla suunnitelma tarkentuisi suunnittelun edetessä. Koska asukasryhmän jäsenillä ei tässä vaiheessa ollut käytettävissään asemakaavaluonnosta tarkempaa suunnitelmaa, myös asuntojen koot olivat ohjeellisia.


3.7.2 Autopaikkavaihtoehdot

Kolmanteen asukastapaamiseen mennessä suun-nittelija oli tutkinut eri vaihtoehtoja parkkipaik-kojen sijoittamiseksi tontille, sillä tämä tekijä vaikuttaa ratkaisevasti rakennusten massoitte-luun. Tapaamisessa pohdittiin ajatusta, että eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia verrattai-siin keskenään. Tällaisen kustannusarvion laati-minen olisi kuitenkin edellyttänyt noin kolmen-tuhannen euron kolehdin keräämistä asukkaaksi aikovilta, eivätkä he olleet siihen valmiita. Ko-kouksessa päädyttiin siihen, että tehdään järke-vältä tuntuva suunnitelma, josta karsitaan mikäli se muodostuu liian kalliiksi. Käytännössä tämä päätös siis antoi luvan lukita hankkeen kustan-nukset tietylle tasolle – ja saattaisi myöhemmin johtaa joidenkin asukkaiden poisjäämiseen koko hankkeesta.

Autopaikkavaihtoehtoja. Tässä vaiheessa kaavaluonnoksen määrittelemä rakennusoikeus oli vielä 1350 kerrosneliömetriä, mikä edellytti noin kahdeksaatoista autopaikkaaKustannusarvion laatiminen olisi kuitenkin edellyttänyt noin kolmentuhannen euron kolehdin keräämistä asukkaaksi aikovilta, eivätkä he olleet siihen valmiita


3.7.3 Kustannusohjauksen merkitys

Luonnostelun aikainen kustannusohjaus on asukaslähtöisessä hankkeessa tarpeen, jotta hanke olisi toteuttamiskelpoinen, ja jotta mukanaolijat voisivat siihen sitoutua. Luonnostelun tässä vaiheessa asukasryhmällä ei kuitenkaan ollut halukkuutta maksaa rakennusosalaskelman teettämisestä, vaan asunnon hintaa seurattiin asukasyhdistyksen puheenjohtajan Sami Virtasen tekemin laskelmin. Luonnossuunnitelmien valmistuttua voitaisiin suorittaa rakennusosalaskelma ja urakkakilpailu, jonka perusteella asunnoille saataisiin tarkat hinnat.

Virtasen tekemät laskelmat saivat osan asukkaista epäilemään osallistumistaan tai ainakin karsi-maan toiveitaan. Asuntojen neliöhintaa nostaisi erityisesti omaksi hankittava tontti, jonka hinta aset-tuisi maanomistajien tarjouksen perusteella noin 800 euroon kerrosneliömetriltä. Muut hinnat oli puheenjohtaja Virtanen arvioinut tavanomaisen kerrostalorakentamisen kustannustason pohjalta.

Kustannuslaskelmat pakottivat keskusteluiden jälkeen luopumaan suuresta yhteistilasta, koska asukkaat eivät olleet halukkaita luopumaan oman asuntonsa yhteydessä sijaitsevista oleskelu- tai ruo-kailutiloista. Yhteistiloiksi jäivät talosauna, huoltorakennuksessa sijaitseva talopesula ja polkupyörä-varasto sekä häkkikomerot yhteisöllisyyden keskittyessä talojen välissä sijaitsevalle yhteispihalle.

Keskeneräisten suunnitelmien pohjalta laaditun taulukon perusteella asuntojen hinnat ylittivät useimpien asukkaaksi aikovien budjetit, minkä seurauksena suunnitelmista karsittiin mm. käytäväti-laa. Toisaalta esimerkiksi vaihtaminen pienempään asuntoon saattaisi joidenkin asukkaiden kohdalla olla mahdollista. Oli myös nähtävissä, että jotkut asukkaat saattaisivat jättäytyä hankkeesta kokonaan pois. Tällä ei saisi olla vaikutusta hankkeen etenemiseen kokonaisuutena, joten muuntojoustavuuden vaatimus kasvoi entisestään.

Kustannuslaskelmat pakottivat keskusteluiden jälkeen luopumaan suuresta yhteistilasta


Asunto/liikehuon. A1 A2 A3 B1 C1 B2 C2 C4 C1 C3 LH1 LH2

Huoneistoala 125 70 125 30 30 105 105 105 30 30 38 68

Jyvityskerroin 0,10 0,06 0,10 0,02 0,02 0,09 0,09 0,09 0,02 0,02 0,03 0,06

Asunnon hinta/neliö € 2300 2300 2300 2300 2300 2300 2300 2300 2300 2300 1800 1800

Asunnon hinta € 287500 161000 287500 69000 69000 241500 241500 241500 69000 69000 68400 122400

Rakennusoikeus jyvitettynä

per asunto m2

126,02 70,57 126,02 30,24 30,24 105,86 105,86 105,86 30,24 30,24 38,31 68,56

Rakennusoikeus jyvitettynä

asunnolle €

107117 59985 107117 25708 25708 89978 89978 89978 25708 25708 17239 30849

Asunto ja tontti yht. 394617 220985 394617 94708 94708 331478 331478 331478 94708 94708 85639 153249

Jyvitys yhteistiloista 0,17 0,09 0,17 0,04 0,04 0,14 0,14 0,14 0,04 0,04

Osuus saunatiloista € 22910,36 12829,80 22910,36 5498,49 5498,49 19244,70 19244,70 19244,70 5498,49 5498,49

Osuus talopesulasta € 10674,04 5977,46 10674,04 2561,77 2561,77 8966,20 8966,20 8966,20 2561,77 2561,77

Porras A€ 19253,95 10782,21 19253,95 4620,95 4620,95 16173,32 16173,32 16173,32 4620,95 4620,95

Porras B € 6148,80 3443,33 6148,80 1475,71 1475,71 5165,00 5165,00 5165,00 1475,71 1475,71

Osuus autotalleista 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33 23743,33

Osuus kellarivarastoista 6400 6400 6400 6400 6400 6400 6400 6400 6400 6400

Yhteensä 477599 280719 477599 137533 137533 406006 406006 406006 137533 137533 214383 176993

Neliöhinta 3820,79 4010,26 3820,79 4584,42 4584,42 3866,72 3866,72 3866,72 4584,42 4584,42 5641,66 2602,84

Puheenjohtaja Virtasen luonnosten pohjalta laatimat laskelmat helpottivat

päätöksentekoa omasta asunnosta ja yhteistiloista


16.3.2011

Lähtökohtana olivat laajat yhteistilat, joihin lukeutuisivat saunan ja pesutuvan lisäksi

asukkaiden yhteinen olohuone keittiöineen ja ruokailutiloineen. Liiketila olisi jaettavissa ja

se toimisi välittävänä vyöhykkeenä kadulta yhteistiloihin.

12.4.2011

Yhteistiloja pienennettiin , kun tontin rakennusoikeutta vähennettiin

asemakaavaanluonnokseen tulleen huomautuksen johdosta. Autopaikkaratkaisu tarkentui,

ja idea ns. split-level -ratkaisusta hyväksyttiin eteläisen rakennuksen osalta.

3.8 Asukassuunnittelun vaiheita

+26.0+28.0

+28.0

AUTOKATOS5AP

+25.5

+27.0

OLESKELU

S

TK

PE

PUKUISTI

WC

WC

WC

WC

WC

PESUTUPA

TERASSI

LIIKETILA

MH

MH

KPH

WC

K

OH

RT

LEIKKI

A1 147m2

C8 64m2

C9 64m2

Lintuvaaran yhteisöllinen kerrostalo13.04.2011 Lennart Lang

1. KRS 1:200

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PRO

DU

CED

BY

AN

AU

TOD

ESK

ED

UC

ATI

ON

AL

PRO

DU

CT

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PRO

DU

CED

BY A

N A

UTO

DESK

EDU

CA

TION

AL PR

OD

UC

T


31.5.2011

Asukkaiden yhteisestä olohuoneesta luovuttiin. Jäljelle jäivät talosauna ja talousrakennus

kadun varressa. Asuntojen muuntojoustavuuteen alettiin kiinnittää enemmän

huomiota yhden ruokakunnan jäätyä pois. Yhteisöllisyys keskittyi talojen päätyjen ja

huoltorakennuksen rajaamalle pihalle.

29.7.2011

Asuntojen tilankäyttöä tehostettiin vähentämällä käytävätiloja. Liiketilat räätälöitiin

mahdollisen rakennuttajan toiveiden mukaan siten, että ne olisivat ulos vuokrattavissa

kolmessa eri osassa.


3.9 Asuntotyypit ja muuntojoustavuus

1h+kk+kph+terassi 29,0 m2

1h+kk+kph+parvi 30,0 m2

2h+k+kph+terassi 60,0 m2

2h+k+kph+parvi+parveke 64,0 m2


3-4h+k+kph+parvi+2 parveketta 97,0 m2

5h+k+2 kph+parveke 110,0...115,5 m2

5h+k+2 kph+parvi+2 parveketta 129,0 m2

6h+k+3 kph+parveke+terassi 144,5 m2

1...3 kpl

0...2 kpl

0....1 kpl

0....4 kpl

1 kpl

0...2 kpl

0....3 kpl

0....2 kpl

0...3 kpl

Rakennussuunnitelmassa on sovellettu avoimen rakentamisen mallia (open building), joka sallii asuntojakauman muuttamisen projektin ede-tessä. Asukkaiden taloudellisen sitoutumisen helpottamiseksi on hyvä varmistaa, että heidän irrottautumisensa hankkeesta on mahdollista elämäntilanteiden muuttuessa. Tämä ei ole on-gelma kokonaisuuden kannalta, kun asuntoja voidaan pilkkoa ja yhdistää tarpeen mukaan. Vaihteleva asuntojakauma sallii myös hyvin mo-nenlaiset ruokakunnat.

Muuntojoustavuus on itse asiassa ennemmin suunnittelun kuin toteutuksen tai asukkaan työ-kalu. Muutokset on verraten helppoa ja edullis-ta tehdä suunnittelupöydällä, mutta rakenteilla olevaan tai valmiiseen taloon muutosten tekemi-nen on kallista ja teknisesti vaativaa.

Kerrostalon muuntojoustavuudessa on huo-mionarvoista, että eri asuntotyypit ovat toisiaan poissulkevia toisin kuin esimerkiksi kaupunkipi-entalossa jossa ei ole päällekkäisiä asuntoja. Eri asuntotyypit saattavat siis sulkea toisiaan pois.

Valmistuneen talon hallinnan kannalta on järkevää pilkkoa isot asunnot useammaksi osak-keeksi, jolloin esimerkiksi 129 m2 asunnon jaka-minen kahteen 64 m2 asuntoon tai yhteen 97m2 ja yhteen 30 m2 asuntoon on helpompaa. Tekni-sessä toteutuksessa on tällöin tosin huomioitava esimerkiksi tulevat palo-osastoinnit.

Seuraavilla sivuilla on esitetty yksi mahdolli-nen toteutuma rakennuksesta siihen suunnitel-tuja asuntotyypejä hyödyntäen.

Vaihteleva asuntojakauma sallii myös hyvin monenlaiset ruokakunnat.


Mahdollisia asuntotyyppien yhdistelmiä

1h+kk+kph+terassi 29,0 m2

1h+kk+kph+parvi 30,0 m2

2h+k+kph+terassi 60,0 m2



3-4h+k+kph+parvi+2 parveketta 97,0 m2

5h+k+2 kph+parveke 110,0...115,5 m2

5h+k+2 kph+parvi+2 parveketta 129,0 m2

6h+k+3 kph+parveke+terassi 144,5 m2

1...3 kpl

0...2 kpl

0....1 kpl

0....4 kpl

1 kpl

0...2 kpl

0....3 kpl

0....2 kpl

0...3 kpl


3.10 Viitesuunnitelma

1. kerros 1:250

B

B

A

A

C

C

F

F

DD

EE


2. kerros 1:250

B

B

A

A

C

C

F

F

DD

EE


Kellarikerros 1:250

B

B

A

A

C

C

F

F

DD

EE


+28.5 +28.8

+26.1

+28.5 +28.8

+27.5

Leikkaus A-A 1:250

Leikkaus B-B 1:250


Leikkaus C-C 1:250

+28.5 +28.8

+27.1


Leikkaus D-D 1:250

Leikkaus E-E 1:250


Leikkaus F-F 1:250


Julkisivu länteen 1:250

Materiaalit

1 - Ohutrapattu tiili, valkoiseksi maalattu

2 - Puurimoitus, kuultokäsittely

3 - Lasi, kirkas

4 - Tumma pelti

1 12

3

3

3

4 4

2 2

1


1

2

3

Aluejulkisivu pohjoiseen 1:250

Materiaalit



3 - Lasi, kirkas

4 - Tumma pelti



1 1

2

2

2

44

3

5

3

Julkisivu itään 1:250

Materiaalit



3 - Lasi, kirkas

4 - Tumma pelti

5 - Viherkatto


1

2 2

2

3

4

5

3

Julkisivu etelään 1:250


Näkymä sisäpihalta. Avustaja: Pedro Furet, wwww.pf-graphics.com


3.11 Asuntotyöpaja

Asuntotyöpaja yhdessä Hytösen perheen kanssa järjestettiin kesäkuussa 2011. Työpajassa pohdittiin aluksi paris-

kunnan ja perheen aikaisempia asumispaikkoja ja -muotoja, sitten asumisen ideaaleja, ja lopuksi nyt suunnitellun

asunnon tilaratkaisuja

3.11.1 Asumishistoria

1998: Ville asuu kommuunissa Leppävaarassa. 1950-luvun rapattu talo, uima-allas pihassa, puusauna ja villipuutarha. Tytti kylpee ome-nakukkien alla ja on onnellisempi kuin pitkään aikaan.

1999: Ville ja Tytti muuttavat keväällä yhteen Tytin asuntoon. Sitä ennen Antskogin ruukis-ta löytyy vuokralle kesäkoti: kaksi remontoitua hellahuonetta 1800-luvun lopun työläisten ka-sarmista. Ansku on kuin satulaakso: vanhat ra-kennukset ja vanhat puut, joiden välistä virtaa joki. Naapuritaloissa asuu vanhoja opiskeluka-vereita.

1999-2000: Ville ei halua asua Vallilassa liiken-teen keskellä. Tytti ja Ville muuttavat Mäkelän-kadun toiselle puolelle, Paavalinkirkon vieressä olevaan korttelipihataloon. Asunto on ihana, mutta pieni (yksiö). Aletaan etsiä yhteistä kotia kauempaa kaupungista.

2001: Uusi vuokrakoti löytyy Korsosta. Pieni vanha omakotitalo, jossa on puusauna pihalla. Talvella on niin kylmä, että vuokraisäntä tuo autonmoottorin lämmittimen. Tytti perustaa kasvimaan. Aletaan etsiä omaa kotia vanhasta kivitalosta Porvoosta.

2001-2004: Tytti ja Ville löytävät ensimmäisen oman kodin Riihimäeltä: 1928 rakennettu ki-vitalo, jossa on korkeat huoneet, kauniisti enti-söity rappukäytävä, hyvät yleiset tilat ja hyvässä kunnossa oleva asunto (asunnon on remontoi-nut konservaattori). Elmo syntyy 2002. Ville ja Tytti nauttivat pikkukaupungin palveluista ja siitä, että kaikki on lähellä. Auto ostetaan vasta vähän ennen Elmon syntymää. Merta, kulttuu-ria ja kavereita on kuitenkin ikävä, joten Ville ja Tytti alkavat etsiä uutta kotia.

2004-2011: Espoon Vanttilaan rakennetaan uutta asuinaluetta keskelle peltoa. Meri on kui-tenkin pyöräilymatkan päässä ja Kauklahden keskustassa on vielä vähän pienen kylän tunnel-maa jäljellä. Vanttilassa ei ole aluksi kunnon teitä eikä katulamppuja, mutta ne tulevat pian. Talo-yhtiö on uusi ja kaikki muuttavat sisään samaan aikaan. Kaikilla on pieniä lapsia, ja Elmo saa pik-kuveljen keväällä 2005. Vanttilasta ei ole helppo muuttaa: sinne jäävät kaverit ja tutut maisemat, mutta lasten kouluun ja vanhempien töihin on liian pitka matka. Perhe etsii taas uutta asuntoa.

Perheenjäsenten nimet on muutettu.

Ylimpänä vasemmalla: Anstkogin työläisten kasarmi

Alimpana vasemmalla: Pojat seikkailemassa Antskogin

läpi virtaavalla joella

Ylimpänä oikealla: Pariskunnan ensimmäinen oma koti

Riihimäellä

Keskellä oikealla: Riihimäen talon entisöity

rappukäytävä

Alimpana oikealla: Espoon Vanttilan koti


3.11.2 Asumisen ideaaleja

Korkea tila ja luonnolliset materiaalit

Vaaleus, valo ja tuli

”Ei kopio vanhasta, mutta

ympäristöön sopiva. Ei prameile.”

Elmo Hytösen (8v.) ideaskissejä unelma-asunnosta


Siirtoseinällä voidaan yhdistää ja erottaa poikien

huoneet toisistaan

Keittiön ja oleskelutilan

välinen seinäke piilottaa

ruoanvalmistuksen sotkut

Takka tuo oleskelutilaan

pientä ylellisyyttä ja oman

kodin tuntua

Ylimääräinen huone työ- tai vierashuonekäyttöön

3.11.3 Eläytyvän suunnittelun satoa


Pihatason asunto voi tulevaisuudessa toimia ylemmän

asunnon laajennusvarana

Lämmin autopaikka sallii

nopeat lähdöt työhön ja lasten

harrastuksiin

Takapihalla on tarpeeksi

tilaa sählyn ja jalkapallon

pihaturnauksille

Split-level -ratkaisu tuottaa etupihan

puolelle korkean huonetilan ja

erottaa makuuhuoneet omaksi

kokonaisuudekseen

Näkymä Lintuvaarantieltä. Avustaja: Pedro Furet, wwww.pf-graphics.com

4

Havaintoja

4.1 Havaintoja ryhmärakennuttamisesta

4.2 Ryhmärakennuttamisen tulevaisuus

4


4.1 Havaintoja ryhmärakennuttamisesta

Väheneekö keinottelu? Laskeeko asumisen hinta?

Vaikka ryhmärakennuttajat ovat yksityishenki-löitä, he toimivat samojen liiketalouden luon-nonlakien mukaan kuin perustajarakennuttajat. Maassamme on edelleen pyrkimys asuntojen yk-sityisomistukseen, ja lähestulkoon kaikki asun-nonomistajat ovat kiinnostuneita sijoituksensa arvon kehittymisestä. Myös maanomistajat ja kaupungit ovat asumisen hinnan noustessa saa-mapuolella, joten on kyseenalaista, ketä asumi-sen hinnan alennus oikeastaan hyödyttäisi.

Ryhmärakennutettu talo on asukkailleen si-joitus, johon suhdanteet vaikuttavat heti raken-nuttamisvaiheesta lähtien. Itse rakentamisen ja tonttimaan hinta määräytyy edelleen markkina-ehtoisesti: kun kysyntää on enemmän kuin tar-jontaa, hinnat nousevat. Hintojen nousua pitäi-si ryhmärakennuttamisen lisäksi hillitä nykyistä runsaammalla ja joustavammalla kaavoituksella, mikä on poliittisesti hankalaa.

Ryhmärakennuttaminen siis käy lähinnä

vanhojen perustajarakennuttajien taskuilla. Nähtäväksi jää, siirtyykö niin sanottu grynde-rikate rakennuttajakonsulttien vai rakennut-tavien asukkaiden taskuun – todennäköisesti molempien.

Ryhmärakennutettu koti on myös aikanaan saatava myytyä edelleen. Asunnon jälleenmyyn-tiarvo määräytyy tuolloisten markkinahintojen, ei asunnon ostohinnan mukaan. Se tarkoittaa, että mahdollinen voitto asunnon myyntihinnas-sa päätyy ensimmäisen omistajan eduksi. Toisin sanoen ryhmärakennuttaminen saattaa vaikuttaa laskevasti uudisrakentamisen hintaan. Sen sijaan asuntomarkkinoiden kokonaisuuden hintakehi-tys on erittäin vaikeasti hallittava kokonaisuus.

Ryhmärakennuttaminen on kaikessa yksin-kertaisuudessaan askel kohti yksityishenkilöi-den kansankapitalismia. Se todennäköisesti joh-taa rakennuttamisen toimialan kakun uudelleen jakamiseen, ei keinottelun vähentymiseen.


Lisääntyykö luottamus?

Asukaslähtöisenä hankkeena Lintuvaaranlähde edellytti aluksi tulevien naapureiden tutustu-mista toisiinsa. Luottamus syntyi läpinäkyvyy-destä ja eriävien intressien ääneen lausumisesta. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeessa muka-na olleilta kysyttiin rakentavaa suhtautumista ja hyvää tahtoa.

Välittävänä tekijänä eri osapuolten välillä toi-mi hankkeen alkuunpanija eli tämän diplomi-työn tekijä. Suunnittelijan motiivina oli oppia ryhmärakennuttamista ja siihen liittyviä suun-nittelun tapoja. Diplomityön tekijän tehtävänä oli myös pitää hanketta käynnissä ja saada to-teutettua ensimmäinen itsenäisesti suunnittele-mansa asuinrakennus.

Maanomistajien intresseissä oli saada tontti-maa kaavoitettua ja myytyä käypään hintaan. Jot-ta yhteistyö sujuisi kaupungin suuntaan, hanke oli esiteltävä viitesuunnitelman ja idean tasolla. Maanomistajien luottamus hankkeeseen syntyi asemakaavaprosessin edetessä hallitusti ja asu-kasryhmän kasaantuessa.

Kaupunki halusi turvata Lintuvaaran keskus-tan elävyyden, vaikka asemakaavaa muutettai-siin osittain asuntorakentamiseen soveltuvaksi. Asemakaavaviranomainen ja kaupunkisuunnit-telulautakunta hyväksyivät lähtökohdan, että aluetta elävöittäisi kaupallisen toiminnan lisäksi myös ulospäin avoin yhteisö. Luottamusta lisäsi asukasyhdistyksen edustajan osallistuminen yh-teen asemakaavan suunnittelukokoukseen.

Rakennuttajakonsultti tuli hankkeeseen mu-kaan asukassuunnittelun loppuvaiheessa, kun asuntojakauma alkoi olla selvillä, ja ryhmään tarvittiin lisää asukkaita. E-House Oy tarjosi asukasryhmälle rakennuttamisosaamista edul-lisesti, koska se oli vasta perustetun yrityksen ensimmäisiä hankkeita. Asunto-osakeyhtiönä Lintuvaaranlähde myös antoi yritykselle erityi-sen syyn ajaa asuntokauppalainsäädännön selki-yttämistä mm. syksyllä 2011 perustetun ryhmä-rakennuttajien etujärjestön Ryhmärakennuttajat ry:n kautta.

Asukkaat olivat lähtökohtaisesti hetero-

geenistä joukkoa, joita yhdistivät kiinnostus yhteisöllisyyteen ja Lintuvaaraan mahdollisena asuinpaikkana. Mahdollisuus vaikuttaa oman talon suunnitteluun ja mahdolliset säästöt asun-non hankinnassa pitivät heitä mukana hankkees-sa tammikuusta 2011 alkaen. Ristiriitatilanteita syntyi muun muassa maanomistajien jätettyä tar-jouksen tonttimaasta asukasyhdistykselle. Asu-kasryhmän aktiivisuus ja sitoutuminen hankkee-seen vaihteli perheestä toiseen sekä ruokakuntien sisällä.

Hankkeen uskottavuus ja luottamus kulkivat käsi kädessä alusta alkaen. Konkreettinen arkki-tehtisuunnitelma ja intressien julki lausuminen loivat hankkeen alkupääoman, jonka turvin se voi myös tulevaisuudessa toteutua. Tähän pää-semiseksi vaadittiin kuitenkin paljon vapaaeh-toistyötä. Konkreettinen suunnitelma ja kaava-muutoksen läpimeno ovat edellytyksiä sille, että asukkaat suostuisivat rakennuttamisesta jotakin maksamaan.


Lisääntyvätkö vaihtoehdot ja helpottuuko osallistuminen?

Suunnitteluprosessin alussa vaihtoehtojen kir-jo on loputon. Eräs arkkitehtuurin metodi on rajoitusten pohjalta luoda konkreettinen suun-nitelma, joka kompromissien kautta johtaa ra-kennuksen toteutumiseen. Valmista rakennusta arvioitaessa ei yleensä tule mieleen, että tehdyt ratkaisut ovat vain yksi toteutuma alkuperäisten vaihtoehtojen äärettömästä joukosta.

Asukkaiden osallistaminen hankkeeseen ky-syi suunnittelijalta halua vuorovaikutteisuuteen, jossa arkkitehdin visiot asetettiin jatkuvasti kri-tiikin kohteeksi. Kysymysten ja kommenttien pohjalta konkreettinen suunnitelma lopulta hi-outui synteesiksi asukkaiden toiveista, ja tulevat asukkaat kokivat sen omakseen.

Asukkaiden kanssa tapahtunut vuorovaikut-teinen suunnittelu olisi ollut tiukemmissa raa-meissa, jos asemakaava olisi ollut valmiiksi lain-voimainen. Kaupunkikuvallinen monipuolisuus siis mahdollistui asukkaiden myötävaikutuksella. Rakennusten sisällä puolestaan taloudelliset nä-kökohdat ja asuntojen mitoitusohjeet sanelivat useimpia valintoja. Toisaalta poikkeavat suun-nitteluratkaisut kuten eteläisen rakennusmas-san split-level -jäsentely tai lämpimät autotallit olivat mahdollisia asukkaiden legitimoimina. Merkille pantavaa asuntosuunnitteluprosessissa

oli sunnittelijan tietty ehdollistuminen suoma-laiseen asiallisuuteen ja tehokkuuteen. Asun-tokaupassa mittayksikköinä ovat neliömetrit ja raha, mikä on omiaan ruokkimaan niukkuuden perinnettä.

Asemakaavaprosessin osalta naapureiden osal-listuminen oli luonteeltaan negatiivista. Vaikka suunnittelija ehdotti huomautusten jättäjille neuvottelemista rakennusten kerrosluvusta ja ra-kennusoikeudesta, asianosaiset halusivat toimia virallista tietä huomautuksin ja muistutuksin. Osallistuminen yhteisen kaupunkiympäristön kehittämiseen jäi siis kieltävälle tasolle, mitä on pidettävä valitettavana. Asiaa ei voida pitää yleis-maailmallisena, vaan henkilöistä riippuvaisena.

Asuntorakentamisen monotonisuutta suunni-telma pyrkii vastustamaan tarjoamalla laajan vali-koiman eri asuntotyyppejä mm. 2+5 -henkiselle perheelle, yksin asuvalle isoäidille, 2+2 -henki-selle lapsiperheelle ja yksin asuvalle opiskelijalle. Talojen sijoittuminen tontin keskelle ja katuti-lan rajaaminen muurilla on epäsuomalainen rat-kaisu, mutta perusteltavissa mm. ilmansuunnilla. Toisaalta materiaalivalinnat ja kattokulmat ovat lainaa naapuritaloista, mikä kiinnittää raken-nuksen ympäristöönsä.


Ohjaako talous suunnittelua?

Suunnittelijan merkittävänä keskustelukump-panina oli asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sami Virtanen, joka vastasi asukassuunnittelun aikaisesta kustannusohjauksesta. Muun muas-sa rakennusten sijoittelua tontille, yhteistilojen kokoa ja määrää, autopaikkojen sijoitusta ja kerroskorkeutta määrittelivät Virtasen tekemät laskelmat, joiden perusteella suunnitelmaa muu-tettiin kustannustehokkaampaan suuntaan: Esi-merkiksi maansiirtotöitä pyrittiin rajoittamaan siten, ettei talojen alta tarvitsisi juuri poistaa maata. Myös laajoista yhteistiloista (”asukkai-den olohuoneesta”) oltiin valmiita luopumaan, kun liiketilan rakennuttajaksi oli löytymässä liik-keenharjoittaja. Iso yhteinen kerhotila koettiin näin pienessä kohteessa taloudelliseksi rasitteek-si, etenkin kun asuntoihin haluttiin normaali va-rustelu.

Asukassuunnittelun kannalta oli olennais-ta, että rakennuttamiseen liittyvät taloudelliset seikat ja suunnitelmaluonnokset olivat pöydällä samaan aikaan. Suunnitteluun vaikuttavia pää-töksiä kyettiin näin tekemään suoraan asukkai-ta kuulemalla. Toisaalta asukkaat eivät olleet valmiita maksamaan kustannuslaskelmasta, jol-laisen teettäminen oli pöydällä jo kolmannessa

asukaskokouksessa maaliskuussa sekä uudelleen kesäkuussa 2011. Asukkaiden taloudellinen si-toutumattomuus hankkeeseen saattaa myös ky-seenalaistaa heidän päätösvaltansa hankkeeseen jatkossa, vaikka heillä siihen henkinen omistus-oikeus säilyykin.

Huolimatta tietystä epävarmuudesta asukas-suunnittelun lopputuloksena oli taloudelliset realiteetit huomioiva rakennussuunnitelma, joka mahdollistaa mm. vaiheittain rakentamisen, asuntojen pilkkomisen ja suunnitelmasta karsi-misen taloudellisten reunaehtojen mukaan.

Tämän diplomityön mennessä painoon suu-rin kysymysmerkki hankkeen toteutumisen tiellä on asunto-osakeyhtiömuotoisen ryhmä-rakennuttamisen salliminen nykylainsäädän-nön puitteissa. Rakennussuunnitelman mukaan laadittu melko tiukka asemakaava pakottaa ra-kennuttamaan talon suunnitelman mukaisessa muodossaan, taikka rakennusluvassa joudutaan hakemaan poikkeuksia kaavaan nähden. Tontin hinta, tavoitehintalaskelma ja urakkatarjoukset kiinnittävät aikanaan talon rakennuttamisen kustannukset tietylle tasolle, joten on mahdol-lista että jopa koko asukasryhmä vaihtuu talon valmistumiseen mennessä.


Lisääntyykö yhteisöllisyys? Tuleeko uusia asumisen palveluita?

Ryhmää koottaessa pyrkimys yhteisöllisyyteen oli paikan ohella asukkaiden yhteinen nimit-täjä. Yhteisöllisyyden nähtiin mm. tarjoavan hyvää seuraa ja uusia ystäviä sekä helpottavan arkea. Tiloja ja resursseja voitaisiin jakaa, talon huoltotöitä tehtäisiin talkoilla ja toisten lapsien perään katsottaisiin. Eräälle perheelle tarjoutui-si mahdollisuus asua lähekkäin perheen isoäidin kanssa.

Asuinyhteisö alkoi rakentua ensimmäisten asu-kaskokousten ja niissä tapahtuneen asukassuun-nittelun myötä ihmisten tutustuessa toisiinsa. Yhteisö valitsi joukostaan puheenjohtajan, joka valtuutettiin käymään keskustelua suunnittelijan kanssa. Toisaalta suunnittelija ja puheenjohtaja toimivat läpinäkyvästi suhteessa yhteisöön, millä oli luottamusta lisäävä vaikutus.

Asumiseen liittyvää yhteisöllisyyttä mahdol-listavasta suuresta yhteistilasta luovuttiin lo-pulta taloudellisten realiteettien edessä. Asuk-kaat halusivat säilyttää asunnoissaan normaalien

pesu- ja makuutilojen lisäksi myös kunnolliset ruoanvalmistus-, ruokailu- ja oleskelutilat sekä vaatehuoltomahdollisuuden. Yhteistiloiksi jäi-vät käytännössä talosauna, pesutupa ja ulkoilu-välinevarasto. Toisin sanoen asukkaat eivät ol-leet valmiita luopumaan osasta yksityisyyttään suuremman yhteisöllisyyden nimissä. Toisaalta mainitut yhteistilat on pyritty suunnitelmassa järjestämään tontille siten, että luontevat koh-taamiset vaikkapa lenkkisaunan tai pyykinpesun yhteydessä olisivat mahdollisia. Myös rakennus-ten välissä sijaitsevaa ulko-oleskelutilaa voidaan pitää yhteisöllisyyden mahdollistajana.

Asumiseen liittyviä palveluita on mahdollis-ta sijoittaa liiketilasiipeen tai matalaan huolto-rakennukseen. Keskusteluissa esiintyivät mm. lasten päiväkoti, pesula ja luomukauppa. Kah-vila- ja ravintolatoimintaakin olisi periaatteessa mahdollista järjestää liiketilasiipeen, mikäli täl-laiselle toiminnalle löytyisi liikkeenharjoittaja.


Paraneeko arkkitehtuurin laatu?

Kustannusohjauksen sisältyminen rakennutta-miseen karsi arkkitehtuurista rönsyjä, jotka oli-sivat kenties tehneet siitä poikkeavaa ja arkkiteh-tuurin diplomityölle ominaista. On selvää, että tiukalla budjettikurilla ns. wau-arkkitehtuurin synnyttäminen varsinkin asumisessa on ongel-mallista. Toisaalta muutamat arkkitehtivetoises-ti ryhmärakennutetut kohteet, joissa asukkaat on koottu tietynlaisen arkkitehtuurin ympärille osoittavat, että laadukas arkkitehtuuri ei välttä-mättä tarkoita kallista rakentamista.

Lintuvaaranlähteen suunnittelua ohjanneen kustannustehokkuuden ei myöskään tarvitse tarkoittaa perusratkaisuja. Tärkeää sen sijaan olisi, että luonnossuunnitteluun saataisiin käy-tettyä riittävästi aikaa. Tavallisesti hektisessä ra-kennuttamisprosessissa suunnittelman kypsyt-telyyn ei välttämättä jää tarpeeksi aikaa, mutta asukkaiden toimiessa rakennuttajina projekti

etenee heidän omassa aikataulussaan, ja talo to-teutetaan vasta kun asukkaat ovat suunnitelmiin tyytyväisiä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että joku on valmis maksamaan suunnitelmien iteroinnista – diplomityön kohdalla talkootyö-tä tuli tehtyä ilman että asukkaaksi aikoneiden tarvitsi siitä maksaa.

Mitä tulee arkkitehtuurin laatuun, se on sidok-sissa kunkin suunnittelijan henkilökohtaiseen näkemykseen. Ryhmärakennutettavana koh-teena Lintuvaaranlähteellä oli todennäköisesti enemmän liikkumavaraa kuin mitä perustajara-kennuttajan tilauksesta suunnitellussa kohteessa olisi ollut. Käyttäjien tunteminen mahdollisti erilaisiin ruokakuntiin eläytymisen kuin oma-kotirakentamisessa ikään. Vaikka asunnot suun-niteltiin muuntojoustaviksi, sen ei tarvinnut tar-koittaa yleispätevyyttä.


Ryhmärakennuttamisen mahdollistaminen

Ryhmärakennuttamalla voidaan palvella yhteistä etua: se voi tuoda asumiseen lisää vaihtoehtoja, uusien asuntojen hintaa voidaan madaltaa, luo-da kansalaisten keskuuteen suurempaa yhteen-kuuluvuuden tunnetta ja parantaa rakennetun ympäristön laatua. Toisaalta yhteistä etua tus-kin saavutetaan nykytilanteessa ilman julkisen vallan väliintuloa. Hallitusohjelmaan kirjattu ryhmärakennuttamisen edistäminen tarkoit-taakin ensisijaisesti asuntokauppa- ja asunto-osakeyhtiölainsäädännön nopeaa selkiyttämistä. Jos ryhmärakennuttaminen havaitaan laajassa mitassa toimivaksi asuntotuotannon tavaksi, sitä voitaisiin edistää myös vaikkapa erilaisin verohelpotuksin, tarjoamalla julkista rahoitusta ryhmärakennuttamisen neuvontatoimistolle ja suosimalla ryhmärakennuttamista kaavoitukses-sa ja kiinteistöjen myynnissä.

Asukaslähtöisten hankkeiden osalta voidaan sanoa, että tietoa jakavan yhdistyksen ja internet-sivuston perustaminen ovat olleet tervetulleita

4.2 Ryhmärakennuttamisen tulevaisuus

askeleita. Yksittäisen hankkeen eteneminen riip-puu suuresti vapaaehtoistyöstä, ja ilman tarvit-tavaa suunnittelu- ja rakennuttamisosaamista hankkeet saattavat polkea vuosia paikallaan. Va-paaehtoistyö on käytännössä riskin ottamista ja uskoa omaan hankkeeseen. Asukaslähtöisten hankkeiden tueksi olisi siksi suotavaa järjestää suotuisa toimintaympäristö rakennuttajakonsul-teille, arkkitehdeille ja muille rakennusalan am-mattilaisille, jotta nämä voisivat maksua vastaan avustaa asukaslähtöisiä hankkeita.

Asukaslähtöinen ryhmärakennuttaminen to-dennäköisesti pysyy asiaan vihkiytyneiden ta-hojen työmaana. Sen sijaan konsulttivetoisen ryhmärakennuttamisen mahdollistaminen olisi omiaan muokkaamaan asuntotuotannon raken-teita, kun alalle syntyisi aitoa kilpailua. Pienten ryhmärakennuttamiskohteiden yleistyminen saattaisi samalla johtaa pienten rakennusliikkei-den virkoamiseen.


Asumisen Apple

Tietotekniikassa koettiin mikrotietokoneiden yleistymisen myötä siirtymä kohti aitoa käyt-täjälähtöisyyttä 1970-luvulta lähtien. Nykypäi-vään jatkuneen kehityksen tuloksena parhaat tietokoneet ja matkapuhelimet alkavat vihdoin olla käyttäjäkokemukseltaan intuitiivisia ja luonnollisia jatkeita ihmisen arjessa. Applen iPhonen kaltaiset laitteet ovat samalla ikoni-maisia tuotteita, jotka myös luovat käyttäjilleen identiteettiä. Käyttäjäkokemuksen intuitiivisuus on antanut esimerkin muille tietoteknisen alan yrityksille, jotka ovat päivittäneet tuotteitaan ja strategioitaan vastaamaan kiristynyttä kilpailua.

Asuntorakentamisessa käyttäjälähtöisyys on toistaiseksi jäänyt kokeilujen asteelle. Avoin asuntorakentaminen ja sarjaräätälöinti ovat eväitä paremman käyttäjälähtöisyyden saavut-tamiseksi, mutta niiden synteesinä luotu menes-tystuote antaa vielä toistaiseksi odottaa itseään. Vaikka matkapuhelin ja asunto ovat lähes kaikki-en ulottuvilla, vain matkapuhelimista on noussut

vahvoja brandeja, puhumattakaan niin sanotuis-ta teknologisista ekosysteemeistä. Ryhmäraken-nuttaminen saattaisi muuttaa tätä luutunutta ti-lannetta asettamalla asukkaan keskiöön.

Suomeen ja suomalaisuuteen stereotyyppises-ti liitetty luonnonläheinen elämäntapa, arkki-tehtuurin humanistinen perintö ja käytännön-läheinen suunnittelukulttuuri ovat oivallisia lähtökohtia uuden menestyskonseptin, "Asumi-sen Applen" luomiseksi. Jos tällainen tuote on-nistutaan vielä hinnoittelemaan kilpailukykyi-sesti suhteessa tarjolla oleviin vaihtoehtoihin, asuntotuotannon rakennemuutos näyttäisi ole-van vain ajan kysymys. Samanaikaisesti tapah-tuva sarjatuotannon monipuolistuminen voisi pidemmällä aikavälillä antaa mahdollisuuden myös liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Ryh-märakennuttamisessa tarjolla onkin suurenmoi-nen mahdollisuus keksiä asuntoarkkitehtuuri ja -tuotanto uudelleen.

5

Liitteet

5.1 Lähteet

5


Painetut teokset

Durrett, Charles & McCamant, Kathryn (1994): Cohousing. A Contemporary Approach to Housing Ourselves. Ten Speed Press, Berkeley

Saikkonen, Jukka & Kotala, Anna-Maria (2010): Helsingin seudun asuntoraportti 2010, HSY Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayh-tymä. Edita, Helsinki

Tilastokeskus (2011): Asuntotuotanto koko maassa 1988-2010 teoksessa Etelä-Suomen kat-saus. Edita, Helsinki

Tattersall, Peter (2010): Wikiplanning: Co-cre-ation in urban planning and design. Diplomityö, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos.

Nupponen, Terttu (2008): Kaksitoista asumisen konsepti-ideaa. Ryhmärakentaminen. Teoksessa Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa (toim. Markku Nor-vasuo). Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskunta-suunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Yli-opistopaino, Espoo

Mäenpää, Pasi (2008): Avara urbanismi. Yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Teok-sessa Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa (toim. Markku Norvasuo). Teknillinen korkeakoulu, Yhdys-kuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Yliopistopaino, Espoo

5.1 Lähteet

Mäntysalo, Raine ja Puustinen Sari (2008): Kohti urbaanin asumisen konseptien yhteiske-hittelyä. Teoksessa Asuttaisiinko toisin? Kau-punkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa (toim. Markku Norvasuo). Teknillinen korkea-koulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Yliopistopaino, Espoo

Dahlström, Marja & Minkkinen, Sirkka (2009): Loppukiri, Vaihtoehtoista asumista seniori-iässä. WSOY, Helsinki

Lyytikkä, Anneli & Kuusinen, Hilkka (2001): Suomalainen asuinyhteisö. Selvitys uudisraken-netuista kohteista ja koerakentamishankkeen suunnitteluprosessi. Edita, Helsinki

Mukala, Jorma ja Norros, Kirsi (2011): "Parita-lot Kellokas". Arkkitehti 4/2011

Kahri, Esko (1993): Avoin asuntorakentaminen. Mahdollisuuksien tie. Rakennustieto, Helsinki

Asuntokauppalaki, 2. luku (2005)

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta, pöytä-kirja (13.6.2007)

Markkanen, Kristiina: ”Varsinainen kimppa-kämppä” (Helsingin Sanomat 11.9.2011)

Internet

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet. 2010. Helsinki: Tilastokeskus, katsottu: 4.10.2011. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2010/perh_2010_2011-05-27_tie_001_fi.html.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyt-tötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. 2000. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.10.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/akay/2000/akay_2000_2005-02-03_tie_001.html.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2010, Liitetaulukko 2. Asunto-kunnat ja henkilöt asunnon hallintaperusteen mukaan 1970–2010 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.10.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_2011-10-20_tau_002_fi.html.

As Oy Säästöniemen kotisivut: http://www.saastoniemi.fi/, katsottu 28.10.2011

Ryhmärakennuttamisen portaali: www.ryhma-rakennuttaminen.fi, katsottu 3.10.2011

Kivelä, Tuomas (2011): Omatoiminen rakennuttaminen Helsingissä, http://www.hel2 . f i/kv/tontti/Omato im inen_ryhmarakennuttaminen_15022011.pdf

Nilsson, Aarne Aug.: ”Leppävaaran vanha kylä-kaivo”, (Lepuski 30.3.1993, artikkeli myös osoit-teessa http://www.lepuski.fi/historia/isomuu-tos/maalaiselama.html)

Esitelmät

Horelli, Liisa (2010): Ajatuksia valtakunnalli-sesta yhteisöasumisohjelmasta (2010), esitelmä Ajatushautomo Demoksen yhteisöasumistilai-suudessa 11.6.2010

Puustinen, Sari (2010): Asumisen arvot ja vi-ralliset tavoitteet, esitelmä Apoli-seminaarissa 26.1.2010


Ylen A-studion juttu ryhmärakennuttamisesta, toimittaja Joonas Turunen, http://areena.yle.fi/video/1320264706030 (katsottavissa 2.12.2011 asti), katsottu 7.11.2011

Saarijärven seudun asumisoikeusyhdistyksen kotisivut: http://www.omatoimi.fi/, katsottu 28.10.2011

Koti kaupungissa ry - Hem i Stan rf -yhdistyk-sen kotisivut, http://www.hemistan.fi/, katsottu 3.10.2011

E-House Oy:n kotisivu, www.ehouse.fi, katsottu 3.10.2011

Ryhmärakennuttaminen Faceboo -kissa , http ://www.facebook .com/groups/109314739093907/, katsottu 7.10.2011

Kuvalähteet

Muut kuvat tekijän, jos ei toisin mainittu

s. 18 Alec Hänninen (Olofsborg), 2010s. 18 Hilkka Helsti (Hampuri), 2011s. 19 Kathryn McCamant & Charles Durrett ( Jystrup Savvaerket ja Muir Commons), 1994s. 25 Eric Pollock, 2009s. 26 POOK Arkkitehtitoimisto Oys. 27 Johannes Laiho, Marcus Ahlman, Viivi Snellman (Violanpuisto)s. 27 Jussi Tiainen (Kellokas)s. 27 Kimmo Räisänen (Arabian Ateljeeasun-not)s. 31 mFabrik Production Oy, 2011s. 39 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011s. 41 Google Maps (ilmakuva), 2011s. 45 Tanja Korvenmaa, 2011s. 68-69 PF Graphics/Pedro Furet 2011, www.pf-graphics.coms. 70 anonyymi kuvaajas. 71 Studio Dreyer/Hensley, 2001; Alun Cal-lender 2010s. 71 anonyymi piirtäjäs- 74-75 PF Graphics/Pedro Furet 2011, www.pf-graphics.com

Kirjallisuus

Hamdi, Nabeel (2010): The Placemaker’s Guide to Building Community. Earthscan

Durrett, Charles (2009) The Senior Cohousing Handbook. Canada: New Society Publishers.

Franck, Karen & Sherry Ahrentzen (eds.)(1989): New Households, New Housing, New York: Van Nostrand Reinhold

Hayden, Dolores (1977): Seven American Uto-pias. The Architecture of Communitarian Socia-lism 1790-1975, Cambridge, Mass.: MIT Press.

Hayden, Dolores (1981): The Grand Domestic Revolution. A History of Feminist Designs for American Homes, Neighborhoods and Cities, Cambridge, Mass.: MIT Press.

Meltzer, G. (2005) Sustainable Community: Learning from the cohousing model, Trafford Press

Sangregorio, Inga-Lisa (2000): Collaborative Housing in Sweden, Swedish Building Research

Vestbro, D.U. (1968): Att bygga för jämställd-het, Stockholm: Bonniers.

Vestbro, D.U.(1997) ”Collective Housing in Scandinavia -How Feminism Revised a Moder-

nist Experiment”, Journal of Architectural and Planning Research14:4 (Winter 1997).

Vestbro, D.U.(ed)(2010: Living together –Co-housing Ideas and Realities Around the World. Proceedings from the international collaborati-ve housing Conference in Stockholm 5-9 May 2010. Stockholm: Royal Institute of Technolo-gy.

Koti kaupungissa - Hem i Stan -yhdistyksen verkkosivut: http://www.hemistan.fi/

Pian avattava ryhmärakennuttamisen portaali: www.ryhmarakennuttaminen.fi

Johanna Hellsten: ”Ryhmärakentaminen su-juu ammattilaisen vetämänä”. Rakennuslehti 9.9.2010. http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/22401.html

Vesa Tompuri: ”Ryhmärakentaminen toi sääs-töjä kalliisiin hankintoihin”. Rakennuslehti 9.9.2010. http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/22402.html

Paula Huotelin: ”Kimppakivaa tositarkoituksel-la”. Arkkitehtiuutiset 9/2010